Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

Valtioneuvoston viikko 4/2004

TASAVALLAN PRESIDENTTI

HALLITUKSEN ESITYKSET

Tasavallan presidentti antoi 30.1.2004 eduskunnalle seuraavat hallituksen esitykset:

Esitys (HE 173/2003 vp) Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden sekä Libanonin tasavallan välisen Euro-Välimeri -assosiaatiosopimuksen hyväksymisestä ja laiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta. Sopimuksen perustana on vuonna 1995 hyväksytyllä Barcelonan julistuksella käynnistetty Euro-Välimeri -kumppanuus Euroopan yhteisön, sen jäsenvaltioiden ja kahdentoista Välimeren alueen kumppanin kesken (Algeria, Egypti, Israel, Jordania, Kypros, Libanon, Malta, Marokko, Syyria, Tunisia ja Turkki sekä palestiinalaishallinto). Kumppanuuden päämääränä on edistää alueen rauhaa ja turvallisuutta sekä kehittää keskinäistä kauppaa ja taloussuhteita. Sopimuksella käynnistetään säännöllinen poliittinen, taloudellinen ja yhteiskunnallinen vuoropuhelu sopimuspuolten välillä. Johtavana kauppapoliittisena tavoitteena on Maailman kauppajärjestön sääntöjä noudattavan vapaakauppa-alueen asteittainen perustaminen. Myös maataloustuotteiden ja palvelujen kauppaa on tarkoitus vapauttaa. Sopimuspuolet sitoutuvat laaja-alaiseen yhteistyöhön, jonka piiriin kuuluvat muun muassa tulliasiat, energia, tiede, koulutus, tietoyhteiskunta, liikenne, ympäristö, kuluttajansuoja sekä rahanpesun, huumerikollisuuden ja terrorismin torjunta. Sopimus käynnistää myös siirtolaisuuden hallintaan liittyvän vuoropuhelun ja sisältää takaisinottovelvoitteen. Sopimus on yhteisön kahdeksas Euroopan ulkopuolisen Välimeren maan tai viranomaisen kanssa allekirjoitettu assosiaatiosopimus. Assosiaatiosopimukset Tunisian, Marokon, Israelin ja Jordanian kanssa ovat voimassa, Egyptin ja Algerian sopimukset on allekirjoitettu ja palestiinalaishallinnon kanssa on voimassa väliaikainen sopimus. Suomi on ratifioinut Egyptin assosiaatiosopimuksen. Sopimusneuvottelut Syyrian kanssa saatettiin käytännössä päätökseen joulukuussa 2003. (UM ulkoasiainneuvos Heikki Hannikainen 1605 6031)

Esitys (HE 174/2003 vp) Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden sekä Algerian demokraattisen kansantasavallan välisen Euro-Välimeri -assosiaatiosopimuksen hyväksymisestä ja laiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta. Sopimuksen perustana on vuonna 1995 hyväksytyllä Barcelonan julistuksella käynnistetty Euro-Välimeri -kumppanuus Euroopan yhteisön, sen jäsenvaltioiden ja kahdentoista Välimeren alueen kumppanin kesken (Algeria, Egypti, Israel, Jordania, Kypros, Libanon, Malta, Marokko, Syyria, Tunisia ja Turkki sekä palestiinalaishallinto). Kumppanuuden päämääränä on edistää alueen rauhaa ja turvallisuutta sekä kehittää keskinäistä kauppaa ja taloussuhteita. Sopimuksella käynnistetään säännöllinen poliittinen, taloudellinen ja yhteiskunnallinen vuoropuhelu sopimuspuolten välillä. Johtavana kauppapoliittisena tavoitteena on Maailman kauppajärjestön sääntöjä noudattavan vapaakauppa-alueen asteittainen perustaminen. Myös maataloustuotteiden ja palvelujen kauppaa on tarkoitus vapauttaa. Sopimuspuolet sitoutuvat laaja-alaiseen yhteistyöhön, jonka piiriin kuuluvat muun muassa tulliasiat, energia, tiede, koulutus, tietoyhteiskunta, liikenne, ympäristö, kuluttajansuoja sekä rahanpesun, huumerikollisuuden ja terrorismin torjunta. Sopimus käynnistää myös siirtolaisuuden hallintaan liittyvän vuoropuhelun ja sisältää takaisinottovelvoitteen. Sopimus on yhteisön seitsemäs Euroopan ulkopuolisen Välimeren maan tai viranomaisen kanssa allekirjoitettu assosiaatiosopimus. Assosiaatiosopimukset Tunisian, Marokon, Israelin ja Jordanian kanssa ovat voimassa, Egyptin ja Libanonin sopimukset on allekirjoitettu ja palestiinalaishallinnon kanssa on voimassa väliaikainen sopimus. Suomi on ratifioinut Egyptin assosiaatiosopimuksen. Sopimusneuvottelut Syyrian kanssa saatettiin käytännössä päätökseen joulukuussa 2003. (UM ulkoasiainneuvos Heikki Hannikainen 1605 6031)

Esitys (HE 175/2003 vp) laeiksi kiinteistönmuodostamislain ja kiinteistörekisterilain muuttamisesta. Kiinteistönmuodostamislain ja kiinteistörekisterilain yhteisiä alueita koskevia säännöksiä muutetaan siten, että kiinteistöjen yhteisten alueiden, erityisesti yhteisten vesialueiden ja yhteisten vesijättöjen osalta kiinteistöjärjestelmä selkeytyy ja vesijättöalueiden hallinnointi tulee selkeämmäksi. Myös rekisteriyksiköiden ulottuvuus voidaan määritellä nykyistä tarkemmin. (MMM vanhempi hallitussihteeri Elma Solonen 1605 2709)

Esitys (HE 176/2003 vp) laeiksi porotalouden ja luontaiselinkeinojen rahoituslain sekä kolttalain muuttamisesta. Porotalouden ja luontaiselinkeinojen rahoituslakiin sekä kolttalakiin tehdään perustuslain yksityiselämän suojaa, asetuksen antamista ja hallintotehtävän antamista muulle kuin viranomaiselle koskevien säännösten edellyttämät muutokset. Kolttalakia muutetaan siten, että kolttien luottamusmiehen apuna toimivan sihteerin palkkio ja kulut voidaan maksaa maatilatalouden kehittämisrahaston varoista. Lisäksi lakeihin tehdään eräitä teknisluonteisia muutoksia. (MMM hallitussihteeri Jukka Mirvo 1605 4236)

Esitys (HE 177/2003 vp) Moldovan kanssa kansainvälisestä maantieliikenteestä tehdyn sopimuksen hyväksymisestä ja laiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta. Sopimus on Suomen ja eräiden Euroopan unionin ulkopuolisten valtioiden kanssa tehtyjen sopimusten kaltainen ja sen tarkoituksena on saattaa maiden välisten maantiekuljetusten järjestelyt kansainvälisen käytännön mukaisiksi. (LVM hallitusneuvos Mikael Nyberg 1602 8474)

Esitys (HE 178/2003 vp) Uzbekistanin kanssa kansainvälisestä maantieliikenteestä tehdyn sopimuksen ja sen lisäpöytäkirjan hyväksymisestä ja laiksi sopimuksen ja lisäpöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta. Sopimus on Suomen ja eräiden Euroopan unionin ulkopuolisten valtioiden kanssa tehtyjen sopimusten kaltainen ja sen tarkoituksena on saattaa maiden välisten maantiekuljetusten järjestelyt kansainvälisen käytännön mukaisiksi. (LVM hallitusneuvos Mikael Nyberg 1602 8474)

Esitys (HE 179/2003 vp) Valko-Venäjän kanssa kansainvälisestä maantieliikenteestä tehdyn sopimuksen ja sen lisäpöytäkirjan hyväksymisestä ja laiksi sopimuksen ja lisäpöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta. Sopimus on Suomen ja eräiden Euroopan unionin ulkopuolisten valtioiden kanssa tehtyjen sopimusten kaltainen ja sen tarkoituksena on saattaa maiden välisten maantiekuljetusten järjestelyt kansainvälisen käytännön mukaisiksi. (LVM hallitusneuvos Mikael Nyberg 1602 8474)

Esitys (HE 180/2003 vp) laeiksi luvanvaraisesta tavaraliikenteestä tiellä annetun lain ja luvanvaraisesta henkilöliikenteestä tiellä annetun lain muuttamisesta. Kansainvälisten kuljetuslupien myöntäminen siirretään liikenne- ja viestintäministeriöstä tulliin ja Ajoneuvohallintokeskukseen. Henkilöliikenteen kansainvälisen satunnaisliikenteen valvonta-asiakirjan ja kuljetusluvan myöntäminen siirretään liikenne- ja viestintäministeriöstä Ajoneuvohallintokeskukseen. Kansainvälisen henkilöliikenteen linjaliikennelupien myöntäminen siirretään lääninhallituksiin. Lisäksi säädetään kuljetuslupien myöntämisen edellytyksistä ja niiden palauttamisesta lupaviranomaisille. Samalla tehdään joitakin vähäisiä tarkennuksia eräisiin säännöksiin. Lait ovat tarkoitettu tulemaan voimaan 1.4.2004. (LVM hallitusneuvos Mikael Nyberg 1602 8474)

Esitys (HE 181/2003 vp) laiksi työsuojeluhallinnosta annetun lain 3 §:n muuttamisesta. Sosiaali- ja terveysministeriö voi toiminnan tehostamiseksi siirtää jonkun toimialan tai määritellyn tehtävän yhden tai useamman työsuojelupiirin työsuojelutoimiston valvontaan. (STM vanhempi hallitussihteeri Antti Posio (03) 260 8420)

EDUSKUNNAN VASTAUKSET

Tasavallan presidentti vahvisti 30.1.2004 seuraavat lait:

Laki Ahvenanmaan itsehallintolain muuttamisesta (LJL 1/2003 vp). EU-asioihin liittyvästä valtakunnan ja maakunnan välisestä hallintovallan jakautumisesta säädetään nykyistä tarkemmin, maakunnan mahdollisuuksia osallistua EU-asioiden valmisteluun parannetaan ja itsehallintolakia sopeutetaan eräiltä osin perustuslakiin. Maakuntapäivien säätämät ns. budjettilait voidaan poikkeustapauksissa saattaa voimaan nopeutetussa järjestyksessä ja kansainvälisten sopimusten hyväksymismenettelyä yksinkertaistetaan. Laki tulee voimaan 1.6.2004. (OM lainsäädäntöneuvos Sten Palmgren 1606 7745)

Laki seutuvaltuustokokeilusta ja laki seutuyhteistyökokeilusta annetun lain muuttamisesta (HE 41/2003 vp). Kyseessä on määräaikainen kokeilulaki, jonka tarkoituksena on hankkia kokemuksia seudullisesta kansanvaltaisesta ja ylikunnallisesta päätöksenteosta ja sen vaikutuksista julkisten palvelujen rahoitukseen, järjestämiseen, saatavuuteen ja laatuun sekä kunnallishallintoon. Lakia voidaan soveltaa seutuyhteistyökokeilulain mukaisilla kokeiluseuduilla. Kokeiluseuduille tulee mahdolliseksi siirtää tehtäviään seudun kattavalle asukkaiden välittömillä vaaleilla valitsemalle seutuvaltuustolle seutuyhteistyökokeilusta annetun lain mukaisesti. Kokeiluseudun kunnat sopivat seutuvaltuuston perustamisesta ja valtioneuvosto vahvistaa sopimuksen. Seutuvaltuustolle siirrettävien tehtävien tulee olla merkitykseltään laajakantoisia ja keskeisiä seudun ja sen kuntien palvelujen järjestämisen, talouden tai kehittämisen kannalta. Seutuvaltuusto päättää seudun hallinnon toiminnan ja talouden keskeisistä tavoitteista, tarpeellisista hallintosäännöistä ja muista johtosäännöistä, vuotuisesta talousarviosta ja määrärahojen jakamisesta. Seutuvaltuustossa on vähintään 27 ja enintään 85 jäsentä ja vähintään yksi jäsen seudun jokaisesta kunnasta. Samalla pidennetään tietyin muutoksin seutuyhteistyökokeilulain voimassaoloaikaa vuoden 2012 loppuun, koska sen voimassaolo on edellytys seutuvaltuustokokeilulle. Lait tulevat voimaan 9.2.2004 ja ovat voimassa 31.12.2012 saakka. (SM lainsäädäntöjohtaja Pertti Laitinen 1604 2813)

Laki kulutustavaroiden ja kuluttajapalvelusten turvallisuudesta ja laki eräiden vakavaa vaaraa aiheuttavien tuotteiden markkinoille saattamista, kaupan pitämistä ja käyttöä rajoittavien toimenpiteiden ilmoittamisesta Euroopan yhteisöjen komissiolle (HE 127/2003 vp). Voimassa oleva tuoteturvallisuuslaki korvataan kokonaisuudessaan uudella lailla kulutustavaroiden ja kuluttajapalvelusten turvallisuudesta. Lain soveltamisalaa laajennetaan tuoteturvallisuuslakiin verrattuna niin, että laissa elinkeinonharjoittajalle asetettavia velvoitteita ja seuraamuksia voidaan kohdistaa myös sellaisiin palvelun tarjoajiin, jotka luovuttavat tavaroita tai palveluksia kuluttajiin rinnastettavien henkilöiden käytettäväksi. Valvontaviranomaiset voivat laissa säädetyin edellytyksin kieltää vaarallisen kulutustavaran maastaviennin, jos kulutustavara voi aiheuttaa vakavan terveysvaaran. Muutokset liittyvät suurelta osin Euroopan parlamentin ja neuvoston yleisestä tuoteturvallisuudesta annetun direktiivin täytäntöönpanoon Suomessa. Samalla säädetään laki eräiden vakavaa vaaraa aiheuttavien tuotteiden markkinoille saattamista, kaupan pitämistä ja käyttöä rajoittavien toimenpiteiden ilmoittamisesta Euroopan yhteisöjen komissiolle. Lait tulevat voimaan 16.2.2004. Lain kulutustavaroiden ja kuluttajapalvelusten turvallisuudesta 14,15,20 ja 21 §:n säännökset valvonnasta perittävistä maksuista tulevat voimaan 1.1.2006. (KTM kaupallinen neuvos Ilkka Cantell 1606 3531)

Tasavallan presidentti hyväksyi Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden sekä Chilen tasavallan välisen assosiaatiosopimuksen ja vahvisti lain Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden sekä Chilen tasavallan välisen assosiaatiosopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta (HE 99/2003 vp). Sopimuksen perustana ovat vuonna 1990 tehty Euroopan yhteisön ja Chilen yhteistyösopimus sekä vuonna 1996 tehty Euroopan yhteisön ja Chilen yhteistyötä koskeva puitesopimus. Sopimuksen päämääränä on laajentaa Euroopan unionin ja Latinalaisen Amerikan alueellisen yhdentymisen osapuolina olevien valtioiden suhteita näiden kahden alueen strategisen assosiaation edistämiseksi ja lujittaa osapuolten välistä poliittista vuoropuhelua. EU:n ja Mercosur-maiden ja Chilen kanssa yhdessä aloitetut sopimusneuvottelut saatiin ensiksi päätökseen Chilen kanssa. Sopimus kattaa erityisesti politiikan, kaupan, talouden, rahoituksen, tieteen, tekniikan, kulttuurin ja julkishallinnon yhteistyön sekä yhteistyön sosiaalialalla. Kauppapoliittisena tavoitteena on tavarakaupan vapauttaminen asteittain ja vastavuoroisesti vuonna 1994 tehdyn tullitariffeja ja kauppaa koskevan yleissopimuksen mukaisesti. Lain voimaantulosta säädetään tasavallan presidentin asetuksella. (UM ulkoasiainneuvos Hannele Tikanvaara 1605 5658)

Tasavallan presidentti hyväksyi Pohjoismaisesta kulttuurirahastosta tehdyn sopimuksen muuttamisesta tehdyn sopimuksen ja vahvisti lain Pohjoismaisesta kulttuurirahastosta tehdyn sopimuksen muuttamisesta tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta (HE 146/2003 vp). Sopimuksella täsmennetään Pohjoismaisen kulttuurirahaston oikeudellista asemaa ja selkiytetään rahaston vastuuta hallinnollisista tehtävistä. Lain voimaantulosta säädetään tasavallan presidentin asetuksella. (OPM hallitusneuvos Erkki Norbäck 1607 7444)

TASAVALLAN PRESIDENTIN ASETUKSET

Tasavallan presidentti antoi 30.1.2004 seuraavat asetukset:

Tasavallan presidentin asetus Kansainvälisen viinijärjestön perustamisesta tehdyn sopimuksen voimaansaattamisesta ja sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun lain voimaantulosta. Kansainvälisen viinijärjestön perustamisesta tehty sopimus on voimassa 1.1.2004 alkaen. Sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annettu laki (1563/2001) tulee voimaan 4.2.2004. Asetus tulee voimaan 4.2.2004. (UM lainsäädäntöneuvos Päivi Kaukoranta 1605 5715)

Tasavallan presidentin asetus koealueesta Kioton mekanismien soveltamiseksi Itämeren alueella tehdyn sopimuksen voimaansaattamisesta. Sopimus tulee voimaan 1.2.2004. Asetus tulee voimaan 1.2.2004. (UM lainsäädäntöneuvos Päivi Kaukoranta 1605 5715)

Tasavallan presidentin asetus rajavartiolaitoksen sotilaskäskyasioista, virkapuvusta, tunnuksista sekä ansiomerkeistä annetun tasavallan presidentin asetuksen muuttamisesta. Nykyistä asetusta (268/2000) muutetaan rajavartiolaitoksen virkarakenteen selkeyttämiseksi. Lisäksi rajavartiolaitoksen sotilasarvoja koskeviin säännöksiin tehdään puolustusvoimien koulutusuudistuksen edellyttämät muutokset. Asetus tulee voimaan 1.3.2004. (SM rajavartiolaitoksen lainsäädäntöneuvos Tomi Vuori 0204 10 6600)

KANSAINVÄLISET ASIAT

Tasavallan presidentti päätti 30.1.2004 seuraavat kansainväliset asiat:

Tsekin tasavallan, Viron tasavallan, Kyproksen tasavallan, Latvian tasavallan, Liettuan tasavallan, Unkarin tasavallan, Maltan tasavallan, Puolan tasavallan, Slovenian tasavallan ja Slovakian tasavallan osallistumista Euroopan talousalueeseen koskevan sopimuksen ratifioiminen. (UM lähetystöneuvos Harri Salmi 1605 6178)

Suurlähettiläs Jorma Julinin tai hänen estyneenä ollessaan hänen sijaisensa valtuuttaminen allekirjoittamaan vahingonkorvausvastuusta ydinvoiman alalla Pariisissa 29.7.1960 tehtyä yleissopimusta ja sitä täydentävää Brysselissä 31.1.1963 tehtyä lisäyleissopimusta muuttavat pöytäkirjat. Suomi antaa pöytäkirjan allekirjoittamisen yhteydessä Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön OECD:n pääsihteerille kirjallisen ilmoituksen siitä, että allekirjoittaminen tapahtuu Euroopan unionin neuvoston 27.11.2003 tekemän päätöksen (2003/882/EY) mukaisesti. (KTM hallitusneuvos Yrjö Sahrakorpi 1606 4702)

MUUTA

Tasavallan presidentti päätti 30.1.2004 seuraavat asiat:

Tasavallan presidentti päätti olla käyttämättä veto-oikeuttaan seuraavien maakuntalakien osalta, jotka näin ollen tulevat voimaan: maakuntalaki Ahvenanmaan maakunnan ajokorttilain muuttamisesta, maakuntalaki Ahvenanmaan maakunnan tieliikennelain 69 ja 78 §:n muuttamisesta sekä maakuntalaki ajoneuvojen katsastuksesta ja rekisteröinnistä annetun maakuntalain 43 §:n muuttamisesta. (OM lainsäädäntöneuvos Sten Palmgren 1606 7745)

NIMITYSASIAT

Tasavallan presidentti päätti 30.1.2004 seuraavat nimitysasiat:

Alivaltiosihteeri Jaakko Laajava ulkoasiainhallinnon ulkoasiainneuvoksen virkaan ja Lontoossa olevan suurlähetystön päällikön tehtävään 1.1.2005 lukien, ulkoasiainneuvos Birgitta Stenius-Mladenov Ljubljanassa olevan suurlähetystön päällikön tehtävään 1.3.2004 lukien ja ulkoasiainneuvos Manu Virtamo Los Angelesissa olevan pääkonsulaatin päällikön tehtävään 1.3.2004 lukien. (UM lainsäädäntöneuvos Ari Rouhe 1605 5677)

Maputossa olevan suurlähetystön päällikön, suurlähettiläs Markku Kauppisen sivuakkreditointi Angolaan ja Malawiin. (UM lainsäädäntöneuvos Ari Rouhe 1605 5677)

Hallinto-oikeustuomari Ritva Irene Isomoisio Turun hallinto-oikeuden hallinto-oikeustuomarin virkaan 1.2.2004 lukien, käräjätuomari Maija-Liisa Riepula Kuusamon käräjäoikeuden käräjätuomarin virkaan 1.2.2004 lukien, käräjätuomari Sinikka Hannele Tuisku Tuusulan käräjäoikeuden käräjätuomarin virkaan 1.2.2004 lukien, käräjätuomari Iris Kristiina Rapeli Turun käräjäoikeuden käräjätuomarin virkaan 1.3.2004 lukien sekä määräaikainen vakuutusoikeustuomari, asessori Larry Juhani Grönlund vakuutusoikeuden ensiksi täytettävään vakuutusoikeustuomarin virkaan ja määräaikainen vakuutusoikeustuomari, asessori Osmo Kullervo Kurki toiseksi täytettävään vakuutusoikeustuomarin virkaan 1.2.2004 lukien. (OM hallitusneuvos Heikki Liljeroos 1606 7608)

Everstiluutnantti Pertti Immonen puolustusministeriön vanhemman osastoesiupseerin virkaan kolmen vuoden määräajaksi 1.2.2004 alkaen. (PLM vanhempi hallitussihteeri Helena Hakomäki 1608 8120)

VALTIONEUVOSTO

VALTIONEUVOSTON ASETUKSET

Valtioneuvosto antoi 29.1.2004 seuraavat asetukset:

Valtioneuvoston asetus valtiovarainministeriöstä annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta. Asetuksella tehdään muutokset, jotka johtuvat 1.1.2004 voimaantulleista valtion talousarviosta annetun lain (423/1988) muutoksista. Lailla on perustettu valtiovarainministeriöön valtiovarain controller -toiminto ja siihen valtioneuvoston controllerin ja apulaiscontrollerin virat. Asetuksessa säädetään valtioneuvoston controllerin ja apulaiscontrollerin kelpoisuusvaatimuksista. Asetukseen otetaan säännökset valtiovarain controller -toiminnosta valtiovarainministeriön toimintona. Lisäksi asetuksessa säädetään valtiovarainministeriöön perustetun neuvottelujohtajan viran kelpoisuusvaatimuksista. Asetus tulee voimaan 1.2.2004. (VM hallitusneuvos Heikki Euramo 1603 3130)

Valtioneuvoston asetus valtionavustuksesta eläimen omistajalle sikojen ja siipikarjan raatojen hävittämisestä aiheutuviin kustannuksiin. Asetuksella säädetään niistä perusteista ja menettelystä, jota noudatetaan myönnettäessä valtionavustusta tiloilla itsestään kuolleiden tai lopetettujen sikojen ja siipikarjan raatojen hävittämisestä eläimen omistajalle aiheutuviin kustannuksiin. Asetus tulee voimaan 31.1.2004. (MMM apulaisosastopäällikkö Riitta-Liisa Heinonen 1605 3337)

Valtioneuvoston asetus viestintähallinnosta. Viestintähallinnosta annetaan uusi asetus, joka samalla kumoaa voimassa olevan asetuksen (697/2001). Uuden asetuksen antamisen syynä on se, että Viestintäviraston ylijohtajan nimike on muutettu pääjohtajaksi. Koska pääjohtaja on mainittu lähes jokaisessa asetuksen pykälässä, on tarkoituksenmukaista antaa kokonaan uusi asetus. Voimassa olevaan asetukseen on tehty ainoastaan nimikkeen muuttumisen edellyttämät tekniset muutokset. Asetus tulee voimaan 1.2.2004. (LVM erityisasiantuntija Kirsi Miettinen 1602 8305)

Valtioneuvoston asetus vaarallisten tai merta pilaavien aineiden aluskuljetuksiin liittyvistä ilmoitusvelvollisuuksista annetun asetuksen muuttamisesta. Asetus muutetaan vastaamaan Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2002/59/EY (valvontadirektiivi) säännöksiä. Direktiivillä perustettiin alusliikennettä koskeva seuranta- ja tietojärjestelmä. Direktiivillä myös kumottiin neuvoston direktiivi 93/75/ETY, joka on Suomessa saatettu voimaan asetuksella vaarallisten tai merta pilaavien aineiden aluskuljetuksiin liittyvistä ilmoitusvelvollisuuksista. Asetuksella pannaan täytäntöön direktiivin 2002/59/EY II jakso, joka kumoaa neuvoston direktiivin 93/75/EY. Asetuksella muutetaan soveltamisalaa ja määritelmiä vastaamaan uutta direktiiviä sekä tarkennetaan ilmoitusvelvollisuutta ja aluksesta tehtäviä ilmoituksia. Lisäksi säädetään aluksista tehtävistä ilmoituksista vapauttamisesta. Asetus tulee voimaan 5.2.2004. (LVM hallitussihteeri Minna Kivimäki 1602 8573)

Valtioneuvoston asetus lasten ja nuorten psykiatriseen hoitoon ja kuntoutukseen vuonna 2004 maksettavan valtionavustuksen myöntämisperusteista. Asetuksella vahvistetaan valtion vuoden 2004 talousarvion momentilla 33.32.37 alle 16-vuotiaiden lasten psykiatriseen hoitoon ja kuntoutukseen ja palvelujen edelleen kehittämiseen osoitetun määrärahan myöntämisperusteet. Lääninhallitukset myöntävät avustuksen sairaanhoitopiireille. Määräraha on jaettu sairaanhoitopiireille niiden jäsenkuntien alle 16-vuotiaiden lukumäärien suhteessa. Valtionavustus on enintään 80 prosenttia toiminnan aiheuttamista kustannuksista. Asetus tulee voimaan 1.2.2004. (STM hallitusneuvos Pekka Järvinen 1607 3800)

VALTIONEUVOSTON PÄÄTÖKSET

Valtioneuvosto teki yleisistunnossa 29.1.2004 seuraavat päätökset:

Päätös vahvistaa vuoden 2004 lähialueyhteistyömäärärahoja koskeva käyttösuunnitelma. Vuoden 2004 talousarviossa ulkoasiainministeriön pääluokkaan momentille 24.50.66 (Lähialueyhteistyö) on tarkoitukseen varattu 25 374 000 euroa, mistä nyt vahvistetaan 24 424 866 euron käyttösuunnitelma. (UM lähetystöneuvos Laura Kakko 1605 5625)

Päätös sisäasiainministeriön hallinnonalalla käytettävän valtion myöntämisvaltuuden alueellisesta jaosta vuonna 2004 (Interreg III A; Saaristo, Merenkurkku-MittSkandia, Pohjoinen, Karjala, Kaakkois-Suomi ja Etelä-Suomen rannikkoseutu). Aluekehittämisviranomaisina toimiville maakunnan liitoille jaetaan vuoden 2004 valtion talousarvion momentilta 26.98.62 valtion rahoitusosuutena myöntämisvaltuutta yhteensä 4 630 000 euroa käytettäväksi EU:n rakennerahastojen ohjelmakaudelle 2000-2006 laadittujen Interreg III A-ohjelma-asiakirjojen mukaisiin toimenpiteisiin seuraavasti: Saariston Interreg III A-ohjelma-asiakirjan mukaisiin toimenpiteisiin yhteensä 218 000 euroa, Merenkurkku-MittSkandian Interreg III A-ohjelma-asiakirjan mukaisiin toimenpiteisiin yhteensä 957 000 euroa, Pohjoisen Interreg III A-ohjelma-asiakirjan mukaisiin toimenpiteisiin yhteensä 400 000 euroa, Karjalan Interreg III A-ohjelma-asiakirjan mukaisiin toimenpiteisiin yhteensä 1 143 000 euroa, Kaakkois-Suomen Interreg III A-ohjelma-asiakirjan mukaisiin toimenpiteisiin yhteensä 1 045 000 euroa ja Etelä-Suomen rannikkoseudun Interreg III A-ohjelma-asiakirjan mukaisiin toimenpiteisiin yhteensä 867 000 euroa. (SM aluekehitysjohtaja Mårten Johansson 1604 4527)

Päätös sisäasiainministeriön hallinnonalalla käytettävien Euroopan sosiaalirahaston varojen ja valtion rahoitusosuuden alueellisesta jaosta (tavoite 1; Itä-Suomi ja Pohjois-Suomi). Tavoite 1 -ohjelma-alueella aluekehittämisviranomaisina toimiville maakunnan liitoille jaetaan myöntämisvaltuutta vuoden 2004 talousarvion momentilta 34.05.61.1 Euroopan sosiaalirahaston rahoitusosuutena yhteensä 998 000 euroa sekä valtion rahoitusosuutena momentilta 26.98.62.2 yhteensä 762 000 euroa Itä-Suomen ja Pohjois-Suomen tavoite 1 -ohjelma-asiakirjojen mukaisiin toimenpiteisiin. (SM aluekehitysjohtaja Tiina Tikka 1604 2340)

Päätös sisäasiainministeriön hallinnonalalla käytettävien Euroopan sosiaalirahaston varojen ja valtion rahoitusosuuden alueellisesta jaosta (tavoite 2; Etelä-Suomi ja Länsi-Suomi). Tavoite 2 -ohjelma-alueella aluekehittämisviranomaisina toimiville maakunnan liitoille jaetaan myöntämisvaltuutta vuoden 2004 talousarvion momentilta 34.05.61.1 Euroopan sosiaalirahaston rahoitusosuutena yhteensä 1 550 000 euroa sekä valtion rahoitusosuutena momentilta 26.98.62.2 yhteensä 1 927 000 euroa Etelä-Suomen ja Länsi-Suomen tavoite 2 -ohjelma-asiakirjojen mukaisiin toimenpiteisiin. (SM aluekehitysjohtaja Tiina Tikka 1604 2340)

Päätös oikeuttaa valtiovarainministeriö merkitsemään Suomen valtion puolesta Arek Oy:n osakkeita 630 000 euron määrästä suunnatussa osakeannissa ja oikeuttaa valtiovarainministeriö hyväksymään ja allekirjoittamaan osakkeiden merkitsemiseen liittyvät asiakirjat. (VM finanssineuvos Jarmo Kilpelä 1603 4927)

Päätös Euroopan sosiaalirahasto-osuuden sekä vastaavan kansallisen myöntämisvaltuuden osoittamisesta lääninhallitusten ja Opetushallituksen käytettäväksi, tavoiteohjelmien 1,2 ja 3 toteuttamiseen. Etelä-Suomen lääninhallitukselle, Länsi-Suomen lääninhallitukselle, Itä-Suomen lääninhallitukselle, Oulun lääninhallitukselle ja Lapin lääninhallitukselle sekä Opetushallitukselle valtion vuoden 2004 talousarvion momentilta 34.05.61 osoitetaan myöntämisvaltuutta yhteensä 38 053 000 euroa EU:n ohjelmakauden 2000-2006 tavoiteohjelmien toimenpiteiden toteutukseen. Lisäksi päätöksellä osoitetaan Etelä-Suomen lääninhallitukselle, Länsi-Suomen lääninhallitukselle, Itä-Suomen lääninhallitukselle, Oulun lääninhallitukselle ja Lapin lääninhallitukselle sekä Opetushallitukselle kansallisena rahoitusosuutena valtion vuoden 2004 talousarvion momentilta 29.01.62 myöntämisvaltuutta yhteensä 38 027 000 euroa EU:n ohjelmakauden 2000-2006 tavoiteohjelmien toimenpiteiden toteutukseen. (OPM talousjohtaja Eero Pulkkinen 1607 7434)

Periaatepäätös kansalliseksi laajakaistastrategiaksi. Periaatepäätös edistää tehokkaan ja kattavan viestintäinfrastruktuurin kehittymistä maahan ja sen mukaiset toimenpiteet toteuttavat hallitusohjelman mukaisen tavoitteen nopeiden tietoliikenneyhteyksien saatavuudesta. Strategia on keskeinen osa hallituksen tietoyhteiskuntapolitiikkaa. Periaatepäätös löytyy internetosoitteesta http://www.mintc.fi/www/sivut/suomi/tele/laajakaista_periaatepaatos.pdf. (LVM osastopäällikkö Harri Pursiainen 1602 8389)

Päätös asettaa valtuuskunta Kansainvälisen merenkulkujärjestön alusten painolastivesien ja sedimenttien käsittelyä ja valvontaa koskevaa yleissopimusta käsittelevään diplomaattikonferenssiin Lontoossa 9.-13.2.2004. Valtuuskunnan puheenjohtaja on hallitussihteeri Minna Kivimäki liikenne- ja viestintäministeriöstä ja jäsenet ovat neuvotteleva virkamies Maija Pietarinen ympäristöministeriöstä sekä merenkuluntarkastaja Mirja Ikonen Merenkulkulaitoksesta. Liikenne- ja viestintäministeriö oikeutetaan määräämään valtuuskunnalle tarvittavat asiantuntijat. (LVM hallitusneuvos Aila Salminen 1602 8491)

Päätös vahvistaa Ilmailulaitoksen vuoden 2004 palvelu- ja muut toimintatavoitteet, asettaa tulostavoite sekä päättää Ilmailulaitokselle myönnettävistä takausvaltuuksista ja korvauksista. Päätöksessä vahvistetaan Ilmailulaitoksen vuoden 2004 palvelu- ja muut toimintatavoitteet, asetetaan tulostavoitteeksi 7 900 000,00 euroa ja päätetään Ilmailulaitokselle myönnettävistä korvauksista. Lisäksi oikeutetaan Ilmailulaitos antamaan vastavakuutta vaatimatta omavelkaisia takauksia lentokenttä- ja lennonvarmistuspalveluja tuottavien tytäryhtiöidensä tai Ilmailulaitoksen toimialaan liittyvien kiinteistöyhtiöidensä ottamien lainojen vakuudeksi. (LVM neuvotteleva virkamies Esko Pyykkönen 1602 8624)

Päätös jättää peruuttamatta Digita Oy:n verkkotoimiluvat. Omistajanvaihdokseen ei sisälly sellaisia seikkoja, jotka antaisivat aiheen toimilupien peruuttamiseen. (LVM neuvotteleva virkamies Riku Ahola 1602 8611)

Päätös myöntää Suomen Erillisverkot Oy:lle toimilupa verkkopalvelun tarjontaan viranomaisverkossa. VIRVE -verkko on viranomaiskäyttöön tarkoitettu digitaalinen radioverkko, jonka tarkoituksena on tehostaa viranomaisten toimintaa ja yhteistyötä ensisijaisesti turvallisuuteen liittyvissä asioissa. Verkon ensisijaisia käyttäjiä ovat valtion ja kuntien turvallisuusviranomaiset. (LVM neuvotteleva virkamies Riku Ahola 1602 8611)

Päätös asettaa valtuuskunta Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestössä OECD:ssä 12.2.2004 pidettävään kokoukseen, jonka yhteydessä on tarkoitus allekirjoittaa ydinvastuualan yleissopimuksia muuttavat pöytäkirjat ja oikeutaa kauppa- ja teollisuusministeriö määräämään valtuuskunnalle tarvittavat asiantuntijat ja sihteeri. Valtuuskunnan puheenjohtaja on suurlähettiläs Jorma Julin ja jäsenet ovat kehitysyhteistyöneuvos Pirkko-Liisa Kyöstilä ja hallitusneuvos Yrjö Sahrakorpi. Kauppa- ja teollisuusministeriö oikeutetaan määräämään valtuuskunnalle tarvittavat asiantuntijat ja sihteeri. (KTM teollisuusneuvos Jussi Manninen 1606 4830)

Päätös myöntää lakimies Tuula Gottlebenille ero kuluttajavalituslautakunnan yleisen osaston jaoston X varajäsenen tehtävistä ja määrätä hänen tilalleen ylitarkastaja Markku Kinnunen lautakunnan jäljellä olevaksi toimikaudeksi. (KTM ylitarkastaja Eeva-Liisa Koltta-Sarkkanen 1606 3518)

Päätös kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalalla käytettävien Euroopan aluekehitysrahaston varojen ja valtion rahoitusosuuden alueellisesta jaosta (tavoite 1; Itä-Suomi ja Pohjois-Suomi). Päätöksellä osoitetaan myöntämisvaltuutta vuodelle 2004 käytettäväksi työvoima- ja elinkeinokeskusten alueilla toteutettaviin Itä-Suomen tavoite 1 -ohjelman hankkeisiin yhteensä 40 224 766 euroa, josta Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) osuus on 20 548 883 euroa ja valtion osuus 19 675 883 euroa. Lisäksi osoitetaan myöntämisvaltuutta vuodelle 2004 käytettäväksi Pohjois-Suomen tavoite 1 -ohjelman hankkeisiin yhteensä 19 470 600 euroa, josta EAKR-osuus on 9 860 800 euroa ja valtion osuus 9 609 800 euroa. (KTM ylitarkastaja Minna Härkönen 1606 2089)

Päätös kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalalla käytettävien Euroopan aluekehitysrahaston varojen ja valtion rahoitusosuuden alueellisesta jaosta (tavoite 2; Etelä-Suomi ja Länsi-Suomi). Päätöksellä osoitetaan myöntämisvaltuutta vuodelle 2004 käytettäväksi työvoima- ja elinkeinokeskusten alueilla toteutettaviin Etelä-Suomen tavoite 2 -ohjelman hankkeisiin yhteensä 15 381 595 euroa, josta Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) osuus on 6 531 569 euroa ja valtion osuus 8 850 026 euroa. Etelä-Suomen siirtymäkauden hankkeisiin osoitetaan myöntämisvaltuutta 372 000 euroa, josta EAKR-osuus on 150 000 euroa ja valtion osuus 222 000 euroa. Lisäksi osoitetaan myöntämisvaltuutta vuodelle 2004 käytettäväksi työvoima- ja elinkeinokeskusten alueilla toteutettaviin kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalan rahoittamiin tavoite 2 Länsi-Suomen -ohjelman hankkeisiin 25 487 500 euroa, josta EAKR-osuus on 11 287 843 euroa ja valtion osuus on 14 199 657 euroa. Länsi-Suomen siirtymäkauden hankkeisiin osoitetaan myöntämisvaltuutta 1 319 000 euroa, josta EAKR-osuus on 669 000 euroa ja valtion osuus 650 000 euroa. (KTM ylitarkastaja Minna Härkönen 1606 2089)

Päätös vuoden 2004 valtion myöntämisvaltuuksien alueellisesta jaosta käytettäväksi Interreg III A-ohjelmien (Saaristo, Merenkurkku-Mittskandia, Etelä-Suomen rannikkoseutu, Kaakkois-Suomi ja Karjala) mukaisiin kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalan hankkeisiin. Päätöksellä jaetaan Interreg III A-ohjelma-alueilla toimiville työvoima- ja elinkeinokeskuksille vuoden 2004 valtion talousarvion momentilta 32.30.62 valtion rahoitusosuutena myöntämisvaltuutta ohjelma-alueittain yhteensä 1 250 000 euroa käytettäväksi EU:n rakennerahastojen ohjelmakaudelle 2000-2006 laadittujen Interreg III A-ohjelma-asiakirjojen mukaisiin toimenpiteisiin seuraavasti: Saariston Interreg III A 50 000 euroa, Merenkurkku-Mittskandian Interreg III A 50 000 euroa, Etelä-Suomen rannikkoseudun Interreg III A 50 000 euroa, KaakkoisSuomen Interreg III A 900 000 euroa ja Karjalan Interreg III A 200 000 euroa. (KTM ylitarkastaja Minna Härkönen 1606 2089)

Päätös asettaa poikkeusolojen vakuutustakuutoimikunta toimikaudeksi 1.2.2004-31.12.2006. Kokoonpano: puheenjohtaja: osastopäällikkö, ylijohtaja Tarmo Pukkila sosiaali- ja terveysministeriö; varapuheenjohtaja: hallitusneuvos Veikko Kantola valtiovarainministeriö; jäsenet: teollisuusneuvos Eeva-Liisa Virkkunen kauppa- ja teollisuusministeriö, vanhempi hallitussihteeri Rita Linna liikenne- ja viestintäministeriö, ylitarkastaja Teija Korpiaho Vakuutusvalvontavirasto ja vahinkovakuutuspäällikkö Hannu Ijäs Suomen Vakuutusyhtiöiden Keskusliitto. (STM hallitusneuvos Juhani Turunen 1607 4470)

Periaatepäätös - työterveyshuollon kehittämislinjoista. Periaatepäätös Työterveys 2015 - työterveyshuollon kehittämislinjat on pitkän aikavälin strategia, joka linjaa työterveyshuollon eri toimijoiden toteuttamaa toimintaa ja vastuualueita. Tärkeimmät strategiset linjaukset työterveyshuollon kehittämisessä vuoteen 2015 ovat 1. Työelämän laadun parantaminen, 2. Terveyden ja työkyvyn ylläpitäminen ja edistäminen, 3. Kattavien ja laadukkaiden työterveyshuoltopalvelujen turvaaminen. Periaatepäätös sisältää 10 kehittämislinjaa, joiden toteuttamiselle on määritelty ensisijainen vastuutaho/-tahot, yhteistyötahot ja menettelytavat. Periaatepäätös löytyy internetosoitteesta http://www.stm.fi/Resource.phx/publishing/documents/1423/index.htx. (STM lääkintöneuvos Matti Lamberg 1607 4342)

Päätös asettaa työturvallisuussäännöksiä valmisteleva neuvottelukunta toimikaudeksi 1.2.2004-31.12.2006. Kokoonpano (varajäsenet suluissa): puheenjohtaja: johtaja Leo Suomaa sosiaali- ja terveysministeriö (ylitarkastaja Marja-Leena Hiltunen sosiaali- ja terveysministeriö); varapuheenjohtaja: yli-insinööri Tuiri Kerttula sosiaali- ja terveysministeriö (yli-insinööri Riitta Järvenpää Kirkkola sosiaali- ja terveysministeriö); jäsenet: asiamies Tapio Kuikko Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliitto TT (asiamies Antti Mähönen Palvelutyönantajat), lakimies Timo Koskinen Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK (työympäristötoimitsija Raili Perimäki Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK), asiamies Irmeli Vuoriluoto Toimihenkilökeskusjärjestö STTK (yksikön johtaja Hannu Saarikangas AKAVA), jaostopäällikkö Ilpo Mattila Maa- ja Metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK (työmarkkina-asiamies Merja Berglund Suomen Yrittäjät), johtaja Heikki Ojanperä Teknisen Kaupan Liitto (johtaja Lauri Mäki Teknisen Kaupan liitto), tutkimusinsinööri Pirkko-Liisa Rasa Työterveyslaitos (erityistutkija Simo Salminen Työterveyslaitos), työmarkkinalakimies Ritva Liivala Kunnallinen Työmarkkinalaitos (ylitarkastaja Päivi Lanttola Valtion työmarkkinalaitos) ja työsuojeluinsinööri Tuula Haavasoja työsuojelun piirihallinto (ylitarkastaja Tuula Sahamies työsuojelun piirihallinto). (STM vanhempi hallitussihteeri Antti Posio (03) 260 8420)

Periaatepäätös hallituksen asuntopoliittiseksi ohjelmaksi. Hallituksen asuntopoliittinen ohjelma konkretisoi hallitusohjelmassa esitetyt linjaukset toimenpiteiksi. Ohjelman tarkoituksena on vähentää asuntomarkkinoiden syventyneen eriytymiskehityksen mukanaan tuomia ongelmia. Periaatepäätös löytyy internetosoitteesta http://www.vyh.fi/asuminen/ajankoht/asuntopoliittinen-ohjelma.htm. (YM asuntoneuvos Markku Tahvanainen 1603 9626)

Päätös määrätä ympäristöministeriön ylitarkastaja, oikeustieteen kandidaatti Anu Kääriäinen valtioneuvoston esittelijäksi. (YM hallitussihteeri Merja Suoninen 1603 9406)

Valtioneuvosto lähetti eduskunnalle 29.1.2004 seuraavat Euroopan unionin säädösehdotuksia koskevat valtioneuvoston kirjelmät:

Valtioneuvoston kirjelmä (U 68/2003) eduskunnalle komission ehdotuksesta asetuksiksi (rajaliikenne maaulkorajoilla ja väliaikaisilla maaulkorajoilla). Ensimmäisen asetuksen keskeinen sisältö on, että sillä valtuutetaan jäsenvaltiot tekemään vastavuoroisuuden perusteella kolmansien valtioiden kanssa sopimuksia, joilla helpotetaan maaulkorajan ylitysmenettelyjä ja otetaan käyttöön erityinen raja-alueen asukkaille tavanomaista viisumia lievemmin edellytyksin myönnettävä, useaan rajanylitykseen oikeuttava pitkäaikainen viisumi (viisumityyppi L). Toisen asetuksen keskeinen sisältö on, että sillä valtuutetaan jäsenvaltiot ja tulevat jäsenvaltiot tekemään keskenään sopimuksia, joilla helpotetaan vastavuoroisuuden perusteella tilapäisten maaulkorajojen ylityksiä jäsenvaltion ja tulevan jäsenvaltion sekä kahden tulevan jäsenvaltion välisillä maaulkorajoilla, siksi aikaa kunnes uudet jäsenvaltiot neuvoston erikseen päättämänä ajankohtana alkavat täysimääräisesti soveltaa Schengenin säännöstöä. (UM apulaisosastopäällikkö Marcus Laurent 1605 5701)

Valtioneuvoston kirjelmä (U 69/2003) eduskunnalle ehdotuksesta neuvoston direktiiviksi (korko- ja rojaltidirektiivin muuttaminen). Ehdotuksessa ehdotetaan direktiivin soveltamisalaa laajennettavaksi ottamalla direktiivin liitteenä olevaan yritystyyppiluetteloon kaksi uutta yhtiötyyppiä. Ne ovat eurooppayhtiö ja eurooppaosuuskunta. (VM finanssisihteeri Anders Colliander 1603 3163)

Valtioneuvoston kirjelmä (U 70/2003) eduskunnalle ehdotuksesta neuvoston asetukseksi (yhteisön autonomiset tariffikiintiöt; kalastustuotteet). Säädösehdotuksen liitteessä on lueteltu tuoteryhmät, joille ehdotetaan tullittomuutta tai alennettua tullia määrättyyn vuosittaiseen enimmäismäärään saakka. (VM ylitarkastaja Jukka Kekkonen 1603 3475)

NIMITYSASIAT

Valtioneuvosto päätti 29.1.2004 seuraavat nimitysasiat:

Valtioneuvosto myönsi lähetystöneuvos Rauli Suikkaselle palkatonta virkavapautta ulkoasiainhallinnon lähetystöneuvoksen virasta 1.6.2004-31.5.2006 Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankissa työskentelyä varten. (UM lainsäädäntöneuvos Ari Rouhe 1605 5677)

Yksikönjohtaja Hannu Veikko Luntiala Väestörekisterikeskuksen ylijohtajan (A 31) määräaikaiseen virkasuhteeseen 1.2.2004-30.9.2008. (SM ylijohtaja Pekka Kilpi 1604 2810)

Varatuomari Maija Salo maa- ja metsätalousministeriön hallitusneuvoksen (A 28) virkaan 1.2.2004 lukien. (MMM hallitusneuvos Kirsi Koskinen 1605 3327)

Eläinlääketieteen lisensiaatti Matti Aho maa- ja metsätalousministeriön elintarvike- ja terveysosaston osastopäällikön (A 31) määräaikaiseen virkasuhteeseen 1.2.2004-15.10.2007, kuitenkin enintään viran vakinaisen haltijan virkavapauden ajaksi. (MMM vanhempi hallitussihteeri Riitta Itkonen 1605 3331)

Eläinlääketieteen lisensiaatti Veli-Mikko Niemi maa- ja metsätalousministeriön elintarvike- ja terveysosaston apulaisosastopäällikön (A 29) määräaikaiseen virkasuhteeseen 1.2.2004-15.10.2007, kuitenkin enintään viran vakinaisen haltijan virkavapauden ajaksi. (MMM vanhempi hallitussihteeri Riitta Itkonen 1605 3331)

Oikeustieteen kandidaatti, varatuomari Tuula Lundén ympäristöministeriön ympäristöneuvoksen (A 26) määräaikaiseen virkasuhteeseen 1.2.2004-31.3.2005, kuitenkin enintään viran vakinaisen haltijan virkavapauden ajaksi. (YM hallitussihteeri Merja Suoninen 1603 9406)

RAHA-ASIAT

Valtioneuvoston raha-asiainvaliokunta puolsi istunnossaan 28.1.2004 seuraavia asioita:

F-18 Hornet -kaluston ylläpitopäivityksen hankinta. Ilmavoimien esikunta tekee Yhdysvaltain hallitusta edustavan US Navy International Programs Officen kanssa F-18 Hornet -kaluston ensimmäisen ylläpitopäivityksen (Mid Life Upgrade, MLU) sarja-asennusten laitteita ja teknistä tukea koskevan Foreign Military Sales (FMS) LOA-sopimuksen FI-P-LBC. Ilmavoimien F-18 Hornet -kalusto on ollut käytössä vuodesta 1995 lähtien ja se tulee poistumaan käytöstä tämänhetkisten suunnitelmien mukaan vuodesta 2025 lähtien. Elinkaaren aikana konetta, sen järjestelmiä ja sen käyttöä tukevia järjestelmiä on pidettävä ulkoista uhkaa ja sisäistä tarvetta vastaavina. F-18 Hornet -kalustoon tehdään sen eliniän aikana kaksi ylläpitopäivitystä, ensimmäinen vuosina 2007-2009 ja toinen tämänhetkisten suunnitelmien mukaan vuosina 2012-2015. Indeksisidonnainen perushinta on 113 232 855,00 Yhdysvaltain dollaria eli 89 924 440,12 euroa (kurssiin 1 EUR=1,2592 USD). (PLM neuvotteleva virkamies Jari Takanen 1608 8258)

Valtiovarainministeriön päätös Senaatti-kiinteistöjen palvelu- ja muista toimintatavoitteista sekä tulostavoitteista vuodelle 2004. Valtiovarainministeriö päättää eduskunnan hyväksymissä rajoissa Senaatti-kiinteistöjen vuoden 2004 palvelu- ja muista toimintatavoitteista sekä 112,9 miljoonan euron tulostavoitteesta. Vuoden 2004 tilinpäätöksen yhteydessä vuonna 2005 tehtäväksi tuloutukseksi asetetaan alustavasti 32,2 miljoonaa euroa. (VM osastopäällikkö Tuomas Sukselainen 1603 3105)

Vuoden 2003 talousarvion momentin 28.81.95 (Lakiin tai asetukseen perustuvat menot, joita varten talousarvioon ei ole erikseen merkitty määrärahaa) arviomäärärahan ylittäminen 221 329,02 eurolla. Määräraha käytetään Suomen valtion/Tullihallituksen maksettaviksi tuomittuihin vahingonkorvauksiin Oy AriSaukko Ab:tä ja tullimaksujen perintää koskevassa vahingonkorvausjutussa. (VM neuvotteleva virkamies Sirkka-Liisa Heino 1603 3153)

Vuoden 2003 talousarvion momentin 30.04.25 (Eläinlääkintähuolto) arviomäärärahan ylittäminen 45 000 eurolla. Määrärahan ylitys johtuu eläintautilain (55/1980) perusteella maksettavista scrapie-taudin vastustamiseksi suoritetuista saneeraustoimenpiteiden kustannuksista. (MMM osastopäällikkö Matti Aho 1605 3380)

Ydinenergianeuvottelukunnan pysyvien asiantuntijoiden nimeäminen. Kauppa- ja teollisuusministeriö saa kutsua kaksi henkilöä ydinenergianeuvottelukunnan pysyviksi asiantuntijoiksi neuvottelukunnan toimikauden loppuun 30.9.2006 asti. Kutsuttavat ovat varatoimitusjohtaja Ami Rastas Teollisuuden Voima Oy:stä ja toimitusjohtaja Harri Tuomisto Fortum Nuclear Services Oy:stä. (KTM teollisuusneuvos Jussi Manninen 1606 4830)

Valtiontakuurahaston talousarvion vahvistaminen vuodeksi 2004. Kauppa- ja teollisuusministeriö vahvistaa valtiontakuurahaston talousarvion. Vuoden 2004 suoriteperusteisen tuloksen ennakoidaan muodostuvan noin 0,3 miljoonaa euroa alijäämäiseksi. Rahaston kassaperusteisen tuloksen arvioidaan kuitenkin olevan noin 30 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Valtiontakuurahaston johtokunta on hyväksynyt talousarvioesityksen 5.12.2003. (KTM ylitarkastaja Tiina Ingman 1606 3656)

Sopimuksen tekeminen toimitilojen vuokraamisesta. Kansanterveyslaitokselle vuokrataan toimitiloja osoitteesta Mannerheimintie 166 G-rakennuksesta 1.1.2005 alkaen. Vuokrasopimuskauden pituus on 15 vuotta. (STM johtaja Tapani Melkas 1607 3886)

HALLITUKSEN NEUVOTTELUT

HALLITUKSEN ILTAKOULU 28.1.2004

Julkisen sektorin tuottavuutta voidaan lisätä rakenteita ja toimintatapoja muuttamalla

Julkisten palvelutuotantoyksiköiden välillä on suuria ja varsin pysyviä tehokkuuseroja, joita olosuhdetekijät eivät selitä. Eri tutkimusten ja selvitysten perusteella mm. sosiaali- ja terveyspalvelujen ja opetuspalvelujen tuottavuus voisi kasvaa 10-20 prosenttia, jos kaikki palveluntuottajat toimisivat yhtä tehokkaasti kuin tämän hetken tehokkaimmat. Tätäkin suurempaan tuottavuuden kasvuun voidaan päästä rakenteita, toimintatapoja ja tietotekniikan käyttöä uudistamalla.

Hallitus käsitteli 28. tammikuuta iltakoulussaan julkisen hallinnon tuottavuuden toimenpideohjelmaa.

Julkisten hankintojen arvo on noin 11 miljardia euroa vuodessa eli noin kolmannes julkisen sektorin käyttömenoista. Arvioiden mukaan hankintatointa tehostamalla voidaan saavuttaa n. 25 prosentin säästö varsinaisissa hankintakustannuksissa ja vähentää hankintojen hallintokuluja jopa 60 prosenttia. Talous- ja henkilöstöhallintoa sekä tukipalveluita voidaan tehostaa useita kymmeniä prosentteja mm. tuottamalla palvelut keskitetysti, hyödyntämällä paremmin tietotekniikkaa ja hyödyntämällä muiden julkisten tai yksityisten palvelutuottajien palveluja. Tehokkaimmillaan tukipalvelut voitaisiin tuottaa murto-osalla nykyisistä voimavaroista.

Julkisen sektorin tuottavuus nousuun

Väestön ikääntyminen lisää julkisten palvelujen tarvetta ja aiheuttaa pidemmällä tähtäyksellä mittavia menopaineita. Niitä voidaan purkaa kääntämällä julkisen sektorin laskeva tuottavuus nousuun. Jos julkisten palvelujen tuottavuus kasvaa muuta kansantaloutta hitaammin, on samojenkin palvelujen rahoittamiseksi kerättävä aina vaan enemmän veroja. Julkisten palvelujen oikean sisällön ja mitoituksen ohella on välttämätöntä varmistaa voimavarojen mahdollisimman tehokas kohdentaminen ja käyttö sekä tarvittavan työvoiman saanti tulevaisuudessa. Julkisen sektorin tuottavuuden kehittäminen on osa hallituksen toimintastrategiaa.

Ei mikään leikkausohjelma

Hallituskaudeksi asetetussa tuottavuusohjelmassa tarkennetaan edelleen kuvaa siitä, minkä suuruiseen tuottavuuden kasvuun on mahdollisuuksia ja miten paljon voimavaroja saadaan näin ohjatuksi uusiin käyttötarkoituksiin. Mistään säästö- tai leikkausohjelmasta ei ole kyse, vaan tavoitteeksi on asetettu suunniteltu ja todennettavissa oleva tuottavuuden kasvu ja tuottavuushyötyjen suunnitelmallinen käyttö.

Osaaminen korostuu töiden muuttuessa

Tuottavuuden parantamisessa tähdätään noin kymmenen lähivuoden aikana vaikuttaviin toimenpiteisiin. Uudistukset voidaan mukauttaa lisääntyvään eläkkeelle siirtymiseen ja tehtäviä voidaan kehittää niin kiinnostaviksi, että niihin voidaan saada työvoimaa. Muutokset on toteutettava osana organisaatioiden rakenteiden ja toimintatapojen kehittämistä. Niiden toteutustavan on tuettava eläkkeellesiirtymisiän myöhentymistä ja osaamisen hallittua kehittämistä.

Tuottavuuden kehittämisen henkilöstöasioissa parannetaan yhteistyötä julkisen sektorin ammatillisten järjestöjen kanssa ja varmistetaan hyvä yhteistoimintamenettely hallinnon eri tasoilla.

Omat ohjelmat kullekin hallinnonalalle

Valtionhallinnon tuottavuusohjauksen keskeisiä välineitä ovat ministeriöittäin laadittavat hallinnonalan tuottavuusohjelmat, toiminta- ja taloussuunnitelmat, kehysmenettely, talousarviomenettely, tulosohjaus sekä toimintakertomus- ja tilinpäätösmenettely.

Puolustus-, valtiovarain-, maa- ja metsätalous-, kauppa- ja teollisuus- sekä ympäristöministeriö ovat jo aloittaneet oman tuottavuusohjelmansa valmistelun. Näiden keskeiset toteuttamislinjat sisällytetään vuoden 2005 talousarvion perusteluihin ja kaikkien ministeriöiden ohjelmat seuraaviin toiminta- ja taloussuunnitelmiin.

Kuntien palvelutuotannon tuottavuus keskeisessä asemassa

Hallitus on asettanut tavoitteeksi koko julkisen sektorin tuottavuuden kasvun. Valtiovallan mahdollisuudet vaikuttaa tuottavuuskehitykseen ovat erilaiset valtiosektorissa ja kuntasektorissa. Tavoitteena on, että valtionosuuksilla ja valtionavuilla rahoitettavan toiminnan tuottavuutta kehitetään ja että valtionosuus- ja valtionapujärjestelmät kannustavat tuottavuuden jatkuvaan parantamiseen. Kuntasektorin tuottavuutta voidaan valtion taholta lisäksi edistää mm. peruspalveluohjelmassa ja muissa erillishankkeissa. Keskeisiä kuntien palvelutuotannon tuottavuuteen vaikuttavia ohjelmia ovat tällä hetkellä kansallinen terveysprojekti ja sosiaalialan ohjelma.

Valtiovarainministeriö selvittää yhdessä valtionosuusministeriöiden ja Suomen Kuntaliiton kanssa julkisen palvelutuotannon tuottavuuden kehittämismahdollisuuksia, -potentiaalia ja tuottavuuden lisäämiskeinoja, mukaan lukien rakenteelliset uudistukset. Kuntasektoria voidaan tehostaa mm. kunta- ja palvelurakenteita uudistamalla, seutuyhteistyöllä ja verkottumisella. Mittakaava- ja erikoistumisetuja sekä yhteispalvelua voidaan hyödyntää. Yksityisten palveluyritysten roolia julkisten palvelujen tuottamisessa on lisättävä. Ohjelmassa selvitetään yksityisten palveluyritysten rooli julkisten palvelujen tuottamisessa. Selvitys tukee hallituksen yrittäjyysohjelmaa. Erilaisten yhteistyö-, tilaaja-tuottaja-, kumppanuus-, palveluseteli- jne. mallien käyttöä tulisi lisätä. Tämä tukisi myös hallituksen työllisyystavoitteita.

Hallituksen strategia-asiakirjan mukaan peruspalveluohjelmassa tarkastellaan kuntien toimintatapojen tehokkuutta ja taloudellisuuden ja tehokkuuden lisäämiseksi tarvittavia rakenteellisia uudistuksia. Tuottavuusohjelmassa selvitetään tällaisten tarkastelujen sisältöä ja toteuttamistapaa siten, että tuloksia voidaan käyttää peruspalveluohjelman laadinnassa ja seurannassa vuodesta 2006 lähtien. Hanke tuottaa materiaalia peruspalveluohjelmaa valmistelevan ministerityöryhmän sihteeristön käyttöön.

Tietotekniikan tuottavuutta edistävällä käytöllä ja tiedon yhteisen käytön lisäämisellä voidaan merkittävästi tehostaa mm. sosiaali- ja terveyspalveluja. Ohjelmassa tuetaan selvitys-, tutkimus- ja kehitystyötä, jolla julkisen hallinnon ja palvelutuotannon tuottavuutta ja tehokkuutta voidaan lisätä.

Lisätietoja: alivaltiosihteeri Juhani Turunen, valtiovarainministeriö, p. (09) 1603 3007 ja projektijohtaja Jaakko Kuusela, valtiovarainministeriö, p. (09) 1603 4906.

Hallituksen iltakoulu käsitteli puunkäytön edistämistä

Puunkäytön edistämiseksi laaditaan kevään kuluessa kaksi ohjelmaa. Ne ovat puutuoteteollisuuden elinkeinopoliittinen -ohjelma 2004-2010 ja puurakentamisen edistämisohjelma 2004-2010. Hallitus käsitteli asiaa iltakoulussaan keskiviikkona 28. tammikuuta.

Hallitusohjelman mukaisesti puunkäyttöä tulee edistää laatimalla puutuoteteollisuudelle oma elinkeinopoliittinen ohjelma ja lisäämällä puurakentamista erityisesti pientalotuotannossa. Osana Kansallisen metsäohjelman 2010 toteuttamista on tavoitteena puutuoteteollisuuden jalostusasteen nostaminen ja alan viennin kaksinkertaistaminen 4,2 miljardiin euroon vuodessa.

Ohjelmat laaditaan yhteistyössä kauppa- ja teollisuusministeriön, ympäristöministeriön, maa- ja metsätalousministeriön, opetusministeriön, sisäasiainministeriön, työministeriön ja ulkoasiainministeriön sekä puutuoteteollisuuden ja asuntotuotannon edustajien kanssa. Ohjelmat valmistellaan ja käynnistetään meneillään olevan PuuEurooppa-kampanjan 2001-2005 sateenvarjon alla.

Puutuotealan elinkeinopoliittista ohjelman laatimiseksi arvioidaan miten ja missä määrin puunkäyttöä voidaan edistää eri markkinoilla. Ohjelma ottaa huomioon kaikkien alan liiketoimintaketjun osien kehittämistarpeet. Tavoitteena on edistää erityisesti alan pk-yritysten verkottumista ja yhteistyötä vientiin suuntautuvien kärkiyritysten kanssa.

Puurakentamisen edistämisohjelma pyrkii puunkäytön lisäämiseen asuinrakentamisessa Suomessa ja sen lähialueilla. Ohjelmaa laadittaessa otetaan huomioon hallituksen tavoite rakentaa kaupunkimaisia pientaloalueita. Ohjelma pyrkii varmistamaan toimintaedellytykset tuottajamuotoiselle, tehokkaalle puurakentamiselle ja edistämään pk-yritysten verkottumista. Puunkäyttöä edistetään lisäksi kerrostaloissa ja uudistuotannon ohella huomioidaan myös peruskorjauskohteet.

Lisää puunkäytön edistämisestä kauppa- ja teollisuusministeriön verkkosivuilla osoitteessa www.ktm.fi.

Lisätietoja: hintapäällikkö Merja Laitinen, valtion asuntorahasto, p. 0204 90 3449 ja ylitarkastaja Reima Sutinen, kauppa- ja teollisuusministeriö, p. (09) 1606 2108

LUOVUTETUT MIETINNÖT

Tasavertaiset työmarkkinat -työryhmä luovutti muistionsa 27.1.2004 opetusministeri Tuula Haataiselle. Työryhmä on pohtinut keinoja, joiden avulla nais- tai miesvaltaisten koulutus- ja ammattialojen sukupuolijakaumaa tasoitettaisiin. Työryhmä korostaa erityisesti opinto-ohjauksen merkitystä. Opinto-ohjaajien koulutusta on kehitettävä ja kummiluokkatoimintaa vahvistettava. Miesten siirtymistä naisvaltaisille aloille kannustavia hankkeita on lisättävä. Muistio on opetusministeriön www-sivuilla osoitteessa http://www.minedu.fi/julkaisut/koulutus/2004/tr01/tr01.pdf. Lisätietoja antavat suunnittelujohtaja Petri Pohjonen, p. (09) 7747 7139 ja opetusneuvos Kari Nyyssölä, p. (09) 7747 7819 opetushallituksesta.

Kansallinen kasvinsuojelustrategia vuosille 2004-2013 luovutettiin 23.1.2004 maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaojalle. Strategian valmistelleen työryhmän mielestä kasvinsuojelun osaamista tulee kehittää tutkimuksen, neuvonnan, koulutuksen ja tiedotuksen avulla. Tavoitteena on optimoida terveyden ja ympäristön kannalta turvalliset kasvinsuojelutoimenpiteet sekä samalla edistää maatalouden satotason ja metsien tuoton paranemista määrällisesti ja laadullisesti. Työryhmä pitää tärkeänä monipuolisten kasvinsuojelumenetelmien kehittämistä ja riittävän kasvinsuojeluainevalikoiman saatavuutta. Samalla on kuitenkin pyrittävä vähentämään kasvinsuojeluaineista aiheutuvia ympäristö- ja terveysriskejä. Työryhmä parantaisi valvonnan ennakkosuunnittelua. Samalla pitää työryhmän mielestä huolehtia valvonnan kustannusvastaavuudesta sekä laadunvarmistuksesta. Muistio on osoitteessa www.mmm.fi/julkaisut/tyoryhmamuistiot/2003/t2003_25.pdf. Lisätietoja antaa työryhmän puheenjohtaja, ylitarkastaja Kirsi Heinonen, p. (09) 1605 4221 maa- ja metsätalousministeriöstä.

Alkolukkokokeilun toteuttamista selvittänyt työryhmä luovutti mietintönsä 29.1.2004 liikenne- ja viestintäministeri Leena Luhtaselle. Työryhmä ehdottaa alkolukkoa kokeiltavaksi Suomessa aikaisintaan vuoden 2005 alusta lähtien kolmen vuoden ajan. Kokeilun tavoitteena olisi löytää uusia keinoja rattijuopumuksen ja siihen liittyvien onnettomuuksien vähentämiseksi. Kansainvälisten kokemusten perusteella alkolukko estää tehokkaasti käyttöaikanaan rattijuopumusten uusimisen. Alkolukkokokeilu edellyttäisi erikseen säädettyä lakia sekä muutosta tieliikennelakiin. Alkolukko on laite, joka estää ajoneuvon käynnistymisen, jos kuljettajan hengitysilmassa on alkoholia veren 0,2 promillen pitoisuutta vastaava määrä. Lisäksi kuljettajan on puhallettava laitteeseen satunnaisesti ajon aikana. Alkolukko olisi vapaaehtoinen vaihtoehto rattijuopumuksesta tai törkeästä rattijuopumuksesta määrätylle ehdottomalle ajokiellolle. Kuljettajan olisi käytettävä alkolukkoa vuosi tai se aika, jonka hänelle määrätty yli vuoden mittainen ajokielto kestää. Mietintö on osoitteessa www.mintc.fi/www/sivut/dokumentit/julkaisu/julkaisusarja/2004/0204.pdf. Lisätietoja antavat liikenneneuvos Matti Roine, p. (09) 1602 8568 ja ylitarkastaja Janne Mänttäri, p. (09) 1602 8569 liikenne- ja viestintäministeriöstä.

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.