Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

Valtioneuvoston viikko 8/2004

TASAVALLAN PRESIDENTTI

HALLITUKSEN ESITYKSET

Tasavallan presidentti antoi 20.2.2004 eduskunnalle seuraavat hallituksen esitykset:

Esitys (HE 9/2004 vp) Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännön 10.2 artiklan muuttamisesta annetun valtion- ja hallitusten päämiesten kokoonpanossa kokoontuvan neuvoston päätöksen hyväksymisestä ja laiksi sen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten hyväksymisestä. Päätöksellä luodaan Euroopan keskuspankin neuvostoon kansallisten keskuspankkien pääjohtajien äänioikeuksien vuorottelujärjestelmä. Vuorottelujärjestelmä otetaan käyttöön asteittain euroalueen laajentuessa. (VM lainsäädäntöneuvos Seppo Tanninen 1603 3096)

Esitys (HE 10/2004 vp) yliopistolain muuttamisesta. Yliopistolain yliopistojen tehtäviä ja hallintoa koskevia säännöksiä tarkennetaan siten, että lakiin otetaan säännös, jonka mukaan yliopistojen tulee toimia vuorovaikutuksessa muun yhteiskunnan kanssa sekä edistää tutkimustulosten ja taiteellisen toiminnan yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Lisäksi yliopiston hallitukseen on aina valittava vähintään yksi yliopiston ulkopuolinen henkilö ja yliopiston rehtorin valinta siirretään yliopiston vaalikollegiolta yliopiston hallitukselle. Yliopistojen tutkintorakenteen uudistamiseksi muutetaan lain opetusta ja opiskelijoita koskevia säännöksiä. Ylempään korkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen pohjana on alempi korkeakoulututkinto tai sitä tasoltaan vastaava koulutus, jollei valtioneuvoston asetuksella säädetä, että koulutuksen pohjana ovat lukio-opinnot tai niitä tasoltaan vastaava koulutus. Laki on tarkoitettu voimaan 1.8.2005. (OPM ylijohtaja Arvo Jäppinen 1607 7220)

Esitys (HE 11/2004 vp) laeiksi kilpailunrajoituksista annetun lain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta. Kilpailunrajoituksista annetun lain kieltosäännökset yhdenmukaistetaan EY:n perustamissopimuksen kilpailusääntöjen kanssa. Kansallisille viranomaisille ja tuomioistuimille annetaan nimenomainen valtuutus soveltaa EY:n kilpailusääntöjä tapauksissa, joilla voi olla vaikutusta jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. Kilpailunrajoituksista annetun lain mukaiset seuraamukset ovat käytettävissä myös EY:n kilpailusääntöjen rikkomistapauksissa. Kansallisista poikkeusluvista ja puuttumattomuustodistuksista luovutaan, ja vähämerkityksellisiä kilpailunrajoituksia koskeva sääntely yhdenmukaistetaan komission suuntaviivojen kanssa. EY:n kilpailusääntöjen rikkomistapauksissa markkinaoikeus voi antaa luvan komissiolle ja Kilpailuvirastolle tarkastuksen tekemiseen muissa kuin elinkeinonharjoittajan liiketiloissa, esimerkiksi yrityksen johdon kodeissa. Kilpailuviraston ja markkinaoikeuden toimivallanjakoa tarkistetaan niin, että Kilpailuvirasto tekee ensi asteena päätökset laissa kielletyn menettelyn lopettamisesta tai toimitusvelvoitteen määräämisestä. Kilpailunrikkomismaksun määrää tarkistetaan ja otetaan käyttöön kilpailunrikkomismaksusta vapauttamisjärjestelmä. Vakuutusvalvontaviraston rinnakkaisesta esityksenteko-oikeudesta markkinaoikeudelle luovutaan. Yrityskauppojen ilmoitusmenettelyä koskevia säännöksiä tarkistetaan ja laista poistetaan samalta toimialalta tehtäviä yrityskauppoja koskeva kahden vuoden sääntö. (KTM hallitusneuvos Kristian Tammivuori 1606 3521)

Esitys (HE 12/2004 vp) laiksi sähköturvallisuuslain muuttamisesta. Sähköturvallisuuslakia muutetaan siten, että se täyttää perustuslain asettamat vaatimukset yksityisten oikeuksia ja velvollisuuksia koskevien säännösten laintasoisuudesta sekä hyvän hallinnon ja oikeusturvan takeiden varmistamisesta julkisessa hallintotoiminnassa. Lisäksi sähköturvallisuuslain terminologia sekä säänneltyjä tarkastus- ja arviointitehtäviä suorittavien tahojen nimeämismenettelyt saatetaan vastaamaan teknisen turvallisuuden alalla yleisesti noudatettavaa käytäntöä. Muutokset koskevat sähköturvallisuuslain käsitteitä, viranomaisten toimivallan jakoa, yksityisten velvollisuutta noudattaa tiettyjä yleishallinto-oikeudellisia säädöksiä harjoittaessaan laissa säädetty toimintaa, yksityisten oikeutta harjoittaa laissa säädettyä toimintaa sekä muutoksenhakua viranomaisen ja yksityisen lain nojalla tekemään päätökseen. (KTM nuorempi hallitussihteeri Tuomo Hiltunen 1606 3202)

EDUSKUNNAN VASTAUKSET

Tasavallan presidentti vahvisti 20.2.2004 seuraavat lait:

Konkurssilaki, laki takaisinsaannista konkurssipesään annetun lain muuttamisesta, laki velkojien maksunsaantijärjestyksestä annetun lain 4 §:n muuttamisesta, laki konkurssipesien hallinnon valvonnasta annetun lain muuttamisesta, laki Suomen, Tanskan, Islannin, Norjan ja Ruotsin kesken Kööpenhaminassa 7 päivänä marraskuuta 1933 tehdyn, konkurssia koskevan sopimuksen hyväksymisestä ja täytäntöönpanosta annetun lain 3 §:n kumoamisesta, laki ulosottolain muuttamisesta, laki passilain 9 ja 16 §:n muuttamisesta, laki kauppakaaren 10 luvun 2 §:n muuttamisesta, laki varallisuusoikeudellisista oikeustoimista annetun lain 23 §:n muuttamisesta, laki takauksesta ja vierasvelkapanttauksesta annetun lain 17 §:n muuttamisesta, laki autokiinnityslain 15 §:n muuttamisesta, laki elinkeinonharjoittajan oikeudesta myydä noutamatta jätetty esine annetun lain 1 §:n muuttamisesta, laki kiinnitysluottopankkilain 17 §:n muuttamisesta, laki yrityksen saneerauksesta annetun lain 8 §:n muuttamisesta, laki eräistä arvopaperi- ja valuuttakaupan sekä selvitysjärjestelmän ehdoista annetun lain 3 §:n muuttamisesta, laki palkkaturvalain 7 ja 11 §:n muuttamisesta ja laki merimiesten palkkaturvalain 6 §:n muuttamisesta (HE 26/2003 vp). Uudella konkurssilailla korvataan vuodelta 1868 oleva konkurssisääntö siihen tehtyine lukuisine muutoksineen. Uusi laki on konkurssia koskeva laaja täytäntöönpano-oikeudellinen yleislaki. Lakia sovelletaan yhtäläisesti kaikkiin yrityksiin ja oikeushenkilöihin niiden yhteisömuodosta, toimialasta tai koosta riippumatta. Lakia sovelletaan myös luonnollisiin henkilöihin. Velallisen maksukyvyttömyys on konkurssin aloittamisen yleinen peruste. Oikeus hakea velallinen konkurssiin on velallisella itsellään ja velkojalla. Konkurssiin asettamisesta päättää edelleenkin tuomioistuin. Konkurssiin asettamisesta kuulutetaan. Tuomioistuin määrää konkurssipesän omaisuutta ja hallintoa hoitamaan pesänhoitajan. Lähtökohtana on, että velkojien on valvottava saatavansa saadakseen konkurssipesän varoista jako-osuutta. Konkurssivalvonnasta päättää pesänhoitaja. Päätösvaltaa konkurssipesää koskevissa keskeisissä kysymyksissä käyttävät velkojat. Velkojien äänimäärä määräytyy velkojan saatavan suuruuden perusteella. Konkurssi voidaan määrätä raukeamaan konkurssipesän varojen vähäisyyden vuoksi. Raukeavien konkurssien vaihtoehto on julkisselvitys, jossa konkurssi siirtyy velkojien hallinnosta konkurssiasiamiehen määräämän julkisselvittäjän vastuulle. Julkisselvityksessä velalliseen ja velallisen toimintaan voidaan kohdistaa selvitystoimenpiteitä mahdollisten väärinkäytösepäilyjen vuoksi. Uuden konkurssilain vuoksi tarkistetaan useita muita lakeja. Lait tulevat voimaan 1.9.2004. Eduskunnan lausuma; Eduskunta edellyttää, että konkurssiasiamiehen toimistolle varataan viimeistään vuoden 2005 talousarvioesityksessä uuden julkisselvityssäännöstön käytännön toteutusta varten tarpeelliset ja riittävät määrärahat. (OM lainsäädäntöneuvos Liisa Lehtimäki 1606 7719)

Laki konkurssi- ja yrityssaneerausrekisteristä, laki yrityksen saneerauksesta annetun lain 100 a §:n muuttamisesta, laki kaupparekisterilain 19 §:n muuttamisesta, laki osakeyhtiölain 13 luvun 19 §:n muuttamisesta, laki avoimesta yhtiöstä ja kommandiittiyhtiöstä annetun lain 5 luvun 8 §:n muuttamisesta, laki osuuskuntalain 19 luvun 31 §:n muuttamisesta, laki asumisoikeusyhdistyksistä annetun lain 75 §:n muuttamisesta, laki säästöpankkilain 120 §:n muuttamisesta, laki vakuutuskassalain 129 § :n muuttamisesta, laki säätiölain 22 §:n muuttamisesta ja laki eläkesäätiölain 98 §:n muuttamisesta (HE 153/2003 vp). Laki konkurssi- ja yrityssaneerausrekisteristä korvaa konkurssi- ja yrityssaneerausrekisteristä annetun asetuksen. Rekisterin tietosisältöä sekä tietojen säilyttämistä ja luovuttamista koskevat säännökset vastaavat olennaisilta osiltaan asetusta. Tietosisältöä kuitenkin tarkistetaan vastaamaan uuden konkurssilain muutoksia. Konkurssilain mukaan pesänhoitaja tekee konkurssin päättymistä koskevat ilmoitukset keskitetysti Oikeusrekisterikeskukselle eikä erillisen ilmoituksen tekeminen muille rekisteriviranomaisille enää ole tarpeen. Tämän vuoksi tarkistetaan useita muita lakeja. Lait tulevat voimaan 1.9.2004. (OM lainsäädäntöneuvos Liisa Lehtimäki 1606 7719)

Laki arkistolain muuttamisesta (HE 120/2003 vp). Arkistolakia muutetaan siten, että siihen lisätään perussäännökset arkistolaitoksen johtamisesta sekä ratkaisuvallan käyttämisestä laitoksessa. Muutoksen seurauksena arkistolaitoksen johtokunta lakkautetaan. Lakiin tehdään lisäksi eräitä teknisluontoisia muutoksia. Laki tulee voimaan 1.4.2004. (OPM korkeakouluneuvos Juhani Hakkarainen 1607 7432)

Laki tieliikennelain muuttamisesta (HE 29/2003 vp). Lääkärillä on velvollisuus ilmoittaa ajoterveyden esteistä poliisille. Tiedonkulun edellytysten paranemisen johdosta vähennetään määrävuotistarkastuksia poistamalla muilta kuin kuorma- ja linja-auton kuljettajilta pakollinen 60-vuotistarkastus. Laki tulee voimaan 1.9.2004. Eduskunnan lausumat; 1) Eduskunta edellyttää hallituksen pitävän voimassa nykyiset ajoterveyden osoittamista koskevat vaatimukset ensimmäistä ajokorttilupaa hakevien henkilöiden osalta. 2) Eduskunta edellyttää valtioneuvoston seuraavan lain toteutumista liikenneturvallisuuden kannalta ja sen varmistamiseksi, että lääkärin ja potilaan luottamuksellinen hoitosuhde ja hyvät hoitokäytännöt eivät kärsi lain soveltamisesta ja että lääkärin mahdollisuutta toimia potilaan hoitamiseksi parhaalla mahdollisella tavalla ei vaikeuteta. Edelleen eduskunta edellyttää valtioneuvoston harkitsevan tarvetta määritellä nykyistä tarkemmin ajokorttilupaan vaadittavia terveysvaatimuksia sekä lääkäreille annettavaa ohjeistusta asiassa, lain antamisen jälkeen selvittävän lakisystemaattiselta kannalta säännöksen mahdollista uudelleen sijoittamista lainsäädäntöön ja tarvittaessa ryhtyvän toimenpiteisiin mahdollisesti syntyvien epäkohtien poistamiseksi. (LVM vanhempi hallitussihteeri Eija Maunu 1602 8571)

Tasavallan presidentti vahvisti lain keskinäisestä oikeusavusta rikosasioissa Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä tehdyn yleissopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja yleissopimuksen soveltamisesta, lain kansainvälisestä oikeusavusta rikosasioissa annetun lain muuttamisesta, lain vapautensa menettäneen henkilön väliaikaisesta siirtämisestä todistelutarkoituksessa rikosasioissa, lain ampuma-aselain 17 §:n muuttamisesta sekä lain viestintämarkkinalain 95 §:n muuttamisesta ja päätti peruuttaa keskinäistä oikeusapua rikosasioissa koskevan eurooppalaisen yleissopimuksen (SopS 30/1981) 11 artiklaan tehdyn varauman sekä määräsi lain kansainvälisestä oikeusavusta rikosasioissa annetun lain muuttamisesta, lain vapautensa menettäneen henkilön väliaikaisesta siirtämisestä todistelutarkoituksessa rikosasioissa ja lain viestintämarkkinalain 95 §:n muuttamisesta tulemaan voimaan 1.3.2004 (HE 31/2003 vp). Laeilla saatetaan kansallisesti voimaan Brysselissä 29.5.2000 Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 34 artiklan mukaisesti tehty keskinäisestä oikeusavusta rikosasioissa Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä tehty yleissopimus. Keskinäistä oikeusapua rikosasioissa koskevan eurooppalaisen yleissopimuksen (SopS 30/1981) 11 artiklaan tehdyn varauman peruuttamisen myötä Suomi voi antaa oikeusapua myös vapautensa menettäneiden henkilöiden väliaikaisen siirtämisen muodossa. Laki keskinäisestä oikeusavusta rikosasioissa Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä tehdyn yleissopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja yleissopimuksen soveltamisesta tulee voimaan valtioneuvoston asetuksella. Eduskunnan lausuma; Eduskunta edellyttää, että valvottua läpilaskua koskevat säännökset valmistellaan ja annetaan eduskunnan käsiteltäviksi mahdollisimman pian. (OM apulaisosastopäällikkö Jan Törnqvist 1606 7700)

TASAVALLAN PRESIDENTIN ASETUKSET

Tasavallan presidentti antoi 20.2.2004 seuraavat asetukset:

Tasavallan presidentin asetus korkea-asteen koulutusta koskevien tutkintojen tunnustamista Euroopan alueella koskevan yleissopimuksen voimaansaattamisesta ja sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun lain voimaantulosta. Yleissopimus ja yleissopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annettu laki tulevat voimaan 1.3.2004. Asetus tulee voimaan 1.3.2004. (UM lainsäädäntöneuvos Ronald Wrede 1605 5711)

Tasavallan presidentin asetus Kirgistanin kanssa tuloveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi tehdyn sopimuksen voimaansaattamisesta ja sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun lain voimaantulosta. Verosopimus ja sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten hyväksymisestä annettu laki (949/2003) tulevat voimaan 28.2.2004. Asetus tulee voimaan 28.2.2004. (VM finanssisihteeri Anders Colliander 1603 3163)

KANSAINVÄLISET ASIAT

Tasavallan presidentti päätti 20.2.2004 seuraavat kansainväliset asiat:

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paula Lehtomäen tai hänen estyneenä ollessaan suurlähettiläs Hannu Mäntyvaaran valtuuttaminen allekirjoittamaan Suomen tasavallan hallituksen ja Egyptin arabitasavallan hallituksen välinen sijoitusten edistämistä ja suojaamista koskeva sopimus. (UM lähetystöneuvos Jukka Nystén 1605 5071)

Suomen osallistumisen jatkaminen YK:n UNMEE-operaatiossa Etiopiassa ja Eritreassa. UNMEE-osallistumista jatketaan vuoden 2004 loppuun asti. Suomi osallistuu Etiopian ja Eritrean rajalla toimivaan YK:n UNMEE-rauhanturvaoperaatioon 200 rauhanturvaajan esikunta- ja vartiokomppanialla. YK:n sihteeristö on esittänyt Suomelle pyynnön osallistumisen jatkamisesta UNMEEssa. (UM lähetystöneuvos Anu Laamanen-Ryter 1605 5357)

Suomen osallistumisen supistaminen KFOR-rauhanturvajoukossa Kosovossa. Suomi supistaa KFOR-osallistumistaan vuoden loppuun mennessä enintään 550 henkeen. Vuoden 2004 aikana KFOR aloittaa siirtymisen ns. deterrent presence -tilaan, jossa joukkojen vahvuuksia ja tukikohtia vähitellen supistetaan sekä joukkojen rakenne uudistetaan. Nato-johtoinen kansainvälinen rauhanturvajoukko KFOR aloitti toimintansa Kosovossa vuonna 1999. Suomi on osallistunut KFOR:in sen alusta alkaen noin 800 hengen vahvuisella joukolla. (UM lähetystöneuvos Anu Laamanen-Ryter 1605 5357)

Oikeusministeri Johannes Koskisen tai hänen estyneenä ollessaan ylijohtaja Pekka Nurmen valtuuttaminen allekirjoittamaan Suomen tasavallan ja Saksan liittotasavallan välinen turvallisuusluokitellun tiedon vastavuoroista suojaamista koskeva sopimus. (OM lainsäädäntöneuvos Anna-Riitta Wallin 1606 7693)

NIMITYSASIAT

Tasavallan presidentti päätti 20.2.2004 seuraavat nimitysasiat:

Ulkoasiainneuvos Lauri Korpinen Kuala Lumpurissa (Malesia) olevan suurlähetystön päällikön tehtävään 1.6.2004 lukien. (UM osastopäällikkö Pekka Wuoristo 1605 5400)

Maputossa olevan suurlähetystön päällikön, suurlähettiläs Markku Kauppisen sivuakkreditointi Sambiaan. (UM osastopäällikkö Pekka Wuoristo 1605 5400)

Everstiluutnantti Sauli Savisalo puolustusministeriön vanhemman osastoesiupseerin virkaan 1.3.2004 lukien kolmen vuoden määräajaksi. (PLM vanhempi hallitussihteeri Helena Hakomäki 1608 8120)

VALTIONEUVOSTO

VALTIONEUVOSTON ASETUKSET

Valtioneuvosto antoi 19.2.2004 seuraavat asetukset:

Valtioneuvoston asetus opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttamisesta. Perusopetuslain 8 a luvussa tarkoitetun aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaajan kelpoisuusvaatimuksista säädetään. Asetus tulee voimaan 1.8.2004. (OPM hallitusneuvos Ulla Taskinen 1607 7466)

Valtioneuvoston asetus vuodelta 2004 maksettavasta Etelä-Suomen kansallisesta tuesta annetun valtioneuvoston asetuksen 2 §:n muuttamisesta. Asetuksella mahdollistetaan tuen ennakoiden maksaminen. Asetus tulee voimaan 25.2.2004. (MMM ylitarkastaja Esa Hiiva 1605 2657)

Valtioneuvoston asetus asian käsittelystä syrjintälautakunnassa. Asetuksella säädetään tarkemmin syrjintälautakunnan koolle kutsumisesta, esittelystä, pöytäkirjasta, toimituskirjan allekirjoittamisesta sekä sihteerin nimittämisestä. Asetus tulee voimaan 24.2.2004. (TM johtaja Mervi Virtanen 1604 8020)

VALTIONEUVOSTON PÄÄTÖKSET

Valtioneuvosto teki yleisistunnossa 19.2.2004 seuraavat päätökset:

Päätös hyväksyä keskinäisestä oikeusavusta rikosasioissa Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä tehty yleissopimus. Lisäksi Suomi antaa yleissopimuksen hyväksymisen yhteydessä seuraavan sisältöiset ilmoitukset: "Yleissopimuksen 9 artiklan 6 kohta Artiklan 1 kohdassa tarkoitetun sopimuksen tekemiseen vaaditaan artiklan 3 kohdassa tarkoitettu suostumus, jos siirrettävä henkilö on Suomen kansalainen.", "Yleissopimuksen 24 artikla Yleissopimuksen 6 artiklan, mukaan lukien 6 artiklan 8 kohta, soveltamista varten keskusviranomainen on oikeusministeriö.", "Yleissopimuksen 6 artiklan 5 kohdan osalta toimivaltaisia poliisi- ja tulliviranomaisia ovat poliisiviranomaiset, tulliviranomaiset sekä rajavartiolaitoksen virkamiehet toimiessaan esitutkintaviranomaisena rikosasiassa esitutkintalain nojalla.", "Toimivaltaisia viranomaisia 18, 19 ja 20 artiklan osalta ovat poliisiviranomaiset ja oman toimivaltansa rajoissa tulliviranomaiset toimiessaan esitutkintaviranomaisena rikosasiassa esitutkintalain nojalla. Poliisiviranomaisten osalta yleissopimuksen 18, 19 ja 20 artiklan mukaiset pyynnöt vastaanotetaan ja lähetetään keskusrikospoliisin välityksellä. Keskusrikospoliisi toimii myös 20 artiklan 4 kohdan d alakohdan mukaisena yhteysviranomaisena.", "Yleissopimuksen 27 artiklan 5 kohta Ennen yleissopimuksen kansainvälistä voimaantuloa Suomi soveltaa yleissopimusta suhteissaan muihin samanlaisen ilmoituksen antaneisiin jäsenvaltioihin." (OM apulaisosastopäällikkö Jan Törnqvist 1606 7700)

Päätös osaamiskeskuksille varatun määrärahan alueellisesta jaosta vuonna 2004. Päätöksellä jaetaan aluekehitysviranomaisina toimiville maakuntien liitoille kuluvan vuoden talousarvion momentilta 26.98.43 yhteensä 9 020 000 euroa osaamiskeskusten perusrahoitukseen. Lisäksi sisäasiainministeriölle varataan maakunnan kehittämisrahasta momentilta 26.98.43 käytettäväksi 480 000 euroa osaamiskeskusohjelman valtakunnalliseen kehittämistyöhön. (SM aluekehitysjohtaja Kaisa-Leena Lintilä 1604 2838)

Päätös Tohmajärven ja Värtsilän kuntien lakkauttamisesta ja uuden Tohmajärven kunnan perustamisesta. Ehdotus perustuu Tohmajärven kunnan ja Värtsilän kunnan yhteiseen esitykseen valtioneuvostolle. Päätös tulee voimaan 1.1.2005 lukien. (SM ylitarkastaja Soile Lahti 1604 4654)

Päätös Loimaan kaupungin ja Loimaan kunnan lakkauttamisesta ja uuden kunnan perustamisesta. Ehdotus perustuu Loimaan kunnan ja Loimaan kaupungin yhteiseen esitykseen valtioneuvostolle. Päätös tulee voimaan 1.1.2005 lukien. (SM ylitarkastaja Soile Lahti 1604 4654)

Päätös Suomen esityksestä Euroopan komissiolle Etelä-Suomen tavoite 2 -ohjelman muuttamiseksi. Esitys koskee Etelä-Suomen tavoite 2 -ohjelma-asiakirjan muuttamista ja Euroopan yhteisön säännösten mukaisen EU:n rakennerahastojen suoritusvarauksesta saatavien lisävarojen kohdentamista ohjelman toimenpidekokonaisuuksiin. Komissio tekee Suomen esityksen pohjalta päätöksen ohjelma-asiakirjan muuttamisesta mukaan lukien suoritusvarauksen kohdentaminen ohjelman toimenpidekokonaisuuksiin. Esitys on hyväksytty EteläSuomen tavoite 2 -ohjelman seurantakomitean kokouksessa 28.11.2003. (SM ylitarkastaja Pasi Rantahalvari 1604 4682)

Päätös Suomen esityksestä Euroopan komissiolle Länsi-Suomen tavoite 2 -ohjelman muuttamiseksi. Esitys koskee Länsi-Suomen tavoite 2 -ohjelma-asiakirjan muuttamista ja Euroopan yhteisön säännösten mukaisen EU:n rakennerahastojen suoritusvarauksesta saatavien lisävarojen kohdentamista ohjelman toimenpidekokonaisuuksiin. Komissio tekee Suomen esityksen pohjalta päätöksen ohjelma-asiakirjan muuttamisesta mukaan lukien suoritusvarauksen kohdentaminen ohjelman toimenpidekokonaisuuksiin. Esitys on hyväksytty Länsi-Suomen tavoite 2 -ohjelman seurantakomitean kokouksessa 27.11.2003. (SM ylitarkastaja Pasi Rantahalvari 1604 4682)

Päätös tarkistaa eräitä sopimuspalkkoja virkamiespalkkausten tarkistuksia vastaavasti 1.3.2004 lukien. (VM osastopäällikkö Teuvo Metsäpelto 1603 4900)

Päätös joukkoliikenteen rahoituksen läänikohtaisista kiintiöistä vuodelle 2004. Valtion vuoden 2004 talousarviossa on joukkoliikenteen palvelujen ostoon ja kehittämiseen varattu yhteensä 82 318 000 euroa, josta alueellisen liikenteen palvelujen ostoon ja paikallisen liikenteen valtionavustukseen on varattu 26 800 000 euron määräraha, kaupunki- ja seutulippualennusten valtionavustukseen 9 700 000 euron määräraha ja kehittämis-, suunnittelu- ja tutkimushankkeisiin 5 818 000 euron määräraha. Lääninhallituksille kiintiöidään 26 800 000 euroa käytettäväksi alueellisen liikenteen palvelujen ostoon ja paikallisen liikenteen valtionavustukseen ja 8 931 000 euroa käytettäväksi kaupunki- ja seutulippualennusten valtionavustukseen. Kehittämis-, suunnittelu- ja tutkimushankkeisiin osoitettua määrärahaa lääninhallituksille kiintiöidään 1 989 000 euroa. Jäljelle jäävä 4 598 000 euroa jätetään liikenne- ja viestintäministeriön käytettäväksi ja/tai liikenne- ja viestintäministeriön kohdennettavaksi lääninhallituksille myöhemmässä vaiheessa. Lääninhallitusten kiintiöiden valmistelun yhteydessä on huomioitu: 1) vuoden 2003 määrärahan käyttö, 2) edellisiltä vuosilta vuodelle 2004 siirtyvä määräraha ja 3) lääninhallitusten laskelmat ja perustelut määrärahatarpeesta vuonna 2004. (LVM liikenneneuvos Petri Jalasto 1602 8509)

Päätös tehdä valtion omistajapolitiikkaa koskeva periaatepäätös. Päätöksellä uudistetaan valtioneuvoston vuonna 1999 antama valtionyhtiöiden toimintaa koskeva periaatepäätös. Periaatepäätöksessä linjataan valtion yhtiöomistusta koskevat omistajapoliittiset periaatteet ja yleiset tavoitteet. Periaatepäätös löytyy internetosoitteesta http://www.ktm.fi/chapter_images/11926_ValtioneuvostonperiaateFI.pdf. (KTM johtaja Markku Tapio 1606 3598)

Päätös asettaa syrjintälautakunta toimikaudeksi 19.2.2004-18.2.2008. Kokoonpano (varajäsenet suluissa): puheenjohtaja: VT, OTT Jukka Lindstedt oikeusministeriö; varapuheenjohtaja: VT Vilja Kutvonen Helsingin kihlakunnan syyttäjänvirasto; lakimiesjäsenet: VT Vilja Kutvonen Helsingin kihlakunnan syyttäjänvirasto (VT Marja Vanamo Kiteen kihlakunnan syyttäjänvirasto), VT Markku Fredman Asianajotoimisto Fredman & Månsson Oy (VT Kirsi Tarvainen Asianajotoimisto Asianaiset), VT Thea Lång Helsingin hovioikeus (VT Jukka Rainio Tuusulan käräjäoikeus); jäsenet: OTK Juhani Kortteinen Helsingin yliopisto (OTK Timo Makkonen Åbo Akademi, Ihmisoikeusinstituutti), VTT Inga Jasinskaja-Lahti Helsingin yliopisto (FT Karmela Liebkind Helsingin yliopisto, MA, Free-lance Journalist Adrin Soto (FL Ahmed Akar Kansainvolinen kulttuurikeskus Caisa). (TM johtaja Mervi Virtanen 1604 8020)

Valtioneuvosto lähetti eduskunnalle 19.2.2004 seuraavat Euroopan unionin säädösehdotuksia koskevat valtioneuvoston kirjelmät:

Valtioneuvoston kirjelmä (U 8/2004) eduskunnalle ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi neuvoston direktiivien 73/239/ETY, 85/611/ETY, 91/675/ETY, 93/6/ETY ja 94/19/EY sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien 2000/ 12/EY, 2002/83/EY ja 2002/87/EY muuttamisesta rahoituspalvelualan komiteajärjestelmän uudistamiseksi (rahoituspalvelualan komitologiadirektiivi). Direktiivillä yhdenmukaistetaan eri rahoituspalvelualoilla (luottolaitokset, arvopaperimarkkinat, vakuutus) noudatettava komiteajärjestelmä. (VM lainsäädäntöneuvos Erkki Sarsa 1603 3064)

Valtioneuvoston kirjelmä (U 9/2004) eduskunnalle ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi kemikaalien rekisteröinnistä, arvioinnista ja lupamenettelystä (REACH), Euroopan kemikaaliviraston perustamisesta ja direktiivin 1999/45/EY ja {pysyviä orgaanisia yhdisteitä koskevan} asetuksen (EY) muuttamisesta sekä ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi neuvoston direktiivin 67/548/ETY muuttamisesta sen mukauttamiseksi kemikaalien rekisteröintiä, arviointia, lupamenettelyjä ja rajoittamista koskevaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen (EY). Ehdotettu asetus korvaa suurelta osin nykyisen EY:n kemikaalilainsäädännön. (STM neuvotteleva virkamies Juha Pyötsiä 1607 3922)

NIMITYSASIAT

Valtioneuvosto päätti 19.2.2004 seuraavat nimitysasiat:

Varatuomari Seija Petrow valtiovarainministeriön neuvottelujohtajan virkaan 1.4.2004 lukien. (VM osastopäällikkö Teuvo Metsäpelto 1603 4900)

RAHA-ASIAT

Valtioneuvoston raha-asiainvaliokunta puolsi istunnossaan 19.2.2004 seuraavia asioita:

Valtion ydinjätehuoltorahaston vuoden 2003 tilinpäätöksen vahvistaminen ja voiton tuloutus. Kauppa- ja teollisuusministeriö vahvistaa Valtion ydinjätehuoltorahaston vuoden 2003 tilinpäätöksen siten kuin Valtion ydinjätehuoltorahaston esityksessä esitetään. Rahaston tilikauden 2003 voitto 35 358 250,05 euroa tuloutetaan niin, että se käytetään Valtion ydinjätehuoltorahaston esittämällä tavalla ydinjätehuoltovelvollisten rahasto-osuuksien lisäykseksi siinä suhteessa kuin vastaavat rahasto-osuudet ovat kalenterivuoden aikana olleet rahaston varoina. Rahaston taseen loppusumma on noin 1,3167 miljardia euroa. (KTM neuvotteleva virkamies Anne Väätäinen 1606 4836)

Finnvera Oyj:n investointi- ja käyttöpääomalainojen sekä takausten myöntämisvaltuudet vuodelle 2004. Kauppa- ja teollisuusministeriö päättää vuosittain yhtiötä kuultuaan niiden kunakin vuonna myönnettävien luottojen enimmäismäärän, jotka voivat kuulua sitoumuksen piirin sekä vastaavasti myönnettävien takausten kohteena olevien luottojen pääoman enimmäismäärän, lukuun ottamatta erityislainoja ja alueellisen korkotuen piiriin kuuluvia investointi- ja käyttöpääomalainoja, joita koskevat valtuudet on päätetty valtion talousarviokäsittelyn yhteydessä. Finnvera Oyj voi vuonna 2004 myöntää luotto- ja takaustappioiden osittaisesta korvaamisesta annetun valtioneuvoston sitoumuksen piiriin kuuluvia investointi- ja käyttöpääomalainoja yhteensä enintään 236 940 000 euroa ja sitoumuksen piiriin kuuluvia takauksia yhteensä enintään 319 600 000 euroa. Korkotuettomien investointi- ja käyttöpääomalainojen sekä takausten osalta esitetyt myöntämisvaltuudet vastaavat vuoden 2003 alkuperäisiä myöntämisvaltuuksia. (KTM ylitarkastaja Markus Lounela 1606 2084)

HALLITUKSEN NEUVOTTELUT

TALOUSPOLIITTINEN MINISTERIVALIOKUNTA 13.2.2004

Väylätyöryhmä säilyttäisi investointien nykytason - rahoituspäätökset kehysriiheen

Liikenneväylien ylläpitoa ja kehittämistä linjannut ministeriryhmä esittää, että kuluvalla hallituskaudella aloitettaisiin lähes miljardin euron arvosta isoja väylähankkeita. Lisäksi liikenneverkon kunnossapitoa tehostettaisiin teemapaketeilla, joista jokaiseen kootaan samantyyppisiä pienempiä hankkeita eri puolilta maata.

Esitystä käsiteltiin talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa perjantaina 13. helmikuuta. Valiokunta hyväksyi työryhmän esittämän hankkeiden kiireellisyysjärjestyksen. Hankelistaan sisällytetään jatkovalmistelussa Keski-Pasilan ja Ilmalan ratapihahankkeet. Hankkeiden käynnistämisestä päätetään hallituksen kehyspäätöksen yhteydessä ja myöhemmin talousarviokäsittelyissä.

Ministeriryhmä uskoo, että esitykset luovat pohjaa talouskasvulle, työllistävät ja helpottavat kansalaisten liikkumista. Ne myös vahvistavat Suomen aluerakennetta ja kansainvälisiä yhteyksiä. Miljardin euron suuruiseen investointiohjelmaan tarvittaisiin rakennusaikana 15 000-25 000 henkilötyövuoden panos. Eniten työllistäisi tavaraliikennehankkeiden elinkeinoelämälle antama kasvusysäys.

Ministerivaliokunta puoltaa E18-Lohja-Muurla-moottoritien toteuttamista elinkaarimallilla. Myöhemmistä elinkaarimallihankkeista päätetään kehys- ja talousarviokäsittelyissä tapauskohtaisesti.

Ministeriryhmää johtaneen liikenne- ja viestintäministeri Leena Luhtasen talouspoliittisen ministerivaliokunnan sitoutuminen työryhmän esittämään priorisointijärjestykseen on merkittävää.

Työryhmän kokoama tämän hallituskauden eli vuosien 2004-2007 väyläpaketti sisältää aiemmin päätetyn E18-hankkeen lisäksi kymmenen isoa tie-, kolme rata- ja kaksi vesiväylähanketta, jotka työryhmä asetti kiireellisyysjärjestykseen. Lisäksi työryhmä ehdottaa kahdeksaa teemapakettia. Teemapaketeilla halutaan edistää mm. ratojen kunnossapitoa, liikenteen turvallisuutta ja sujuvuutta.

Suurista hankkeista kiireellisin on E18-moottoritien Muurlan ja Lohjan välinen osuus, josta on jo tehty poliittinen päätös.

Ministerityöryhmän isojen hankkeiden listan järjestys E18-tien jälkeen on seuraava:

- Tornion meriväylä
- Hakamäentien parantaminen Helsingissä
- Raahen meriväylä
- Seinäjoen ja Oulun välinen rataosa
- Vihti-Pori kakkostiellä
- Lappeenranta-Imatra kuutostiellä
- Kemin kohta ja sillat nelostiellä
- rataosa Lahti-Luumäki
- väli Turunväylä-Vallikallio Kehä I:llä
- rataosa Tampere-Seinäjoki
- osuus Kirkkonummelta Kivenlahteen kantatie 51:llä
- Lusi-Mikkeli viitostiellä
- Sepänkylän ohikulkutie Vaasassa
- Lusi-Vaajakoski nelostiellä
- Savonlinnan keskusta valtatie 14:llä

Kahdeksasta teemapaketista työryhmä nostaa kiireellisimmäksi rataverkon yli-ikäisten päällysrakenteiden uusimisen, joka koskisi mm. Pieksämäen ja Kuopion, Siilinjärven ja Viinijärven sekä Turun ja Toijalan välisiä rataosia.

Muut teemahankkeet ovat kiireellisyysjärjestyksessä:

- satamien ja terminaalien tieyhteyksien parantaminen
- kasvavien alueiden kehityksen tukeminen
- pienehköt vesiväylien ja turvalaitteiden kehittämishankkeet
- pääteiden turvallisuuden parantaminen
- rautateiden tavaraliikenteen edistäminen itäisessä Suomessa
- joukkoliikenteen edistäminen pääkaupunkiseudun säteittäisillä pääväylillä
- koulumatkojen olosuhteiden parantaminen maaseututaajamissa

Hallituskautta koskevien suunnitelmien lisäksi työryhmä laati listan hankkeista, jotka toteutettaisiin vuosina 2008-2013. Hallituskauden jälkeisille vuosille ehdotetaan alustavasti viittä teemapakettia ja 23 isoa kehittämisinvestointia. Näitä ehdotuksia työryhmä ei asettanut kiireellisyysjärjestykseen.

Ministerityöryhmän tehtävänä oli myös pohtia uusien rahoitusmallien käyttöä. Ryhmä suosittaa mm. elinkaarimallin laajentamista ja rahoituskumppanuuden jatkamista pääkaupunkiseudulla. Työryhmä esittää alustavasti, että suurista hankkeista kaikkiaan viisi toteutettaisiin elinkaarimallilla. Mallin soveltuvuutta myös ratahankkeisiin esitetään kokeiltavaksi Lahden ja Luumäen välisellä rataosalla.

Liikenneväyläpolitiikan linjauksia vuosille 2004-2013; ministerityöryhmän mietintö; tilaukset liikenne- ja viestintäministeriön tiedotus, info@mintc.fi tai puh. (09) 160 28332. Myös mietinnön taustaselvitys on saatavana liikenne- ja viestintäministeriön tiedotuksesta.

Lisätietoja: ministerin erityisavustaja Perttu Puro, puh. (09) 160 28325 ja työryhmän sihteeri, rakennusneuvos Juhani Tervala, puh. (09) 160 28482

E18:n Muurlan ja Lohjan välinen osuus toteutetaan elinkaarimallilla

Hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta päätti, että moottoritie E18:n Muurlan ja Lohjan välinen osuus toteutetaan elinkaarimallilla.

Ministerivaliokunta käsitteli asiaa 13. helmikuuta pitämässään kokouksessa.

Varsinainen rakentaminen pystytään aloittamaan aikaisintaan vuonna 2005. Moottoritieosuus voitaisiin tällä aikataululla avata liikenteelle kahdessa vaiheessa: vuonna 2007 väli Muurla-Lahnajärvi ja loppuosa vuonna 2009.

Hankkeen tilausvaltuus on arviolta 700 miljoonaa euroa. Elinkaarimallin tilausvaltuus myönnetään sopimusvuosille 2005-2029. Arvioidun 700 miljoonan euron kokonaissummasta rakentamisen osuus on arviolta noin 335 miljoonaa euroa, kunnossapidon 36 miljoonaa euroa ja rahoituksen 302 miljoonaa euroa.

Ensimmäinen palvelumaksu hankkeen toteuttajalle maksetaan vuonna 2008. Keskimääräinen vuosimaksu tulee olemaan noin 30 miljoonaa euroa.

Elinkaarimallin käytön Muurla-Lohja -moottoritien toteutuksessa arvioidaan nopeuttavan osuuden valmistumista ja tulevan edullisemmaksi verrattuna perinteiseen toteutukseen. Esimerkiksi elinkaarimallilla toteutettu Järvenpään ja Lahden välinen moottoritie valmistui noin vuoden etuajassa sovitusta.

Elinkaarimallia käytettäessä valtio ostaa kokonaispaketin, joka rakentamisen lisäksi sisältää kunnossapidon ja rahoituksen. Valtio maksaa hankkeen valmistuttua sen toteuttajalle vuotuisia palvelumaksuja 22 vuoden ajan.

Tarkoitus on, että elinkaarimallilla toteutetaan lähivuosina myös muita väylähankkeita. Niistä päätetään myöhemmin kehys- ja talousarviokäsittelyissä tapauskohtaisesti.

Lisätietoja: rakennusneuvos Juhani Tervala, puh. (09) 160 28482 ja yliinsinööri Juha Parantainen, puh. (09) 160 28383.

TALOUSPOLIITTINEN MINISTERIVALIOKUNTA 17.2.2004

Valtio-omistajalta palkitsemiskannanotto

Valtion omistajapolitiikkaa koskevaan hallituksen periaatepäätökseen liittyen talouspoliittinen ministerivaliokunta on käsitellyt myös yhtiöiden palkitsemispolitiikkaa koskevan kannanoton. Sitä noudatetaan, kun valtio määrittää omistajana näkemyksensä markkinaehtoisesti toimivissa valtionyhtiöissä päätettäviin järjestelyihin. Linjauksia on pyrittävä soveltamaan myös valtion osakkuusyhtiöissä.

Kannanotto korostaa, että palkitseminen on ensisijaisesti tapa varmistaa hyvän ja osaavan johdon ja henkilöstön rekrytoiminen sekä sitoutuminen yhtiöön. Samalla palkitseminen on viesti sijoittajille siitä, kuinka yhtiön omistajat ovat panostaneet johtoon, hallitukseen ja henkilöstöön.

Yritysjohdolle osakepalkkioita

Palkitsemiskannanoton mukaan yhtiöiden ylimmän johdon ja avainhenkilöiden palkitsemisen tulee vastata pääsääntöisesti kilpailijoiden käytäntöjä. Palkitsemisen keskeisenä kriteerinä on oltava yrityksen menestyminen ja omistaja-arvon kasvu. Vain normaalisuoritusta parempi menestyminen voi olla peruste lisäpalkkioiden maksamiselle ja kannusti-mien ansaitsemiselle.

Yrityksen johdon ja avainhenkilöiden palkitsemisessa valtio on omistajana valmis hyväksymään vain sellaiset kannustinjärjestelmät, joille on yhtiöön ja sen toiminnan kehitystä koskeviin odotuksiin kiinteästi liittyvät perustelut ja jotka samalla tuottavat riittävän omistuksellisen sitoutumisen. Valtio suhtautuu omistajana pidättyvästi osakepohjaisiin kannustimiin, joihin ei liity suoraa osakeomistusta. Osakepohjaisen palkitsemisen välineinä käytetään ensisijassa tuloksellisuuteen ja omistaja-arvon kasvuun perustuvia osakepalkkiojärjestelmiä. Optioita voidaan käyttää vain erityisistä syistä. Perinteisiä kaavamaisia optioita ei käytetä lainkaan.

Pääsääntöisesti hallituksen jäsenten palkkiot maksetaan rahapalkkioina.

Henkilöstölle mahdollisuus hyötyä menestyksestä

Valtionyhtiön ja valtion osakkuusyhtiön henkilöstöllä tulee olla oikeudenmukainen mahdollisuus hyötyä yhtiön hyvästä menestymisestä. Tuloksellisuuteen ja tuotettuun voittoon perustuva palkitseminen on ulotettava yhtiökohtaisesti harkittavalla tavalla koko henkilöstöön. Palkitsemisen välineinä ovat tulospalkkiot ja henkilöstörahastot.

Myös hallitusten puheenjohtajien ja jäsenten palkkiot tulee valtion vaikutuspiiriin kuuluvissa yhtiöissä pitää vertailukelpoisina kilpailijoihin nähden. Hallitusten jäsenten palkitsemiseen voidaan harkita osakepalkkioiden käyttämistä, mikäli ne yleistyvät vallitsevaksi käytännöksi tyypillisissä kilpailevissa yhtiöissä.

Palkitsemistiedot julkistettava

Sekä omistajien että potentiaalisten sijoittajien on tärkeää pystyä arvioimaan, onko palkitseminen asianmukaista ja oikeassa suhteessa yrityksen menestymiseen. Tämän mahdollistamiseksi yrityksen on julkistettava, esim. painetussa vuosikertomuksessa, tiedot palkitsemista koskevasta päätöksentekojärjestelmästä, palkitsemisjärjestelmistä sekä maksetut palkkiot.

Lisätietoja: johtaja Markku Tapio, kauppa- ja teollisuusministeriö, puh. (09) 1606 3598

Yhtiöiden palkitsemispolitiikkaa koskeva kannanotto tiedotteen liitteenä http://www.ktm.fi/chapter_images/11920_PalkitseminenFI.pdf.

Valtio-omistajalta kannanotto hallitusjäsenehdokkaiden nimeämismenettelyyn

Hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta on ottanut kantaa julkisesti noteerattujen valtionyhtiöiden ja valtion osakkuusyhtiöiden hallitusjäsenehdokkaiden nimeämismenettelyyn. Kannanotto täydentää valtion omistajapolitiikan periaatepäätöstä, jossa korostetaan yhtiökokouksissa tapahtuvaa päätöksentekoa valtion omistajavallan käytön keskeisenä muotona.

Ministerivaliokunnan kannanoton mukaan olisi tärkeä, että yhtiökokous nimeäisi valiokunnan, joka valmistelisi seuraavalle yhtiökokoukselle ehdotuksen yhtiölle nimitettävän hallituksen kokoonpanosta. Tähän ns. nimitysvaliokuntaan tulisi valita yleensä muutaman suurimman osakkeenomistajan edustajat ja hallituksen puheenjohtaja asiantuntijajäsenenä.

Kannanoton lähtökohtana on se tosiasia, että yhtiön hallitus valitaan nimenomaan omistajien luottamuksen perusteella ja se toimii osakkeenomistajien intressissä. Tällöin myös hallituksen valintaan liittyvä valmistelu tulee pitää omistajien käsissä. Näin vahvistetaan omistajien vaikutusmahdollisuudet tehokkaalla ja avoimella tavalla.

Hex:n ensi kesänä voimaan tulevassa suosituksessa esitetään, että hallituksen itsensä nimittämä nimitysvaliokunta valmistelisi yhtiön seuraavan hallituksen valintaa. Tällaisen järjestelyn voidaan arvioida soveltuvan lähinnä yhtiöihin, joissa omistus on hajautunut. Sen sijaan valtion vaikutuspiirissä olevissa yhtiöissä, joissa on useita kasvollisia ja aktiivisia suuromistajia, Hex:n suosittelema menettely ei ole suotava omistajavallan käytön ja isojen omistajien yhtiöstä kantaman vastuun kannalta.

Talouspoliittisen ministerivaliokunnan kannanotto on annettu tiedoksi listatuille valtionyhtiöille ja valtion osakkuusyhtiöille.

Lisätietoja: johtaja Markku Tapio, kauppa- ja teollisuusministeriö, puh. (09) 1606 3598

Hallitusjäsenehdokkaiden nimeämismenettelyä koskeva kannanotto tiedotteen liitteenä http://www.ktm.fi/chapter_images/11927_HallitusjasenehdokkaatFI.pdf.

EU-MINISTERIVALIOKUNTA 20.2.2004

Hallituksen kannanotto koheesioraporttiin

Alue- ja kuntaministeri Hannes Manninen esitteli perjantaina 20. helmikuuta hallituksen kannanottoa Euroopan komission kolmanteen koheesioraporttiin. Hallituksen kannanotto on luettavissa valtioneuvoston verkkosivuilla osoitteessa http://www.valtioneuvosto.fi/ tiedostot/pdf/fi/64964.pdf.

LUOVUTETUT MIETINNÖT

Luomuelintarviketuotannon yhteistyöryhmän väliraportti luovutettiin 16.2.2004 maa- ja metsätalousministeriölle. Työryhmä ehdottaa väliraportissaan, että EU:n maatalouspolitiikan uudistamista koskevissa selvityksissä ja tilavertailuissa tarkastellaan vaihtoehtoja myös luonnonmukaisen tuotannon kannalta. Työryhmä esittää lisäksi erillistä tukijärjestelmää kotieläintuotannon edistämiseen. Väliraportti on osoitteessa www.mmm.fi/el/luomu/ajankoht.html. Lisätietoja antavat yhteistyöryhmän sihteerit ylitarkastaja Berit Korpilo, p. (09) 1605 2914 ja ylitarkastaja Lea Anttalainen, p. (09) 1605 2706 maa- ja metsätalousministeriöstä.

Väylämaksulainsäädännön uudistamista pohtinut työryhmä jätti väliraporttinsa 17.2.2004 liikenne- ja viestintäministeriölle. Työryhmä ei esitä nopeita muutoksia väylämaksulakiin. Työryhmän mukaan käsittelyssä olevat jääluokkamääräyksien antamiseen liittyvät epäselvyydet ja väylämaksuepäselvyydet tulee hoitaa Merenkulkulaitoksen antamilla erillispäätöksillä. Liikenne- ja viestintäministeriön aiemmin antamien ohjeiden mukaan erillispäätöksien käsittelyssä tulee välttää tarpeettomia jälkimaksatuksia. Raportti on osoitteessa www.mintc.fi/www/sivut/dokumentit/liikenne/merenkulku/Jääluokkaselvitys.PDF. Lisätietoja antaa ylijohtaja Harri Cavén, p. (09) 1602 8500 liikenne- ja viestintäministeriöstä.

Tulopoliittiseen sopimukseen perustuvan työntekijöiden irtisanomissuojaa käsitelleen työryhmän raportti luovutettiin 13.2.2004 työministeri Tarja Filatoville. Työryhmä käsitteli työntekijöiden irtisanomissuojaa, yhteistoimintamenettelyn kehittämistä, työntekijöiden ammatillisen osaamisen kehittämistä ja työllisyyden tukemista. Raportti on osoitteessa www.mol.fi/julkaisut/ytryhmanraportti04.pdf. Lisätietoja antaa työryhmän puheenjohtaja, kansliapäällikkö Markku Wallin, p. (09) 1604 8010 työministeriöstä.

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.