Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

Valtioneuvoston viikko 41/2003

Liite: Valtioneuvoston periaatepäätös alkoholipolitiikan linjauksista

TASAVALLAN PRESIDENTTI

HALLITUKSEN ESITYKSET

Tasavallan presidentti antoi 10.10.2003 eduskunnalle seuraavat hallituksen esitykset:

Esitys (HE 87/2003 vp) Nicaraguan tasavallan kanssa tehdyn sijoitusten edistämistä ja suojaamista koskevan sopimuksen hyväksymisestä ja laiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta. Suomen tasavallan ja Nicaraguan tasavallan välinen sijoitusten edistämistä ja suojaamista koskeva sopimus allekirjoitettiin Managuassa 17.9.2003. Sopimuksen tarkoituksena on edistää ja tiivistää taloudellista yhteistyötä Nicaraguan tasavallan kanssa ja selkiinnyttää erityisesti sijoituksia koskevia oikeudellisia perusteita maiden välillä. Sopimuksen avulla halutaan varmistaa suotuisat edellytykset toisen sopimuspuolen kansalaisten ja yritysten sijoituksille toisessa sopimusmaassa sekä tunnustetaan tarve suojella niitä. (UM apulaisosastopäällikkö Rauno Viemerö 1605 5503)

Esitys (HE 88/2003 vp) laiksi rikoksen johdosta tapahtuvasta luovuttamisesta Suomen ja muiden Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. Lailla rikoksen johdosta tapahtuvasta luovuttamisesta Suomen ja muiden Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä pannaan täytäntöön Euroopan unionin jäsenvaltioiden 13.6.2003 hyväksymä puitepäätös eurooppalaisesta pidätysmääräyksestä ja jäsenvaltioiden välisistä luovuttamismenettelyistä. Laki sisältää puitepäätöksen mukaiset säännökset sekä luovuttamismenettelystä että luovuttamisen aineellisista edellytyksistä. Menettelyä koskevat säännökset poikkeavat voimassaolevasta sääntelystä erityisesti siten, että luovuttamisesta unionin jäsenvaltioihin päättävät oikeusministeriön sijasta Helsingin, Kuopion, Oulun ja Tampereen käräjäoikeudet. Käräjäoikeuden päätöksestä voi valittaa korkeimpaan oikeuteen. Merkittävin muutos luovuttamisen aineellisiin edellytyksiin on, että Suomen kansalaisia voidaan luovuttaa toiseen jäsenvaltioon samoin edellytyksin kuin muita henkilöitä. Omien kansalaisten luovuttamiselle voidaan kuitenkin asettaa sellaisia ehtoja, että heillä on aina mahdollisuus suorittaa toisessa jäsenvaltiossa tuomittu vapausrangaistus Suomessa. Lisäksi muutetaan rikoksen johdosta tapahtuvasta luovuttamisesta annettua lakia, rikoksen johdosta tapahtuvasta luovuttamisesta Suomen ja muiden pohjoismaiden välillä annettua lakia sekä kansainvälisestä yhteistoiminnasta eräiden rikosoikeudellisten seuraamusten täytäntöönpanossa annettua lakia. Myös kyseisiin lakeihin tehtävät muutokset liittyvät edellä mainitun puitepäätöksen täytäntöönpanoon. (OM apulaisosastopäällikkö Jan Törnqvist 1606 7700)

Esitys (HE 89/2003 vp) vuoden 2003 toiseksi lisätalousarvioksi. Tuloarvioiden nettolisäys on 1 342 milj. euroa. Määrärahojen lisäyksiä on nettomääräisesti 1 299 milj. euroa. Nettolainanottoa vähennetään yhteensä 44 milj. eurolla. Toinen lisätalousarvioesitys merkitsee budjettitalouden vuoden 2003 varsinaisen alijäämän alenemista 908 milj. euroon. (VM budjettineuvos Hannu Mäkinen 1603 3036)

Esitys (HE 90/2003 vp) Slovenian kanssa tuloveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi tehdyn sopimuksen hyväksymisestä ja laiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta. Slovenian kanssa tehdyn tuloverosopimuksen ensisijainen tarkoitus on kansainvälisen kaksinkertaisen verotuksen välttäminen. Sopimus rakentuu eräin poikkeuksin Taloudellisen yhteisön ja kehityksen järjestön (OECD) laatimalle kahdenkeskiselle mallisopimukselle. Sopimus tulee voimaan kolmantenakymmenentenä päivänä siitä päivästä, jona sopimusvaltioiden hallitukset ovat ilmoittaneet toisilleen täyttäneensä valtiosäännössään sopimuksen voimaantulolle asetetut edellytykset. (VM finanssisihteeri Anders Colliander 1603 3163)

Esitys (HE 91/2003 vp) Kirgistanin kanssa tuloveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi tehdyn sopimuksen hyväksymisestä ja laiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta. Kirgistanin kanssa tehdyn tuloverosopimuksen ensisijainen tarkoitus on kansainvälisen kaksinkertaisen verotuksen välttäminen. Sopimus rakentuu eräin poikkeuksin Taloudellisen yhteisön ja kehityksen järjestön (OECD) laatimalle kahdenkeskiselle mallisopimukselle. Sopimus tulee voimaan kolmantenakymmenentenä päivänä siitä päivästä, jona sopimusvaltioiden hallitukset ovat ilmoittaneet toisilleen täyttäneensä valtiosäännössään sopimuksen voimaantulolle asetetut edellytykset. (VM finanssisihteeri Anders Colliander 1603 3163)

Esitys (HE 92/2003 vp) tullihallintojen keskinäisestä avunannosta ja yhteistyöstä tehdyn yleissopimuksen ja sen oikaisupöytäkirjan hyväksymisestä sekä siihen liittyviksi laeiksi. Eduskunnan hyväksyttäväksi annetaan tullihallintojen keskinäistä avunantoa ja yhteistyötä koskevan Napoli II yleissopimus. Sopimus perustuu Euroopan unionista tehdyn sopimuksen K.3 artiklaan. Yleissopimuksen soveltamisalaan kuuluu yhteistyö kansallisen tullilainsäädännön oikean soveltamisen varmistamiseksi sekä avunanto niin kansallisen kuin yhteisön tullilainsäädännön rikkomisten vuoksi syytteeseen ja rangaistukseen saattamiseksi. Perinteisien, keskinäistä hallinnollista avunantoa koskevien määräyksien lisäksi se mahdollistaa myös oikeudellisen virka-avun antamisen. Yleissopimuksessa on lisäksi määräykset yhteistyön erityismuodoista, joita ovat rajojen yli tapahtuva välitön takaa-ajo, rajojen yli tapahtuva valvonta, valvottu läpilasku, peitetutkinta ja yhteiset erityistutkimusryhmät. Yleissopimus tulee voimaan 90 päivän kuluttua siitä, kun kaikki Euroopan unionin jäsenvaltiot ovat ilmoittaneet hyväksyneensä yleissopimuksen. Jos jäsenvaltio on kuitenkin tätä ennen saattanut päätökseen valtiosääntönsä mukaiset menettelyt yleissopimuksen hyväksymiseksi, se voi antaa julistuksen, jonka mukaan yleissopimusta sovelletaan suhteissa niihin muihin jäsenvaltioihin, jotka ovat antaneet samansisältöisen julistuksen. (VM ylitarkastaja Marja Kartila 1603 4954)

Esitys (HE 93/2003 vp) laeiksi opintotukilain ja lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden koulumatkatuesta annetun lain muuttamisesta. Opintotukilakia ja lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden koulumatkatuesta annettua lakia muutetaan siten, että perustuslain asettamat vaatimukset säädöstasosta ja valtuutussäännöksistä otetaan huomioon. Opintotukilaista poistetaan viittaukset aikuisopintorahaan, jota ei enää ole voitu myöntää vuoden 2002 jälkeen. Opintotukilakiin tehdään myös lainsäädännön yksityiskohtia koskevia sisällöllisiä muutoksia, jotka koskevat ulkomaalaisen oikeutta opintotukeen, opintotuen myöntämistä ulkomailla harjoitettaviin opintoihin, opintojen päätoimista harjoittamista ja kumotun opintotukilain nojalla myönnettyjen opintolainojen lainaehtoja. Lait on tarkoitettu voimaan 1.8.2004. Lainaehtoja koskevia muutoksia sovelletaan kuitenkin 1.1.2005. (OPM neuvotteleva virkamies Leena Koskinen 1607 7443)

Esitys (HE 94/2003 vp) suostumuksen antamisesta toimenpiteille, joiden seurauksena valtio voi luopua enemmistöomistuksesta Fortum Oyj -konsernin öljyliiketoiminnasta siten, että määräysvalta öljyliiketoimintaa harjoittavassa osakeyhtiössä säilyy valtiolla yhdessä valtionyhtiö Fortum Oyj:n kanssa. Eduskunnan suostumusta pyydetään siihen, että valtio voi luopua enemmistöomistuksestaan Fortum Oyj:n öljyliiketoiminnassa. Omistusjärjestely on suunniteltu toteutettavaksi osakemyynnin avulla, niin että valtionyhtiö Fortum Oyj:n omistus tulevassa öljyliiketoimintayhtiössä "Fortum Oilissa" myynnin jälkeen on vähintään kolmannes. Tarkoitus on, että alkuvaiheessa Fortum Oyj:n osuus pysyy kuitenkin vähintään noin 49 %:ssa. Valtion välittömään omistukseen tulee sellainen osuus "Fortum Oilin" osakkeista, että yhdessä valtionyhtiönä pysyvän Fortum Oyj:n omistuksessa olevien "Fortum Oilin" osakkeiden kanssa valtiolla on määräysvalta tulevassa öljyliiketoimintayhtiössä. (KTM johtaja Markku Tapio 1606 3598)

Esitys (HE 95/2003 vp) laiksi sähkön alkuperän varmentamisesta ja ilmoittamisesta sekä laiksi sähkömarkkinalain 9 ja 14 §:n muuttamisesta. Lailla sähkön alkuperän varmentamisesta ja ilmoittamisesta perustetaan sähkön alkuperätakuujärjestelmä, jonka avulla sähköntuottajat voivat varmentaa tuottamansa sähkön tuotantotavan ja energialähteet. Alkuperätakuita myönnetään ensivaiheessa uusiutuvista energialähteistä tuotetulle sähkölle. Sähkönmyyjille säädetään velvollisuus ilmoittaa sähkönkäyttäjille suunnatuissa sähkölaskuissa ja myynninedistämisaineistossa tietoja myymänsä sähkön energialähteistä sekä eräistä niiden aiheuttamista ympäristövaikutuksista. Lailla sähkömarkkinalain 9 ja 14 §:n muuttamisesta selkeytetään voimalaitosten verkkoon liittämistä sekä sähköntuotannon siirtomaksuja koskevia säännöksiä. (KTM teollisuusneuvos Arto Lepistö 1606 4808)

Esitys (HE 96/2003 vp) laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon saumattoman palveluketjun ja sosiaaliturvakortin kokeilusta annetun lain muuttamisesta. Määräaikaisen vuoden 2003 loppuun saakka voimassa olevan lain voimassaoloa jatketaan kahdella vuodella vuoden 2005 loppuun. Samalla pyritään laajentamaan kokeilun alueellista soveltamisalaa. Lisäksi tarkistetaan eräitä lain säännöksiä kokeilun yhteydessä saatujen kokemusten tai tiedonkäsittelyyn ja -välitykseen liittyvän viimeaikaisen kehityksen perusteella. (STM hallitusneuvos Jouko Narikka 1607 3857)

Esitys (HE 97/2003 vp) Suomen, Norjan ja Ruotsin välillä Pohjoiskalotin koulutussäätiötä koskevan sopimuksen hyväksymisestä. Sopimus koskee Pohjoiskalotin antamaa työvoimapoliittista aikuiskoulutusta vuosina 2003, 2004, 2005 ja 2006. Sopimus on koulutuspaikkojen lukumäärää ja sopimuksen voimassaoloaikaa lukuun ottamatta sisällöltään samanlainen aiemman, vuosia 2000-2002 koskevan sopimuksen kanssa. (TM neuvotteleva virkamies Sirkka Potila 1604 8016)

Esitys (HE 98/2003 vp) laeiksi julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain, työttömyysturvalain 14 luvun 3 §:n, työttömyyskassalain ja työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain muuttamisesta. Julkisesta työvoimapalvelusta annettuun lakiin, työttömyysturvalakiin, työttömyyskassalakiin ja työttömyysetuuksien rahoituksesta annettuun lakiin otetaan säännökset työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen perustuen ja ylläpitokorvausten rahoituksesta. Säännökset korvaavat julkisesta työvoimapalvelusta annetussa laissa olevan määräaikaisen siirtymäsäännöksen. Lisäksi työllisyysmäärärahojen maksamista sekä työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen keskeyttämiseen liittyvää päätöksentekomenettelyä joustavoitetaan eräissä tilanteissa. Ansiotukena maksettavan koulutustuen valtionosuusmenettely muutetaan vastaamaan työttömyysturvassa jo toteutettua uudistusta. Työministeriön sijasta työttömyysvakuutusrahasto vahvistaa ja maksaa työttömyyskassoille kuukausiennakot. Ministeriö vahvistaa ja maksaa valtionosuuden kuukausiennakon työttömyysvakuutusrahastolle. Lait on tarkoitettu voimaan 1.1.2004. (TM lainsäädäntöneuvos Pasi Järvinen 1604 8067)

EDUSKUNNAN VASTAUKSET

Tasavallan presidentti vahvisti 10.10.2003 seuraavat lait:

Laki valtion liikelaitoksista annetun lain 20 §:n muuttamisesta (HE 37/2003 vp). Valtion liikelaitoksista annetun lain soveltamista Metsähallitukseen myöhennetään yhdellä vuodella vuoden 2005 alkuun. Laki tulee voimaan 1.1.2004. (VM hallitusneuvos Miliza Vasiljeff 1603 3220)

TASAVALLAN PRESIDENTIN ASETUKSET

Tasavallan presidentti antoi 10.10.2003 seuraavat asetukset:

Tasavallan presidentin asetus Suomen ja Qatarin välillä taloudellisesta, kaupallisesta ja teknisestä yhteistyöstä tehdyn sopimuksen voimaansaattamisesta. Sopimus on voimassa 1.8.2003 alkaen. Sopimuksen tarkoituksena on edistää maiden välistä vientiä ja tuontia, yksityisen ja julkisen sektorin välisiä kontakteja ja vierailuvaihtoa. Asetus tulee voimaan 10.10.2003. (UM ulkoasiainneuvos Heikki Hannikainen 1605 6031)

Tasavallan presidentin asetus Pohjoismaiden välillä tehdyn eräiden kansalaisuutta koskevien määräysten voimaansaattamista koskevan sopimuksen voimaansaattamisesta ja sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun lain voimaantulosta. Sopimus Tanskan, Suomen, Islannin, Norjan ja Ruotsin välillä eräiden kansalaisuutta koskevien määräysten voimaansaattamisesta sekä laki Pohjoismaiden välillä tehdyn eräiden kansalaisuutta koskevien määräysten voimaansaattamista koskevan sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta tulevat voimaan 18.10.2003. Asetus tulee voimaan 18.10.2003. (UM lainsäädäntöneuvos Päivi Kaukoranta 1605 5715)

Tasavallan presidentin asetus Kirgistanin kanssa Suomen avusta keuhkosairausohjelmalle Kirgistanin tasavallassa tehdyn sopimuksen voimaansaattamisesta. Sopimus tulee voimaan 15.10.2003. Sopimuksen kohteena olevan Suomen rahoittaman hankkeen tarkoituksena on respiratoristen sairauksien aiheuttaman kuolleisuuden ja sairastavuuden alentaminen Kirgistanissa sekä tuberkuloosin ja keuhkosairauksien hallinnoinnin ja diagnosoinnin parantaminen. Kirgistanin terveysministeriötä tuetaan keuhkosairauksien seuranta- ja hallintaohjelmien laatimisessa. Asetus tulee voimaan 15.10.2003. (UM lähetystöneuvos Terhi Hakala 1605 6095)

KANSAINVÄLISET ASIAT

Tasavallan presidentti päätti 10.10.2003 seuraavat kansainväliset asiat:

Ulkoasiainministeri Erkki Tuomiojan tai hänen estyneenä ollessaan suurlähettiläs Eikka Kososen valtuuttaminen allekirjoittamaan sopimus Tsekin tasavallan, Viron tasavallan, Kyproksen tasavallan, Latvian tasavallan, Liettuan tasavallan, Unkarin tasavallan, Maltan tasavallan, Puolan tasavallan, Slovenian tasavallan ja Slovakian tasavallan osallistumisesta Euroopan talousalueeseen ja siihen liittyvä päätösasiakirja. (UM osastopäällikkö Jan Store 1605 5044)

Suurlähettiläs Pekka Huhtaniemen tai hänen estyneenä ollessaan hänen sijaisensa valtuuttaminen allekirjoittamaan sopimus Pohjoismaiden ministerineuvoston sihteeristön ja Pohjoismaiden neuvoston puheenjohtajiston sihteeristön oikeudellisesta asemasta tehdyn sopimuksen muuttamisesta. (UM lainsäädäntöneuvos Päivi Kaukoranta 1605 5715)

Suurlähettiläs Hannu Uusi-Videnojan tai hänen estyneenä ollessaan hänen sijaisensa valtuuttaminen tekemään noottienvaihdolla Brasilian kanssa sopimus diplomaattisen edustuston ja konsuliedustuston sekä kansainväliseen järjestöön akkreditoidun edustuston henkilöstön perheenjäsenten työskentelystä. (UM lähetystöneuvos Katri Silfverberg 1605 6408)

VALTUUSKUNNAT

Tasavallan presidentti asetti 10.10.2003 seuraavat valtuuskunnat:

Pääministeri Matti Vanhasen sekä ministerien Hannes Manninen, Seppo Kääriäinen, Tuula Haatainen, Tanja Karpela, Liisa Hyssälä ja Jan-Erik Enestam määrääminen hallituksen edustajiksi Pohjoismaiden neuvoston 55. istuntoon Oslossa 27.-29.10.2003. (UM lainsäädäntöneuvos Päivi Kaukoranta 1605 5715)

Asiantuntijoiden määrääminen Pohjoismaiden neuvoston 55. istuntoon Oslossa 27.-29.10.2003. Asiantuntijoiksi määrätään valtioneuvoston kansliasta tiedotuspäällikkö Asko Mattila, apulaistiedotuspäällikkö Mikko Norros, erityisavustaja Jukka Salovaara ja erityisavustaja Helena Tuuri, ulkoasiainministeriöstä alivaltiosihteeri Pekka Lintu, osastopäällikkö Markus Lyra, pohjoismaisen yhteistyön sihteeristön päällikkö Karl Johan Krokfors, yksikön päällikkö Harri Salmi, lähetystöneuvos Ingmar Ström ja hallinnollinen ulkoasiainsihteeri Sickan Park, puolustusministeriöstä neuvotteleva virkamies Jukka Knuuti, osastoesiupseeri Sami Nurmi ja adjutantti Manu Tuominen, valtiovarainministeriöstä alivaltiosihteeri Martti Hetemäki, finanssineuvos Kristina Sarjo ja finanssisihteeri Kati Jussila, opetusministeriöstä kansliapäällikkö Markku Linna, kansainvälisten asiain johtaja Kristian Slotte, neuvotteleva virkamies Risto Kivelä, vanhempi hallitussihteeri Fredrik Forsberg, kulttuuriasiainneuvos Veikko Kunnas, ylitarkastaja Maria Biskop ja erityisavustaja Seija Turtiainen, maa- ja metsätalousministeriöstä ylijohtaja Ilkka Ruska, kansainvälisten asiain johtaja Aulikki Kauppila, ylitarkastaja Gunnar Lundqvist ja ylitarkastaja Tuija Karanko, kauppa- ja teollisuusministeriöstä neuvotteleva virkamies Barbro Widing, sosiaali- ja terveysministeriöstä ylitarkastaja Maria Waltari, ympäristöministeriöstä ylijohtaja Pekka Jalkanen, ylijohtaja Martti Lujanen, neuvotteleva virkamies Ann-Britt Ylinen, hallitusneuvos Sven-Eric Roman, ylitarkastaja Jukka Saikkonen, ylitarkastaja Magnus Nyström ja erityisavustaja Marcus Rantala sekä Pohjola-Norden ry:stä pääsihteeri Larserik Häggman. (UM lainsäädäntöneuvos Päivi Kaukoranta 1605 5715)

VALTIONEUVOSTO

VALTIONEUVOSTON ASETUKSET

Valtioneuvosto antoi 9.10.2003 seuraavat asetukset:

Valtioneuvoston asetus ampuma-aseasetuksen 63 §:n muuttamisesta. Voimassa olevaa ampuma-aseasetuksen 63 §:ää (101/2002) muutetaan siten, että pykälässä ei enää suoraan nimetä sitä viranomaista, jolle valtiolle menetetyiksi tuomitut ja valtion omistukseen ampuma-aselain (1/1998) nojalla tulleet ampuma-aseet, aseen osat, patruunat ja erityisen vaaralliset ammukset on poliisilaitosten toimesta toimitettava. Pykälässä todetaan ainoastaan, että ne on toimitettava käsiteltäviksi sisäasiainministeriön määräämälle poliisihallinnon viranomaiselle. Sisäasiainministeriö antaa tästä viranomaisesta oman hallinnonsisäisen määräyksensä. Asetus liittyy ns. armovuosilainsäädännön voimaantuloon 1.1.2004. Asetus tulee voimaan 1.1.2004. (SM lainsäädäntöneuvos Pertti Normia 1604 2883)

Valtioneuvoston asetus merkittävistä ja kalliista sairausvakuutuslain 9 §:n 4 momentin mukaan korvattavista lääkkeistä ja sairauksista, joiden hoitoon ne korvataan. Takrolimuusivoide, pimekrolimuusivoide ja muut merkittävät ja kalliit ihosairauksien hoidossa käytettävät lääkkeet yhdistetään korvausmenettelyn osalta yhdeksi kokonaisuudeksi ja näitä lääkkeitä korvataan sairaudessa " Eräät vaikeahoitoiset ihosairaudet erityisin käyttöaihein". Näiden lääkkeiden osalta poistetaan ihosairauden määrittelystä määre "vaikea". Lisäksi takrolimuusia ei enää korvattaisi merkittävänä ja kalliina lääkkeenä, kun kysymys on elimensiirron jälkitilasta erityisin käyttöaihein, koska tässä tarkoituksessa lääkkeen asema on aiempaan käytäntöön verrattuna selkiytynyt ja näille potilaille takrolimuusin korvattavuuden edellytykseksi on nykykäytännössä riittänyt elin- ja kudossiirron perusteella myönnetty erityiskorvausoikeus. Asetuksella kumotaan valtioneuvoston asetus (1333/2002). Asetus tulee voimaan 1.11.2003. (STM hallitusneuvos Anja Kairisalo 1607 4411)

VALTIONEUVOSTON PÄÄTÖKSET

Valtioneuvosto teki yleisistunnossa 9.10.2003 seuraavat päätökset:

Päätös myöntää pääministeri Matti Vanhaselle valtuudet hyväksyä Suomen puolesta Jean-Claude Trichetn nimittäminen Euroopan keskuspankin pääjohtajaksi kahdeksan vuoden toimikaudeksi 1.11.2003 lukien. (VNK neuvotteleva virkamies Markku Keinänen 1602 2184)

Päätös Suomen edustautumisesta Eurooppa-neuvoston kokouksessa Brysselissä 16.-17.10.2003. Suomea edustaa pääministeri Matti Vanhanen avustajanaan ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja. Kokoukseen osallistuu tasavallan presidentti Tarja Halonen kokouksen käsitellessä presidentin toimivaltaan kuuluvia asioita. Talous- ja rahaliittoa koskevissa kysymyksissä kokoukseen osallistuu myös valtiovarainministeri Antti Kalliomäki. Eurooppa-neuvoston pääteemoja ovat taloudelliseen kasvuun ja kilpailukykyyn tähtäävät toimet sekä maahanmuuttovirtojen hallinta. Eurooppa-neuvosto keskustelee myös ajankohtaisista ulkosuhdekysymyksistä. Esillä ovat todennäköisesti ainakin Irakin tilanne sekä Lähi-idän rauhanprosessi. (VNK neuvotteleva virkamies Markku Keinänen 1602 2184)

Päätös asettaa kansainvälisten ihmisoikeusasiain neuvottelukunta 28.2.2007 asti. Neuvottelukunnan puheenjohtaja on kansainvälisten asiain sihteeri Tarja Kantola ja jäsenet ovat puheenjohtaja Tiia Aarnipuu, hum. kand. Okan Daher, filosofian maisteri Thomas Hackman, kansalaistoiminnan johtaja Jouni Hemberg, ohjelmajohtaja Kristiina Kumpula, johtokunnan jäsen Jukka Mallinen, toiminnanjohtaja Liisa Murto, neuvonantaja Antti Pentikäinen, oikeushammaslääkäri Helena Ranta, pääsihteeri Taina Riski, filosofian maisteri Mirja Ryynänen, kansanedustaja Arto Satonen, oikeustieteen kandidaatti Kristina Stenman, viestintäjohtaja Kalevi Suomela, varatuomari Elisabeth Tigerstedt-Tähtelä, lainsäädäntösihteeri Katja Väänänen ja varajäsenet ovat valtiotieteiden lisensiaatti Rurik Ahlberg, oikeustieteen kandidaatti Thomas Bergman, filosofian maisteri Inka Hetemäki, kansanedustaja Antti Kaikkonen, kansainvälisten asioiden sihteeri Sari Koivuniemi, asianajaja Hannu Kokko, lehtori Juhani Kortteinen, valtiotieteiden tohtori Jukka Lehtonen, oikeustieteen kandidaatti Anna Leskinen, puheenjohtaja Elisabeth Nordgren, varatuomari Juhani Parkkari, erityisavustaja Perttu Puro, adoptio- ja ohjelmatoiminnan johtaja Tiina Saukkonen, filosofian ylioppilas Katja Syvärinen, sotilaslakimies Kari Takamaa, kulttuurisihteeri Petra Toivonen, hallituksen puheenjohtaja Lotta Viinikka. (UM lainsäädäntöneuvos Johanna Suurpää 1605 6551)

Päätös olla ryhtymättä toimenpiteisiin Canal+ Finland Oy:lle ja Janton Oyj:lle myönnettyjen toimilupien peruuttamiseksi. Suunniteltuun omistajan vaihdokseen ei sisälly sellaisia viestinnän keskittymisen tai sananvapauden kannalta kielteisiä seikkoja, jotka antaisivat aiheen toimiluvan peruuttamiseen. (LVM neuvotteleva virkamies Elina Normo 1602 8463)

Periaatepäätös alkoholipolitiikan linjauksista (liite). Päätöksellä vahvistetaan ne periaatteet, joilla alkoholihaittoja tulevina vuosina ehkäistään. Päätöksen mukaan alkoholiin liittyvien julkisen vallan toimenpiteiden ensisijainen tavoite on alkoholin aiheuttamien haittojen ehkäisy. Toimenpiteet keskitetään erityisesti lasten ja perheiden hyvinvoinnin turvaamiseen, alkoholin riskikulutuksen ja siitä aiheutuvien haittojen vähentämiseen sekä kokonaiskulutuksen alentamiseen. (STM kansliapäällikkö Markku Lehto 1607 3763)

Valtioneuvosto lähetti eduskunnalle 9.10.2003 seuraavat Euroopan unionin säädösehdotuksia koskevat valtioneuvoston kirjelmät:

Valtioneuvoston kirjelmä (U 39/2003) eduskunnalle komission ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kaupan järjestelmän toteuttamisesta yhteisössä annetun direktiivin 2003/.../EY muuttamisesta Kioton pöytäkirjan hankemekanismien osalta (Kioton pöytäkirjan hankemekanismit ja päästökauppa). Ehdotus sisältää säännökset siitä, millä ehdoilla toiminnanharjoittajat voivat hyödyntää JI- ja CDM-hyvityksiä päästökauppajärjestelmän piirissä. (YM hallitussihteeri Oili Rahnasto 1603 9492)

NIMITYSASIAT

Valtioneuvosto päätti 8.10.2003 seuraavat nimitysasiat:

Valtioneuvosto myönsi lainsäädäntöneuvos Risto Eerolalle palkatonta virkavapautta lainsäädäntöneuvoksen virasta 13.10.2003-28.02.2006 toisen tehtävän hoitamista varten. (OM apulaisosastopäällikkö Jan Törnqvist 1606 7700)

Valtioneuvosto päätti 9.10.2003 seuraavat nimitysasiat:

Hallitusneuvos Juhani Turunen sosiaali- ja terveysministeriön hallitusneuvoksen (A 28) määräaikaiseen virkasuhteeseen 1.11.2003-30.4.2005, kuitenkin enintään viran vakinaisen haltijan Markku Sorvarin virkavapauden ajaksi. (STM kansliapäällikkö Markku Lehto 1607 3763)

Lakimies Päivi Salo sosiaali- ja terveysministeriön hallitussihteerin (A 24) virkaan 1.11.2003 lukien. (STM kansliapäällikkö Markku Lehto 1607 3763)

RAHA-ASIAT

Valtioneuvoston raha-asiainvaliokunta puolsi istunnossaan 8.10.2003 seuraavia asioita:

Palkkasopimuksen tekeminen ulkoasiainneuvos Arto Mansalan kanssa. Sopimuspalkka on 8 925 euroa kuukaudessa 1.9.2003 lukien. (UM henkilöstöjohtaja Ulla Väistö 1605 5401)

Finnvera Oyj:n investointi- ja käyttöpääomalainojen sekä takausten vuoden 2003 myöntämisvaltuuksien korottaminen. Sitoumuksen piiriin kuuluvien takauksien myöntämisvaltuutta 319,6 miljoonaa euroa korotetaan 325 miljoonaan euroon sekä investointi- ja käyttöpääomalainojen myöntämisvaltuutta 232,94 miljoonasta eurosta 238 miljoonaan euroon. (KTM hallitusneuvos Sakari Arkio 1606 3567)

HALLITUKSEN NEUVOTTELUT

HALLITUKSEN NEUVOTTELU 8.10.2003

Hallituksen lisäbudjettineuvottelut

Hallitus sopi 8. lokakuuta vuoden 2003 toisesta lisätalousarvioesityksestä. Tuloiksi arvioidaan 1 342 miljoonaa euroa ja määrärahoiksi esitetään 1 299 miljoonaa euroa.

Lisäbudjetin 44 miljoonan euron ylijäämä käytettäisiin lainanoton vähentämiseen. Vuoden 2003 budjetoitu varsinainen alijäämä laskisi täten 952 miljoonasta eurosta 908 miljoonaan euroon. Lisäksi velanotolla joudutaan kattamaan valtionvelan hallinnasta johtuvia menoja, jolloin budjettitalouden koko nettolainanotto vuonna 2003 olisi 1 142 miljoonaa euroa.

Valtionvelan arvioidaan olevan vuoden 2003 lopussa 63,2 miljardia euroa, mikä on 44,2 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen.

Menot

Hallinnonalojen menoja esitetään lisättäväksi nettomääräisesti 34 miljoonalla eurolla. Lisäksi nykyisestä korkomenojen maksuperusteisesta budjetoinnista siirryttäisiin käytäntöön, jossa korkomenot kohdennettaisiin siihen ajanjaksoon, jolta korko on kertynyt. Tästä muutoksesta aiheutuvaan tekniseen talousarvion kattamistarpeeseen käytettäisiin vuoden 2002 tilinpäätöksen kumulatiivista ylijäämää lain sallima enimmäismäärä 998 miljoona euroa. Muutoksen kertaluontoinen rahoitustarve on 1 591 miljoonaa euroa. Kirjausperusteen muutos ei aiheuta lisäystä valtion kassasta todellisesti maksettavien korkomenojen määrään.

Viranomaisradioverkon kehittämiseen hallitus esittää 35 miljoonan euron kokonaisrahoitusta. Määrärahaa on tarkoitus käyttää muun muassa viranomaisradioverkon investointeihin, avustuksiin viranomaisradioverkon operoinnista vastaavalle yhtiölle syntyvän alijäämän kattamiseen ja valtionavun maksamiseen kunnille päätelaitteiden hankintaan. Vuoden 2006 alusta alkaen viranomaisradioverkon on toimittava käyttäjämaksutulojen varassa. Lisäksi Suomen Erillisverkot Oy on tarkoitus muuttaa valtion täysin omistamaksi osakeyhtiöksi.

Politiikkaohjelmien hallintomenoihin esitetään 0,6 miljoonaa euroa.

Poliisin määrärahoihin esitetään 1 miljoonan euron lisäystä, josta puolet talousrikosten torjuntaan ja puolet ulkomaisen työvoiman valvontaan.

Muun muassa ulkomaalaisviraston, rekisterihallinnon sekä maa- ja metsätalousministeriön toimintamenoja esitetään lisättäväksi. Hallitus esittää 1,2 miljoonan euron lisämäärärahaa siviilihenkilöstön osallistumiseen kriisinhallintaan.

Euroopan unionin vuoden 2002 talousarvion ylijäämä on otettu huomioon unionin vuoden 2003 lisätalousarvioissa. Sen perusteella Suomen maksuosuuden arvioidaan supistuvan 45 miljoonaa euroa vuonna 2003.

Opintolainojen valtion takausvastuusuoritusten ennakoitua suuremmasta määrästä johtuen ehdotetaan 7,3 miljoonan euron lisämäärärahaa. Merimuseon uudelleen sijoittamista ryhdytään valmistelemaan.

Hallitus esittää maa- ja metsätalousministeriölle oikeutta myöntää Karjalan tasavallalle vapautuksen 6 miljoonan US-dollarin määräisen viljakauppaan liittyvän lainan ja koron takaisinmaksusta. Luonnonhaittakorvausten myöntämisvaltuuteen lisättäisiin 18,5 miljoonaa euroa.

Perusradanpidon rahoitusta esitetään lisättäväksi 10,6 miljoonalla eurolla, joka käytetään Tampere-Orivesi -rataosan perusparannuksen nopeuttamiseen sekä rataverkon routavaurioiden korjaamiseen. Savonlinnan talvikauden lentoliikennettä esitetään tuettavaksi valtion osittaisrahoituksella.

Hallitus esittää, että 15,1 miljoonan euron valtion avun palautuksesta luovuttaisiin ja varat jätettäisiin Finnvera Oy:lle osakeyhtiömuotoiseen pääomasijoitustoimintaan. Haja-asutusalueiden vähittäiskauppojen investointitukeen esitetään 2 miljoonaa euroa. Uutta energiateknologiaa edustavan suuren koelaitoksen rakentamiseen myönnetään 9,6 miljoonan euron avustus.

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän edistämiseen tietotekniikan avulla lisättäisiin 1 miljoona euroa.

Kansaneläkelaitoksen järjestämään harkinnanvaraiseen kuntoutukseen, erityisesti lasten ja nuorten psykiatriseen kuntoutukseen, esitetään 4 miljoonan euron lisämäärärahaa.

Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta aiheutuviin menoihin esitetään 6,3 miljoonan euron lisäystä.

Kopparnäsin virkistysaluehankintaa tuettaisiin 0,6 miljoonalla eurolla.

Tulot

Verojen ja veronluonteisten tulojen arviota nostetaan aiemmin budjetoidusta nettomääräisesti 372 miljoonalla eurolla. Autoveron tuottoarviota korotetaan 250 miljoonalla eurolla ja arvonlisäveron tuottoarviota 160 miljoonalla eurolla. Vakuutusmaksuveroa arvioidaan kertyvän 29 miljoonaa euroa ja alkoholijuomaveroa 23 miljoonaa euroa ennakoitua enemmän.

Korkotulojen lähdeveron kokonaiskertymän arvioidaan jäävän 40 miljoonaa euroa aiemmin budjetoidusta. Perintö- ja lahjaveron tuottoennustetta alennetaan samoin 40 miljoonalla eurolla ja varainsiirtoveron tuottoennustetta 25 miljoonalla eurolla.

Sekalaisten tulojen arviota nostetaan nettomääräisesti 77 miljoonalla eurolla. Euroopan sosiaalirahastosta saatavia tuloja koskevaa arviota nostetaan 49 miljoonalla eurolla ja Euroopan unionin maatalouden ohjaus- ja tukirahaston ohjausosastosta saatavien tulojen arviota 8 miljoonalla eurolla. Valtion vakuusrahasto tulouttaa budjettitalouteen 10 miljoonaa euroa ennakoitua enemmän.

Korkotuloarviota alennetaan 105 miljoonalla eurolla Valtiokonttorin omassa hallussa olleen valtionvelan poistamisen johdosta. Vuoden 2003 varsinaisen talousarvion korkomenoihin ja korkotuloihin sisältyy korkoja Valtiokonttorin omassa hallussa olevasta valtionvelasta. Nämä Valtiokonttorin sisäiset erät esitetään poistettavaksi talousarviosta, koska ne eivät kuvasta valtion todellisia tuloja ja menoja.

Lisätietoja: budjettipäällikkö Tuomas Sukselainen, valtiovarainministeriö, p. (09) 1603 3105 ja apulaisbudjettipäällikkö Hannu Mäkinen, valtiovarainministeriö, p. (09) 1603 3036

HALLINNON JA ALUEKEHITYKSEN MINISTERITYÖRYHMÄ 9.10.2003

Hallitukselta selonteko keskus-, alue- ja paikallishallinnon toimivuudesta

Hallitus on käynnistänyt keskus-, alue- ja paikallishallinnon toimivuutta ja kehittämistarpeita koskevan selonteon valmistelun. Hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmä puolsi torstaina 9. lokakuuta selonteon laatimista siten, että se voidaan antaa eduskunnalle vuoden 2005 alussa.

Eduskunta edellytti vuonna 2000 kahdessa eri lausumassaan hallituksen antavan vuoden 2005 loppuun mennessä selonteot maamme keskus-, alue- ja paikallishallinnon toimivuudesta ja kehittämistarpeista sekä kihlakuntauudistuksen toimeenpanon edistymisestä. Nämä on tarkoitus yhdistää yhdeksi selonteoksi. Kuntatalous rajataan selonteon ulkopuolelle.

Valmistelun päävastuulliset ministeriöt ovat sisäasiainministeriö ja valtiovarainministeriö. Valmistelussa pidetään tiivistä yhteyttä erityisesti asianomaisiin ministeriöihin, lääninhallituksiin, TE-keskuksiin ja maakuntien liittoihin. Myös valtion henkilöstä edustavia keskusjärjestöjä kuullaan valmistelun eri vaiheissa.

Hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmä toimii selonteon laadinnan ohjausryhmänä. Ministerityöryhmän puheenjohtaja on alue- ja kuntaministeri Hannes Manninen ja muut jäsenet ministerit Johannes Koskinen, Mauri Pekkarinen, Kari Rajamäki ja Ulla-Maj Wideroos.

Lisätietoja: hallitusneuvos Tarja Hyvönen, sisäasiainministeriö, p. (09) 1604 2835 ja neuvotteleva virkamies Anja Simola, valtiovarainministeriö, p. (09) 1603 3260

LUOVUTETUT MIETINNÖT

Pohjois-Suomen vanhojen metsien suojeluun liittyneen kompensaatio-ohjelman toteutumista seurannut työryhmä luovutti loppuraporttinsa 7.10.2003 pääministeri Matti Vanhaselle. Työryhmän työ liittyy valtioneuvoston 27.6.1996 tekemään päätökseen Pohjois-Suomen vanhojen metsien suojelemisesta. Päätökseen liittyi suojelusta aiheutuvien talous- ja työllisyysvaikutusten kompensaatio-ohjelma. Se sisälsi vuosille 1997-2006 jakautuvan rahoitusohjelman, jonka kustannusvaikutus on yhteensä 65 miljoonaa euroa. Lisäksi kompensaatioon liittyi Metsähallituksen toimintaedellytysten vahvistaminen ja Metsähallituksen hakkuiden lisääminen Kainuun metsätalousmailla. Työryhmä on loppuraportissaan tarkastellut ohjelman tähänastista toteutumista. Työryhmä katsoo ohjelman toteutumisen edenneen kokonaisuutena suunnitellun mukaisesti ja toteutuneen kohtuullisen hyvin. Määrärahoja on käytetty mm. metsätyövoiman jatko- ja täydennyskoulutukseen, yksityismetsätalouden suunnitteluun ja neuvontaan, metsäparannukseen, alue-ekologisiin tutkimustarpeisiin, matkailun kehittämiseen, yritystoiminnan monipuolistamiseen, jalostusasteen nostamiseen, luonnonsuojelualueiden ja virkistysalueiden hoito- ja rakennustöihin sekä yksityisten teiden kunnossapitoon ja parantamiseen. Raportti on osoitteessa www.vnk.fi/tiedostot/pdf/fi/43412.pdf. Lisätietoja antaa maaherra Rauno Saari, p. 020 517 2001 Länsi-Suomen lääninhallituksesta ja neuvotteleva virkamies Anne-Marie Välikangas p. (09) 1604 4507 sisäasiainministeriöstä.

Monitoimimurtajan hankintaa valmistellut työryhmä jätti väliraporttinsa 2.10.2003 liikenne- ja viestintäministeriölle. Työryhmä selvittää kuluvan vuoden loppuun mennessä hallitusohjelmassa mainitun öljy- ja kemikaalivahinkojen torjuntaan soveltuvan suorituskykyisen aluksen hankkimista. Työryhmä tarkastelee välimietinnössään erityisesti alukselle asetettavia toiminnallisia ja teknisiä vaatimuksia sekä monitoimikäyttöä. Aluksen tulisi soveltua öljy- ja kemikaalivahinkojen torjuntaan sekä jäänmurtoon Suomenlahdella. Aluksen tulisi pystyä myös alueella liikennöivien suurimpien säiliöalusten hätähinaukseen ja aluspalojen sammuttamiseen. Esimerkiksi suuresta syväyksestä ja aluksen massasta on perinteisesti katsottu olevan hyötyä jään murrossa. Suuri syväys kuitenkin rajoittaa aluksen toimintaa öljynkeräyksessä ja muissa pelastustoimissa. Muista jäänmurtajan perusominaisuuksista kuten riittävästä tehosta ja koosta on lähes yksinomaan hyötyä ympäristövahinkojen torjunnassa ja pelastustehtävissä. Öljyvahinkojen torjunnan ja pelastustoiminnan tai valvontatehtävien välillä ei ole ristiriitaa aluksen ominaisuuksien suhteen. Aluksen suuri koko on näissäkin tietyn rajan jälkeen pikemmin haitta kuin hyöty. Raportti on osoitteessa www.ymparisto.fi/ympsuo/riskit/valiraporttiluonnos51.pdf. Lisätietoja antaa työryhmän puheenjohtaja, kansliapäällikkö Sirkka Hautojärvi, p. (09) 1603 9400 ja ympäristöneuvos Olli Pahkala, p. (09) 1603 9737 ympäristöministeriöstä.

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.