Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

Valtioneuvoston viikko 38/2003

TASAVALLAN PRESIDENTTI

HALLITUKSEN ESITYKSET

Tasavallan presidentti antoi 16.9.2003 eduskunnalle seuraavat hallituksen esitykset:

Esitys (HE 46/2003 vp) saamen kielilaiksi. Saamen kielilaki korvaa vuonna 1991 annetun lain saamen kielen käyttämisestä viranomaisissa. Lain viranomaiskohtainen soveltamisala vastaa pääosin voimassa olevaa lakia. Uusina viranomaisina lain soveltamisalaan tulevat kuitenkin kolttien kyläkokous ja vähemmistövaltuutettu sekä Paliskuntain yhdistys. Laki velvoittaa lisäksi valtion liikelaitoksia sekä valtion tai kunnan omistamia yhtiöitä vastaavin rajoituksin kuin kielilaissa on säädetty suomen ja ruotsin kielen osalta sekä eräin edellytyksin myös muita kuin viranomaisia, jotka viranomaisen toimeksiannosta tarjoavat yleisölle palvelua saamelaisten kotiseutualueella. Laki on tarkoitettu voimaan 1.1.2004. Ns. budjettilaki. (OM lainsäädäntöneuvos Eero J Aarnio 1606 7694)

Esitys (HE 47/2003 vp) laiksi alueen pelastustoimen valtionavustuksesta. Laki alueen pelastustoimen valtionavustuksesta säädetään. Lailla kumotaan kunnille palo- ja pelastustoimen kustannuksiin suoritettavista valtionosuuksista ja -avustuksista annettu laki (560/1975). Alueen pelastustoimen valtionavustuksesta annetun lain tarkoituksena on edistää pelastustoimen valmiutta ja palvelujen laatua sekä tehostaa voimavarojen käyttöä. Lain mukaan alueen pelastustoimelle voidaan myöntää valtionavustusta valtion talousarvion rajoissa pelastustoimen hoidon kannalta tarpeellisen kaluston tai järjestelmän hankinnasta aiheutuviin huomattaviin kustannuksiin sekä kehittämishankkeeseen. Valtionavustuksen määrä on enintään 40 prosenttia lain 5 §:ssä määritellyistä hyväksyttävistä kustannuksista, joiden lajista ja määrästä voidaan tarkemmin säätää valtioneuvoston asetuksella. Lain mukaiseen valtionavustukseen sovelletaan valtionavustuslakia (688/2001), jollei laista muuta johdu. Valtionapuviranomaisena toimii lääninhallitus. Laki sisältää siirtymäsäännökset kunnille palo- ja pelastustoimen kustannuksiin suoritettavista valtionosuuksista ja -avustuksista annetun lain 1 §:n 3 momentissa tarkoitettujen hankintojen osalta vuoden 2005 loppuun saakka sekä ennen vuotta 2004 annettujen valtionosuuspäätösten osalta. Laki on tarkoitettu voimaan 1.1.2004. Ns. budjettilaki. (SM neuvotteleva virkamies Johanna Hakala 1604 2968)

Esitys (HE 48/2003 vp) vuoden 2004 veroasteikkolaiksi. Laki sisältää vuodelta 2004 sovellettavan progressiivisen tuloveroasteikon ja progressiivisen varallisuusveroasteikon. Tuloveroasteikon tulorajoihin tehdään 1 prosentin inflaatiotarkistus sekä kaikkia marginaaliveroprosentteja alennetaan yhdellä prosenttiyksiköllä. Varallisuusveroasteikko ja yhteisön varallisuusveroprosentti säilyvät ennallaan. Tuloveroasteikon lievennys pienentää valtion tuloveron tuottoa 425 miljoonaa euroa vuodelta 2004. Laki on tarkoitettu voimaan 1.1.2004. Ns. budjettilaki. (VM ylijohtaja Lasse Arvela 1603 3150)

Esitys (HE 49/2003 vp) laiksi tuloverolain muuttamisesta. Tulonhankkimisvähennyksen enimmäismäärää korotetaan 620 euroon ja kunnallisverotuksen ansiotulovähennyksen enimmäismäärää 3 550 euroon. Koko henkilökunnan saama tavanomainen ja kohtuullinen etu työantajan kustantamasta liikuntasetelistä säädetään verovapaaksi henkilökuntaeduksi. Urheilijarahastoon siirrettäviä enimmäismääriä sekä lakkoavustuksen verovapaata enimmäismäärää korotetaan. Kotitalousvähennystä ei myönnetä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelin omavastuuosuudesta. Tulonhankkimisvähennyksen korottaminen alentaa verotuottoa vuositasolla 28 milj. euroa, josta valtion osuus on 12 milj. euroa ja kuntien osuus 13 milj. euroa, Kansaneläkelaitoksen osuus noin 2 milj. euroa ja kirkon osuus 1 milj. euroa. Kunnallisverotuksen ansiotulovähennyksen korottaminen alentaa verotuottoa vuositasolla 392 milj. euroa, josta kuntien osuus on 343 milj. euroa, Kansaneläkelaitoksen osuus 28 milj. euroa ja kirkon osuus 21 milj. euroa. Laki on tarkoitettu voimaan 1.1.2004. Ns. budjettilaki. (VM ylijohtaja Lasse Arvela 1603 3150)

Esitys (HE 50/2003 vp) laeiksi verontilityslain 3 ja 12 §:n ja tuloverolain 124 §:n muuttamisesta. Lait sisältävät verovuodesta 2004 sovellettavat yhteisöveron jako-osuudet. Valtion jako-osuus on 78,45 prosenttia, kuntien osuus 19,75 prosenttia ja seurakuntien osuus 1,80 prosenttia yhteisöveron tuotosta. Tuloverolakiin ja verontilityslakiin tehdään yhteisöveron jako-osuusmuutoksia vastaavat muutokset. Lisäksi muiden kuin yhteisöverojen ennakonpalautukset vähennetään edelleen verotuksen päättymiskuukaudelta tehtävässä tilityksessä. Seurakuntien jako-osuuden korottaminen 0,1 prosenttiyksiköllä lisää seurakuntien yhteisöveron tuottoa vuositasolla noin 5 miljoonalla eurolla. Valtion jako-osuutta alennetaan vastaavasti. Lait on tarkoitettu voimaan 1.1.2004. Ns. budjettilakeja. (VM ylijohtaja Lasse Arvela 1603 3150)

Esitys (HE 51/2003 vp) laiksi ulkomailta tulevan palkansaajan lähdeverosta annetun lain 12 §:n muuttamisesta. Ulkomailta tulevan palkansaajan lähdeverosta annetun lain soveltamista jatketaan vuosina 2004-2007 alkaneeseen työskentelyyn. Laki on tarkoitettu voimaan 1.1.2004. Ns. budjettilaki. (VM ylijohtaja Lasse Arvela 1603 3150)

Esitys (HE 52/2003 vp) laiksi kehitysalueelle tehtävien investointien korotetuista poistoista annetun lain muuttamisesta. Pienet ja keskisuuret yritykset voivat tehdä verotuksessa korotetut poistot myös vuosina 2004-2006 kehitysalueelle tekemiensä investointien hankintamenoista. Kolmena ensimmäisenä verovuonna tällaisen käyttöomaisuuden hankintamenosta tehtävän poiston enimmäismäärä on säännönmukainen poisto korotettuna 50 prosentilla. Huojennuksen soveltamisala pysyy pääosin ennallaan. Poistojen lisääntyminen merkitsee verotuottojen alenemista noin kahdella miljoonalla eurolla vuodelta 2004 toimitettavassa verotuksessa. Valtion osuus verotuoton menetyksestä on noin 1,57 miljoonaa euroa, kuntien noin 0,4 miljoonaa euroa ja seurakuntien noin 36 000 euroa. Vuosina 2005 ja 2006 veron tuoton väheneminen on vastaavasti noin kolme miljoonaa euroa. Laki on tarkoitettu voimaan 1.1.2004. Lakia sovelletaan ensimmäisen kerran verovuodelta 2004 toimitettavassa verotuksessa. Lain 2 a § on kuitenkin tarkoitettu voimaan 1.1.2005. Ns. budjettilaki. (VM ylijohtaja Lasse Arvela 1603 3150)

Esitys (HE 53/2003 vp) laiksi ajoneuvoverosta annetun lain 6 §:n muuttamisesta. Ajoneuvoveron määrää korotetaan 10 eurolla. Korotus lisää ajoneuvoveron tuottoa noin 27 miljoonalla eurolla vuositasolla. Lakia sovelletaan ensimmäisen kerran vuodelta 2004 toimitettavassa ajoneuvoverotuksessa. Ns. budjettilaki. (VM ylijohtaja Lasse Arvela 1603 3150)

Esitys (HE 54/2003 vp) laiksi Kansaneläkelaitoksen rahoituksen väliaikaisesta muuttamisesta vuonna 2004. Kansaneläkelaitoksen rahoituksen turvaamiseksi sille tilitetään vuonna 2004 arvonlisäveron tuotosta 1 000 miljoonaa euroa. Kansaneläkelaitokselle vuonna 2004 arvonlisäveron tuotosta tuloutettava 1 000 miljoonaa euroa vähentää vastaavalla määrällä valtion takuusuoritusta ja valtiolle kertyvää arvonlisäveron tuottoa. Laki on tarkoitettu voimaan 1.1.2004. Ns. budjettilaki. (VM ylijohtaja Lasse Arvela 1603 3150)

Esitys (HE 55/2003 vp) valtion talousarvioksi vuodelle 2004. Talousarvion tulojen kokonaismäärä ilman nettolainanottoa on 35,9 mrd. euroa ja määrärahat 37,2 mrd. euroa. Talousarvio katetaan 1,3 mrd. euron suuruisella nettolainanotolla. Hallinnonaloille lisätään määrärahoja 2 mrd. euroa, 6 prosenttia. Valtionvelan korkomenojen arvioidaan supistuvan noin kuudenneksella vuoden 2003 varsinaiseen talousarvioon verrattuna pääasiassa korkotason alenemisen johdosta. Talousarvio toteuttaa hallitusohjelman talous- ja finanssipoliittisia linjauksia. Työn verotusta kevennetään ja talousarvion määrärahoja suunnataan työllisyyskehityksen tukemiseksi ja työllisyysasteen pysyvän nousun edistämiseksi. Arvonlisäveron verovelvollisuuden alarajaan tulee liukuva verohuojennus pienimpien yritysten kasvumahdollisuuksien parantamiseksi. Alkoholiverotusta alennetaan alkoholin matkustajatuonnin kasvun rajoittamiseksi. Talousarvion tavoitteena on turvata edellytykset kestävän talouskasvun jatkumiselle ja työllisyyden parantumiselle sekä mahdollistaa valtiontalouden varautuminen tuleviin menopaineisiin. Talousarvio tukee kotimaista kysyntää. Talousarviossa lisätään peruspalvelujen, erityisesti terveyden huollon rahoitusta. Työllisyystavoitteen saavuttamiseksi toteutetaan laaja-alainen yrittäjyyttä ja työllisyyttä tukeva sekä työttömyyttä vähentävä toimenpidekokonaisuus. Työvoimapolitiikan määrärahoja nostetaan ja hallinnonrajat ylittäviä työvoimapalvelukeskuksia perustetaan. Lapsilisiä ja osittaista hoitorahaa korotetaan ja oikeus osittaiseen hoitorahaan ulotetaan myös 1. ja 2. vuotta koulua käyvien lasten vanhempiin, jotka lyhentävät työaikaansa. Lisämäärärahoja suunnataan lasten aamu- ja iltapäivätoimintaan sekä nuorisotyöhön. Ansiotulojen verotusta kevennetään siten, että palkkatulojen verotus kevenee alimmilla tulotasoilla noin 1,5 prosenttiyksiköllä ja korkeammilla tulotasoilla noin 1,1 prosenttiyksiköllä. Lisäksi valtion tuloveroasteikkoon tehdään yhden prosentin inflaatiotarkistus. Veronkevennyksestä kunnille aiheutuva verotulojen menetys korvataan valtionosuuksia lisäämällä. Kirkollisveron tuoton alenemaa lievitetään nostamalla kirkkojen osuutta yhteisöveron tuotosta. (VM budjettipäällikkö Tuomas Sukselainen 1603 3105)

Esitys (HE 56/2003 vp) laiksi valtion talousarviosta annetun lain muuttamisesta. Valtion talousarviosta annetun lain säännökset toiminta- ja taloussuunnittelusta, valtion tilinpäätöksestä, valtion virastojen ja laitosten tilinpäätöksistä ja toimintakertomuksista sekä niiden käsittelystä ministeriöissä samoin kuin laskentatoimesta uudistetaan. Lakiin otetaan uudet säännökset valtion tilinpäätöskertomuksesta perustuslaissa tarkoitettuna hallituksen valtiontaloudellisena kertomuksena eduskunnalle. Tilinpäätöskertomus korvaa nykyisen valtiovarain hoidosta ja tilasta eduskunnalle annettavan hallituksen kertomuksen. Tilinpäätöskertomukseen otetaan valtion tilinpäätös liitteineen, tärkeimmät tiedot valtiontalouden ja toiminnan tuloksellisuuden, erityisesti yhteiskunnallisen vaikuttavuuden kehityksestä sekä lisäksi valtion liikelaitosten ja rahastojen tärkeimmät tilinpäätöslaskelmat. Lakiin otetaan vaatimus siitä, että valtion tilinpäätöksen, tilinpäätöskertomukseen otettavan tuloksellisuuden kuvauksen sekä valtion viraston ja laitoksen tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen tulee antaa oikeat ja riittävät tiedot. Valtiovarainministeriöön perustetaan valtiovarain controller -toiminto varmistamaan valtion tilinpäätöskertomukseen otettavien tietojen oikeellisuus ja riittävyys, ohjaamaan tilinpäätös- ja muuta valtiontaloudellista raportointia, talouden ja toiminnan arviointitoimintaa sekä sisäisen valvonnan järjestämistä. Toiminnon tehtävänä on myös kehittää ja edistää valtion talouden ja toiminnan ohjaus- ja raportointijärjestelmien toimivuutta sekä sovittaa yhteen ja ohjata valtion vastuulla olevien Euroopan unionin varojen sisäistä ja hallinnollista valvontaa. Lakiin otetaan säännökset toiminnon tehtävistä, toimivaltuuksista ja tietojensaantioikeuksista. Lakiin otetaan säännökset virastojen ja laitosten yhteistyöstä ja tietojenantovelvoitteista valtion taloudenhoidossa sekä siihen liittyvästä velvoitteesta suorittaa toisen viraston tai laitoksen pyynnöstä toimivaltaansa kuuluvat valvonta- ja tarkastustoimet. Ns. budjettilaki. (VM neuvotteleva virkamies Tuomas Pöysti 1603 3025)

Esitys (HE 57/2003 vp) laeiksi perusopetuslain, opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain sekä lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä annetun lain muuttamisesta. Perusopetuksen vuosiluokkien 1 - 2 oppilaiden sekä erityisopetukseen siirrettyjen tai otettujen oppilaiden aamu- ja iltapäivätoiminta uudistetaan. Perusopetuslakia, opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettua lakia sekä lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä annettua lakia täydennetään uudistuksen edellyttämillä säännöksillä. Kunta voi järjestää aamu- ja iltapäivätoiminnan tai hankkia palvelut muulta julkiselta tai yksityiseltä palvelujen tuottajalta. Kunnan tulee huolehtia siitä, että lasten aamu- ja iltapäivätoiminta järjestetään lainsäädännön mukaisesti. Toimintaan osallistuminen on lapsille vapaaehtoista. Toimintaa tulee tarjota 570 tuntia koulun työvuoden aikana kullekin siihen osallistuvalle lapselle. Opetushallitus päättää aamu- ja iltapäivätoiminnan valtakunnallisista tavoitteista ja keskeisistä sisällöistä. Kunta hyväksyy aamu- ja iltapäivätoimintaa varten toimintasuunnitelman, jonka sisällöstä voidaan säätää valtioneuvoston asetuksella. Aamu- ja iltapäivätoimintaa varten myönnetään rahoitusta opetus- ja kulttuuritoimen rahoitusjärjestelmän mukaisesti. Opetusministeriö vahvistaa aamu- ja iltapäivätoiminnan yksikköhinnan, josta valtionosuus on 57 prosenttia. Toimintaan osallistumisesta on mahdollisuus periä kohtuullisia maksuja. Maksu on enintään 60 euroa. Aamu- ja iltapäivätoimintaa ohjaavien henkilöiden rikostausta selvitetään. Laki perusopetuslain muuttamisesta ja laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta on tarkoitettu voimaan 1.8.2004. Laki rikostaustalain muuttamisesta on tarkoitettu voimaan 1.4.2004. Ns. budjettilakeja. Valtioneuvoston lausuma; Hallitus seuraa pienten koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa koskevan uudistuksen vaikutuksia lasten tasa-arvoon, erilaisten vapaaehtoisjärjestöjen ja muiden palvelun tuottajien mahdollisuuteen järjestää aamu- ja iltapäivätoimintaa sekä järjestämisen aiheuttamia kustannuksia. Uudistuksen vaikutuksia arvioidaan keväällä 2006. (OPM johtaja Eeva-Riitta Pirhonen 1607 7229)

Esitys (HE 58/2003 vp) laeiksi perusopetuslain 32 §:n muuttamisesta ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 17 §:n muuttamisesta. Esiopetusta saavalle oppilaalle annetaan oikeus matkaetuun. Matkaedun sisältö vastaa perusopetusta tai lisäopetusta saavan oppilaan oikeutta maksuttomaan kuljetukseen tai oppilaan kuljettamista tai saattamista koskevaan avustukseen. Uudistuksen johdosta esiopetuksen valtionosuuden perusteena olevia yksikköhintoja tarkistetaan. Päivähoidon matkoihin ei anneta oikeutta maksuttomaan kuljetukseen tai avustukseen. Jos esiopetusta saavan oppilaan matka kotoa esiopetukseen tai lasten päivähoidosta annetussa laissa tarkoitetusta päivähoidosta esiopetukseen on viittä kilometriä pitempi, oppilaalle annetaan oikeus maksuttomaan kuljetukseen kotoa suoraan esiopetukseen tai päivähoidosta esiopetukseen ja esiopetuksesta kotiin tai päivähoitoon. Oppilaalla on oikeus maksuttomaan kuljetukseen myös silloin, kun edellä tarkoitettu matka oppilaan ikä ja muut olosuhteet huomioon ottaen muodostuu oppilaalle liian vaikeaksi, rasittavaksi tai vaaralliseksi. Maksuttoman kuljetuksen vaihtoehtona on oppilaan kuljettamista tai saattamista varten myönnettävä riittävä avustus. Esiopetusta saavan oppilaan osalta yksikköhinta korotetaan 85 prosentista 91 prosenttiin asianomaiselle opetuksen järjestäjälle oppilasta kohden määrätystä yksikköhinnasta. Yksikköhintoja oppilasta kohden laskettaessa otetaan huomioon 91 prosenttia esiopetusta saavien oppilaiden määrästä. Muutokset eivät koske perusopetuslain pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä oleville oppilaille järjestetyn esiopetuksen yksikköhintoja. Lait on tarkoitettu voimaan 1.8.2004. Ns. budjettilakeja. (OPM johtaja Eeva-Riitta Pirhonen 1607 7229)

Esitys (HE 59/2003 vp) laiksi kalastuslain 88 §:n muuttamisesta. Lailla korotetaan kalenterivuodelta perittävää kalastuksenhoitomaksua 15 eurosta 20 euroon ja seitsemältä vuorokaudelta perittävää kalastuksenhoitomaksua viidestä eurosta kuuteen euroon. Laki on tarkoitettu voimaan 1.1.2004. Ns. budjettilaki. (MMM kalastusneuvos Pentti Munne 1605 3372)

Esitys (HE 60/2003 vp) laiksi kuljetusten alueellisesta tukemisesta annetun lain muuttamisesta. Kuljetusten alueellisesta tukemisesta annetun lain voimassaoloa jatketaan. Nykyinen laki on voimassa vuoden 2003 loppuun. Lain voimassaoloaikaa jatketaan vuoden 2007 loppuun. Samassa yhteydessä muutetaan pienen ja keskisuuren yrityksen määritelmä vastaamaan 1.1.2005 voimaan tulevaa Euroopan komission uutta suositusta. Kuljetustukea maksetaan syrjäisille ja harvaanasutuille alueille sijoittuneille pienille ja keskisuurille yrityksille. Kuljetustuen perusteena ovat olleet yritysten syrjäisestä sijainnista aiheutuvat suuret kuljetuskustannukset. Kuljetustuen vaikutuksista aikaisemmin tehdyissä tutkimuksissa on todettu kuljetustuen soveltuvan pitkistä matkoista aiheutuvien lisäkustannusten korvaamiseen syrjäisillä alueilla sijaitseville pienille ja keskisuurille yrityksille. Määräaikaisen lain jatkamisesta on ilmoitettava Euroopan yhteisöjen komissiolle. Tämän vuoksi lain voimaantulosta säädetään erikseen valtioneuvoston asetuksella sitten, kun komissio on käsitellyt muutoksen. Komission hyväksyntä muutokselle saataneen keväällä 2004. Lain voimassaolon jatkaminen neljällä vuodella aiheuttaa valtiolle kustannuksia yhteensä 17 400 000 euroa. Yhden kalenterivuoden kuljetustukien maksamiseen tarvitaan yhteensä 4 350 000 euroa, jonka maksaminen jakaantuu kahdelle kalenterivuodelle. Lakia sovelletaan lain voimaantulon jälkeen maksettavaan kuljetustukeen, jonka perusteena ovat 1.1.2004 tai sen jälkeen alkavat kuljetukset. Ns. budjettilaki. (KTM ylitarkastaja Markus Lounela 1606 2084)

Esitys (HE 61/2003 vp) laiksi apteekkimaksusta annetun lain 2 §:n muuttamisesta. Apteekin liikevaihdon mukaan määräytyvän apteekkimaksun perusteita tarkistetaan ottamalla huomioon apteekkien liikevaihdon muutos. Muutoksen perusteella apteekkimaksun osuus apteekkien liikevaihdosta pysytetään noin 7 prosentin tasolla. Laki on tarkoitettu voimaan 1.1.2004. Ns. budjettilaki. (STM hallitusneuvos Pekka Järvinen 1607 3800)

Esitys (HE 62/2003 vp) laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta. Lääkkeiden erityiskorvattavuutta koskevia sairausvakuutuslain menettelysäännöksiä muutetaan siten, että ne vastaavat yhteisölainsäädännön asettamia vaatimuksia. Lääkkeiden erityiskorvattavuus ratkaistaan hakemusmenettelyn periaatteiden mukaisesti ja lääkkeiden erityiskorvattavuudesta päättää lääkkeiden hintalautakunta. Menettely poikkeaa voimassa olevasta menettelystä siten, että päätös koskee lääkevalmistetta eikä erityiskorvattavuudesta enää päätetä lääkeainekohtaisesti. Lääkkeiden hintalautakunnan erityiskorvattavuutta koskeva päätös tulee antaa transparenssidirektiivin mukaisessa 90 päivän määräajassa. Päätös, jolla evätään tietyn lääkkeen erityiskorvattavuus tulee perustella ja päätöksestä on valitusoikeus korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Lääkkeiden hintalautakunnan tehtäviä laajennetaan ja tähän liittyen lääkkeiden hintalautakunnan yhteyteen perustetaan asiantuntijaryhmä, joka antaa lausunnon lääkkeiden hintalautakunnalle lääkkeen erityiskorvattavuudesta. Asiantuntijaryhmässä tulee olla edustettuna lääketieteen, farmakologian, terveystalouden ja sairausvakuutuksen asiantuntemusta. Lääkkeiden hintalautakunnan tulee hankkia asiantuntijaryhmän lausunto ennen lääkkeen erityiskorvattavuutta koskevan päätöksen tekemistä, kun erityiskorvattavuutta on haettu uutta vaikuttava lääkeainetta sisältävälle valmisteelle. Laki on tarkoitettu voimaan 1.1.2004. Ns. budjettilaki. (STM hallitusneuvos Anja Kairisalo 1607 4411)

Esitys (HE 63/2003 vp) laiksi työntekijäin eläkemaksun ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun huomioon ottamisesta eräissä päivärahoissa. Niissä päivärahaetuuksissa, jotka määräytyvät henkilön työtulon perusteella, vähennetään työtulosta tai maksettavasta etuudesta työntekijäin eläkemaksun ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksua vastaavana osuutena 4,9 prosenttia. Laki on tarkoitettu voimaan 1.1.2004. Ns. budjettilaki. (STM hallitusneuvos Anja Kairisalo 1607 4411)

Esitys (HE 64/2003 vp) laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain 18 ja 45 a §:n muuttamisesta. Valtion ja kuntien välistä kustannustenjakoa koskevaa säännöstä tarkistetaan siten, että valtion osuutta korotetaan 28,06 prosentista 31,89 prosenttiin laskennallisista kustannuksista. Lisäksi tarkistetaan säännöstä, joka koskee kunnan omarahoitusosuuden korottamista toimeentulotukimenojen vähenemisen perusteella. Sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannusten valtionosuusprosentin korottaminen 31,89 prosenttiin merkitsee vuonna 2004 yhteensä noin 420 313 000 euron lisäystä kunnille maksettaviin valtionosuuksiin. Maahanmuuttajan erityistuen johdosta kuntien toimeentulotukimenojen arvioidaan alenevan vuodesta 2004 lukien vuosittain 15 486 000 eurolla, mitä vastaavasti kuntien omarahoitusosuutta korotetaan 2,99 eurolla kunnan asukasta kohden vuodesta 2004. Laki on tarkoitettu voimaan 1.1.2004. Ns. budjettilaki. (STM hallitusneuvos Jouko Narikka 1607 3857)

Esitys (HE 65/2003 vp) laeiksi kansanterveyslain ja erikoissairaanhoitolain 10 §:n muuttamisesta. Kansanterveyslakiin ja erikoissairaanhoitolakiin lisätään terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutusta koskevat työntekijän ja työnantajan velvollisuuksia täsmentävät säännökset. Terveyskeskuksen ja sairaanhoitopiirin kuntayhtymän tulee huolehtia siitä, että terveydenhuollon henkilöstö peruskoulutuksen pituudesta, työn vaativuudesta ja toimintakuvasta riippuen osallistuu riittävästi heille järjestettyyn täydennyskoulutukseen. Tarkemmat säännökset täydennyskoulutuksen sisällöstä, laadusta, määrästä, järjestämisestä ja seurannasta voidaan antaa tarvittaessa sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella. Kuntien lisäkustannuksiksi riittävän täydennyskoulutuksen tason saavuttamiseksi on arvioitu 40 miljoonaa euroa, josta valtionosuus on 12,8 miljoonaa euroa. Lait on tarkoitettu voimaan 1.1.2004. Ns. budjettilakeja. (STM hallitusneuvos Marja-Liisa Partanen 1607 4350)

Esitys (HE 66/2003 vp) laiksi terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain 25 §:n muuttamisesta. Terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain 25 §:ää muutetaan niin, että terveydenhuollon ammattihenkilöiden ammattitoiminnan arvioinnista syntyneet kustannukset korvataan valtion varoista. Terveydenhuollon oikeusturvakeskus hankkii palvelut terveydenhuollon ammattihenkilön ammattitoiminnan asianmukaisuuden selvittämiseksi yliopistosta, ammattikorkeakoulusta tai muusta alan koulutusta antavasta koulutusyksiköstä taikka terveydenhuollon toimintayksiköstä. Laki on tarkoitettu voimaan 1.1.2004. Ns. budjettilaki. (STM hallitusneuvos Marja-Liisa Partanen 1607 4350)

Esitys (HE 67/2003 vp) laiksi maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslain muuttamisesta. Maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslain rahoitussäännöksiä selkeytetään ja saatetaan vastaamaan perusturvan etuuksissa tapahtuneita muutoksia. Myös rahoituksen perusturvaosuuden osalta siirrytään tulevan vastuun rahastointiin. Tähän liittyen maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuksen kokonaiskustannusten laskutapaa tarkistetaan. Kokonaiskustannusten perusturvaosuus on 40,4 % ja lisäturvaosuus 59,6 %. Perusturvaosuuden rahoituksessa on Kansaneläkelaitoksen osuus 30,8 prosenttia ja Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen osuus 9,6 % kokonaiskustannuksista. Lisäturvaosuuden rahoituksessa valtion lisäturvaosuus on 27,8 % ja maatalousyrittäjien vakuutusmaksuilla katettava osuus 31,8 % kokonaiskustannuksista. Perusturvan rahastointiin siirtymiseksi Kansaneläkelaitos ja Maatalousyrittäjien eläkelaitos maksavat vuosina 2004-2018 vuosittaista korvausvastuun täydennysmaksua, jolla katetaan ennen vuotta 2004 perusturvan osalta syntynyttä kattamatonta vastuuta. Sen yhteismäärä on keskimäärin 2,8 milj. euroa vuosittain. Laki on tarkoitettu voimaan 1.1.2004. Ns. budjettilaki. (STM hallitussihteeri Jaakko Hannula 1607 3883)

Esitys (HE 68/2003 vp) laiksi tapaturma- ja liikennevakuutuslaitoksilta vuodelta 2004 perittävästä maksusta. Tapaturma- ja liikennevakuutuslaitoksilta sekä maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslaitokselta peritään vuonna 2004 yhteensä 51 600 000 euron suuruinen maksu. Maksusta on tapaturmavakuutuslaitosten osuus 27 100 000 euroa, liikennevakuutuslaitosten 21 700 000 euroa ja maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslaitoksen 2 800 000 euroa. Lailla toteutetaan vuoden 2004 osalta tapaturma- ja liikennevakuutusjärjestelmän täyskustannusvastuu tapaturma- ja liikennevahinkopotilaiden hoidosta julkiselle terveydenhuollolle aiheutuvista kustannuksista. Valtiontaloudellisista syistä maksu ohjataan Kansaneläkelaitokselle pienentämään sairausvakuutuslain 59 §:n 1 momentissa säädettyä valtion takuusuoritusta. Maksun määrä perustuu tapaturma- ja liikennevahinkopotilaiden hoidosta julkiselle terveydenhuollolle aiheutuviksi arvioituihin sairaanhoitokustannuksiin. Laki on tarkoitettu voimaan 1.1.2004. Laki koskee vuotta 2004. Ns. budjettilaki. (STM hallitussihteeri Jaakko Hannula 1607 3883)

Esitys (HE 69/2003 vp) laiksi työttömyysturvalain 9 luvun 3 §:n muuttamisesta. Hallitusohjelman mukaisesti työttömyysturvalakia muutetaan siten, että työmarkkinatukeen sovellettavaa tarveharkintaa lievennetään puolison tulojen osalta korottamalla vähennystä, joka tehdään puolison tuloista ennen tarveharkinnan suorittamista nykyisestä 236 eurosta kuukaudessa 536 euroon kuukaudessa. Laki on tarkoitettu voimaan 1.1.2004. Ns. budjettilaki. (STM hallitussihteeri Marjaana Maisonlahti 1607 3174)

Esitys (HE 70/2003 vp) laiksi aikuiskoulutustuesta annetun lain 12 §:n muuttamisesta. Aikuiskoulutustuesta annettua lakia muutetaan siten, että aikuiskoulutustukea saavien henkilöiden toimeentulon parantamiseksi aikuiskoulutustuen perusosan tasoa korotetaan 60 eurolla kuukaudessa vuoden 2004 tammikuun alusta. Perusosan määrä on siten 500 euroa kuukaudessa. Perusosan määrä nousee 60 euroa kuukaudessa verrattuna vuonna 2003 maksettavaan täysimääräiseen perustukeen. Laki on tarkoitettu voimaan 1.1.2004. Ns. budjettilaki. (STM hallitussihteeri Marjaana Maisonlahti 1607 3174)

Esitys (HE 71/2003 vp) laiksi lapsilisälain 7 §:n muuttamisesta. Lapsilisälakia muutetaan siten, että perheen ensimmäisestä lapsilisään oikeuttavasta lapsesta maksettavan lapsilisän määrää korotetaan nykyisestä 90 eurosta 100 euroon kalenterikuukaudessa. Lisäksi lapsilisän yksinhuoltajakorotusta nostetaan nykyisestä 33,60 eurosta 36,60 euroon. Koska perheen toisesta tai useammasta lapsesta maksettavan lapsilisän määrät säilyvät nykyisen suuruisina, lakia muutetaan teknisesti vielä siten, että nykyisestä tasasuuruisesta sisaruskorotusjärjestelmästä luovutaan ja laissa säädetään erikseen perheen kunkin seuraavan lapsen lapsilisän määrästä. Laki on tarkoitettu voimaan 1.1.2004. Ns. budjettilaki. (STM lakimies Anne Kumpula 1607 2364)

Tasavallan presidentti antoi 18.9.2003 eduskunnalle seuraavat hallituksen esitykset:

Esitys (HE 72/2003 vp) laiksi talousneuvostosta annetun lain 5 §:n muuttamisesta. Talousneuvosto siirretään valtiovarainministeriöstä valtioneuvoston kansliaan. Talousneuvoston sihteeristö on jo vuonna 1997 siirretty pääministerin alaisuuteen eli valtioneuvoston kansliaan. Siirto selkiyttää sihteeristön asemaa ja talousneuvostoa koskevaa valmistelua. (VNK hallintojohtaja Auni-Marja Vilavaara 1602 2026)

Esitys (HE 73/2003 vp) laiksi metsälain muuttamisesta. Metsälakiin lisätään kaksi uutta pykälää. Toisen pykälän mukaan metsäkeskus toimittaa välittömästi alueelliselle ympäristökeskukselle, maanomistajalle sekä tiedossaan olevalle maanomistajan edustajalle ja metsänhakkuuoikeuden haltijalle tiedon metsänkäyttöilmoituksesta, joka kohdistuu alueellisen ympäristökeskuksen metsäkeskukselle toimittamassa asiakirjassa mainittuun liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkaan. Toisen pykälän mukaan maanomistaja tai hänen valtuuttamansa metsänhakkuuoikeuden haltija voi hakea ennakkotietoa metsien monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeästä elinympäristöstä metsänkäyttöilmoituksen kohteena olevassa metsässä. Laki on tarkoitettu voimaan 1.1.2004. (MMM apulaisosastopäällikkö Pentti Lähteenoja 1605 3351)

Esitys (HE 74/2003 vp) laeiksi sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain 4 §:n, sosiaalihuoltolain sekä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 12 §:n muuttamisesta. Sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annettuun lakiin lisätään säännökset mahdollisuudesta järjestää sosiaalipalveluja palvelusetelin avulla. Asiakasmaksulain yleissäännöksen mukaan järjestettäessä palveluja palvelusetelillä palvelun käyttäjän maksettavaksi jäävä omavastuuosuus ei saa ylittää sitä asiakasmaksua, jonka kunta voi periä itse järjestämistään vastaavista palveluista. Sosiaalihuoltolain mukaan kunnan tulee hyväksyä ne palveluntuottajat, joiden palvelun ostamiseen palveluseteliä voidaan käyttää. Kotipalvelujen hankkimiseksi annettavan palvelusetelin arvo määräytyy sosiaalihuoltolakiin sisältyvän erityissäännöksen perusteella. Jatkuvien ja säännöllisten kotipalvelujen palvelusetelin arvo on asiakkaan tuloista riippuen 5-20 euroa tunnilta. Tilapäisten kotipalvelujen ja tukipalvelujen palvelusetelin arvon tulee olla kohtuullinen. Lait on tarkoitettu voimaan 1.1.2004. Ns. budjettilakeja. (STM hallitusneuvos Anne-Marie Brisson 1607 4355)

Esitys (HE 75/2003 vp) 90. Kansainvälisen työkonferenssin hyväksymän työturvallisuutta ja työterveyttä koskevaan yleissopimukseen liittyvän pöytäkirjan hyväksymisestä sekä laiksi pöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta. Työturvallisuutta ja työterveyttä koskevaan yleissopimukseen liittyvän pöytäkirjan tarkoituksena on työtapaturmien ja ammattitautien kirjaamis- ja ilmoittamismenettelyn harmonisoiminen sekä niitä koskevien tilastojen vertailukelpoisuuden parantaminen. Pöytäkirjaan liittyy suositus, jonka tavoitteena on myös mainittujen seikkojen yhdenmukaistaminen. Niin ikään osuustoiminnan edistämistä koskeva suositus pyrkii parantamaan osuuskuntien kilpailukykyä ja työllistämismahdollisuuksia. Lain voimaantulosta on tarkoitus säätää tasavallan presidentin asetuksella. (TM hallitussihteeri Liisa Saastamoinen 1604 8946)

Esitys (HE 76/2003 vp) laiksi luonnonsuojelulain muuttamisesta. Lakiin tehdään uudesta perustuslaista johtuvia muutoksia. Lakia tarkistetaan myös Euroopan yhteisöjen komission Suomelle tekemien huomautusten johdosta. Lisäksi päätösvaltaa siirretään valtioneuvoston yleisistunnolta ympäristöministeriölle ja Suomen ympäristökeskukselta alueellisille ympäristökeskuksille. EY:n luontodirektiivin liitteen IV lajien suojelujärjestelmän tehostamiseksi myös luonnonsuojelualueiden perustamisedellytyksiä tarkistetaan. (YM hallitusneuvos Hannu Karjalainen 1603 9329)

EDUSKUNNAN VASTAUKSET

Tasavallan presidentti vahvisti 18.9.2003 seuraavat lait:

Laki ampuma-aselain muuttamisesta, laki rikoslain 44 luvun 11 §:n muuttamisesta ja laki poliisilain 23 §:n muuttamisesta (HE 5/2003 vp). Ampuma-aselain, rikoslain ja poliisilain muutoksilla säädetään järjestely, jossa kansalaisten hallussa olevat luvattomat ampuma-aseet, aseen osat, patruunat ja erityisen vaaralliset ammukset sekä räjähteet voi luovuttaa poliisille ilman rangaistusuhkaa. Luvattomille ampuma-aseille voi omistaja hakea myös hallussapitolupaa tai hän voi luovuttaa aseet poliisin kautta niiden hankkimiseen luvan saaneelle taikka deaktivoida aseet. Muussa tapauksessa aseet myydään omistajan lukuun poliisin julkisella huutokaupalla. Edellytyksenä on, ettei asetta ole käytetty muun rikoksen kuin luvattoman hallussapidon tekemiseen. Lait tulevat voimaan 1.1.2004. (SM lainsäädäntöneuvos Pertti Normia 1604 2883)

KANSAINVÄLISET ASIAT

Tasavallan presidentti päätti 18.9.2003 seuraavat kansainväliset asiat:

Suurlähettiläs Vesa Tapani Himasen valtuuttaminen toimimaan Suomen pysyvänä edustajana Genevessä Yhdistyneiden Kansakuntien Maailman kauppajärjestössä. (UM ulkoasiainneuvos Christer Michelsson 1605 5410)

Ulkoasiainministeri Erkki Tuomiojan tai hänen estyneenä ollessaan suurlähettiläs Marjatta Rasin valtuuttaminen allekirjoittamaan kidutuksen ja muun julman, epäinhimillisen tai halventavan kohtelun tai rangaistuksen vastaisen yleissopimuksen valinnainen pöytäkirja. (UM lainsäädäntöneuvos Päivi Kaukoranta 1605 5715)

Ulkoasiainministeri Erkki Tuomiojan valtuuttaminen antamaan hajallaan olevien kalakantojen ja laajasti vaeltavien kalakantojen säilyttämistä ja hoitoa koskevien 10.12.1982 tehdyn Yhdistyneiden Kansakuntien merioikeusyleissopimuksen määräysten täytäntöönpanosta tehdyn sopimuksen ratifioimiskirjan tallettamisen yhteydessä sanotun ilmoituksen. Ilmoituksessa mainitaan Suomen luovuttaneen EY:lle toimivallan tietyissä sopimuksen piiriin kuuluvissa asioissa ja vahvistetaan EY:n toimivallan sisältöä koskeva ilmoitus sekä sopimuksen tulkintaa koskeva lausumat, jotka EY tekee ratifioinnin yhteydessä. (UM lainsäädäntöneuvos Sari Mäkelä 1605 5588)

Testaustulosten ja vaatimustenmukaisuudesta esitettyjen todisteiden keskinäisestä tunnustamisesta tehdyn yleissopimuksen ja siihen liittyvän sopimuksen mittauslaitteiden tarkastustulosten vastavuoroisesta hyväksymisestä lakkauttamisen hyväksyminen Wienin valtiosopimusoikeutta koskevan yleissopimuksen 54 artiklan b kohdan nojalla. Euroopan integraation myötä EFTA-maiden Tampereella 15.6.1988 tekemä sopimus ja siihen kuuluva mittalaitteita koskeva sektorisopimus ovat menettäneet merkityksensä. (UM ulkoasiainsihteeri Helena Silvonen 1605 5596)

MUUTA

Tasavallan presidentti päätti 18.9.2003 seuraavat asiat:

Tasavallan presidentti määräsi Ahvenanmaan maakuntalain sosiaalihuoltoa koskevien valtakunnallisten säädösten soveltamisesta Ahvenanmaan maakunnassa annetun maakuntalain muuttamisesta 2 a §:n 3 kohdan raukeamaan ja päätti olla käyttämättä veto-oikeuttaan seuraavien maakuntalakien osalta, jotka näin ollen tulevat voimaan: maakuntalaki maanhankintaoikeudesta ja maanhankintaluvasta, maakuntalaki huoneenvuokralain 2 §:n muuttamisesta, maakuntalaki toimeentulotuesta annetun lain soveltamisesta Ahvenanmaan maakunnassa, maakuntalaki työllistämisestä annetun maakuntalain muuttamisesta, maakuntalaki työnvälityksestä annetun maakuntalain 3 a §:n muuttamisesta, maakuntalaki Ahvenanmaan maakunnan virkamieslain 9 luvun kumoamisesta ja maakuntalaki eroraha-asetuksen soveltamisesta Ahvenanmaan maakunnassa annetun maakuntalain kumoamisesta. (OM erityisasiantuntija Sten Palmgren 1606 7745)

NIMITYSASIAT

Tasavallan presidentti päätti 18.9.2003 seuraavat nimitysasiat:

Nairobissa olevan suurlähetystön päällikön, suurlähettiläs Matti Kääriäisen sivuakkreditointi Eritreaan, Seychelleille ja Ugandaan. (UM ulkoasiainneuvos Christer Michelsson 1605 5410)

Vakuutuspiirin johtaja, yhteiskuntatieteiden maisteri Anneli Taina Etelä-Suomen lääninhallituksen maaherran virkaan viideksi vuodeksi 1.1.2004 alkaen. (SM kansliapäällikkö Pekka Kilpi 1604 2810)

Maaherra, filosofian kandidaatti Pirjo Ala-Kapee-Hakulinen Itä-Suomen lääninhallituksen maaherran virkaan viideksi vuodeksi 1.1.2004 alkaen. (SM kansliapäällikkö Pekka Kilpi 1604 2810)

Maaherra, filosofian tohtori Eino Siuruainen Oulun lääninhallituksen maaherran virkaan 1.1.2004-31.3.2008. (SM kansliapäällikkö Pekka Kilpi 1604 2810)

Maaherra, oikeustieteen tohtori Hannele Pokka Lapin lääninhallituksen maaherran virkaan viideksi vuodeksi 1.1.2004 alkaen. (SM kansliapäällikkö Pekka Kilpi 1604 2810)

VALTIONEUVOSTO

VALTIONEUVOSTON ASETUKSET

Valtioneuvosto antoi 16.9.2003 seuraavat asetukset:

Valtioneuvoston asetus sosiaali- ja terveydenhuollon vuoden 2004 voimavaroista. Kuntien käyttökustannusten valtionosuuden laskennassa käytettävät tekijät ja perustamishankkeiden valtionosuuden määrät hyväksytään. Lisäksi hyväksytään valtionavustuksen määrä erikseen kehittämishankkeisiin ja erikseen perustamishankkeisiin sekä päätetään, että osa kehittämishankkeiden valtionavustuksesta jätetään sosiaali- ja terveysministeriön käytettäväksi. Asetuksessa määritellään myös kehittämishankkeiden valtakunnalliset painopisteet ja kriteerit. Asetus tulee voimaan 1.1.2004. (STM kansliapäällikkö Markku Lehto 1607 3763)

Valtioneuvosto antoi 18.9.2003 seuraavat asetukset:

Valtioneuvoston asetus valtioneuvoston kansliasta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta. Talousneuvoston pääsihteerin muuttuneen roolin ja merkityksen vuoksi pääsihteerin nimittää valtioneuvosto ja pääsihteerille lisätään talousasioiden alivaltiosihteerin arvonimi. Asetus tulee voimaan 1.10.2003. (VNK ylitarkastaja Elisa Kumpula 1602 2294)

Valtioneuvoston asetus rikesakkorikkomuksista annetun asetuksen muuttamisesta. Asetukseen lisätään uusi 13 c §, jossa säädetään rikesakon määräämisestä järjestyslakia (612/2003) koskevista rikkomuksista. Asetus tulee voimaan 1.10.2003. (OM apulaisosastopäällikkö Jan Törnqvist 1606 7700)

Valtioneuvoston asetus valtioneuvoston tietohallinnon johtoryhmästä. Asetus sisältää säännökset johtoryhmän tehtävistä, kokoonpanosta ja toiminnan järjestämisestä. Asetus tulee voimaan 1.10.2003. (VM tietohallintojohtaja Kari Kekki 1603 2126)

Valtioneuvoston asetus eläinlääkäreiden toimituspalkkioista annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta. Eläinlääkäreille eläimistä saatavien elintarvikkeiden elintarvikehygieniasta annetun lain (1195/1996) mukaisesta poronlihan tarkastuksesta maksettavat palkkiot muutettaisiin tuntiperusteiseksi. Palkkioiden määräytymisperusteet ovat muutoin samat kuin nykyisessä asetuksessa. Sen takaamiseksi, että palkkio ei laskisi alle nykyisen palkkion, olisi palkkio vähintään sama kuin nykyinen ruhoperusteinen palkkio. Asetus tulee voimaan 24.9.2003. (MMM hallitussihteeri Timo Rämänen 1605 3406)

Valtioneuvoston asetus metsästysasetuksen 24 §:n muuttamisesta. Hallin eli harmaahylkeen rauhoitusaikaa muutetaan siten, että rauhoitusaika alkaa nykyisen 16.10. sijasta 1.1. Rauhoitusajan muuttamisella mahdollistetaan aikaisempaa laajemmin hallien ammattikalastajille ja kalankasvattajille aiheuttamien vahinkojen estäminen metsästämällä. Metsästystä rajoitetaan edelleen pyyntilupajärjestelmällä. Asetus tulee voimaan 1.10.2003. (MMM ylitarkastaja Sami Niemi 1605 3374)

Valtioneuvoston asetus ajokorttiasetuksen 19 ja 26 §:n muuttamisesta. Ajokorttiasetuksen 19 ja 26 §:n viittauksia yhteisön ajokorttilainsäädäntöön muutetaan. Neuvoston direktiivin 91/439/ETY liite II on korvattu komission direktiivin 2000/56/EY liitteellä II. Komission direktiivin liitteen II vaatimuksesta 6.2.4 ja 6.2.5 saadaan poiketa kahden vuoden ajan voimaantulosta. Direktiivin liitteen II kohdassa 5.2 mainittuja ajokokeessa käytettäviä ajoneuvoja koskevien vaatimusten soveltamisesta saadaan poiketa vuoden 2010 lokakuun alkuun saakka, jos ajoneuvo on hyväksytty kouluajoneuvoksi ennen tämän asetuksen voimaantuloa ja se täyttää tämän asetuksen voimaantullessa voimassa olleet ajokokeessa käytettävää ajoneuvoa koskevat vaatimukset. Asetus tulee voimaan 1.10.2003. (LVM vanhempi hallitussihteeri Eija Maunu 1602 8571)

Valtioneuvoston asetus aluksen miehityksestä, laivaväen pätevyydestä ja vahdinpidosta annetun asetuksen 24 ja 31 §:n muuttamisesta. Asetuksella saatetaan alusten suomalaisten päälliköiden ja konepäälliköiden pätevyysvaatimukset vastaamaan kansainvälisen merenkulkijoiden koulutusta, pätevyyskirjoja ja vahdinpitoa koskevan yleissopimuksen (STCW) määräyksiä, sellaisena kuin sopimus on tarkistettuna vuonna 1995. Kokemusten mukaan STCW-yleissopimusta tiukemmat kansalliset säännökset aiheuttavat yleisesti ottaen ongelmia, vaikka poikkeukset ovatkin sallittuja. Asetus tulee voimaan 15.10.2003. (LVM hallitussihteeri Pekka Kouhia 1602 8612)

VALTIONEUVOSTON PÄÄTÖKSET

Valtioneuvosto teki yleisistunnossa 18.9.2003 seuraavat päätökset:

Päätös hyväksyä Franklin Dehoussen nimittäminen Euroopan yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen jäseneksi jäljellä olevaksi toimikaudeksi 31.8.2004 saakka. (VNK EU-sihteeristön päällikkö Antti Peltomäki 1602 2180)

Päätös nimittää torjunta-ainelautakuntaan Suomen ympäristökeskuksen edustajan varajäsenen ylitarkastaja Sari Aution tilalle ylitarkastaja Riitta Silvo 28.2.2005 päättyväksi toimikaudeksi. (MMM ylitarkastaja Sinikka Saari 1605 4291)

Päätös olla ryhtymättä toimenpiteisiin Classic Radio Oy:lle, Radio Paitapiiska Oy:lle ja Suomen Sävelradio Oy:lle myönnettyjen toimilupien peruuttamiseksi. Suunniteltuun omistajanvaihdokseen ei katsota sisältyvän sellaisia viestinnän keskittymisen tai sananvapauden kannalta kielteisiä seikkoja, jotka antaisivat aiheen toimiluvan peruuttamiseen. (LVM neuvotteleva virkamies Elina Normo 1602 8463)

Päätös myöntää Fingrid Oyj:lle lunastuslupa ja ennakkohaltuunottolupa omaisuuden lunastamiseksi Varkauden kaupungissa ja Joroisten kunnassa sijaitsevien kiinteistöjen alueille rakennettavaa 110 kV sähkönsiirtojohtoa varten (Huutokoski-Varkaus C). (KTM ylitarkastaja Osmo Haltia 1606 4785)

Päätös asettaa rintamaveteraaniasiain neuvottelukunta 1.10.2003 alkavaksi kolmivuotiskaudeksi. Kokoonpano (varajäsenet suluissa): puheenjohtaja: kehitysjohtaja Klaus Halla (vanhempi hallitussihteeri Juha Rossi) sosiaali- ja terveysministeriö; varapuheenjohtaja: apulaisjohtaja Pirjo Korteala (toimistopäällikkö Veikko Havo) Valtiokonttori; jäsenet: budjettineuvos Pertti Tuhkanen (budjettineuvos Raija Koskinen) valtiovarainministeriö, kehityspäällikkö Sirkka-Liisa Karhunen (kehityspäällikkö Rolf Eriksson) Suomen Kuntaliitto, kansanedustaja Jukka Vihriälä (kansanedustaja Riikka Moilanen-Savolainen) Suomen Keskusta r.p., toiminnanjohtaja Pertti Paakkinen (eläkkeensaaja Kaija Haajanen) Suomen Sosialidemokraattinen Puolue r.p., kansanedustaja Paula Risikko (kansanedustaja Eero Akaan-Penttilä) Kansallinen Kokoomus r.p., jaostosihteeri Lauri Suoranta (kehittämispäällikkö Paula Ojala-Ruuth) Vasemmistoliitto r.p., pääsihteeri Tiina Kivinen (yhteiskuntatieteiden lisensiaatti Raimo Tuomainen) Vihreä Liitto r.p., kansanedustaja Leena Rauhala (apulaisjohtaja Juhani Ketola) Suomen Kristillisdemokraatit r.p., kansanedustaja Pehr Löv (konsuli Bob Biaudet) Ruotsalainen Kansanpuolue r.p., puheenjohtaja Onni Toljamo (toimitusjohtaja Reino Toivio) Rintamaveteraaniliitto r.y., puheenjohtaja Veli Matti Huittinen (pääsihteeri Juhani Saari) Sotainvalidien Veljesliitto r.y., puheenjohtaja Ilmi Harska (varapuheenjohtaja Wilma Eho) Rintamanaisten Liitto r.y. ja puheenjohtaja Aarno Lampi (järjestöpäällikkö Markku Seppä) Suomen Sotaveteraaniliitto r.y.; asiantuntija: toiminnanjohtaja Pirjo Pekonen (puheenjohtaja Pentti Lehtimäki) Kaatuneitten Omaisten liitto r.y. (STM hallitussihteeri Arita Kaario 1607 3792)

Valtioneuvosto lähetti eduskunnalle 18.9.2003 seuraavat Euroopan unionin säädösehdotuksia koskevat valtioneuvoston kirjelmät:

Valtioneuvoston kirjelmä (U 31/2003) eduskunnalle ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi (sopimattomat kaupalliset menettelyt). Direktiivin tarkoituksena on yhdenmukaistaa sopimattomia kaupallisia menettelyjä, erityisesti harhaanjohtavaa tai aggressiivista markkinointia, koskevat kansalliset lait. Direktiivi koskisi vain sellaisia menettelyjä, jotka vahingoittavat kuluttajien taloudellisia etuja. Eettisesti arveluttavat menettelyt, kuten tiettyä kansanryhmää loukkaava tai halventava mainonta, jäisi kansallisten lakien varaan. Direktiivi perustuu sopimattomat menettelyt kieltävään yleislausekkeeseen, jonka sisällön ja merkityksen selventämiseksi annetaan yksityiskohtaisia ja kattavia määritelmiä, täydentäviä säännöksiä ja esimerkkejä sopimattomista menettelyistä. Direktiivi olisi täysharmonisoiva, ja se sisältää ns. lainsäädäntöjen vastavuoroisen tunnustamisen periaatteen. (OM lainsäädäntöneuvos Marjo Lahelma 1606 7672)

Valtioneuvoston kirjelmä (U 32/2003) eduskunnalle ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi (teollis- ja tekijänoikeuksien noudattamisen varmistaminen). Direktiivin tavoitteena on yhtenäistää kansallisten seuraamusjärjestelmien erot teollis- ja tekijänoikeuksien loukkausten ja tavaroiden laittoman valmistamisen torjumiseksi yhteisön alueella. (OPM johtaja Jukka Liedes 1607 7481)

Valtioneuvoston kirjelmä (U 33/2003) eduskunnalle ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi (rehuhygieniaa koskevista vaatimuksista). Ehdotuksen tarkoituksena on muodostaa yhtenäiset säännöt rehuhygieniaa koskevista vaatimuksista. Rehualan toimijoiden rekisteröintivaatimus laajennetaan koskemaan kaikkia toimijoita mukaan lukien alkutuotanto. Rekisteröintivaatimus edesauttaa osaltaan rehujen jäljitettävyyttä. (MMM maatalousneuvos Päivi Mannerkorpi 1605 2692)

Valtioneuvoston kirjelmä (U 34/2003) eduskunnalle Euroopan unionin neuvoston päätöksestä allekirjoittaa epäpuhtauksien päästöjä ja siirtoja koskevista rekistereistä tehty YK:n Euroopan talouskomission pöytäkirja (päästöjä ja siirtoja koskeva pöytäkirja). Pöytäkirjalla toteutetaan lähinnä Århusin yleissopimuksen 5. artiklan velvoitteita, jotka koskevat viranomaisten velvollisuutta tuottaa tietoa ympäristöstä ja saattaa se kansalaisten saataville sähköisesti. Pöytäkirja koskee ensimmäisessä vaiheessa päästöjä ilmaan ja veteen sekä laitoskokonaisuudesta tapahtuvia jätteiden siirtoja. Toiminnanharjoittajilla on velvollisuus tuottaa tietoa päästöistä ja jätteiden siirrosta ja varmistaa tuottamien tietojen laatu. Viranomaisten tulee perustaa rekisteri, jota yleisö voi käyttää. Sopimuksen mukaan kansalaisilla on oikeus vaikuttaa rekisterin suunnitteluun ja sen muuttamiseen. (YM ympäristöneuvos Markku Hietamäki 1603 9703)

RAHA-ASIAT

Valtioneuvoston raha-asiainvaliokunta puolsi istunnossaan 17.9.2003 seuraavia asioita:

Vuoden 2003 talousarvion momentin 28.99.63 (Verosta vapautuksen johdosta takaisin maksetut verot) arviomäärärahan ylittäminen 7 300 000 eurolla. Määrärahaa, josta tullilaitoksen käyttöön on osoitettu 3 200 000 euroa, saa käyttää muun muassa tullilaitoksen maksamien verojen, tullien ja muiden maksujen palautuskorkojen maksamiseen. Ylityksen jälkeen tullilaitoksen käyttöön on osoitettavissa yhteensä 10 500 000 euroa. Uuden autoverolain (266/2003) muutosten vuoksi palautettavia autoveroja ja niiden palautuskorkoja on poikkeuksellisen paljon. Kyseiseltä momentilta palautuskorkoja on maksettu jo noin 5 226 900 euroa. Arvioitu kokonaistarve palautuskorkojen maksamiseen on noin 8 900 000 euroa. Tullilaitoksen käyttöön osoitettava kokonaismääräraha, 10 500 000 euroa, kattaa momentin muutkin käyttökohteet. (VM neuvotteleva virkamies Sirkka-Liisa Heino 1603 3153)

Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän omistamaa Päivärinteen sairaalaa koskeva valtionosuuden palauttaminen. PohjoisPohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymälle annettaan päätös, että kuntayhtymää ei määrätä palauttamaan valtionosuutta vastaavaa suhteellista osaa omaisuuden käyvästä arvosta valtiolle sen johdosta, että kuntayhtymä ei ole tehnyt ilmoitusta Päivärinteen sairaalan tilojen käyttötarkoituksen muutoksista sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain 30 §:n mukaisessa kuuden kuukauden määräajassa. Sairaanhoitopiirin kuntayhtymälle annetaan myös päätös, että kuntayhtymää ei määrätä palauttamaan valtionosuutta vastaavaa suhteellista osaa omaisuuden käyvästä arvosta valtiolle sen johdosta, että Muhoksen kunta on luovuttanut kuntayhtymältä vuokraamansa Päivärinteen sairaalan tilat takaisin kuntayhtymälle ja osa Päivärinteen sairaala-alueen rakennusten tiloista on jäänyt tyhjilleen ja kuntayhtymä on luovuttanut osan tiloista yksityiseen sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaa tukevaan käyttöön. Lisäksi kuntayhtymälle annetaan ennakkotieto, jonka mukaan kuntayhtymää ei määrätä palauttamaan valtionosuutta vastaavaa suhteellista osaa omaisuuden käyvästä arvosta valtiolle, jos kuntayhtymä luovuttaa Päivärinteen sairaalan vuonna 1991 valmistuneen lisärakennuksen kokonaan omistamalleen kiinteistöyhtiölle. Ennakkotiedon ehdoksi esitetään, että jos kiinteistöyhtiön omistus tai lisärakennuksen käyttötarkoitus muuttuu, kuntayhtymän tulee tehdä muutoksesta sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain 30 §:n mukainen ilmoitus sosiaali- ja terveysministeriöön. (STM yliinsinööri Olli Saarsalmi 1607 3186)

Avustuksen myöntäminen Pietarin lounaisen jätevedenpuhdistamon rakentamiseen. SWTP Construction Oy:lle myönnetään 10 miljoonan euron avustus Pietarin lounaisen jätevedenpuhdistamon rakentamiseen. Avustus kohdistuu suomalaisiin laitehankintoihin ja hankintapalveluihin. Avustus on osa Pietarin vesilaitoksen hallinnoimaa hanketta, jonka kustannusarvio on noin 190 miljoonaa euroa. Hanke rahoitetaan kansainvälisillä lainoilla, avustuksilla, pääomasijoituksilla sekä paikallisella rahoituksella. (YM neuvotteleva virkamies Kristiina Isokallio 1603 9508)

Ympäristöministeriön päätös omistusasuntolainojen valtiontakausten jakautumisesta. Päätöksellä määrätään valtiontakausten jakautumisesta lainanmyöntäjien kesken. Lainanmyöntäjille osoitetaan lisää valtuutta 172 miljoonaa euroa. (YM ylitarkastaja Jorma Pietiläinen 1603 9648)

HALLITUKSEN NEUVOTTELUT

HALLITUKSEN ILTAKOULU 17.9.2003

Politiikkaohjelmilla tehostetaan hallitusohjelman toteuttamista

Hallitus on käynnistänyt hallitusohjelman laajat politiikkaohjelmat. Ne kokoavat yhteen eri hallinnonalojen toimenpiteet työllisyyden, yrittäjyyden, tietoyhteiskunnan ja kansalaisvaikuttamisen edistämiseksi.

Hallitus käsitteli keskiviikkona 17. syyskuuta iltakoulussaan hallitusohjelman toteuttamista täsmentävää strategia-asiakirjaa, joka sisältää hallinnonalarajat ylittävät politiikkaohjelmat. Näiden lisäksi asiakirjaan on sisällytetty hallituksen erityisseurannassa olevat muut hallinnonalarajat ylittävät politiikat.

Hallituksen strategia-asiakirjan käyttöönotto on osa ohjelmajohtamismallia, jolla tehostetaan hallitusohjelman toimeenpanoa ja seurantaa. Sen avulla hallitus kokoaa teemoittain yhteen toimenpiteitä ja voimavaroja ja arvioi niiden tehokkuutta ja vaikuttavuutta sekä suuntaa niitä tarvittaessa uudelleen. Tarkoituksena on ohjata valtionhallinto toteuttamaan tehokkaasti hallituksen päätavoitteita.

Ohjelmajohtaminen tarjoaa myös tehokkaan yhteistoimintamallin eri hallinnonalojen välille. Siihen kytkeytyvät budjettiehdotukset valmistellaan ja käsitellään budjetti- ja kehysmenettelyn yhteydessä.

Hallituksen strategia-asiakirja 2003 on valmisteltu valtioneuvoston kanslian ja ministeriöiden yhteistyönä. Politiikkaohjelmien osalta strategia-asiakirjan laadintaa ovat johtaneet koordinoivat ministerit ja ministeriryhmät sekä kunkin politiikkaohjelman ohjelmajohtajat.

Hallituksen strategia-asiakirja on nyt laadittu ensimmäistä kertaa. Tulevina vuosina strategia-asiakirja tarkistetaan kehyspäätöksen yhteydessä ja sen laadinta yhteensovitetaan vuosittaiseen talousarvioprosessiin.

Hallitus vahvistaa strategia-asiakirjansa ensi viikolla valtioneuvoston yleisistunnossa.

Lisätietoja: valtioneuvoston kanslian valtiosihteeri Risto Volanen, p. (09) 1602 2006 ja tiedotuspäällikkö Asko Mattila, valtioneuvoston tiedotusyksikkö, p. (09) 1602 2012

Hallitus ei esitä vaalien yhdistämistä

Hallitus sopi iltakoulussa keskiviikkona 17. syyskuuta, ettei se esitä kunnallisvaalien toimittamista europarlamenttivaalien yhteydessä vuonna 2004.

Hallitus pitää kuitenkin tärkeänä, että kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelman puitteissa selvitetään mahdollisuudet yhdistää toisiinsa yleisiä vaaleja ja neuvoa-antavia kansanäänestyksiä. Samoin kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelman puitteissa tulee ryhtyä toimiin erityisesti vuoden 2004 europarlamenttivaalien äänestysaktiivisuuden kohottamiseksi.

Kunnallis- ja europarlamenttivaalien yhdistämistä ehdotti kuusi Euroopan parlamentin jäsentä heinäkuussa. Oikeusministeriö pyysi ehdotuksesta lausuntoja puolueilta, sisäasiainministeriöltä ja Suomen Kuntaliitolta. Eduskunnassa edustettuina olevat puolueet eivät kannattaneet vaalien yhdistämistä vuonna 2004 eikä myöskään pysyvästi. Muilta puolueilta yhdistäminen sai sekä kannatusta että vastustusta. Suomen Kuntaliitto ei kannattanut yhdistämistä. Sisäasiainministeriö piti mahdollisena, että vaalit yhdistettäisiin vuonna 2004, mutta vaalien pysyvä yhdistäminen ei olisi ministeriön mielestä tarkoituksenmukaista.

Lisätietoja: vaalijohtaja Arto Jääskeläinen, oikeusministeriö, p. (09) 1606 7572

HALLINNON JA ALUEKEHITYKSEN MINISTERITYÖRYHMÄ 18.9.2003

Hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmä linjasi aluekeskusohjelman jatkon:

Kaikki alueet jatkavat, ohjelmaan ei nimetä uusia alueita

Hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmä (HALKE) linjasi kokouksessaan 18.9.2003 periaatteet, joiden mukaisesti aluekeskusohjelmaa toteutetaan ohjelmakaudella 2004-2006. Alueet on nimetty ohjelmaan vuoden 2003 loppuun, minkä vuoksi valtioneuvosto päättää vielä tämän vuoden lopulla ohjelmassa jatkavista alueista ja ohjelman toteutuksessa noudatettavista periaatteista. HALKE:n periaatepäätös ohjaa valmistelua ohjelman koordinoinnista vastaavassa sisäasiainministeriössä ja alueilla.

Periaatepäätöksen mukaan kaikki ohjelmaan nimetyt alueet jatkavat vuoden 2006 loppuun eikä uusia alueita nimetä ohjelmaan. Sen sijaan vahvistetaan ohjelman alueellista vaikuttavuutta tukemalla ohjelma-alueiden ulkopuolisten seutujen verkottumista aluekeskuksiin niiden elinkeinopolitiikan ja palvelujen kehittämistä tukevissa tavoitteissa.

Hallitusohjelman tavoitteita noudattaen aluekeskusohjelman toteutuksessa painottuvat alueellisen vaikuttavuuden laajentamisen lisäksi seudullisen yhteistyön vahvistaminen strategisessa suunnittelussa, elinkeinopolitiikassa, palvelujen tuotannossa ja päätöksenteossa, kuntien, yritysten, oppi- ja tutkimuslaitosten yhteistyö aluekeskusten elinvoiman kokonaisvaltaisessa kehittämisessä ja erityisesti yritystoiminnan ja työllisyyden edellytysten parantamisessa, alueiden omiin vahvuuksiin perustuva erikoistuminen ja aluekeskusten keskinäisen verkoston vahvistaminen. Aluekeskusohjelman ulkopuolella aikanaan jääneet, mutta siihen verkottuneet seudut voivat siten jatkaa verkottunutta kehittämistyötään.

HALKE:n periaatepäätöksen perusteella aluekeskus- ja kaupunkipolitiikan kokonaisuuden osana tuetaan myös kaupunkiohjelmien toteutusta pääkaupunkiseudulla sekä sen vaikutuspiirissä olevilla seuduilla (Lohjan seutu ja Keski-Uudenmaan kuntien KUUMA -ryhmä). Ohjelman toteutusta ja sen arviointia eriytetään jatkossa tunnistamaan myös aiempaa selkeämmin pääkaupunkiseudun ulkopuolisten suurten aluekeskusseutujen ja niille keskittyneen osaamisen merkitys koko aluekeskusverkoston kehittymiselle.

Valtioneuvosto tulee antamaan aluekeskusohjelman ulkopuoliseen arviointiin perustuen palautetta ohjelma-alueille siitä, miten ohjelman toteutuksessa on vuosina 2001-2003 edetty. Ohjelman perusrahoituksella voidaan myös erityisesti tukea sellaisten kaupunkiseutujen kehittämisponnisteluja, jotka ovat jo ohjelman alkuvaiheessa kyenneet toteuttamaan lupaavia, muillekin seuduille esimerkkiä tarjoavia käytäntöjä.

Lisätietoja: ylijohtaja Veijo Kavonius, (09) 1604 4506 ja projektijohtaja Ulla-Maija Laiho, (09) 1604 3430, sisäasiainministeriö

LUOVUTETUT MIETINNÖT

Tuomareiden kielitaitotyöryhmän mietintö luovutettiin 16.9.2003 oikeusministeriölle. Työryhmä ehdottaa tuomareiden kielitaitoa koskevien säännösten uudistamista. Tarkoituksena on asettaa tuomareille sellaiset suomen ja ruotsin kielen taitoa koskevat kelpoisuusvaatimukset, että tuomioistuimet pystyvät toiminnassaan takaamaan molempien kieliryhmien oikeusturvan 1.1.2004 voimaan tulevan uuden kielilain mukaisesti. Työryhmän lähtökohtana on, että kaksikielisessä tuomioistuimessa on useammin tarvetta käyttää molempia kieliä kuin yksikielisessä tuomioistuimessa. Tämän vuoksi on perusteltua asettaa kaksikielisen tuomioistuimen tuomareille laajemmat kielitaitoa koskevat kelpoisuusvaatimukset. Kuitenkin myös yksikielisen tuomioistuimen on huolehdittava oikeusturvan toteutumisesta esimerkiksi silloin, kun asianosaiset ovat erikielisiä. Tämä edellyttää vähintään toisen kielen tyydyttävää taitoa. Lisätietoja antavat työryhmän puheenjohtaja, hallitusneuvos Heikki Liljeroos, p. (09) 1606 7608 ja työryhmän sihteeri, erityisasiantuntija Paulina Tallroth, p. (09) 1606 7726 oikeusministeriöstä.

Selvitys "Oikeusturvan toteutuminen vakuutusoikeudessa" luovutettiin 17.9.2003 oikeusministeriölle. Selvityksen mukaan lääketieteellisen arvioinnin avoimuutta olisi lisättävä ja sen merkitystä vahvistettava käsiteltäessä työkyvyttömyyseläkettä ja tapaturmavakuutusta koskevia valituksia vakuutusoikeudessa. Lääketieteellisen arvioinnin uudistamisen lisäksi muun muassa suullisia käsittelyjä olisi lisättävä, päätösten perusteluja kehitettävä sekä käsittelyä nopeutettava. Jotkin vakuutusoikeuden vakiintuneet käytännöt täyttävät selvityksen mukaan vain vaivoin oikeusturvan vähimmäisvaatimukset. Selvästi perusoikeuksien ja ihmisoikeussopimusten kanssa ristiriidassa olevia menettelyjä ei kuitenkaan havaittu. Lisätietoja antaa vastaava tutkija Maija Sakslin, p. 020 434 1928 Kansaneläkelaitokselta.

Raportti VTT:n mineraalitekniikan tutkimusryhmän kehittämisvaihtoehdoista luovutettiin 16.9.2003 kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkariselle. Selvitysmies päätyi esittämään kahta vaihtoehtoista ratkaisua. Ensisijaisesti VTT:n mineraalitekniikan tutkimusryhmää tulisi lähteä kehittämään osana Geologian tutkimuskeskuksen toiminnallista kokonaisuutta. GTK tarjoaa tutkimusryhmän kehittymiselle parhaat edellytykset ja on myös henkilökunnan ja asiakkaiden suosima vaihtoehto. Edellytyksenä tälle ratkaisulle on, että GTK saa riittävät lisäresurssit uuden kokonaisuuden kehittämiseen. Kustannuksiltaan vaihtoehto on todennäköisesti kallein. Toissijainen vaihtoehto painottaa yritystoiminnan kehittämistä. Siinä tutkimusryhmän toiminta myydään tai yhtiöitetään avoimen tarjouskilpailun kautta. Lisätietoja antaa selvitysmies Kimmo Halme, p. (09) 1606 3683 kauppa- ja teollisuusministeriöstä.

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.