Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

Valtioneuvoston viikko 9/2004

TASAVALLAN PRESIDENTTI

HALLITUKSEN ESITYKSET

Tasavallan presidentti antoi 27.2.2004 eduskunnalle seuraavat hallituksen esitykset:

Esitys (HE 13/2004 vp) alkoholirikoksia koskevien säännösten uudistamisesta. Alkoholirikoksia koskevia säännöksiä uudistetaan. Rikoslakiin lisätään uusi 50 a luku alkoholirikoksista, johon kootaan rikoslain kokonaisuudistuksessa noudatetun keskittämisperiaatteen mukaisesti vankeusuhkaiset alkoholirikoksia koskevat säännökset. Luvussa säädetään lisäksi määritelmistä ja oikeushenkilön vastuusta. Väkevän alkoholijuoman alkoholilain vastainen mainonta säädetään rangaistavaksi alkoholijuoman markkinointirikoksena rikoslain elinkeinorikoksia koskevassa 30 luvussa. Alkoholilaissa säädetään edelleen sakonuhkaisesta alkoholirikkomuksesta. Oikeushenkilön rangaistusvastuuta sovelletaan alkoholirikokseen, törkeään alkoholirikokseen ja alkoholijuoman markkinointirikokseen. Rikesakon soveltamisala laajennetaan koskemaan eräitä vähäisiä alkoholirikkomuksia. (OM apulaisosastopäällikkö Jan Törnqvist 1606 7700)

Esitys (HE 14/2004 vp) perintökaaren velkavastuusäännöstön muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. Kuolinpesän osakkaiden henkilökohtaisesta velkavastuusta pääsääntöisesti luovutaan. Osakkaiden vastuu vainajan veloista rajoittuu yleensä vainajalta jääneeseen omaisuuteen. Osakas voi kuitenkin tietyin edellytyksin joutua henkilökohtaisesti vastaamaan vainajan veloista. Velkojan oikeutta saada pesä pesänselvittäjän hallintoon laajennetaan ja konkurssin käytettävyyttä ylivelkaisen pesän selvittämiseen rajoitetaan. Saatava, jota koskevan ulosottoperusteen täytäntöönpanokelpoisuus on päättynyt, on maksettava kuolinpesän varoista viimesijaisena sen jälkeen, kun pesänselvitysvelat ja muut vainajan velat on maksettu. Perintökaareen tehtävien muutosten vuoksi muutetaan useita muita lakeja. (OM lainsäädäntöneuvos Liisa Lehtimäki 1606 7719)

Esitys (HE 15/2004 vp) laiksi ulkomaalaisrekisteristä annetun lain muuttamisesta. Ulkomaalaisrekisteristä annettuun lakiin tehdään ulkomaalaislain kokonaisuudistuksen edellyttämät muutokset sekä eräitä muita tarpeellisia muutoksia. Ulkomaalaisrekisterin käyttöä ja asioiden käsittelyä kehitetään niin, että yhä useampi viranomainen merkitsee tuottamansa tiedot ulkomaalaisrekisteriin itse. Rekisteri on näin paremmin ajan tasalla, ja asioita voidaan sujuvammin käsitellä entistä enemmän ulkomaalaisrekisterin toimintaympäristössä. Keskeisin muutos on se, että ulkomaalaisrekisterin rekisterinpitäjiä lisätään. Uusia rekisterinpitäjiä ovat työministeriö, työvoima- ja elinkeinokeskukset, työvoimatoimistot, vankeinhoitoviranomainen ja vähemmistövaltuutettu. Rekisterinpitäjä on viranomainen, joka itse merkitsee tuottamansa tiedon rekisteriin. Tämä nopeuttaa asiointia, kun tietoja ei tarvitse lähettää paperilla. Lakiin lisätään myös joitain uusia tietolähteitä, joista rekisterinpitäjällä on oikeus saada ulkomaalaisrekisteriä varten tietoja. Tietojen tulee olla rekisterinpitäjälle laissa säädettyjen tehtävien suorittamiseksi välttämättömiä. Erinäisiä tietoja on oikeus saada sosiaaliviranomaiselta, terveydenhuoltoviranomaiselta, kansallisesta Schengen-tietojärjestelmästä ja veroviranomaiselta. (SM lainsäädäntöneuvos Jorma Kantola 1604 3985)

Esitys (HE 16/2004 vp) laiksi taiteen edistämisen järjestelystä annetun lain 2 ja 5 a §:n muuttamisesta. Taiteen edistämisen järjestelystä annettua lakia muutetaan niin, että alueellisten taidetoimikuntien tehtävistä säädetään nykyistä kattavammin laissa. Lisäksi toimikuntien tehtävistä valtuutetaan antamaan tarkempia säännöksiä valtioneuvoston asetuksella. (OPM hallitusneuvos Erkki Norbäck 1607 7444)

Esitys (HE 17/2004 vp) maantielaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. Uusi yleisiä teitä koskeva laki, maantielaki, säädetään. Se korvaa vuodelta 1954 olevat yleisistä teistä annetun lain sekä oikeudesta entiseen tiealueeseen annetun lain. Samalla tehdään vähäisiä muutoksia maankäyttö- ja rakennuslakiin, kiinteistörekisterilakiin ja luonnonsuojelulakiin. Yleisiä teitä koskeva lainsäädäntö uudistetaan vastaamaan nykyisiä olosuhteita. Yleiset tiet tulevat olemaan maanteitä, joista valtio vastaa aina tienpitäjänä, ja joiden käyttö on edelleen maksutonta. Tienpitoviranomaisena toimii Tiehallinto. Maantiet jaetaan liikenteellisen merkityksensä perusteella valtateihin, kantateihin, seututeihin ja yhdysteihin. Osa maanteistä määrätään valtakunnallisesti merkittäviksi runkoteiksi. Maantiet osana liikennejärjestelmää tarjoavat liikkumis- ja kuljetustarpeiden vaatimia toimivia, turvallisia ja kestävää kehitystä edistäviä kulkuyhteyksiä koko maassa. Maantieverkon ulottuvuuteen ei tehdä muutoksia. (LVM hallitusneuvos Kaisa Leena Välipirtti 1602 8483)

Tasavallan presidentti peruutti hallituksen esityksen laiksi Suomen Pankista annetun lain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 134/2003 vp). (VM hallitusneuvos Pekka Laajanen 1603 3040)

TASAVALLAN PRESIDENTIN ASETUKSET

Tasavallan presidentti antoi 27.2.2004 seuraavat asetukset:

Tasavallan presidentin asetus keskinäistä oikeusapua rikosasioissa koskevan eurooppalaisen yleissopimuksen voimaansaattamisesta ja soveltamisesta ja yleissopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä sekä Suomen ja ulkomaan viranomaisen keskinäisestä oikeusavusta rikosasioissa eräissä tapauksissa annetun lain voimaantulosta annetun asetuksen muuttamisesta. Tasavallan presidentti päätti 20.2.2004 peruuttaa keskinäistä oikeusapua rikosasioissa koskevan eurooppalaisen yleissopimuksen (SopS 30/1981) 11 artiklaan tehdyn varauman. Asetukseen tehdään varauman peruuttamista vastaava muutos. Varauman peruuttaminen tulee voimaan samaan aikaan, kun siitä ilmoitetaan tallettajalle. Asetus tulee voimaan 19.3.2004. (OM apulaisosastopäällikkö Jan Törnqvist 1606 7700)

Tasavallan presidentin asetus tullilaitoksen ansiorististä ja ansiomitalista. Ansioristi ja ansiomitali ovat tullilaitoksen kunniamerkkejä. Kunniamerkki myönnetään tullilaitoksen henkilöstöön kuuluvalle tunnustukseksi ansioista. Kunniamerkki voidaan myöntää myös ulkopuoliselle henkilölle ja organisaatiolle tullilaitoksen hyväksi tehdystä ansiokkaasta työstä. Tullilaitoksen pääjohtaja tekee ansioristin myöntämisestä esityksen valtiovarainministeriölle. Ansioristin myöntää ministeri, jolle tullihallintoa koskevat asiat kuuluvat. Ansiomitalin myöntää Tullihallituksen hallinto-osaston esityksestä tullilaitoksen pääjohtaja. Asetus tulee voimaan 15.3.2004. (VM ylitarkastaja Jukka Kekkonen 1603 3475)

Tasavallan presidentin asetus Suomen, Norjan ja Ruotsin välillä Pohjoiskalotin koulutussäätiöstä tehdyn sopimuksen voimaansaattamisesta. Sopimus on voimassa 27.12.2003 lähtien. Asetus tulee voimaan 1.3.2004. (TM neuvotteleva virkamies Sirkka Potila 1604 8016)

MUUTA

Tasavallan presidentti päätti 27.2.2004 seuraavat asiat:

Akateemikon arvonimen myöntäminen kotimaiselle tieteenharjoittajalle. (OPM opetusneuvos Marja Pulkkinen 1607 7223)

VALTIONEUVOSTO

VALTIONEUVOSTON ASETUKSET

Valtioneuvosto antoi 26.2.2004 seuraavat asetukset:

Valtioneuvoston asetus valtion liikelaitosten kirjanpidosta ja tilinpäätöksestä. Asetuksella säädetään tarkemmin valtion liikelaitosten ja liikelaitoskonsernien kirjanpidosta, tilinpäätöksestä, toimintakertomuksesta, tilinpäätöksen vahvistamisesta sekä tietojen antamisesta valtion tilinpäätöskertomuksen kokoamista varten. Asetus tulee voimaan 1.3.2004. (VM neuvotteleva virkamies Seija Kivinen 1603 3030)

Valtioneuvoston asetus ortodoksisesta kirkkokunnasta annetun asetuksen 45 ja 47 §:n muuttamisesta. Asetusta muutetaan siten, että papin, diakonin ja kanttorin vaalissa lisäehdokkaan esittäminen hiippakunnan piispalle tapahtuu asetetun määräajan kuluessa ennen vaalitoimitusta. Piispan tulee määräajassa ennen vaalin toimittamista ilmoittaa, hyväksyykö hän esitetyn lisäehdokkaan. Asetus tulee voimaan 1.4.2004. (OPM vanhempi hallitussihteeri Tuula Lybeck 1607 7322)

Valtioneuvoston asetus Valtion ydinjätehuoltorahastosta. Ydinenergialakia muutettiin 1.1.2004 voimaan tulleella lailla siten, että rahaston tehtäväksi lisättiin laissa määriteltyjen maksujen periminen ja näin kerättyjen varojen jakaminen vuosittain ydinturvallisuuteen ja ydinjätehuoltoon liittyville tutkimushankkeille. Lakiteknisten vaatimusten vuoksi voimassa oleva asetus (162/1988) kumotaan ja korvataan uudella asetuksella. Asetus tulee voimaan 1.3.2004. (KTM vanhempi hallitussihteeri Minna Hyttinen 1606 4799)

Valtioneuvoston asetus työmarkkina-alueista annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta. Laki julkisesta työvoimapalvelusta edellyttää, että valtion, kuntien ja yritysten yhteisin talous- ja työllisyyspoliittisin toimin huolehditaan alueellisesti tasapainoisesta työllisyydestä niin, ettei minkään työmarkkina-alueen työttömyys olennaisesti ylitä maan keskimääräistä tasoa. Työmarkkina-alueella tarkoitetaan kunnan tai useamman kunnan muodostamaa aluetta, jolla työssäkäynti on tavanomaista. Työmarkkina-alueet on määritelty työvoima- ja elinkeinokeskuksittain sekä kunnittain valtioneuvoston asetuksella. Varsinais-Suomen, Etelä-Savon, Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskusten toimialueilla muutetaan eräiden työmarkkina-alueiden määrittelyä. Asetus tulee voimaan 1.4.2004. (TM lainsäädäntöneuvos Pasi Järvinen 1604 8067)

VALTIONEUVOSTON PÄÄTÖKSET

Valtioneuvosto teki yleisistunnossa 26.2.2004 seuraavat päätökset:

Päätös nimetä oikeustieteen tohtori Virpi Tiili Suomen jäsenehdokkaaksi Euroopan yhteisön ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimeen ajalle 1.9.2004-31.8.2010. (VNK EU-sihteeristön päällikkö Antti Peltomäki 1602 2180)

Päätös määrätä sisäasiainministeriön ylitarkastaja Riitta Aulanko valtioneuvoston esittelijäksi. (SM neuvotteleva virkamies Ismo Atosuo 1604 2816)

Päätös vuoden 2004 talousarviossa momentille 34.06.29 (Työllistämis-, koulutus- ja erityistoimet) osoitettujen määrärahojen jaosta. Työvoima- ja elinkeinokeskuksille jaetaan 503 337 000 euroa ja työministeriön käytettäväksi jätetään 15 541 000 euroa. Työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen myöntämisvaltuutta jaetaan työvoima- ja elinkeinokeskuksille 77 753 650 euroa ja työministeriön käytettäväksi jätetään 12 246 350 euroa. (TM lainsäädäntöneuvos Pasi Järvinen 1604 8067)

Päätös vuoden 2004 talousarviossa momentille 34.06.64 (Työllisyysperusteiset siirtomenot investointeihin) osoitetun myöntämisvaltuuden jaosta. Työvoima- ja elinkeinokeskuksille jaetaan myöntämisvaltuutta 34 400 000 euroa ja työministeriön käytettäväksi jätetään 1 653 000 euroa. (TM lainsäädäntöneuvos Pasi Järvinen 1604 8067)

Valtioneuvosto lähetti eduskunnalle 26.2.2004 seuraavat Euroopan unionin säädösehdotuksia koskevat valtioneuvoston kirjelmät:

Valtioneuvoston kirjelmä (U 10/2004) eduskunnalle ehdotuksista komission asetuksiksi yhteisen maatalouspolitiikan suoria tukia koskevista säännöistä. Yhteisen maatalouspolitiikan pitkän aikavälin uudistuksesta on säädetty neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1782/2003 suorien tukien järjestelmästä, joka annettiin 29.9.2003. Euroopan yhteisöjen komission nyt antamien ehdotusten tarkoituksena on luoda säännöt suorien tukien järjestelmästä annetun neuvoston asetuksen toimeenpanosta. Toimeenpanosäännöt annetaan kolmella komission asetuksella, joista nyt annettuihin ehdotuksiin sisältyvät asetusluonnokset koskevat suorien tukien yhteisiä sääntöjä sekä maatilan tilatukijärjestelmää. (MMM maatalousneuvos Esko Juvonen 1605 3345)

Valtioneuvoston kirjelmä (U 11/2004) eduskunnalle ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi tieliikenteen sosiaalilainsäädännöstä annettujen direktiivin 2002/15/EY ja neuvoston asetusten n:o 3820/85 ja (ETY) n:o 3821/85 täytäntöönpanoa koskevista vähimmäisedellytyksistä (kuljettajien työ- ja ajoaikojen valvontadirektiivi). Tarkoituksena on kuorma- ja linja-auton kuljettajien työaikojen ja ajo- ja lepoaikojen valvonnan lisääminen. (LVM vanhempi hallitussihteeri Jorma Hörkkö 1602 8503)

Valtioneuvoston kirjelmä (U 12/2004) eduskunnalle ehdotuksesta neuvoston direktiiviksi (tasa-arvodirektiivi tavaroiden ja palvelujen alalla). Ehdotus neuvoston direktiiviksi naisten ja miesten yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta tavaroiden ja palvelujen saatavuuden ja tarjonnan alalla. (STM hallitussihteeri Carita Heinänen 1607 4154)

NIMITYSASIAT

Valtioneuvosto päätti 26.2.2004 seuraavat nimitysasiat:

Valtioneuvosto myönsi hallitussihteeri Susanna Paakkolalle palkatonta virkavapautta maa- ja metsätalousministeriön hallitussihteerin virasta 1.3.2004-31.12.2006. (MMM vanhempi hallitussihteeri Riitta Itkonen 1605 3331)

Oikeustieteen kandidaatti Liisa Saastamoinen työministeriön hallitussihteerin (A 24) määräaikaiseen virkasuhteeseen 1.3.2004-31.5.2005, kuitenkin enintään viran vakituisen haltijan Päivi Kairamo-Hellan virkavapaan ajaksi. (TM ylitarkastaja Heidi Nummela 1604 7988)

RAHA-ASIAT

Valtioneuvoston raha-asiainvaliokunta puolsi istunnossaan 26.2.2004 seuraavia asioita:

Sopimuksen tekeminen Helsingin vankilalle rakennettavien, avovankilaosastona käytettävien lisätilojen vuokraamisesta. Senaatti-kiinteistöt rakentaa Helsingin vankilan alueelle vuosina 2004-2005 rakennuksen avovankilaosastoa varten. Avovankilaosasto korvaa työsiirtolapaikkoja, jotka lakkaavat Helsingin työsiirtolan joutuessa lopettamaan toimintansa Seutulassa Ilmailulaitoksen työkohteissa ja työsiirtolan tukikohdan toiminnan samalla lakatessa vuoden 2004 jälkeen. Tilojen rakentamisesta ja vuokraamisesta tehdään sopimus Senaatti-kiinteistöjen kanssa. Vuokrasopimuksen tekee Rikosseuraamusvirasto oikeusministeriön valtuuttamana. (OM neuvotteleva virkamies Eeva Virkkunen 1606 7748)

Maa- ja metsätalousministeriön asetus Kasvintuotannon tarkastuskeskuksen maksullisista suoritteista. Asetus uusitaan, koska nykyisen asetuksen voimassaoloaika päättyy 29.2.2004. Kokonaan uusia suoritteita ovat muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1774/2002 mukaisia lannoitevalmisteita tuottavien kompostointi-, biokaasu- ja teknisten laitosten hyväksyminen ja valvonta, kansainvälisestä liikenteestä peräisin olevan ruokajätteen toimijoiden hyväksyminen ja valvonta sekä luokan 1, 2 ja 3 käsittelylaitosten, eläinperäisiä rehuja valmistavien laitosten, lemmikkieläinten ruokia valmistavien laitosten ja varastojen hyväksyminen ja valvonta sekä muuntogeenisistä elintarvikkeista ja rehuista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1829/2003 ja muuntogeenisten organismien jäljitettävyydestä ja merkitsemisestä ja muuntogeenisistä organismeista valmistettujen elintarvikkeiden ja rehujen jäljitettävyydestä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1830/2003 mukainen merkintävaatimusten ja jäljitettävyyden valvonta. Asetus tulee voimaan 1.3.2004 ja on voimassa vuoden 2006 loppuun. (MMM hallitussihteeri Timo Rämänen 1605 3406)

Vuoden 2003 talousarvion momentille 34.06.02 (Palkkaperusteinen työllistämistuki valtionhallinnolle) myönnetyn arviomäärärahan ylittäminen 8,5 miljoonalla eurolla. (TM lainsäädäntöneuvos Pasi Järvinen 1604 8067)

LUOVUTETUT MIETINNÖT

Tuomarinkoulutusta pohtinut työryhmä jätti ehdotuksensa 20.2.2004 oikeusministeriölle. Työryhmä ehdottaa, että tuomariksi voisi kouluttautua harjoittelemalla tuomioistuimissa ja muussa oikeudenhoidossa. Harjoittelua varten luotaisiin uusi järjestelmä, jonka rinnalla kehitettäisiin tuomarien perehdyttämis- ja täydennyskoulutusta. Tuomarin virkaan voisi päästä myös hankkimalla tarvittavan pätevyyden muissa tehtävissä. Tuomarikoulutuksesta säädettävä laki koskisi kouluttautumista yleisten tuomioistuinten, hallintotuomioistuinten ja erityistuomioistuinten tuomarin virkoihin. Tuomarikoulutus aloitettaisiin vuonna 2005. Koulutuspaikkoja varattaisiin aluksi 20 harjoittelijalle. Tämä toteutettaisiin niin, että tuomioistuimissa avoimeksi tulevista esittelijöiden ja käräjäviskaalien viroista osa muutettaisiin koulutettaville sopiviksi määräaikaisiksi tehtäviksi. Työryhmän ehdotus on osoitteessa www.om.fi/24442.htm. Lisätietoja antavat osastopäällikkö Kari Kiesiläinen, p. (09) 1606 7532 ja hallitusneuvos Erja Hynninen, p. (09) 1606 7610 oikeusministeriöstä.

Tutkintavankeustyöryhmän mietintö luovutettiin 23.2.2004 oikeusministeriölle. Työryhmä ehdottaa, että matkustuskieltoa pidettäisiin ensisijaisena vaihtoehtona rikoksesta epäillyn vangitsemiselle silloin, kun kiellolla voidaan saavuttaa pakkokeinojen tavoitteet. Matkustuskiellolla on esimerkiksi mahdollista katkaista nuoren alkava rikoskierre, mutta taparikollisiin sillä tuskin voitaisiin merkittävästi vaikuttaa. Työryhmän mukaan matkustuskieltoa voitaisiin kehittää entistä tehokkaammalla valvonnalla. Siihen olisi mahdollista liittää elektroninen valvonta puhelimen tai muun paikannuslaitteen avulla. Työryhmä ehdottaa myös, että ryhdyttäisiin tutkimaan mahdollisuuksia kehittää tutkintavankeudelle uusia vaihtoehtoja, esimerkiksi päihdehoidon mahdollisuuksien parantamista tai takuusumman asettamista. Tutkintavankeustyöryhmän mietintö on osoitteessa www.om.fi/24452.htm. Lisätietoja antavat apulaisosastopäällikkö Jarmo Littunen, p. (09) 1606 7783 oikeusministeriöstä ja poliisiylitarkastaja Jorma Vuorio, p. (09) 1604 2300 sisäasiainministeriöstä.

Selvitysmies Matti Korkealehto luovutti loppuraporttinsa "Väestörekisterikeskuksen toimintojen alueellistaminen" 23.2.2004 alue- ja kuntaministeri Hannes Manniselle. Selvitysmies ehdottaa, että Helsingin Sörnäisissä sijaitsevalle Väestörekisterikeskukselle perustettaisiin vuoden 2005 syyskuun alusta lukien alueyksikkö Kokkolaan. Yksikön vahvuus olisi aluksi 10 henkilöä, mutta se kasvaisi vuoteen 2009 mennessä 20 hengen yksiköksi. Vuoteen 2015 mennessä yksikön koko voisi edelleen kasvaa, jos viraston toimintoja päätetään edelleen alueellistaa. Kokkolan yksikön tehtävänä olisi ylläpitää ja kehittää väestötietojärjestelmää. Raportti on osoitteesta www.intermin.fi/julkaisu/102004. Lisätietoja antaa selvitysmies Matti Korkealehto, p. 1604 4540.

Selvitysmies Esko Riepula luovutti ehdotukset aluehallinnon vahvistamiseksi "Kootuin voimin vaikuttavampaan aluehallintoon" 26.2.2004 alue- ja kuntaministeri Hannes Manniselle. Selvitysmies ehdottaa, että aluekehittämiseen suunnattavat voimavarat koottaisiin yhteen valtion talousarviossa ja niistä päätettäessä lisättäisiin yhteistyötä keskushallinnossa, maakunnissa sekä keskushallinnon ja maakuntien välillä. Samalla tehostettaisiin aluekehitysvarojen kansanvaltaista ohjausta. Aluekehittämisen kansallinen rahoitus koottaisiin valtion talousarviossa yhteen lukuun, jonka suuruus Riepulan mukaan olisi 1,5-1,7 mrd. euroa. Myös EU:n rakennerahastovarat koottaisiin rahastokohtaisiksi kokonaisuuksiksi. Varojen alueellista suuntaamista ja päätöksentekoa varten muodostettaisiin keskushallintoon aluekehittämisen kannalta keskeisten ministeriöiden tulosallianssi yhteistyöfoorumiksi. Lisäksi muodostettaisiin alueellisen tahdonmuodostuksen kokoamiseksi ja aluekehittämistehtävän ja resurssihallinnon suuntaamiseksi yhdensuuntaiseksi toiminnaksi maakuntaneuvosto, joka olisi maakunnan liiton hallitus lisättynä valtion sektorihallinnon edustajilla. Maakuntaneuvostossa enemmistö olisi poliittisesti valituilla jäsenillä. Kiinteän yhteistyön takaamiseksi otettaisiin käyttöön tulosohjaus- ja toimintajärjestelmä yhteistyön paremman tuloksellisuuden sekä toiminnan seurannan raportoinnin kehittämiseksi. Raportti on osoitteesta www.intermin.fi/julkaisu/122004. Lisätietoja antavat Lapin yliopiston rehtori, selvitysmies Esko Riepula, p. 0400 695 417 ja kehittämispäällikkö Teemu Eriksson, p. (09) 1604 2526 sisäasiainministeriöstä.

Zoonoosistrategia luovutettiin 26.2.2004 maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaojalle. Strategian valmistelleen työryhmän mukaan tärkeimmät vuosina 2004-2008 toteutettavat toimenpiteet ovat: kansallisen kampylobakteeri-, yersinia-, listeria- ja EHEC-bakteeritartuntojen seuranta- ja/tai valvontajärjestelmän kehittäminen, toimenpidesuunnitelmien laatiminen kansanterveyden, eläintuotannon ja kansantalouden kannalta tärkeimmiksi arvioiduille zoonooseille, zoonoositorjunnan kehittämistä tukevan, monialaisen tutkimusrahoituksen lisääminen, maahan saapuvien rehujen, eläinten ja elintarvikkeiden tuontiriskien hallinnan parantaminen sekä keskusorganisaatioiden välisen verkostomaisen zoonoosikeskuksen luominen. Zoonoosit ovat ihmisen ja eläinten välillä tarttuvia tauteja. Strategia on osoitteessa www.mmm.fi/julkaisut/tyoryhmamuistiot/2004/trm2004_5.pdf. Lisätietoja antavat työryhmän puheenjohtaja professori Riitta Maijala, p. (09) 3931 953 Eläinlääkintä- ja elintarviketutkimuslaitoksesta ja työryhmän sihteeri eläinlääkintöylitarkastaja Terhi Laaksonen, p. (09) 1605 2782 maa- ja metsätalousministeriöstä.

Länsimetron yksityisrahoitusta käsitellyt seurantaryhmä luovutti mietintönsä 26.2.2004 liikenne- ja viestintäministeri Leena Luhtaselle. Länsimetro voitaisiin rakentaa nopeasti ja tehokkaasti elinkaarimallilla. Työryhmän mielestä elinkaarimallin merkittävin hyöty on, että sillä vauhditettaisiin hankkeen käynnistämistä. Länsimetron kokoluokan investoinnille on vaikea saada perinteisin keinoin budjettirahoitusta, mikä voi lykätä hanketta. Elinkaarimallissa kustannukset jakautuvat usealle budjettivuodelle. Mallissa Espoon ja Helsingin kaupungit sekä yksityinen projektiyhtiö tekisivät palvelusopimuksen. Yhtiö suunnittelisi, rakentaisi ja rahoittaisi metroradan. Se myös huolehtisi ratainfrastruktuurin kunnossapidosta. Tilaaja maksaa rakennuttajayhtiölle palvelumaksuja sopimusajan eli 30 vuotta. Palvelumaksun perusteeksi suositellaan infrastruktuurin käytettävyyttä. Sopimuskauden päätyttyä metrolinja siirtyisi julkisen sektorin hallintaan. Raportti on osoitteessa www.mintc.fi/www/sivut/dokumentit/ liikenne/vaylat/Lansimetro_rahoitusraportti.pdf. Lisätietoja antavat selvitysryhmän puheenjohtaja, rakennusneuvos Juhani Tervala, p. (09) 1602 8482 ja selvitysryhmän sihteeri, yli-insinööri Anneli Tanttu, p. (09) 1602 8485 liikenne- ja viestintäministeriöstä.

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.