Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

Valtioneuvoston viikko 43/2003

TASAVALLAN PRESIDENTTI

HALLITUKSEN ESITYKSET

Tasavallan presidentti antoi 24.10.2003 eduskunnalle seuraavat hallituksen esitykset:

Esitys (HE 99/2003 vp) Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden sekä Chilen tasavallan välisen assosiaatiosopimuksen hyväksymisestä ja laiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta. Sopimuksen perustana ovat vuonna 1990 tehty Euroopan yhteisön ja Chilen yhteistyösopimus sekä vuonna 1996 tehty Euroopan yhteisön ja Chilen yhteistyötä koskeva puitesopimus. Sopimuksen päämääränä on laajentaa Euroopan unionin ja Latinalaisen Amerikan alueellisen yhdentymisen osapuolina olevien valtioiden suhteita näiden kahden alueen strategisen assosiaation edistämiseksi ja lujittaa osapuolten välistä poliittista vuoropuhelua. EU:n ja Mercosur-maiden ja Chilen kanssa yhdessä aloitetut sopimusneuvottelut saatiin ensiksi päätökseen Chilen kanssa. Sopimus kattaa erityisesti politiikan, kaupan, talouden, rahoituksen, tieteen, tekniikan, kulttuurin ja julkishallinnon yhteistyön sekä yhteistyön sosiaalialalla. Kauppapoliittisena tavoitteena on tavarakaupan vapauttaminen asteittain ja vastavuoroisesti vuonna 1994 tehdyn tullitariffeja ja kauppaa koskevan yleissopimuksen mukaisesti. (UM ulkoasiainneuvos Hannele Tikanvaara 1605 5658)

Esitys (HE 100/2003 vp) Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Kroatian tasavallan välillä tehdyn vakautus- ja assosiaatiosopimuksen hyväksymisestä sekä laiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta. Vakautus- ja assosiaatiosopimus käsittelee Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Kroatian välistä assosiaatiota eli poliittisten ja taloudellisten suhteiden kehittämistä sekä alueellisen yhteistyön edistämistä sopimuksen soveltamisalaan kuuluvilla alueilla. Johtavana periaatteena on pyrkimys Kroatian lainsäädännön lähentämiseen ja lopulta yhdenmukaistamiseen Euroopan yhteisöjen säännösten mukaiseksi ja tavoitteena parantaa asteittain Kroatian liittymisvalmiuksia Euroopan unioniin. (UM ulkoasiainneuvos Juhani Väänänen 1605 5784)

Esitys (HE 101/2003 vp) Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian välillä tehdyn vakautus- ja assosiaatiosopimuksen hyväksymisestä sekä laiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta. Vakautus- ja assosiaatiosopimus käsittelee Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian välistä assosiaatiota eli poliittisten ja taloudellisten suhteiden kehittämistä sekä alueellisen yhteistyön edistämistä sopimuksen soveltamisalaan kuuluvilla alueilla. Johtavana periaatteena on pyrkimys entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian lainsäädännön lähentämiseen ja lopulta yhdenmukaistamiseen Euroopan yhteisöjen säännösten mukaiseksi ja tavoitteena parantaa asteittain entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian liittymisvalmiuksia Euroopan unioniin. (UM ulkoasiainneuvos Juhani Väänänen 1605 5784)

Esitys (HE 102/2003 vp) laiksi Suomen perustuslain muuttamisesta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. Perustuslain säännöstä Suomen kansalaisen luovuttamisesta tai siirtämisestä vastoin tahtoaan toiseen maahan muutetaan siten, että tällaisesta luovuttamisesta tai siirtämisestä voidaan säätää tavallisella lailla. Edellytyksenä on, että luovuttaminen tai siirtäminen tapahtuu rikoksen johdosta tai oikeudenkäyntiä varten taikka lapsen huoltoa tai hoitoa koskevan päätöksen täytäntöönpanemiseksi. Säännöksessä edellytetään lisäksi, että Suomen kansalainen voidaan lain nojalla luovuttaa tai siirtää vain sellaiseen maahan, jossa hänen ihmisoikeutensa ja oikeusturvansa on taattu. Lisäksi eduskunnan oikeusasiamiestä koskevaa perustuslain säännöstä muutetaan niin, että apulaisoikeusasiamiehille valitaan sijainen neljän vuoden toimikaudeksi. Lisäksi perustuslakiin otetaan säännös, jolla mahdollistetaan valtiontalouden tarkastusviraston pääjohtajan läsnäolo- ja puheoikeus eduskunnan täysistunnossa. Valtakunnanoikeudesta ja ministerivastuuasioiden käsittelystä annettuun lakiin samoin kuin eduskunnan oikeusasiamiehestä annettuun lakiin tehdään muutokset, jotka johtuvat apulaisoikeusasiamiehen sijaisen valitsemista koskevasta muutoksesta. Esitykseen sisältyvät laki Suomen perustuslain muuttamisesta, laki valtakunnanoikeudesta ja ministerivastuuasioiden käsittelystä annetun lain 1 §:n muuttamisesta ja laki eduskunnan oikeusasiamiehestä annetun lain muuttamisesta. Lait on tarkoitettu voimaan 1.1.2004. (OM apulaisosastopäällikkö Matti Niemivuo 1606 7690)

Esitys (HE 103/2003 vp) laiksi tuomareiden nimittämisestä annetun lain muuttamisesta sekä eräiden muiden lakien täydentämisestä tuomioistuinten henkilöstön kielitaitoa koskevilla säännöksillä. Laeissa säädetään tuomareiden, tuomioistuinten esittelijöiden, käräjäoikeuksien käräjäviskaalien ja notaareiden sekä tuomioistuinten sivutoimisten asiantuntijajäsenten suomen ja ruotsin kielen taitoa koskevista kelpoisuusvaatimuksista. Esitykseen sisältyvät laki tuomareiden nimittämisestä annetun lain muuttamisesta, laki hovioikeuslain 6 §:n muuttamisesta, laki käräjäoikeuslain muuttamisesta, laki korkeimmasta hallinto-oikeudesta annetun lain 2 a §:n muuttamisesta, laki hallinto-oikeuslain muuttamisesta, laki vakuutusoikeuslain muuttamisesta, laki työtuomioistuimesta annetun lain 6 §:n muuttamisesta, laki markkinaoikeuslain muuttamisesta, laki sotilasoikeudenkäyntilain muuttamisesta ja laki patentti- ja rekisterihallituksen valitusasioiden käsittelystä annetun lain 9 §:n muuttamisesta. Lait on tarkoitettu voimaan 1.1.2004. Valtioneuvoston lausuma; Esityksessä ehdotetaan tuomareiden nimittämisestä annettua lakia muutettavaksi siten, että siihen lisättäisiin tuomareiden kielitaitoa koskevat kelpoisuusvaatimukset. Esityksen mukaan tuomariksi voidaan nimittää tuomareiden nimittämisestä annetun lain 11 §:n mukaiset kelpoisuusvaatimukset täyttävä henkilö, jolla on tuomioistuimen tuomiopiirin väestön enemmistön kielen erinomainen suullinen ja kirjallinen taito sekä: 1) yksikielisessä tuomioistuimessa toisen kielen tyydyttävä ymmärtämisen taito ja tyydyttävä suullinen taito; sekä 2) kaksikielisessä tuomioistuimessa toisen kielen tyydyttävä suullinen ja kirjallinen taito. Hallitus toteaa, että ehdotetut kielitaitoa koskevat kelpoisuusvaatimukset ovat sopusoinnussa yleisen vuoden alusta voimaan tulevan kielitutkintojärjestelmän kanssa. Nykyiseen järjestelmään verrattuna uudistus merkitsisi sitä, että yksikielisissä tuomioistuimissa toisen kielen kelpoisuusvaatimusta korotettaisiin suullisen kielitaidon osalta. Hallitus kiinnittää kuitenkin huomiota siihen, että Suomen perustuslain 17 § sisältää säännökset oikeudesta omaan kieleen ja kulttuuriin. Sen mukaan suomen kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi. Jokaisen oikeus käyttää tuomioistuimessa ja muussa viranomaisessa asiassaan omaa kieltään, joko suomea tai ruotsia, sekä saada toimituskirjansa tällä kielellä turvataan lailla. Julkisen vallan on huolehdittava maan suomen- ja ruotsinkielisen väestön sivistyksellisistä ja yhteiskunnallisista tarpeista samanlaisten perusteiden mukaan. Hallitus katsoo, että nyt esitettyjen muodollisten kelpoisuusvaatimusten lisäksi tuomioistuinten tulisi huolehtia siitä, että kansalaiset tosiasiallisesti saavat palvelua omalla kielellään. Tämä merkitsee sitä, että tuomareiden nimittämismenettelyssä kiinnitetään erityistä huomiota viranhakijoiden tosiasialliseen taitoon käyttää suomen tai ruotsin kieltä samoin kuin tulee huolehtia siitä, että oikeudenkäynnin aikana turvataan ja luodaan asianosaisille edellytykset käyttää ja ilmaista itseään omalla kielellään. Julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) 2 §:n mukaan viranomaisen on huolehdittava henkilöstönsä kielitaidon ylläpitämisestä. Tuomioistuinten henkilöstön kielikoulutukseen tulee vastaisuudessa kiinnittää aiempaa enemmän huomiota. Lisäksi hallitus tulee valmistelemaan tuomareiden nimittämisestä annetun asetuksen (427/2000) 7 §:n muutoksen siten, että tuomioistuimen lausunnosta ilmenee erityisesti kaksikielisten tuomioistuinten tuomarin viran hakijoiden tosiasiallisen suomen ja ruotsin kielen taidon riittävyys viran menestyksellistä hoitamista varten. Asetusta muutetaan myös siten, että tuomareiden nimittämismenettelyssä huolehditaan tuomioistuinten riittävistä kieliresursseista. (OM hallitusneuvos Heikki Liljeroos 1606 7608)

Esitys (HE 104/2003 vp) laeiksi pelastuslain 91 §:n ja Pelastusopistosta annetun lain 6 §:n muuttamisesta. Vuoden 2004 alusta voimaan tulevaan pelastuslakiin (468/2003) lisätään siirtymäsäännös, jonka mukaan aikaisemmin voimassa olleiden lakien tai asetusten taikka myönnetyn erivapauden nojalla ilman pelastusalan tutkintoa kelpoisuuden kunnan pelastustoimen virkaan tai tehtävään saaneiden asema turvataan alueen pelastustoimen järjestelmään siirryttäessä. Pelastusopistosta annettuun lakiin (1165/1994) otetaan nykyisin asetustasolla oleva säännös varautumiskoulutukseen liittyvistä koulutettavien henkilöiden taloudellisista eduista. Lait on tarkoitettu voimaan 1.1.2004. (SM lainsäädäntöneuvos Mika Kättö 1604 2975)

Esitys (HE 105/2003 vp) meripelastuslain muuttamisesta. Meripelastuslaissa olevaa meripelastuslohkokeskuksen määritelmää muutetaan siten, että merivartiostojen hallinnollisen rakenteen muuttaminen on mahdollista nykyistä joustavammin meripelastusjärjestelmän sitä tarpeettomasti rajoittamatta. Lisäksi lakiin lisätään uusi pykälä, jonka nojalla etsintä- ja pelastustoimenpiteitä muutenkin johtava meripelastusjohtaja voi rajoittaa tai pyytää rajoittamaan meri- ja ilmaliikennettä etsintä- ja pelastusalueella. Laki on tarkoitettu voimaan 1.1.2004. (SM rajavartiolaitoksen lainsäädäntöneuvos Tomi Vuori 020 410 6600)

Esitys (HE 106/2003 vp) vuoden 2003 toisen lisätalousarvioesityksen (HE 89/2003 vp) täydentämisestä. Verotuloarviota alennetaan 150 milj. eurolla. Vuoden 2002 lopullisesta verotuksesta saatujen ennakkotietojen perusteella yhteisöveron tuottoarviota vuodelle 2003 alennetaan 150 milj. eurolla. Valtion nettolainanottoa lisätään 149 milj. eurolla. Lisäksi työvoima- ja elinkeinokeskusten toimintamenomomentille tehdään vähäisiä perustemuutoksia. (VM budjettipäällikkö Tuomas Sukselainen 1603 3105)

Esitys (HE 107/2003 vp) laeiksi veronkantolain 4 a §:n ja valmisteverotuslain 36 §:n muuttamisesta. Veronkantolakia ja valmisteverotuslakia muutetaan siten, että verot maksetaan rahalaitoksiin, jolloin maksuvelvollinen vastaa maksamisesta mahdollisesti aiheutuvista kuluista. Ilman palvelumaksua suorituksia vastaanottavista maksupaikoista säädetään valtiovarainministeriön asetuksella. Tarkoituksena on, että valtiovarainministeriön asetuksella nimettävät tullihallinnon toimipaikat voivat ottaa vastaan verojen, maksujen ja muiden suoritusten käteismaksuja palvelumaksutta. (VM neuvotteleva virkamies Helena Ikonen 1603 3161)

Esitys (HE 108/2003 vp) laiksi Senaatti-kiinteistöistä. Senaatti-kiinteistöjä koskeva laitoskohtainen laki uudistetaan. Lain uudistaminen johtuu valtion liikelaitoksista annetun lain antamisesta ja se on valtion liikelaitoksista annetun lain 2 §:n tarkoittama laitoskohtainen laki. Laki on tarkoitettu voimaan 1.1.2004. (VM neuvotteleva virkamies Petri Syrjänen 1603 3043)

Esitys (HE 109/2003 vp) laeiksi indeksiehdon käytön rajoittamisesta annetun lain 3 ja 7 §:n, asuinhuoneiston vuokrauksesta annetun lain 27 §:n ja liikehuoneiston vuokrauksesta annetun lain 24 §:n muuttamisesta. Laki indeksiehdon käytön rajoittamisesta on voimassa vuoden 2003 loppuun. Lain voimassaoloaikaa jatketaan kolmella vuodella, vuoden 2006 loppuun. Lain 3 §:ää tarkennetaan erään muun säädösmuutoksen vuoksi. Asuinhuoneiston vuokrauksesta annettuun lakiin sekä liikehuoneiston vuokrauksesta annettuun lakiin sisältyvät viittaukset indeksiehdon käytön rajoittamisesta annettuun lakiin saatetaan ajan tasalle. Lait on tarkoitettu voimaan 1.1.2004. (VM neuvotteleva virkamies Petri Syrjänen 1603 3043)

Esitys (HE 110/2003 vp) laeiksi sijoitusrahastolain sekä eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta. Sijoitusrahastolakiin tehdään muutoksia, joilla pannaan kansallisesti täytäntöön sijoitusrahastodirektiivin kaksi muutosta (2001/107/EY ja 2001/108/EY). Rahastoyhtiöiden osalta muutokset koskevat rahastoyhtiön toimiluvan edellytyksiä ja rahastoyhtiön toimialaa, jota laajennetaan koskemaan sijoitusrahastotoiminnan ohella tiettyjä sijoituspalveluyrityksistä annetun lain mukaisia palveluita. Lakiin sisältyy säännökset rahastoyhtiöiden oikeudesta harjoittaa toimintaa muissa valtioissa ja ulkomaisten rahastoyhtiöiden oikeudesta harjoittaa toimintaa Suomessa. Rahastoyhtiö velvoitetaan laatimaan jokaisesta hallinnoimastaan sijoitusrahastosta yksinkertaistettu rahastoesite, jota on tarjottava asiakkaalle veloituksetta rahasto-osuuden merkinnän yhteydessä. Sijoitusrahastodirektiivin mukaisten sijoitusrahastojen sijoitustoimintaa laajennetaan. Varat voidaan aiempaa suuremmassa määrin sijoittaa rahamarkkinavälineisiin, johdannaissopimuksiin, toisten sijoitusrahastojen osuuksiin ja talletuksiin luottolaitoksissa. Rahastoyhtiöt voivat perustaa myös indeksirahastoja. Samalla täsmennetään lain riskien hajauttamista koskevia säännöksiä. Lisäksi sijoitusrahastolakiin tehdään muutoksia, joilla rahastoyhtiöitä, säilytysyhteisöjä, sijoitusrahastoja ja erikoissijoitusrahastoja koskevien hakemusasioiden käsittely siirretään valtioneuvostolta Rahoitustarkastukselle. Sijoitusrahastolakiin tehdään lain soveltamiskäytännöstä saatujen kokemusten perusteella eräitä lähinnä teknisluonteisia muutoksia. Esitykseen sisältyvät laki sijoitusrahastolain muuttamisesta, laki ulkomaisen rahastoyhtiön toiminnasta Suomessa, laki sijoituspalveluyrityksistä annetun lain muuttamisesta, laki Rahoitustarkastuksesta annetun lain muuttamisesta, laki arvopaperimarkkinalain 1 luvun 1 ja 4 §:n muuttamisesta, laki rahanpesun estämisestä ja selvittämisestä annetun lain 3 §:n muuttamisesta, laki kaupparekisterilain 14 §:n muuttamisesta, laki elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 8 §:n muuttamisesta ja laki varainsiirtoverolain 16 §:n muuttamisesta. (VM neuvotteleva virkamies Tuija Vuorinen 1603 3095)

Esitys (HE 111/2003 vp) ajoneuvoverolaiksi. Lailla ajoneuvoverosta säädetään ajoneuvoista rekisterissäolon perusteella kannettavista veroista. Nykyisin kahdessa eri verolaissa olevat järjestelmät yhdistetään yhteen lakiin. Lailla korvataan vuodelta 1996 oleva moottoriajoneuvoverosta annettu laki sekä vuodelta 1996 oleva ajoneuvoverosta annettu laki. Laki on tarkoitettu voimaan 1.1.2004. Ns. budjettilaki. (VM vanhempi hallitussihteeri Heikki Kuitunen 1603 3152)

Esitys (HE 112/2003 vp) polttoainemaksulaiksi. Lakiin polttoainemaksusta tulevat säännökset, jotka koskevat seuraamuksia moottoribensiiniä tai dieselöljyä lievemmin verotettujen sekä eräiden kaasumaisten polttoaineiden käytöstä ajoneuvoissa. Nykyiset eri laeissa olevat seuraamussäännökset yhdistetään polttoainemaksu-nimiseksi yhdeksi järjestelmäksi. Lailla korvataan vuodelta 1993 oleva laki polttoainemaksusta ja moottoriajoneuvoverosta annetun lain säännökset lisäverosta. Laki on tarkoitettu voimaan 1.1.2004. Ns. budjettilaki. (VM vanhempi hallitussihteeri Heikki Kuitunen 1603 3152)

Esitys (HE 113/2003 vp) laiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 19 §:n väliaikaisesta muuttamisesta. Luottolaitosten niin sanottujen järjestämättömien saamisten korkoja ei lueta veronalaisiksi tuloiksi verovuosilta 2003 ja 2004 toimitettavissa verotuksissa. (VM vanhempi hallitussihteeri Eija Kuivisto 1603 3166)

Esitys (HE 114/2003 vp) laiksi sijoituspalveluyrityksistä annetun lain muuttamisesta. Sijoituspalveluyrityksistä annetun lain muutokset koskevat sijoittajien korvausrahaston pääoman suuruutta ja pääoman kattamisen keinoja. Korvausrahastoon kuuluvien yritysten taloudellisia rasitteita kevennetään sallimalla rahaston pääoman kattamisessa sitovan luottolupauksen käyttäminen. Luottolupauksella on mahdollista kattaa pääoman ja pääomasta rahana maksettavan osuuden erotus. Korvausrahaston pääoma korotetaan vastaamaan sijoituspalvelumarkkinoilla tapahtunutta kehitystä. Pääoma korotetaan nykyisestä 8 409 396 eurosta vähintään 12 miljoonaan euroon. Pääomasta rahana maksettavan osuuden tulee olla vähintään rahastoon tähän mennessä kerätty määrä. Lisäksi lakiin tehdään eräitä teknisluonteisia tarkistuksia. Laki on tarkoitettu voimaan 1.1.2004. (VM vanhempi hallitussihteeri Irmeli Vuori 1603 3013)

Esitys (HE 115/2003 vp) valtion eläkelain kuntoutusta koskevien säännösten muuttamisesta. Valtion eläkelakia muutetaan siten, että ammatillisesta kuntoutuksesta säädetään edunsaajalle oikeus, jonka edellytykset säädetään laissa. Valtiokonttorin päätökseen, joka koskee oikeutta saada ammatillista kuntoutusta, säädetään mahdollisuus hakea muutosta. Lisäksi säädetään, että oikeus valtion eläkelain mukaiseen työkyvyttömyyseläkkeeseen alkaa vasta sen jälkeen, kun oikeus ammatillisen kuntoutuksen ajalta maksettavaan kuntoutusrahaan on päättynyt. Muutokset vastaavat yksityisten alojen työeläkelakeihin tehtyjä muutoksia. Laki on tarkoitettu voimaan 1.1.2004. (VM ylitarkastaja Heli Backman 1603 4945)

Esitys (HE 116/2003 vp) laeiksi tullilain ja pakkokeinolain muuttamisesta. Tullilakiin ja pakkokeinolakiin tehdään tullilaitoksen virkanimikkeiden muuttamisesta sekä tullilaitoksen organisaatiouudistuksista aiheutuvat teknisluonteiset muutokset. Lisäksi tullilakiin tehdään erinäisiä muutoksia ja lisäyksiä. Tullilain virhemaksusäännöstä muutetaan, ja lakiin tehdään lääninoikeuksien muuttumisesta hallinto-oikeuksiksi aiheutuvat teknisluonteiset muutokset. Tullilakiin lisätään tullaus- ja jälkikantopäätösten tiedoksiantomenettelyä koskeva säännös, tulliasiamiehen kuulemista ja päätöksen tiedoksiantamista tulliasiamiehelle koskeva säännös sekä säännös suoritemaksuista ja muista julkisista maksuista. Lisäksi tullimiehelle säädetään oikeus määrätä rikesakko. Lait on tarkoitettu voimaan 1.1.2004. (VM ylitarkastaja Jukka Kekkonen 1603 3475)

Esitys (HE 117/2003 vp) hallintolain edellyttämiksi muutoksiksi verolainsäädäntöön. Verolainsäädäntöön tehdään vuoden 2004 alussa voimaan tulevasta hallintolaista aiheutuvia muutoksia. Verotusmenettelyyn liittyvien erityispiirteiden vuoksi hallintolaista poikkeavasti säädetään asioiden yhdessä käsittelemisestä, selvitysvelvollisuudesta, asianosaisen kuulemisesta, verotuksessa annettavien päätösten sisällöstä ja perusteluista sekä päätösten ja muiden asiakirjojen tiedoksiannosta. Esitykseen sisältyvät laki verotusmenettelystä annetun lain muuttamisesta, laki perintö- ja lahjaverolain 59 §:n muuttamisesta, laki kiinteistöverolain muuttamisesta, laki ennakkoperintölain muuttamisesta, laki varainsiirtoverolain muuttamisesta, laki arvonlisäverolain muuttamisesta, laki valmisteverotuslain muuttamisesta, laki autoverolain muuttamisesta, laki veronkantolain muuttamisesta ja laki rajoitetusti verovelvollisen tulon ja varallisuuden verottamisesta. Lait on tarkoitettu voimaan 1.1.2004. (VM ylitarkastaja Panu Pykönen 1603 3154)

Esitys (HE 118/2003 vp) laiksi Svenska Finlands folkting -nimisestä järjestöstä. Svenska Finlands folkting -nimistä järjestöä ja sen valtionavustusta koskeva lainsäädäntö uudistetaan. Folktingetin asema ja tehtävät säilyvät pääosin nykyisellään. Folktingetin järjestysmuodon perusteista säädetään kuitenkin nykyistä tarkemmin laissa. Folktingetin valtionavustusta koskevia säännöksiä muutetaan niin, että avustuksen määrästä päätetään vuosittain valtion talousarvion yhteydessä. Laki on tarkoitettu voimaan 1.1.2004. (OPM hallintojohtaja Håkan Mattlin 1607 7430)

Esitys (HE 119/2003 vp) laiksi Suomen Akatemiasta annetun lain 7 §:n muuttamisesta. Suomen Akatemiasta annettuun lakiin lisätään viittaus valtionavustuslakiin. Muutoksenhakua koskevia valtionavustuslain säännöksiä ei kuitenkaan sovelleta valtionavustuksen myöntämistä koskevaan Akatemian päätökseen. Valtionavustuslain mukainen muutoksenhaku on kuitenkin mahdollinen, kun on kysymys jo myönnetyn avustuksen maksatuksen keskeytyksestä, palauttamisesta tai takaisinperinnästä. (OPM korkeakouluneuvos Juhani Hakkarainen 1607 7432)

Esitys (HE 120/2003 vp) laiksi arkistolain muuttamisesta. Arkistolakia muutetaan siten, että siihen lisätään perussäännökset arkistolaitoksen johtamisesta sekä ratkaisuvallan käyttämisestä laitoksessa. Muutoksen seurauksena arkistolaitoksen johtokunta lakkautetaan. Lakiin tehdään lisäksi eräitä teknisluontoisia muutoksia. Laki on tarkoitettu voimaan 1.1.2004. (OPM korkeakouluneuvos Juhani Hakkarainen 1607 7432)

Esitys (HE 121/2003 vp) laiksi kirkkolain muuttamisesta. Kirkkolakia muutetaan hiippakuntahallinnon kehittämiseksi ja hiippakunnan taloudellisen ja toiminnallisen aseman vahvistamiseksi. Hiippakunnan toimintaa ja taloutta johtamaan perustetaan hiippakuntavaltuusto. Tuomiokapitulin lainkäyttöasiat, jotka ovat pääasiassa seurakunnan viranomaisten päätöksistä tehtyjä valituksia ja hallintoriita-asioita, siirretään alueelliseen hallinto-oikeuteen lukuun ottamatta alistusvalituksia. Kirkollishallinnon oikeussuojajärjestelmä saatetaan näin vastaamaan hallintolainkäyttölain mukaista yleistä riippumattomien tuomioistuimien kaksiportaista valitustietä. Oikaisumenettelyä laajennetaan ja kirkollishallinnon valituskieltoja vähennetään. Kirkollishallinnon yleisiksi hallinnollisiksi menettelysäännöksiksi säädetään uusi hallintolaki. Kirkollishallintoon omaksutaan myös naisten ja miesten tasa-arvosta annetun lain hallinnolliset periaatteet, jotka koskevat naisten ja miesten kiintiöitä kirkollisissa toimielimissä. Lakiin sisältyvät uuden hautaustoimilain aiheuttamat muutokset kirkkolain hautaustointa koskeviin säännöksiin. Kirkkolakiin tehdään lisäksi niin sanotun viimeisen eläkelaitoksen periaatteen käyttöönoton edellyttämät muutokset. Laki on tarkoitettu voimaan 1.1.2004. (OPM vanhempi hallitussihteeri Tuula Lybeck 1607 7322)

Esitys (HE 122/2003 vp) laiksi metsäkeskuksista ja metsätalouden kehittämiskeskuksesta annetun lain 10 §:n muuttamisesta. Metsäkeskuksista ja metsätalouden kehittämiskeskuksesta annetun lain 10 §:ää muutetaan siten, että Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion johtaja ei ole kehittämiskeskuksen johtokunnan jäsen. Laki on tarkoitettu voimaan 1.1.2004. (MMM hallitussihteeri Vilppu Talvitie 1605 2293)

Esitys (HE 123/2003 vp) laiksi ajoneuvojen katsastusluvista annetun lain 13 ja 14 §:n muuttamisesta. Ajoneuvojen katsastusluvista annettuun lakiin tehdään vuoden 2004 alusta voimaan tulevista hallintolaista ja kielilaista johtuvat muutokset. (LVM liikenneneuvos Kari Saari 1602 8557)

Esitys (HE 124/2003 vp) laiksi ajoneuvojen rekisteröintitoiminnasta annetun lain muuttamisesta. Ajoneuvojen rekisteröintitoiminnasta annettuun lakiin tehdään vuoden 2004 alusta voimaan tulevasta hallintolaista johtuvat muutokset. Samalla laajennetaan rekisteröintitoiminnan määritelmää. (LVM liikenneneuvos Kari Saari 1602 8557)

Esitys (HE 125/2003 vp) sähköisen viestinnän tietosuojalaiksi ja eräiden muiden lakien muuttamisesta. Sähköisen viestinnän tietosuojalailla kumotaan yksityisyyden suojasta televiestinnässä ja teletoiminnan tietoturvasta annettu laki ja sen nojalla annetut asetukset. Lailla pannaan täytäntöön henkilötietojen käsittelystä ja yksityisyyden suojasta sähköisen viestinnän alalla annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi sekä kuluttajille tarkoitettujen rahoituspalvelujen etämyynnistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 10 artikla. Lain tavoitteena on turvata sähköisen viestinnän luottamuksellisuuden ja yksityisyyden suojan toteutuminen sekä edistää sähköisen viestinnän tietoturvaa ja monipuolisten sähköisen viestinnän palvelujen tasapainoista kehittymistä. Lailla täsmennetään ja selkeytetään tunnistamistietojen käsittelyä koskevia säännöksiä voimassa olevan televiestinnän tietosuojalain keskeiset periaatteet säilyttäen. Tunnistamistietojen käsittelyoikeudet ja velvollisuudet koskevat myös yhteisötilaajaa, jolla tarkoitetaan viestintäpalvelun tai lisäarvopalvelun tilaajana olevaa yhteisöä, joka käsittelee viestintäverkossaan käyttäjien luottamuksellisia viestejä, tunnistamistietoja tai paikkatietoja. Lisäksi teleyrityksen on tallennettava tunnistamistietojen käsittelyä koskevat yksityiskohtaiset tapahtumatiedot kahden vuoden ajaksi. Esitykseen sisältyvät Sähköisen viestinnän tietosuojalaki, laki rikoslain 38 luvun 4 §:n muuttamisesta, laki viestintämarkkinalain muuttamisesta, laki hätäkeskuslain 8 §:n muuttamisesta, laki viestintähallinnosta annetun lain 2 §:n muuttamisesta, laki meripelastuslain 16 §:n muuttamisesta, laki poliisilain 36 §:n muuttamisesta ja laki henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa annetun lain 13 §:n muuttamisesta. (LVM neuvotteleva virkamies Juhapekka Ristola 1602 8348)

Esitys (HE 126/2003 vp) laiksi Tieliikelaitoslain muuttamisesta. Valtion liikelaitoksista annetun lain mukaan jo perustettuihin liikelaitoksiin sovelletaan aikaisempaa lakia 31.12.2003 asti. Lakiin Tieliikelaitoksesta tehdään liikelaitoksista annetun lain edellyttämät muutokset. Laki on tarkoitettu voimaan 1.1.2004. (LVM neuvotteleva virkamies Timo Kaisanlahti 1602 8469)

Esitys (HE 127/2003 vp) yleistä tuoteturvallisuutta koskevan lainsäädännön muuttamisesta. Voimassa oleva tuoteturvallisuuslaki korvataan kokonaisuudessaan uudella lailla kulutustavaroiden ja kuluttajapalvelusten turvallisuudesta. Lain soveltamisalaa laajennetaan tuoteturvallisuuslakiin verrattuna niin, että laissa elinkeinonharjoittajalle asetettavia velvoitteita ja seuraamuksia voidaan kohdistaa myös sellaisiin palvelun tarjoajiin, jotka luovuttavat tavaroita tai palveluksia kuluttajiin rinnastettavien henkilöiden käytettäväksi. Valvontaviranomaiset voivat laissa säädetyin edellytyksin kieltää vaarallisen kulutustavaran maastaviennin, jos kulutustavara voi aiheuttaa vakavan terveysvaaran. Muutokset liittyvät suurelta osin Euroopan parlamentin ja neuvoston yleisestä tuoteturvallisuudesta annetun direktiivin täytäntöönpanoon Suomessa. Samalla säädetään laki eräiden vakavaa vaaraa aiheuttavien tuotteiden markkinoille saattamista, kaupan pitämistä ja käyttöä rajoittavien toimenpiteiden ilmoittamisesta Euroopan yhteisöjen komissiolle. Lait on tarkoitettu voimaan 15.1.2004. (KTM kaupallinen neuvos Ilkka Cantell 1606 3531)

Esitys (HE 128/2003 vp) laiksi ydinenergialain muuttamisesta. Ydinenergialakia muutetaan siten, että valtion talousarvion ulkopuoliseen Valtion ydinjätehuoltorahastoon kerätään varoja rahaston muista varoista erillään pidettäviksi kahdeksi erillisvarallisuudeksi. Varojen kerääminen perustuu laissa määriteltyyn vuosittaiseen maksuun rahastolle. Tarkoituksena on varmistaa, että Suomen viranomaisten ja muiden tarvitsijoiden käytettävissä on korkeatasoista ja nopeasti saatavissa olevaa ydinturvallisuutta koskevaa asiantuntemusta. Lisäksi tavoitteena on saada käyttöön korkeatasoista asiantuntemusta ydinjätehuollon erilaisista ratkaisuista. Kunakin vuonna jaettavissa olevin varoin rahoitetaan kahteen hankekokonaisuuteen liittyviä tutkimushankkeita siten, että hankekokonaisuudet tarkoituksenmukaisella tavalla tukevat edellä mainitunlaisen asiantuntemuksen säilyttämistä ja kehittämistä. Laki on tarkoitettu voimaan 1.1.2004. (KTM vanhempi hallitussihteeri Minna Hyttinen 1606 4799)

Esitys (HE 129/2003 vp) eräiden sosiaali- ja terveydenhuollon lakien viittaussäännösten muuttamisesta viittauksiksi hallintolakiin. Eräissä sosiaali- ja terveydenhuollon laeissa olevat viittaukset hallintolailla korvattuihin hallinnon yleislakeihin muutetaan viittauksiksi hallintolakiin. Esitykseen sisältyvät laki lastensuojelulain 10 ja 17 §:n muuttamisesta, laki potilasvahinkolain 11 b §:n muuttamisesta, laki sosiaalihuoltolain 45 §:n muuttamisesta, laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain 5 ja 8 §:n muuttamisesta, laki päihdehuoltolain 14 §:n muuttamisesta ja laki mielenterveyslain 23 §:n muuttamisesta. Lait on tarkoitettu voimaan 1.1.2004. (STM hallitusneuvos Marja-Liisa Partanen 1607 4350)

Esitys (HE 130/2003 vp) laiksi vakuutuskassalain muuttamisesta. Vakuutuskassalakia muutetaan siten, että jäsenyys vakuutuskassojen yhdistyksessä muuttuu eläkekassojen osalta vapaaehtoiseksi. Samalla vakuutuskassojen yhdistyksen yhteydessä toimivan vakuutuskassalautakunnan toimivaltaa rajoitetaan yhdistykseen kuulumattomien eläkekassojen osalta. (STM ylitarkastaja Arttu Ahola 1607 3751)

Esitys (HE 131/2003 vp) laiksi taiteilijoiden ja eräiden erityisryhmiin kuuluvien työntekijäin eläkelain mukaisen eläkekassan sulautumisesta työeläkekassan muuttamisesta keskinäiseksi työeläkevakuutusyhtiöksi annetun lain mukaiseen työeläkevakuutusyhtiöön sekä edellä sanottujen lakien muuttamisesta. Sulautumisella ei ole vaikutusta sanotun eläkekassan hoitamaan lakisääteisen työeläkevakuutuksen toimeenpanoon, vaan tästä johtuvat tehtävät siirtyvät sellaisenaan vastaanottavalle työeläkevakuutusyhtiölle. Esitykseen sisältyvät laki taiteilijoiden ja eräiden erityisryhmiin kuuluvien työntekijäin eläkelain mukaisen eläkekassan sulautumisesta työeläkekassan muuttamisesta keskinäiseksi työeläkevakuutusyhtiöksi annetun lain mukaiseen työeläkevakuutusyhtiöön, laki työeläkekassan muuttamisesta keskinäiseksi työeläkevakuutusyhtiöksi annetun lain muuttamisesta ja laki taiteilijoiden ja eräiden erityisryhmiin kuuluvien työntekijäin eläkelain muuttamisesta. (STM ylitarkastaja Arttu Ahola 1607 3751)

Esitys (HE 132/2003 vp) laiksi sosiaalisista yrityksistä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. Lailla sosiaalisista yrityksistä on tarkoitus vakiinnuttaa sosiaalisten yritysten asemaa vajaakuntoisten työnhakijoiden ja pitkäaikaistyöttömien työllistymismahdollisuutena ja edistää sosiaalisten yritysten syntymistä. Sosiaalisella yrityksellä tarkoitetaan tavaroita tai palveluita liiketaloudellisin periaattein tuottavaa, kaupparekisteriin merkittyä elinkeinonharjoittajaa, jonka työntekijöistä vähintään 30 prosenttia on vajaakuntoisia, tai yhteenlaskettuna vajaakuntoisia ja pitkäaikaistyöttömiä. Lisäksi sosiaalisen yrityksen tulee sitoutua maksamaan kaikille työntekijöilleen heidän yksilöllisestä tuottavuudestaan riippumatta kyseisellä alalla noudatettavassa työehtosopimuksessa täysin työkykyiselle sovittu palkka. Sosiaalisen yrityksen tunnusmerkit täyttävät elinkeinonharjoittajat merkitään hakemuksesta työministeriön pitämään rekisteriin. Oikeus käyttää liiketoimintansa yhteydessä nimeä sosiaalinen yritys on ainoastaan rekisteriin merkityillä. Rekisteriin merkittään erikseen sosiaaliset yritykset, joiden nimenomaisena toimintatavoitteena on työllistää heikossa työmarkkina-asemassa olevia. Tällaisten yritysten perustamiseen sekä vakiinnuttamisen ja organisoinnin tukemiseksi voidaan myöntää valtioneuvoston asetuksella säädettävin ehdoin erillistä kehittämisrahaa. Julkisesta työvoimapalvelusta annettua lakia muutetaan niin, että sosiaalisille yrityksille voidaan myöntää työllistämistukea nykyistä väljemmin ehdoin. Vajaakuntoisen työllistämiseen tukea voidaan maksaa kolme vuotta ja pitkäaikaistyöttömän työllistämiseksi vastaavasti kaksi vuotta. Työttömyysturvalakia muutetaan niin, että yhdistelmätuen maksaminen täysimääräisenä mahdollistetaan 12 kuukautta pidemmäksi ajaksi, jos sosiaalinen yritys työllistää pitkään työttömänä olleen vajaakuntoisen. Esitykseen sisältyvät laki sosiaalisista yrityksistä, laki julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain 7 luvun 3 ja 11 §:n muuttamisesta ja laki työttömyysturvalain 9 luvun 7 §:n muuttamisesta. Lait on tarkoitettu voimaan 1.1.2004. (TM lainsäädäntöneuvos Pasi Järvinen 1604 8067)

Tasavallan presidentti peruutti 24.10.2003 hallituksen esityksen laiksi ajoneuvoverosta annetun lain 6 §:n muuttamisesta (HE 53/2003 vp). Verojärjestelmä, jota hallituksen esitys koskee, korvataan hallituksen esityksessä ajoneuvoverolaiksi tarkoitetulla uudella verojärjestelmällä. Peruutettavan hallituksen esityksen asiasisältö on otettu huomioon uudessa hallituksen esityksessä ajoneuvoverolaiksi. (VM vanhempi hallitussihteeri Heikki Kuitunen 1603 3152)

EDUSKUNNAN VASTAUKSET

Tasavallan presidentti vahvisti 24.10.2003 seuraavat lait:

Laki päätöksen 76/787/EHTY, ETY, Euratom liitteenä olevan, edustajien valitsemisesta Euroopan parlamenttiin yleisillä välittömillä vaaleilla annetun säädöksen muuttamisesta tehdyn neuvoston päätöksen 2002/772/EY, Euratom voimaan saattamisesta ja laki vaalilain muuttamisesta (HE 27/2003 vp). Suomen lainsäädäntö on Euroopan parlamentin jäsenyyden kanssa yhteensopimattomien tointen luetteloa lukuun ottamatta sopusoinnussa neuvoston päätöksen kanssa. Vaalilain 164 §:n 2 momenttiin sisältyvään luetteloon tehdään päätöksen mukaisesti eräitä muutoksia. Luetteloon lisätään Euroopan yhteisöjen ensimmäisen asteen tuomioistuimen tuomarin, julkisasiamiehen ja kirjaajan toimet, Euroopan keskuspankin johtokunnan jäsenen toimi ja Euroopan oikeusasiamiehen toimi. Lisäksi säännöksestä poistetaan Euroopan hiili- ja teräsyhteisöä ja sen neuvoa-antavan komitean jäsenyyttä koskevat maininnat. Edelleen säännöstä tarkistetaan teknisesti siltä osin kuin on kysymys Euroopan yhteisöjen toimielimen tai sellaiseen sidoksissa olevan erityiselimen tai Euroopan keskuspankin palveluksessa olevista henkilöistä. Samassa yhteydessä vaalilakia muutetaan eräissä muissakin suhteissa. Kymen ja Oulun vaalipiireihin kuuluvia kuntia koskeva sääntely saatetaan vastaamaan toteutuneita kuntaliitoksia. Vaalilakiin tehdään myös eräitä muita teknisiä tarkistuksia. Nämä johtuvat ennakkoäänestystä suomalaisilla laivoilla koskevasta jo toteutetusta lainmuutoksesta ja siitä, että vastuu muiden kuin ympärivuorokautista hoitoa antavien sosiaalihuollon toimintayksiköiden määräämisestä ennakkoäänestyspaikoiksi on lailla siirretty keskusvaalilautakunnalta kunnanhallitukselle. Lakien voimaan tulosta säädetään valtioneuvoston asetuksella. (OM lainsäädäntöneuvos Eero J Aarnio 1606 7694)

Laki maatilatalouden tuloverolain 13 §:n muuttamisesta (HE 36/2003 vp). Pinta-alaperusteisessa metsäverotuksessa myönnettävän uudistamisvähennyksen ja taimikkovähennyksen määriä korotetaan vähennysten määrien perusteena olevien menojen nousun johdosta. Uudistamisvähennyksen määrä nousee kylvöalueilla 310 eurosta 340 euroon hehtaarilta ja istutusalueilla 590 eurosta 650 euroon hehtaarilta. Taimikkovähennyksen määrä nousee 160 eurosta 170 euroon hehtaarilta. Uusia määriä sovelletaan vuodelta 2003 toimitettavassa verotuksessa. Laki tulee voimaan 1.11.2003. (VM hallitusneuvos Maija-Leena Sarkko 1603 3155)

Laki työsopimuslain 4 luvun 4 §:n muuttamisesta ja laki merimieslain 32 b §:n muuttamisesta (HE 22/2003 vp). Työntekijä voi olla osittaisella hoitovapaalla siihen saakka, kun hänen perusopetuksessa olevan lapsensa toinen lukuvuosi päättyy. Jos lapsi kuuluu perusopetuslain 25 §:n 2 momentissa tarkoitetun pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin, osittaista hoitovapaata voi kuitenkin saada siihen saakka, kunnes lapsen kolmas lukuvuosi päättyy. Osittaisen hoitovapaan edellytyksenä olevaa työssäoloaikaedellytystä lyhennetään kuuteen kuukauteen 12 kuukauden aikana, kun se nykyisin on 12 kuukautta 24 kuukauden aikana. Lait tulevat voimaan 1.11.2003. (TM lainsäädäntöneuvos Tarja Kröger 1604 8932)

TASAVALLAN PRESIDENTIN ASETUKSET

Tasavallan presidentti antoi 24.10.2003 seuraavat asetukset:

Tasavallan presidentin asetus Viron kanssa Paiden bioenergiaa koskevasta yhteistoteutushankkeesta tehdyn hankesopimuksen voimaansaattamisesta. Sopimus on voimassa 20.10.2003 lähtien. Asetus tulee voimaan 29.10.2003. (UM lainsäädäntöneuvos Päivi Kaukoranta 1605 5715)

Tasavallan presidentin asetus Unkarin kanssa yhteistyöstä rikosten, erityisesti järjestäytyneen rikollisuuden ehkäisemisestä ja torjunnasta tehdyn sopimuksen voimaansaattamisesta. Sopimus on voimassa 22.10.2003 lähtien. Asetus tulee voimaan 29.10.2003. (UM lähetystöneuvos Jaakko Halttunen 1605 5713)

Tasavallan presidentin asetus Ruotsin kanssa Euroopan unionin vesipuitedirektiiviin sisältyvien vaatimusten täyttämiseksi noottienvaihdolla tehdyn väliaikaisen sopimuksen voimaansaattamisesta. Sopimus tulee voimaan 2.11.2003. Asetus tulee voimaan 2.11.2003. (UM lähetystöneuvos Katri Silfverberg 1605 6408)

Tasavallan presidentin asetus valtiosta toiseen tapahtuvaa ilman epäpuhtauksien kaukokulkeutumista koskevaan vuoden 1979 yleissopimukseen liittyvän pysyviä orgaanisia yhdisteitä koskevan pöytäkirjan voimaansaattamisesta. Pöytäkirja on voimassa 23.10.2003 lähtien. Pöytäkirjan tavoitteena on rajoittaa, vähentää tai poistaa pysyvien orgaanisten yhdisteiden vuotoja, päästöjä tai hävikkejä, jotka kaukokulkeutuessaan ilmakehässä vaikuttavat haitallisesti ihmisen terveyteen ja ympäristöön. Asetus tulee voimaan 29.10.2003. (YM neuvotteleva virkamies Pirkko Kivelä 1603 9733)

KANSAINVÄLISET ASIAT

Tasavallan presidentti päätti 24.10.2003 seuraavat kansainväliset asiat:

Ulkoasiainministeri Erkki Tuomiojan tai hänen estyneenä ollessaan hänen sijaisensa valtuuttaminen allekirjoittamaan Euroopan neuvoston eläinten suojelua kansainvälisten kuljetusten aikana koskeva sopimus. (MMM osastopäällikkö, ylijohtaja Matti Aho 1605 3380)

Suurlähettiläs Eikka Kososen tai suurlähettiläs Benjamin Bassinin tai heidän estyneenä ollessaan sijaisensa valtuuttaminen allekirjoittamaan maailmanlaajuista siviilisatelliittinavigointijärjestelmää (GNSS)-GALILEO - koskeva Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden ja Kiinan kansantasavallan välinen yhteistyösopimus. (LVM hallitusneuvos Mikael Nyberg 1602 8474)

VALTUUSKUNNAT

Tasavallan presidentti muutti 24.10.2003 Euroopan unionin laajentumisneuvotteluiden valtuuskunnan kokoonpanoa. Entisen ulkomaankauppaministeri Jari Vilnin vapauttaminen puheenjohtajan tehtavistä ja ulkoasiainministeri Erkki Tuomiojan määrääminen hänen tilalleen, ulkoasiainministeri Erkki Tuomiojan vapauttaminen varapuheenjohtajan tehtävistä ja ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paula Lehtomäen määrääminen hänen tilalleen, valtiosihteeri Alec Aallon vapauttaminen jäsenen tehtävistä ja alivaltiosihteeri Jari Luodon määrääminen hänen tilalleen sekä ylitarkastaja Kirsti Vilnin vapauttaminen sihteerin tehtuvistä ja ylitarkastaja Kaisa Männistön määrääminen hänen tilalleen. (UM apulaisosastopäällikkö Ritva Koukku-Ronde 1605 5390)

MUUTA

Tasavallan presidentti päätti 24.10.2003 seuraavat asiat:

Tasavallan presidentti ratkaisi 27 armonanomusasiaa. (OM hallitussihteeri Eva Tams 1606 7625)

Tasavallan presidentti päätti lähettää seuraavat esitykset Ahvenanmaan maakuntapäivien käsiteltäväksi maakuntapäivien suostumuksen hankkimiseksi kansainvälisten sopimusten voimaansaattamiseksi: hallituksen esitys eduskunnalle Tsekin, Viron, Kyproksen, Latvian, Liettuan, Unkarin, Maltan, Puolan, Slovenian ja Slovakian liittymisestä Euroopan unioniin tehdyn sopimuksen hyväksymisestä sekä laeiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja näiden valtioiden kanssa tehtyjen Eurooppasopimusten voimaansaattamislakien kumoamisesta (HE 78/2003 vp), hallituksen esitys eduskunnalle Kirgistanin kanssa tuloveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi tehdyn sopimuksen hyväksymisestä ja laiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta (HE 91/2003 vp) ja hallituksen esitys eduskunnalle Slovenian kanssa tuloveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi tehdyn sopimuksen hyväksymisestä ja laiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta (HE 90/2003 vp). (OM erityisasiantuntija Sten Palmgren 1606 7745)

NIMITYSASIAT

Tasavallan presidentti päätti 24.10.2003 seuraavat nimitysasiat:

Ulkoasiainneuvos Hannu Antero Himanen ulkoasiainhallinnon alivaltiosihteerin (A 31) virkaan 1.11.2003 lukien. (UM henkilöstöjohtaja Ulla Väistö 1605 5401)

Ulkoasiainneuvos Erkki Väinö Juhani Huittisen määrääminen ulkoasiainhallinnon tarkastajan tehtävään 1.12.2003 lukien. (UM henkilöstöjohtaja Ulla Väistö 1605 5401)

Käräjätuomari Antti Miettinen Helsingin hovioikeuden hovioikeudenneuvoksen (T 14) virkaan 1.1.2004 lukien, ma. hovioikeudenneuvos, viskaali Markus Nikolainen Helsingin hovioikeuden ensiksi täytettävään hovioikeudenneuvoksen (T 12) virkaan ja ma. hovioikeudenneuvos, asessori Esa Hakala toiseksi täytettävään hovioikeudenneuvoksen (T 12) virkaan 1.11.2003 lukien sekä ma. hallinto-oikeustuomari, hallintosihteeri Kari Tornikoski Hämeenlinnan hallinto-oikeuden hallinto-oikeustuomarin (T 11) virkaan 1.11.2003 lukien. (OM hallitusneuvos Heikki Liljeroos 1606 7608)

Määräaikainen käräjätuomari, asessori Tapani Tuomo Koskimäki Espoon käräjäoikeuden käräjätuomarin (T 13) virkaan 1.1.2004 lukien, käräjätuomari Pekka Olavi Lankinen Tampereen käräjäoikeuden käräjätuomarin (T 13) virkaan 1.11.2003 lukien, määräaikainen maaoikeusinsinööri, maanmittausinsinööri Kimmo Kustaa Nevavuori Turun käräjäoikeuden maaoikeusinsinöörin (T 12) virkaan 1.11.2003 lukien ja käräjätuomari Satu Marjatta Seppänen Helsingin käräjäoikeuden käräjätuomarin (T 11) virkaan 1.1.2004 lukien. (OM hallitusneuvos Heikki Liljeroos 1606 7608)

Everstiluutnantti Esa Vanonen puolustusministeriön vanhemman osastoesiupseerin virkaan kolmen vuoden määräajaksi 1.12.2003 alkaen. (PLM vanhempi hallitussihteeri Helena Hakomäki 1608 8120)

VALTIONEUVOSTO

VALTIONEUVOSTON ASETUKSET

Valtioneuvosto antoi 22.10.2003 seuraavat asetukset:

Valtioneuvoston asetus käräjäoikeusasetuksen muuttamisesta. Käräjäoikeusasetukseen lisätään uusi 25 b, jossa säädetään, että käräjäoikeus toimii jäsenvaltioiden tuomioistuinten välisestä yhteistyöstä siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa tapahtuvassa todisteiden vastaanottamisessa annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1206/2001 mukaisena tuomioistuimena, jolla on toimivalta ottaa vastaan todisteita instrumentin mukaisesti. Asetus tulee voimaan 1.1.2004. (OM lainsäädäntöneuvos Asko Välimaa 1606 7708)

Valtioneuvoston asetus tietokantojen erityissuojan soveltamisesta Mansaaresta peräisin oleviin suojan kohteisiin. Tekijänoikeuslain 49 §:n 1 momentin 2 kohdassa säädetty tietokantojen erityissuoja ulotettaisiin koskemaan Mansaaresta peräisin olevia suojan kohteita. Asetus tulee voimaan 1.11.2003. (OPM johtaja Jukka Liedes 1607 7481)

Valtioneuvoston asetus ammatillisesta koulutuksesta annetun asetuksen 1 §:n muuttamisesta. Asetuksen 1 §:ää muutetaan siten, että ammatillisen koulutuksen koulutusalat muutetaan vastaamaan opetushallinnon uutta tilastollista koulutusalaluokitusta. Asetus tulee voimaan 1.1.2005. (OPM hallitusneuvos Tarja Lehtinen 1607 7469)

VALTIONEUVOSTON PÄÄTÖKSET

Valtioneuvosto teki yleisistunnossa 22.10.2003 seuraavat päätökset:

Päätös asettaa valtuuskunta YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön 32. yleiskokoukseen Roomassa 29.11.-10.12.2003 ja oikeuttaa ulkoasiainministeriö määräämään valtuuskunnalle tarvittavat asiantuntijat. Valtuuskunnan puheenjohtaja on maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja, varapuheenjohtaja ylijohtaja Veli-Pekka Talvela, osastopäällikkö Hannu Kyröläinen ja Suomen pysyvä edustaja FAOssa Heidi Pihlatie ja jäsenet ovat yksikönpäällikkö Kirsti Aarnio, kalastusneuvos Markku Aro, ulkoasiainneuvos Martti Isoaro, maatalousneuvos Kaisa Karttunen, ylitarkastajat Juhani Rouhiainen, Anna Santala ja Markus Schulman. (UM kehitysyhteistyöjohtaja Inger Wirn 1605 6469)

P<ätös valtioista, joiden rahanpesun estämis- ja selvittämisjärjestelmät eivät täytä kansainvälisiä vaatimuksia. Tällaiseksi valtioksi määritellään Naurun tasavalta. Päätös tulee voimaan 1.11.2003. (SM poliisiylitarkastaja Reijo Pöyhönen 1604 2998)

Päätös myöntää Promartec Oy:lle maastavientilupa Saksaan. Maastavientiluvan perusteella Promartec Oy saa viedä maasta 31.12.2004 mennessä Saksaan Promare-tietokoneohjelmiston lähdekoodin ja oikeudet ohjelmiston sotilaallisiin sovelluksiin. Asiakas on EADS Deutschland GmbH, Woerthstrasse 85 89077 Ulm, Deutschland. (PLM nuorempi hallitussihteeri Marita Väänänen 1608 8254)

Päätös asettaa turvatekniikan keskuksen johtokunta toimikaudeksi 1.11.2003-31.10.2007. Kokoonpano: puheenjohtaja: johtaja Aimo Kastinen Kemianteollisuus ry; varapuheenjohtaja: johtaja Lauri Mäki Teknisen Kaupan Liitto; jäsenet: liiketoimintajohtaja Paula Ala-Nojonen Graninge Kainuu Oy, lakimies Timo Koskinen SAK ry, vanhempi hallitussihteeri Anja Liukko kauppa- ja teollisuusministeriö, ylijohtaja Seppo Tuominen turvatekniikan keskus ja turvallisuusinsinööri Leila Öhman turvatekniikan keskuksen henkilöstön edustaja. (KTM ylitarkastaja Tapani Koivumäki 1606 3722)

Päätös myöntää Pohjolan Voima Oy:lle lunastuslupa omaisuuden lunastamiseksi Kemijärven kaupungissa ja Rovaniemen maalaiskunnassa sijaitsevien kiinteistöjen alueille rakennettavaa 110 kV sähkönsiirtojohtoa varten (Jumisko-Pirttikoski). (KTM ylitarkastaja Osmo Haltia 1606 4785)

Valtioneuvosto lähetti eduskunnalle 22.10.2003 seuraavat Euroopan unionin säädösehdotuksia koskevat valtioneuvoston kirjelmät:

Valtioneuvoston kirjelmä (U 46/2003) eduskunnalle ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi (kuluttajansuojaviranomaisten yhteistyö). Asetuksen tarkoituksena on tehostaa yhteisön kuluttajansuojalainsäädännön noudattamista tiivistämällä valvontaviranomaisten yhteistyötä. Soveltamisalaan kuuluva yhteisölainsäädäntö koskee pääasiassa markkinoinnin ja sopimusehtojen sääntelyä. Jäsenvaltion on nimettävä asetuksen soveltamisesta vastaava viranomainen, jolla on oltava asetuksessa säädetyt toimivaltuudet. Asetuksessa säädettäisiin muun muassa keskinäisestä avunannosta: sen jäsenvaltion viranomainen, josta lainvastainen menettely on peräisin, olisi velvollinen toisen jäsenvaltion viranomaisen pyynnöstä ryhtymään toimiin lainvastaisuuden lopettamiseksi. Lisäksi asetuksessa säädettäisiin tietojen vaihtoon ja toimintojen koordinointiin liittyvistä velvoitteista sekä yhteistyöstä komission kanssa. (OM lainsäädäntöneuvos Marjo Lahelma 1606 7672)

Valtioneuvoston kirjelmä (U 47/2003) eduskunnalle ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi (lainvalinta sopimussuhteen ulkopuolella). Asetusehdotuksen tavoitteena on yhdenmukaistaa sopimukseen perustumattomia velvoitteita koskevat lainvalintasäännöt siviili- ja kauppaoikeuden alalla. Asetuksen perusteella määräytyisi, minkä valtion lainsäädäntöä sovelletaan esimerkiksi vahingonkorvausasiassa, jolla on liittymiä useampaan valtioon. Valtioneuvosto pitää asetusehdotuksen keskeisiä tavoitteita kannatettavina. (OM lainsäädäntöneuvos Antti Leinonen 1606 7713)

Valtioneuvoston kirjelmä (U 48/2003) eduskunnalle komission ehdotuksesta neuvoston asetukseksi tietyistä munien kaupan pitämisen vaatimuksista annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1907/90 muuttamisesta (kananmunien kaupan pitämistä koskevien vaatimusten muuttaminen). Komissio ehdottaa tuottajien omalta tilalta peräisin olevien munien leimaamista silloin kun munat myydään torikaupassa. Kuorimunien leimaaminen on pakollista 1.1.2004 alkaen, mutta asetuksen (ETY) N:o 1274/91 mukautuksella komissio lupaa antaa joustovaraa siihen, leimataanko munat tilalla vai pakkaamossa. Komission ehdotuksen mukaan syötäväksi tarkoitettuja A-luokan munia ei saisi edelleenkään pestä. Komissio sallisi kuitenkin munien pesun siirtymäaikana tarkasti valvottuna niissä pakkaamoissa, jotka ovat saaneet pesuluvan. Näitä luvan saaneita kananmunapakkaamoja on Ruotsissa ja Hollannissa. Kertomuksessaan komissio esittää käynnistettäväksi järjestöjen toteuttamia kampanjoita, joiden tarkoituksena on tiedottaa kuluttajille uusista merkintäsäännöistä. Kampanjoiden toteutustavasta komissiolla ei ole vielä tarkkaa ehdotusta. (MMM maatalousneuvos Taina Vesanto 1605 4240)

NIMITYSASIAT

Valtioneuvosto päätti 22.10.2003 seuraavat nimitysasiat:

Ulkoasiainneuvos Anna-Maija Korpi ulkoasiainhallinnon ulkoasiainneuvoksen (A 28) virkaan ja kaupallinen neuvos Jari Gustafsson ulkoasiainhallinnon ulkoasiainneuvoksen (A 27) virkaan 1.11.2003 lukien. (UM henkilöstöjohtaja Ulla Väistö 1605 5401)

Erityisasiantuntija, oikeustieteen kandidaatti Gun Paulina Tallroth oikeusministeriön yleisen osaston hallitusneuvoksen (A 28) virkaan 1.11.2003 lukien. (OM hallitusneuvos Markku Kuusela 1606 7571)

Oikeustieteen maisteri Petri Juha Perttula liikenne- ja viestintäministeriön neuvottelevan virkamiehen virkaan 1.11.2003 lukien. (LVM kansliapäällikkö Juhani Korpela 1602 8322)

Filosofian kandidaatti Viveca Arrhenius sosiaali- ja terveysministeriön neuvottelevan virkamiehen (A 27) virkaan 1.11.2003 lukien. (STM kansliapäällikkö Markku Lehto 1607 3763)

Yhteiskuntatieteiden kandidaatti Aune Turpeinen sosiaali- ja terveysministeriön neuvottelevan virkamiehen (A 25) virkaan 1.1.2004 lukien. (STM kansliapäällikkö Markku Lehto 1607 3763)

RAHA-ASIAT

Valtioneuvoston raha-asiainvaliokunta puolsi istunnossaan 22.10.2003 seuraavia asioita:

Palkkaussopimuksen tekeminen sisäasiainministeriön kansliapäällikön Ritva Viljasen kanssa. Sopimuspalkka on 8 925 euroa kuukaudessa 1.10.2003-30.9.2008. (SM neuvotteleva virkamies Ismo Atosuo 1604 2816)

Opetusministeriö oikeuttaa Sibelius-Akatemian tekemään Senaatti-kiinteistöjen kanssa vuokrasopimuksen Musiikkitaloon rakennettavista 13 884 hum2:n tiloista. Sopimuksen kesto on 15 vuotta ja vuosivuokra noin 4,3 miljoonaa euroa (alv 0%). (OPM yli-insinööri Ilkka Väänänen 1607 7341)

HALLITUKSEN NEUVOTTELUT

EU-MINISTERIVALIOKUNTA 15.10.2003

Suomen työllisyyspolitiikan toimintasuunnitelma vuodelle 2003:

Työvoiman tarjonnan lisääminen ja rakennetyöttömyyden torjunta tärkeintä työllisyyden kansallisessa toimintasuunnitelmassa

Suomen työllisyyspolitiikan tavoitteena on 100 000 työpaikan lisäys tällä hallituskaudella. Tämä on välttämätöntä, jotta työllisyysaste voi nousta 75 prosenttiin seuraavan hallituskauden loppuun mennessä. Tavoitteilla Suomi tukee Lissabonin Eurooppa-neuvostossa asetettuja EU:n yhteisiä työllisyystavoitteita, jotka ovat 70 prosentin työllisyysaste vuoteen 2010 mennessä, täystyöllisyys, korkea työelämän laatu ja työn tuottavuus sekä sosiaalinen osallisuus.

Hallituksen EU-ministerivaliokunta on hyväksynyt työllisyyspolitiikan toimintasuunnitelman vuodelle 2003. Toimintasuunnitelma on Suomen hallituksen vastaus EU:n komissiolle ja neuvostolle EU:n työllisyyssuuntaviivoihin ja Suomelle osoitettuihin työmarkkinasuosituksiin. EU:n työllisyysstrategia on uudistettu viiden ensimmäisen toteutusvuoden aikana saatujen kokemusten perusteella. Jäsenmaiden toimintasuunnitelmilla helpotetaan jäsenmaiden työllisyyspolitiikkojen välisiä vertailuja sekä tietojen ja kokemusten vaihtoa.

Suomi on jo lähes saavuttanut EU:n vuoden 2010 työllisyysastetta ja ikääntyneiden 50 prosentin työllisyysastetta koskevat tavoitteet. Naisten 60 prosentin työllisyysastetavoite on jo saavutettu. Työmarkkinoilta poistumisikä on Suomessa EU:n keskiarvoa korkeampi. Pitkäaikaistyöttömyyttä ennaltaehkäistään tehokkaasti aktiiviohjelmilla, joiden taso työttömien määrään nähden on kuitenkin keskimääräistä alhaisempi. Nuorten koulutustaso, aikuiskoulutukseen osallistuminen ja investoinnit koulutukseen ovat Suomessa korkealla tasolla EU-keskiarvoon verrattuna.

Korkean työllisyyden saavuttamiseksi on välttämätöntä, että nuoret tulevat työelämään entistä varhemmin, ikääntyneiden työurat jatkuvat nykyistä pidempään ja rakenteellista työttömyyttä alennetaan. Lisäksi hallitus varautuu ulkomaisen työvoiman maahanmuuttoon työvoimatarpeen täyttämiseksi. Suomen vahvuudet, joiden varaan korkeaa työllisyyttä rakennetaan, ovat talouden hyvä kilpailukyky, osaaminen, yrittäjyyden edellytykset ja kannustimet työn tekemiseen. Tarvitaan myös toimia, jotka edistävät työpaikkojen syntymistä ja työllistymistä vähemmän koulutusta vaativilla aloilla.

Hallituksen työllisyystavoitteiden saavuttamisessa keskeisessä asemassa ovat yleisten talouspoliittisten ratkaisujen lisäksi poikkihallinnolliset politiikkaohjelmat, erityisesti työllisyysohjelma ja yrittäjyysohjelma.

Toimintasuunnitelma on valmisteltu työministeriön työryhmässä, johon on osallistunut eri ministeriöitä, työmarkkinajärjestöt ja muita järjestöjä. Toimintasuunnitelma on luettavissa internetissä osoitteessa www.mol.fi/julkaisut/

Lisätiedot: johtaja Vuokko Korpinen p. 1604 8015 ja ylitarkastaja Kimmo Ruth 1604 8028, työministeriö

TALOUSPOLIITTINEN MINISTERIVALIOKUNTA 21.10.2003

Talouspoliittinen ministerivaliokunta puoltaa Lapin yöjunaliikenteen turvaamista

Talouspoliittinen ministerivaliokunta suosittaa Lapin säännöllisen yöjunaliikenteen turvaamista, jos liikenne muuttuu kannattamattomaksi ja on vaarassa loppua. Valiokunta puoltaa kannanoton hyväksymistä vuotta 2005 koskevan budjettikehyspäätöksen ja talousarvioesityksen käsittelyn yhteydessä.

Valiokunta käsitteli asiaa tiistaina 21. lokakuuta.

Ministerivaliokunta valtuutti liikenne- ja viestintäministeriön tekemään VR Osakeyhtiön kanssa aiesopimuksen yöjunaliikenteen mahdollisista ostoista. Aiesopimus on tarkoitus allekirjoittaa lähiaikoina.

Lapin yöjunaliikenteen mahdollinen turvaaminen tulee sisältymään liikenne- ja viestintäministeriön ja VR Osakeyhtiön väliseen, kannattamattoman henkilöliikenteen ostoa koskevaan sopimukseen.

Niin sanotusta sisämaan yöjunaliikenteestä reiteillä Helsinki-Kuopio-Kajaani-Oulu ja Turku-Joensuu ei tässä yhteydessä tehty uusia päätöksiä. Tilanne arvioidaan myöhemmin erikseen. Matka-ajat lyhenevät Keravan ja Lahden välisen oikoradan valmistuttua, mikä vaikuttaa yöjunaliikenteen laajuuteen ja ostotarpeeseen.

Lisätietoja: ylijohtaja Harri Cavn, p. (09) 1602 8500, liikenne- ja viestintoministeriö

ULKO- JA TURVALLISUUSPOLIITTINEN MINISTERIVALIOKUNTA 24.10.2003

Suomi selvittää valmiutensa osallistua irakilaispoliisien koulutukseen

Tasavallan presidentin ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunnan kokouksessa käsiteltiin perjantaina 24. lokakuuta Suomen mahdollista osallistumista irakilaispoliisien kouluttamiseen.

YK:n turvallisuusneuvosto hyväksyi 16.10.2003 yksimielisesti Irakia koskevan päätöslauselman 1511. Päätöslauselma oikeuttaa ja kehottaa YK:n jäsenmaita osallistumaan Irakin sodan jälkihoitoon.

Päätöslauselmassa tähdennetään tehokkaiden poliisivoimien perustamisen tärkeyttä lain, järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi ja terrorismin vastaisen taistelun vahvistamiseksi. YK kutsuu jäsenmaat sekä kansainväliset ja alueelliset järjestöt osallistumaan Irakin poliisin ja turvallisuusjoukkojen koulutukseen ja varustamiseen.

Yhdysvallat, Iso-Britannia ja Saksa ovat yhteistyössä eräiden muiden maiden kanssa ryhtyneet kehittämään irakilaispoliisien koulutusohjelmaa, joka tullaan toteuttamaan sekä Irakissa että sen ulkopuolella.

Päätettiin ilmoittaa koulutusta suunnitteleville maille Suomen selvittävän valmiuksiaan osallistua siihen. Samalla korostettiin poliisikoulutuksen YK:n toimesta tapahtuvan koordinaation tarvetta.

Kokouksessa keskusteltiin myös EU:n ja Venäjän huippukokouksen valmisteluista. Huippukokous pidetään Roomassa 6. marraskuuta.

Lisätietoja: osastopäällikkö Markus Lyra, ulkoasiainministeriö, p. (09) 1605 5032

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.