Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

Valtioneuvoston viikko 16/2004

TASAVALLAN PRESIDENTTI

HALLITUKSEN ESITYKSET

Tasavallan presidentti antoi 16.4.2004 eduskunnalle seuraavat hallituksen esitykset:

Esitys (HE 45/2004 vp) laiksi kunnallisen eläkelain muuttamisesta ja laiksi kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 34 §:n muuttamisesta. Kunnalliseen eläkejärjestelmään tehdään muutoksia, joiden tarkoituksena on kannustaa työelämässä jatkamiseen nykyistä pidempään. Muutokset vastaavat pääosiltaan yksityisten alojen eläkejärjestelmään jo hyväksyttyjä muutoksia, mutta huomioivat kunnallisen eläkejärjestelmän erityispiirteet. Kunnallinen eläke lasketaan kunkin vuoden ansioiden ja ikään sidotun karttumisprosentin mukaan. Eläkkeen määrään vaikuttavat koko työhistorian ansiot. Eläkkeen karttuminen alkaa 18 vuoden iästä. Karttumisprosentti nousee iän myötä siten, että se on aluksi 1,5 prosenttia vuodessa, 53 vuoden iästä 1,9 prosenttia ja 63 vuoden iästä 68 vuoden ikään saakka 4,5 prosenttia. Kustannuksiin työntekijät osallistuisivat 53 vuoden iästä lähtien nykyistä suuremmalla työeläkemaksulla. Vanhuuseläkeikä muuttuu joustavaksi. Eläkkeelle voi siirtyä 63 ja 68 ikävuoden välillä. Jos henkilö jää vanhuuseläkkeelle 63 vuoden iän täytettyään, mutta ennen nykyistä vanhuuseläkeikäänsä, ennen vuotta 1995 karttuneen eläkkeen määrä muunnetaan vastaamaan 63 vuoden eläkeikää. Vuoden 2004 loppuun mennessä karttunut eläke lasketaan valmiiksi niin, että myös jatkuvat palvelussuhteet päätetään joulukuun lopussa 2004 ja niille lasketaan siihen mennessä saaduista ansioista eläkepalkka nykyisten säännösten mukaisesti. Näin laskettu eläke yhteensovitetaan muiden työeläkkeiden kanssa. Vuoden 2005 alusta lukien karttuvien eläkkeiden rajaamisesta ja yhteensovituksesta luovutaan. Työttömyyseläke erillisenä eläkelajina lakkautetaan siten, että tähän eläkkeeseen ei ole enää oikeutta 1950 ja sen jälkeen syntyneillä työntekijöillä. Eläkejärjestelmässä varaudutaan eliniän pitenemiseen. Vuodesta 2009 käyttöön otettavalla elinaikakertoimella eläketurva sopeutetaan eliniän kasvuun. Kaikkia maksussa olevia eläkkeitä tarkistetaan indeksillä, jossa palkkojen osuus on 20 prosenttia ja hintojen osuus 80 prosenttia. Työansiot korotetaan eläkkeen laskentahetken tasoon uudella palkkakertoimella, jossa palkkojen osuus on 80 prosenttia ja hintojen 20 prosenttia. Lait on tarkoitettu voimaan 1.1.2005. (SM hallitusneuvos Heli Backman 1604 2238)

Esitys (HE 46/2004 vp) laeiksi valtion eläkelain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta. Valtion eläkelakiin ja siihen liittyvään lainsäädäntöön tehdään muutoksia, joiden tarkoituksena on kannustaa työelämässä jatkamiseen nykyistä pidempään. Muutokset vastaavat pääosiltaan yksityisten alojen eläkejärjestelmään jo hyväksyttyjä muutoksia, mutta huomioivat valtion eläkejärjestelmän erityispiirteet. Valtion eläkelain mukainen eläke lasketaan kunkin vuoden ansioiden ja ikään sidotun karttumisprosentin mukaan. Siten eläkkeen määrään vaikuttavat koko työhistorian ansiot. Eläkkeen karttuminen alkaa 18 vuoden iästä ja karttumisprosentti nousee iän myötä siten, että se on aluksi 1,5 prosenttia vuodessa, 53 vuoden iästä 1,9 prosenttia ja 63 vuoden iästä 68 vuoden ikään saakka 4,5 prosenttia. Kustannuksiin työntekijät osallistuvat 53 vuoden iästä lähtien nykyistä suuremmalla työeläkemaksulla. Vanhuuseläkeikä muuttuu joustavaksi ja eläkkeelle voi siirtyä 63 ja 68 ikävuoden välillä. Jos henkilö jää vanhuuseläkkeelle 63 vuoden iän täytettyään, mutta ennen nykyistä vanhuuseläkeikäänsä, ennen vuotta 1995 karttuneen eläkkeen määrä muunnetaan vastaamaan 63 vuoden ikää. Vuoden 2004 loppuun mennessä karttunut eläke lasketaan valmiiksi niin, että myös jatkuvat palvelussuhteet päätetään joulukuun lopussa 2004 ja niille lasketaan siihen mennessä saaduista ansioista eläkepalkka nykyisten säännösten mukaisesti. Näin laskettu eläke yhteensovitetaan muiden työeläkkeiden kanssa. Vuoden 2005 alusta lukien karttuvien eläkkeiden rajaamisesta ja yhteensovituksesta luovutaan. Työttömyyseläke erillisenä eläkelajina lakkautetaan siten, että tähän eläkkeeseen ei enää ole oikeutta 1950 ja sen jälkeen syntyneillä työntekijöillä. Eläkejärjestelmässä varaudutaan eliniän pitenemiseen. Vuodesta 2009 käyttöön otettavalla elinaikakertoimella eläketurva sopeutetaan eliniän kasvuun. Kaikkia maksussa olevia eläkkeitä tarkistetaan indeksillä, jossa palkkojen osuus on 20 prosenttia ja hintojen osuus 80 prosenttia. Työansiot korotetaan eläkkeen laskentahetken tasoon uudella palkkakertoimella, jossa palkkojen osuus on 80 prosenttia ja hintojen osuus 20 prosenttia. Esitykseen sisältyvät laki valtion eläkelain muuttamisesta, laki valtion perhe-eläkelain muuttamisesta, laki kuukautta lyhyempien valtion palvelussuhteiden eläketurvan järjestämisestä annetun lain kumoamisesta ja laki valtion virkamieslain 35 §:n muuttamisesta. Lait on tarkoitettu voimaan 1.1.2005. (VM hallitusneuvos Veikko Liuksia 1603 4960)

Esitys (HE 47/2004 vp) laiksi lukiolain 18 §:n muuttamisesta. Ylioppilastutkinnon rakenne muutetaan valinnaisemmaksi. Vain äidinkielessä ja kirjallisuudessa järjestettävä koe on kaikille pakollinen. Kolme muuta tutkintoon pakollisesti kuuluvaa koetta ylioppilaskokelas valitsee neljän kokeen joukosta, jotka ovat toisen kotimaisen kielen koe, vieraan kielen koe, matematiikan koe ja reaaliaineissa järjestettävä koe. Rakenteeltaan uudistettuun tutkintoon voi kuulua yksi tai useampia ylimääräisiä kokeita kuten nykyäänkin. Laki on tarkoitettu voimaan mahdollisimman pian sen jälkeen kun se on hyväksytty ja vahvistettu, kuitenkin aikaisintaan 1.6.2004. Ylioppilastutkinnon rakenne on tarkoitus muuttaa syksyn 2004 tutkintokerrasta alkaen. Valtioneuvoston lausuma; Toisen kotimaisen kielen opiskelun, oppimateriaalien ja menetelmien edelleen kehittämistä jatketaan. Tarkoituksena on myös antaa positiivinen kuva maamme kaksikielisyydestä ja molempien kansalliskielten osaamisen tärkeydestä. Opetusministeriö selvittää kuuden vuoden välein valtioneuvoston 2004 hyväksymän lukiolain 18 pykälässä säädetyn ylioppilastutkinnon koevalintoja. Selvitetään seuraavan tuntijaon päätöksen yhteydessä mahdollisuutta nostaa pakollisten kurssien määrää B-kielessä lukiossa ja samalla selvitetään mahdollisuuksia B-kielen opiskelun aikaistamiseen liittyen. Kielikylpyjä ja "kielisuihkuja" kehitetään ja tuetaan tärkeänä osana kieliopetusta ja kielikasvatusta. Opettaja-, opiskelija- ja kulttuurivaihtoa lisätään suomen- ja ruotsinkielisten koulujen kesken sekä muiden Pohjoismaiden kanssa. Yliopistoja kannustetaan järjestämään opetusta toisessa kotimaisessa kielessä. Selvitetään, miten julkishallinnon kielilisiä voidaan kehittää molempien kielten osaamista ja kielitaidon ylläpitämistä tukevan ja yksilön kannalta taloudellisesti kannustavan järjestelmän luomiseksi. (OPM ylijohtaja Arvo Jäppinen 1607 7220)

Esitys (HE 48/2004 vp) laiksi kansainvälisen siviili-ilmailun yleissopimusta muuttavien pöytäkirjojen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta. Siviili-ilmailun yleissopimuksen pöytäkirjat vuosilta 1980 ja 1984 saatetaan kansallisesti voimaan. Yleissopimusta muuttavien pöytäkirjojen mukaan eräitä valvontatehtäviä voidaan siirtää toiselle valtiolle sekä kielletään aseiden käyttö ilma-alusta vastaan. Eduskunta on hyväksynyt pöytäkirjojen lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset ja tasavallan presidentti on hyväksynyt pöytäkirjat ja vahvistanut voimaansaattamislain. Lakia ei ole kuitenkaan saatettu voimaan ja nyt se on eräiltä osiltaan vanhentunut. Aiemmin hyväksytty laki kumotaan. (LVM hallitusneuvos Mikael Nyberg 1602 8474)

Esitys (HE 49/2004 vp) päästökauppalaiksi sekä laeiksi ympäristönsuojelulain 43 §:n ja Energiamarkkinavirastosta annetun lain 1 §:n muuttamisesta. Päästökauppalailla pannaan täytäntöön Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi Euroopan laajuisesta kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kaupasta. Päästöoikeuksilla käytävän kaupan on tarkoitus alkaa vuoden 2005 alusta lukien. (KTM neuvotteleva virkamies Päivi Janka 1606 4833)

Esitys (HE 50/2004 vp) sairausvakuutuslaiksi. Sairausvakuutuslaki uudistetaan kokonaisuudessaan. Uuteen sairausvakuutuslakiin yhdistetään myös laki vanhempainpäiväraha-ajalta suoritettavien vuosilomakustannusten korvaamisesta työnantajalle. Tavoitteena on selkeyttää työkyvyttömyyden ja vanhemmuuden aikaista toimeentulon turvaa ja kustannusten korvausta koskevan lainsäädännön rakennetta. Sairausvakuutuslain uudistus on pääosiltaan lakitekninen. Lain rakennetta muutetaan ja yksittäisten säännösten sanamuotoiluja täsmennetään. Myös säädöstasoa ja valtuutussäännöksiä täsmennetään. Vakiintunut tulkintakäytäntö kirjataan lakiin. Lisäksi siirrytään palkkakertoimen käyttöön sairauspäivärahahan ja vanhempainpäivärahojen määräytymistä koskevissa säännöksissä. Erityishoitorahan maksamisen edellytyksiä täsmennetään. Laki on tarkoitettu voimaan 1.1.2005. (STM hallitusneuvos Anja Kairisalo 1607 4411)

EDUSKUNNAN VASTAUKSET

Tasavallan presidentti vahvisti 16.4.2004 seuraavat lait:

Laki Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännön 10.2 artiklan muuttamisesta annetun valtion- ja hallitusten päämiesten kokoonpanossa kokoontuvan neuvoston päätöksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta (HE 9/2004 vp). Päätöksellä luodaan Euroopan keskuspankin neuvostoon kansallisten keskuspankkien pääjohtajien äänioikeuksien vuorottelujärjestelmä. Vuorottelujärjestelmä otetaan käyttöön asteittain euroalueen laajentuessa. Laki tulee voimaan valtioneuvoston asetuksella säädettävänä ajankohtana. (VM lainsäädäntöneuvos Seppo Tanninen 1603 3096)

Laki maaseutuelinkeinojen rahoituslain 17 §:n muuttamisesta (HE 31/2004 vp). Maaseutuelinkeinojen rahoituslakiin tehdään muutokset, jotka johtuvat Suomen liittymisestä Euroopan unioniin tehdyn sopimuksen mukaisista eräistä maataloustuottajille myönnettävistä kansallisista tuista vuosille 2004-2007 tehdyistä ratkaisuista. Laissa säädetään korotettujen investointitukien myöntämisestä tietyille kotieläintalouden sektoreille vuosina 2004-2007. Lisäksi säädetään korotetusta tuesta ympäristönsuojelu-, eläinten hyvinvointi- ja tuotantohygieniasyistä johtuviin rakentamisen ja koneiden hankinnan lisäkustannuksiin. Laki tulee voimaan 21.4.2004. Suomen liittymisestä Euroopan unioniin tehdyn sopimuksen 142 artiklassa tarkoitettujen Suomen C1-C4 -tukialueiden osalta laki tulee kuitenkin voimaan valtioneuvoston asetuksella säädettävänä ajankohtana. (MMM hallitusneuvos Esko Laurila 1605 3341)

Laki porotalouden ja luontaiselinkeinojen rahoituslain muuttamisesta sekä laki kolttalain muuttamisesta (HE 176/2003 vp). Porotalouden ja luontaiselinkeinojen rahoituslakiin sekä kolttalakiin tehdään perustuslain yksityiselämän suojaa, asetuksen antamista ja hallintotehtävän antamista muulle kuin viranomaiselle koskevien säännösten edellyttämät muutokset. Kolttalakia muutetaan siten, että kolttien luottamusmiehen apuna toimivan sihteerin palkkio ja kulut voidaan maksaa maatilatalouden kehittämisrahaston varoista. Lisäksi lakeihin tehdään eräitä teknisluonteisia muutoksia. Lait tulevat voimaan 1.5.2004. (MMM hallitussihteeri Jukka Mirvo 1605 4236)

TASAVALLAN PRESIDENTIN ASETUKSET

Tasavallan presidentti antoi 16.4.2004 seuraavat asetukset:

Tasavallan presidentin asetus pysyviä orgaanisia yhdisteitä koskevan Tukholman yleissopimuksen voimaansaattamisesta. Yleissopimus tulee voimaan 17.5.2004. Asetus tulee voimaan 17.5.2004. (YM neuvotteleva virkamies Pirkko Kivelä 1603 9733)

KANSAINVÄLISET ASIAT

Tasavallan presidentti päätti 16.4.2004 seuraavat kansainväliset asiat:

Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarisen tai hänen estyneenä ollessaan suurlähettiläs Anneli Puura-Märkälän valtuuttaminen allekirjoittamaan Suomen hallituksen ja Uuden-Seelannin hallituksen välinen työlomajärjestelmää koskeva järjestely ja kyseisen järjestelyn hyväksyminen. (UM apulaisosastopäällikkö Marcus Laurent 1605 5701)

Suurlähettiläs Pertti Salolaisen tai hänen estyneenä ollessaan hänen sijaisensa valtuuttaminen allekirjoittamaan matkustajien ja heidän matkatavaransa kuljettamisesta meritse vuonna 1974 tehdyn Ateenan yleissopimuksen vuoden 2002 pöytäkirja. Suomi antaa allekirjoittamisen yhteydessä seuraavan selityksen: "Suomi ilmoittaa, että matkustajien ja heidän matkatavaransa kuljettamisesta meritse vuonna 1974 tehdyn Ateenan yleissopimuksen vuoden 2002 pöytäkirjan allekirjoittaminen hyväksymisvaraumin ei vaikuta Euroopan yhteisön yksinomaiseen toimivaltaan eräissä pöytäkirjan alaan kuuluvissa asioissa." (LVM hallitusneuvos Lolan Eriksson 1602 8493)

Maailmanlaajuista siviilisatelliittinavigointijärjestelmää (GNSS) - GALILEO - koskevan Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden ja Kiinan kansantasavallan välisen yhteistyösopimuksen hyväksyminen. (LVM hallitusneuvos Mikael Nyberg 1602 8474)

MUUTA

Tasavallan presidentti päätti 16.4.2004 seuraavat asiat:

Tasavallan presidentti ratkaisi 39 armonanomusasiaa. (OM hallitussihteeri Eva Tams 1606 7625)

NIMITYSASIAT

Tasavallan presidentti päätti 16.4.2004 seuraavat nimitysasiat:

Rajavartiolaitoksen apulaispäällikkö, kontra-amiraali Jaakko Smolander rajavartiolaitoksen päällikön (A 34) virkaan ja rajavartiolaitoksen päällikön tehtävään 19.4.2004 lukien. (SM pelastusylijohtaja Pentti Partanen 1604 2960)

Kaakkois-Suomen rajavartioston komentaja, eversti Jaakko Kaukanen rajavartiolaitoksen apulaispäällikön (A 32) virkaan ja rajavartiolaitoksen apulaispäällikön tehtävään 19.4.2004 lukien 18.4.2008 päättyväksi määräajaksi. (SM pelastusylijohtaja Pentti Partanen 1604 2960)

VALTIONEUVOSTO

VALTIONEUVOSTON ASETUKSET

Valtioneuvosto antoi 15.4.2004 seuraavat asetukset:

Valtioneuvoston asetus maaseudun kehittämisestä annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta. Investointitukea koskevia säännöksiä muutetaan siten, että siitoseläinten hankintaan voidaan myöntää tukea nuorille viljelijöille enintään 60 prosenttia ja tukea myönnettäessä pääasiassa käytetään tuen enimmäismäärää. Lisäksi tehdään eräitä säädösteknisiä täsmennyksiä ja yhteisön valtiontukisäännöistä johtuvia tarkennuksia. Asetuksen 26 §:n 1 ja 2 momentti tulevat voimaan valtioneuvoston asetuksella erikseen säädettävänä ajankohtana. Asetus tulee voimaan 21.4.2004. (MMM vanhempi hallitussihteeri Katriina Pessa 1605 4298)

Valtioneuvoston asetus vuodelta 2004 maksettavasta mehiläistalouden kansallisesta pesäkohtaisesta tuesta. Tukea maksetaan enintään 18 euroa talvehtinutta ja jakautumatonta mehiläisyhteiskuntaa kohti vuodessa. Asetus tulee voimaan 21.4.2004. (MMM ylitarkastaja Juha Vanhatalo 1605 2793)

Valtioneuvoston asetus vuodelta 2003 maksettavasta emolehmien kansallisesta lisäpalkkiosta. Lisäpalkkio vuodelle 2003 on 50 euroa emolehmältä. Asetus tulee voimaan 21.4.2004. (MMM ylitarkastaja Juha Vanhatalo 1605 2793)

Valtioneuvoston asetus vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun asetuksen muuttamisesta. Vuokra-asuntojen korkotukilainojen ehtoja parannetaan hallituksen asuntopoliittisen ohjelman mukaisesti. Korkotukilainojen pääomamenojen lähtötaso alennetaan nykyisestä 4,1 prosentista 3,7 prosenttiin. Pääomamenojen vuotuinen kehitys muutetaan vastaamaan inflaatiota. Lainansaajan maksettavaksi jäävän koron perusomavastuuosuus alennetaan 3,4 prosenttiin. Korkotukilainojen tukiaste nousee esitettyjen muutosten johdosta samaksi kuin aravalainojen tukiaste on. Asetus tulee voimaan 21.4.2004. (YM lainsäädäntöneuvos Tiina Rautio 1603 9649)

Valtioneuvoston asetus vuokra-asuntojen korkotukilainalla rahoitetun osaomistusasunnon vähemmistöosuuden omistajan omistusosuuden suuruudesta. Vuokra-asuntojen korkotukilainalla rahoitettujen osaomistusasuntojen asukkaan omistusosuus osaomistussuhdetta perustettaessa alennetaan nykyisestä 20 prosentista 15 prosenttiin. Omistusosuuden alentaminen on tarpeen, sillä asukkaalta perittävä osaomistusmaksu alenee 15 prosenttiin hankinta-arvosta, kun korkotukilainan osuus nostetaan 80 prosentista 85 prosenttiin. Asetus tulee voimaan 21.4.2004. (YM lainsäädäntöneuvos Tiina Rautio 1603 9649)

VALTIONEUVOSTON PÄÄTÖKSET

Valtioneuvosto teki yleisistunnossa 15.4.2004 seuraavat päätökset:

Päätös valtuuttaa suurlähettiläs Eikka Kosonen tai hänen estyneenä ollessaan ulkoasiainneuvos Kare Halonen allekirjoittamaan neuvostossa kokoontuvien Euroopan unionin jäsenvaltioiden hallitusten edustajien päätös Athene-rahoitusmekanismille myönnettävistä erioikeuksista ja -vapauksista. (UM lainsäädäntöneuvos Päivi Kaukoranta 1605 5715)

Päätös valtuuttaa suurlähettiläs Eikka Kosonen tai hänen estyneenä ollessaan ulkoasiainneuvos Kare Halonen allekirjoittamaan Euroopan unionin jäsenvaltioiden välinen sopimus jäsenvaltion toiselle jäsenvaltiolle esittämistä korvausvaatimuksista, jotka koskevat vahinkoa, joka on aiheutunut omaisuudelle, jonka jäsenvaltio omistaa, jota se käyttää tai jolla se toimii, tai sen sotilas- tai siviilihenkilöiden loukkaantumisen tai kuoleman johdosta, Euroopan unionin kriisinhallintaoperaation yhteydessä. (UM lainsäädäntöneuvos Päivi Kaukoranta 1605 5715)

Päätös vahvistaa Senaatti-kiinteistöjen ja Senaatti-kiinteistöt-konsernin tilinpäätös vuodelta 2003, josta Senaatti-kiinteistöjen tilinpäätös osoittaa voittoa 113 557 244,36 euroa ja konsernin tilinpäätös 108 890 606,12 euroa. Senaatti-kiinteistöjen voitosta tuloutetaan 31 miljoonaa euroa. Lisäksi tehdään päätös siitä, että toimintakertomus ei aiheuta toimenpiteitä. (VM osastopäällikkö Tuomas Sukselainen 1603 3105)

Päätös ratifioida valtion- ja hallitusten päämiesten kokoonpanossa kokoontuvan neuvoston päätös Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännön 10.2 artiklan muuttamisesta. (VM lainsäädäntöneuvos Seppo Tanninen 1603 3096)

Päätös myöntää valtiovarainministeri Antti Kalliomäelle valtuudet tehdä kirjeenvaihdolla Yhdistyneen kuningaskunnan kruunun alaisuuteen kuuluvien alueiden (Jersey, Guernsey ja Man-saari) kanssa sopimukset säästötulojen verotuksesta. (VM finanssineuvos Antero Toivainen 1603 3167)

Päätös muuttaa Manner-Suomen kolmannen sukupolven matkaviestinverkkotoimiluvat siten, että Radiolinja Origo Oy:lle, Sonera Mobile Networks Oy:lle, Suomen 3 G Oy:lle ja Finnet Verkot Oy:lle myönnetään uusi toimilupa ja nykyinen toimilupa samalla kumotaan. (LVM neuvotteleva virkamies Riku Ahola 1602 8611)

Päätös oikeuttaa kauppa- ja teollisuusministeriö myymään enintään 412 580 kappaletta valtion omistamia Kemijoki Oy:n B-sarjan osakkeita yhtiölle edelleen muille osakkaille myytäväksi tai mitätöitäväksi. Kauppahinta on osakkeen nimellisarvo 16,90 euroa osakkeelta. (KTM teollisuusneuvos Arto Honkaniemi 1606 3578)

Valtioneuvosto teki yleisistunnossa 16.4.2004 seuraavat päätökset:

Päätös asettaa rahapelifoorumi. Rahapelifoorumin tehtävänä on valmistella kansallisen rahapelipolitiikan linjaukset ottamalla huomioon rahapelitoiminnan kansainvälistymisen vaikutukset ja rahapelitoimintaan kytkeytyvät sosiaaliset ja taloudelliset vaikutukset. Rahapelifoorumi käsittelee myös muuhun arpajaistoimintaan, rahankeräyksiin ja viihdelaitetoimintaan liittyviä sosiaalisia ja taloudellisia kysymyksiä. Kokoonpano (varajäsenet suluissa): puheenjohtaja: kansanedustaja Matti Ahde Suomen Sosialidemokraattinen Puolue rp (kansanedustaja Maija Rask Suomen Sosialidemokraattinen Puolue rp); ensimmäinen varapuheenjohtaja: kansanedustaja Kauko Juhantalo Suomen Keskusta rp (kansanedustaja Susanna Haapoja Suomen Keskusta rp); toinen varapuheenjohtaja: kansanedustaja Eva Biaudet Svenska Folkpartiet i Finland rp (kansanedustaja Christina Gestrin Svenska Folkpartiet i Finland rp); jäsenet: kansanedustaja Suvi Lindn Kansallinen Kokoomus rp (kansanedustaja Petri Salo Kansallinen Kokoomus rp), kansanedustaja Outi Ojala Vasemmistoliitto rp (kansanedustaja Kari Uotila Vasemmistoliitto rp), kansanedustaja Erkki Pulliainen Vihreu Liitto rp (pääsihteeri Tiina Kivinen Vihreä Liitto rp), kansanedustaja Sari Essayah Suomen Kristillisdemokraatit rp (kansanedustaja Toimi Kankaanniemi Suomen Kristillisdemokraatit rp), kansanedustaja Timo Soini Perussuomalaiset rp (kansanedustaja Raimo Vistbacka Perussuomalaiset rp), kansliapäällikkö Ritva Viljanen sisäasiainministeriö (hallitusneuvos, hallintojohtaja Arto Nieminen sisäasiainministeriö), kansliapäällikkö Markku Linna opetusministeriö (hallitusneuvos Riitta Kaivosoja opetusministeriö), kansliapäällikkö Markku Lehto sosiaali- ja terveysministeriö (osastopäällikkö, ylijohtaja Arto V. Klemola sosiaali- ja terveysministeriö), kansliapäällikkö Jarmo Vaittinen maa- ja metsätalousministeriö (yksikön päällikkö, hallitusneuvos Timo Tolvi maa- ja metsätalousministeriö), budjettineuvos Pertti Tuhkanen valtiovarainministeriö (budjettineuvos Arto Merimaa valtiovarainministeriö), toimitusjohtaja Ilmari Halinen Fintoto Oy (totojohtaja Pertti Koskenniemi Fintoto Oy), toimitusjohtaja Markku Ruohonen Raha-automaattiyhdistys (varatoimitusjohtaja Esko Romppainen Raha-automaattiyhdistys) ja toimitusjohtaja Risto Nieminen Oy Veikkaus Ab (varatoimitusjohtaja Jussi Isotalo Oy Veikkaus Ab); foorumin sihteeristö: lainsäädäntöneuvos Kimmo Hakonen sisäasiainministeriö (sihteeristön puheenjohtaja), hallitusneuvos Jouni Laiho sisäasiainministeriö, hallitusneuvos Riitta Kaivosoja opetusministeriö, ylitarkastaja Janne Peräkylä sosiaali- ja terveysministeriö ja ylitarkastaja Tauno Junttila maa- ja metsätalousministeriö. Rahapelifoorumi asetetaan toimikaudeksi, joka alkaa 16.4.2004 ja päättyy eduskunnan vaalikauden päättyessä tai silloin, kun eduskunnan toimikausi muuten

Valtioneuvosto lähetti eduskunnalle 15.4.2004 seuraavat Euroopan unionin säädösehdotuksia koskevat valtioneuvoston kirjelmät:

Valtioneuvoston kirjelmä (U 24/2004) eduskunnalle ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi (rajatylittävät sulautumiset). Direktiiviehdotuksen tarkoitus on helpottaa eri jäsenvaltioissa toimivien yhtiöiden, erityisesti pk-yritysten, rajatylittäviä sulautumisia. Ehdotus mahdollistaisi rajat ylittävän sulautumisen nykyistä selvästi halvemmalla ja yksinkertaisemmin oikeudellisin menettelyin. Tällä pitäisi olla positiivinen vaikutus työllisyyteen ja yritysten kilpailukykyyn. Useassa valtiossa toimivat yhtiöt voisivat konsernirakenteesta luopumalla vähentää hallintokulujaan ja tehostaa pääoman käyttöä (erityisesti rahoitus- tai vakuutustoimintaa harjoittavat suuret yritykset). (OM lainsäädäntöneuvos Jyrki Jauhiainen 1606 7664)

Valtioneuvoston kirjelmä (U 25/2004) eduskunnalle ehdotuksesta Euroopan unionin neuvoston direktiiviksi (korko- ja rojaltidirektiivin muuttaminen). Ehdotuksessa ehdotetaan, että uusista jäsenvaltioista Latvialle, Liettualle, Puolalle ja Tsekille myönnetään rojaltin osalta kuuden ja Slovakialle kahden vuoden siirtymäaika, jonka aikana enimmäislähdeverokanta on 10 prosenttia. Lisäksi Latvialle ja Liettualle ehdotetaan myönnettäväksi koron osalta kuuden vuoden määräaika, jonka neljältä ensimmäiseltä vuodelta koron enimmäislähdeverokanta on 10 prosenttia ja kahdelta viimeiseltä 5 prosenttia. (VM finanssineuvos Antero Toivainen 1603 3167)

NIMITYSASIAT

Valtioneuvosto päätti 15.4.2004 seuraavat nimitysasiat:

Varatuomari Kirsi Päivänsalo sosiaali- ja terveysministeriön hallitussihteerin (A 24) määräaikaiseen virkasuhteeseen 1.5.2004-31.12.2005, kuitenkin enintään viran vakinaisen haltijan Lauri Pelkosen virkavapauden ajaksi. (STM kansliapäällikkö Markku Lehto 1607 3763)

Oikeustieteen kandidaatti Eija Koivuranta sosiaali- ja terveysministeriön hallitusneuvoksen (A 28) virkaan 1.5.2004 lukien. (STM kansliapäällikkö Markku Lehto 1607 3763)

RAHA-ASIAT

Valtioneuvoston raha-asiainvaliokunta puolsi istunnossaan 14.4.2004 seuraavia asioita:

Maa- ja metsätalousministeriön asetus kiinteistötietojärjestelmän suoritteista ja tietopalvelusta perittävistä maksuista. Asetuksella säädetään kiinteistötietojärjestelmästä ja siitä tuotettavasta tietopalvelusta annetun lain (453/2002) 7 §:n nojalla valtiolle ja kunnille perittävien maksujen suuruudesta siltä osin kuin jonkun suoritteen osalta ei erikseen toisin säädetä. Kiinteistötietojärjestelmän suoritteita ja tietopalvelusta perittävistä maksuista annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen (1108/2002) voimassaoloaika päättyy 30.4.2004. Uudella asetuksella maksuja korotetaan keskimäärin 6,9 prosenttia. Asetus tulee voimaan 1.5.2004 ja on voimassa toukokuun loppuun 2005. (MMM vanhempi hallitussihteeri Elma Solonen 1605 2709)

Maa- ja metsätalousministeriön asetus kiinteistötietojärjestelmän tulojen jakamisesta. Asetuksella säädetään kiinteistötietojärjestelmästä ja siitä tuotettavasta tietopalvelusta annetun lain (453/2002) 5 §:n 2 ja 3 momentin nojalla kiinteistötietojärjestelmän hallinnon, ylläpidon, tietopalvelun ja järjestelmän kehittämisen kustannusten kattamisesta sekä suoritteista kertyvien tulojen jakamisesta järjestelmästä huolehtivien viranomaisten kesken. Kiinteistötietojärjestelmän tulojen jakamisesta annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen (1109/2002) voimassaoloaika päättyy 30.4.2004. Uuden asetuksen mukaan Maanmittauslaitoksen osuus tuloista on hallinto-organisaationa 5,0 prosenttia, enintään kuitenkin 400 000 euroa. Kiinteistörekisteriä pitävät kunnat saisivat yhteisesti uuden järjestelmän käyttöönottoon valmistautumisesta aiheutuvien kustannusten kattamiseksi 2,5 prosenttia kertyvistä tuloista, kuitenkin enintään 200 000 euroa asetuksen voimassaoloaikana. Kiinteistöjärjestelmän muista toimenpiteistä aiheutuvien kustannusten kattamiseen Maanmittauslaitos ja oikeusministeriö saavat kumpikin 42,5 prosenttia ja kiinteistörekisteriä pitävät kunnat yhteisesti 15 prosenttia jäljelle jääneistä tuloista. Asetus tulee voimaan 1.5.2004 ja on voimassa toukokuun loppuun 2005. (MMM vanhempi hallitussihteeri Elma Solonen 1605 2709)

Maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslain 13, 17 ja 20 §:ssä tarkoitettujen perusteiden vahvistaminen. Kokonaiskustannuksiksi luetaan korvauskulut, työturvallisuuskulut ja kohtuulliset hoitokulut. Korvauskuluihin sisältyvät kaikki vuoden aikana maksetut etuudet indeksiosineen, vuoden aikana tapahtunut pääomavastuun muutos sekä MATA 13.2 §:ssä tarkoitetut MATA 21.5 §:n mukaisten vakuutusten TEL-indeksikorotukset siltä osin kuin vastaavien sijoitusten tuotto ei niihin riitä. Pääomavastuu saadaan kaikkien tarkasteluhetkellä jatkuvassa maksussa olevien etuuksien pääoma-arvojen summana. Maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslain mukaan rahastointiin osallistuvat jatkossa kaikki järjestelmän rahoittajaosapuolet. Ennen vuotta 2004 syntyneen vastuuvajauksen kattamiseksi on Kansaneläkelaitoksen ja Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen suoritettava korvausvastuun täydennysmaksu vuosina 2004-2018. (STM ylimatemaatikko Pertti Pulkkinen 1607 3822)

HALLITUKSEN NEUVOTTELUT

HALLINNON JA ALUEKEHITYKSEN MINISTERITYÖRYHMÄ 13.4.2004

Periaatepäätös saariston kehittämisestä valtioneuvoston käsittelyyn

Hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmä hyväksyi tiistaina 13. huhtikuuta osaltaan valtioneuvoston käsittelyyn lähiviikkoina menevän periaatepäätöksen saariston kehittämisestä vuosiksi 2004-2006. Periaatepäätös koskee saaristo-, vesistö- ja rannikkoalueita.

Periaatepäätöksellä turvataan saariston asemaa aluepoliittisissa tukialuejaoissa. Sillä edistetään saaristo- ja vesistömatkailun tuotekehitystä ja markkinointia sekä ammattikalastuksen ongelmien ratkaisemista. Päätöksellä mahdollistetaan asumisen kasvu vapaa-ajan asunnolla sekä vapaa-ajan asumisen kehitys osaksi ykkösasumiseksi kehittämällä tähän liittyvää rakentamisen ohjausta. Niinikään periaatepäätös edistää liikenne- ja teleyhteyksien ja peruspalvelujen turvaamista sekä virkistyksen ja luonnonsuojelun tarpeisiin vastaamista.

Saaristoisuus ja vesistöisyys on Suomelle tyypillinen laaja ilmiö, joka koskettaa periaatteessa kaikkia kuntia. Suomessa on 76 000 yli puolen hehtaarin saarta, 56 000 yli hehtaarin järveä, 647 jokea ja 314 000 km rantaviivaa. Saaristolain perusteella nimettyjä saaristokuntia ja saaristo-osakuntia on 58.

Lisätietoja: neuvotteleva virkamies Jorma Leppänen, sisäasiainministeriö, (09) 160 44513

HALLITUKSEN ILTAKOULU 14.4.2004

Hallituksen iltakoulu käsitteli aluepoliittista selontekoa

Hallituksen iltakoulu käsitteli keskiviikkona 14. huhtikuuta aluepoliittista selontekoa, joka annetaan eduskunnalle ensi viikolla. Eduskunta edellytti käsitellessään hallituksen esitystä laiksi rakennerahasto-ohjelmien kansallisesta hallinnoinnista, että hallitus antaa uudistusta koskevan selonteon. Lisäksi hallituksen strategia-asiakirjan 2003 mukaan hallitus saattaa alueiden kehittämisen valtakunnalliset tavoitteet eduskunnan tiedoksi samassa selonteossa kevätistuntokaudella 2004. Selonteossa käsitellään rakennerahastojen kansallista hallinnointia ja vaikuttavuutta. Kehittämisehdotukset on esitetty pääasiassa uutta, vuodesta 2007 alkavaa ohjelmakautta silmällä pitäen. Pakottavaa tarvetta muuttaa rakennerahastolakia jo nykyisellä ohjelmakaudella ei lähtökohtaisesti ole.

Lisäksi selonteossa käsitellään alueiden kehittämisen suunnittelu- ja päätöksentekojärjestelmää ja Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan näkymiä helmikuussa annetun koheesioraportin valossa sekä kansallista aluepolitiikka ja sen kehitysnäkymiä.

Lisätietoja: neuvotteleva virkamies Kielo Karioja, p. (09) 160 42261 ja erityisavustaja Timo Reina p. 0500 805 158, sisäasiainministeriö

ULKO- JA TURVALLISUUSPOLIITTINEN MINISTERIVALIOKUNTA 15.4.2004

Lähtökohdat selonteon jatkovalmistelulle

Tasavallan presidentin ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunnan kokouksessa käsiteltiin torstaina 15. huhtikuuta lähtökohtia vuoden 2004 turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon jatkovalmistelulle (liite).

Kokouksessa käsiteltiin myös EU:ssa Irlannin puheenjohtajuuskaudella käynnistynyttä työtä nopean toiminnan sotilaallisen voimavaran luomiseksi unionille. Unionin nopean toiminnan valmius mainittiin ensimmäisen kerran jo Helsingin huippukokouksen asiakirjoissa vuonna 1999.

Suomi tulee selvittämään vaihtoehtoja sellaisiksi nopean toiminnan voimavaroiksi, joilla Suomi voisi osallistua unionin nopean toiminnan joukkoihin. Samalla selvitetään mahdollisia yhteistyökumppaneita nopean valmiuden osaston muodostamiseksi.

Lisätietoja selonteon valmistelusta: valtiosihteeri Risto Volanen, valtioneuvoston kanslia, p. (09) 1602 2006.

Lisätietoja EU:n nopean toiminnan voimavarasta: yksikön päällikkö Elina Kalkku, ulkoasiainministeriö, p. (09) 1605 5481 ja neuvotteleva virkamies Heikki Savola, puolustusministeriö, p. (09) 1608 8175.

Liite

Lähtökohdat vuoden 2004 turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon jatkovalmistelulle

Lähtökohtana laaja turvallisuuskäsite ja YK-järjestelmän vahvistaminen

Suomen turvallisuus- ja puolustuspoliittinen toimintalinja tähtää maan itsenäisyyden ja yhteiskunnan perusarvojen turvaamiseen sekä kansalaisten turvallisuuden ja hyvinvoinnin edistämiseen uskottavan puolustuksen ja kansainvälisen yhteistyön avulla.

Euroopan unionin aktiivisena jäsenenä Suomi kantaa vastuutaan kansainvälisestä turvallisuudesta Yhdistyneiden Kansakuntien toimintaedellytyksiä vahvistaen sekä Naton rauhankumppanuuden, Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön ja Euroopan neuvoston puitteissa.

Maailmanlaajuisen kehityksen, alueellisten konfliktien ja uusien uhkien merkitys Suomen turvallisuudelle on kasvanut. Niihin vastaamiseen ja ennaltaehkäisemiseen tarvitaan laaja-alaista keinovalikoimaa. Ulkoisen ja sisäisen turvallisuuden yhteys korostuu.

Suomi pyrkii monenkeskisen yhteistyön ja kansainvälisen oikeuden vahvistamiseen sekä globalisaation hallintaan turvallisuuden lisäämiseksi eriarvoisuutta ja syrjäytymistä vähentämällä.

Uudet uhat, terrorismi ja sisäinen turvallisuus

Suomi edistää rajat ylittävien ja globaalien turvallisuusongelmien - kuten ympäristöriskien, järjestäytyneen rikollisuuden, tietojärjestelmiä koskevien uhkien, tarttuvien tautien, joukkotuhoaseiden leviämisen ja käytön sekä terrorismin - ennaltaehkäisyä ja torjumista. Tämän tulee tapahtua sekä kotimaisin että kansainvälisen yhteistyön keinoin.

Suomi toimii aktiivisesti EU:n terrorismin vastaisen toiminnan tehostamiseksi. Tietojenvaihtoa on parannettava käyttäen hyväksi olemassa olevia rakenteita. Jo tehtyjen sitoumusten toimeenpanoa on tehostettava. Koko kansainvälinen yhteisö on saatava sitoutumaan terrorismin vastaiseen toimintaan, jotta se olisi tehokasta.

Suomi korostaa terrorismin ehkäisyssä pitkäjänteisen taustasyihin puuttumisen merkitystä. Suomi tukee kansainvälistä yhteistyötä demokratian, oikeusvaltiokehityksen ja ihmisoikeuksien edistämiseksi, joukkotuhoaseiden leviämisen ehkäisemiseksi sekä järjestäytyneen rikollisuuden torjumiseksi. Erityistä huomiota on kiinnitettävä myös sortuvien valtioiden muodostamaan ongelmaan.

Suomalaisen yhteiskunnan sisäisestä turvallisuudesta huolehditaan. Tässä tarkoituksessa hallitus valmistelee erityisen sisäisen turvallisuuden ohjelman. Yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisesta on marraskuussa 2003 hyväksytty strategia. Sitä toteutetaan tehokkaasti ja kehitetään jatkuvana prosessina.

Euroopan unionin toimintakyvyn vahvistaminen

Suomi toimii Euroopan unionin jäsenenä unionin vahvistamiseksi turvallisuusyhteisönä ja kansainvälisenä toimijana, joka kantaa vastuuta kansainvälisestä vakaudesta ja turvallisuudesta uuden turvallisuusstrategiansa mukaisesti. Unionin on tämän tavoitteen saavuttamiseksi kyettävä yhdistämään eri politiikkalohkojen keinot johdonmukaiseksi ja laaja-alaiseksi kokonaisuudeksi.

Suomi osallistuu täysimääräisesti unionin yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan kehittämiseen ja toteuttamiseen. Unionin yhtenäisyys, keskinäinen yhteisvastuu ja yhteiset sitoumukset lisäävät Suomen turvallisuutta. Suomi painottaa unionin siviili- ja sotilaallisen kriisinhallinnan kehittämistä kokonaisuutena. Painopisteen tulee olla voimavarojen kehittämisessä muuttuvia olosuhteita vastaaviksi nopeutta, joustavuutta ja yhteistoimintakykyä parantamalla. Tämä merkitsee myös Suomen voimavarojen ja osallistumisedellytysten kehittämistä siviili- ja sotilaallisen kriisinhallinnan osalta.

Suomi valmistautuu osallistumaan unionin kehitteillä oleviin nopean toiminnan joukkoihin ja myötävaikuttaa aktiivisesti rakenneyhteistyön muotoutumiseen. Rauhanturvalain mahdollisia muutostarpeita tarkastellaan näiden kysymysten valossa.

Transatlanttiset suhteet

Euroopan ja Yhdysvaltain tiivis yhteistyö on tärkeää maailman turvallisuusongelmien ratkaisemisessa. EU:n jäsenenä Suomi edistää transatlanttisten suhteiden kehitystä keskeisenä Euroopan turvallisuuteen vaikuttavana tekijänä.

Suomi pitää tärkeänä kehittää kahdenvälisiä suhteita Yhdysvaltoihin.

Suomen suhde Natoon

Suomi kehittää edelleen yhteistyötään Pohjois-Atlantin puolustusliiton kanssa ja osallistuu aktiivisesti Naton rauhankumppanuusohjelman ja EU-Nato -yhteistyön kehittämiseen.

Suomi arvioi jatkuvasti Naton sisäistä muutosprosessia sekä järjestön turvallisuuspoliittisen roolin muutosta. Liittokunnan jäsenyyden hakeminen säilyy Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan mahdollisuutena jatkossakin.

Lähialueen turvallisuuden edistäminen

Suomen tavoitteena on edistää lähialueensa turvallisuutta ja vakautta.

Suomen tavoitteena on Itämeren alueellisen yhteistyön kehittäminen niin, että se ottaa huomioon EU:n laajentumisen tarjoamat mahdollisuudet.

Suomi korostaa pohjoismaisen yhteistyön merkitystä Euroopan muutosprosessissa. Läheisen yhteistyön merkitys Baltian maiden kanssa kasvaa.

Venäjän kehitys on keskeinen Suomen lähialueiden turvallisuuteen ja vakauteen vaikuttava tekijä. Suomi kehittää kahdenvälistä yhteistyötä eri aloilla Venäjän kanssa.

Suomi vaikuttaa aktiivisesti EU:n yhteisen Venäjä-politiikan toteuttamiseen maan uudistusten tukemiseksi ja toimivan kumppanuuden kehittämiseksi. Suomi kehittää EU:n pohjoisen ulottuvuuden politiikkaa osana valmisteilla olevaa unionin naapuruuspolitiikkaa.

Suomi pyrkii myötävaikuttamaan lähialueiden taloudelliseen ja sosiaaliseen kehitykseen sekä lisäämään yhteistyövalmiuksia alueellisella ja paikallisella tasolla. Samalla pyritään vähentämään turvallisuuteen kohdistuvia riskejä kuten järjestäytynyt rikollisuus, rajat ylittävät ympäristö- ja terveysuhat sekä suuronnettomuuksiin ja ydinturvallisuuteen liittyvät riskit.

Uskottava oma puolustuskyky

Suomi ylläpitää ja kehittää sotilaallisesti liittoutumattomana maana omaa puolustuskykyään turvallisuusympäristönsä muutoksia seuraten. Uskottavalla puolustuskyvyllä pyritään jo ennakolta ehkäisemään turvallisuusuhkien syntyminen. Kaikissa tilanteissa on kyettävä takaamaan maan itsenäisyys ja turvaamaan demokraattisen yhteiskunnan toiminta.

Suomen puolustuskyky mitoitetaan siten, että koko maata puolustetaan. Tätä varten ylläpidetään yleistä asevelvollisuutta ja puolustus rakennetaan alueellisen puolustusjärjestelmän pohjalle. Samaan aikaan jatketaan valmiuksien luomista sotilaalliseen yhteistyöhön erilaisissa kriisitilanteissa.

Puolustusvoimien tulee myös kehittää edelleen kykyä tarvittaessa tukea muita viranomaisia erilaisten turvallisuusriskien hallinnassa.

Kansainvälinen sotilaallinen yhteistyö on oleellinen osa Suomen puolustus- ja turvallisuuspolitiikkaa ja se tukee Suomen omaa puolustusta. Sotilaallista puolustusta kehitetään niin, että Suomi voi toimia aktiivisena jäsenenä Euroopan unionin muodostamassa turvallisuusyhteisössä ja osoittaa tarvittavat sotilaalliset voimavarat unionin jäsenyyden edellyttämiin toimiin. Voimavaroja voidaan kansallisin päätöksin käyttää sekä YK:n, ETYJin ja EU:n että Nato-johtoisiin kriisinhallintaoperaatioihin.

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.