Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

Valtioneuvoston viikko 48/2003

TASAVALLAN PRESIDENTTI

HALLITUKSEN ESITYKSET

Tasavallan presidentti antoi 28.11.2003 eduskunnalle seuraavat hallituksen esitykset:

Esitys (HE 153/2003 vp) laiksi konkurssi- ja yrityssaneerausrekisteristä sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. Laki konkurssi- ja yrityssaneerausrekisteristä korvaa konkurssi- ja yrityssaneerausrekisteristä annetun asetuksen. Rekisterin tietosisältöä sekä tietojen säilyttämistä ja luovuttamista koskevat säännökset vastaavat olennaisilta osiltaan asetusta. Tietosisältöä kuitenkin tarkistetaan vastaamaan niitä muutoksia, joita on ehdotettu konkurssimenettelyyn eduskunnan käsiteltävänä olevassa hallituksen esityksessä konkurssilainsäädännön uudistamiseksi. Konkurssilain mukaan pesänhoitaja tekee konkurssin päättymistä koskevat ilmoitukset keskitetysti Oikeusrekisterikeskukselle eikä erillisen ilmoituksen tekeminen muille rekisteriviranomaisille enää ole tarpeen. Tämän vuoksi tarkistetaan useita muita lakeja. Esitykseen sisältyvät laki konkurssi- ja yrityssaneerausrekisteristä, laki yrityksen saneerauksesta annetun lain 100 a §:n muuttamisesta, laki kaupparekisterilain 19 §:n muuttamisesta, laki osakeyhtiölain 13 luvun 19 §:n muuttamisesta, laki avoimesta yhtiöstä ja kommandiittiyhtiöstä annetun lain 5 luvun 8 §:n muuttamisesta, laki osuuskuntalain 19 luvun 31 §:n muuttamisesta, laki asumisoikeusyhdistyksistä annetun lain 75 §:n muuttamisesta, laki säästöpankkilain 120 §:n muuttamisesta, laki vakuutuskassalain 129 § :n muuttamisesta, laki vakuutusyhdistyslain 13 luvun 21 §:n muuttamisesta, laki vakuutusyhtiölain 15 luvun 21 §:n muuttamisesta, laki säätiölain 22 §:n muuttamisesta ja laki eläkesäätiölain 98 §:n muuttamisesta. (OM lainsäädäntöneuvos Liisa Lehtimäki 1606 7719)

Esitys (HE 154/2003 vp) yksityisten alojen työeläkelainsäädännön muuttamiseksi. Vuoden 2004 alusta voimaan tuleviin yksityisten alojen työeläkelakien kuntoutussäännöksiin tehdään vähäisiä täsmennyksiä. Lisäksi yksityisten alojen työeläkelakeja tarkistetaan vuoden 2004 alusta voimaan tulevien velan vanhentumisesta annetun lain ja hallintolain vuoksi. Esitykseen sisältyvät laki työntekijäin eläkelain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta, laki lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijäin eläkelain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta, laki maatalousyrittäjien eläkelain 19 §:n väliaikaisesta muuttamisesta, laki yrittäjäeläkelain 17 §:n väliaikaisesta muuttamisesta ja laki merimieseläkelain muuttamisesta. (STM hallitussihteeri Maritta Hirvi 1607 4338)

Esitys (HE 155/2003 vp) toimeentuloturvan muutoksenhakua koskevaksi lainsäädännöksi. Yksityisten alojen eläkevalituksia käsittelevän eläkelautakunnan rahoitus irrotetaan eläketurvakeskuksesta ja sen toiminta rahoitetaan lain mukaan eläkelaitoksilta perittävillä maksuilla. Samanlainen järjestelmä vahvistetaan myös tapaturmalautakunnan osalta. Lautakuntien nimet muutetaan niiden toimintaa kuvaaviksi valituslautakunniksi. Myös urheilijoiden tapaturmaturvaa koskevien valitusasioiden käsittely siirretään tapahtuvaksi tapaturmavakuutusjärjestelmässä tarkoitetulla tavalla. Lisäksi tehdään eräitä teknisiä muutoksia päätösten tiedoksiantoon. Esitykseen sisältyvät laki työntekijäin eläkelain muuttamisesta, laki merimieseläkelain muuttamisesta, laki tapaturmavakuutuslain muuttamisesta, laki työttömyysturvalain 12 luvun 3 §:n muuttamisesta, laki sairausvakuutuslain 55 §:n muuttamisesta, laki urheilijoiden tapaturma- ja eläketurvasta annetun lain 9 §:n muuttamisesta ja laki Vakuutusvalvontavirastosta annetun lain 2 §:n muuttamisesta. (STM ylitarkastaja Kai Kullaa 1607 3140)

EDUSKUNNAN VASTAUKSET

Tasavallan presidentti vahvisti 28.11.2003 seuraavat lait:

Laki tie- ja katuverkon tietojärjestelmästä (HE 84/2003 vp). Laissa tie- ja katuverkon tietojärjestelmästä säädetään järjestelmän perustamisesta, ylläpitämisestä, kehittämisestä ja järjestelmän tietojen luovuttamisesta. Tarkoituksena on järjestää yleisiä ja yksityisiä teitä sekä katuja koskeva valtakunnallinen tietojärjestelmä ja tietopalvelu, jota hallinnoi Tiehallinto. Laki tulee voimaan 1.1.2004. (LVM hallitusneuvos Mikael Nyberg 1602 8474) Laki kansanterveyslain muuttamisesta ja laki erikoissairaanhoitolain 10 §:n muuttamisesta (HE 65/2003 vp). Kansanterveyslakiin ja erikoissairaanhoitolakiin lisätään terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutusta koskevat työntekijän ja työnantajan velvollisuuksia täsmentävät säännökset. Terveyskeskuksen ja sairaanhoitopiirin kuntayhtymän tulee huolehtia siitä, että terveydenhuollon henkilöstö peruskoulutuksen pituudesta, työn vaativuudesta ja toimintakuvasta riippuen osallistuu riittävästi heille järjestettyyn täydennyskoulutukseen. Tarkemmat säännökset täydennyskoulutuksen sisällöstä, laadusta, määrästä, järjestämisestä, seurannasta ja arvioinnista voidaan antaa tarvittaessa sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella. Lait tulevat voimaan 1.1.2004. (STM hallitusneuvos Marja-Liisa Partanen 1607 4350)

Laki työttömyysturvalain muuttamisesta ja laki työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain 4 §:n muuttamisesta (HE 86/2003 vp). Työttömyysturvalain soviteltua työttömyysetuutta koskevia säännöksiä muutetaan siten, että ikääntyneellä etuudensaajalla on oikeus saada soviteltua työttömyysetuutta sen enimmäisajan täyttymisestä huolimatta. Enimmäisajan alusta alkaminen mahdollistetaan myös yrittäjän työssäoloehdon täyttämisellä. Sovitellun etuuden enimmäisaikaa koskevaa voimaantulosäännöstä muutetaan siten, että se mahdollistaa sovitellun etuuden maksamisen 31.12.2004 saakka enimmäisajan täyttymisen estämättä. Sovittelun piiristä suljetaan pois ne tilanteet, joissa työnteko on rakennus- taikka metsätyöalalla estynyt sääesteen vuoksi. Näissä tilanteissa etuus maksetaan sen suuruisena, minä se maksettaisiin henkilön ollessa kokonaan työtön. Työttömyysetuuksien rahoituksesta annettua lakia muutetaan siten, ettei valtionosuutta makseta ansiopäivärahaan, joka maksetaan sääesteen ajalta. Laki työttömyysturvalain muuttamisesta tulee voimaan 1.12.2003. Laki työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain 4 §:n muuttamisesta tulee voimaan 1.1.2004. (STM hallitussihteeri Marjaana Maisonlahti 1607 3174) Tasavallan presidentti hyväksyi Suomen tasavallan hallituksen ja Viron tasavallan hallituksen välisen sopimuksen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen yhteistoteutuksesta ja vahvisti lain Suomen ja Viron välillä kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen yhteistoteutuksesta tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta (HE 34/2003 vp). Sopimuksella luodaan puitteet kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiselle yhteisesti toteutettavilla hankkeilla sekä päästövähennysten ja sallittujen päästömääräyksiköiden luovuttamiselle ja hankkimiselle sopimuspuolten välillä ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden Kansakuntien puitesopimuksen ja Kioton pöytäkirjan mukaisesti. Lain voimaan tulosta säädetään tasavallan presidentin asetuksella. (UM lainsäädäntöneuvos Päivi Kaukoranta 1605 5715)

TASAVALLAN PRESIDENTIN ASETUKSET

Tasavallan presidentti antoi 28.11.2003 seuraavat asetukset:

Tasavallan presidentin asetus liikenneturvallisuusalan ansiomitalista annetun asetuksen 5 §:n muuttamisesta. Asetukseen tehdään teknisiä muutoksia. Asetus tulee voimaan 1.1.2004. (LVM vanhempi hallitussihteeri Eija Maunu 1602 8571)

KANSAINVÄLISET ASIAT

Tasavallan presidentti päätti 28.11.2003 seuraavat kansainväliset asiat:

Abujan (Nigeria) suurlähetystön päällikön, suurlähettiläs Anna-Liisa Korhosen valtuuttaminen toimimaan Suomen pysyvänä edustajana Länsi-Afrikan maiden talousyhteisössä (ECOWAS). (UM ulkoasiainneuvos Christer Michelsson 1605 5410)

Tasavallan presidentti päätti Suomen osallistumisesta UNMIL-rauhanturvaoperaatioon Liberiassa kahden suomalaisupseerin lähettämisellä. Operaatio perustettiin YK:n turvaneuvoston päätöksellä 19.9.2003. UNMIL:sta tulee yksi kaikkien aikojen suurimmista YK-operaatioista. Sen kokonaisvahvuudeksi on tulossa 16 000 henkeä. Sen tehtävinä on mm. tulitaukosopimuksen toimeenpaneminen, avustustyön, ihmisoikeuksien, turvallisuussektorin reformin ja rauhanprosessin tukeminen sekä YK- ja kansainvälisen henkilöstön suojelu. Tehtävissä korostetaan erityisesti sukupuolten tasa-arvon tärkeyttä ja tuomitaan lapsisotilaiden käyttö. Operaation voimankäyttösäännöt ja tehtävän luonne vastaavat perinteistä rauhanturvaamistehtävää. (UM lähetystöneuvos Hannele Voionmaa 1605 5485)

MUUTA

Tasavallan presidentti päätti 28.11.2003 seuraavat asiat:

Tasavallan presidentti päätti myöntää 1 287 valtion virka-ansiomerkkiä ja hylätä 214 esitystä riittämättömän palvelusajan perusteella. (VM neuvotteleva virkamies Kirsi Äijälä 1602 2014)

NIMITYSASIAT

Tasavallan presidentti päätti 28.11.2003 seuraavat nimitysasiat:

Kommodori Bo Ragnar Österlund puolustusvoimien kenraalin (A 30) virkaan 1.1.2004 lukien määrättynä vastaavasta ajankohdasta edelleen Turun ja Porin Sotilasläänin komentajaksi. (PLM hallitusneuvos Pasi Lankinen 1608 8114)

VALTIONEUVOSTO

VALTIONEUVOSTON ASETUKSET

Valtioneuvosto antoi 27.11.2003 seuraavat asetukset:

Valtioneuvoston asetus valtioneuvoston kansliasta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta. Talousneuvoston pääsihteerin virka (A 29) lakkautetaan ja perustetaan talousneuvoston sihteeristön päällikön virka (A 31). Asetuksella tehdään virkajärjestelystä ja virkanimikkeestä aiheutuvat muutokset. Viran kelpoisuusehtoihin lisätään johtamiskokemus. Asetus tulee voimaan 1.12.2003. (VNK ylitarkastaja Elisa Kumpula 1602 2294)

Valtioneuvoston asetus julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunnasta annetun asetuksen muuttamisesta. Neuvottelukunnasta annettu asetus ajantasaistetaan vastaamaan toimintaympäristössä ja tavoitteiden painotuksissa tapahtuneita muutoksia. Neuvottelukunnan toiminnan tehostamiseksi neuvottelukunnan kokoonpanoa supistetaan. Lisäksi neuvottelukunnassa edustettuina olevia ministeriöitä ei erikseen mainita asetustekstissä. Asetus tulee voimaan 1.1.2004. (SM kehittämisjohtaja Marko Puttonen 1604 4551)

Valtioneuvoston asetus metsätaloudesta saatujen tulojen verotuksessa noudatettavista tuottoperusteista. Asetuksen perusteena olleen kahden hakkuuvuoden hintojen keskiarvona lasketun verokuutiometrin keskimääräinen raha-arvo laskee vuoden 2002 tuottoperusteeseen verrattuna koko maassa keskimäärin 0,1 %. Asetus tulee voimaan 1.1.2004 ja sitä sovelletaan vuodelta 2003 toimitettavassa tulo- ja varallisuusverotuksessa. (VM hallitusneuvos Maija-Leena Sarkko 1603 3155)

Valtioneuvoston asetus porotaloudesta saatujen tulojen verotuksessa noudatettavista tuottoperusteista. Tuottoperusteilla porotalouden puhtaaksi tuotoksi koko poronhoitoalueella saadaan noin 3,59 miljoonaa euroa. Asetus tulee voimaan 1.1.2004 ja sitä sovelletaan vuodelta 2003 toimitettavassa verotuksessa. (VM hallitusneuvos Maija-Leena Sarkko 1603 3155)

Valtioneuvoston asetus Ahvenanmaan maakunnassa oleville kunnille maataloustuen jako- ja valvontatehtävien hoitamisesta vuosilta 2001-2002 suoritettavista korvauksista. Tukimenot ovat 10 995 euroa vuodelta 2001 ja 11 980 euroa vuodelta 2002. Asetus vastaa teknisesti vuoden 2001 asetusta. Asetus tulee voimaan 3.12.2003. (MMM hallitussihteeri Kyösti Helin 1605 4242)

Valtioneuvoston asetus kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain 23 §:n 2 momentin voimaantulosta. Juurikäävän torjuntaa koskeva lainmuutos pannaan voimaan valtioneuvoston asetuksella 3.12.2003. Asetus tulee voimaan 3.12.2003. (MMM ylitarkastaja Marja Hilska-Aaltonen 1605 2415)

Valtioneuvoston asetus Varustamoliikelaitoksesta. Asetuksen 1 §:ssä määritellään liikelaitoksen hallituksen minimi- ja maksimijäsenmäärä, henkilöstöä edustavan jäsenen varamiehen nimeäminen sekä hallituksen jäseneltä edellytettävät ominaisuudet. Asetuksen 2 §:n mukaan hallitus päättää yleislain 10 §:n mukaisten liikelaitoksen ohjaus- ja valvontatehtävien lisäksi tuotteiden ja palveluiden hinnoittelusta, merkittävän liiketoiminnan aloittamisesta ja lopettamisesta, merkittävistä sitoumuksista tai investoinneista, sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta sekä henkilöstön työehtosopimuksista. Asetuksen 3 §:ssä säädetään hallituksen kokoonpanosta ja päätöksenteosta sekä 4 §:ssä hallituksen ja tilintarkastajien palkkioiden määräämisestä. Asetus tulee voimaan 1.1.2004. (LVM osastopäällikkö Samuli Haapasalo 1602 8472)

Valtioneuvoston asetus Luotsausliikelaitoksesta. Asetuksen 1 §:ssä määritellään liikelaitoksen hallituksen minimi- ja maksimijäsenmäärä sekä hallituksen jäseneltä edellytettävät ominaisuudet. Asetuksen 2 §:n mukaan hallitus päättää yleislain 10 §:n mukaisten liikelaitoksen ohjaus- ja valvontatehtävien lisäksi merkittävän liiketoiminnan aloittamisesta ja lopettamisesta, merkittävistä sitoumuksista tai investoinneista, sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta sekä henkilöstön työehtosopimuksista. Asetuksen 3:ssä säädetään hallituksen kokoonpanosta ja päätöksenteosta sekä 4 §:ssä hallituksen ja tilintarkastajien palkkioiden määräämisestä. Asetus tulee voimaan 1.1.2004. (LVM osastopäällikkö Samuli Haapasalo 1602 8472)

Valtioneuvoston asetus Merenkulkulaitoksesta. Merenkulkulaitoksesta annetun lain (939/2003) nojalla annetaan uusi asetus Merenkulkulaitoksesta. Varustamoliikelaitoksesta (937/2003), Luotsausliikelaitoksesta (938/2003) ja Merenkulkulaitoksesta annetut lait edellyttävät tarkistusten tekemistä nykyiseen Merenkulkulaitoksesta annettuun asetukseen. Lait edellyttävät muutoksia muun muassa laitoksen tehtäviä koskeviin säännöksiin. Merenkulkulaitoksen tehtäviä koskevaa pykälää täsmennetään. Alusturvallisuusyksikön erityisaseman poistaminen Merenkulkulaitoksesta annetussa laissa edellyttää vastaavien muutosten tekemistä asetustasolla. Lisäksi voimassa olevasta asetuksesta poistuu pykäliä, koska osa säännöksistä on siirretty lain tasolle. Muilta osin asetuksen säännökset säilyisivät pääosin ennallaan. Asetuksessa säädetään muun muassa merenkulkupiirien lukumäärästä ja rajoista. Nykyiseen piirihallintoon ei tule muutoksia. Virkojen kelpoisuusvaatimuksia ei pääosin muuteta. Pääjohtajan ja kaikkien keskushallinnon johtajien ja merenkulkupiirien johtajien tutkintovaatimuksena on edelleen ylempi korkeakoulututkinto tai merikapteeninkirja. Asetus tulee voimaan 1.1.2004 samanaikaisesti Merenkulkulaitoksesta annetun lain kanssa. (LVM hallitusneuvos Aila Salminen 1602 8491)

Valtioneuvoston asetus luotsauksesta. Luotsauslain (940/2003) nojalla annetaan uusi asetus. Luotsauslain ja luotsauksesta annettavan valtioneuvoston asetuksen uusiminen liittyy Luotsausliikelaitoksen perustamiseen. Luotsauslainsäädäntöä on samalla uudistettu perustuslain vaatimuksia vastaavaksi ottamalla luotsauslakiin eräitä nykyisen luotsausasetuksen säännöksiä. Muilta osin kyseiset säännökset otetaan asetukseen nykyistä täsmällisemmin. Lisäksi asetusta muutetaan siten, että osa nykyisistä Merenkulkulaitoksen määräyksistä ja käytännöistä siirretään asetustasolle. Asetus tulee voimaan 1.1.2004 samanaikaisesti luotsauslain kanssa. (LVM hallitusneuvos Aila Salminen 1602 8491)

Valtioneuvoston asetus liikenteessä käytettävien ajoneuvojen liikennekelpoisuuden valvonnasta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta. Asetuksella pannaan täytäntöön kaksi komission direktiiviä, jotka koskevat pakokaasupäästöjen ja nopeudenrajoittimen tarkastusta määräaikaiskatsastuksessa ja teknisessä tienvarsitarkastuksessa. Asetus tulee voimaan 1.1.2004. (LVM liikenneneuvos Kari Saari 1602 8557)

Valtioneuvoston asetus Liikenneturvasta. Asetuksella annetaan säännöksiä Liikenneturvaa koskevan lain 278/2003 täytäntöönpanosta, toimielinten tehtävistä sen lisäksi mitä laissa säädetään sekä asioista, joista yhdistyslain mukaan määrätään yhdistyksen säännöissä. Asetuksessa on otettu huomioon HE 211/2002 vp käsittelystä johtuvat tarkistukset. Asetus tulee voimaan 1.1.2004. (LVM vanhempi hallitussihteeri Eija Maunu 1602 8571)

Valtioneuvoston asetus sosiaali- ja terveydenhuollon vuoden 2004 voimavaroista annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta. Asetuksessa säädetään kunnan omarahoitusosuudesta sekä tarkemmin niistä määräytymisperusteista, joiden mukaan valtionavustusta voidaan myöntää sosiaalialan kehittämishankkeen ja alkoholiohjelman toimeenpanoa tukevien hankkeiden toteuttamiseen. Lisäksi sosiaali- ja terveysministeriön käyttöön jätetään 6 miljoonaa euroa vuonna 2005 sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämishankkeisiin käytettävissä olevasta valtionavustuksesta. Asetus tulee voimaan 1.1.2004. (STM kansliapäällikkö Markku Lehto 1607 3763) Valtioneuvoston asetus asumistuen määräytymisperusteista vuodelle 2004. Talousarvioesityksessä asumistukeen on varattu 428 miljoonaa euroa. Asumistuen määräytymisperusteet pidetään ennallaan. Yhden hengen ruokakunnan täysimääräiseen asumistukeen oikeuttavia tulorajoja ja perusomavastuuosuuksia kuitenkin muutetaan niin, että työmarkkinatukea saavat ruokakunnat saavat edelleenkin täysimääräistä asumistukea vuonna 2004 työmarkkinatuen 0,6 prosentin suuruisen korotuksen jälkeen. Asumistuen hoitomenonormeja tarkistetaan myös kustannusten muutosta vastaavasti. Asumistukimäärärahan tarpeen arvioidaan ympäristöministeriön tekemän arvion mukaisesti vastaavan talousarvioesityksen määrärahaa. Määrärahan tarvetta laskettaessa työttömien asumistuen saajien määrän on arvioitu vähenevän 2000:lla vuonna 2004. Keskimääräisen tuen arvioidaan olevan 211 euroa kuukaudessa vuonna 2004. Tuensaajia arvioidaan olevan 159 000 vuoden 2003 lopussa ja vuoden 2004 lopussa 157 000. Asetus asumistuen määräytymisperusteista on annettava vuosittain. Asetus tulee voimaan 1.1.2004. (YM erikoistutkija Keijo Tanner 1603 9619)

VALTIONEUVOSTON PÄÄTÖKSET

Valtioneuvosto teki yleisistunnossa 27.11.2003 seuraavat päätökset:

Päätös määrätä eduskunnan kirjelmä Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan toimintakertomuksesta vuodelta 2001 (EK 32/2003 vp) merkittäväksi pöytäkirjaan hallituksen tietoon saatetuksi. Eduskunta on hyväksynyt asiaa koskevan ulkoasiainvaliokunnan mietinnön UaVM 7/2003 vp. (UM ulkoasiainneuvos Karl Johan Krokfors 1605 5557)

Päätös määrätä oikeusministeriön tietohallintojohtaja, oikeustieteen kandidaatti Kari Kujanen valtioneuvoston esittelijäksi. (OM hallitussihteeri Olli Muttilainen 1606 7622) Päätös kuntien harkinnanvaraisista rahoitusavustuksista. Päätöksellä jaetaan 75 kunnalle yhteensä 37 494 000 euroa harkinnanvaraista rahoitusavustusta tarkoitukseen varatusta määrärahasta. (SM ylitarkastaja Ville Salonen 1604 4645)

Periaatepäätös yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisesta. Periaatepäätöksen antaminen perustuu valtioneuvoston vuoden 2001 turvallisuus- ja puolustuspoliittiseen selontekoon sisältyvään toimeksiantoon. Periaatepäätöksellä ja siihen liittyvällä perusteluosalla (Yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisen strategia) määriteltäisiin yhteiskunnan elintärkeät toiminnot sekä asetetaan niiden turvaamisen tavoitetila, joka pyritään saavuttamaan edettäessä 2010-luvulle. Periaatepäätöksessä ja sen perusteluosassa esitetään päämäärä ja toimintaan osallistuville tahoille yhteiset periaatteet, johtosuhteet, turvallisuustilanteet, uhkamallit ja hallinnonalojen vastuulla olevan kehittämisen keskeiset linjaukset. Samalla nimetään vastuuministeriöt, joiden tehtävänä olisi toimintojen yhteensovittaminen. Periaatepäätös löytyy puolustusministeriön internetsivuilta osoitteesta http://www.defmin.fi/chapter_images/1687_Yhteiskunnan_elintArkeiden_toimintojen_turvaamisen_strategia.pdf. (PLM kansliapäällikkö Matti Ahola 1608 8101)

Päätös lunastusluvan myöntämisestä puolustusministeriölle. Puolustusministeriölle myönnetään lunastuslupa yhteensä noin 520 hehtaarin suuruisen pysyvän käyttöoikeusalueen perustamiseksi puolustusvoimien varastoalueen suoja-aluetarvetta varten rajoittamalla maanomistajan oikeutta käyttää kiinteää omaisuutta Orimattilan kaupungissa ja Nastolan kunnassa sijaitsevien eräiden kiinteistöjen alueilla. (PLM vanhempi hallitussihteeri Jouko Okko 1608 8213)

Päätös hyväksyä Suomen vakausohjelman tarkistus. Vakausohjelman tarkistuksessa esitetään Suomen talouspolitiikan lähtökohdat ja tavoitteet erityisesti finanssipolitiikan osalta sekä arvioidaan niiden toteutumista vuoteen 2007 asti. Esitetyt arviot perustuvat tuoreimpiin taloudellisiin ennusteisiin ja vuosille 2005-2007 laadittuun kokonaistaloudelliseen laskelmaan. Vakausohjelman mukaan Suomen julkisyhteisöjen rahoitusasema säilyy selvästi ylijäämäisenä ohjelmakauden aikana ja täyttää vakaus- ja kasvusopimuksessa asetetun keskipitkän ajan tavoitteen. (VM neuvotteleva virkamies Markus Sovala 1603 3175)

Päätös määrätä Suomen Akatemian tieteellisten toimikuntien puheenjohtajat ja jäsenet toimikaudeksi 1.1.2004-31.12.2006. Kokoonpano: Biotieteiden ja ympäristön tutkimuksen toimikunta: puheenjohtaja: tutkimusprofessori Tiina Mattila-Sandholm (teollinen mikrobiologia) VTT Biotekniikka; jäsenet: maatalousneuvos Leena Hömmö (bio- ja geeniteknologia) maa- ja metsätalousministeriö, professori Juha Kämäri (ympäristönmuutosten tutkimus) Suomen ympäristökeskus, dosentti Jyrki Luukkanen (ilmasto-, biodiversiteetti ja kehitysyhteistyöpolitiikka) Turun kauppakorkeakoulu, professori Markku Löytönen (maantiede) Helsingin yliopisto, professori Raili Myllylä (biokemia) Oulun yliopisto, professori Pasi Puttonen (metsätieteet) Helsingin yliopisto, professori Eevi Rintamäki (kasvibiologia) Turun yliopisto, professori Liselotte Sundström (evoluutiobiologia, ekologia) Helsingin yliopisto, professori Matti Vornanen (eläinfysiologia) Joensuun yliopisto ja professori Karl Åkerman (solubiologia) Kuopion yliopisto

Kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunta: puheenjohtaja: professori Arto Mustajoki (venäjän kieli ja kirjallisuus) Helsingin yliopisto; jäsenet: tutkimusprofessori Matti Heikkilä (sosiaalipolitiikka) Stakes, professori Eila Helander (kirkkososiologia) Helsingin yliopisto, dosentti Päivi Hovi-Wasastjerna (graafinen viestintä) Taideteollinen korkeakoulu, professori Anne Kovalainen (taloussosiologia, liiketoimintaosaaminen) Turun kauppakorkeakoulu, professori Urpo Nikanne (suomen kieli ja kirjallisuus) Åbo Akademi, professori Kyösti Pekonen (yleinen valtio-oppi) Helsingin yliopisto, professori Raija-Leena Punamäki (psykologia) Tampereen yliopisto, professori Marja Tuominen (kulttuurihistoria) Lapin yliopisto, professori Juha Sihvola (historiatieteet, filosofian historia) Jyväskylän yliopisto ja professori Krista Varantola (englannin kieli) Tampereen yliopisto

Luonnontieteiden ja tekniikan tutkimuksen toimikunta: puheenjohtaja: professori Riitta Keiski (kemiallinen prosessitekniikka) Oulun yliopisto; jäsenet: professori Iiro Hartimo (elektroniikka, tietoliikennetekniikka) Teknillinen korkeakoulu, professori Hannu Hänninen (koneenrakennustekniikka) Teknillinen korkeakoulu, professori Timo Jääskeläinen (fysiikka) Joensuun yliopisto, professori Mikko Kara (energiatekniikka) Valtion teknillinen tutkimuskeskus, professori Kirsti Loukola-Ruskeeniemi (tekninen geologia, geokemia ympäristögeologia) Teknillinen korkeakoulu, professori Pertti Mattila (matematiikka) Helsingin yliopisto, professori Pirkko Oittinen (viestintätekniikka) Teknillinen korkeakoulu, professori Kari Rissanen (orgaaninen kemia) Jyväskylän yliopisto, dosentti Ulla Ruotsalainen (lääketieteellinen tekniikka) Tampereen teknillinen yliopisto ja professori Kaisa Sere (tietojenkäsittelytiede) Åbo Akademi

Terveyden tutkimuksen toimikunta: puheenjohtaja: professori Kalervo Väänänen (biolääketiede) Turun yliopisto; jäsenet: professori Anssi Auvinen (epidemiologia) Tampereen yliopisto, professori Marja-Liisa Hänninen (elintarvike- ja ympäristöhygienia) Helsingin yliopisto, professori Jorma Keski-Oja (syöpäbiologia) Helsingin yliopisto, professori Anna-Elina Lehesjoki (lääketieteellinen genetiikka) Helsingin yliopisto, professori Helena Leino-Kilpi (hoitotiede) Turun yliopisto, tutkimusprofessori Pirjo Pietinen (ravitsemusepidemiologia) Kansanterveyslaitos, professori Tuula Salo (suupatologia) Oulun yliopisto, professori Hilkka Soininen (kliiniset tieteet) Kuopion yliopisto, professori Arto Urtti (biofarmasia) Kuopion yliopisto ja professori Timo Vesikari (virologia) Tampereen yliopisto. (OPM ylijohtaja Arvo Jäppinen 1607 7220) Päätös määrätä teknologiajohtaja Markku Karlsson ja johtaja Pirkko Nuolijärvi Suomen Akatemian hallituksen jäseniksi toimikaudelle 1.1.2004-31.12.2006. (OPM ylijohtaja Arvo Jäppinen 1607 7220)

NIMITYSASIAT

Valtioneuvosto päätti 27.11.2003 seuraavat nimitysasiat:

Lähetystöneuvos Risto Piipponen ulkoasiainhallinnon ulkoasiainneuvoksen virkaan 1.12.2003 lukien, ulkoasiainsihteeri Jukka Salovaara ulkoasiainhallinnon lähetystöneuvoksen virkaan 1.12.2003 lukien, ulkoasiainsihteeri Timo Ranta ulkoasiainhallinnon lähetystöneuvoksen virkaan 1.12.2003 lukien, ulkoasiainsihteeri Jukka Siukosaari ulkoasiainhallinnon lähetystöneuvoksen virkaan 1.12.2003 lukien, ulkoasiainsihteeri Jyrki Kallio ulkoasiainhallinnon lähetystöneuvoksen virkaan 1.1.2004 lukien sekä kehitysyhteistyösihteeri Ulla-Maija Nevalainen ulkoasiainhallinnon kehitysyhteistyöneuvoksen virkaan 1.12.2003 lukien. (UM ulkoasiainneuvos Christer Michelsson 1605 5410)

Päätös myöntää kansliapäällikkö Ritva Viljaselle palkatonta virkavapautta Väestörekisterikeskuksen ylijohtajan virasta 1.1.2004-30.9.2008. (SM hallitusneuvos Leena Lehtonen 1604 4554)

Varatuomari Jari Takanen puolustusministeriön neuvottelevan virkamiehen virkaan 1.12.2003 lukien. (PLM vanhempi hallitussihteeri Helena Hakomäki 1608 8120)

Kauppatieteiden maisteri Timo Rivinoja puolustusministeriön neuvottelevan virkamiehen virkaan 1.12.2003 lukien. (PLM vanhempi hallitussihteeri Helena Hakomäki 1608 8120)

Oikeustieteen maisteri, ylitarkastaja Satu Räsänen ympäristöministeriön hallitussihteerin (A 25) määräaikaiseen virkasuhteeseen 1.1.2004-30.9.2008, kuitenkin enintään viran vakinaisen haltijan virkavapauden ajaksi. (YM hallitussihteeri Merja Suoninen 1603 9406)

RAHA-ASIAT

Valtioneuvoston raha-asiainvaliokunta puolsi istunnossaan 27.11.2003 seuraavia asioita:

Kehitysyhteistyöavustuksen myöntäminen Sambian opetussektorin tukeen vuosina 2004-2005. Momentilta 24.30.66.2 (Varsinainen kehitysyhteistyö; Maa- ja aluekohtainen kehitysyhteistyö) myönnetään Sambialle kohdistetuista kuluvan vuoden valtuuksista 6 miljoonaa euroa Sambian opetussektorin tukemiseen. Opetussektoriohjelmalla pyritään vaikuttamaan koulutuksen tasapuoliseen saatavuuteen ja laatuun, parantamaan sektorin hallinto- ja rahoitusjärjestelmiä ja vaikuttamaan HIV/AIDS-tilanteeseen. (UM kehitysyhteistyöneuvos Riikka Laatu 1605 6235)

Vuoden 2003 talousarvion momentilla 26.80.22 (Erityismenot) olevan arviomäärärahan ylittäminen 420 000 eurolla. Määrärahan ylitys aiheutuu erityisesti ilma-alusten käyttämisestä pelastuspalveluun ja metsäpalojen tähystystoimintaan, mutta myös kansainvälisestä hätäavusta sekä pelastustoimilain 75 §:n mukaisesta sammutuskustannusten korvauksesta kunnalle. (SM valmiusjohtaja Timo Viitanen 1604 4575)

Opetusministeriön asetus museoviraston suoritteiden maksullisuudesta. Asetuksella säädetään museoviraston suoritteiden maksullisuudesta. Asetus tulee voimaan 1.1.2004 ja on voimassa vuoden 2005 loppuun. (OPM hallitusneuvos Erkki Norbäck 1607 7444)

Opetusministeriön asetus Valtion taidemuseon suoritteiden maksullisuudesta. Uuden asetuksen asiasisältö on yhteneväinen nykyisen asetuksen kanssa. Asetus tulee voimaan 1.1.2004 ja on voimassa vuoden 2006 loppuun. (OPM hallitusneuvos Erkki Norbäck 1607 7444)

Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun tekniikan yksikön laajennuksen vahvistaminen 1-vaiheessa 949 hyötyneliömetriksi ja peruskorjauksen vahvistaminen 1 702 hyötyneliömetriksi sekä 2-vaiheessa peruskorjauksen vahvistaminen 1 900 hyötyneliömetriksi. Hankkeen 1-vaiheen kustannusarvio syyskuun 2003 kustannustasossa on 3 734 400 euroa ja 2-vaiheen kustannusarvio 1 818 300 euroa eli yhteensä 5 552 700 euroa. (OPM yli-insinööri Erkki Salmio 1607 7253)

Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan puhelin- ja tietoliikennepalveluiden hankinta. (MMM neuvotteleva virkamies Risto Yrjönen 1605 2176)

Maa- ja metsätalousministeriön asetus maanmittauslaitoksen maksuista. Asetuksen voimassaoloajan päättymisen johdosta on tarpeen antaa uusi asetus, joka on nykyisen asetuksen sisältöinen vähäisin muutoksin. Maksuja ei koroteta, koska nykyinen hinnoittelu on ollut voimassa vasta 1.8.2003 alkaen. Asetus tulee voimaan 1.1.2004 ja on voimassa 30.4.2005 saakka. (MMM hallitussihteeri Martti Niemelä 1605 2187)

Vuoden 2004 työeläkevakuutusmaksuperusteiden vahvistaminen. Vuonna 2004 keskimääräinen vakuutusmaksu on perusteiden mukaan 21,4 % palkoista. Eläke-Kansan konkurssista aiheutuvia tappioita varten peritty maksu on perusteltua alentaa 0,03 %:sta 0,0 %:iin vuonna 2004. Esitystarkkuudesta johtuen maksun osa pyöristyi nollaksi myös vuonna 2003. Maksutaso pysyy siten samalla tasolla kuin vuonna 2003. Vakuutusmaksu sisältää palautuksen eläketurvakeskuksen luottovakuutustoiminnasta aiheutuvien tappioiden peittämiseksi perityistä maksuista kertyneestä ylijäämästä. Palautettava määrä on noin 0,01 % palkkasummasta, joka pyöristyy esitystarkkuudella nollaksi. Työntekijäin eläkemaksu on 4,6 % vuonna 2004 ja työnantajan maksu keskimäärin 16,8 % palkoista. Maksut ovat samansuuruiset kuin vuonna 2003. (STM apulaisosastopäällikkö Matti Toivainen 1607 4191)

Arvion vahvistaminen vuoden 2003 valtion lopullisen suorituksen määrästä työttömyysturvan ansiopäivärahoihin 562 miljoonaksi euroksi. (STM ylitarkastaja Anneli Sollo 1607 3910)

Aikuiskoulutustuen valtionosuuden ennakon vahvistaminen vuodelle 2004 20 miljoonaksi euroksi. (STM ylitarkastaja Anneli Sollo 1607 3910)

Työttömyysturvan koulutuspäivärahan vuoden 2004 ennakon vahvistaminen 8 980 000 euroksi. (STM ylitarkastaja Anneli Sollo 1607 3910)

Työttömyysturvan ansiopäivärahan vuoden 2004 ennakon vahvistaminen 563 miljoonaksi euroksi. (STM ylitarkastaja Anneli Sollo 1607 3910)

Työttömyysturvan peruspäivärahan vuoden 2004 ennakon vahvistaminen 86 miljoonaksi euroksi. (STM ylitarkastaja Anneli Sollo 1607 3910)

HALLITUKSEN NEUVOTTELUT

TALOUSPOLIITTINEN MINISTERIVALIOKUNTA 27.11.2003

Talouspoliittinen ministerivaliokunta esittää merenkululle viiden vuoden tukipakettia

Talouspoliittinen ministerivaliokunta ehdottaa, että Suomessa otettaisiin käyttöön matkustaja-alusten osalta merenkulun nettopalkkausjärjestelmä enintään viideksi vuodeksi. Järjestelmässä matkustaja-alusvarustamo vapautetaan ennakonpidätyksistä ja sille palautetaan sen maksamat työnantajamaksut.

Ministerivaliokunta puolsi 27. marraskuuta uutta tukijärjestelmää, jossa varustamotyönantaja saa pitää työntekijöiden ennakonpidätyksiä vastaavan määrän. Tämän niin sanotun verotuen käyttöönotolla jää saamatta ennakonpidätyksiä noin 25 miljoonaa euroa. Ennakonperinnän muutos toteutetaan siten, että varustamot saavat pitää laivahenkilökunnan maksamat ennakonpidätykset vuoden 2005 alusta.

Työnantajamaksujen palauttamista tuetaan valtion vuoden 2004 budjetissa matkustaja-alusten tukeen varatulla määrällä eli 24,6 miljoonaa eurolla. Tuki kattaa arviolta noin 94 prosenttia työnantajamaksuista. Uusi tuki maksetaan vuoden 2005 alusta 1.7.2004 jälkeen syntyneisiin kustannuksiin.

Matkustaja- ja lastialushankintojen edistämiseksi hallitus on valmis ottamaan käyttöön jälleenhankintavarauksen. Ratkaisun käyttöönotosta ja yksityiskohdista päätetään, kun yleisen poistojärjestelmän rakenteellisesta muutoksesta on päätetty.

Ennakonperinnän muutokset kunnille korvattaisiin hallitusohjelman mukaisesti täysimääräisesti. Kuntien ja muiden veronsaajien menetyksiä varten Verohallinnolle osoitetaan 16 miljoonan euron määräraha.

Ministerivaliokunnan puoltama tukipaketti edellyttää vielä Euroopan komission hyväksyntää. Tuki on komission aikaisemmin hyväksymien merenkulun valtiontukien mukainen.

Ministerivaliokunta totesi, että merenkulun työmarkkinaosapuolten välillä jatketaan neuvotteluja alan omista toimenpiteistä matkustaja-alusten kilpailukyvyn turvaamiseksi.

Talouspoliittinen ministerivaliokunta totesi myös, että valtiovallalla ei ole nyt sovittujen päätösten lisäksi tarkoitus ryhtyä muihin tukitoimenpiteisiin suomalaisen merenkulun turvaamiseksi.

Lisätietoja: kansliapäällikkö Juhani Korpela, p. (09) 160 28322 ja merenkulkuneuvos Raimo Kurki, p. (09) 160 28490

LUOVUTETUT MIETINNÖT

Rikosprosessin tarkistamistyöryhmä luovutti mietintönsä 25.11.2003 oikeusministeri Johannes Koskiselle. Työryhmä ehdottaa käräjäoikeuksissa otettavaksi käyttöön uusi kirjallinen rikosasioiden oikeudenkäyntimenettely. Siinä voitaisiin käsitellä tiettyjä syytetyn tunnustamia rikoksia. Uudessa menettelyssä ei järjestettäisi pääkäsittelyä tai muuta suullista istuntoa, vaan tuomari ratkaisisi asian kirjallisen aineiston perusteella. Asianosaisten ei tarvitsisi tulla oikeudenkäyntiin. Ehdotuksen tavoitteena on tehostaa rikosasioiden käsittelyä mahdollistamalla nykyistä yksinkertaisempi menettelytapa selvissä rikosjutuissa. Samalla turvattaisiin syylliseksi epäillyn oikeusturva ja tuomiovallan säilyttäminen tuomioistuimissa. Työryhmän ehdotuksen mukaan kirjallisen menettelyn käyttäminen tunnustetuissa rikoksissa edellyttäisi suostumusta sekä rikoksesta syytetyltä että mahdolliselta rikoksen uhrilta. Uutta kirjallista menettelyä voitaisiin soveltaa sellaisiin rikoksiin, joiden enimmäisrangaistus on kaksi vuotta vankeutta. Menettely olisi siten mahdollinen lähes kaikissa tavallisissa ja lievissä rikoksissa. Esimerkiksi pahoinpitely, törkeä rattijuopumus, varkaus ja kavallus voitaisiin ratkaista kirjallisesti, jos menettelyyn vaadittavat muut edellytykset täyttyisivät. Rikosprosessin tarkistamistyöryhmän mietintö on oikeusministeriön verkkosivuilla osoitteessa www.om.fi/22592.htm. Lisätietoja antaa lainsäädäntöneuvos Asko Välimaa, p. (09) 1606 7708 oikeusministeriöstä.

Maahantulosta kansalaisuuteen -loppuraportti luovutettiin 26.11.2003 sisäasiainministeri Kari Rajamäelle. Ulkomaalaisviraston toimintojen alueellistamisen mahdollisuuksia tutkinut selvitysmies Esa Markkanen toteaa, että yksi Suomen ulkomaalaishallinnon suurimpia haasteita on koota turvapaikkapäätöksenteko ja turvapaikanhakijoiden vastaanotto samaan hallintoon. Toinen pulma on hidas turvapaikkapäätöksenteko ja siihen liittyvä muutoksenhaku, jotka yhdessä kestävät keskimäärin noin kaksi vuotta. Näillä kahdella asialla on sekä suuria kustannusvaikutuksia että vaikutusta päätöstä odottavalle hakijalle. Selvitysmiehen raportti on sisäasiainministeriön internetsivuilla osoitteesta www.intermin.fi/julkaisu/uvialueellistaminen. Lisätietoja antaa selvitysmies, neuvotteleva virkamies Esa Markkanen, p. 1604 2276 sisäasiainministeriöstä.

Selvitys aikuisopiskelun taloudellisten edellytysten parantamisesta -loppuraportti luovutettiin 21.11.2003 opetusministeri Tuula Haataiselle. Selvitysmies, tohtori Pentti Arajärvi pohtii raportissa aikuisopiskelun maksujen kohtuullisuutta, opintojen aikaisen toimeentulon riittävyyttä ja aikuiskoulutuksen verotuksen selkeyttämistä. Selvitysmies esittää, että tutkintoon johtava koulutus olisi myös aikuisopiskelijalle maksutonta. Muussa aikuiskoulutuksessa voidaan tarvittaessa maksujen kohtuullisuus määritellä prosenttiosuutena kyseisen koulutuksen keskimääräisistä oppilaskohtaisista kustannuksista. Selvitysmies tekee useita kehittämisehdotuksia muun muassa yliopistojen täydennyskoulutuksen rahoitusta koskeviin järjestelyihin. Loppuraportti on osoitteessa www.minedu.fi/julkaisut/koulutus/2003/tr25/tr25.pdf. Lisätietoja antavat selvitysmies, tohtori Pentti Arajärvi, p. (09) 661 133 ja hallitussihteeri Merja Leinonen, p. (09) 1607 7203 opetusministeriöstä.

Valtiovallan roolia sähkön toimitusvarmuuden ylläpitämisessä erityisesti kireissä sähköntuotantotilanteissa pohtinut työryhmä luovutti mietintönsä 26.11.2003 kauppa- ja teollisuusministeriölle. Työryhmän mukaan sähkön hinnan muodostumisen tulisi perustua nykyistä paremmin sähkön kysyntään ja tarjontaan myös silloin, kun sähkön tuotantokapasiteetista on niukkuutta. Sähkön niukkuustilanteiden varalta tulisi ehkäistä sähkön markkinahinnan manipulointimahdollisuuksia sekä edistää voimalaitosten käyttövalmiutta. Tuotannon keinotekoinen rajoittaminen sähkön niukkuustilanteessa nostaa sähkön markkinahintaa merkittävästi. Viranomaisille tulisi antaa oikeus siirtää suurten sähkön erillistuotantoa harjoittavien voimalaitosten suunniteltuja huoltoseisokkeja talvikauden (1.12.-28.2.) ulkopuolelle. Lisäksi kuluttajia tulisi kannustaa sähkön säästöön kireissä tuotantotilanteissa mm. siten, että sähkön markkinahinnan muutokset näkyisivät nykyistä paremmin kuluttajien sähkölaskuissa. Sähkön kulutus on kasvanut viime vuosina nopeammin kuin sähköntuotantokapasiteetti on lisääntynyt. Valtiovallan tulisi edistää sähköntuotantokapasiteetin rakentamista markkinalähtöisesti. Varavoimalaitosten erillisille tukijärjestelmille ei ole perusteita, koske ne saattavat ehkäistä uusia voimalaitosinvestointeja ja tulla merkittävästi aiemmin oletettua kalliimmaksi. Työryhmän mielestä hyöty tällaisista järjestelmistä menisi myös ensisijaisesti ulkomaille. Kireä tuotantotilanne ja sähkön toimitusvarmuuden turvaaminen tulisi ottaa huomioon kaikissa ilmasto- ja energiapolitiikan toimenpiteissä. Sähkön tuotannon polttoainevalikoima tulisikin pitää mahdollisimman monipuolisena, vaikka energiantuotannon päästöjä rajoitetaankin. Viranomaisten tulisi tehostaa sähkön tuotannon ja kulutuksen välisen tasapainon seurantaa. Työryhmän raportin keskeiset johtopäätökset ja ehdotukset ovat osoitteessa www.ktm.fi/energiamarkkinat. Lisätietoja antavat työryhmän puheenjohtaja, neuvotteleva virkamies Arto Rajala, p. (09) 1606 4828 ja työryhmän sihteeri, yli-insinööri Petteri Kuuva, p. (09) 1606 4819 kauppa- ja teollisuusministeriöstä.

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.