Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

Valtioneuvoston viikko 1/2004

TASAVALLAN PRESIDENTTI

HALLITUKSEN ESITYKSET

Tasavallan presidentti antoi 30.12.2003 eduskunnalle seuraavat hallituksen esitykset:

Esitys (HE 171/2003 vp) öljyn aiheuttamien pilaantumisvahinkojen kansainvälisen korvausrahaston perustamisesta vuonna 1992 tehtyyn kansainväliseen yleissopimukseen liittyvän vuoden 2003 pöytäkirjan hyväksymisestä sekä laeiksi pöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja soveltamisesta ja merilain 10 luvun 18 §:n muuttamisesta. Pöytäkirjalla perustetaan öljysäiliöalusten aiheuttamien öljyvahinkojen korvaamiseksi lisärahasto nykyisen kansainvälisen korvausjärjestelmän yhteyteen. Lisärahasto vahvistaa merkittävästi vahingonkärsijöiden asemaa ja mahdollistaa täyden korvauksen maksamisen myös suurissa öljyonnettomuuksissa. Kansainvälisen korvausjärjestelmän korvauskatto nousee pöytäkirjaan liittyneissä valtioissa 250 miljoonasta eurosta 900 miljoonaan euroon. Öljyn vastaanottajat sopimusvaltioissa vastaavat rahaston kustannuksista. Maksuosuus määräytyy sopimusvaltioon vuositasolla tuodun öljyn määrän perusteella. (LVM hallitusneuvos Lolan Eriksson 1602 8493)

EDUSKUNNAN VASTAUKSET

Tasavallan presidentti vahvisti 30.12.2003 seuraavat lait:

Laki rikoksen johdosta tapahtuvasta luovuttamisesta Suomen ja muiden Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä, laki rikoksen johdosta tapahtuvasta luovuttamisesta annetun lain muuttamisesta, laki rikoksen johdosta tapahtuvasta luovuttamisesta Suomen ja muiden pohjoismaiden välillä annetun lain muuttamisesta, laki kansainvälisestä yhteistoiminnasta eräiden rikosoikeudellisten seuraamusten täytäntöönpanossa annetun lain muuttamisesta ja laki oikeudenkäymiskaaren 31 luvun muuttamisesta (HE 88/2003 vp). Lailla rikoksen johdosta tapahtuvasta luovuttamisesta Suomen ja muiden Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä pannaan täytäntöön Euroopan unionin jäsenvaltioiden 13.6.2003 hyväksymä puitepäätös eurooppalaisesta pidätysmääräyksestä ja jäsenvaltioiden välisistä luovuttamismenettelyistä. Laki sisältää puitepäätöksen mukaiset säännökset sekä luovuttamismenettelystä että luovuttamisen aineellisista edellytyksistä. Menettelyä koskevat säännökset poikkeavat voimassaolevasta sääntelystä erityisesti siten, että luovuttamisesta unionin jäsenvaltioihin päättävät oikeusministeriön sijasta Helsingin, Kuopion, Oulun ja Tampereen käräjäoikeudet. Käräjäoikeuden päätöksestä voi valittaa korkeimpaan oikeuteen. Merkittävin muutos luovuttamisen aineellisiin edellytyksiin on, että Suomen kansalaisia voidaan luovuttaa toiseen jäsenvaltioon samoin edellytyksin kuin muita henkilöitä. Omien kansalaisten luovuttamiselle voidaan kuitenkin asettaa sellaisia ehtoja, että heillä on aina mahdollisuus suorittaa toisessa jäsenvaltiossa tuomittu vapausrangaistus Suomessa. Muihin lakeihin tehtävät muutokset liittyvät edellä mainitun puitepäätöksen täytäntöönpanoon. Lait tulevat voimaan 1.1.2004. (OM apulaisosastopäällikkö Jan Törnqvist 1606 7700)

Laki valmisteverotuslain muuttamisesta ja laki alkoholi- ja alkoholijuomaverosta annetun lain muuttamisesta (HE 80/2003 vp). Matkustajien toisesta jäsenvaltiosta mukanaan tuomien alkoholijuomien ja tupakkatuotteiden määrälliset rajoitukset poistetaan. Samalla siirrytään noudattamaan sisämarkkinoiden yleisiä periaatteita, joiden mukaan yksityishenkilö saa tuoda Suomeen toisesta jäsenvaltiosta valmisteveron sisältämällä hinnalla hankkimiaan tuotteita joutumatta täällä maksamaan niistä uudelleen veroja edellyttäen, että hän tuo tuotteet mukanaan ja että tuotteet tulevat hänen henkilökohtaiseen käyttöönsä. Euroopan unionin laajentumisen johdosta sisämarkkinasäännöksiä ryhdytään soveltamaan laajentumisen alusta alkaen uusiin jäsenvaltioihin. Poikkeuksena tästä yleisestä periaatteesta on, että Suomi säilyttää voimassa olevat eräitä tupakkatuotteita koskevat määrälliset rajoituksensa sellaisille matkustajille, jotka saapuvat Suomeen niistä uusista jäsenvaltioista, jotka ovat saaneet oikeuden pitää eräiden tupakkatuotteiden verotasonsa alle yhteisön yleisen vähimmäisverovaatimuksen. Lisäksi alkoholiveroa alennetaan keskimäärin 33 prosentilla tavoitteena sopeuttaa kuluttajahinnat tasolle, jolla kansalaisilla ei ole suurta kannustinta hankkia alkoholijuomia ulkomailta. Suurin alennus kohdistuu väkeviin alkoholijuomiin. Lait tulevat voimaan 1.1.2004. (VM hallitusneuvos Maija-Leena Sarkko 1603 3155)

Laki polttoainemaksusta (HE 112/2003 vp). Lakiin polttoainemaksusta tulevat säännökset, jotka koskevat seuraamuksia moottoribensiiniä tai dieselöljyä lievemmin verotettujen sekä eräiden kaasumaisten polttoaineiden käytöstä ajoneuvoissa. Nykyiset eri laeissa olevat seuraamussäännökset yhdistetään polttoainemaksu-nimiseksi yhdeksi järjestelmäksi. Lailla korvataan vuodelta 1993 oleva laki polttoainemaksusta ja moottoriajoneuvoverosta annetun lain säännökset lisäverosta. Laki tulee voimaan 1.1.2004. (VM hallitusneuvos Maija-Leena Sarkko 1603 3155)

Ajoneuvoverolaki (HE 111/2003 vp). Ajoneuvoverolailla säädetään ajoneuvoista rekisterissäolon perusteella kannettavista veroista. Nykyisin kahdessa eri verolaissa olevat järjestelmät yhdistetään yhteen lakiin. Lailla korvataan vuodelta 1996 oleva moottoriajoneuvoverosta annettu laki sekä vuodelta 1996 oleva ajoneuvoverosta annettu laki. Laki tulee voimaan 1.1.2004. (VM hallitusneuvos Maija-Leena Sarkko 1603 3155)

Laki arvonlisäverolain muuttamisesta ja laki vaikeavammaisille yrittäjille myönnettävistä veronhuojennuksista annetun lain 3 §:n muuttamisesta (HE 135/2003 vp ja LA 155/2003 vp). Arvonlisäverolakia muutetaan siten, että käyttöön otetaan verovelvollisuuden alarajaan liittyvä veronhuojennus. Huojennus pienenee asteittain liikevaihdon kasvaessa, ja lopullinen tilitettävä vero nousee siten vähitellen täyteen määrään. Vero muuttuu täysimääräiseksi 20 000 euron vuosiliikevaihdon kohdalla. Huojennuksen ulkopuolelle rajataan muun muassa metsätalous ja eräät kiinteistön käyttöoikeuden luovutukset. Huojennus palautetaan kuukausitilitysmenettelyssä oleville verovelvollisille jälkikäteen tilikauden päätyttyä. Vuositilitysmenettelyssä olevat verovelvolliset vähentävät huojennuksen verokaudelta tilitettävästä verosta. Lisäksi arvonlisäverolakia muutetaan siten, että kiinteistöhallintapalvelun ja itse suoritetun rakentamispalvelun oman käytön verotukseen liittyvät alarajat nostetaan 30 500 eurosta 35 000 euroon. Vaikeavammaisille yrittäjille myönnettävistä verohuojennuksista annettua erityislakia jatketaan vuodella. Lait tulevat voimaan 1.1.2004. (VM lainsäädäntöneuvos Suvi Anttila 1603 3171)

Laki rajoitetusti verovelvollisen tulon ja varallisuuden verottamisesta annetun lain muuttamisesta ja laki kansainvälisen kaksinkertaisen verotuksen poistamisesta annetun lain muuttamisesta (HE 137/2003 vp). Rajoitetusti verovelvollisen tulon ja varallisuuden verottamisesta annettuun lakiin ja kansainvälisen kaksinkertaisen verotuksen poistamisesta annettuun lakiin lisätään säännökset, joiden perusteella Euroopan unionin jäsenvaltioihin maksettavat korot ja rojaltit ovat eräissä tapauksissa lähdeverovapaita. Samalla poistetaan Suomen velvollisuus vähentää jäsenvaltioista Suomeen maksetuista koroista ja rojalteista kyseisessä valtiossa peritty lähdevero Suomen verosta, kun korko tai rojalti suoritetaan etuyhteydessä olevien yhtiöiden tai yhtiöillä toisessa jäsenvaltiossa olevan kiinteän toimipaikan väillä. Lait tulevat voimaan 1.1.2004. Säästödirektiiviä koskevia muutoksia sovelletaan vuoden 2005 alusta. (VM finanssisihteeri Anders Colliander 1603 3163)

Laki tullilain muuttamisesta ja laki pakkokeinolain muuttamisesta (HE 116/2003 vp). Tullilakiin ja pakkokeinolakiin tehdään tullilaitoksen virkanimikkeiden muuttamisesta sekä tullilaitoksen organisaatiouudistuksista aiheutuvat teknisluonteiset muutokset. Lisäksi tullilakiin tehdään erinäisiä muutoksia ja lisäyksiä. Tullilain virhemaksusäännöstä muutetaan, ja lakiin tehdään lääninoikeuksien muuttumisesta hallinto-oikeuksiksi aiheutuvat teknisluonteiset muutokset. Tullilakiin lisätään tullaus- ja jälkikantopäätösten tiedoksiantomenettelyä koskeva säännös, tulliasiamiehen kuulemista ja päätöksen tiedoksiantamista tulliasiamiehelle koskeva säännös sekä säännös suoritemaksuista ja muista julkisista maksuista. Lisäksi tullimiehelle säädetään oikeus määrätä rikesakko. Lait tulevat voimaan 1.1.2004. (VM ylitarkastaja Jukka Kekkonen 1603 3475)

Laki Svenska Finlands folkting -nimisestä järjestöstä (HE 118/2003 vp). Folktingetin asema ja tehtävät säilyvät pääosin nykyisellään. Folktingetin järjestysmuodon perusteista säädetään kuitenkin nykyistä tarkemmin laissa. Folktingetin valtionavustusta koskevia säännöksiä muutetaan niin, että avustuksen määrästä päätetään vuosittain valtion talousarvion yhteydessä. Laki tulee voimaan 1.1.2004. (OPM hallintojohtaja Håkan Mattlin 1607 7430)

Laki Suomen Akatemiasta annetun lain 7 §:n muuttamisesta (HE 119/2003 vp). Suomen Akatemiasta annettuun lakiin lisätään viittaus valtionavustuslakiin. Muutoksenhakua koskevia valtionavustuslain säännöksiä ei kuitenkaan sovelleta valtionavustuksen myöntämistä koskevaan Akatemian päätökseen. Valtionavustuslain mukainen muutoksenhaku on kuitenkin mahdollinen, kun on kysymys jo myönnetyn avustuksen maksatuksen keskeytyksestä, palauttamisesta tai takaisinperinnästä. Laki tulee voimaan 1.1.2004. (OPM korkeakouluneuvos Juhani Hakkarainen 1607 7432)

Laki kirkkolain 1 luvun 3 §:n muuttamisesta (HE 35/2003 vp). Lapsen edellytyksistä olla evankelis-luterilaisen kirkon jäsen säädetään kirkkolaissa. Alle kaksitoistavuotias lapsi voidaan liittää kirkon jäseneksi, jos hänen vanhempansa tai huoltajansa on kirkon jäsen ja jos lapsen jäsenyydestä on sovittu tai päätetty uskonnonvapauslaissa säädetyllä tavalla. Sen sijaan kastetun ja kirkon jäseneksi jo liitetyn lapsen kirkkoon kuuluminen ei edellytä vanhemman tai huoltajan jäsenyyttä. Laki tulee voimaan 1.1.2004. Eduskunnan lausuma; Eduskunta edellyttää hallituksen ryhtyvän toimenpiteisiin uskonnonvapauslain 3 §:n täsmentämiseksi tavoitteena turvata nykyistä selkeämmin alle 12-vuotiaan lapsen uskonnollisen aseman pysyvyys ja 12-14-vuotiaan oikeus antaa suostumuksensa uskonnollisen asemansa muuttamiselle vain silloin, kun huoltaja vaihtaa uskonnollista yhdyskuntaa tai jättäytyy uskonnollisen yhdyskunnan ulkopuolelle. (OPM vanhempi hallitussihteeri Tuula Lybeck 1607 7322)

Laki kirkkolain muuttamisesta (HE 121/2003 vp). Kirkkolakia muutetaan hiippakuntahallinnon kehittämiseksi ja hiippakunnan taloudellisen ja toiminnallisen aseman vahvistamiseksi. Hiippakunnan toimintaa ja taloutta johtamaan perustetaan hiippakuntavaltuusto. Tuomiokapitulin lainkäyttöasiat, jotka ovat pääasiassa seurakunnan viranomaisten päätöksistä tehtyjä valituksia ja hallintoriita-asioita, siirretään alueelliseen hallinto-oikeuteen lukuun ottamatta alistusvalituksia. Kirkollishallinnon oikeussuojajärjestelmä saatetaan näin vastaamaan hallintolainkäyttölain mukaista yleistä riippumattomien tuomioistuimien kaksiportaista valitustietä. Oikaisumenettelyä laajennetaan ja kirkollishallinnon valituskieltoja vähennetään. Kirkollishallinnon yleisiksi hallinnollisiksi menettelysäännöksiksi säädetään uusi hallintolaki. Kirkollishallintoon omaksutaan myös naisten ja miesten tasa-arvosta annetun lain hallinnolliset periaatteet, jotka koskevat naisten ja miesten kiintiöitä kirkollisissa toimielimissä. Lakiin sisältyvät uuden hautaustoimilain aiheuttamat muutokset kirkkolain hautaustointa koskeviin säännöksiin. Kirkkolakiin tehdään lisäksi niin sanotun viimeisen eläkelaitoksen periaatteen käyttöönoton edellyttämät muutokset. Laki tulee voimaan 1.1.2004. (OPM vanhempi hallitussihteeri Tuula Lybeck 1607 7322)

Laki eräiden maatalouden alaan kuuluvien lakien kumoamisesta annetun lain 3 §:n 2 momentin kumoamisesta (HE 81/2003 vp). Eräiden maatalouden alaan kuuluvien lakien kumoamisesta annetun lain 3 §:n 2 momentti kumotaan. Kumoamisen seurauksena maataloustuotannon tasapainottamisesta annetun lain (1261/1989) nojalla vuonna 1992 tehdyt viljelemättömyyssopimukset ja muut toimenpiteet raukeavat ilman erillistä viranomaispäätöstä sekä niiden kohteena olevat viljelysmaat ovat otettavissa ilman erillisiä viranomaistoimenpiteitä käyttöön. Laki tulee voimaan 1.1.2004. (MMM lainsäädäntöneuvos Esko Laurila 1605 3341)

Laki maaseutuelinkeinojen tukitehtäviä hoidettaessa noudatettavasta menettelystä annetun lain muuttamisesta (HE 83/2003 vp). Maaseutuelinkeinojen tukitehtäviä hoidettaessa noudatettavasta menettelystä annettuun lakiin tehdään eräitä yhteisön lainsäädännöstä ja uudesta hallintolaista johtuvia muutoksia sekä eräitä teknisluonteisia täsmennyksiä. Muutokset koskevat tukihakemuksen vireillepanotapaa sekä ajanjaksoa, jolta tuen saajan on suoritettava takaisinperittävälle määrälle korkoa. Tukihakemus on tehtävä kirjallisena. Lisäksi säädetään hakijan velvollisuudesta allekirjoittaa hakemus. Takaisinperittävälle määrälle maksettava korko lasketaan sen ajan perusteella, joka kuluu takaisinperintäpäätöksen tiedoksi saannin ja joko tuen tosiasiallisen palautuksen tai myöhemmin maksettavasta tuen erästä tehdyn vähennyksen välillä. Laki tulee voimaan 1.1.2004. (MMM hallitussihteeri Susanna Paakkola 1605 4245)

Laki sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain 4 §:n muuttamisesta, laki sosiaalihuoltolain muuttamisesta ja laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 12 §:n muuttamisesta (HE 74/2003 vp). Sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annettuun lakiin lisätään säännökset mahdollisuudesta järjestää sosiaalipalveluja palvelusetelin avulla. Asiakasmaksulain yleissäännöksen mukaan järjestettäessä palveluja palvelusetelillä palvelun käyttäjän maksettavaksi jäävä omavastuuosuus ei saa ylittää sitä asiakasmaksua, jonka kunta voi periä itse järjestämistään vastaavista palveluista. Sosiaalihuoltolain mukaan kunnan tulee hyväksyä ne palveluntuottajat, joiden palvelun ostamiseen palveluseteliä voidaan käyttää. Kotipalvelujen hankkimiseksi annettavan palvelusetelin arvo määräytyy sosiaalihuoltolakiin sisältyvän erityissäännöksen perusteella. Jatkuvien ja säännöllisten kotipalvelujen palvelusetelin arvo on asiakkaan tuloista riippuen 5-20 euroa tunnilta. Tilapäisten kotipalvelujen ja tukipalvelujen palvelusetelin arvon tulee olla kohtuullinen. Lait tulevat voimaan 1.1.2004. Eduskunnan lausumat; 1) Eduskunta edellyttää, että hallituksen esitykseen sisältyvä rajaus kotipalveluihin ei estä suorittamasta palvelusetelillä järjestettävän kotipalvelun yhteydessä sellaisia sairaanhoidollisia toimenpiteitä, joita lääkäri voi delegoida potilaalle itselleenkin suoritettavaksi. Eduskunta pitää tärkeänä, että nykyiset hyvät käytännöt yhdistetyn kotipalvelun ja kotisairaanhoidon järjestämisessä voidaan jatkossakin säilyttää. 2) Eduskunta edellyttää, että sosiaali- ja terveysministeriö järjestää lainsäädännön vaikutusten seurannan ja arvioinnin. Seurannan ja arvioinnin tulee kohdistua muun muassa asiakaskunnan valikoitumiseen sekä lainsäädännön vaikutuksiin kunnalliseen palvelutoimintaan sekä henkilöstöön ja työllisyyteen. (STM apulaisosastopäällikkö Olli Kerola 1607 3859)

Laki työntekijäin eläkelain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta, laki lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijäin eläkelain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta, laki maatalousyrittäjien eläkelain 19 §:n väliaikaisesta muuttamisesta, laki yrittäjien eläkelain 17 §:n väliaikaisesta muuttamisesta ja laki merimieseläkelain muuttamisesta (HE 154/2003 vp). Vuoden 2004 alusta voimaan tuleviin yksityisten alojen työeläkelakien kuntoutussäännöksiin tehdään vähäisiä täsmennyksiä. Lisäksi yksityisten alojen työeläkelakeja tarkistetaan vuoden 2004 alusta voimaan tulevien velan vanhentumisesta annetun lain ja hallintolain vuoksi. Lait tulevat voimaan 1.1.2004. (STM hallitussihteeri Maritta Hirvi 1607 4338)

Laki Kansaneläkelaitoksesta annetun lain muuttamisesta, laki kansaneläkelain muuttamisesta, laki lapsen hoitotuesta annetun lain 8 f ja 9 §:n muuttamisesta, laki vammaistukilain 7 d ja 8 §:n muuttamisesta, laki eläkkeensaajien asumistukilain 14 §:n muuttamisesta, laki perhe-eläkelain 37 §:n muuttamisesta, laki rintamasotilaseläkelain 17 §:n muuttamisesta, laki ulkomaille maksettavasta rintamalisästä annetun lain 10 §:n muuttamisesta, laki maahanmuuttajien erityistuesta annetun lain 30 §:n muuttamisesta, laki asumistukilain muuttamisesta, laki opintotukilain muuttamisesta, laki lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden koulumatkatuesta annetun lain 9 §:n muuttamisesta, laki sotilasavustuslain 21 a §:n muuttamisesta, laki sairausvakuutuslain muuttamisesta, laki kansaneläkelaitoksen järjestämästä kuntoutuksesta annetun lain 8 d ja 14 §:n muuttamisesta, laki kuntoutusrahalain 28 d §:n muuttamisesta, laki äitiysavustuslain 13 a §:n muuttamisesta, laki lapsilisälain 15 d §:n muuttamisesta ja laki lapsen kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain 22 d §:n muuttamisesta (HE 160/2003 vp). Kansaneläkelaitoksen hoitamia etuuksia koskevia lakeja muutetaan hallintolain johdosta siltä osin kuin Kansaneläkelaitoksen toimialalla on tarpeellista poiketa hallintolain säännöksistä. Hallintolaista poikkeavasti erityislainsäädännössä säädetään päätösten tiedoksiannosta sekä virheen korjaamisesta Kansaneläkelaitoksen etuuksissa. Kansaneläkelaitoksen etuuksia koskevat päätökset voidaan edelleen postittaa tavallisena tiedoksiantona postitse kirjeellä. Kansaneläkelaitoksen etuuksia koskevia päätöksiä ei voida korjata hakijan vahingoksi ilman hakijan suostumusta. Lait tulevat voimaan 1.1.2004. (STM hallitussihteeri Minna Levander 1607 3868)

Laki työttömyysturvalain muuttamisesta, laki työttömyyskassalain 2 a §:n muuttamisesta, laki työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta, laki aikuiskoulutustuesta annetun lain 17 ja 26 §:n muuttamisesta, laki Koulutusrahastosta annetun lain 4 ja 14 §:n muuttamisesta ja laki julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain 9 luvun 2 §:n muuttamisesta (HE 141/2003 vp). Työttömyysturvalakiin, työttömyyskassalakiin, aikuiskoulutustuesta annettuun lakiin ja Koulutusrahastosta annettuun lakiin tehdään hallintolaista ja kielilaista johtuvat muutokset. Erityislaeissa säädetään hallintolaista poikkeavalla tavalla päätöksen tiedoksi antamisesta, joka voi aina tapahtua postitse tavallisella kirjeellä, ja asiavirheen korjaamisesta, mikä edellyttää aina asianosaisen suostumusta, jos virhe korjataan hänelle vahingoksi. Lisäksi tarkennetaan koulutuspäivärahan myöntämisen edellytyksiä siltä osin, kuin kyse on työttömän työnhakijan määritelmästä ja yli kaksi viikkoa kestävän kokoaikatyön sekä opintotuen saamisen vaikutuksesta koulutuspäivärahaoikeuteen. Myöntämisen edellytykset ovat yhtenäiset työttömyysaikaisten etuuksien myöntämisedellytyksien kanssa. Koulutuspäivärahakauden aikana täyttyvän työssäoloehdon vaikutuksesta säädetään työttömyysetuuksista eroavalla tavalla. Vastaava muutos tehdään myös julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain perusteella maksettavaan koulutustukeen. Päivärahan perusteena olevan palkan indeksitarkistusta tarkennetaan ja muutetaan siltä osin, kuin kyse on osa-aikaeläkkeen taikka osatyökyvyttömyyseläkkeen vuoksi poikkeuksellisesta palkanmäärittelyperusteesta. Työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain voimaantulosäännökseen tehdään tekninen korjaus. Lait tulevat voimaan 1.1.2004. (STM hallitussihteeri Marjaana Maisonlahti 1607 3174)

Laki lastensuojelulain 10 ja 17 §:n muuttamisesta, laki potilasvahinkolain 11 b §:n muuttamisesta, laki sosiaalihuoltolain 45 §:n muuttamisesta, laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain 5 ja 8 §:n muuttamisesta, laki päihdehuoltolain 14 §:n muuttamisesta ja laki mielenterveyslain 23 §:n muuttamisesta (HE 129/2003 vp). Laeissa olevat viittaukset hallintolailla korvattuihin hallinnon yleislakeihin muutetaan viittauksiksi hallintolakiin. Lait tulevat voimaan 1.1.2004. (STM hallitussihteeri Päivi Salo 1607 4130)

Laki tapaturmavakuutuslain muuttamisesta, laki maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslain 22 §:n muuttamisesta ja laki työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain muuttamisesta (HE 159/2003 vp). Tapaturmavakuutuslakia ja maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslakia tarkistetaan vuoden 2004 alusta voimaan tulevan hallintolain vuoksi. Lisäksi mainittuja lakeja ja työttömyysetuuksien rahoituksesta annettua lakia tarkistetaan vuoden 2004 alusta voimaan tulevan velan vanhentumisesta annetun lain vuoksi. Lait tulevat voimaan 1.1.2004. Työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain muuttamisesta annetun lain 26 §:n 3 ja 4 momentti tulevat voimaan 1.1.2009. (STM ylitarkastaja Kai Kullaa 1607 3140)

Laki sosiaalisista yrityksistä, laki julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain 7 luvun 3 ja 11 §:n muuttamisesta ja laki työttömyysturvalain 9 luvun 7 §:n muuttamisesta (HE 132/2003 vp). Lailla sosiaalisista yrityksistä on tarkoitus vakiinnuttaa sosiaalisten yritysten asemaa vajaakuntoisten työnhakijoiden ja pitkäaikaistyöttömien työllistymismahdollisuutena ja edistää sosiaalisten yritysten syntymistä. Sosiaalisella yrityksellä tarkoitetaan tavaroita tai palveluita liiketaloudellisin periaattein tuottavaa, kaupparekisteriin merkittyä elinkeinonharjoittajaa, jonka työntekijöistä vähintään 30 prosenttia on vajaakuntoisia, tai yhteenlaskettuna vajaakuntoisia ja pitkäaikaistyöttömiä. Lisäksi sosiaalisen yrityksen tulee sitoutua maksamaan kaikille työntekijöilleen heidän yksilöllisestä tuottavuudestaan riippumatta kyseisellä alalla noudatettavassa työehtosopimuksessa täysin työkykyiselle sovittu palkka. Sosiaalisen yrityksen tunnusmerkit täyttävät elinkeinonharjoittajat merkitään hakemuksesta työministeriön pitämään rekisteriin. Oikeus käyttää liiketoimintansa yhteydessä nimeä sosiaalinen yritys on ainoastaan rekisteriin merkityillä. Rekisteriin merkitään erikseen sosiaaliset yritykset, joiden nimenomaisena toimintatavoitteena on työllistää heikossa työmarkkina-asemassa olevia. Tällaisten yritysten perustamiseen sekä vakiinnuttamisen ja organisoinnin tukemiseksi voidaan myöntää valtioneuvoston asetuksella säädettävin ehdoin erillistä kehittämisrahaa. Julkisesta työvoimapalvelusta annettua lakia muutetaan niin, että sosiaalisille yrityksille voidaan myöntää työllistämistukea nykyistä väljemmin ehdoin. Vajaakuntoisen työllistämiseen tukea voidaan maksaa kolme vuotta ja pitkäaikaistyöttömän työllistämiseksi vastaavasti kaksi vuotta. Työttömyysturvalakia muutetaan niin, että yhdistelmätuen maksaminen täysimääräisenä mahdollistetaan 12 kuukautta pidemmäksi ajaksi, jos sosiaalinen yritys työllistää pitkään työttömänä olleen vajaakuntoisen. Lait tulevat voimaan 1.1.2004. Eduskunnan lausumat, 1) Eduskunta edellyttää, että hallitus huolehtii sosiaalisia yrityksiä koskevan lainsäädännön toimeenpanon edellyttämästä tehokkaasta tiedottamisesta, opastuksesta ja koulutuksesta. 2) Eduskunta edellyttää, että hallitus seuraa ja arvioi, - toimiiko sosiaalisia yrityksiä koskeva lainsäädäntö ja saadaanko sen avulla luotua maahan sosiaalista yritystoimintaa; - miten sosiaalisten yritysten tarvitsemat yrityspalvelut ja rahoitus saadaan järjestettyä; - onko lain kohderyhmän rajausta vajaakuntoisiin ja pitkäaikaistyöttömiin syytä joltain osin tarkistaa; ja - vääristävätkö sosiaalisten yritysten tukimuodot kilpailua sekä antaa seurannan ja arvioinnin tuloksista selvityksen työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle vuoden 2006 alkupuolella. (TM lainsäädäntöneuvos Pasi Järvinen 1604 8067)

Tasavallan presidentti hyväksyi kansainvälisen järjestäytyneen rikollisuuden vastaisen Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimuksen ja vahvisti lain kansainvälisen järjestäytyneen rikollisuuden vastaisen Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta sekä lain rikoslain 17 luvun 1 a §:n muuttamisesta (HE 32/2003 vp). Kansainvälisen järjestäytyneen rikollisuuden vastainen Yhdistyneiden Kansakuntien Yleissopimus tehtiin New Yorkissa 15.11.2000. Suomi allekirjoitti yleissopimuksen Palermossa 12.12.2000. Euroopan yhteisö allekirjoitti sopimuksen samanaikaisesti Suomen kanssa. Eräät sopimuksen rahanpesun torjuntaa koskevat määräykset kuuluvat yhteisön toimivaltaan. Yleissopimus sisältää velvoitteita rikollisjärjestön toimintaan osallistumisen, rahanpesun sekä lahjonnan kriminalisoinnista. Lisäksi sopimuksessa määrätään rahanpesun torjuntatoimista, rikosoikeudellisesta yhteistyöstä, yhteisistä tutkintaryhmistä, erityisistä tutkintamenetelmistä, poliisiyhteistyöstä ja järjestäytyneen rikollisuuden torjunnasta. Tarkempia määräyksiä yleissopimuksen täytäntöönpanosta voidaan antaa valtioneuvoston asetuksella. Suomi antoi yleissopimuksen hyväksymisen yhteydessä seuraavan sisältöiset ilmoitukset: "Yleissopimuksen 18 artiklan 13 kappale; Suomessa oikeusapupyyntöjen vastaanottamisesta, täyttämisestä ja välittämisestä vastaava keskusviranomainen on oikeusministeriö." "Yleissopimuksen 18 artiklan 14 kappale; Suomi hyväksyy suomen, ruotsin, tanskan, englannin, ranskan tai saksan kielellä laaditut asiakirjat." Laki rikoslain 17 luvun 1 a §:n muuttamisesta tulee voimaan 1.2.2004. Yleissopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun lain voimaantulosta säädetään tasavallan presidentin asetuksella. (OM lainsäädäntöneuvos Katariina Jahkola 1606 7705)

Tasavallan presidentti määräsi eduskunnan kirjelmän hallituksen esityksestä valtion talousarvioksi vuodelle 2004 sekä vuoden 2004 talousarviota koskevan hallituksen esityksen (HE 55/2003 vp) täydentämisestä merkittäväksi pöytäkirjaan (HE 55/2003 vp ja HE 145/2003). Eduskunta on 19.12.2003 päättänyt, että nyt hyväksyttyä vuoden 2004 talousarviota sovelletaan 1.1.2004 alkaen. Eduskunnan lausumat; Pääluokka 27: Eduskunta edellyttää, että puolustushallinnon kumppanuusohjelma tuodaan pilotointivaiheen jälkeen vielä erikseen eduskunnan arvioitavaksi. Momentti 29.69.50: Eduskunta edellyttää, että hallitus selvittää erityiskansanopistojen rahoitusjärjestelmän toimivuuden ja tekee tarvittavat muutosehdotukset niin, että vammaisten koulutustarpeen kannalta tärkeä toiminta voidaan turvata. Momentti 29.90.30: Eduskunta edellyttää, että hallitus valmistellessaan vuoden 2005 talousarviota nopeuttaa merkittävästi kirjastojen lakisääteisten valtionosuuksien siirtämistä rahoitettavaksi kokonaan yleisillä budjettivaroilla. Luku 30.01: Eduskunta edellyttää, että hallitus tuo hallitusohjelman mukaisen esityksen eläinsuojelujärjestöille annettavaksi valtionavuksi vuoden 2004 lisätalousarviossa. Momentti 30.31.45: Eduskunta edellyttää, että metsien monimuotoisuusohjelman jatkaminen turvataan siten, että myös maa- ja metsätalousministeriö voi osallistua siihen täysimittaisesti. Luku 30.41: Eduskunta edellyttää, että hallitus käynnistää EU-komission kanssa neuvottelut vuosien 2000 ja 2001 hyljevahinkokorvausten loppuerien maksatuksesta ja esittää tarvittavat lisämäärärahat tarkoitukseen lisätalousarviossa. Momentti 31.40.21: Eduskunta edellyttää, että liikenneväyläpolitiikkaa selvittävän ministerityöryhmän työn valmistuttua hallituksen tulee arvioida perusradanpidon todellinen määrärahatarve ensi vuodelle ja osoittaa tarvittavat määrärahat vuoden 2004 ensimmäisessä lisätalousarviossa. Luku 33.15: Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy mahdollisimman pian toimenpiteisiin köyhimpien lapsiperheiden toimeentulon parantamiseksi ja että erityistä huomiota kiinnitetään toimeentulotukea saavien lapsiperheiden aseman parantamiseen. Momentti 33.32.30: Eduskunta edellyttää, että vammaispalvelujen parantamiseksi hallitus kiirehtii toimenpiteitä palveluohjauksen toimivuuden kehittämiseksi sekä vaikeavammaisten henkilökohtaisen avustajajärjestelmän toteuttamiseksi. Momentti 35.30.60: Eduskunta edellyttää, että perusparantamiseen myönnettävien aravalainojen lainaehtoja uudistetaan niin, että ne ovat nykyistä kilpailukykyisempiä markkinaehtoisiin lainoihin verrattuna ja että lainavaltuuksiin tarvittavat muutokset otetaan huomioon vuoden 2004 ensimmäisessä lisätalousarviossa. Momentti 35.30.60: Eduskunta edellyttää, että viimeistään vuoden 2005 talousarviossa uusien asuntoalueiden kunnallistekniikan rakentamiseen tarkoitetun avustuksen käyttöä laajennetaan pääkaupunkiseudun ja sen kehyskuntien lisäksi myös muihin kasvukeskuksiin ja että avustuksen kokonaismäärää nostetaan tuntuvasti. (VM hallitusneuvos Raine Vairimaa 1603 3014)

Tasavallan presidentti määräsi eduskunnan vastauksen hallituksen esitykseen laiksi ekumeenisesta rukouspäiväjulistuksesta merkittäväksi pöytäkirjaan tiedoksi (HE 147/2003 vp). Eduskunta on 15.12.2003 hylännyt lakiehdotuksen. (OPM vanhempi hallitussihteeri Tuula Lybeck 1607 7322)

Tasavallan presidentti hyväksyi elintarvikkeiden ja maatalouden kasvigeenivaroja koskevan kansainvälisen sopimuksen ja päätti, että Suomi vahvistaa Euroopan yhteisön tämän sopimuksen hyväksymisen yhteydessä antamat ilmoitukset sekä vahvisti lain elintarvikkeiden ja maatalouden kasvigeenivaroja koskevan kansainvälisen sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta (HE 148/2003 vp). Vuonna 2001 tehdyn elintarvikkeiden ja maatalouden kasvigeenivaroja koskevan kansainvälisen sopimuksen tavoitteena on elintarvikkeiden ja maatalouden kasvigeenivarojen suojelu ja kestävä käyttö sekä niiden käytöstä aiheutuvien hyötyjen oikeudenmukaisen ja tasapuolisen jaon toteuttaminen. Tarkoituksena on edistää kestävän maatalouden ja elintarviketurvallisuuden toteutumista. Sopimuksella perustetaan elintarvikkeiden ja maatalouden kasvigeenivarojen saatavuutta ja hyötyjen jakamista koskeva monenvälinen järjestelmä, jonka lähtökohtana on taata näiden kasvigeenivarojen saatavuus kaikille sopimuspuolille sekä taata niiden käytöstä aiheutuvien hyötyjen oikeudenmukainen jakaminen. Monenväliseen järjestelmään tulevat sisältymään sopimuksen liitteessä I luetellut kasvigeenivarat, joita sopimuspuolet hallinnoivat ja valvovat, ja jotka ovat julkisessa omistuksessa. Lisäksi muiden kuin julkisessa omistuksessa olevien, sopimuksen liitteessä I mainittujen kasvigeenivarojen haltijoita kehotetaan liittämään geenivaransa monenväliseen järjestelmään. Sopimuksen hyväksymisasiakirjan tallettamisen yhteydessä Suomi Euroopan yhteisön jäsenvaltiona vahvistaa seuraavat ilmoitukset, jotka yhteisö antaa sopimuksen hyväksymisen yhteydessä: 1. "Euroopan yhteisö tulkitsee elintarvikkeiden ja maatalouden kasvigeenivaroja koskevan kansainvälisen sopimuksen 12 artiklan 3 kohdan d alakohdan siten, että siinä tunnustetaan, että elintarvikkeiden ja maatalouden kasvigeenivarat tai niiden geneettiset osat tai komponentit, jotka ovat olleet innovaatioiden kohteena, voivat olla teollis- ja tekijänoikeuksien alaisia sillä edellytyksellä, että tällaisia oikeuksia koskevat edellytykset täyttyvät." 2. "FAO:n perustamiskirjan II.7 artiklan säännösten mukaisesti Euroopan yhteisö julistaa, että sen FAO:lle 4 päivänä lokakuuta 1994 toimittamaa julistusta toimivallasta sovelletaan edelleen, kun otetaan huomioon, että se on hyväksynyt elintarvikkeiden ja maatalouden kasvigeenivaroja koskevan kansainvälisen sopimuksen." 3. "22 artiklan 3 kohdan säännösten mukaisesti Euroopan yhteisö julistaa, että riidoissa, joita ei ratkaista 22 artiklan 1 tai 2 kohdan mukaisesti, se hyväksyy pakolliseksi 22 artiklan 3 kohdan a alakohdan säännökset riitojenratkaisusta." Lain voimaantulosta säädetään tasavallan presidentin asetuksella. (MMM vanhempi hallitussihteeri Susanna Paakkola 1605 4298)

TASAVALLAN PRESIDENTIN ASETUKSET

Tasavallan presidentti antoi 30.12.2003 seuraavat asetukset:

Tasavallan presidentin asetus Itämeren alueen koealuerahastosta Pohjoismaiden ympäristörahoitusyhtiön kanssa tehdyn sopimuksen väliaikaisesta soveltamisesta. Sopimusta sovelletaan väliaikaisesti 22.12.2003 lähtien. Asetus tulee voimaan 7.1.2004. (UM lainsäädäntöneuvos Ronald Wrede 1605 5711)

Tasavallan presidentin asetus hajallaan olevien kalakantojen ja laajasti vaeltavien kalakantojen säilyttämistä ja hoitoa koskevien 10 päivänä joulukuuta 1982 tehdyn Yhdistyneiden Kansakuntien merioikeusyleissopimuksen määräysten täytäntöönpanosta tehdyn sopimuksen voimaansaattamisesta sekä sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun lain voimaantulosta. Sopimus ja sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annettu laki tulevat voimaan 18.1.2004. Asetus sisältää myös ilmoituksen Euroopan yhteisön toimivallasta sopimuksen piiriin kuuluvien asioiden osalta, seitsemän sopimuksen tulkintaa koskevaa lausumaa sekä ilmoituksen Euroopan yhteisön sopimuksen ratifioinnin yhteydessä antamien ilmoitusten ja lausumien vahvistamisesta, jotka Suomi on antanut ratifioimiskirjan tallettamisen yhteydessä. Asetus tulee voimaan 18.1.2004. (UM lainsäädäntöneuvos Sari Mäkelä 1605 5588)

Tasavallan presidentin asetus Euroopan yhteisön yhteisen kalastuspolitiikan täytäntöönpanosta annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosta. Laki (434/2001) tulee voimaan 18.1.2004. Asetus tulee voimaan 18.1.2004. (UM lainsäädäntöneuvos Sari Mäkelä 1605 5588)

NIMITYSASIAT

Tasavallan presidentti päätti 30.12.2003 seuraavat nimitysasiat:

Määräaikainen hallintoneuvos, markkinaoikeustuomari Irma Liisa Kristiina Telivuo korkeimman hallinto-oikeuden ensiksi täytettävään määräaikaisen hallintoneuvoksen virkaan 1.1.-31.12.2004 ja määräaikainen hallintoneuvos, hallinto-oikeustuomari Jukka Antero Mattila toiseksi täytettävään määräaikaisen hallintoneuvoksen virkaan 1.1.-30.6.2004. (OM kansliapäällikkö Kirsti Rissanen 1606 7502)

VALTIONEUVOSTO

VALTIONEUVOSTON ASETUKSET

Valtioneuvosto antoi 30.12.2003 seuraavat asetukset:

Valtioneuvoston asetus arvonlisäveroasetuksen muuttamisesta. Arvonlisäveroasetukseen tehdään arvonlisäverolain muuttamisesta annetun lain (325/2003) edellyttämät muutokset. Lailla säädettiin laskutusta koskevan Euroopan yhteisön direktiivin (2001/115/EY) edellyttämät muutokset sekä tehtiin joitakin muutoksia myös vähennysoikeuden toteennäyttämistä ja kirjanpitovelvollisuutta koskeviin arvonlisäverolain säännöksiin. Koska lähes kaikista tositevaatimuksista säädetään nykyisin laissa, asetuksessa olevat vastaavat säännökset kumotaan. Myös muistiinpanovelvollisuutta koskeva valtuussäännös kumotaan samasta syystä. Samalla perustuslain 80 §:n mukaisesti asetuksen 8 §:ään sisällytetään nykyisin verohallituksen päätökseen (1770/1995) sisältyvät määräykset matkailijoille tapahtuvan myynnin verottomuuden edellytysten osoittamisesta. Vaatimukset säilyvät pääosin ennallaan. Samasta syystä asetuksen 12 §:n säännös siitä, että valtiovarainministeriö antaa tarvittaessa tarkempia säännöksiä, kumotaan. Asetus tulee voimaan 1.1.2004. (VM lainsäädäntöneuvos Suvi Anttila 1603 3171)

Valtioneuvoston asetus Ahvenanmaan maakuntaa koskevista poikkeuksista arvonlisävero- ja valmisteverolainsäädäntöön annetun lain täytäntöönpanosta annetun asetuksen 2 §:n muuttamisesta. Perustuslain 80 §:n mukaisesti asetuksen 2 §:ään sisällytetään nykyisin verohallituksen päätökseen (189/1997) sisältyvät määräykset matkailijoille tapahtuvan myynnin verottomuuden edellytysten osoittamisesta. Vaatimukset säilyvät pääosin ennallaan. Muutokset vastaavat arvonlisäveroasetuksen 8 §:ään tehtyjä muutoksia. Asetus tulee voimaan 1.1.2004. (VM lainsäädäntöneuvos Suvi Anttila 1603 3171)

Valtioneuvoston asetus Senaatti-kiinteistöistä. Laki Senaatti-kiinteistöistä tulee voimaan 1.1.2004, jolloin nykyinen asetus Senaatti-kiinteistöistä kumoutuu. Asetukseen tulevat valtion liikelaitoksista annettua lakia täydentävät säännökset hallituksen toimivallasta ja Senaatti-kiinteistöistä annetun lain nojalla annettavat tarkemmat säännökset lainanannosta. Asetus tulee voimaan 1.1.2004. (VM neuvotteleva virkamies Petri Syrjänen 1603 3043)

Valtioneuvoston asetus hedelmän- ja vihannestuottajaorganisaatioista sekä niiden liitoista. Asetus sisältää täytäntöönpanosäädökset neuvoston asetuksessa (EY) N:o 2200/96 ja komission asetuksessa (EY) N:o 1432/2003 säädetystä hedelmä- ja vihannestuottajaorganisaatioiden ja niiden liittojen hyväksymisestä. Hyväksymistä koskevat yksityiskohtaiset säännöt on aiemmin annettu komission asetuksella (EY) N:o 412/1997, joka on nyttemmin kumottu ja korvattu uudella komission asetuksella (EY) N:o 1432/2003, joka on tullut voimaan 18.8.2003. Asetuksella kumotaan hedelmän- ja vihannestuottajaorganisaatioiden ja niiden liittojen hyväksymisestä annettu valtioneuvoston päätös (407/1997) sekä esihyväksyttyjen hedelmän- ja vihannestuottajaryhmittymien käynnistystuesta annettu valtioneuvoston asetus (860/2000). Asetus tulee voimaan 1.1.2004. (MMM vanhempi hallitussihteeri Heikki Koponen 1605 4262)

Valtioneuvoston asetus metsäkeskuksista ja metsätalouden kehittämiskeskuksesta annetun asetuksen 15 §:n muuttamisesta. Metsäkeskuksista ja metsätalouden kehittämiskeskuksesta annetun lain 10 §:n muutos tulee voimaan vuoden 2004 alusta lukien. Lain mukaan kehittämiskeskuksen johtokunnassa on enintään seitsemän jäsentä, joista kolme edustaa metsäkeskuksia. Metsäkeskuksista ja metsätalouden kehittämiskeskuksesta annetun asetuksen Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion johtokunnan kokoonpanoa koskeva 15 § muutetaan vastaamaan edellä mainittua lakia. Lisäksi pykälään otetaan säännös, jonka mukaan johtokunnan kolmesta metsäkeskuksia edustavasta jäsenestä vähintään yhden tulee olla metsäkeskuksen johtaja. Asetus tulee voimaan 1.1.2004. (MMM hallitussihteeri Vilppu Talvitie 1605 2293)

Valtioneuvoston asetus vuodelta 2003 maksettavasta pohjoisesta tuesta annetun valtioneuvoston asetuksen 5 §:n muuttamisesta. Asetusta muutetaan siten, että 5 §:n 4 momentin tuenmaksurajoite kumotaan. Asetus tulee voimaan 1.1.2004. (MMM ylitarkastaja Juha Vanhatalo 1605 2793)

Valtioneuvoston asetus vuodelta 2003 maksettavasta kasvinviljelyn kansallisesta tuesta annetun valtioneuvoston asetuksen 8 §:n muuttamisesta. Asetusta muutetaan siten, että 8 §:n 3 momentin tuenmaksurajoite kumotaan. Asetus tulee voimaan 1.1.2004. (MMM ylitarkastaja Juha Vanhatalo 1605 2793)

Valtioneuvoston asetus vuodelta 2003 maksettavasta perunantuotannon kansallisesta tuesta annetun valtioneuvoston asetuksen 5 §:n muuttamisesta. Vuoden 2003 perunantuotannolle maksettava kansallinen tuki vahvistetaan ja siemenperunakeskuksen tuotantoalueelle maksettavasta lisätuesta säädetään. Tukikelpoinen peruna-ala ja käytettävissä oleva määräraha huomioon ottaen perunantuotannon kansallisen tuen suuruudeksi vahvistetaan 303 euroa hehtaarilta. Viljelyalalta, jolta viljelijällä on perunan markkinoinnista kirjallinen viljelysopimus, tuki maksetaan 118 eurolla hehtaarilta korotettuna. Lisäksi siemenperunakeskuksen tuotantoalueelle maksetaan perunan viljelyalalle alueen viljelylle annettujen erityisvaatimusten johdosta erityistukea 48 euroa hehtaarilta ja viljelyalalta, jolta viljelijällä on perunan markkinoinnista kirjallinen viljelysopimus, tuki maksetaan 67 eurolla hehtaarilta korotettuna. Asetus tulee voimaan 1.1.2004. (MMM ylitarkastaja Juha Vanhatalo 1605 2793)

Valtioneuvoston asetus nurmi- ja viljakasvien siementuotannon kansallisesta tuesta vuonna 2003 annetun valtioneuvoston asetuksen 8 §:n muuttamisesta. Vuoden 2003 kansallisen nurmisiementuotannon tukiyksikkökertoimien määrääminen. Komission päätöksen 2001/61/EY perusteella nurmisiementen kansallista tukea voidaan maksaa enintään päätöksessä vahvistetuille enimmäisaloille. Jos nämä alat ylittyvät valtioneuvoston asetuksessa arvioituja tukeen oikeuttavia pinta-aloja mukautetaan komission päätökseen muuttamalla tukiyksikkökerrointa, joilla kerrotuille aloille tukea maksetaan. Vuoden 2003 tuotannon perusteella englanninraiheinän ja koiranheinän tuki voidaan maksaa arvioidun mukaisesti. Puna-apilan, timotein ja nurminadan tukiyksikkökerrointa joudutaan sen sijaan muuttamaan, koska viljelystarkastuksessa hyväksytty pinta-ala poikkeaa arvioidusta. Puna-apilan ja timotein osalta tämä tarkoittaa tuen maksun perusteena olevan pinta-alan pientä nousua, nurminadan osalta puolestaan pientä laskua. Asetus tulee voimaan 1.1.2004. (MMM ylitarkastaja Juha Vanhatalo 1605 2793)

Valtioneuvoston asetus vuodelta 2003 maksettavasta lihan kuljetusavustuksesta. Lihan kuljetusavustus on osa EY:n komission hyväksymää pohjoisen tuen järjestelmää. Avustusta myönnetään Lapin läänin alueella tuotetusta lihasta. Kuljetusavustusta maksetaan tuotantopaikan sijainnista riippuen 33,6-134,6 euroa tonnilta. Tukialueella C4-P5 tapahtuvista sairaan eläimen erillisistä kuljetuksista maksetaan enintään 118 euroa kuljetuskertaa kohden. Asetus tulee voimaan 1.1.2004. (MMM ylitarkastaja Juha Vanhatalo 1605 2793)

Valtioneuvoston asetus Luotsausliikelaitoksen luotsausmaksusta. Asetuksella säädetään luotsausliikelaitoksen luotsausmaksusta ja sen yksikköhinnasta. Asetus liittyy Merenkulkulaitoksen uudelleen organisointiin, jossa perustettiin muun muassa uusi Luotsausliikelaitos. Asetuksessa säädetään luotsattavalta alukselta perittävästä perusmaksusta, perusmaksun korotuksesta, alusyhdistelmän ja tukkilautan perusmaksun määräytymisestä sekä odotusmaksusta. Lähtökohtana hinnoittelulle ovat voimassa olevat luotsaustaksat. Asetus tulee voimaan 1.1.2004 ja on voimassa vuoden 2004 loppuun. (LVM merenkulkuneuvos Raimo Kurki 1602 8490)

Valtioneuvoston asetus ajoneuvojen rekisteröinnistä annetun asetuksen 48 §:n väliaikaisesta muuttamisesta. Asetukseen lisätään väliaikaisesti uusi 5 momentti. Ajoneuvoa voidaan käyttää liikenteessä tullilaitoksen antamalla siirtoluvalla enintään kolmen kuukauden ajan ajoneuvon maahantuonnista. Muutos tarkoittaa sitä, että vuonna 2003 alkanut menettely voi jatkua myös vuonna 2004. Asetus tulee voimaan 1.1.2004 ja on voimassa 31.12.2004 saakka. (LVM liikenneneuvos Kari Saari 1602 8557)

Valtioneuvoston asetus sähkön alkuperän varmentamisesta. Asetuksella annetaan tarkentavat säännökset sähkön alkuperätakuujärjestelmästä ja määritellään alkuperätakuujärjestelmän piiriin kuuluva sähkö. Asetuksen mukaan alkuperätakuujärjestelmän piiriin kuuluu RES-E-direktiivin mukaisesti määritelty uusiutuvista energialähteistä tuotettu sähkö voimalaitoksen omakäyttölaitteissa kulutettua sähköä lukuun ottamatta. Asetus tulee voimaan 1.1.2004. (KTM neuvotteleva virkamies Arto Rajala 1606 4828)

Valtioneuvoston asetus sosiaali- ja terveydenhuollon vuoden 2004 voimavaroista annetun valtioneuvoston asetuksen 2 ja 5 §:n muuttamisesta. Voimassa olevaa asetusta muutetaan kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannusten valtionosuuksien laskennassa käytettäviä laskennallisia kustannuksia siltä osin, kun kyse on ikäryhmän 7-64-vuotiaat sosiaalihuollon laskennallisista kustannuksista. Lisäksi kunnan omarahoitusosuutta muutetaan. Muutokset perustuvat eduskunnan päätökseen muuttaa hallituksen esitystä laiksi kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain 13 §:n muuttamisesta (EV 71/2003 vp - HE 77/2003 vp). Eduskunnan tekemästä muutoksesta aiheutuu lisäkustannuksia kunnille ja vastaavasti valtionosuusmenot kasvavat noin 40 000 eurolla. Tämä kustannuslisäys edellyttää voimassa olevan voimavara-asetuksen muuttamista kuvatuin tavoin. Asetus tulee voimaan 1.1.2004. (STM osastopäällikkö Arto V. Klemola 1607 3795)

Valtioneuvoston asetus tartuntatautiasetuksen muuttamisesta. Tartuntatautiasetusta muutetaan vastaamaan tartuntatautilain muutoksen (935/2003) säännöksiä. Asetuksessa säännellään tarkemmin lääkäreiden ja hammaslääkäreiden sekä laboratorioiden tartuntatauti-ilmoituksen sisällöstä. Laboratorioiden tulee ilmoittaa myös muista rekisteröitävistä mikrobikannoista ja niiden tulee liittää tartuntatauti-ilmoitukseen joko kanta tai näyte asetuksen säännösten mukaisesti. Työnantajan tulee vaatia työntekijältä selvitys siitä, ettei tämä sairasta salmonelloosia, jos työntekijä työskentelee maidonkäsittelytehtävissä maitotilalla, jonka maito menee kulutukseen ilman pastörointia. Lisäksi ilmoitettaviin tartuntatauteihin lisätään Creutzfeldt-Jakobin tauti, uusi variantti. Suonensisäisesti huumeita käyttävien terveysneuvonta ja tartuntatautien torjunnan edellyttämän tarpeen mukaan käyttövälineiden vaihtaminen lisätään tartuntatautien vastustamistyöstä vastaavan kunnan toimielimen ja sen alaisena terveyskeskuksen tartuntataudeista vastaavan lääkärin tehtäviin. Asetuksesta kumotaan säännökset, joiden asiasisältö on otettu tartuntatautilakiin. Asetus tulee voimaan 1.1.2004. (STM lääkintöneuvos Merja Saarinen 1607 4030)

Valtioneuvoston asetus työntekijäin eläkeasetuksen muuttamisesta. Asetus liittyy viimeistä eläkelaitosta koskevaan järjestelyyn, joka tulee voimaan vuoden 2004 alusta. Asetuksessa on yksityisten alojen eläkelaeissa säädetystä eläkkeenhakemisesta ja toimivaltaisesta eläkelaitoksesta tarkemmat säännökset. Asetus tulee voimaan 1.1.2004. (STM hallitussihteeri Maritta Hirvi 1607 4338)

Valtioneuvoston asetus lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijäin eläkeasetuksen muuttamisesta. Asetus liittyy viimeistä eläkelaitosta koskevaan järjestelyyn, joka tulee voimaan vuoden 2004 alusta. Asetuksessa on yksityisten alojen eläkelaeissa säädetystä eläkkeenhakemisesta ja toimivaltaisesta eläkelaitoksesta tarkemmat säännökset. Asetus tulee voimaan 1.1.2004. (STM hallitussihteeri Maritta Hirvi 1607 4338)

Valtioneuvoston asetus taiteilijoiden ja eräiden erityisryhmiin kuuluvien työntekijäin eläkeasetuksen muuttamisesta. Asetus liittyy viimeistä eläkelaitosta koskevaan järjestelyyn, joka tulee voimaan vuoden 2004 alusta. Asetuksessa on yksityisten alojen eläkelaeissa säädetystä eläkkeenhakemisesta ja toimivaltaisesta eläkelaitoksesta tarkemmat säännökset. Asetus tulee voimaan 1.1.2004. (STM hallitussihteeri Maritta Hirvi 1607 4338)

Valtioneuvoston asetus maatalousyrittäjien eläkeasetuksen muuttamisesta. Asetus liittyy viimeistä eläkelaitosta koskevaan järjestelyyn, joka tulee voimaan vuoden 2004 alusta. Asetuksessa on yksityisten alojen eläkelaeissa säädetystä eläkkeenhakemisesta ja toimivaltaisesta eläkelaitoksesta tarkemmat säännökset. Asetus tulee voimaan 1.1.2004. (STM hallitussihteeri Maritta Hirvi 1607 4338)

Valtioneuvoston asetus yrittäjien eläkeasetuksen muuttamisesta. Asetus liittyy viimeistä eläkelaitosta koskevaan järjestelyyn, joka tulee voimaan vuoden 2004 alusta. Asetuksessa on yksityisten alojen eläkelaeissa säädetystä eläkkeenhakemisesta ja toimivaltaisesta eläkelaitoksesta tarkemmat säännökset. Asetus tulee voimaan 1.1.2004. (STM hallitussihteeri Maritta Hirvi 1607 4338)

Valtioneuvoston asetus merimieseläkeasetuksen muuttamisesta. Asetus liittyy viimeistä eläkelaitosta koskevaan järjestelyyn, joka tulee voimaan vuoden 2004 alusta. Asetuksessa on yksityisten alojen eläkelaeissa säädetystä eläkkeenhakemisesta ja toimivaltaisesta eläkelaitoksesta tarkemmat säännökset. Asetus tulee voimaan 1.1.2004. (STM hallitussihteeri Maritta Hirvi 1607 4338)

Valtioneuvoston asetus vaikeista ja pitkäaikaisista sairauksista, joista sairausvakuutuslain mukaan korvataan 100 tai 75 prosenttia säädetyn kiinteän omavastuun ylittävältä osalta. Tammikuun 2004 alusta tulee voimaan laki sairausvakuutuslain muuttamisesta, jonka perusteella lääkkeen erityiskorvattavuus ratkaistaan hakemusmenettelyn perusteella ja lääkkeen erityiskorvattavuudesta päättää lääkkeiden hintalautakunta. Voimassa olevan sairausvakuutuslain 9 §:n 3 momentin perusteella erityiskorvaukseen oikeuttavista sairauksista ja lääkkeistä on säädetty valtioneuvoston asetuksella. Sairausvakuutuslain muuttamisesta annetulla lailla kumotaan valtioneuvoston päätös vaikeista ja pitkäaikaisista sairauksista ja niiden hoitoon käytettävistä lääkkeistä, joista sairausvakuutuslain mukaan korvataan 100 tai 75 prosenttia säädetyn kiinteän omavastuun ylittävältä osalta (34/1994) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen. Sairausvakuutuslain 9 a §:n 2 momentin perusteella valtioneuvoston asetuksella säädetään niistä vaikeista ja pitkäaikaisista sairauksista, joiden hoidossa tarvittavasta, vaikutustavaltaan korvaavasta tai korjaavasta välttämättömästä lääkkeestä korvataan 100 prosenttia sekä niistä vaikeista ja pitkäaikaista sairauksista, joiden hoidossa tarvittavasta välttämättömästä lääkkeestä korvataan 75 prosenttia sairausvakuutuslain 9 §:n 1 momentissa säädetyn kiinteän omavastuun ylittävältä osalta. Asetukseen sisältyisivät ne sairaudet, joista on aiemmin säädetty sairausvakuutuslain muutoksella kumottavassa valtioneuvoston asetuksessa 34/1994. Asetus tulee voimaan 1.1.2004. (STM hallitussihteeri Minna Levander 1607 3868)

Valtioneuvoston asetus lääkkeiden hintalautakunnasta. Tammikuun 2004 alusta tulee voimaan laki sairausvakuutuslain muuttamisesta, jonka perusteella lääkkeen erityiskorvattavuus ratkaistaan hakemusmenettelyn perusteella ja lääkkeen erityiskorvattavuudesta päättää lääkkeiden hintalautakunta. Sairausvakuutuslain muutoksen johdosta annetaan asetus lääkkeiden hintalautakunnasta, jossa on huomioitu lainmuutoksesta aiheutuvat muutokset. Voimassa oleva lääkkeiden hintalautakunnasta annettu asetus (1280/1997) kumotaan. Asetus tulee voimaan 1.1.2004. (STM hallitussihteeri Minna Levander 1607 3868)

Valtioneuvoston asetus viranomaisradioverkon päätelaitteiden hankintaan maksettavan valtionavustuksen myöntämisperusteista. Valtionavustus jakautuu lääneittäin siinä suhteessa, kuin läänin kunnat ovat sitoutuneet hankkimaan viranomaisradioverkon päätelaitteita. Avustus on 50 prosenttia, kuitenkin enintään 500 euroa, hankinnan kustannuksista. Hakemukset toimitetaan lääninhallituksille ja lääninhallitus myöntää ja maksaa avustuksen. Asetus tulee voimaan 1.1.2004. (STM hallitussihteeri Päivi Salo 1607 4130)

Valtioneuvoston asetus julkisesta työvoimapalvelusta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta. Asetus liittyy sosiaalisia yrityksiä koskevan lainsäädännön täytäntöönpanoon. Asetukseen lisätään sosiaalisia yrityksiä koskevat säännökset oikeudesta sijoittaa työllistetty muun työn järjestäjän tehtäviin ja edelleen sijoituksen ehdoista, vajaakuntoisen työllistämisestä uudelleen työllistämistuella ja täysimääräisen yhdistelmätuen enimmäiskestosta työllistettäessä vajaakuntoisia. Lisäksi täsmennetään työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen hankintahintaa koskevaa säännöstä sellaisen koulutuksen osalta, jonka tavoitteena olevassa ammatissa toimiminen edellyttää erityistä lupaa, lisenssiä tai muuta vastaavaa asiakirjaa. Asetus tulee voimaan 1.1.2004. (TM lainsäädäntöneuvos Pasi Järvinen 1604 8067)

Valtioneuvoston asetus eräiden työllisyysmäärärahojen käytöstä annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta. Asetus liittyy sosiaalisia yrityksiä koskevan lainsäädännön täytäntöönpanoon. Asetukseen lisätään säännökset sosiaalisten yritysten tukemisesta työllisyyspoliittisella projektituella. Sosiaalisen yrityksen perustamis- ja vakiinnuttamiskustannuksiin tukea voidaan myöntää enintään 50 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista, ei kuitenkaan liiketoimintakustannuksiin, muihin kuin vähäisiin investointeihin eikä työllistettyjen palkkauskustannuksiin. Työllisyyspoliittisen projektituen enimmäisaika olisi kolme vuotta. Asetus tulee voimaan 1.1.2004. (TM lainsäädäntöneuvos Pasi Järvinen 1604 8067)

Valtioneuvoston asetus julkisen työvoimapalvelun toimeenpanosta annetun valtioneuvoston asetuksen 15 ja 16 §:n muuttamisesta. Asetus liittyy sosiaalisia yrityksiä koskevan lainsäädännön täytäntöönpanoon. Asetuksessa säädetään työllisyyspoliittisen projektituen hakemisesta, myöntämisestä ja maksamisesta sosiaalisen yritystoiminnan edistämiseen. Tuen myöntää ja maksaa työvoima- ja elinkeinokeskus. Tuen valtakunnallisesti toimivalle yhteisölle tai säätiölle, jonka tarkoituksena on sosiaalisen yritystoiminnan edistäminen ja kehittäminen, myöntää kuitenkin työministeriö. Asetus tulee voimaan 1.1.2004. (TM lainsäädäntöneuvos Pasi Järvinen 1604 8067)

VALTIONEUVOSTON PÄÄTÖKSET

Valtioneuvosto teki yleisistunnossa 30.12.2003 seuraavat päätökset:

Päätös ministereiden välisestä työnjaosta sisäasiainministeriössä 1.1.2004 alkaen. Alue- ja kuntaministeri Hannes Manninen käsittelee kuntaosastolle, alueiden ja hallinnon kehittämisosastolle sekä ministeriön hallintopalveluyksikölle kuuluvat asiat. Sisäasiainministeri Kari Rajamäki käsittelee muut sisäasiainministeriön toimialaan kuuluvat asiat. Kumpikin ministeri käsittelee toimialaansa kuuluvat kansainväliset asiat sekä virkanimitys- ja henkilöstöasiat. Samoin kumpikin ministeri johtaa taloussuunnittelua ja talousarvioiden ja muiden yhteisten asioiden valmistelua omalla toimialallansa. (VNK alivaltiosihteeri Heikki Aaltonen 1602 2007)

Päätös merkitä eduskunnan kirjelmä (43/2003 vp) eduskunnan valitsemien valtakunnanoikeuden jäsenten ja heidän varajäsentensä vaalista pöytäkirjaan. (OM kansliapäällikkö Kirsti Rissanen 1606 7502)

Päätös myöntää hovioikeudenneuvos Pekka Palomäelle ero tuomarinvalintalautakunnan erityistuomioistuinten keskuudesta tulevan jäsenen varajäsenen tehtävästä 1.1.2004 lukien ja nimittää hänen seuraajaksi markkinaoikeustuomari Olli Mäkinen 1.1.2004 lukien 14.5.2005 päättyväksi toimikaudeksi. (OM hallitusneuvos Heikki Liljeroos 1606 7608)

Päätös määrätä vakuutusoikeuteen lääkärijäseneksi lääketieteen ja kirurgian tohtori Sirkka Kaukola toimikaudeksi 1.1.2004-31.12.2008. (OM vanhempi hallitussihteeri Sami Sarvilinna 1606 7649)

Päätös asettaa julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunta kolmivuotiskaudeksi 1.1.2004-31.12.2006. Kokoonpano: jäsenet (varajäsenet suluissa): ohjelmajohtaja Katrina Harjuhahto-Madetoja (suunnittelija Päivi Mutanen) valtioneuvoston kanslia, ylijohtaja Pekka Kilpi (neuvotteleva virkamies Hannele Savioja) sisäasiainministeriö, ylijohtaja Jorma Karjalainen (tietohallintojohtaja Olavi Köngäs) valtiovarainministeriö, talousjohtaja Eero Pulkkinen (tietohallintopäällikkö Irma Nieminen) opetusministeriö, yli-insinööri Pekka Öörni (tietopalvelupäällikkö Anne Miettinen) liikenne- ja viestintäministeriö ja projektipäällikkö Annakaisa Iivari (projektipäällikkö Ralf Ekebom) sosiaali- ja terveysministeriö. Neuvottelukunnan puheenjohtaja on ylijohtaja Pekka Kilpi sisäasiainministeriöstä ja varapuheenjohtaja varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen Suomen Kuntaliitosta. (SM kehittämisjohtaja Marko Puttonen 1604 4551)

Päätös asettaa julkishallinnon ja -talouden tilintarkastuslautakunta toimikaudeksi 1.1.2004-31.12.2006. Kokoonpano: puheenjohtaja: neuvotteleva virkamies Kirsti Vallinheimo; varapuheenjohtaja: professori Pentti Meklin; jäsenet (suluissa varajäsenet): Suomen Kuntaliiton ruotsinkielisen toiminnan johtaja, JHTT Christel von Martens (erityisasiantuntija Jan Björkwall), tarkastusjohtaja, JHTT Pirjo Hakanpää (tarkastusjohtaja, JHTT Matti Pihlajisto), kunnanjohtaja, JHTT Hannu Pirkola (JHTT-tilintarkastaja Leena Flinck), ylitarkastaja Nora Grönholm (tarkastusneuvos Kaj Laine), tarkastuspäällikkö, JHTT Erkki Pitkänen (ylitarkastaja, JHTT Raija Virta), kauppatieteiden tohtori Veijo Riistama (professori Pontus Troberg), ylitarkastaja, JHTT Klaus Krokfors (toimitusjohtaja, JHTT Raija Porokka-Maunuksela), hallintojohtaja Riitta-Sisko Tarkka (taloussuunnittelupäällikkö Maija-Liisa Hietakangas) ja tarkastusneuvos Helge Vuoti (ylitarkastaja, JHTT Juha Pekka Niemi). (VM neuvotteleva virkamies Petri Syrjänen 1603 3043)

Päätös ratkaista Jouko Myllyksen jäämistöstä tehty hakemus ja valtion viranomaisten ilmoitukset päätösehdotuksen mukaisesti. (VM neuvotteleva virkamies Petri Syrjänen 1603 3043)

Päätös määrätä Senaatti-kiinteistöjen hallitus toimikaudeksi 1.1.2004-31.12.2005. Kokoonpano: valtioneuvoston määrättävissä olevat: puheenjohtaja: pääjohtaja Tapani Erling Tullihallitus; jäsenet: kiinteistöjohtaja Pertti Rantanen, rehtori Marianne Stenius Svenska Handelshögskolan, ylijohtaja Eero Lavonen puolustusministeriö, säännösten nojalla määrättävä: lakiasiainpäällikkö Arja Virtanen henkilökohtaisena varajäsenenään Juha Niemelä Senaatti-kiinteistöt. (VM neuvotteleva virkamies Petri Syrjänen 1603 3043)

Päätös myöntää hallitusneuvos Martti Salmiselle ero valtion eläkelautakunnan varapuheenjohtajan tehtävästä 1.1.2004 lukien ja määrätä Salmisen tilalle lautakunnan varapuheenjohtajaksi samasta ajankohdasta hallitusneuvos Veikko Liuksia ja hänen henkilökohtaiseksi varajäsenekseen ylitarkastaja Päivi Lanttola, molemmat lautakunnan jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Samalla määrätään neuvotteleva virkamies Sinikka Wuolijoki varsinaiseksi jäseneksi ja hänen henkilökohtaiseksi varajäsenekseen hallitussihteeri Risto Leikos samoin 1.1.2004 lukien lautakunnan jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Toimikausi päättyy 31.12.2004. (VM hallitussihteeri Kari Peltonen 1603 4955)

Päätös asettaa valtion elokuvalautakunta toimikaudeksi 4.1.2004-3.1.2007. Kokoonpano: puheenjohtaja: hallitusneuvos Erkki Norbäck opetusministeriö; varapuheenjohtaja: budjettineuvos Arto Merimaa valtiovarainministeriö; jäsenet (varajäsenet suluissa): valtiotieteen kandidaatti, psykologi Sari Heinonen (filosofian maisteri, äidinkielen opettaja Minna Hautaniemi), yhteiskuntatieteen tohtori Kirsi Pohjola (professori Tuula Tamminen), viestintäpäällikkö, psykologian tohtori Anu Mustonen (kasvatustieteen tohtori, opetusneuvos Ritva-Sini Merilampi) ja filosofian tohtori, yliopettaja Kimmo Laine (toiminnanjohtaja Heikki Keskinen). (OPM johtaja Jukka Liedes 1607 7481)

Päätös Varustamoliikelaitoksen aloitusvaiheen omaisuusjärjestelyistä. Päätöksellä määrätään valtion liikelaitoksena 1.1.2004 aloittavan Varustamoliikelaitoksen hallintaan siirrettävästä valtion omaisuudesta sekä sen merkitsemisestä liikelaitoksen peruspääomaksi, muuksi omaksi pääomaksi ja lainaehdoin annetuksi. Varustamoliikelaitoksen hallintaan siirrettävän omaisuuden arvo on 188,6 miljoonaa euroa. Siirrettävästä omaisuudesta merkitään peruspääomaksi 18,7 miljoonaa euroa, muuksi omaksi pääomaksi 76,7 miljoonaa euroa ja 93,3 miljoonaa euroa vieraaksi pääomaksi, josta valtion lainaehdoin antamaksi vieraaksi pääomaksi merkitään 86 miljoonaa euroa ja lomaoikeudesta aiheutuviksi siirtoveloiksi 7,3 miljoonaa euroa. (LVM finanssineuvos Kalevi Alestalo 1602 8467)

Päätös Luotsausliikelaitoksen aloitusvaiheen omaisuusjärjestelyistä. Päätöksellä määrätään valtion liikelaitoksena 1.1.2004 aloittavan Luotsausliikelaitoksen hallintaan siirrettävästä valtion omaisuudesta sekä sen merkitsemisestä liikelaitoksen peruspääomaksi, muuksi omaksi pääomaksi ja lainaehdoin annetuksi. Luotsausliikelaitoksen hallintaan siirrettävän omaisuuden arvo on 19 miljoonaa euroa. Siirrettävästä omaisuudesta merkitään peruspääomaksi 2 miljoonaa euroa, muuksi omaksi pääomaksi 7,3 miljoonaa euroa ja 9,8 miljoonaa euroa vieraaksi pääomaksi, josta valtion lainaehdoin antamaksi vieraaksi pääomaksi merkitään 6,7 miljoonaa euroa ja lomaoikeudesta aiheutuviksi siirtoveloiksi 3,1 miljoonaa euroa. (LVM finanssineuvos Kalevi Alestalo 1602 8467)

Päätös luovuttaa liikenne- ja viestintäministeriön hallinnassa oleva valtion viranomaisradioverkko Suomen Erillisverkot Oy:lle ja päätös omaisuuden luovuttamiseen liittyvistä järjestelyistä luovutuskirjaluonnoksen mukaisesti ja liikenne- ja viestintäministeriön erikseen määräämin ehdoin. Samalla liikenne- ja viestintäministeriö oikeutetaan valtion puolesta allekirjoittamaan luovutuskirja. Lisäksi liikenne- ja viestintäministeriö oikeutetaan korottamaan Suomen Erillisverkot Oy:n osakepääomaa kaksivaiheisesti ensin apporttiomaisuutta vastaan 4 389 704,88 eurolla yhteensä 5 045 637,79 euroon ja merkitsemään osakepääoman korotuksen yhteydessä yhtiön osakkeita 21 000 000 euron merkintähintaan 26 100 kappaletta, joiden kirjanpidollinen vasta-arvo on 168,19 euroa kappaleelta, ja sitten rahastoannilla 15 000 000 euroon siten, että osakkeiden kirjanpidolliseksi vasta-arvoksi tulee 500 euroa kappaleelta. (LVM neuvotteleva virkamies Esko Pyykkönen 1602 8624)

Päätös asettaa valtakunnallinen vammaisneuvosto kolmivuotiskaudeksi 1.1.2004-31.12.2006. Kokoonpano (varajäsenet suluissa): puheenjohtaja: opetusneuvos Jussi Pihkala opetusministeriö sekä Kehitysvammaisten Tukiliitto ry (ylitarkastaja Tiina Kavilo opetusministeriö); varapuheenjohtaja: toiminnanjohtaja Kalle Könkkölä Kynnys ry (suunnittelija Eeva Palmroos Hengitysliitto Heli ry); jäsenet: hallitussihteeri Anne-Marie Brisson sosiaali- ja terveysministeriö (neuvotteleva virkamies Viveca Arrhenius sosiaali- ja terveysministeriö), neuvotteleva virkamies Rainer Salonen liikenne- ja viestintäministeriö (ylitarkastaja Irja Vesanen-Nikitin liikenne- ja viestintäministeriö), ylitarkastaja Eeva-Liisa Koltta-Sarkanen kauppa- ja teollisuusministeriö (kaupallinen neuvos Ilkka Cantell kauppa- ja teollisuusministeriö), budjettineuvos Pertti Tuhkanen valtiovarainministeriö (budjettineuvos Raija Koskinen valtiovarainministeriö), rakennusvalvontainsinööri Jouni Vastamäki ympäristöministeriö (ylitarkastaja Raija Hynynen ympäristöministeriö), ylitarkastaja Kai Koivumäki työministeriö (ylitarkastaja Teija Felt työministeriö), kehittämispäällikkö Aulikki Rautavaara Stakes (kehittämispäällikkö Ronald Wiman Stakes), kehityspäällikkö Sirkka-Liisa Karhunen Suomen Kuntaliitto (erityisasiantuntija Heli Sahala Suomen Kuntaliitto), järjestöneuvos Terttu Elo Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry (rehtori Keijo Laitinen Epilepsialiitto ry), toiminnanjohtaja Mikael Lindholm Förbundet De Utvecklingsstördas Väl rf (toiminnanjohtaja Sergius Colliander Förbundet Finlands Svenska Synskadade rf), järjestöpäällikkö Marja Pihnala Invalidiliitto ry (puheenjohtaja Juhani Kivipelto Suomen Polioliitto ry), varapuheenjohtaja Annukka Hiekkala Kuurojen Liitto ry (puheenjohtaja Eila Heinonen Kuulonhuoltoliitto ry), puheenjohtaja Raimo Matikainen Mielenterveyden Keskusliitto ry (puheenjohtaja Jukka Sariola Lihastautiliitto ry), järjestöpäällikkö Merja Portimo Näkövammaisten Keskusliitto ry (Stig-Harry Tarvonen Psoriasisliitto ry), sosionomi Virpi Siiskonen Suomen CP-liitto ry (sosiaalityöntekijä Sirpa Lammi Kehitysvammaisten Tukiliitto ry) ja puheenjohtaja Teuvo Komulainen Suomen Reumaliitto ry (Hannu Rinne Suomen MS-liitto ry). (STM apulaisosastopäällikkö Olli Kerola 1607 3859)

Päätös asettaa päihde- ja raittiusasiain neuvottelukunta nelivuotiskaudeksi 1.1.2004-31.12.2006. Kokoonpano: puheenjohtaja: kansanedustaja Tuomo Hänninen (poliittinen sihteeri Marja Tallavaara); I varapuheenjohtaja: kansanedustaja Satu Taiveaho (kansanedustaja Risto Kuisma); II varapuheenjohtaja: kansanedustaja Pehr Löv (terveyskeskuslääkäri Laura Finne-Elonen); jäsenet: ylilääkäri Antti Holopainen (opiskelija Aija Typpö), toiminnanjohtaja Vertti Kiukas (päihdetyönohjaaja Sirpa Paatero), kätilö Maija Uusitalo (yrittäjä Tahvo Anttila), kansanedustaja Merikukka Forsius (kansanedustaja Osmo Soininvaara), lääkäri Pekka Reinikainen (puoluesihteeri Annika Kokko), nuorisotyöntekijä Aija Malmberg (opiskelija Lauri Varonen), kansanedustaja Raija Vahasalo (kansanedustaja Marjukka Karttunen) ja kansanedustaja Sirpa Asko-Seljavaara (poliittinen sihteeri Riku Honkasalo). (STM hallitusneuvos Ismo Tuominen 1607 4018)

Päätös määrätä alkoholiyhtiölle hallintoneuvosto toimikaudeksi 1.1.2004-31.12.2007. Kokoonpano: puheenjohtaja: kansanedustaja Ville Itälä; varapuheenjohtaja: kansanedustaja Anneli Jäätteenmäki; muut varsinaiset jäsenet: kansanedustaja Mikko Kuoppa, kansanedustaja Henrik Lax, kansanedustaja Saara Karhu, kansanedustaja Maija Rask, kansanedustaja Arto Seppälä, kansanedustaja Merikukka Forsius, kansanedustaja Seppo Lahtela, kansanedustaja Markku Rossi, kansanedustaja Pekka Kuosmanen ja kansanedustaja Sari Sarkomaa. (STM hallitusneuvos Ismo Tuominen 1607 4018)

Valtioneuvosto lähetti eduskunnalle 30.12.2003 seuraavat Euroopan unionin säädösehdotuksia koskevat valtioneuvoston kirjelmät:

Valtioneuvoston kirjelmä (U 64/2003) eduskunnalle ehdotuksesta neuvoston asetukseksi (Euroopan yhteisöjen omien varojen järjestelmästä tehdyn päätöksen 2000/597/EY, Euratom soveltamisesta annetun asetuksen 1150/2000 muuttamisesta). Asetusehdotuksen tavoitteena on saattaa soveltamisasetus vastaamaan varainhoitovuoden 2002 alusta sovellettua Euroopan yhteisöjen omien varojen järjestelmästä tehtyä neuvoston päätöstä (2000/597/EY) ja eräitä Amsterdamin sopimukseen liitettyjä lisäpöytäkirjoja sekä tehostaa jäsenvaltioiden perittävinä olevien perinteisten omien varojen käsittelyä. (VM budjettineuvos Paavo Kytömäki 1603 3046)

NIMITYSASIAT

Valtioneuvosto päätti 30.12.2003 seuraavat nimitysasiat:

Valtiotieteen tohtori, toimitusjohtaja Vesa Vihriälä talousneuvoston sihteeristön päällikön (A 31) virkaan 1.2.2004-31.1.2009. (VNK alivaltiosihteeri Heikki Aaltonen 1602 2007)

RAHA-ASIAT

Valtioneuvoston raha-asiainvaliokunta puolsi istunnossaan 30.12.2003 seuraavia asioita:

Vuoden 2003 talousarvion momentin 23.99.24 (Kunniamerkit) arviomäärärahan ylittäminen 129 000 eurolla. Ylitystarve johtuu muutoksesta aikaisempaan käytäntöön. Vuoden 2003 itsenäisyyspäivänä myönnetyt kunniamerkit on toimitettu ministeriöille jo joulukuussa. (VNK hallitusneuvos Auni-Marja Vilavaara 1602 2026)

Korkotukiluoton myöntäminen Sri Lankan sairaalahankkeelle. Hankkeen kohteena on kaikkiaan 46 provinssi- ja opetussairaalaa eri puolilla Sri Lankaa. Hankkeen päätavoite on sairaaloiden varustaminen nykyaikaisilla laitteilla. Laitteistoilla on tarkoitus varustaa leikkaussaleja sekä tehohoitoyksiköitä. Tavoitteena on myös diagnostiikan ja tutkimuksen tason nostaminen, jolloin hoitotoimenpiteet voidaan suorittaa tehokkaammin myös uusittavilla laitteilla. Sopimuksen arvo on 22 648 659 Yhdysvaltain dollaria. Luottosumma on 24 094 318 Yhdysvaltain dollaria, josta korkotuen osuus on 10 978 903 euroa. (UM ulkoasiainneuvos Mikko Pyhälä 1605 5523)

Oikeusministeriön asetus oikeusministeriön ja eräiden hallinnonalalla toimivien viranomaisten suoritteista perittävistä maksuista. Asetuksessa säädetään oikeusministeriön ja asetuksessa mainittujen hallinnonalalla toimivien viranomaisten julkisoikeudellisista ja liiketaloudellisista suoritteista. Julkisoikeudellisia kiinteitä maksuja korotetaan keskimäärin noin 10 prosentilla. Asetus tulee voimaan 1.1.2004 ja on voimassa vuoden 2006 loppuun. (OM hallitussihteeri Olli Muttilainen 1606 7622)

Puolustusministeriön asetus puolustusministeriön hallinnonalan maksullisista suoritteista. Asetus uusitaan, koska nykyisen asetuksen voimassaoloaika päättyy 31.12.2003. Asetus vastaa sisällöltään pääosin voimassa olevaa asetusta. Asetus tulee voimaan 1.1.2004 ja on voimassa vuoden 2005 loppuun. (PLM vanhempi hallitussihteeri Minnamaria Nurminen 1608 8202)

Maa- ja metsätalousministeriön asetus Kasvintuotannon tarkastuskeskuksen maksullisista suoritteista. Nykyinen asetus on voimassa 31.12.2003 saakka. Annettava asetus vastaa nykyistä asetusta (1083/2001), joitakin teknisluonteisia muutoksia lukuun ottamatta. Asetuksen 1 §:n 1 momentissa ja 3 §:n 1 momentin 1 kohdassa kasvinsuojelulaki (1203/ 1994) on korvattu viittauksella uuteen lakiin kasvinterveyden suojelemisesta (702/2003). Asetus tulee voimaan 1.1.2004 ja on voimassa 29.2.2004 saakka. (MMM hallitussihteeri Timo Rämänen 1605 3406)

Maa- ja metsätalousministeriön asetus maatilatalouden rakennetuen ja vastaavan yritystoimintaan myönnettävän tuen kohdentamisesta vuonna 2003 annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen 1 ja 65 §:n muuttamisesta. Asetuksella jatketaan maatilatalouden rakennetuen ja vastaavan yritystoimintaan myönnettävän tuen kohdentamisesta vuonna 2003 annetun asetuksen (295/2003) soveltamisaikaa toistaiseksi. Tukea voidaan vuoden 2004 alusta lähtien myöntää paitsi viimeistään 31.12.2003 vireille tulleisiin hakemuksiin myös vuonna 2004 vireille tulevia maatilojen muun yritystoiminnan ja maaseutuelinkeinojen rahoituslaissa tarkoitettujen yritysten, jotka toimivat palveluiden tai tuotteiden jalostus-, jakelu- tai myyntiketjun osana, tukihakemuksiin. Asetus tulee voimaan 1.1.2004. (MMM ylitarkastaja Hannu Porkola 1605 4247)

Liikenne- ja viestintäministeriön asetus Merenkulkulaitoksen maksullisista suoritteista. Nykyinen asetus on voimassa vuoden 2003 loppuun. Merenkulkulaitoksen 1.1.2004 voimaan tulevasta organisaatiouudistuksesta johtuen maksuasetuksesta poistetaan luotsauspalveluja ja varustamotoimintaa koskevat suoritteet, koska kyseiset toiminnot siirtyvät perustettaville liikelaitoksille. Uusina julkisoikeudellisina suoritteina maksuasetukseen lisätään luotsin tutkintoon liittyvät suoritteet sekä Luotsausliikelaitokselle eräissä tapauksissa myönnettävä vapautus luotsauspalvelujen tarjoamisvelvollisuudesta. Uutena liiketaloudellisena suoritteena maksuasetukseen otetaan Merenkulkulaitoksen kiinteistövarallisuuden vuokraus lukuun ottamatta valtion maaomaisuutta. Muut merkittävät muutosehdotukset voimassaolevaan maksuasetukseen johtuvat pyrkimyksestä asteittaiseen täyden kustannusvastaavuuden saavuttamiseen. Merenkulun tarkastustoiminnan lupahallintoon liittyviä maksuja korotetaan 20 prosentilla, linjaluotsintutkintoon ja luotsinkäyttövelvollisuudesta vapauttamiseen liittyvien suoritteiden maksuja 17 prosentilla, alusrekisterisuoritteiden maksuja 30 prosentilla ja vesiliikennelaissa tarkoitettujen kielto- ja rajoituspäätösten maksuja 17 prosentilla. Merenkulun tarkastustoiminnan tuntiveloitukseen perustuviin maksuihin ja yhteysalusliikenteen maksuihin ei esitetä korotuksia. Asetus tulee voimaan 1.1.2004 ja on voimassa vuoden 2004 loppuun. (LVM merenkulkuneuvos Raimo Kurki 1602 8490)

Valtion ydinjätehuoltorahaston vuoden 2004 talousarvion vahvistaminen. Talousarviossa vahvistetaan vain rahaston hallintomenot, yhteensä 100 656 euroa mukaan lukien Valtiokonttorin sijoitustoimintapalkkiota varten tehty varaus 26 700 euroa. Muilta osin rahaston talous määräytyy suoraan ydinenergialain ja kauppa- ja teollisuusministeriön vuotuisten varautumispäätösten perusteella. (KTM neuvotteleva virkamies Anne Väätäinen 1606 4836)

Määrärahan siirto valtiontakuurahastoon ja siirto valtiontakuurahastosta. Kauppa- ja teollisuusministeriö siirtää valtiontakuurahastoon vuoden 2003 talousarvion momentille 32.30.60 (Siirrot valtiontakuurahastoon) merkitystä määrärahasta 32 394 171 Yhdysvaltain dollarin vasta-arvon euroissa. Lisäksi kauppa- ja teollisuusministeriö päättää palauttaa valtiontakuurahastosta talousarvion momentille 12.32.30 (Siirrot valtion talousarvion ulkopuolisista rahastoista) 32 394 171 Yhdysvaltain dollarin vasta-arvon euroissa. Siirrot liittyvät vuoden 2000 Suomen ja Venäjän väliseen velkakonversiojärjestelyyn. Valuuttakurssina käytetään 30.12.2003 vallitsevaa valuuttakurssia. (KTM ylitarkastaja Tiina Ingman 1606 3656)

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus lääkkeiden hintalautakunnan maksullisista suoritteista. Asetus uusitaan siten, että asetukseen lisätään uusi 2 pykälä sisältäen 8 kohtaa koskien erityiskorvattavuutta koskevan hakemuksen käsittelyä vastaavasti kuten 1 pykälä koskee hyväksyttävän tukkuhinnan vahvistamista. Hakemuksesta perittävät maksut on määritelty vastaamaan niiden tuottamisesta aiheutuneita kokonaiskustannuksia. Lääkkeiden hintalautakunnan työmäärä sekä hakemusmäärä vuosina 2003-2005 poikkeaa normaalista johtuen vuonna 1998 toteutetun sairausvakuutuslain (1133/1997) muutoksesta, jonka mukaan lääkkeiden hintalautakunnan korvausperusteena olevat tukkuhintapäätökset ovat voimassa enintään viisi vuotta. Tästä sekä erityiskorvattavuutta koskevan menettelyn muutoksesta johtuen lääkkeiden hintalautakunnan henkilömäärää on lisätty kahdella henkilöllä vuonna 2003 ja suunnitellaan lisättäväksi vielä kolmella määräaikaisella henkilöllä vuoden 2004 ja kevään 2005 ajaksi. Asetuksella kumotaan samanniminen asetus (412/2003). Asetus tulee voimaan 1.1.2004 ja on voimassa 31.12.2006 saakka. (STM erikoissuunnittelija Susanna Grimm 1607 4479)

LUOVUTETUT MIETINNÖT

Osakepääoman takautuva korottaminen -mietintö luovutettiin 22.12.2003 oikeusministeri Johannes Koskiselle. Mietinnön valmistellut työryhmä ehdottaa, että vanhat osakeyhtiöt vapautettaisiin velvollisuudesta korottaa osakepääomaa nykyiselle 8 000 euron tasolle. Toissijaisesti työryhmä ehdottaa korottamisen määräajan lykkäämistä siten, että korottaminen toteutettaisiin osakeyhtiölain kokonaisuudistuksen yhteydessä. Työryhmän mielestä toimimattomien osakeyhtiöiden rekisteristä poistaminen pitäisi joka tapauksessa aloittaa mahdollisimman pian. Työryhmässä on myös käsitelty kaupparekisterin maksujärjestelmän kehittämistä siten, että rekisteri olisi paremmin ajan tasalla. Työryhmän ehdotus on oikeusministeriön verkkosivuilla osoitteessa www.om.fi/23491.htm. Lisätietoja antavat lainsäädäntöneuvos Manne Airaksinen, p. (09) 1606 7661 ja erityisasiantuntija Pekka Pulkkinen, p. (09) 1606 7702 oikeusministeriöstä.

EU:n päästökaupan, energiaverotuksen ja energiantuotannon tukien yhteensovittamista valmistelevan työryhmän väliraportti luovutettiin 22.12.2003 kauppa- ja teollisuusministeriölle. Työryhmä on väliraportissaan tarkastellut nykyistä energiaverojärjestelmää ja sen kehitystarpeita EU:n laajuisen päästökaupan alkaessa vuonna 2005. Väliraportin ensisijaisena tavoitteena oli selvittää päästökaupan aiheuttamat välittömät muutostarpeet energiaverotuksen päälinjoihin. Väliraportti on osoitteessa www.ktm.fi/ajankohtaista. Lisätietoja antaa työryhmän puheenjohtaja, ylitarkastaja Pekka Tervo p. (09) 1606 4796 kauppa- ja teollisuusministeriöstä.

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.