Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

Valtioneuvoston viikko 14/2004

TASAVALLAN PRESIDENTTI

HALLITUKSEN ESITYKSET

Tasavallan presidentti antoi 2.4.2004 eduskunnalle seuraavat hallituksen esitykset:

Esitys (HE 32/2004 vp) pakolaisten oikeusasemaa koskevaan yleissopimukseen ja siihen liittyvään pöytäkirjaan tehtyjen varaumien osittaisen peruuttamisen hyväksymisestä ja laiksi pakolaisten oikeusasemaa koskevasta yleissopimuksesta ja pakolaisten oikeusasemaa koskevasta pöytäkirjasta. Suomi peruuttaa kuusi alunperin seitsemästä tekemästään varaumasta pakolaisten oikeusasemaa koskevaan yleissopimukseen ja siihen liittyvään pöytäkirjaan. Esitykseen sisältyy laki pakolaisten oikeusasemaa koskevasta yleissopimuksesta ja pakolaisten oikeusasemaa koskevasta pöytäkirjasta. Lain voimaantulosta säädetään tasavallan presidentin asetuksella. (UM lainsäädäntöneuvos Ronald Wrede 1605 5711)

Esitys (HE 33/2004 vp) tiettyjen sellaisten tavanomaisten aseiden käytön kielloista tai rajoituksista, joiden voidaan katsoa aiheuttavan tarpeettoman vakavia vammoja tai olevan vaikutuksiltaan umpimähkäisiä, tehdyn yleissopimuksen 1 artiklan muutoksen hyväksymisestä ja laiksi sen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta. Yleissopimuksen ja siihen liittyvien pöytäkirjojen soveltamisala laajennetaan kattamaan kansainvälisten aseellisten selkkausten lisäksi myös valtionsisäiset selkkaukset. Esitykseen sisältyy laki tiettyjen sellaisten tavanomaisten aseiden käytön kielloista tai rajoituksista, joiden voidaan katsoa aiheuttavan tarpeettoman vakavia vammoja tai olevan vaikutuksiltaan umpimähkäisiä, tehdyn yleissopimuksen 1 artiklan muutoksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta. Lain voimaantulosta säädetään tasavallan presidentin asetuksella. (UM lainsäädäntöneuvos Päivi Kaukoranta 1605 5715)

Esitys (HE 34/2004 vp) laiksi rikoslain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. Rikoslakia muutetaan niin, että ihmiskauppaa, paritusta ja prostituutiota voidaan torjua nykyistä tehokkaammin. Muutokset liittyvät toisaalta Suomen kansainvälisten velvoitteiden täytäntöönpanemiseen ja toisaalta kansallisiin muutostarpeisiin. Lisäksi tehdään muutoksia laittoman maahantulon järjestämistä ja lapsipornografiaa koskevaan rikosoikeudelliseen sääntelyyn. Lait on tarkoitettu voimaan 1.8.2004. (OM lainsäädäntöneuvos Jukka Lindstedt 1606 7725)

Esitys (HE 35/2004 vp) laiksi osakeyhtiölain muuttamisesta annetun lain eräiden siirtymäsäännösten muuttamisesta. Osakeyhtiölain muuttamisesta vuonna 1997 annetun lain osakepääoman vähimmäismäärää koskevia siirtymäsäännöksiä muutetaan. Osakepääoman lakisääteinen vähimmäismäärä korotettiin 1.9.1997 voimaan tulleella lailla 50 000 markkaan. Vanhojen osakeyhtiöiden on siirtymäsäännösten mukaan korotettava osakepääomaansa uuteen vähimmäismäärään, nykyisin 8 000 euroon, seitsemän vuoden kuluessa lain voimaantulosta eli viimeistään 1.9.2004. Mainittua määräaikaa pidennetään siten, että määräajasta säädetään erikseen lailla, jolloin tarvittavat säännökset voidaan antaa valmisteilla olevan osakeyhtiölain kokonaisuudistuksen yhteydessä. (OM lainsäädäntöneuvos Manne Airaksinen 1606 7661)

Esitys (HE 36/2004 vp) Euroopan poliisiviraston perustamisesta tehdyn yleissopimuksen 2 artiklan ja liitteen muuttamisesta tehdyn pöytäkirjan sekä Euroopan poliisiviraston perustamisesta tehdyn yleissopimuksen ja Europolin, sen elinten jäsenten sekä Europolin apulaisjohtajien ja työntekijöiden erioikeuksia ja vapauksia koskevan pöytäkirjan muuttamisesta tehdyn pöytäkirjan hyväksymisestä sekä laiksi niiden lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta. Europol-yleissopimuksen muutospöytäkirjojen tarkoituksena on laajentaa Europolin toimivalta kattamaan kaikki rahanpesurikokset. Muutoksilla on lisäksi tarkoitus antaa Europolin työntekijöille oikeus osallistua avustavina henkilöinä yhteisiin tutkintaryhmiin. Muutoksilla annetaan Europolille myös oikeus pyytää jäsenvaltioita aloittamaan tai sovittamaan yhteen rikostutkintaa yksittäistapauksissa. (SM ylitarkastaja Marjo Waismaa 1604 2722)

Esitys (HE 37/2004 vp) laiksi ulkomaisen luotto- ja rahoituslaitoksen toiminnasta Suomessa annetun lain 7 a §:n muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta ja laiksi ulkomaisen sijoituspalveluyrityksen oikeudesta tarjota sijoituspalvelua Suomessa annetun lain 4 a §:n väliaikaisesta muuttamisesta. Ulkomaisen luotto- ja rahoituslaitoksen toiminnasta Suomessa annettua lakia ja ulkomaisen sijoituspalveluyrityksen oikeudesta tarjota sijoituspalvelua Suomessa annettua lakia muutetaan väliaikaisesti. Muutokset liittyvät Euroopan unionin laajentumiseen 1.5.2004. Uusien jäsenvaltioiden liittymisestä Euroopan unioniin tehdyn sopimuksen mukaan osassa uusista jäsenvaltioista ei sovelleta siirtymäaikana talletusten vakuusjärjestelmistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 94/19/EY vähimmäisvakuustasoa eikä sijoittajien korvausjärjestelmistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 97/9/EY vähimmäiskorvaustasoa. Luottolaitoksen ja sijoituspalveluyrityksen, jonka kotivaltiossa ei sovelleta direktiivien mukaista vähimmäissuojatasoa, Suomeen perustettavan sivukonttorin tai sivuliikkeen välityksellä ei saa tarjota palveluja, jos sivukonttori tai sivuliike ei täydennä siirtymäaikana kotivaltionsa talletusten vakuussuojaa tai sijoittajien korvaussuojaa direktiivien mukaiselle vähimmäistasolle. Muiden jäsenvaltioiden, Suomi mukaan lukien, oikeus estää palvelujen tarjoaminen perustuu edellä mainittuun sopimukseen. Säännökset olisivat voimassa siirtymäajan vuoden 2007 loppuun. Lisäksi lakiin ulkomaisen luotto- ja rahoituslaitoksen toiminnasta Suomessa tehdään luonteeltaan tekninen muutos. (VM vanhempi hallitussihteeri Irmeli Vuori 1603 3013)

Esitys (HE 38/2004 vp) laeiksi ajopiirturikorttien myöntämisen järjestämisestä ja Ajoneuvohallintokeskuksesta annetun lain 2 §:n muuttamisesta. Laeilla säädetään tieliikenteen valvontalaitteisiin liittyvien, vuonna 2005 käyttöön otettavien ajopiirturikorttien myöntämisestä. Ajoneuvohallintokeskukselle annetaan oikeus sopia kuljettaja- ja yrityskorttien myöntämisen siirtämisestä yksityiselle tai julkisen palvelun tuottajalle. Tarkoituksena on saada ajopiirturikorttien jakaminen kattavaksi ja joustavaksi koko maassa hallinnon kustannukset minimoiden. Ajopiirturikorttien myöntäjät valitaan tarjouskilpailulla julkisia hankintoja koskevien säännösten mukaisesti samoin periaattein kuin nykyisin järjestetään kuljettajantutkintotoiminta. Lisäksi Ajoneuvohallintokeskuksesta annetun lain 2 §:ää muutetaan siten, että Ajoneuvohallintokeskus toimii tieliikenteen valvontalaitteiden ja niihin liittyvien ajopiirturikorttien hallinnon toimivaltaisena viranomaisena. (LVM vanhempi hallitussihteeri Jorma Hörkkö 1602 8503)

Esitys (HE 39/2004 vp) laiksi merimieseläkelain muuttamisesta sekä eläkelainsäädännön tarkistamiseksi. Merimieseläkejärjestelmään ulotetaan vastaavat lainmuutokset, jotka yksityisten työeläkealojen työeläkejärjestelmässä toteutetaan vuoden 2005 alusta. Vuoden 2005 alusta voimaan tuleviin lakeihin tehdään lisäksi eräitä teknisiä muutoksia. Merimieseläkelain mukainen eläke lasketaan kunkin vuoden palkan ja karttumaprosentin perusteella. Eläkkeen määrään vaikuttavat koko työhistorian ansiot ja eläkettä karttuu 18 ikävuodesta lähtien. Vanhuuseläkkeelle voi jäädä 63 vuoden iässä tai jatkaa halutessaan työssä 68 ikävuoteen saakka. Osa-aikaeläkettä saa 68 ikävuoteen saakka. Tulevan ajan eläkepalkka ja elinaikakerroin ulotetaan myös merimieseläkejärjestelmään. Palkattomilta jaksoilta kertyvän eläketurvan määräytyminen vastaa työntekijäin eläkelain säännöksiä. Merimieseläkejärjestelmässä säilyy mahdollisuus saada vanhuuseläkettä niin sanotussa alennetussa eläkeiässä nykyisen vakuutusmaksujärjestelmän perusteella. Koko yksityisen alojen työeläkejärjestelmän osalta tarkistetaan eläkkeeseen vaikuttavan palkan käsitettä siten, että vuosilomakorvaus otetaan huomioon eläkettä kartuttavassa työansiossa. Palkattomilta ajoilta karttuvia eläketurvan säännöksiä täsmennetään sekä tehdään eräitä teknisluonteisia lainmuutoksia, koska tarkoitus on myös, että julkisten alojen eläkelain muutokset toteutetaan vuoden 2005 alusta. (STM apulaisosastopäällikkö Tuulikki Haikarainen 1607 3865)

Esitys (HE 40/2004 vp) laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain muuttamisesta. Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annettuun lakiin lisätään säännös, jolla rajoitetaan kunnan mahdollisuutta periä maksuja niistä palveluista, joita kunta järjestää omaishoitajan lakisääteisen vapaan ajaksi. Rajoitus koskee vain sellaisia palveluja, jotka korvaavat omaishoitajan antamaa hoitoa ja huolenpitoa. Maksun enimmäismäärä vuorokautta kohden on 9 euroa hoitopäivältä. Maksu ei kerrytä maksukattoa. (STM hallitusneuvos Riitta Kuusisto 1607 4360)

Esitys (HE 41/2004 vp) maatalousyrittäjien lomituspalvelulain muuttamisesta. Maatalousyrittäjien lomituspalvelulakiin tehdään vuoden 2005 alusta voimaan tulevasta työeläkeuudistuksesta johtuvat välttämättömät muutokset. Lisäksi tarkistetaan lain säännöksiä lomitustoiminnan hallinnon rahoituksesta. Maatalousyrittäjien eläkelaitos voi tarkoin säännellyissä poikkeustapauksissa sitoutua maksamaan paikallishallinnon hoitamisesta eläkelaitoksen kanssa toimeksiantosopimuksen tehneelle kunnalle korvauksen paikallishallinnon kustannuksiin suurempana, kuin mihin kunnalla on pääsäännön mukaan oikeus. Lakiin tehdään myös tekniset tarkistukset, jotka ovat tarpeen lähinnä muussa lainsäädännössä tapahtuneiden muutosten vuoksi. Työeläkeuudistuksen johdosta muutettuja säännöksiä on tarkoitus soveltaa vuoden 2005 alusta ja hallinnon rahoitusta koskevia säännöksiä taannehtivasti vuoden 2004 alusta. (STM hallitusneuvos Riitta Kuusisto 1607 4360)

Esitys (HE 42/2004 vp) laeiksi geenitekniikkalain sekä rikoslain 34 luvun 4 §:n ja 44 luvun 9 §:n muuttamisesta. Geenitekniikkalain tarkoittamien muuntogeenisten organismien avointa käyttöä koskevia säännöksiä muutetaan. Laeilla pannaan toimeen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2001/18/EY geneettisesti muunnettujen organismien tarkoituksellisesta levittämisestä ympäristöön ja neuvoston direktiivin 90/220/ETY kumoamisesta. Lisäksi muutetaan ja selkiytetään geenitekniikkalain muuntogeenisten organismien suljettua käyttöä koskevia säännöksiä. Geenitekniikkalain käytännön valvonta siirretään geenitekniikan lautakunnalta eri ministeriöiden alaisille viranomaisille. (STM johtaja Risto Aurola 1607 4127)

Esitys (HE 43/2004 vp) laiksi sairausvakuutuslain 52 §:n muuttamisesta. Sairausvakuutuslakia muutetaan siten, että sosiaalivakuutuslautakunnan toimikauden kestoksi säädetään enintään neljän vuoden kausi. Sosiaalivakuutuslautakunnat asetetaan seuraavan kerran toimikaudelle, joka alkaa 1.9.2004. (STM hallitussihteeri Marjaana Maisonlahti 1607 3174)

Esitys (HE 44/2004 vp) laeiksi julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain 3 luvun 7 §:n ja 4 luvun 1 §:n sekä työttömyysturvalain 8 luvun 1 §:n muuttamisesta. Julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain ja työttömyysturvalain säännöksiin, jotka koskevat ulkomaalaisten rekisteröimistä työnhakijaksi työvoimatoimistoon ja heidän oikeuttaan saada työmarkkinatukea, tehdään ulkomaalaislain kokonaisuudistuksesta johtuvat muutokset. (TM lainsäädäntöneuvos Pasi Järvinen 1604 8067)

EDUSKUNNAN VASTAUKSET

Tasavallan presidentti vahvisti 2.4.2004 seuraavat lait:

Laki vaalilain muuttamisesta (HE 1/2004 vp). Suomesta Euroopan parlamenttiin valittavien jäsenten määrää koskevaa vaalilain säännöstä muutetaan siten, että jäsenten määrä on nykyisen 16 sijasta 14 sen mukaisesti kuin kymmenen uuden maan liittymisestä Euroopan unioniin tehdyssä sopimuksessa on sovittu. Lisäksi tehdään kuntajaon muutoksista EteläSavon ja Oulun vaalipiireissä johtuvat muutokset vaalipiirijakoa koskevaan säännökseen. Vaalilakiin tehdään myös eräitä pienten äänestysalueiden vaalisalaisuuden turvaamiseen tähtääviä teknisiä muutoksia. Laki tulee voimaan 15.4.2004. (OM neuvotteleva virkamies Arto Jääskeläinen 1606 7572)

Laki Kainuun hallintokokeilusta annetun lain muuttamisesta (HE 2/2004 vp). Lailla tehdään mahdolliseksi Kainuun hallintokokeilussa järjestää maakunnan hallinto yhteen kuntayhtymään, annetaan ensimmäiselle maakuntavaltuustolle toimivalta heti sen tultua valituksi ja korjataan hallintokokeilulain teknisiä puutteita. Laki tulee voimaan 15.4.2004. (SM kehittämispäällikkö Teemu Eriksson 1604 2526)

Laki sijoitusrahastolain muuttamisesta, laki ulkomaisen rahastoyhtiön toiminnasta Suomessa, laki sijoituspalveluyrityksistä annetun lain muuttamisesta, laki Rahoitustarkastuksesta annetun lain muuttamisesta, laki arvopaperimarkkinalain 1 luvun 1 ja 4 §:n muuttamisesta, laki rahanpesun estämisestä ja selvittämisestä annetun lain 3 §:n muuttamisesta, laki kaupparekisterilain 14 §:n muuttamisesta, laki elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 8 §:n muuttamisesta ja laki varainsiirtoverolain 16 §:n muuttamisesta (HE 110/2003 vp). Sijoitusrahastolakiin tehdään muutoksia, joilla pannaan kansallisesti täytäntöön sijoitusrahastodirektiivin kaksi muutosta (2001/107/EY ja 2001/108/EY). Rahastoyhtiöiden osalta muutokset koskevat rahastoyhtiön toimiluvan edellytyksiä ja rahastoyhtiön toimialaa, jota laajennetaan koskemaan sijoitusrahastotoiminnan ohella tiettyjä sijoituspalveluyrityksistä annetun lain mukaisia palveluita. Lakiin sisältyy säännökset rahastoyhtiöiden oikeudesta harjoittaa toimintaa muissa valtioissa ja ulkomaisten rahastoyhtiöiden oikeudesta harjoittaa toimintaa Suomessa. Rahastoyhtiö velvoitetaan laatimaan jokaisesta hallinnoimastaan sijoitusrahastosta yksinkertaistettu rahastoesite, jota on tarjottava asiakkaalle veloituksetta rahasto-osuuden merkinnän yhteydessä. Sijoitusrahastodirektiivin mukaisten sijoitusrahastojen sijoitustoimintaa laajennetaan. Varat voidaan aiempaa suuremmassa määrin sijoittaa rahamarkkinavälineisiin, johdannaissopimuksiin, toisten sijoitusrahastojen osuuksiin ja talletuksiin luottolaitoksissa. Rahastoyhtiöt voivat perustaa myös indeksirahastoja. Samalla täsmennetään lain riskien hajauttamista koskevia säännöksiä. Lisäksi sijoitusrahastolakiin tehdään muutoksia, joilla rahastoyhtiöitä, säilytysyhteisöjä, sijoitusrahastoja ja erikoissijoitusrahastoja koskevien hakemusasioiden käsittely siirretään valtioneuvostolta Rahoitustarkastukselle. Sijoitusrahastolakiin tehdään lain soveltamiskäytännöstä saatujen kokemusten perusteella eräitä lähinnä teknisluonteisia muutoksia. Lait tulevat voimaan 8.4.2004. Eduskunnan lausuma; Eduskunta edellyttää, että hallitus ratkaisee arvopapereiden välilliseen säilytykseen arvo-osuusjärjestelmän ulkopuolella liittyvät oikeudelliset kysymykset siten, että eri osapuolten oikeudet ja velvollisuudet säännellään luotettavalla tavalla ja valmistelee niistä esitykset eduskunnalle. (VM neuvotteleva virkamies Tuija Vuorinen 1603 3095)

Laki sähköturvallisuuslain muuttamisesta (HE 12/2004 vp). Sähköturvallisuuslakia muutetaan siten, että se täyttää perustuslain asettamat vaatimukset yksityisten oikeuksia ja velvollisuuksia koskevien säännösten laintasoisuudesta sekä hyvän hallinnon ja oikeusturvan takeiden varmistamisesta julkisessa hallintotoiminnassa. Lisäksi sähköturvallisuuslain terminologia sekä säänneltyjä tarkastus- ja arviointitehtäviä suorittavien tahojen nimeämismenettelyt saatetaan vastaamaan teknisen turvallisuuden alalla yleisesti noudatettavaa käytäntöä. Muutokset koskevat sähköturvallisuuslain käsitteitä, viranomaisten toimivallan jakoa, yksityisten velvollisuutta noudattaa tiettyjä yleishallinto-oikeudellisia säädöksiä harjoittaessaan laissa säädettyä toimintaa, yksityisten oikeutta harjoittaa laissa säädettyä toimintaa sekä muutoksenhakua viranomaisen ja yksityisen lain nojalla tekemään päätökseen. Laki tulee voimaan 1.5.2004. (KTM nuorempi hallitussihteeri Tuomo Hiltunen 1606 3202)

Laki valtion erityisrahoitusyhtiön luotto- ja takaustoiminnasta annetun lain 2 §:n muuttamisesta (HE 163/2003 vp). Valtion erityisrahoitusyhtiön luotto- ja takaustoiminnasta annetun lain 2 §:ssä säädettyä Finnvera Oyj:n lähinnä pienten ja keskisuurten yritysten rahoitustoimintaan liittyvää rahoitettavien yritysten toimialan määrittelyä muutetaan nykyistä väljemmäksi. Muutoksen jälkeen Finnvera Oyj voi myöntää lainoja myös enemmän kuin yhdeksän työntekijää työllistäville palveluyrityksille. Lisäksi Finnvera Oyj:n kotimaisessa rahoitustoiminnassa sovellettava pienen ja keskisuuren yrityksen määritelmä muutetaan mikroyritysten sekä pienten ja keskisuurten yritysten määritelmästä 6.5.2003 annetun Euroopan komission suosituksen mukaiseksi. Laki tulee voimaan valtioneuvoston asetuksella säädettävänä ajankohtana. Lain 2 §:n 3 momenttia sovelletaan kuitenkin 1.1.2005 lukien. (KTM ylitarkastaja Markus Lounela 1606 2084)

Laki vakuutuskassalain muuttamisesta (HE 130/2003 vp). Vakuutuskassalakia muutetaan siten, että jäsenyys vakuutuskassojen yhdistyksessä muuttuu eläkekassojen osalta vapaaehtoiseksi. Samalla vakuutuskassojen yhdistyksen yhteydessä toimivan vakuutuskassalautakunnan toimivaltaa rajoitetaan yhdistykseen kuulumattomien eläkekassojen osalta. Laki tulee voimaan 1.5.2004. (STM ylitarkastaja Mikko Määttä 1607 3879)

Laki vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta ja laki vuokra-asuntojen korkotukilainalla rahoitetuista osaomistusasunnoista annetun lain 4 §:n muuttamisesta (HE 8/2004 vp). Vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annettua lakia muutetaan siten, että vuokra-asunnon korkotukilainan enimmäismäärä nostetaan nykyisestä 90 prosentista 95 prosenttiin kohteen hyväksytyistä kustannuksista. Muutos mahdollistaa korkotukiehtojen muuttamisen vastaamaan mahdollisimman hyvin aravalainoituksen ehtoja. Korkotukilainan vakuudeksi Valtion asuntorahasto voi hyväksyä muunkin vakuuden kuin muita lainoja paremmalla etuoikeudella olevan kiinnitysvakuuden. Päätösten tiedoksiantoa koskeva pykälä kumotaan, sillä vuoden alusta voimaan tulleessa hallintolaissa on vastaavat säännökset päätösten tiedoksiannosta. Lain voimaantulosäännöstä muutetaan siten, että sallitaan valittaminen päätöksestä, jolla Valtion asuntorahasto peruuttaa ennen lain voimaantuloa tekemänsä yhteisön nimeämisen yleishyödylliseksi asuntoyhteisöksi. Vuokra-asuntojen korkotukilainalla rahoitetuista osaomistusasunnoista annettua lakia muutetaan siten, että vähemmistöosakkaan maksaman osaomistusmaksun suuruudesta voidaan säätää asetuksella. Laissa säädetään sen enimmäismääräksi osaomistussuhdetta perustettaessa 20 % hankinta-arvosta. Lait tulevat voimaan 15.4.2004. (YM lainsäädäntöneuvos Tiina Rautio 1603 9649)

Tasavallan presidentti hyväksyi Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden sekä Libanonin tasavallan välisen Euro-Välimeri -assosiaatiosopimuksen ja vahvisti lain Libanonin kanssa tehdyn Euro-Välimeri -assosiaatiosopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta (HE 173/2003 vp). Sopimuksen perustana on vuonna 1995 hyväksytyllä Barcelonan julistuksella käynnistetty Euro-Välimeri -kumppanuus Euroopan yhteisön, sen jäsenvaltioiden ja kahdentoista Välimeren alueen kumppanin kesken (Algeria, Egypti, Israel, Jordania, Kypros, Libanon, Malta, Marokko, Syyria, Tunisia ja Turkki sekä palestiinalaishallinto). Kumppanuuden päämääränä on edistää alueen rauhaa ja turvallisuutta sekä kehittää keskinäistä kauppaa ja taloussuhteita. Sopimuksella käynnistetään säännöllinen poliittinen, taloudellinen ja yhteiskunnallinen vuoropuhelu sopimuspuolten välillä. Johtavana kauppapoliittisena tavoitteena on Maailman kauppajärjestön sääntöjä noudattavan vapaakauppa-alueen asteittainen perustaminen. Myös maataloustuotteiden ja palvelujen kauppaa on tarkoitus vapauttaa. Sopimuspuolet sitoutuvat laaja-alaiseen yhteistyöhön, jonka piiriin kuuluvat muun muassa tulliasiat, energia, tiede, koulutus, tietoyhteiskunta, liikenne, ympäristö, kuluttajansuoja sekä rahanpesun, huumerikollisuuden ja terrorismin torjunta. Sopimus käynnistää myös siirtolaisuuden hallintaan liittyvän vuoropuhelun ja sisältää takaisinottovelvoitteen. Sopimus on yhteisön kahdeksas Euroopan ulkopuolisen Välimeren maan tai viranomaisen kanssa allekirjoitettu assosiaatiosopimus. Lain voimaantulosta säädetään tasavallan presidentin asetuksella. (UM ulkoasiainneuvos Heikki Hannikainen 1605 6031)

Tasavallan presidentti hyväksyi Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden sekä Algerian demokraattisen kansantasavallan välisen Euro-Välimeri -assosiaatiosopimuksen ja vahvisti lain Algerian kanssa tehdyn Euro-Välimeri -assosiaatiosopimuksen sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta (HE 174/2003 vp). Sopimuksen perustana on vuonna 1995 hyväksytyllä Barcelonan julistuksella käynnistetty Euro-Välimeri -kumppanuus Euroopan yhteisön, sen jäsenvaltioiden ja kahdentoista Välimeren alueen kumppanin kesken (Algeria, Egypti, Israel, Jordania, Kypros, Libanon, Malta, Marokko, Syyria, Tunisia ja Turkki sekä palestiinalaishallinto). Kumppanuuden päämääränä on edistää alueen rauhaa ja turvallisuutta sekä kehittää keskinäistä kauppaa ja taloussuhteita. Sopimuksella käynnistetään säännöllinen poliittinen, taloudellinen ja yhteiskunnallinen vuoropuhelu sopimuspuolten välillä. Johtavana kauppapoliittisena tavoitteena on Maailman kauppajärjestön sääntöjä noudattavan vapaakauppa-alueen asteittainen perustaminen. Myös maataloustuotteiden ja palvelujen kauppaa on tarkoitus vapauttaa. Sopimuspuolet sitoutuvat laaja-alaiseen yhteistyöhön, jonka piiriin kuuluvat muun muassa tulliasiat, energia, tiede, koulutus, tietoyhteiskunta, liikenne, ympäristö, kuluttajansuoja sekä rahanpesun, huumerikollisuuden ja terrorismin torjunta. Sopimus käynnistää myös siirtolaisuuden hallintaan liittyvän vuoropuhelun ja sisältää takaisinottovelvoitteen. Sopimus on yhteisön seitsemäs Euroopan ulkopuolisen Välimeren maan tai viranomaisen kanssa allekirjoitettu assosiaatiosopimus. Lain voimaantulosta säädetään tasavallan presidentin asetuksella. (UM ulkoasiainneuvos Heikki Hannikainen 1605 6031)

Tasavallan presidentti hyväksyi sopimuksen Suomen tasavallan hallituksen ja Kemiallisten aseiden kieltojärjestön välillä järjestön erioikeuksista ja vapauksista ja vahvisti lain Suomen ja Kemiallisten aseiden kieltojärjestön välillä järjestön erioikeuksista ja vapauksista tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta (HE 156/2003 vp). Suomen ja Kemiallisten aseiden kieltojärjestön välillä järjestön erioikeuksista ja vapauksista tehdyssä sopimuksessa Suomi myöntää järjestölle, sen henkilöstölle, yleissopimuksen sopimusvaltioiden edustajille ja asiantuntijoille järjestön toiminnan kannalta tarpeelliset erioikeudet ja vapaudet. Lain voimaantulosta säädetään tasavallan presidentin asetuksella. (UM lainsäädäntöneuvos Päivi Kaukoranta 1605 5715)

Tasavallan presidentti hyväksyi Nicaraguan tasavallan kanssa tehdyn sijoitusten edistämistä ja suojaamista koskevan sopimuksen ja vahvisti lain Nicaraguan tasavallan kanssa tehdyn sijoitusten edistämistä ja suojaamista koskevan sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta (HE 87/2003 vp). Suomen tasavallan ja Nicaraguan tasavallan välinen sijoitusten edistämistä ja suojaamista koskeva sopimus allekirjoitettiin Managuassa 17.9.2003. Sopimuksen tarkoituksena on edistää ja tiivistää taloudellista yhteistyötä Nicaraguan tasavallan kanssa ja selkiinnyttää erityisesti sijoituksia koskevia oikeudellisia perusteita maiden välillä. Sopimuksen avulla halutaan varmistaa suotuisat edellytykset toisen sopimuspuolen kansalaisten ja yritysten sijoituksille toisessa sopimusmaassa sekä tunnustetaan tarve suojella niitä. Lain voimaantulosta säädetään tasavallan presidentin asetuksella. (UM lähetystöneuvos Jukka Nystén 1605 5071)

Tasavallan presidentti päätti Suomen liittymisestä sopimukseen yhteistyöstä astrofysiikan alalla ja vahvisti lain astrofysiikan yhteistyösopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta (HE 166/2003 vp). Sopimuksella kannustetaan rauhanomaiseen tarkoitukseen tähtäävää yhteistyötä astrofysiikan tutkimuksen alalla sopimuspuolina olevien maiden tieteellisten tutkimuslaitosten välillä. Sopimuksen nojalla perustettiin Kanarian saarten astrofysiikan instituutti. Lain voimaantulosta säädetään tasavallan presidentin asetuksella. (UM lähetystöneuvos Jaakko Halttunen 1605 5713)

Tasavallan presidentti hyväksyi Kroatian kanssa kansainvälisestä maantieliikenteestä tehdyn sopimuksen ja vahvisti lain Kroatian kanssa kansainvälisestä maantieliikenteestä tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta (HE 5/2004 vp). Sopimus on Suomen ja eräiden Euroopan unionin ulkopuolisten valtioiden kanssa tehtyjen sopimusten kaltainen ja sen tarkoituksena on saattaa maiden välisten maantiekuljetusten järjestelyt kansainvälisen käytännön mukaisiksi. Lain voimaantulosta säädetään tasavallan presidentin asetuksella. (LVM hallitusneuvos Mikael Nyberg 1602 8474)

Tasavallan presidentti hyväksyi Liettuan kanssa kansainvälisestä maantieliikenteestä tehdyn sopimuksen ja vahvisti lain Liettuan kanssa kansainvälisestä maantieliikenteestä tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta (HE 7/2004 vp). Sopimus on Suomen ja eräiden Euroopan unionin ulkopuolisten valtioiden kanssa tehtyjen sopimusten kaltainen ja sen tarkoituksena on saattaa maiden välisten maantiekuljetusten järjestelyt kansainvälisen käytännön mukaisiksi. Lain voimaantulosta säädetään tasavallan presidentin asetuksella. (LVM hallitusneuvos Mikael Nyberg 1602 8474)

Tasavallan presidentti hyväksyi Moldovan kanssa kansainvälisestä maantieliikenteestä tehdyn sopimuksen ja vahvisti lain Moldovan kanssa kansainvälisestä maantieliikenteestä tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta (HE 177/2003 vp). Sopimus on Suomen ja eräiden Euroopan unionin ulkopuolisten valtioiden kanssa tehtyjen sopimusten kaltainen ja sen tarkoituksena on saattaa maiden välisten maantiekuljetusten järjestelyt kansainvälisen käytännön mukaisiksi. Lain voimaantulosta säädetään tasavallan presidentin asetuksella. (LVM hallitusneuvos Mikael Nyberg 1602 8474)

Tasavallan presidentti hyväksyi Slovenian kanssa kansainvälisestä maantieliikenteestä tehdyn sopimuksen ja vahvisti lain Slovenian kanssa kansainvälisestä maantieliikenteestä tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta (HE 6/2004 vp). Sopimus on Suomen ja eräiden Euroopan unionin ulkopuolisten valtioiden kanssa tehtyjen sopimusten kaltainen ja sen tarkoituksena on saattaa maiden välisten maantiekuljetusten järjestelyt kansainvälisen käytännön mukaisiksi. Lain voimaantulosta säädetään tasavallan presidentin asetuksella. (LVM hallitusneuvos Mikael Nyberg 1602 8474)

Tasavallan presidentti hyväksyi Uzbekistanin kanssa kansainvälisestä maantieliikenteestä tehdyn sopimuksen ja sen lisäpöytäkirjan sekä vahvisti lain Uzbekistanin kanssa kansainvälisestä maantieliikenteestä tehdyn sopimuksen ja sen lisäpöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta (HE 178/ 2003 vp). Sopimus on Suomen ja eräiden Euroopan unionin ulkopuolisten valtioiden kanssa tehtyjen sopimusten kaltainen ja sen tarkoituksena on saattaa maiden välisten maantiekuljetusten järjestelyt kansainvälisen käytännön mukaisiksi. Lain voimaantulosta säädetään tasavallan presidentin asetuksella. (LVM hallitusneuvos Mikael Nyberg 1602 8474)

Tasavallan presidentti hyväksyi Valko-Venäjän kanssa kansainvälisestä maantieliikenteestä tehdyn sopimuksen ja sen lisäpöytäkirjan sekä vahvisti lain Valko-Venäjän kanssa kansainvälisestä maantieliikenteestä tehdyn sopimuksen ja sen lisäpöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta (HE 179/2003 vp). Sopimus on Suomen ja eräiden Euroopan unionin ulkopuolisten valtioiden kanssa tehtyjen sopimusten kaltainen ja sen tarkoituksena on saattaa maiden välisten maantiekuljetusten järjestelyt kansainvälisen käytännön mukaisiksi. Lain voimaantulosta säädetään tasavallan presidentin asetuksella. (LVM hallitusneuvos Mikael Nyberg 1602 8474)

TASAVALLAN PRESIDENTIN ASETUKSET

Tasavallan presidentti antoi 2.4.2004 seuraavat asetukset:

Tasavallan presidentin asetus Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian välillä tehdyn vakautus- ja assosiaatiosopimuksen voimaansaattamisesta sekä sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun lain voimaantulosta. Vakautus- ja assosiaatiosopimus, joka käsittelee poliittisten ja taloudellisten suhteiden kehittämistä sekä alueellisen yhteistyön edistämistä sopimuksen soveltamisalaan kuuluvilla alueilla, on voimassa 1.4.2004 lähtien. Sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annettu laki tulee voimaan 7.4.2004. Johtavana periaatteena on pyrkimys Makedonian lainsäädännön lähentämiseen ja lopulta yhdenmukaistamiseen Euroopan yhteisöjen säännösten mukaiseksi ja tavoitteena parantaa asteittain Makedonian liittymisvalmiuksia Euroopan unioniin. Asetus tulee voimaan 7.4.2004. (UM ulkoasiainneuvos Juhani Väänänen 1605 5784)

Tasavallan presidentin asetus Suomen ja Viron välillä kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen yhteistoteutuksesta tehdyn sopimuksen voimaansaattamisesta sekä sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun lain voimaantulosta. Sopimus kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen yhteistoteutuksesta on voimassa 19.1.2004 lähtien. Sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annettu laki tulee voimaan 7.4.2004. Asetus tulee voimaan 7.4.2004. (UM lainsäädäntöneuvos Päivi Kaukoranta 1605 5715)

Tasavallan presidentin asetus Pohjoismaisesta kulttuurirahastosta tehdyn sopimuksen muuttamisesta tehdyn sopimuksen voimaansaattamisesta sekä sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun lain voimaantulosta. Tanskan, Suomen, Islannin, Norjan ja Ruotsin välillä tehty sopimus on voimassa 5.3.2004 lähtien. Laki Pohjoismaisesta kulttuurirahastosta tehdyn sopimuksen muuttamisesta tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta tulee voimaan 8.4.2004. Asetus tulee voimaan 8.4.2004. (OPM hallitusneuvos Erkki Norbäck 1607 7444)

Tasavallan presidentin asetus merioikeudellisia vaateita koskevan vastuun rajoittamisesta tehdyn vuoden 1976 yleissopimuksen muuttamisesta tehdyn vuoden 1996 pöytäkirjan voimaansaattamisesta sekä pöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun lain voimaantulosta. Vuoden 1996 muutospöytäkirja, jolla korotetaan laivanisännän vastuunrajoitusoikeuden määriä, sekä laki pöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta tulevat voimaan 13.5.2004. Asetus tulee voimaan 13.5.2004. (LVM hallitusneuvos Aila Salminen 1602 8491)

Tasavallan presidentin asetus vuoden 1976 merioikeudellisia vaateita koskevan vastuun rajoittamisesta tehdyn yleissopimuksen voimaansaattamisesta annetun asetuksen kumoamisesta. Vuoden 1976 yleissopimuksen irtisanominen tulee Suomen osalta voimaan 13.5.2004. Asetuksella kumotaan kyseisen yleissopimuksen voimaansaattamisesta annettu asetus. Asetus tulee voimaan 13.5.2004. (LVM hallitusneuvos Aila Salminen 1602 8491)

KANSAINVÄLISET ASIAT

Tasavallan presidentti päätti 2.4.2004 seuraavat kansainväliset asiat:

Tasavallan presidentti päätti antaa rikoksen johdosta tapahtuvaa luovuttamista koskevan eurooppalaisen yleissopimuksen (SopS 32/1971) 28 artiklassa tarkoitetun ilmoituksen Euroopan neuvostolle. Suomi antaa yleissopimuksen 28 artiklan osalta seuraavan ilmoituksen Euroopan neuvostolle: "Rikoksen johdosta tapahtuvaa luovuttamista koskevan eurooppalaisen yleissopimuksen 28 artiklan 3 kohdan mukaisesti Suomi ilmoittaa, että Suomi soveltaa eurooppalaisesta pidätysmääräyksestä ja jäsenvaltioiden välisistä luovuttamismenettelyistä tehdyn puitepäätöksen (2002/584/YOS) voimaansaattamiseksi annettua lainsäädäntöään suhteissaan Euroopan unionin jäsenvaltoihin." Ilmoituksessa todetaan puitepäätöksen 31 artiklan 1 kohtaan perustuva voimassaoleva oikeustila. Mainitun kohdan mukaan puitepäätöksen määräyksillä korvataan Euroopan unionin jäsenvaltioiden välisissä suhteissa muun muassa rikoksen johdosta tapahtuvasta luovuttamisesta 13.12.1957 tehdyn eurooppalaisen yleissopimuksen vastaavat määräykset. (OM apulaisosastopäällikkö Jan Törnqvist 1606 7700)

MUUTA

Tasavallan presidentti päätti 2.4.2004 seuraavat asiat:

Tasavallan presidentti antoi eduskunnalle hallituksen toimenpidekertomuksen vuodelta 2003. Toimenpidekertomuksen tarkoituksena on antaa yleiskatsaus kunkin ministeriön toiminnasta, hallituksen ulko- ja turvallisuuspolitiikasta sekä eduskunnalle mahdollisuus kontrolloida toimenpiteitä, joihin hallitus on eduskunnan päätösten johdosta ryhtynyt. (VNK hallitusneuvos Seija Salo 1602 4026)

Tasavallan presidentti myönsi Suomen Punaisen Ristin hopeisen ansiomitalin 85 henkilölle ja pronssisen ansiomitalin 203 henkilölle. (SM hallitusneuvos Tarja Oksanen 1604 2973)

NIMITYSASIAT

Tasavallan presidentti päätti 2.4.2004 seuraavat nimitysasiat:

Maputossa olevan suurlähetystön päällikön, suurlähettiläs Markku Kauppisen sivuakkreditointi Zimbabween. (UM osastopäällikkö Pekka Wuoristo 1605 5400)

Ulkoasiainneuvos Riitta Resch Manilassa (Filippiinit) olevan suurlähetystön päällikön tehtävään 1.9.2004 lukien. (UM osastopäällikkö Pekka Wuoristo 1605 5400)

VALTIONEUVOSTO

VALTIONEUVOSTON ASETUKSET

Valtioneuvosto antoi 1.4.2004 seuraavat asetukset:

Valtioneuvoston asetus maaseudun kehittämisestä annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta. Nuorten viljelijöiden aloitustuen määrästä avustuksen osuus on 25 000 euroa ja korkotukilainan korkotuen osuus enintään 25 000 euroa. Korkotukilainaa voidaan myöntää enintään 150 000 euroa. Määrätyin edellytyksin kotieläin- ja kasvihuonetilat voivat saada avustusta kuitenkin 30 000 euroa ja korkotukilainan korkotukea enintään 30 000 euroa. Kotieläin- ja kasvihuonetiloille voidaan myöntää avustuksena myös lisätukea 25 000 euroa. Maatilojen maanostolainoituksen tuen määrä voi olla enintään viisi prosenttia hyväksyttävistä hankintakustannuksista. Lisäksi asetukseen lisätään aloitustuen ja lisätuen maksamiseen liittyviä edellytyksiä. Asetus tulee voimaan 7.4.2004. (MMM vanhempi hallitussihteeri Heikki Koponen 1605 4262)

Valtioneuvoston asetus merilain 9 luvun muuttamisesta annetun lain voimaantulosta. Laivanisännän vastuunrajoitusoikeutta koskeva merilain 9 luvun muuttamisesta annettu laki (771/2000) tulee voimaan 13.5.2004. Asetus tulee voimaan 13.5.2004. (LVM hallitusneuvos Aila Salminen 1602 8491)

Valtioneuvoston asetus kauppa- ja teollisuusministeriöstä annetun valtioneuvoston asetuksen 3 ja 6 §:n muuttamisesta. Ministeriön virkojen kelpoisuusvaatimuksia tarkistetaan uuden kielilainsäädännön voimaantulon vuoksi. Tiedotusyksikkö muutetaan viestintäyksiköksi. Asetus tulee voimaan 15.4.2004. (KTM vanhempi hallitussihteeri Kari Mäkinen 1606 3523)

Valtioneuvoston asetus kansainvälisen sijoitustoiminnan ja monikansallisten yritysten neuvottelukunnasta annetun valtioneuvoston asetuksen 1 ja 2 §:n muuttamisesta. Neuvottelukunnan tehtävänä on myös edistää ja koordinoida julkisen vallan toimenpiteitä vastuullisen yritystoiminnan kehittämiseksi yhdessä muiden viranomaisten, elinkeinoelämän ja muiden asianomaisten tahojen kanssa. Neuvottelukunnan kullekin jäsenelle nimetään henkilökohtainen varajäsen. Lisäksi tehdään eräitä teknisluonteisia tarkistuksia. Asetus tulee voimaan 1.5.2004. (KTM neuvotteleva virkamies Jorma Immonen 1606 4689)

VALTIONEUVOSTON PÄÄTÖKSET

Valtioneuvosto teki yleisistunnossa 1.4.2004 seuraavat päätökset:

Päätös asettaa valtuuskunta Mosambikin kanssa sijoitusten edistämistä ja suojaamista koskevasta sopimuksesta käytäviin neuvotteluihin sekä oikeuttaa ulkoasiainministeriön määräämään valtuuskunnalle tarvittavat asiantuntijat ja sihteerin. Valtuuskunnan puheenjohtaja on lähetystöneuvos Jukka Nystén. (UM lähetystöneuvos Tapani Lehtinen 1605 5546)

Päätös myöntää hallintojohtaja Seija Petrowille ero Merenkulkulaitoksen johtokunnan varapuheenjohtajan tehtävästä ja määrätä hänen tilalleen hallitusneuvos Lolan Eriksson johtokunnan jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Toimikausi päättyy 31.12.2005. (LVM kansliapäällikkö Juhani Korpela 1602 8322)

Päätös merkitä eduskunnan kirjelmä (EK 3/2004 vp) valtioneuvoston postipalvelulain vaikutuksista ja soveltamisesta annetun selonteon johdosta pöytäkirjaan ja ryhtyä kirjelmään sisältyvästä lausunnosta aiheutuviin toimenpiteisiin. Eduskunnan lausuma; Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin edistääkseen yhteispalvelupisteiden luomista. (LVM neuvotteleva virkamies Elina Normo 1602 8463)

Päätös myöntää lääketieteen tohtori Marjatta Blanco Sequeirosille ero Huoltovarmuuskeskuksen johtokunnan jäsenen tehtävästä ja nimittää hänen tilalleen apulaisosastopäällikkö Marja-Liisa Partanen johtokunnan 31.12.2004 päättyväksi toimikaudeksi. (KTM vanhempi hallitussihteeri Kari Mäkinen 1606 3523)

Päätös myöntää Fingrid Oyj:lle lunastuslupa ja ennakkohaltuunottolupa omaisuuden lunastamiseksi Lappeenrannan kaupungissa sijaitsevien kiinteistöjen alueille rakennettavaa 400/110 kV sähkönsiirtojohtoa varten (Yllikkälä-Lempiälä). (KTM ylitarkastaja Osmo Haltia 1606 4785)

Päätös asettaa vaatimustenmukaisuuden arviointiasioita käsittelevä neuvottelukunta. Kokoonpano (varajäsenet suluissa): puheenjohtaja: teollisuusneuvos Seppo Ahvenainen (vanhempi hallitussihteeri Anja Liukko) kauppa- ja teollisuusministeriö; varapuheenjohtaja: toimitusjohtaja Pekka Järvinen (osastoinsinööri Katri Valli) Suomen Standardisoimisliitto SFS ry; jäsenet: OTK Pekka Kouhia (ylitarkastaja Aku-Petteri Korhonen) liikenne- ja viestintäministeriö, yli-insinööri Kirsi Rajaniemi (neuvotteleva virkamies Johanna Hakala) sisäasiainministeriö, yli-insinööri Riitta Järvenpää-Kirkkola (ylitarkastaja Kaija Kivinen) sosiaali- ja terveysministeriö, eläinlääkintötarkastaja Joanna Kurki maa- ja metsätalousministeriö (MMM Tuula Pirhonen Eläinlääkintä- ja elintarviketutkimuslaitos), ulkoasiainsihteeri Helena Silvonen (kaupallinen sihteeri Heli Malinen) ulkoasiainministeriö, hallitusneuvos Sven-Eric Roman (paloturvallisuusinsinööri Ulla Kankaanpää) ympäristöministeriö, ylitarkastaja Mikko Maunu elintarvikevirasto (laatupäällikkö Eeva Liisa Hartikainen Suomen ympäristökeskus), laatupäällikkö Marja Leena Kantanen Kansanterveyslaitos (osastopäällikkö Petri Pommelin lääkelaitos), apulaisjohtaja Tomi Lounema (johtaja Pirkko Varpasuo) Kuluttajavirasto, toimialajohtaja Leena Tikkanen (pääarvioija Varpu Rantanen) mittatekniikan keskus, osastopäällikkö Katariina Rautalahti Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskus (osastonjohtaja Jukka Starck työterveyslaitos), tekninen johtaja Pentti Lindfors viestintävirasto (laatupäällikkö Kirsti Nuotio tullilaboratorio), johtaja Reijo Mattinen (ylitarkastaja Sanna-Mari Karjalainen) turvatekniikan keskus, arviointipäällikkö Liisa Rautiainen (tutkimuspäällikkö Matti Lanu) valtion teknillinen tutkimuskeskus, johtaja Heikki Ojanperä Kaupan keskusliitto (tuotantopäällikkö Kimmo Haarala DNV Certification Oy/Ab), kehityspäällikkö Salme Sundquist Suomen Kuntaliitto (laatupäällikkö Jaakko-Juhani Himberg Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri), laatu- ja kehitysjohtaja Mika Mustonen SGS-Fimko Oy (insinööri Raija Mattila Sähkötarkastus Fimtekno Oy), kehityspäällikkö Jouko Roine Inspecta Oy (kehityspäällikkö Leena Käyhkö SFS-Inspecta Sertifiointi Oy), asiamies Leena Eranti (standardisointi- ja hallintajärjestelmäpäällikkö Sami Nikander) Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliitto ja teollisuuspoliittinen asiamies Veijo Turunen (johtaja Seppo Heiskanen) Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliitto. (KTM ylitarkastaja Veli Viitala 1606 3725)

Valtioneuvosto lähetti eduskunnalle 1.4.2004 seuraavat Euroopan unionin säädösehdotuksia koskevat valtioneuvoston kirjelmät:

Valtioneuvoston kirjelmä (U 21/2004) eduskunnalle ehdotuksesta Euroopan neuvoston asetukseksi (kasvinjalostajanoikeusasetus). Ehdotuksen tarkoituksena on myöntää pakkolupa myös yksityisen edun takia. (MMM ylitarkastaja Kirsi Heinonen 1605 4221)

Valtioneuvoston kirjelmä (U 22/2004) eduskunnalle ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi (satamaturvatoimidirektiivi). Direktiiviehdotuksella on tarkoitus lisätä koko Euroopan yhteisön turvallisuutta muun muassa terroritekoja vastaan. Ehdotus on jatkoa alusten ja satamarakenteiden turvallisuutta parantaville toimille, joiden osalta ollaan EU:ssa säätämässä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta alusten ja satamarakenteiden turvatoimista. Direktiiviehdotuksella on kaksi tarkoitusta. Ensinnäkin parannetaan turvatoimia sataman niissä osissa, jotka eivät kuulu EY-asetuksen soveltamisalaan. Toiseksi halutaan varmistaa, että koko satama-alueen lisääntyvä turvallisuus tukee asetuksessa säädettyjä turvatoimia. (LVM liikenneneuvos Lassi Hilska 1602 8497)

NIMITYSASIAT

Valtioneuvosto päätti 1.4.2004 seuraavat nimitysasiat:

Ulkoasiainneuvos Ulla Väistö ulkoasiainministeriön hallinnollisen osaston osastopäällikön tehtävään 1.9.2004 lukien ja ulkoasiainneuvos Aapo Pölhö ulkoasiainministeriön Afrikan ja Lähi-Idän osaston osastopäällikön tehtävään 1.5.2004 lukien. (UM osastopäällikkö Pekka Wuoristo 1605 5400)

Lainsäädäntöneuvos, dosentti Leena Kristiina Halila oikeusministeriön lainvalmisteluosaston lainsäädäntöneuvoksen (A 27) virkaan 1.5.2004-30.4.2009. (OM osastopäällikkö Pekka Nurmi 1606 7670)

Neuvotteleva virkamies, oikeustieteen tohtori Tuomas Pöysti valtioneuvoston controllerin (A 30) virkaan 15.4.2004 lukien. (VM hallitusneuvos Heikki Euramo 1603 3130)

Valtioneuvosto myönsi neuvotteleva virkamies Sami Paaterolle palkatonta virkavapautta liikenne- ja viestintäministeriön neuvottelevan virkamiehen virasta 13.5.2004-28.2.2006. (LVM kansliapäällikkö Juhani Korpela 1602 8322)

Kauppatieteiden maisteri Merja Sinikka Välimäki kauppa- ja teollisuusministeriön tarkastusneuvoksen virkaan 2.4.2004 lukien. (KTM hallintojohtaja Hannes Aulu 1606 3618)

Oikeustieteen kandidaatti, yhteiskuntatieteiden maisteri Eeva Kangasniemi sosiaali- ja terveysministeriön hallitussihteerin (A 25) virkaan 1.5.2004 lukien. (STM kansliapäällikkö Markku Lehto 1607 3763)

RAHA-ASIAT

Valtioneuvoston raha-asiainvaliokunta puolsi istunnossaan 31.3.2004 seuraavia asioita:

Toimikunnan asettaminen selvittämään sähköistä kiinteistönvaihdantaa ja kirjaamisjärjestelmää. Toimikunnan tehtävänä on selvittää, millaisin sähköisen asioinnin ja tiedonsiirron keinoin voidaan tehostaa kirjaamismenettelyä ja parantaa lainhuuto- ja kiinnitysrekisterin tietosisältöä. Tehtävänä on myös selvittää tarvetta siirtyä sähköiseen kaupankäyntiin ja sähköisten panttikirjojen käyttöön. Kokoonpano: puheenjohtaja: kansleri Leena Kartio; jäsenet: lainsäädäntöneuvos Marjut Jokela oikeusministeriö, maanmittausneuvos Arvo Kokkonen maa- ja metsätalousministeriö, ylijohtaja Pauli Karvinen Maanmittauslaitos, lakimies Elli Myllylä Suomen Pankkiyhdistys ry, toimitusjohtaja Jukka Malila Suomen Kiinteistönvälittäjäliitto ry ja käräjätuomari Kimmo Simola Turun käräjäoikeus; asiantuntijat: ylitarkastaja Martti Raiskinmäki oikeusministeriön tietotekniikkatoimisto, ylitarkastaja Jarmo Mattson Verohallitus, ylitarkastaja Eila Närhi Verohallitus, hallitussihteeri Jyrki Hurmerinta ympäristöministeriö, lakimies Mari Österberg Kuluttajavirasto, ylitarkastaja Päivi Pösö Väestörekisterikeskus, maankäyttöinsinööri Matti Holopainen Suomen Kuntaliitto ja henkikirjoittaja Annamari Rouhe Tampereen maistraatti. Toimikunnan sihteeri on lainsäädäntöneuvos Mika Seppälä oikeusministeriöstä. Toimikunnan määräaika on 31.10.2005, kiinteistöjen omistajatietojen ajantasaistamiseksi ehdotettavat lainsäädäntömuutokset 31.10.2004 mennessä. (OM lainsäädäntöneuvos Marjut Jokela 1606 7703)

Vuokrasopimuksen solmiminen oikeusministeriön ja Senaattikiinteistöjen välillä Eteläesplanadi 10:ssä sijaitsevasta kiinteistöstä ja kiinteistön peruskorjaus. Oikeusministeriö ja Senaattikiinteistöt ovat neuvotelleet Eteläesplanadi 10:n kiinteistön peruskorjauksesta, joka tehdään vuosina 2004-2005. Peruskorjauksessa parannetaan kiinteistön varustelutasoa. Senaattikiinteistöjen vuokrapyyntö peruskorjatusta kiinteistöstä on 19 euroa neliömetriltä. Vuokrasopimus tehdään vähintään 15 vuodeksi. Eteläesplanadi 10:n peruskorjauksen aikaisten väliaikaistilojen varustamisesta ja kalustamisesta, ministeriön muutoista, kaluston varastoinneista, tietoliikenneyhteyksien siirrosta ja muista atk-investoinneista yms. aiheutuu oikeusministeriölle noin 1,5 miljoonan euron menot. Senaattikiinteistöt on esittänyt ministeriölle mahdollisuutta rahoittaa em. lisäkustannukset osana normaalia tilavuokraa. Ministeriön rahoitusasemassa tämä tekisi mahdolliseksi peruskorjauksen toteuttamisen. (OM hallitussihteeri Olli Muttilainen 1606 7622)

Valtiovarainministeriön määräys toiminta- ja taloussuunnitelmien sekä talousarvioehdotusten laadinnasta. Toiminta- ja taloussuunnitelmien sekä talousarvioehdotusten laadintaa koskeva valtiovarainministeriön määräys uudistetaan. (VM budjettineuvos Hannu Mäkinen 1603 3036)

HALLITUKSEN NEUVOTTELUT

TALOUSPOLIITTINEN MINISTERIVALIOKUNTA 30.3.2004

Kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmän uudistamisen määräaikaa jatketaan

Hallituksen talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa sovittiin tiistaina 30. maaliskuuta, että kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmän uudistustyön valmistelua jatketaan siten, että siihen sisällytetään myös esitys nykymuotoisesta valtion ja kuntien välisestä kustannustenjaon tarkistuksesta luopumisesta.

Hallituksen esitykset annetaan eduskunnalle vuoden 2004 loppuun mennessä. Muutokset esitetään tuleviksi voimaan viimeistään vuoden 2006 alusta.

Lisätietoja: neuvotteleva virkamies Rainer Alanen, sisäasiainministeriö, p. (09) 1604 4644.

Päästökaupan jakosuunnitelmaluonnos valmistui

Kauppa- ja teollisuusministeriö on viimeistellyt saatujen lausuntojen ja asiaa valmistelevan ministerityöryhmän kannanottojen pohjalta luonnoksen Suomen esitykseksi päästöoikeuksien jakosuunnitelmaksi.

Talouspoliittinen ministerivaliokunta puolsi tänään 30.3.2004 ministeriön esitystä. Ministeriö toimittaa luonnoksen EY:n komissiolle keskiviikkona 31.3.2004. Luonnos on saatavilla ministeriön kotisivuilla keskiviikkona iltapäivällä.

Päästökauppalaki, jolla päästökauppadirektiivi pannaan toimeen, on tarkoitus saada hallituksen käsittelyyn siten, että se voitaisiin antaa eduskunnalle 16.4.2004. Vasta päästökauppalain tultua voimaan, voidaan Suomen lopullinen esitys jakosuunnitelmaksi toimittaa komissiolle. Tämä tapahtunee kesällä 2004.

Lisätiedot ylijohtaja Taisto Turunen, puh. (09) 1606 4700 (jakosuunnitelma) yli-insinööri Timo Ritonummi, puh. (09) 1606 4798 (jakosuunnitelma) neuvotteleva virkamies Päivi Janka, puh. (09) 1606 4833 (päästökauppalaki)

LUOVUTETUT MIETINNÖT

Euroopan neuvoston ympäristörikoksia koskevan yleissopimuksen hyväksymistä ja EU:n ympäristörikospuitepäätöksen täytäntöönpanoa selvittänyt työryhmä luovutti mietintönsä 25.3.2004 oikeusministeriölle. Työryhmä ehdottaa oikeushenkilön rangaistusvastuun laajentamista varsinaisten ympäristörikosten lisäksi myös niihin liittyviin muihin rikoksiin. Niitä ovat ympäristön turmelemiseen liittyvät henkeen ja terveyteen kohdistuvat rikokset, yleisvaaralliset rikokset ja terveyttä ja turvallisuutta vaarantavat rikokset. Työryhmä toteaa, että vaarallisia aineita sisältävä laiton päästö voi täyttää useammankin eri rikoksen tunnusmerkistön, joten myös oikeushenkilön rangaistusvastuun tulisi ulottua niihin kaikkiin. Työryhmän ehdotus on osoitteessa www.om.fi/24921.htm. Lisätietoja antaa lainsäädäntöneuvos Jarmo Hirvonen, p. (09) 1606 7704 oikeusministeriöstä.

Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen toimialan laajentamista selvittäneen työryhmän muistio luovutettiin 26.3.2004 sosiaali- ja terveysministeriölle. Työryhmä esittää Terveydenhuollon oikeusturvakeskukselle (TEO) lisää ohjaus- ja valvontavaltaa terveydenhuollossa. Lisäksi TEOn toimialaa ehdotetaan laajennettavaksi joiltain osin myös sosiaalihuollon valvontaan. Tällä hetkellä TEO valvoo lääninhallitusten ohella terveydenhuollon ammattihenkilöitä heidän toimiessaan terveyden- ja sairaanhoidossa. Se laillistaa, antaa ammatinharjoittamislupia ja hyväksyy suojatun ammattinimikkeen käyttöön oikeuttavia koulutuksia sekä ylläpitää terveydenhuollon ammattihenkilöiden keskusrekisteriä. Jälkikäteisvalvontana TEO mm. käsittelee terveydenhuollon ammattihenkilöistä tehtyjä kanteluja, ilmoituksia ym. valvonta-asioita. Lääninhallitusten tehtävänä on mm. sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköiden sekä myös terveydenhuollon ammatinharjoittajien valvonta. Muistio on osoitteessa www.stm.fi > julkaisut > työryhmämuistiot. Lisätietoja antavat ylijohtaja Arto V. Klemola, p. (09) 1607 3795 ja ylijohtaja Aino-Inkeri Hansson, p. (09) 1607 3760 sosiaali- ja terveysministeriöstä.

Selvitys "Valtakunnallinen omaishoidon uudistaminen" luovutettiin 30.3.2004 peruspalveluministeri Liisa Hyssälälle. Selvityshenkilö Elli Aaltonen esittää, että omaishoidon tuki koostuisi kolmesta osasta: omaishoitajien palkkioista, hoidettavien palveluista ja omaishoitajien tukemisesta hoitotyössä. Tavoitteena on saada koko maahan yhtenäiset käytännöt ja palkkiotasot. Ongelmana on, että tällä hetkellä omaishoitajien asema vaihtelee kunnittain. Omaishoidon uudistamisella on myös vaikutuksia työelämään. Tulevaisuudessa tarvitaan joustavia ratkaisuja, joiden turvin työntekijä voi halutessaan siirtyä määräajaksi toimimaan koko- tai osapäiväisesti omaishoitajana esimerkiksi oman lapsen tai vanhemman saattohoitovaiheessa. Tämä on työelämälle suuri haaste, sillä tulevaisuudessa koulutetuista työntekijöistä on pulaa. Toisaalta myös väestö ikääntyy ja hoidettavien lukumäärä kasvaa niin, että omaishoitajia tarvitaan sosiaali- ja terveyspalvelujen lisäksi heistä huolehtimaan. Selvitys on osoitteessa www.stm.fi > julkaisut > työryhmämuistiot. Lisätietoja antavat sosiaalineuvos Elli Aaltonen, p. 02051 68042 ja ylitarkastaja Viveca Arrhenius, p. (09) 1607 4135 sosiaali- ja terveysministeriöstä.

Starttirahatyöryhmän raportti luovutettiin 30.3.2004 työministeriölle. Työryhmä ehdottaa starttirahajärjestelmän laajentamista koskemaan työttömien lisäksi myös työttömyysuhan alaisia ja palkka- tai kotitaloustyöstä yrittäjäksi siirtyviä sekä opintonsa päättäneitä opiskelijoita. Järjestelmän käynnistysvaiheessa yrittäjäksi ryhtyvä saisi kuukausittain puolen vuoden ajan 650 euroa ja seuraavilta kuudelta kuukaudelta 500 euroa kuukaudessa. Raportti on osoitteessa www.mol.fi/julkaisut. Lisätietoja antaa työryhmän puheenjohtaja, neuvotteleva virkamies Anssi Paasivirta, p. (09) 1606 2662 työministeriöstä.

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.