Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

Valtioneuvoston viikko 4/2004

TASAVALLAN PRESIDENTTI

HALLITUKSEN ESITYKSET

Tasavallan presidentti antoi 20.1.2004 eduskunnalle seuraavat hallituksen esitykset:

Esitys (HE 172/2003 vp) laiksi Tsekin, Viron, Latvian, Liettuan, Unkarin, Puolan, Slovenian ja Slovakian kansalaisten ansiotyön edellytyksistä. Lailla rajoitetaan työntekijöiden vapaata liikkuvuutta siirtymäaikana Euroopan unioniin liittyvien jäsenvaltioiden osalta Kyprosta ja Maltaa lukuun ottamatta. Työmarkkinoille pääsyn edellytyksenä on, että avoinna olevaan tehtävään ei ole työvoimatoimiston harkinnan mukaan saatavissa työntekijää työmarkkinoilta. Laki ei koske työvoiman liikkuvuutta palvelujen tarjonnan puitteissa. Laki on tarkoitettu voimaan samaan aikaan uusien jäsenmaiden liittymissopimuksen voimaantulon kanssa 1.5.2004. Laki olisi voimassa kahden vuoden määräajan. (TM ylitarkastaja Olli Sorainen 1604 8054)

EDUSKUNNAN VASTAUKSET

Tasavallan presidentti vahvisti 20.1.2004 seuraavat lait:

Rahoitusvakuuslaki, laki arvopaperimarkkinalain 4 luvun 5 §:n muuttamisesta ja laki arvo-osuustileistä annetun lain muuttamisesta (HE 133/2003 vp). Rahoitusvakuuslaki koskee arvopapereiden ja tilirahan käyttöä vakuutena rahoitusmarkkinoilla ja yritysrahoituksessa. Lailla pannaan täytäntöön EY:n rahoitusvakuusdirektiivi. Laki ei koske yksityishenkilöiden antamia vakuuksia. Lailla tunnustetaan kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla käytössä olevien vakuusmuotojen pätevyys. Lisäksi vahvistetaan vakuusvelkojan asemaa maksukyvyttömyystilanteissa. Velkoja voi muun muassa realisoida vakuudet viipymättä taikka vedota nettoutusehtoon, jonka mukaan kaikki osapuolten väliset velvoitteet tai niiden arvot kuitataan keskenään. Lait tulevat voimaan 1.2.2004. Eduskunnan lausuma; Eduskunta edellyttää, että hallitus pikaisesti valmistelee tarvittavat muutokset verolainsäädäntöön ja antaa ne eduskunnan käsiteltäväksi, jotta rahoitusvakuuslain tarkoitusta voidaan tehokkaasti hyödyntää. (OM lainsäädäntöneuvos Marjut Jokela 1606 7703)

Laki taiteilijoiden ja eräiden erityisryhmiin kuuluvien työntekijäin eläkelain mukaisen eläkekassan sulautumisesta työeläkekassan muuttamisesta keskinäiseksi työeläkevakuutusyhtiöksi annetun lain mukaiseen työeläkevakuutusyhtiöön, laki työeläkekassan muuttamisesta keskinäiseksi työeläkevakuutusyhtiöksi annetun lain muuttamisesta ja laki taiteilijoiden ja eräiden erityisryhmiin kuuluvien työntekijäin eläkelain 2 §:n muuttamisesta (HE 131/2003 vp). Sulautumisella ei ole vaikutusta sanotun eläkekassan hoitamaan lakisääteisen työeläkevakuutuksen toimeenpanoon, vaan tästä johtuvat tehtävät siirtyvät sellaisenaan vastaanottavalle työeläkevakuutusyhtiölle. Lait tulevat voimaan 1.2.2004. (STM hallitusneuvos Juhani Turunen 1607 4470)

Yhdenvertaisuuslaki, laki vähemmistövaltuutetusta annetun lain muuttamisesta, laki työsopimuslain 2 luvun 2 §:n muuttamisesta, laki merimieslain muuttamisesta, laki valtion virkamieslain 11 §:n muuttamisesta ja laki kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 12 §:n muuttamisesta (HE 44/ 2003 vp). Yhdenvertaisuuslain tarkoituksena on edistää ja turvata yhdenvertaisuuden toteutumista sekä kieltää ikään, alkuperään, kansalaisuuteen, kieleen, uskontoon, vakaumukseen, mielipiteeseen, terveydentilaan, vammaisuuteen, sukupuoliseen suuntautumiseen ja muuhun henkilöön liittyvään syyhyn perustuva syrjintä. Lailla ja siihen liittyvillä eräiden muiden lakien muutoksilla pannaan täytäntöön neuvoston direktiivi 2000/43/EY rodusta tai etnisestä alkuperästä riippumattoman yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta sekä neuvoston direktiivi 2000/78/EY yhdenvertaista kohtelua työssä ja ammatissa koskevista yleisistä puitteista. Lain soveltamisala vastaa mainittujen direktiivien soveltamisalasäännöksiä. Laissa säädetään syrjinnän käsitteestä, menettelystä, jota ei ole pidettävä syrjintänä, vastatoimien kiellosta, kielletyn syrjinnän seurauksista sekä todistustaakasta syrjintäasioita käsiteltäessä tuomioistuimessa tai asianomaisessa viranomaisessa. Lain soveltamisalaan kuuluva työn, irtaimen tai kiinteän omaisuuden, palvelujen, koulutuksen tai etuisuuksien tarjoaja, joka rikkoo etniseen alkuperään, uskontoon, vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään tai sukupuoliseen suuntautumiseen perustuvaa syrjinnän kieltoa tai vastatoimen kieltoa, voidaan määrätä maksamaan loukatulle kärsimyksestä hyvitystä, jonka enimmäismäärä on 15 000 euroa. Lain valvonta jakautuu kahden viranomaisen kesken. Työ- ja palvelussuhteissa valvonta kuuluu työsuojeluviranomaisille. Etniseen alkuperään perustuvan syrjinnän kiellon valvonta kuuluu vähemmistövaltuutetulle ja syrjintälautakunnalle. Näistä viranomaisista ja niiden toimivallasta säädetään vähemmistövaltuutetusta ja syrjintälautakunnasta annetussa laissa. Lait tulevat voimaan 1.2.2004. Eduskunnan lausumat; 1) Eduskunta edellyttää, että hallitus valmistelee esityksen sellaiseksi yhdenvertaisuuslainsäädännöksi, jossa lähtökohtana on suomalainen perusoikeusjärjestelmä ja kaikkien syrjintäperusteiden asettaminen samanlaisten oikeussuojakeinojen ja seuraamusten piiriin. 2) Eduskunta edellyttää, että hallitus huolehtii yhdenvertaisuuslainsäädännön toteuttamisen edellyttämistä voimavaroista vuoden 2004 lisätalousarviossa ottaen samalla laajemminkin huomioon työsuojelupiirien tehtävien kasvun. (TM lainsäädäntöneuvos Tarja Kröger 1604 8932)

Laki aravarajoituslain 1 §:n muuttamisesta ja laki vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta (HE 143/2003 vp). Lakeja muutetaan siten, että lakien mukaiset käyttö- ja luovutusrajoitukset koskevat arava- tai korkotukivuokra-asuntoja omistavien asunto- tai kiinteistöyhtiöiden osakkeita omistavien yhtiöiden osakkeiden luovutusta silloin, kun oikeustoimen tosiasiallisena tarkoituksena on rajoitusten alaisten asuntojen luovuttaminen. Lait tulevat voimaan 1.2.2004. (YM lainsäädäntöneuvos Tiina Rautio 1603 9649)

TASAVALLAN PRESIDENTIN ASETUKSET

Tasavallan presidentti antoi 20.1.2004 seuraavat asetukset:

Tasavallan presidentin asetus Viron kanssa Pakrin tuulipuistoa koskevasta yhteistoteutushankkeesta tehdyn hankesopimuksen voimaansaattamisesta. Hankesopimus, joka koskee Pakrin tuulipuiston yhteistoteutushanketta, on voimassa 19.1.2004 alkaen. Asetus tulee voimaan 23.1.2004. (UM lainsäädäntöneuvos Päivi Kaukoranta 1605 5715)

Tasavallan presidentin asetus Neuvoston yhteisistä säännöistä harjoitettaessa kansainvälistä henkilöliikennettä linja-autoilla antaman asetuksen 18 artiklan 1 kohdan mukaisen Tanskan, Suomen, Norjan ja Ruotsin välillä valvonta-asiakirjojen poistamisesta tilapäisessä linja-autoliikenteessä Pohjoismaissa tehdyn sopimuksen voimaansaattamisesta. Sopimus on voimassa 15.1.2004 alkaen. Asetus tulee voimaan 1.2.2004. (LVM vanhempi hallitussihteeri Jorma Hörkkö 1602 8503)

MUUTA

Tasavallan presidentti päätti 20.1.2004 seuraavat asiat:

Tasavallan presidentti määräsi eduskunnan kirjelmän hallituksen toimenpidekertomuksesta vuodelta 2002 merkittäväksi pöytäkirjaan tiedoksi saatetuksi (K 4/2003 vp; EK 39/2003 vp). Kirjelmä sisältää seuraavat eduskunnan lausumat: 1. Eduskunta edellyttää, että hallitus ottaa asianmukaisesti huomioon sekä perustuslakivaliokunnan mietintöön että sen liitteinä oleviin lausuntoihin sisältyvät sellaiset eduskunnan aikaisempia lausumia koskevat huomautukset ja muita seikkoja koskevat lausumat, jotka kohdistuvat hallitukseen. 2. Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy ulkoasiainvaliokunnan mietinnössä esitetyt näkökohdat huomioon ottaen toimenpiteisiin, joiden tavoitteena on lisätä siviilikriisinhallinnan resursseja niin, että toiminnan kehittämiseen voidaan panostaa täysimittaisesti. 3. Eduskunta edellyttää, että hallitus toimii aktiivisesti EU:n siviilikriisinhallinnan kehittämiseksi kaikilla painopistealueilla eli siviilipoliisitoimessa, pelastustoimessa, oikeusvaltion ja julkishallinnon kehittämisessä. (VNK hallitusneuvos Seija Salo 1602 4026)

Tasavallan presidentti määräsi Ahvenanmaan maakunnan arkistolain 14, 15 ja 16 §:n raukeamaan sekä päätti olla käyttämättä veto-oikeuttaan maakuntalain lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä osalta. (OM lainsäädäntöneuvos Sten Palmgren 1606 7745)

Tasavallan presidentti päätti lähettää seuraavat esitykset Ahvenanmaan maakuntapäivien käsiteltäväksi maakuntapäivien suostumuksen hankkimiseksi kansainvälisten sopimuksien voimaansaattamiseksi: tasavallan presidentin asetus valtiosta toiseen tapahtuvaa ilman epäpuhtauksien kaukokulkeutumista koskevaan vuoden 1979 yleissopimukseen liittyvän raskasmetalleja koskevan pöytäkirjan voimaansaattamisesta (1247/2003), ehdotus tasavallan presidentin asetukseksi valtiosta toiseen tapahtuvaa ilman epäpuhtauksien kaukokulkeutumista koskevaan vuoden 1979 yleissopimukseen liittyvän happamoitumisen, rehevöitymisen ja alailmakehän otsonin vähentämistä koskevan pöytäkirjan voimaansaattamisesta ja hallituksen esitys eduskunnalle tiedon saannista, yleisön osallistumisoikeudesta sekä muutoksenhaku- ja vireillepano-oikeudesta ympäristöasioissa tehdyn yleissopimuksen hyväksymisestä ja laiksi sen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta sekä laeiksi eräiden ympäristön käyttöön vaikuttavien hankkeiden käsittelystä lunastusmenettelyssä ja ydinenergialain muuttamisesta (HE 165/2003 vp). (OM lainsäädäntöneuvos Sten Palmgren 1606 7745)

NIMITYSASIAT

Tasavallan presidentti päätti 20.1.2004 seuraavat nimitysasiat:

Ulkoasiainneuvos Hannu Hämäläisen edustuston päällikön tehtävän ja ulkoasiainneuvos Taina Kiekon edustuston päällikön tehtävän määrääminen päättymään 31.8.2004 sekä ulkoasiainneuvos Pekka Harttilan edustuston päällikön tehtävän määrääminen päättymään 31.10.2004. (UM osastopäällikkö Pekka Wuoristo 1605 5400)

Ulkoasiainneuvos Rauno Viemerön määrääminen Bratislavassa olevan suurlähetystön päällikön tehtävään 1.3.2004 lukien, ulkoasiainneuvos Jan Storen määrääminen Varsovassa olevan suurlähetystön päällikön tehtävään 1.9.2004 lukien, ulkoasiainneuvos Timo Lahelman määrääminen Vilnassa olevan suurlähetystön päällikön tehtävään 1.9.2004 lukien ja ulkoasiainneuvos Tapio Saarelan määrääminen Bukarestissa olevan suurlähetystön päällikön tehtävään 1.11.2004 lukien. (UM osastopäällikkö Pekka Wuoristo 1605 5400)

Yli-insinöörineuvos Matti Eino Kleimolan määrääminen toimimaan yli-insinöörineuvoksena 1.2.2004-31.1.2007 ja yli-insinöörineuvos Pentti Tapio Uuspään määrääminen toimimaan yli-insinöörineuvoksena 1.4.2004-31.3.2007 korkeimmassa hallinto-oikeudessa patenttia, hyödyllisyysmallioikeutta tai integroidun piirin piirimallia koskevien asioiden käsittelyssä. (OM kansliapäällikkö Kirsti Rissanen 1606 7502)

VALTIONEUVOSTO

VALTIONEUVOSTON ASETUKSET

Valtioneuvosto antoi 22.1.2004 seuraavat asetukset:

Valtioneuvoston asetus oikeusavun palkkioperusteista annetun asetuksen muuttamisesta. Asetuksella säädetään pakkokeinolain mukaisen julkisen asiamiehen sekä rikoksen johdosta tapahtuvasta luovuttamisesta Suomen ja muiden Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä annetun lain mukaisen luovutettavaksi pyydetylle määrätyn puolustajan palkkioista. Asetus tulee voimaan 1.2.2004. (OM hallitussihteeri Merja Muilu 1606 7564)

Valtioneuvoston asetus rajavartiolaitoksesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta. Asetusta muutetaan puolustusvoimissa toteutetun koulutusuudistuksen edellyttämällä tavalla. Muutoksella myös yhdistetään nykyiset Saaristomeren ja Pohjanlahden merivartiostot uudeksi Länsi-Suomen merivartiostoksi. Asetus tulee voimaan 1.2.2004. (SM rajavartiolaitoksen lainsäädäntöneuvos Tomi Vuori 020 410 6600)

Valtioneuvoston asetus tulliasetuksen 12 §:n kumoamisesta. Tullilakiin lisätty 53 a § korvaa tulliasetuksen 12 §:n säännökset, minkä vuoksi asetuksen 12 § kumotaan tarpeettomana. Asetus tulee voimaan 1.1.2004. (VM ylitarkastaja Jukka Kekkonen 1603 3475)

Valtioneuvoston asetus kotimaisten kielten tutkimuskeskuksesta annetun asetuksen muuttamisesta. Asetukseen tehdään muutokset, joilla tutkimuskeskuksen johtokunta lakkautetaan sekä tästä aiheutuvat muut muutokset, jotka koskevat lähinnä johtokunnalle kuuluneen ratkaisuvallan siirtämistä tutkimuskeskuksen johtajalle. Tutkimuskeskukseen perustetaan sidosryhmiä ja henkilökuntaa edustava neuvottelukunta, joka käsittelee keskuksen kehittämis- ja toimintalinjoja. Asetus tulee voimaan 1.2.2004. (OPM korkeakouluneuvos Juhani Hakkarainen 1607 7432)

Valtioneuvoston asetus aikuisten koulutustason kohottamiseen myönnettävästä valtionavustuksesta. Asetuksella säädetään aikuisten koulutustason kohottamiseen myönnettävällä valtionavustuksella rahoitettavan toiminnan sisältö, avustettavaan toimintaan osallistuville asetettavat edellytykset, tahot joille avusta voidaan myöntää, avustuksen valtionosuusrahoitusta täydentävään luonteeseen liittyvät myöntämisedellytykset sekä avustukset myöntävä viranomainen. Asetuksella kumotaan aikuisten koulutustason kohottamiseen myönnettävästä valtionavustuksesta annettu valtioneuvoston asetus (41/2003). Keskeiset muutokset ovat avustettavaan toimintaan osallistuvien yläikärajan nostaminen 54 vuodesta 59 vuoteen sekä ammatillisena lisäkoulutuksena järjestettävän oppisopimuskoulutuksen sisällyttäminen rahoitettavaan toimintaan. Asetus tulee voimaan 1.2.2004. (OPM opetusneuvos Jorma Ahola 1607 7393)

Valtioneuvoston asetus ortodoksisesta kirkkokunnasta annetun asetuksen 54 §:n muuttamisesta. Ortodoksisen kirkkokunnan seurakuntien viranhaltijoiden palkkaukset tarkistetaan valtion henkilöstön virka- ja työehtosopimusten yleiskorotuksia ja järjestelyvaraa vastaavasti 1.3.2004 lukien. Asetus tulee voimaan 1.3.2004. (OPM vanhempi hallitussihteeri Tuula Lybeck 1607 7322)

Valtioneuvoston asetus vuodelta 2004 maksettavasta perunantuotannon kansallisesta tuesta. Tukea maksetaan markkinoitavaksi viljeltävälle ruoka- ja ruokateollisuusperunatuotannolle sekä eräiltä osin myös siemenperunan tuotannolle. Korkealaatuisen siemenperunan tuotantoalueella maksetaan lisätukea. Perunantuotannon kansalliseen tukeen osoitetusta määrärahasta käytetään enintään 4 prosenttia eri tutkimuslaitoksille ja peruna-alan kehittäjäorganisaatioille perunantuotantoa, markkinoita ja markkinointia koskevien tutkimusten ja selvitysten tekemiseen. Asetus tulee voimaan 28.1.2004. (MMM ylitarkastaja Esa Hiiva 1605 2657)

Valtioneuvoston asetus vuoden 2003 satovahinkojen viljelmäkohtaisista korvausosuuksista. Vuodelta 2003 maksettavien satovahinkokorvausten omavastuuosuuden jälkeen korvattavaksi jäävän satovahingon korvausosuuden säätäminen 90 prosenttiin omavastuun ylittävästä satovahingon määrästä. Asetus tulee voimaan 28.1.2004. (MMM ylitarkastaja Juha Vanhatalo 1605 2793)

Valtioneuvoston asetus vuonna 2004 kertyvien työnantajan sosiaaliturvamaksujen jakautumasta. Asetuksella säädetään, paljonko vuonna 2004 suoritettavista työnantajan sosiaaliturvamaksuista on katsottava olevan työnantajan kansaneläkemaksua ja työnantajan sairausvakuutusmaksua. Asetus tulee voimaan 1.2.2004. (STM vanhempi hallitussihteeri Juha Rossi 1607 3866)

Valtioneuvoston asetus sairausvakuutusasetuksen muuttamisesta. Verohallinnon tulee tilittää Kansaneläkelaitokselle rajoitetusti verovelvollisilta perityt sairausvakuutusmaksut samoin kuin maksujen sijasta tilitettävä osuus lähdeveron tuotosta maksujen ja verojen kertymävuotta seuraavan vuoden kesäkuun vakuutusmaksutilityksen yhteydessä. Asetus tulee voimaan 1.2.2004 ja sitä on tarkoitus soveltaa 1.1.2004 ja sen jälkeen suoritettaviin sairausvakuutusmaksuihin ja lähdeveroihin. (STM vanhempi hallitussihteeri Juha Rossi 1607 3866)

Valtioneuvoston asetus vaikeista sairauksista ja niiden hoitoon käytettävistä kliinisistä ravintovalmisteista, joihin suoritetaan sairausvakuutuslain mukaista korvausta. Kliinisiin ravintovalmisteisiin, joista korvataan 75 prosenttia 5 euroa ylittävistä kustannuksista kultakin ostokerralta otetaan uusia valmisteita, joille on vahvistettu kohtuulliset korvausperusteeksi hyväksyttävät tukkuhinnat. Sairausnimikkeeseen "Päivittäistä letkuruokintaa vaativat tilat" lisätään Cubison, Diben EasyBag ja Fresubin Soija -nimiset valmisteet. Kliinisiin ravintovalmisteisiin, joista korvataan 50 prosenttia 10 euroa ylittävistä kustannuksista kultakin ostokerralta, lisätään sairausnimikkeeseen "Ravintoaineiden, lähinnä rasvojen vaikeat imeytymishäiriöt" Diben Drink, Diasip, Frebini energy Drink, Frebini energy fibre Drink ja Respifor -nimiset valmisteet. Sairausnimikkeeseen "Lasten vaikeat aliravitsemustilat" lisätään Frebini energy Drink, Frebini energy fibre Drink, Diben Drink, Diasip ja Respifor -valmisteet. Asetuksella kumotaan voimassa oleva valtioneuvoston asetus (122/2003). Asetus tulee voimaan 1.2.2004. (STM hallitussihteeri Marjaana Maisonlahti 1607 3174)

Valtioneuvosto antoi 23.1.2004 seuraavat asetukset:

Valtioneuvoston asetus vuodelta 2004 maksettavasta Etelä-Suomen kansallisesta tuesta. Tukea maksetaan Etelä-Suomessa tukialueilla A ja B liittymissopimuksen 141 artiklan perusteella. Etelä-Suomen kansallista tukea maksetaan kotieläintaloudelle maidon tuotantotukena, eläinyksikköä kohti maksettavana tukena ja teurastetuista hiehoista maksettavana eläinkohtaisena tukena. Puutarhataloudelle tukea maksetaan kasvihuonetuotannon tukena ja puutarhatuotteiden varastointitukena. Asetus tulee voimaan 28.1.2004. Valtioneuvoston lausuma; Sika- ja siipikarjasektorin vuoden 2004 yksikkötukia tarkastellaan vuoden 2004 lopussa toteutuvien tukikelpoisten yksiköiden perusteella siten, että tukiratkaisun mukaiset kokonaistuet jaetaan sika- ja siipikarjasektoreille. Vuoden 2005 tukiratkaisun valmistelu: Kansallisen tuen vuoden 2005 ratkaisua valmistellaan osana muiden tukien muutosten valmistelua. Yleisenä tavoitteena on mahdollisimman yhtenäinen tukijärjestelmä koko maassa. Lähtökohtana on myös se, että alueiden väliset kokonaistukisuhteet säilyisivät ennallaan. Kasvinviljelyn kansallisissa tuissa tapahtuvat muutokset edellyttävät, että vuoden 2005 tukivalmistelussa kiinnitetään erityistä huomiota erikoiskasvien viljelyn tuotantoedellytysten turvaamiseen ja nurmen kilpailukykyyn rehuviljaan verrattuna. (MMM ylitarkastaja Esa Hiiva 1605 2657)

Valtioneuvoston asetus vuodelta 2004 maksettavasta pohjoisesta tuesta. Tuen maksaminen Keski- ja Pohjois-Suomessa (C-tukialueet) perustuu EY:n komission liittymissopimuksen 142 artiklan perusteella antamaan päätökseen 2002/404/EY. Pohjoista tukea maksetaan kasvintuotannon tukena, kotieläintalouden tukena, kasvihuonetuotannon tukena ja puutarhatuotteiden varastointitukena. Suomi ottaa koko maassa vuonna 2005 käyttöön luonnonhaittakorvauksen korotettuun maksimikeskiarvoon (250 EUR/ha, aikaisemmin 200 EUR/ha) perustuvan luonnonhaittakorvausjärjestelmän. Pohjoisen tuen alueella korotus otetaan huomioon alentamalla vuonna 2005 pohjoisen tuen yksikkötukia erikseen sovittavalla tavalla. Vuonna 2004 maidon pohjoisen tuotantotuen korotukseen sisältyvä 0,4 snt/litra (7,2 milj. euroa) suuruinen osa poistetaan muutoin LFA- ja muiden tukijärjestelmämuutoksien jälkeen maksettavaksi tulevasta vuoden 2005 maidon yksikkötuen tasosta pohjoisen tuen alueella. Asetus tulee voimaan 28.1.2004. Valtioneuvoston lausuma; Sika- ja siipikarjasektorin vuoden 2004 yksikkötukia tarkastellaan vuoden 2004 lopussa toteutuvien tukikelpoisten yksiköiden perusteella siten, että tukiratkaisun mukaiset kokonaistuet jaetaan sika- ja siipikarjasektoreille. Vuoden 2005 tukiratkaisun valmistelu: Kansallisen tuen vuoden 2005 ratkaisua valmistellaan osana muiden tukien muutosten valmistelua. Yleisenä tavoitteena on mahdollisimman yhtenäinen tukijärjestelmä koko maassa. Lähtökohtana on myös se, että alueiden väliset kokonaistukisuhteet säilyisivät ennallaan. Kasvinviljelyn kansallisissa tuissa tapahtuvat muutokset edellyttävät, että vuoden 2005 tukivalmistelussa kiinnitetään erityistä huomiota erikoiskasvien viljelyn tuotantoedellytysten turvaamiseen ja nurmen kilpailukykyyn rehuviljaan verrattuna. (MMM ylitarkastaja Esa Hiiva 1605 2657)

VALTIONEUVOSTON PÄÄTÖKSET

Valtioneuvosto teki yleisistunnossa 22.1.2004 seuraavat päätökset:

Päätös kustantaa entisen pääministerin ja ulkoasiainministerin, entisen eduskunnan puhemiehen, yhteiskuntatieteiden maisteri Kalevi Sorsan valtiolliset hautajaiset. (VNK ylitarkastaja Elisa Kumpula 1602 2294)

Päätös sisäasiainministeriön hallinnonalalla käytettävien Euroopan aluekehitysrahaston varojen ja valtion rahoitusosuuden alueellisesta jaosta (tavoite 1; Itä-Suomi ja Pohjois-Suomi). Itä-Suomen tavoite 1 -ohjelma-alueella aluekehitysviranomaisina toimiville maakunnan liitoille jaetaan vuoden 2004 valtion talousarvion momentilta 26.98.61.1.3 tavoite 1 -alueiden Euroopan aluekehitysrahaston rahoitusosuutena myöntämisvaltuutta yhteensä 5 677 000 euroa sekä valtion rahoitusosuutena momentilta 26.98.62.1 yhteensä 3 475 000 euroa käytettäväksi kaudelle 2000-2006 laaditun Itä-Suomen tavoite 1 -ohjelma-asiakirjan mukaisiin toimenpiteisiin. Lisäksi päätöksellä jaetaan Pohjois-Suomen tavoite 1 -ohjelma-alueella aluekehitysviranomaisina toimiville maakunnan liitoille vuoden 2004 valtion talousarvion momentilta 26.98.61.2.3 tavoite 1 -alueiden Euroopan aluekehitysrahaston rahoitusosuutena myöntämisvaltuutta yhteensä 2 709 000 euroa sekä valtion rahoitusosuutena momentilta 26.98.62.1 yhteensä 1 698 000 euroa käytettäväksi kaudelle 2000-2006 laaditun Pohjois-Suomen tavoite 1 -ohjelma-asiakirjan mukaisiin toimenpiteisiin. (SM aluekehitysjohtaja Tiina Tikka 1604 2340)

Päätös sisäasiainministeriön hallinnonalalla käytettävien Euroopan aluekehitysrahaston varojen ja valtion rahoitusosuuden alueellisesta jaosta (tavoite 2; Etelä-Suomi ja LänsiSuomi). Etelä-Suomen tavoite 2 -ohjelma-alueella aluekehitysviranomaisina toimiville maakunnan liitoille jaetaan vuoden 2004 valtion talousarvion momentilta 26.98.61.3.3 tavoite 2 -alueiden Euroopan aluekehitysrahaston rahoitusosuutena myöntämisvaltuutta yhteensä 3 870 000 euroa sekä valtion rahoitusosuutena momentilta 26.98.61.1 myöntämisvaltuutta yhteensä 3 280 000 euroa käytettäväksi kaudelle 2000-2006 laaditun Etelä-Suomen tavoite 2 -ohjelma-asiakirjan mukaisiin toimenpiteisiin. Lisäksi päätöksellä jaetaan Länsi-Suomen tavoite 2 -ohjelma-alueella aluekehitysviranomaisina toimiville maakunnan liitoille vuoden 2004 valtion talousarvion momentilta 26.98.61.4.3 tavoite 2 -alueiden Euroopan aluekehitysrahaston rahoitusosuutena myöntämisvaltuutta yhteensä 5 157 000 euroa sekä valtion rahoitusosuutena momentilta 26.98.62.1 myöntämisvaltuutta yhteensä 4 156 000 euroa käytettäväksi kaudelle 2000-2006 laaditun Länsi-Suomen tavoite 2 -ohjelma-asiakirjan mukaisiin toimenpiteisiin. (SM aluekehitysjohtaja Tiina Tikka 1604 2340)

Päätös määrätä valtion edustajaksi valtion osakkuusyhtiön OM HEX AB (publ) vuonna 2004 pidettäviin yhtiökokouksiin alivaltiosihteeri Juhani Turunen varamiehenään finanssineuvos Jarmo Kilpelä tai ministerin määräämä edustaja. (VM vanhempi hallitussihteeri Ilpo Nuutinen 1603 4947)

Päätös tehdä esitys Struven ketjun ottamisesta Unescon maailmanperintöluetteloon. Suomi esittää uutena kohteena Unescon maailmanperintöluetteloon ns. Struven kolmiomittausketjua. Esitys sisältyy Museoviraston opetusministeriölle laatimaan päivitettyyn kulttuuriperintökohteiden aieluetteloon. Kohde-esityksen on valmistellut Maanmittauslaitos. Suomen osalta kohteeseen on valittu kuusi maanmittauspistettä, jotka sisältyvät kymmenen valtion (Norja, Ruotsi, Suomi, Venäjä, Viro, Latvia, Liettua, Valko-Venäjä, Ukraina, Moldova) yhteisesitykseen. (OPM johtaja Rauno Anttila 1607 7470)

Päätös jakaa myöntämisvaltuudet Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahastosta ja Euroopan aluekehitysrahastosta osarahoitettavien ohjelmien toimeenpanoa varten. Työvoima- ja elinkeinokeskuksille jaetaan valtion vuoden 2003 talousarvion momentille 30.14.61 otettu ja jakamatta jäänyt myöntämisvaltuus 717 000 euroa käytettäväksi EU:n rahoitusosuutena tavoite 1-ohjelmiin ja alueelliseen maaseudun kehittämisohjelmaan sekä momentille 30.14.62 otettu ja jakamatta jäänyt myöntämisvaltuus 3 808 300 euroa käytettäväksi valtion rahoitusosuutena tavoite 1-ohjelmiin, Leader+ -yhteisöaloiteohjelmaan ja alueelliseen maaseudun kehittämisohjelmaan. Päätöksellä jaetaan valtion vuoden 2004 talousarvion momentille 30.14.61 otetusta myöntämisvaltuudesta 43 780 400 euroa käytettäväksi EU:n rahoitusosuutena seuraavasti:
- työvoima- ja elinkeinokeskuksille tavoite 1-ohjelmiin 18 296 400 euroa, Leader+ -yhteisöaloiteohjelmaan 9 916 000 euroa ja alueelliseen maaseudun kehittämisohjelmaan 13 513 000 euroa
- maa- ja metsätalousministeriölle tavoite 1-ohjelmien ja Leader+ -yhteisöaloiteohjelman tekniseen apuun 304 000 euroa sekä Pohjois-Suomen tavoite 1-ohjelman ja alueellisen maaseudun kehittämisohjelman yhteishankkeisiin erikseen jaettavaksi 1 751 000 euroa.

Päätöksellä jaetaan valtion vuoden 2004 talousarvion momentille 30.14.62 otetusta myöntämisvaltuudesta 51 782 400 euroa käytettäväksi valtion rahoitusosuutena seuraavasti:

- työvoima- ja elinkeinokeskuksille tavoite 1-ohjelmiin 14 686 400 euroa, Leader+ -yhteisöaloiteohjelmaan 3 527 000 euroa, alueelliseen maaseudun kehittämisohjelmaan 26 522 000 euroa ja sen kansalliseen tekniseen apuun 1 710 000 euroa sekä Interreg III A -yhteisöaloiteohjelmiin 940 000 euroa

- maa- ja metsätalousministeriölle tavoite 1-ohjelmien ja Leader+ -yhteisöaloiteohjelman tekniseen apuun 304 000 euroa, Pohjois-Suomen tavoite 1-ohjelman ja alueellisen maaseudun kehittämisohjelman yhteishankkeisiin erikseen jaettavaksi 3 753 000 euroa, alueellisen maaseudun kehittämisohjelman kansalliseen tekniseen apuun 140 000 euroa sekä Interreg III B -yhteisöaloiteohjelmiin 200 000 euroa. (MMM ylitarkastaja Leena Summanen 1605 4229)

Päätös asettaa lehdistötukilautakunta toimikaudeksi 1.2.2004-31.12.2006. Kokoonpano: puheenjohtaja: johtaja Matti Tukiainen (SDP); jäsenet: toimistopäällikkö Ritva Juva (SDP), vt. tiedotussihteeri Reijo Paananen (SDP), kansanedustaja, varapuheenjohtaja Mari Kiviniemi (Kesk), yht. lis., hallintopäällikkö Pekka Korhonen (Kesk), toimitusjohtaja Sauli Pyyluoma (Kesk), erityisavustaja Max Mickelsson (Kok), koulutuspäällikkö Pirkko-Liisa Ollila (Kok), oik. kand. Ingrid Heickell (KD), toimitusjohtaja Peter Heinström (RKP), puoluesihteeri Aulis Ruuth (Vas) ja eduskuntasihteeri Tarja Parviainen (Vihr). (LVM neuvotteleva virkamies Maaret Suomi 1602 8150)

Päätös asettaa metrologian neuvottelukunta toimikaudeksi 22.1.2004-21.1.2007. Kokoonpano(varajäsenet suluissa): puheenjohtaja: laboratoriopäällikkö Aimo Pusa (huoltopäällikkö Aarne Utriainen) Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliitto; varapuheenjohtaja: tutkimusjohtaja Heikki Isotalo (projektipäällikkö Jaana Järvinen) Mittatekniikan keskus; jäsenet: ylitarkastaja Veli Viitala (ylitarkastaja Ulla Karhu) kauppa- ja teollisuusministeriö, erikoistutkija Vuokko Karlsson (erikoistutkija Veijo Pohjola) Ilmatieteen laitos, laatupäällikkö Katri Matveinen (tutkimusjohtaja Erkki Sippola) keskusrikospoliisi, kemisti Eija-Riitta Venäläinen (mikrobiologi Tuula Pirhonen) Eläinlääkintä- ja elintarviketutkimuslaitos, asiantuntija Mirja Tiitinen Suomen Kaukolämpö ry (professori Markku Poutanen Geodeettinen laitos), laboratorioinsinööri Jouni Lappalainen Työterveyslaitos (laatupäällikkö Kirsti Nuotio Tullilaboratorio), erikoistutkija Irma Mäkinen Suomen ympäristökeskus (ylitarkastaja Antti Kosunen Säteilyturvakeskus), yli-insinööri Tuomo Valkeapää (luotettavuusinsinööri Sari Hemminki) Turvatekniikan keskus, laatupäällikkö Marja-Leena Kantanen Kansanterveyslaitos (ekonomisti Martti Luukko Suomen Kuluttajaliitto ry), tutkimusjohtaja Heikki Seppä (tekniikan tohtori Panu Helistö) Valtion teknillinen tutkimuskeskus, toimitusjohtaja Harri Piltz Kaupan Keskusliitto ry (kehityspäällikkö Jouko Roine Inspecta Oy), kauppias Vesa Jaskari (kauppias Jenni Haapasalo) Suomen Bensiinikauppiaitten Liitto SBL ry, professori Erkki Ikonen (erikoistutkija Marja-Leena Pykälä) Teknillinen korkeakoulu, professori Jouko Halttunen (professori Heikki Tikka) Tampereen teknillinen yliopisto, asiamies Saara Hassinen (mittanormaalilaboratorion esimies Antero Pitkäkoski) Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliitto ja laboratoriopäällikkö Oili Riutta (kehitysinsinööri Mikko Seppänen) Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliitto. (KTM neuvotteleva virkamies Tapani Koivumäki 1606 3722)

Päätös vuoden 2004 Euroopan sosiaalirahaston osuuden ja sitä vastaavien kansallisten valtion myöntämisvaltuus osuuksien jaosta käytettäväksi työvoima- ja elinkeinokeskusten alueilla toteutettaviin tavoite 1 -ohjelmien (Itä-Suomi ja Pohjois-Suomi) hankkeisiin. Päätöksellä jaetaan myöntämisvaltuutta valtion vuoden 2004 talousarvion momentilta 34.05.61 Euroopan sosiaalirahaston osuutena yhteensä 1 057 000 euroa sekä momentilta 32.30.62.2 em. osuutta vastaavaa kansallista valtion myöntämisvaltuutta yhteensä 993 000 euroa käytettäväksi työvoima- ja elinkeinokeskusten alueilla toteutettaviin kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalan rahoittamiin Itä-Suomen tavoite 1-ohjelman hankkeisiin. Lisäksi jaetaan myöntämisvaltuutta valtion vuoden 2004 talousarvion momentilta 34.05.61 Euroopan sosiaalirahaston osuutena yhteensä 1 000 000 euroa sekä momentilta 32.30.62.2 em. osuutta vastaavaa kansallista valtion myöntämisvaltuutta yhteensä 958 000 euroa käytettäväksi työvoima- ja elinkeinokeskusten alueilla toteutettaviin kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalan rahoittamiin Pohjois-Suomen tavoite 1-ohjelman hankkeisiin. Tavoite 1-ohjelmien nyt jaetuista myöntämisvaltuuksista vuodelle 2004 aiheutuvat menot maksetaan vuosittain osoitetuista arviomäärärahoista momentilta 34.05.61 sekä kansallisista valtion myöntämisvaltuuksista aiheutuvat menot momentilta 32.30.62.2. (KTM kehittämispäällikkö Sirpa Alitalo 1606 3680) Päätös vuoden 2004 Euroopan sosiaalirahaston osuuden ja sitä vastaavien kansallisten valtion myöntämisvaltuusosuuksien jaosta käytettäväksi työvoima- ja elinkeinokeskusten alueilla toteutettaviin tavoite 2-ohjelmien (Länsi-Suomi ja Etelä-Suomi) hankkeisiin. Päätöksellä jaetaan myöntämisvaltuutta valtion vuoden 2004 talousarvion momentilta 34.05.61 Euroopan sosiaalirahaston osuutena yhteensä 906 000 euroa sekä momentilta 32.30.62.2 em. osuutta vastaavaa kansallista valtion myöntämisvaltuutta yhteensä 1 107 000 euroa käytettäväksi työvoima- ja elinkeinokeskusten alueilla toteutettaviin kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalan rahoittamiin Länsi-Suomen tavoite 2-ohjelman hankkeisiin. Lisäksi päätetään jakaa myöntämisvaltuutta valtion vuoden 2004 talousarvion momentilta 34.05.61 Euroopan sosiaalirahaston osuutena yhteensä 512 000 euroa sekä momentilta 32.30.62.2 em. osuutta vastaavaa kansallista valtion myöntämisvaltuutta yhteensä 751 000 euroa käytettäväksi työvoima- ja elinkeinokeskusten alueilla toteutettaviin kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalan rahoittamiin Etelä-Suomen tavoite 2-ohjelman hankkeisiin. Tavoite 2-ohjelmien nyt jaetuista myöntämisvaltuuksista vuodelle 2004 aiheutuvat menot maksetaan vuosittain osoitetuista arviomäärärahoista momentilta 34.05.61 sekä kansallisista valtion myöntämisvaltuuksista aiheutuvat menot momentilta 32.30.62.2. (KTM kehittämispäällikkö Sirpa Alitalo 1606 3680)

Päätös vuoden 2004 Euroopan sosiaalirahaston osuuden ja sitä vastaavan kansallisen valtion myöntämisvaltuusosuuden jaosta käytettäväksi työvoima- ja elinkeinokeskusten alueilla toteutettaviin tavoite 3-ohjelman mukaisiin hankkeisiin. Päätöksellä jaetaan myöntämisvaltuutta valtion vuoden 2004 talousarvion momentilta 34.05.61 Euroopan sosiaalirahaston osuutena yhteensä 6 000 000 euroa sekä momentilta 32.30.62.2 em. osuutta vastaavaa kansallista valtion myöntämisvaltuutta yhteensä 8 780 060 euroa käytettäväksi työvoima- ja elinkeinokeskusten alueilla toteutettaviin kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalan rahoittamiin tavoite 3-ohjelman hankkeisiin. Tavoite 3-ohjelman nyt jaetuista myöntämisvaltuuksista vuodelle 2004 aiheutuvat menot maksetaan vuosittain osoitetusta arviomäärärahasta momentilta 34.05.61 sekä kansallisesta valtion myöntämisvaltuudesta aiheutuvat menot momentilta 32.30.62.2. (KTM kehittämispäällikkö Sirpa Alitalo 1606 3680)

Päätös alueista, joiden osalta korkein hallinto-oikeus on palauttanut valtioneuvoston 20.8.1998 tekemän päätöksen Euroopan yhteisön Natura 2000-verkoston Suomen ehdotuksesta uudelleen käsiteltäväksi. Korkein hallinto-oikeus on vuonna 2000 antamillaan päätöksillä ratkaissut valtioneuvoston 20.8.1998 ja 25.3.1999 tekemistä päätöksistä tehdyt valitukset ja palauttanut kaikkiaan 42 kohdetta valtioneuvostolle uudelleen käsiteltäväksi. Kuusi näistä on ratkaistu uudelleen valtioneuvoston päätöksellä 8.5.2002. Tällä päätöksellä ratkaistaan muut uudelleen käsiteltävänä olevat kohteet eli yhteensä 36 kohdetta. Päätöksen tarkoituksena on ratkaista lainmukaisella tavalla uudelleen ne alueet, joiden osalta korkein hallinto-oikeus on todennut valtioneuvoston 20.8.1998 tekemän päätöksen lainvastaiseksi tai lainmukaisuutensa osalta epäselväksi. Tarve laajentaa ja lisätä eräitä alueita seuraa niiden luonnonarvoista ja yhteisöoikeuteen perustuvista lintu- ja luonnontieteellisistä alueiden valinta- ja rajausperiaatteista. Päätöksen mukainen ratkaisu käsittää 21 alueen rajausten supistamisen yhteensä noin 2 390 hehtaarilla, viiden alueen laajentamisen ja kolmen uuden alueen lisäämisen Natura 2000-verkostoon. Lisäysten ja laajennusten pinta-ala on yhteensä noin 25 900 hehtaaria. Yksi alue poistetaan kokonaan. Kuuden alueen rajaus säilytetään valtioneuvoston 20.8.1998 tekemän päätöksen mukaisena, mutta alueita koskevia tietoja tarkistetaan. Tämän päätöksen jälkeen Suomen Natura 2000-verkostoon kuuluvien alueiden lukumäärä on 1806 ja niiden yhteispinta-ala noin 4,90 miljoonaa hehtaaria. Valtioneuvoston päätös ehdotetaan tulevaksi voimaan mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. Tämä merkitsee sitä, että päätökseen sisältyviä Natura 2000-alueita koskee, mitä luonnonsuojelulain 65 ja 66 §:ssä on säädetty. Valtioneuvoston päätöksen mukaiset tiedot alueista toimitetaan Euroopan yhteisöjen komissiolle viipymättä. Tässä yhteydessä varataan mahdollisuus muuttaa alueiden luetteloa, jos valitusten johdosta annettava korkeimman hallinto-oikeuden päätös sitä edellyttää. Vastaavalla tavalla on menetelty myös aiempien valtioneuvoston päätösten yhteydessä. Valtioneuvoston lausuma I; Koitelaisen (FI1301716) ja Antinmäen-Kylmäpuron-Hevossuon (FI1200304) alueilla on merkitystä malmi- ja mineraalivarojen esiintymisalueina. Valtioneuvosto sitoutuu edistämään malmi- ja mineraalivarojen hyödyntämishankkeita turvaamalla tutkimusmahdollisuudet näillä alueilla myös tulevaisuudessa. Valtioneuvosto suhtautuu myönteisesti myös kaivospiirien muodostamiseen ottaen huomioon luonnonsuojelulain 65 ja 66 §:n määräykset. Valtioneuvoston lausuma II; Valtioneuvosto on valmis tarvittaessa edistämään elinkeinotoiminnan kehittämistä alueella ottaen huomioon luonnonsuojelulain 65-66 §:ien säännökset. (YM hallitussihteeri Heikki Korpelainen 1603 9516)

Valtioneuvosto lähetti eduskunnalle 22.1.2004 seuraavat Euroopan unionin säädösehdotuksia koskevat valtioneuvoston kirjelmät:

Valtioneuvoston kirjelmä (U 66/2003) eduskunnalle ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi (muutoksenhaku ympäristöasioissa). Direktiiviehdotuksen tavoite on yhtäältä edistää tiedon saantia, yleisön osallistumisoikeutta päätöksentekoon sekä muutoksenhaku- ja vireillepano-oikeutta ympäristöasioissa koskevan yleissopimuksen (Århusin yleissopimus) täytäntöönpanoa ja toisaalta korjata eräitä ympäristölainsäädännön soveltamisen valvonnassa esiintyviä puutteita. (YM hallitussihteeri Oili Rahnasto 1603 9492)

Valtioneuvoston kirjelmä (U 67/2003) eduskunnalle ehdotuksesta neuvoston päätökseksi tiedon saantia, yleisön osallistumisoikeutta päätöksentekoon sekä muutoksenhaku- ja vireillepano-oikeutta ympäristöasioissa koskevan yleissopimuksen tekemisestä yhteisön puolesta (Århusin yleissopimuksen hyväksyminen). Ehdotus sisältää neuvoston päätöksen, jonka nojalla Århusin yleissopimus hyväksyttäisiin yhteisön puolesta. (YM neuvotteleva virkamies Tuomas Kuokkanen 1603 9720)

NIMITYSASIAT

Valtioneuvosto päätti 22.1.2004 seuraavat nimitysasiat:

Valtioneuvosto myönsi osastopäällikkö Riitta Lampolalle palkatonta virkavapautta opetusministeriön opetusneuvoksen virasta 1.4.2004-31.3.2005, kuitenkin enintään siksi ajaksi, jonka Lampola toimii koulutus-, tutkimus- ja IT-politiikkaosaston päällikkönä Pohjoismaiden ministerineuvostossa. (OPM hallintojohtaja Håkan Mattlin 1607 7430)

Valtioneuvosto myönsi eläinlääketieteen tohtori Jaana Husu-Kalliolle palkatonta virkavapautta maa- ja metsätalousministeriön elintarvike- ja terveysosaston osastopäällikön virasta 1.2.2004-15.10.2007. (MMM vanhempi hallitussihteeri Riitta Itkonen 1605 3331)

Oikeustieteen maisteri Lauri Markus Tenhunen kauppa- ja teollisuusministeriön hallitussihteerin virkaan 1.2.2004 lukien. (KTM neuvotteleva virkamies Tuula Pyykönen 1606 3554)

Varatuomari Tuomo Hiltunen kauppa- ja teollisuusministeriön nuoremman hallitussihteerin määräaikaiseen virkasuhteeseen 4.2.2004-31.7.2004, kuitenkin enintään siksi ajaksi, jonka Sari Rapinoja on virkavapaana omasta virastaan. (KTM neuvotteleva virkamies Tuula Pyykönen 1606 3554)

RAHA-ASIAT

Valtioneuvoston raha-asiainvaliokunta puolsi istunnossaan 21.1.2004 seuraavia asioita:

Euroopan aluekehitysrahaston varojen osoittaminen eri ministeriöiden käytettäväksi (tavoite 1; Itä-Suomi, Pohjois-Suomi). Sisäasiainministeriö osoittaa vuoden 2004 talousarvion momentilta 26.98.61.1 Euroopan aluekehitysrahaston rahoitusosuutena myöntämisvaltuutta opetusministeriölle, maa- ja metsätalousministeriölle, liikenne- ja viestintäministeriölle, kauppa- ja teollisuusministeriölle, sosiaali- ja terveysministeriölle, työministeriölle ja ympäristöministeriö yhteensä 33 723 000 euroa käytettäväksi kaudelle 2000-2006 laaditun Itä-Suomen tavoite 1 -ohjelma-asiakirjan mukaisiin toimenpiteisiin. Lisäksi sisäasiainministeriö osoittaa kyseisille ministeriöille vuoden 2004 talousarvion momentilta 26.98.61.2 Euroopan aluekehitysrahaston rahoitusosuutena myöntämisvaltuutta yhteensä 17 933 000 euroa käytettäväksi kaudelle 2000-2006 Pohjois-Suomen tavoite 1 -ohjelma-asiakirjan mukaisiin toimenpiteisiin. (SM aluekehitysjohtaja Tiina Tikka 1604 2340)

Euroopan aluekehitysrahaston varojen osoittaminen eri ministeriöiden käytettäväksi (tavoite 2; Etelä-Suomi, Länsi-Suomi). Sisäasiainministeriö osoittaa opetusministeriöille, maa- ja metsätalousministeriölle, liikenne- ja viestintäministeriölle, kauppa- ja teollisuusministeriölle, työministeriölle ja ympäristöministeriölle vuoden 2004 talousarvion momentilta 26.98.61.3 tavoite 2 -alueiden Euroopan aluekehitysrahaston rahoitusosuutena myöntämisvaltuutta yhteensä 18 556 000 euroa sekä opetusministeriöille, maa- ja metsätalousministeriölle, kauppa- ja teollisuusministeriölle, työministeriölle ja ympäristöministeriölle siirtymäkauden alueiden Euroopan aluekehitysrahaston rahoitusosuutena myöntämisvaltuutta yhteensä 396 000 euroa käytettäväksi kaudelle 2000-2006 laaditun Etelä-Suomen tavoite 2 -ohjelma-asiakirjan mukaisiin toimenpiteisiin. Lisäksi ministeriö osoittaa opetusministeriöille, maa- ja metsätalousministeriölle, liikenne- ja viestintäministeriölle, kauppa- ja teollisuusministeriölle, työministeriölle ja ympäristöministeriölle vuoden 2004 talousarvion momentilta 26.98.61.4 tavoite 2 -alueiden Euroopan aluekehitysrahaston rahoitusosuutena myöntämisvaltuutta yhteensä 21 421 000 euroa sekä opetusministeriölle, maa- ja metsätalousministeriölle, kauppa- ja teollisuusministeriölle, työministeriölle ja ympäristöministeriölle siirtymäkauden alueiden Euroopan aluekehitysrahaston rahoitusosuutena myöntämisvaltuutta yhteensä 1 236 000 euroa käytettäväksi kaudelle 2000-2006 laaditun Länsi-Suomen tavoite 2 -ohjelma-asiakirjan mukaisiin toimenpiteisiin. (SM aluekehitysjohtaja Tiina Tikka 1604 2340)

Opetusministeriön asetus opetus- ja kirjastotoimen perustamishankkeiden yksikköhinnoista annetun opetusministeriön päätöksen muuttamisesta. Asetuksella määrätään vuonna 2004 noudatettavat opetus- ja kirjastotoimen perustamishankkeiden valtionosuuden laskentaperusteet. Vuosina 2000-2003 aloitettujen opetus- ja kirjastohankkeiden perusteella kalleusluokan 100 yksikköhinta on 1 311 euroa/m2 lokakuun 2003 kustannustasossa eli rakennuskustannusindeksin (2000=100) pisteluvun 105,3 tasossa. Muihin kalleusluokkiin kuuluvien toimitilojen yksikköhinnat määräytyvät suhteessa kalleusluokan 100 yksikköhintaan. Varustamisen lisähinnat on laskettu vuonna 1997 ja sen jälkeen aloitetuista hankkeista, joiden toteutuneet kustannukset ovat tiedossa. Lisähinta on perusopetuksen ja lukiokoulutuksen osalta 128 euroa/m2 ja kirjastojen osalta 165 euroa/m2. Asetus tulee voimaan 13.2.2004. (OPM yli-insinööri Erkki Salmio 1607 7253)

Kauppa- ja teollisuusministeriön asetus talous- ja velkaneuvontapalvelujen tuottajalle vuonna 2004 maksettavan korvauksen perusteista. Korvaus jaetaan vuotta 2003 koskevaa asetusta (15/2003) vastaavasti peruskorvaukseen, lisäkorvaukseen ja velkasovinto-ohjelmaan liittyvään korvaukseen. Peruskorvausta maksetaan palvelun järjestäjän toimialueen asukasmäärän perusteella 0,73 euroa asukasta kohden. Lisäkorvaus ja velkasovinto-ohjelmaan liittyvä korvaus on kohdistettu asukasmäärän mukaisessa suhteessa lääneille. Lisäkorvauksen määrää on myös suurennettu suhteessa peruskorvaukseen. Muutoin määrärahan jakoperusteet säilyvät ennallaan. Velkasovinto-ohjelmaan liittyvä korvaus on 1 374 000 euroa. Momentin perustelujen mukaan määrärahaa saa käyttää myös projektihenkilöstön palkkaukseen Kuluttajavirastoon ja talous- ja velkaneuvojien koulutukseen. Asetuksella kumotaan kauppa- ja teollisuusministeriön asetus (16/2003). Asetus tulee voimaan 27.1.2004. (KTM ylitarkastaja Ulla Karhu 1606 3547)

HALLITUKSEN NEUVOTTELUT

HALLINNON JA ALUEKEHITYKSEN MINISTERITYÖRYHMÄ 16.1.2004

Valtion toimintojen alueellistaminen ministerityöryhmässä

Hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmä on keskustellut alueellistamisen koordinaatioryhmässä valmistelluista alueellistamisen periaatteista ja hyväksynyt peruslinjaukset jatkotyön pohjaksi. Hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmä toteaa, että alustavan virkamiesvalmistelun pohjalta ei ole mahdollista muodostaa yksityiskohtaista kantaa sen enempää alueellistamisselvitysten kohteiden kuin paikkakuntienkaan osalta.

Ministerityöryhmä kehottaa ministeriöitä jatkamaan Lipposen II hallituksen 5.2.2003 tekemän alueellistamispäätöksen toteuttamista ja tekemään niistä konkreettiset toimenpide-esitykset viimeistään 1.6.2004 mennessä. Alueellistamisen koordinaatioryhmän tulee valmistella 29.2.2004 mennessä hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmän hyväksyttäväksi ministeriöille annettavat toimeksiannot alueellistamisselvityksistä koko toimialallaan pääministeri Vanhasen hallituksen ohjelman, strategia-asiakirjan ja hyväksyttävien periaatteiden mukaisesti.

LUOVUTETUT MIETINNÖT

Selvitysmies, professori Heikki Ylikangas luovutti valtioneuvoston kanslialle osoittamansa selvityksen perjantaina 16.1.2004 pääministeri Matti Vanhaselle. Selvitys on tehty Simon Wiesenthal -keskuksen tasavallan presidentille lähettämän kirjeen johdosta. Ylikangas suosittelee vähintään yhden, mutta mahdollisesti myös kahden erillisen tutkimusprojektin aloittamista. Ensimmäinen selvittäisi siviili- ja sotilasvankien luovutukset sekä Saksaan että Neuvostoliittoon, luovutuksiin liittyvän päätöksenteon eri portaissa sekä luovutuksien lainmukaisuuden. Tutkimusprojektia voisi laajentaa tutkimalla sodanaikaisia vankileirikuolemia. Mahdollinen toinen projekti olisi yhteishanke venäläisten tutkijoiden kanssa keskittyen Suomesta Neuvostoliittoon toisen maailmansodan jälkeen luovutettujen inkeriläisten kohtaloihin. Ylikangas on selvityksessään pohtinut, aiheuttaako Simon Wiesenthal -keskuksen lähettämä kirje jatkotoimenpiteitä. Kirje käsittelee toisen maailmansodan aikana Suomesta Saksaan luovutettuja henkilöitä. Luovutukset olivat tulleet esille Elina Sanan kirjassa "Luovutetut". Selvitys on osoitteessa www.vnk.fi/tiedostot/pdf/fi/57413.pdf. Lisätietoja antavat valtiosihteeri Risto Volanen, p. (09) 1602 2006 valtioneuvoston kansliasta ja selvitysmies, professori Heikki Ylikangas, p. (09) 278 1315 Helsingin yliopistosta.

Alueellistamisen koordinaatioryhmä luovutti esityksensä alueellistamisohjelman periaatteista ja linjauksista 20.1.2004 pääministeri Matti Vanhaselle. Hallitusohjelman mukaisen alueellistamisen yleisinä tavoitteina ovat aluerakenteen tasapainottaminen, alueiden kilpailukyvyn parantaminen, valtion toimintoja tukeva vuorovaikutteinen toimintaympäristö ja pätevän henkilöstön saaminen valtion tehtäviin. Ohjelman keskeisenä periaatteena on tukea aluekeskuksia, erityisesti maakuntien keskuskaupunkeja kehittäen niistä eri osaamis- ja tehtäväalojen keskittymiä ja vahvistaen keskusten vahvuuksia. Tavoitteena on, että maan eri osiin muodostuu eri osaamis- ja tehtäväalojen kansainvälisesti kilpailukykyisiä keskuksia. Myös isoimmat yliopistokaupungit tulevat kysymykseen sijoituspaikkana erityisten toiminnallisten näkökohtien perusteella, esimerkiksi kun tarvitaan runsaasti erityistä korkeaa osaamista. Aluekeskuksia pienemmät keskukset tulevat kysymykseen poikkeustapauksissa erityisten syiden perusteella. Alueellistamisohjelman periaatteet ja linjaukset -raportti on osoitteessa www.vnk.fi/tiedostot/pdf/fi/58430.pdf. Lisätietoja antaa työryhmän puheenjohtaja, valtiosihteeri Risto Volanen, p. (09) 1602 2006 valtioneuvoston kansliasta.

Lääkäri- ja pelastushelikopteritoiminnan järjestämistä ja rahoittamista pohtinut työryhmä luovutti raporttinsa 20.1.2004 sisäasiainministeri Kari Rajamäelle. Työryhmä esittää, että jatkossa lentotoiminnan kustannukset katetaan pääsääntöisesti valtioneuvoston myöntämillä raha-automaattiavustuksilla, terveydenhuollon lisäkustannukset sisällytetään täysimääräisesti sairaanhoitopiirien valtionosuuteen ja pelastustoiminnassa sekä kadonneiden henkilöiden etsinnässä käytetään sisäasiainministeriön erityismäärärahaa. Lääkäri- ja pelastushelikopteritoiminnan järjestäminen ja rahoitus -raportti löytyy kokonaisuudessaan osoitteesta www.intermin.fi/julkaisu/012004. Lisätietoja antaa neuvotteleva virkamies Timo Viitanen, p. (09) 1604 4575 sisäasiainministeriöstä.

Maaseutuelinkeinohallinnon muutoksenhakusäännöstöjen kehittämistä pohtinut työryhmä luovutti mietintönsä 22.1.2004 maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaojalle. Työryhmä esittää katselmustoimikuntia tilatarkastuksiin. Toimikunta toteaisi ja ratkaisisi puolueettomasti paikan päällä viljelijän ja tarkastajan erilaiset näkemykset esimerkiksi viljelytavasta. Työryhmä pitää tärkeänä viljelijöiden oikeusturvan kehittämistä tilatarkastuksissa. Katselmustoimikunnat perustettaisiin TE-keskuskohtaisesti. Niissä voisi olla maatalouden neuvontajärjestöjen, viljelijöiden etujärjestön ja maataloushallinnon edustaja. Työryhmä katsoo myös, että maaseutuelinkeinojen valituslautakunta on tarpeellinen. Sen toimintaa tulisi kehittää jatkossakin. Työryhmän mielestä tulisi harkita sitä, voitaisiinko muutoksenhaku maa- ja metsätalousministeriön hallintopäätöksistä ohjata muualle kuin korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Työryhmän mielestä olisi perusteltua ottaa käyttöön oikaisuvaatimusmenettely myös maataloushallinnon alalla. Työryhmä esittää, että kuntien maaseutuelinkeinoviranomaisten päätöksistä maaseutuelinkeinoasioissa haettaisiin muutosta TE-keskukseen tehtävällä oikaisuvaatimuksella. Työryhmän muistio on verkossa osoitteessa www.mmm.fi/julkaisut/tyoryhmamuistiot/2004/tr2004_1.pdf. Lisätietoja antavat työryhmän puheenjohtaja, vanhempi hallitussihteeri Heikki Koponen, p. (09) 1605 4262 ja työryhmän sihteeri, hallitussihteeri Jukka Mirvo, p. (09) 1605 4236 maa- ja metsätalousministeriöstä.

Monitoimimurtajan hankintaa selvittänyt työryhmä luovutti loppuraporttinsa 22.1.2004 liikenne- ja viestintäministeri Leena Luhtaselle ja ympäristöministeri Jan-Erik Enestamille. Työryhmän mukaan hallitusohjelmassa mainittu monitoimimurtaja on teknisesti mahdollinen, mutta jäänmurron ja öljyntorjunnan yhteensovittaminen on toimijoiden erilaisten painotusten vuoksi vaikeaa. Työryhmän mukaan selvitetyistä vaihtoehdoista pienin monitoimimurtaja täyttäisi parhaiten öljy- ja kemikaalivahinkojen torjunnan vaatimukset. Kauppamerenkulun tarvitsemien jäänmurtopalvelujen turvaamiseksi olisi kuitenkin hankittava suuri monitoimimurtaja, jolla olisi myös riittävä hinauskyky hätähinauksia varten. Loppuraportti on osoitteessa www.vyh.fi/ajankoht/tiedote/ym/tied2004/monitoimimurtaja.pdf. Lisätietoja antavat kansliapäällikkö Sirkka Hautojärvi, p. (09) 1603 9400 ympäristöministeriöstä ja talousjohtaja Marja Heikkinen-Jarnola, p. (09) 1602 8466 liikenne- ja viestintäministeriöstä.

Sähköisten potilasasiakirjojen käyttöönottoa ohjaava työryhmä luovutti strategiansa 20.1.2004 peruspalveluministeri Liisa Hyssälälle. Hoidon laatua ja potilasturvallisuutta voidaan parantaa ja uusia, kustannustehokkaampia toimintamalleja ottaa käyttöön, kun sähköiset potilasasiakirjajärjestelmät saadaan kattavaan käyttöön koko maassa. Työryhmä on määritellyt ne rakenteet, tiedonsiirtostandardit ja tietoturvan periaatteet, joita terveyskeskusten ja sairaaloiden sähköisiltä potilaskertomusjärjestelmiltä edellytetään vuoden 2007 loppuun mennessä. Uudistustyön jälkeen potilas voi antaa hoitavalle lääkärilleen luvan hakea häntä koskevaa tietoa toisesta organisaatiosta, vaikkapa tarkistaa mitä sairaalassa on tehty. Näin päästään rakentamaan oikeita saumattomia palveluketjuja. Lähetteet, hoitopalautteet, lääkitystiedot, lausunnot ja erilaiset todistukset kulkevat sähköisessä muodossa nopeasti oikeaan palvelupisteeseen. Potilaiden ja terveydenhuollon ammattilaisten välinen sähköinen yhteydenpito ja sähköiset reseptit voidaan ottaa osaksi päivittäistä terveydenhuollon toimintaa. Hoitoon tuovat laadukkuutta erilaiset tietotyökalut, joiden avulla lääkärit ja hoitajat saavat sähköiselle työpöydälleen ajantasaiset hoitosuositukset ja tiedon alueella sovituista hoitoketjuista. Uudistetut välineet edistävät myös hoidon moniammatillista yhteistyötä ja tiimityöskentelyä. Hoito on mahdollista aikaisempaa paremmin toteuttaa suositusten mukaisissa aikarajoissa kun palveluprosessi tutkimuslähetteineen ja ajanvarauksineen voidaan hoitotiimissä hallita sähköisesti. Lisätietoa sähköisestä sairauskertomuksesta ja demoversio ovat osoitteessa www.ppshp.fi/esko. Lisätietoja antavat työryhmän puheenjohtaja, lääkintöneuvos Päivi Hämäläinen, p. (09) 1607 4358 ja työryhmän sihteeri, projektipäällikkö Annakaisa Iivari, p. (09) 1607 3252 sosiaali- ja terveysministeriöstä.

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.