Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

Valtioneuvoston viikko 11/2004

TASAVALLAN PRESIDENTTI

HALLITUKSEN ESITYKSET

Tasavallan presidentti antoi 12.3.2004 eduskunnalle seuraavat hallituksen esitykset:

Esitys (HE 21/2004 vp) laiksi saatavien perinnästä annetun lain muuttamisesta. Laissa säädetään nykyistä yksityiskohtaisemmin kuluttajavelallisten korvattaviksi tulevista perintäkuluista niiden kohtuullisuuden ja riittävän yhdenmukaisuuden varmistamiseksi. Lakiin lisätään säännökset siitä, minkälaisista perintätoimista saa vaatia korvauksen kuluttajavelalliselta. Oikeusministeriön asetuksella säädetään velallisen kuluvastuun enimmäismäärät sekä aikarajoja sellaisille maksuvaatimuksille, joiden kuluista vaaditaan korvaus velalliselta. Lakiin lisätään myös säännökset velallisen oikeudesta saada pyynnöstä velkojalta ajantasaiset tiedot velkatilanteestaan. (OM lainsäädäntöneuvos Marjo Lahelma 1606 7672)

Esitys (HE 22/2004 vp) laiksi nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain muuttamisesta. Moottoribensiinin ja dieselöljyn valmisteveron porrastuksen perusteita muutetaan siten, että nykyistä alinta verotasoa sovelletaan rikittömiin eli rikkiä enintään 10 milligrammaa kilossa sisältäviin polttoainelaatuihin. Samalla tarkistetaan muutoinkin bensiinin ja dieselöljyn ympäristöominaisuuksiin perustuvien veroporrastusten edellytyksiä. Niihin bensiini- ja dieselöljylaatuihin, jotka eivät täytä veroporrastusten edellytyksiä, sovelletaan 2,65 senttiä litralta korkeampaa verotasoa. Laki on tarkoitettu voimaan 1.7.2004. (VM neuvotteleva virkamies Merja Sandell 1603 3061)

Esitys (HE 23/2004 vp) luottolaitosten toiminnan tervehdyttämistä, selvitystilaa ja konkurssia koskevan lainsäädännön muuttamisesta. Suomessa saatetaan voimaan säännökset, joita luottolaitosten tervehdyttämisestä ja likvidaatiosta 4.4.2001 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (2001/24/EY) edellyttää. Ainoastaan luottolaitoksen kotivaltion viranomaiset ovat toimivaltaisia viranomaisia päättämään luottolaitoksen toiminnan tervehdyttämisestä, selvitystilasta ja konkurssista Euroopan talousalueella. Tervehdyttämiseen, selvitystilaan ja konkurssiin ja niiden oikeusvaikutuksiin sovelletaan yleensä luottolaitoksen kotivaltion lakia. Esitykseen sisältyvät laki liikepankeista ja muista osakeyhtiömuotoisista luottolaitoksista annetun lain muuttamisesta, laki osuuspankeista ja muista osuuskuntamuotoisista luottolaitoksista annetun lain muuttamisesta, laki säästöpankkilain muuttamisesta, laki luottolaitostoiminnasta annetun lain 12 §:n muuttamisesta, laki talletuspankin toiminnan väliaikaisesta keskeyttämisestä annetun lain muuttamisesta ja laki ulkomaisen luotto- ja rahoituslaitoksen toiminnasta Suomessa annetun lain muuttamisesta. (VM neuvotteleva virkamies Tuija Vuorinen 1603 3095)

Esitys (HE 24/2004 vp) laiksi ammattikorkeakoululain muuttamisesta. Ammattikorkeakoululakiin lisätään säännökset ammattikorkeakoulun opiskelijakunnasta. Ammattikorkeakoulujen opiskelijakunnat ovat yliopistojen ylioppilaskuntien tapaan julkisoikeudellisia yhdistyksiä, joihin kuuluvat kaikki ammattikorkeakoulun päätoimiset opiskelijat ja joilla on julkisia tehtäviä. Ammattikorkeakoulun opiskelijakunta on osa ammattikorkeakoulua. Opiskelijakunnan toiminnasta aiheutuvat menot katetaan opiskelijakunnan omaisuudesta ja toiminnasta saaduilla tuloilla sekä jäsenmaksuilla, joita opiskelijakunnalla on oikeus määrätä opiskelijakunnan jäsenten suoritettaviksi. Lisäksi ammattikorkeakoulun sisäistä hallintoa koskevia säännöksiä tarkistetaan eräiltä osin. Laki on tarkoitettu voimaan 1.8.2004. (OPM hallitusneuvos Matti Rajakylä 1607 7258)

Esitys (HE 25/2004 vp) kansainvälisen kaupan kohteina olevia tiettyjä vaarallisia kemikaaleja ja torjuntaaineita koskevan ilmoitetun ennakkosuostumuksen menettelystä tehdyn Rotterdamin yleissopimuksen hyväksymisestä sekä laeiksi sen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta sekä kemikaalilain 42 ja 52 §:n ja rikoslain 48 luvun 1 § :n muuttamisesta. Eduskunnan hyväksyttäväksi annetaan Rotterdamissa, Alankomaissa syyskuussa 1998 tehty yleissopimus kansainvälisen kaupan kohteina olevia tiettyjä vaarallisia kemikaaleja ja torjunta-aineita koskevan ilmoitetun ennakkosuostumuksen menettelystä. Euroopan unionissa yleissopimus on toimeenpantu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella vaarallisten kemikaalien viennistä ja tuonnista. (YM neuvotteleva virkamies Pirkko Kivelä 1603 9733)

EDUSKUNNAN VASTAUKSET

Tasavallan presidentti vahvisti 12.3.2004 seuraavat lait:

Laki evankelis-luterilaisen kirkon eläkelain 7 §:n muuttamisesta (HE 4/2004 vp). Kirkon keskusrahaston ammatillista kuntoutusta koskevaan päätökseen on oikeus hakea muutosta valittamalla. Kuntoutuksen sisältöä ja harkinnanvaraista kuntoutusavustusta koskevaan päätökseen ei kuitenkaan edelleenkään saa hakea muutosta valittamalla. Muutos vastaa valtion eläkelakiin tehtyjä muutoksia. Laki tulee voimaan 1.4.2004. (OPM vanhempi hallitussihteeri Tuula Lybeck 1607 7322)

Laki luvanvaraisesta tavaraliikenteestä tiellä annetun lain muuttamisesta ja laki luvanvaraisesta henkilöliikenteestä tiellä annetun lain muuttamisesta (HE 180/2003 vp). Kansainvälisten kuljetuslupien myöntäminen siirretään liikenne- ja viestintäministeriöstä tulliin ja Ajoneuvohallintokeskukseen. Henkilöliikenteen kansainvälisen satunnaisliikenteen valvonta-asiakirjan ja kuljetusluvan myöntäminen siirretään liikenne- ja viestintäministeriöstä Ajoneuvohallintokeskukseen. Kansainvälisen henkilöliikenteen linjaliikennelupien myöntäminen siirretään lääninhallituksiin. Lisäksi säädetään kuljetuslupien myöntämisen edellytyksistä ja niiden palauttamisesta lupaviranomaisille. Samalla tehdään joitakin vähäisiä tarkennuksia eräisiin säännöksiin. Lait tulevat voimaan 1.4.2004. (LVM hallitusneuvos Mikael Nyberg 1602 8474)

TASAVALLAN PRESIDENTIN ASETUKSET

Tasavallan presidentti antoi 12.3.2004 seuraavat asetukset:

Tasavallan presidentin asetus kansainvälisen järjestäytyneen rikollisuuden vastaisen Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimuksen voimaansaattamisesta ja yleissopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun lain voimaantulosta. Yleissopimus on voimassa 11.3.2004 lähtien. Yleissopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annettu laki (1371/2003) tulee voimaan 12.3.2004. Asetus tulee voimaan 12.3.2004. (OM lainsäädäntöneuvos Heli Vesaaja 1606 7705)

KANSAINVÄLISET ASIAT

Tasavallan presidentti päätti 12.3.2004 seuraavat kansainväliset asiat:

Suurlähettiläs Vesa Himasen tai hänen estyneenä ollessaan ministerineuvos Anneli Vuorisen valtuuttaminen allekirjoittamaan pöytäkirja Euroopan ydinfysiikan tutkimusjärjestön erioikeuksista ja -vapauksista. (UM lähetystöneuvos Jaakko Halttunen 1605 5713)

Suurlähettiläs Matti Kääriäisen tai hänen estyneenä ollessaan hänen sijaisensa valtuuttaminen allekirjoittamaan Suomen tasavallan hallituksen ja Afrikan sarven alueen maiden yhteistyöjärjestön (IGAD) välinen rahoitussopimus Suomen avusta Sudanin rauhanprosessin ja Somalian rauhanprosessin toiminnalle sekä edellä mainitun sopimuksen hyväksyminen. (UM kehitysyhteistyöneuvos Riikka Laatu 1605 6235)

NIMITYSASIAT

Tasavallan presidentti päätti 12.3.2004 seuraavat nimitysasiat:

Hovioikeudenneuvos Pauli Jaakko Viitanen Helsingin hovioikeuden hovioikeudenneuvoksen virkaan 1.4.2004 lukien, käräjätuomari Eija Irene Larinkoski Helsingin käräjäoikeuden käräjätuomarin virkaan 1.4.2004 lukien, käräjätuomari Matti Juhani Korhola Lappeenrannan käräjäoikeuden käräjätuomarin virkaan 1.4.2004 lukien ja määräaikainen maaoikeusinsinööri, maanmittausinsinööri Seppo Kalevi Karp Mikkelin käräjäoikeuden maaoikeusinsinöörin virkaan 1.4.2004 lukien. (OM hallitusneuvos Heikki Liljeroos 1606 7608)

VALTIONEUVOSTO

VALTIONEUVOSTON PÄÄTÖKSET

Valtioneuvosto teki yleisistunnossa 11.3.2004 seuraavat päätökset:

Päätös hyväksyä Stavros Dimasin nimittäminen Euroopan yhteisöjen komission jäseneksi komission jäljellä olevaksi toimikaudeksi 31.10.2004 saakka. (VNK EU-sihteeristön päällikkö Antti Peltomäki 1602 2180)

Päätös lähettää eduskunnalle valtioneuvoston kirjelmä ja sen liitteenä oleva opetusministeri Tuula Haataisen ilmoittama muutos sidonnaisuuksiinsa. (VNK hallitusneuvos Seija Salo 1602 4026)

Päätös määrätä osastopäällikkö Ritva Jolkkonen varamiehenään apulaisosastopäällikkö Juhani Toivonen valtion edustajaksi Teollisen yhteistyön rahasto Oy-Fonden för industriellt samarbete Ab:n vuonna 2004 pidettäviin yhtiökokouksiin. (UM kehitysyhteistyöneuvos Sinikka Antila 1605 6283)

Päätös valtiontalouden kehyksiksi vuosille 2005-2008. Päätöksellä tarkistetaan teknisesti vaalikaudelle toukokuussa 2003 annettua kokonaiskehystä vastaamaan vuoden 2005 hintatasoa ja budjetin rakenteessa tapahtuvia muutoksia sekä annetaan valtiontalouden kehykset vuosille 2005-2008 noudatettavaksi vuoden 2005 talousarvioesityksen ja lisätalousarvioesitysten valmistelua varten tehtävien talousarvioehdotusten ja vuosien 2006-2009 toiminta- ja taloussuunnitelmien valmistelussa sekä ministeriöille perusteeksi hallinnonalojensa toimintapolitiikan sekä talouden ja toiminnan ohjaukseen. Vaalikauden kehyksen suuruus on 28 835 miljoonaa euroa vuodelle 2005, 29 022 miljoonaa euroa vuodelle 2006, 29 137 miljoonaa euroa vuodelle 2007. Seuraavalle vaalikaudelle ulottuva vuoden 2008 kehys on 29 425 miljoonaa euroa. Kehyksen ulkopuolelle jäävien määrärahojen suuruudeksi arvioidaan 9 414 miljoonaa euroa vuonna 2005, 9 677 miljoonaa euroa vuonna 2006, 9 686 miljoonaa euroa vuonna 2007 ja 9 868 miljoonaa euroa vuonna 2008. (VM osastopäällikkö Tuomas Sukselainen 1603 3105)

Päätös antaa eduskunnalle selonteko valtiontalouden kehyksistä vuosille 2005-2008. (VM osastopäällikkö Tuomas Sukselainen 1603 3105)

Päätös määrätä valtion edustajat seuraavien valtionyhtiöiden vuonna 2004 pidettäviin yhtiökokouksiin: Suomen Viljava Oy: maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja varamiehenään hallitusneuvos Timo Tolvi ja Boreal Kasvinjalostus Oy: maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja varamiehenään ylijohtaja Ilkka Ruska. (MMM lainsäädäntöneuvos Esko Laurila 1605 3341)

Päätös määrätä ministeri Juha Korkeaoja varamiehenään kansliapäällikkö Jarmo Vaittinen valtion edustajaksi Suomen siemenperunakeskus Oy:n 25.3.2004 pidettävään yhtiökokoukseen. (MMM ylitarkastaja Kirsi Heinonen 1605 4221)

Päätös asettaa vanhus- ja eläkeläisasioiden neuvottelukunta toimikaudeksi 15.3.2004-14.3.2007. Kokoonpano (varajäsenet suluissa): puheenjohtaja: varatuomari Pekka Tuomisto; varapuheenjohtaja: hallitusneuvos Pekka Järvinen; jäsenet: apulaisosastopäällikkö Tuulikki Haikarainen sosiaali- ja terveysministeriö (hallitusneuvos Anja Kairisalo sosiaali- ja terveysministeriö), neuvotteleva virkamies Viveca Arrhenius sosiaali- ja terveysministeriö (ylitarkastaja Hanna Nyfors sosiaali- ja terveysministeriö), hallitusneuvos Hannu Hirvonen ympäristöministeriö (ylitarkastaja Raija Hynynen ympäristöministeriö), valtiotieteen maisteri Riitta Helosvuori Kirkkohallitus (vammaistyön sihteeri Ari Suutarla Kirkkohallitus), sosiaali- ja terveystoimen päällikkö Tuula Taskula Suomen Kuntaliitto (neuvotteleva lakimies Sami Uotinen Suomen Kuntaliitto), professori Reijo Tilvis Helsingin yliopisto (professori Jyrki Jyrkämä Jyväskylän yliopisto), toiminnanjohtaja Merja Salanko-Vuorela Omaishoitajat ja Läheiset-Liitto ry (toiminnanjohtaja Pirkko Karjalainen Vanhustyön keskusliitto), puheenjohtaja Hilkka Häkkilä Eläkkeensaajien keskusliitto ry (eläkeläinen Sinikka Helminen Eläkkeensaajien keskusliitto ry), hallituksen jäsen Bo Axel Gustafsson Eläkeläiset ry (järjestösihteeri Anu Mäki Eläkeläiset ry), varapuheenjohtaja Marketta Helenius Kansallinen Senioriliitto ry (hallituksen jäsen Unto Siirilä Kansallinen Senioriliitto ry), liittovaltuuston puheenjohtaja Pirkko Ikonen Eläkeliitto ry (toiminnanjohtaja Jukka Salminen Eläkeliitto ry), lääkintöneuvos Håkan Hellberg Svenska Pensionärsförbundet rf (varapuheenjohtaja Christina Fagerström Svenska Pensionärsförbundet rf). (STM vanhempi hallitussihteeri Juha Rossi 1607 3866)

Päätös määrätä sosiaali- ja terveysministeriön ylitarkastaja Mikko Määttä valtioneuvoston esittelijäksi. (STM hallitussihteeri Arita Kaario 1607 3792)

Valtioneuvosto lähetti eduskunnalle 11.3.2004 seuraavat Euroopan unionin säädösehdotuksia koskevat valtioneuvoston kirjelmät:

Valtioneuvoston kirjelmä (17/2004) eduskunnalle ehdotuksesta komission direktiiviksi (vaarallisten aineiden rautatiekuljetuksia koskeva direktiivi). Direktiiviehdotuksen tarkoituksena on harmonisoida vaarallisten aineiden rautatiekuljetuksia koskeva lainsäädäntö yhteisön alueella vastaamaan näitä kuljetuksia koskeviin vastaaviin kansainvälisiin määräyksiin sovittuja muutoksia, jotka kansainvälisesti tulisivat voimaan 1.1.2005. Ehdotettu direktiivi tulisi saattaa jäsenmaissa voimaan 1.1.2005. Tavoitteena on terrorismiuhkaan varautuminen, liikenneturvallisuuden parantaminen ja tavaroiden vapaan liikkuvuuden edistäminen. (LVM yli-insinööri Liisa Virtanen 1602 8564)

Valtioneuvoston kirjelmä (U 18/2004) eduskunnalle ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi sähkön toimitusvarmuuden ja infrastruktuuri-investointien turvaamiseksi toteutettavista toimenpiteistä (sähkön toimitusvarmuusdirektiivi). Direktiivin tavoitteena on varmistaa EU:n sähkön sisämarkkinoiden toiminta turvaamalla sähköntoimitusten varmuus ja riittävät rajajohtoinvestoinnit jäsenvaltioiden välillä. Ehdotus sisältää säännöksiä sähköverkkojen varmuudesta, sähkön kysynnän ja tarjonnan tasapainon varmistamisesta, verkkoinvestoinneista sekä rajayhdysjohtojen rakentamisesta. (KTM neuvotteleva virkamies Arto Rajala 1606 4828)

Valtioneuvoston kirjelmä (U 19/2004) eduskunnalle ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi energian loppukäytön tehokkuudesta ja energiapalveluista (energiapalvelut). Esityksen keskeinen tavoite on yhden prosentin vuotuinen energiansäästö, jonka saavuttamiseksi jäsenvaltioita velvoitettaisiin käynnistämään energiapalveluiden markkinoita edistäviä toimia sekä luomaan niille seurantajärjestelmät. (KTM yliinsinööri Pekka Puhakka 1606 4813)

NIMITYSASIAT

Valtioneuvosto päätti 11.3.2004 seuraavat nimitysasiat:

Kaupallinen sihteeri Mia-Leena Marita Peltonen ulkoasiainhallinnon kaupallisen neuvoksen virkaan 1.4.2004 lukien. (UM henkilöstöjohtaja Ulla Väistö 1605 5401)

RAHA-ASIAT

Valtioneuvoston raha-asiainvaliokunta puolsi istunnossaan 11.3.2004 seuraavia asioita:

Suomen osallistumisen vähäinen lisääminen ISAF-rauhanturvaoperaatioon Afganistanissa. Suomi osallistuu Afganistanin ISAF-operaatioon CIMIC- ja yhteysupseeriosastolla. Tarkoitus on edellä mainittujen lisäksi lähettää 6 hengen palontorjuntaan erikoistunut pelastusosasto Kabulin kansainvälisen lentokentän pohjoismaiseen ryhmään. Rauhanturvalain mukaan puolustusministeriö voi päättää vähäisestä lisäyksestä. (UM ulkoasiainneuvos Elina Kalkku 1605 5480)

Vuoden 2004 talousarvion momentin 28.39.31 (Verohyvitys) arviomäärärahan ylittäminen 4 653 000 eurolla. Määrärahaa saa käyttää Ahvenanmaan itsehallintolain 49 §:n mukaisen verohyvityksen maksamiseen Ahvenanmaan maakunnalle. Verohyvitys on suoritettava, kun maakunnassa maksuunpantu tulo- ja varallisuusvero ylittää 0,5 % vastaavasta verosta koko maassa. (VM neuvotteleva virkamies Petri Syrjänen 1603 3043)

HALLITUKSEN NEUVOTTELUT

ULKO- JA TURVALLISUUSPOLIITTINEN MINISTERIVALIOKUNTA 9.3.2004

Suomesta lisää rauhanturvaajia Afganistaniin

Tasavallan presidentti ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta käsittelivät tiistaina 9. maaliskuuta Suomen rauhanturvaosallistumisen lisäämistä Afganistanissa. Suomella on ennestään Afganistanissa toimivissa Nato-johtoisissa ISAF-rauhanturvajoukoissa CIMIC- ja yhteysupseeriosasto, joka toteuttaa Kabulin alueella erityisesti siviili-sotilasyhteistyöhön (ns. CIMIC-toimintaan) liittyviä tehtäviä. Tämän lisäksi tarkoituksena on lähettää ISAFiin 6 rauhanturvaajasta koostuva, palontorjuntaan erikoistunut pelastusosasto. Se tulee toimimaan osana pohjoismaista ryhmää Kabulin kansainvälisellä lentokentällä. Lisäksi selvitetään mahdollisuuksia osallistua myöhemmin perustettavaan pohjoismais-brittiläiseen alueelliseen jälleenrakennus- ja vakauttamisryhmään (ns. Provincial Reconstruction/ Stabilization Team). Ryhmä tulisi sijoittumaan Pohjois-Afganistaniin ISAFin alaisuudessa.

Lisätietoja: turvallisuuspolitiikan yksikön päällikkö Elina Kalkku, ulkoasiainministeriö, p. (09) 1650 5480.

HALLITUKSEN NEUVOTTELU 10.3.2004

Valtiontalouden kehykset vuosille 2005-2008

- Finanssipolitiikassa tärkeintä talouden vakaus ja luottamus

Hallituksen päätavoitteena on kehittää hyvinvointiyhteiskuntaa vahvistamalla kasvua, yrittäjyyttä ja työllisyyttä sekä parantamalla peruspalveluja. Tavoitteen saavuttamisessa avainasemassa on uskottava, johdonmukainen ja aktiivinen talous- ja työllisyyspolitiikka. Valtion talouden menokehys on laadittu hallitusohjelman mukaisesti ja mitoitettu siten, että sen tiukka noudattaminen mahdollistaa tavoitteen edellyttämien toimenpiteiden rahoituksen.

Hallituksen työllisyystavoitteen saavuttaminen on odotetusti osoittautunut erittäin haastavaksi. Jo pitkään jatkunut hidas talouskasvu on kääntänyt työvoiman kysynnän ja tarjonnan laskusuuntaan.

Erityisesti teollisuuden työpaikkojen määrä on vähentynyt. Kasvun hitauden ohella teollisuuden kehitykseen on vaikuttanut pyrkimys siirtää tuotantoa matalampien tuotantokustannusten maihin tai lähemmäksi uusia markkina-alueita. Maailmantalouden ja kansainvälisen työnjaon rakennemuutoksesta hyötyminen edellyttää, että poistuvan tuotannon tilalle syntyy uutta vahvaan osaamiseen perustuvaa tuotantoa.

Kielteisen kehityskulun kääntämiseksi hallitus on päättänyt vuosien 2003 ja 2004 budjeteissa työllisyyttä tukevista veronkevennyksistä ja tarkoin suunnatuista talouden kasvuedellytyksiä tukevista menonlisäyksistä tutkimukseen, tuotekehitykseen ja infrastruktuuri-investointeihin. Suhdannekehityksen osalta talouspolitiikan keskeisin tehtävä on saavutetun luottamuksen ylläpitäminen ja vahvistaminen.

Lähivuosina kotimarkkinoiden suhteellinen merkitys kasvaa. Suomen vaihtotaseen huomattava ylijäämä antaa tilaa kotimaisen kysyntää vahvistaville toimenpiteille. Samalla kuitenkin on tasapainoisella finanssipolitiikalla turvattava valtiontalouden ja koko julkisen talouden vakaa kehitys. Julkisen talouden tasapaino rakentaa luottamusta, joka on välttämätöntä kotitalouksien kulutuksen kasvun ylläpitämiselle ja yritysten investointien käynnistymiselle.

Kasvun ja työllisyyden kohentamiseksi hallitus jatkaa työn verotuksen keventämistä päättäen sitä koskevasta esityksestä, kun on tiedossa nyt tehtävän kehyspäätöksen toteutuminen vuoden 2005 talousarvioesityksessä. Kehysten mukaiset talousarviopäätökset ja julkisten palvelujen laatua ja tehokkuutta parantavat uudistukset ovat välttämättömiä hyvinvointiyhteiskunnan rahoituksen turvaamiseksi ja työllisyyttä tukevan veropolitiikan rahoittamiseksi.

Hallitus tukee työllisyyttä ja kilpailukykyä vahvistavan työmarkkinaratkaisun syntyä. Työllisyyden ja julkisen talouden tasapainon kannalta lähivuosien palkkakehitys on keskeisessä asemassa. Hallitus pyrkii veropoliittisiin ratkaisuihin, jotka yhdessä työmarkkinaratkaisujen kanssa voivat vahvistaa työllisyyden ja talouden kasvua.

Hallituksen veropolitiikka tähtää työvoiman kysynnän ja tarjonnan lisäämiseen sekä osaamisen ja tuottavuuden kasvun parantamiseen. Kotimaisen kysynnän pysyessä vahvana uusiin elvyttäviin päätöksiin ei toistaiseksi ole syytä, vaan politiikkaa ohjaavat ensisijassa rakenteelliset muutostarpeet. Hallitus valmistelee yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa kevään 2004 kuluessa sairausvakuutuksen rahoitusjärjestelmän uudistuksen. Ratkaisu matalan tuottavuuden työn kysynnän tukemisesta valmistellaan kevään 2004 kuluessa.

Hallitus on päättänyt talouskasvua tukevasta, mittavasta liikenneverkostoa tukevasta investointiohjelmasta. Ohjelman puitteissa voidaan turvata perusradanpito ja -tienpito sekä toteuttaa useita kansallisesti merkittäviä hankkeita.

Valtion ja kuntien väliseen kustannustenjaon tarkistukseen liittyen kehyksissä on varauduttu yhteensä 295 miljoonan euron valtionosuuksien lisäykseen. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla 290 miljoonan euron ja opetusministeriön hallinnonalalla 5 miljoonan euron suuruinen täysimääräinen tarkistus jaksotetaan neljälle vuodelle vuodesta 2005 alkaen. Samalla hallitus on päättänyt, että osana peruspalvelubudjetin edellyttämiä rakenteellisia uudistuksia sosiaali- ja terveystoimen ja opetustoimen nykymuotoisesta automaattisesta lakisääteisestä tarkistamisesta luovutaan 1.1.2005 voimaan tulevan valtionosuusjärjestelmän uudistuksen yhteydessä.

Osana hallituksen rakennepolitiikkaa päätetään toimista, jotka nopeuttavat työuran alkuun pääsemistä. Korkeakouluopintojen suorittamista tehostetaan panostamalla voimakkaasti opetuksen ja opintojen ohjauksen kehittämiseen, tutkintorakenteen uudistamiseen ja muihin opintoja vauhdittaviin toimiin. Opintotukea kehitetään ripeään valmistumiseen kannustavaksi: opintolainajärjestelmää parannetaan ja valtio antaa tukea lainojen takaisinmaksulle.

HALLITUKSEN ILTAKOULU 10.3.2004

Mahdollisuuksia nopeuttaa valitusten käsittelyä yhteiskunnan kannalta merkittävissä asioissa selvitetty

Hallitus käsitteli iltakoulussaan 10. maaliskuuta toimenpiteitä, joilla voitaisiin nopeuttaa yhteiskunnan tai alueiden kehittämisen kannalta merkittäviä asioita koskevien valitusten käsittelyä. Käsittelyn pohjana oli tammikuun lopulla valmistunut oikeusministeriön työryhmän asiaa koskeva muistio.

Hanke liittyy pääministeri Vanhasen hallitusohjelmaan, jossa on asetettu tavoitteeksi vähentää tarvetta valituksiin sekä nopeuttaa valitusten käsittelyä kiinnittäen erityistä huomiota yhteiskunnan tai alueiden kehittämisen kannalta merkittävien päätösten käsittelyaikoihin.

Työryhmän puheenjohtajana toimi lainsäädäntöjohtaja Matti Niemivuo oikeusministeriöstä. Oikeusministeriön lisäksi työryhmässä oli ympäristöministeriön, liikenne- ja viestintäministeriön sekä Hämeenlinnan hallinto-oikeuden edustus. Työnsä aikana työryhmä kuuli asiantuntijoina mm. hallintotuomioistuimia, kuntasektoria sekä rakennuttajia.

Useimmat työryhmässä kuulluista asiantuntijoista pitivät valitusten käsittelyaikoja ongelmallisen pitkinä yhteiskunnallisesti merkittävissä kaavoitusta tai liikennehankkeita koskevissa asioissa. Käytännössä näitä asioita koskevat valitukset kohdistuvat yleensä nimenomaan yhteiskunnallisesti merkittäviin hankkeisiin.

Kaavoitusta ja sitä edeltäviä lupia koskevat valitukset tulivat hallintooikeuksien ratkaistaviksi uuden maankäyttö- ja rakennuslain myötä vuoden 2000 alusta, joten ne ovat uusi asiaryhmä hallinto-oikeuksissa. Hallinto-oikeuksien välillä on suuria eroja kaavavalitusten käsittelyajoissa.

Vaikka valitusherkkyys ei asemakaava-asioissa ole uuden lain myötä mainittavasti noussut, valitukset kohdistuvat kuitenkin pääasiassa merkittävimpiin, kuntalaisia yleisesti kiinnostaviin kaavoihin. Yhteiskunnallisesti merkittäviä hankkeita ja merkittäviä asuntoalueita käsittävät kaavat ovat siten usein valituskaavoja.

Työryhmän selvityksen mukaan valitusten käsittely kaavoitus- ja rakennusasioissa sekä tiesuunnitelma-asioissa kestää nykyisin keskimäärin runsaan vuoden sekä alueellisissa hallintooikeuksissa että korkeimmassa hallinto-oikeudessa.

Työryhmän mielestä ei yleensä ole kohtuullista, jos valituksen käsittely yhteiskunnan tai alueen kehittämisen kannalta merkittävässä asiassa kestää hallinto-oikeudessa tai korkeimmassa hallinto-oikeudessa pidempään kuin vuoden valituksen vireille tulosta. Eräissä tapauksissa kohtuullinen käsittelyaika on vuotta vähemmän, sillä asian laatu vaikuttaa käsittelyajan kohtuullisuuteen.

Työryhmä huomauttaa, ettei valitusten käsittelyä kuitenkaan voida nopeuttaa yksittäisellä toimenpiteellä, vaan tarvitaan useita erilaisia kehittämistoimia.

Työryhmä toteaa, että oikeusministeriössä, ympäristöministeriössä ja liikenne- ja viestintäministeriössä on jo vireillä useita hankkeita, joiden voidaan arvioida osaltaan lyhentävän valitusten käsittelyaikoja.

Kunnat voivat esimerkiksi maapoliittisin keinoin ja riittävällä kaavavaraumalla vähentää kaavavalitusten käsittelyn aiheuttamia vaikutuksia kunnan kehittämiseen, työryhmä toteaa.

Työryhmä ei ehdottanut valitusoikeuden rajoittamista yhteiskunnan tai alueiden kehittämisen kannalta merkittävissä asioissa, mutta työryhmän mukaan tulisi selvittää valituslupajärjestelmän käyttöön ottamista niissä maankäyttöä ja rakentamista koskevissa asiaryhmissä, joihin se asioiden laadun ja määrän sekä oikeusturvan kannalta soveltuu.

Työryhmän listaamat toimenpideehdotukset koskevat menettelyn kehittämistä kaavoitusasioissa, suunnittelun ja menettelyn kehittämistä liikennehankkeissa sekä lainsäädännöllisiä ja resursseihin kohdistuvia keinoja hallintotuomioistuinten toimintaedellytysten parantamiseksi. Työryhmä piti tärkeänä myös muutoksenhakujärjestelmän toimivuuden seurantaa.

Lisätietoja: lainsäädäntöjohtaja Matti Niemivuo, oikeusministeriö, p. (09) 1606 7690, lainsäädäntöneuvos Arja Manner, oikeusministeriö, p. (09) 1606 7692, hallitusneuvos Helena Korhonen, ympäristöministeriö, p. (09) 1603 9570 ja hallitusneuvos Kaisa-Leena Välipirtti, liikenne- ja viestintäministeriö p. (09) 1602 8483.

Työryhmän mietintö on oikeusministeriön verkkosivuilla osoitteessa www.om.fi/24661.htm.

Hallitus keskusteli harmaasta taloudesta ja talousrikostorjunnan tehostamisesta

Hallitus keskusteli iltakoulussaan 10. maaliskuuta harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjuntaan liittyvästä poikkihallinnollisen viranomaisyhteistyön tiivistämisestä, rikostutkinnan tehostamisesta ja tutkinnan voimavaroista.

Harmaan talouden ja talousrikollisuuden vuotuiseksi kokonaismääräksi on Suomessa viimeksi arvioitu noin 5 miljardia euroa. Se merkitsee yhteiskunnalle suoranaisia verojen ja maksujen menetyksiä 2-2,5 miljardia euroa vuodessa.

Sisäasiainministeriö selvittää parhaillaan talousrikostutkinnan tehostamistoimia. Pääkaupunkiseudun talousrikostutkintatilanteesta laadittiin selvitys jo vuoden 2003 kuluessa. Sisäasiainministerin aloitteesta talousrikostorjunnan tehostamiseen on kohdennettu vuonna 2003 ministeriön sisäisten järjestelyiden perusteella miljoona euroa ja valtion vuoden 2003 II lisätalousarvion yhteydessä lisäksi miljoona euroa.

Lisävarat on käytetty muun muassa talousrikostutkintaa suorittavan poliisin henkilöstön palkkaustason kohottamiseen vuoden 2004 alusta sekä 21 talousrikostutkijan viran perustamiseen, joista 9 on sijoitettu laittoman ulkomaisen työvoiman valvontaan. Sisäasiainministeriö on laatimassa sisäisen turvallisuuden ohjelmaa, jonka puitteissa tarkastellaan muun muassa talousrikostutkinnan tehostamista, järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaa ja muun muassa ulkomaisen työvoiman työehtojen valvonnan asettamia vaatimuksia. Ohjelmaa ja sen rahoitusta arvioidaan talousarviovalmistelun yhteydessä. Helmikuussa 2004 käynnistettiin myös selvitys talousrikostutkinnan tutkintaviiveestä.

Vuonna 2002 poliisin takaisin saama rikoshyöty oli 30 170 375 euroa. Näin ollen jokainen talousrikostorjuntaan käytetty henkilötyövuosi (270) tuotti noin 112 000 euroa.

Lisätietoja: poliisiylitarkastaja Robin Lardot, sisäasiainministeriö, p. 040 5949 824, apulaisosastopäällikkö Jari Liukku, KRP, p. 040 7311 578 ja erityisavustaja Hannu Taavitsainen, sisäasiainministeriö, p. 050 5237 665

LUOVUTETUT MIETINNÖT

Turvallisuuspoliittinen seurantaryhmä luovutti raporttinsa 9.3.2004 pääministeri Matti Vanhaselle. Raportissa arvioidaan turvallisuusympäristön muutosta ja nostetaan esille kysymyksiä, joita seurantaryhmän mielestä tulisi käsitellä valtioneuvoston turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa selonteossa. Raportti on osoitteessa www.vnk.fi/julkaisut. Lisätietoja antaa työryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Aulis Ranta-Muotio, p. (09) 4321.

Selviämisasemien toteuttamisvaihtoehtoja ja kustannuksia selvittänyt työryhmä luovutti raporttinsa 11.3.2004 sisäasiainministeriölle. Työryhmä ehdottaa, että päihtyneiden selviämisasemia perustettaisiin niihin kihlakuntiin, joiden alueella on terveyspalveluja saatavilla ympäri vuorokauden. Yli tuhannen säilöönoton kihlakuntia on 25 ja yli tuhannen säilöönoton kuntia 20. Selviämisasemia voisi siten olla koko maassa 20-25. Lisätietoja antaa poliisiylitarkastaja Jorma Vuorio, p. (09) 1604 2300 sisäasiainministeriöstä.

Sairaalaopetuksen tilaa ja kehittämistarpeita selvittänyt työryhmä luovutti muistionsa 4.3.2004 opetusministeriölle. Työryhmän mukaan kuntien oppilashuolto ja muut tukipalvelut kouluissa eivät kaikilta osin toimi lainsäädännössä tarkoitetulla tavalla ennen oppilaiden hoitojaksoja ja hoitojaksojen jälkeen. Hoitojakson järjestelyihin varautuminen on kunnissa liian vähäistä. Tutkimukseen ja hoitoon pääsyn pitkittyminen aiheuttaa usein erityisesti psykiatrista hoitoa tarvitsevien lasten osalta sen, että tilanne koulussa ehtii kriisiytyä. Varhaisempi tuen tarpeen tunnistaminen ja oppilaan paluuvaiheen huolellinen järjestely olisi tärkeätä niin hoidon kuin sairaalaopetuksen vaikutusten kannalta. Muistio on osoitteessa www.minedu.fi/julkaisut/koulutus/2004/tr08/tr08.pdf. Lisätietoja antavat johtaja Eeva-Riitta Pirhonen, p. (09) 1607 7268 ja hallitusneuvos Matti Vatka, p. (09) 1607 7256 opetusministeriöstä.

Yliopistojen opiskelijavalintojen kehittämistä pohtinut selvitysmies, dosentti Sakari Ahola luovutti loppuraporttinsa 8.3.2004 opetusministeri Tuula Haataiselle. Selvitysmies ehdottaa, että yliopistojen valintoja kehitetään ottamalla käyttöön valtakunnallinen yhteishakujärjestelmä, vähentämällä valintayksiköiden määrää koulutusyksiköittäin ja -aloittain, keventämällä valintamenettelyjä sekä toteuttamalla erityistoimia, jotka nopeuttavat toisen asteen tutkinnon suorittaneiden sisäänpääsyä yliopistoihin. Loppuraportti on osoitteessa www.minedu.fi/julkaisut/koulutus/2004/tr09/tr09.pdf. Lisätietoja antavat selvitysmies, dosentti Sakari Ahola, p. (02) 333 5877 Turun yliopistosta ja ylijohtaja Arvo Jäppinen, p. (09) 1607 7220 opetusministeriöstä.

Ammattikorkeakoulutuksen asema eurooppalaisella korkeakoulutusalueella -muistio luovutettiin 9.3.2004 opetusministeriölle. Selvitysmies Juha-Pekka Liljander on tarkastellut ammattikorkeakoulujen mahdollisuuksia osallistua eurooppalaisen korkeakoulutusalueen toimintaan ja tehnyt siihen liittyen toimenpideehdotuksia. Bolognan prosessi ohjaa eurooppalaisen korkeakoulutusalueen muotoutumista. Prosessiin sitoutuneissa valtioissa tulee vuoteen 2005 mennessä olla käytössä eurooppalaisittain uskottavan laadunarviointijärjestelmän lisäksi yhteinen opintojen mitoitus- ja siirtojärjestelmä (ECTS-pisteytys), tutkintotodistuksen liite (Diploma Supplement) sekä bachelor- ja master-tasosta rakentuva kahden syklin tutkintojärjestelmä. Suomessa eurooppalaisen korkeakoulutusalueen mahdollisuudet tiedostetaan, mutta ammattikorkeakoulujen osallistumiselle sen toimintaan on vielä esteitä. Tutkintotodistuksen liitteen käyttöönotto ei tuottane ammattikorkeakouluille vaikeuksia. ECTS-pisteytykseen siirtyminen edellyttää pikaisia toimenpiteitä. Jotta suomalainen korkeakoulutus voisi koko laajuudessaan osallistua kansainvälisille korkeakoulumarkkinoille, kahden syklin tutkintorakenne tulee ulottaa yliopistosektorin lisäksi myös ammattikorkeakoulusektorille. Muistio on osoitteessa www.minedu.fi/julkaisut/koulutus/2004/tr10/tr10.pdf. Lisätietoja antavat tutkimuspäällikkö Juha-Pekka Liljander, p. (03) 828 2162 Lahden ammattikorkeakoulusta ja opetusneuvos Hannu Sirén, p. (09) 1607 7239 opetusministeriöstä.

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.