Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

Valtioneuvoston viikko 36/2003

Liite: Valtioneuvoston periaatepäätös kansallisesta tietoturvallisuusstrategiasta

Oikaisu: Oikaisu valtioneuvoston viikkoon nro 35/2003

TASAVALLAN PRESIDENTTI

HALLITUKSEN ESITYKSET

Tasavallan presidentti antoi 5.9.2003 eduskunnalle seuraavat hallituksen esitykset:

Esitys (HE 40/2003 vp) laeiksi rikoslain 34 a luvun 1 ja 4 §:n muuttamisesta ja rikoslain muuttamisesta annetun lain 34 luvun 12 §:n muuttamisesta. Rikoslain säännöksiä terrorismirikoksista muutetaan niin, että eräät niissä viitattuihin rangaistussäännöksiin myöhemmin tehdyt muutokset otetaan huomioon. Lisäksi muutetaan rikoslain muuttamisesta 30.12.1998 annettuun lakiin sisältyvän pykälän numerointia. Muutos on tarpeen, jotta laki voidaan saattaa voimaan. (OM lainsäädäntöneuvos Jukka Lindstedt 1606 7725)

Esitys (HE 41/2003 vp) laeiksi seutuvaltuustokokeilusta ja seutuyhteistyökokeilusta annetun lain muuttamisesta. Kyseessä on määräaikainen kokeilulaki, jonka tarkoituksena on hankkia kokemuksia seudullisesta kansanvaltaisesta ja ylikunnallisesta päätöksenteosta ja sen vaikutuksista julkisten palvelujen rahoitukseen, järjestämiseen, saatavuuteen ja laatuun sekä kunnallishallintoon. Lakia voidaan soveltaa seutuyhteistyökokeilulain mukaisilla kokeiluseuduilla. Kokeiluseuduille tulee mahdolliseksi siirtää tehtäviään seudun kattavalle asukkaiden välittömillä vaaleilla valitsemalle seutuvaltuustolle seutuyhteistyökokeilusta annetun lain mukaisesti. Kokeiluseudun kunnat sopivat seutuvaltuuston perustamisesta ja valtioneuvosto vahvistaa sopimuksen. Seutuvaltuustolle siirrettävien tehtävien tulee olla merkitykseltään laajakantoisia ja keskeisiä seudun ja sen kuntien palvelujen järjestämisen, talouden tai kehittämisen kannalta. Seutuvaltuusto päättää seudun hallinnon toiminnan ja talouden keskeisistä tavoitteista, tarpeellisista hallintosäännöistä ja muista johtosäännöistä, vuotuisesta talousarviosta ja määrärahojen jakamisesta. Seutuvaltuustossa on vähintään 27 ja enintään 85 jäsentä ja vähintään yksi jäsen seudun jokaisesta kunnasta. Samalla pidennetään seutuyhteistyökokeilulain voimassaoloaikaa vuoden 2012 loppuun, koska sen voimassaolo on edellytys seutuvaltuustokokeilulle. (SM kehittämispäällikkö Teemu Eriksson 1604 2526)

TASAVALLAN PRESIDENTIN ASETUKSET

Tasavallan presidentti antoi 5.9.2003 seuraavat asetukset:

Tasavallan presidentin asetus Kirgistanin kanssa Suomen apua ympäristön tilan seurannasta ja ympäristöhallinnon kehittämisestä Kirgistanin tasavallassa tehdyn sopimuksen voimaansaattamisesta. Sopimus tulee voimaan 12.9.2003. Sopimuksen kohteena olevan Suomen rahoittaman hankkeen tarkoituksena on ympäristön tilan seurannan ja ympäristöhallinnon kehittäminen Kirgistanissa mm. kehittämällä ympäristölupajärjestelmää, vahvistamalla Chun alueen ympäristönseurantajärjestelmiä, kehittämällä alueellisia ympäristölaboratorioita ja edistämällä eri viranomaisten välistä yhteistyötä Chun alueella. Hankkeeseen sisältyy Kara Baltan uraanikaivoksen radioaktiivisten jätteiden vaikutusten selvittäminen lentomittauksin. Asetus tulee voimaan 12.9.2003. (UM lähetystöneuvos Ari Heikkinen 1605 6092)

KANSAINVÄLISET ASIAT

Tasavallan presidentti päätti 5.9.2003 seuraavat kansainväliset asiat:

Kannettavien ampuma-aseiden tarkastusleimojen vastavuoroista hyväksymistä koskevalla sopimuksella perustetun kansainvälisen komission XXVII istunnossa tehtyjen päätösten hyväksyminen. Hyväksytyt 11 päätöstä ovat luonteeltaan teknisiä standardeja, jotka ovat yleiseltä merkitykseltään vähäisiä. (SM ylitarkastaja Mika Lehtonen 1604 2354)

VALTIONEUVOSTO

VALTIONEUVOSTON ASETUKSET

Valtioneuvosto antoi 4.9.2003 seuraavat asetukset:

Valtioneuvoston asetus pelastustoimesta. Asetuksella säädetään sisäasiainministeriön ja lääninhallituksen tehtävistä pelastustoimessa, pelastustoimen neuvottelukunnan asettamisesta ja kokoonpanosta, alueen pelastustoimen tehtävistä, muiden viranomaisten osallistumisesta pelastustoimeen ja virka-avusta. Lisäksi säädetään vapaaehtoisten osallistumisesta pelastustoimeen, pelastustoimen tehtävien kelpoisuusehdoista, pelastussuunnitelmista, palotarkastuksista, väestönsuojan koosta, sijainnista, rakenteesta ja väestönsuojien käyttöönotosta sekä pelastustoimen ammatillista koulutusta antamaan valtuutetun oppilaitoksen tutkintolautakunnasta ja Euroopan yhteisön lainsäädännön alaan kuuluvasta nuohoojan ammattipätevyyden tunnustamisesta. Asetuksella kumotaan kunnan palokunnan sivutoimiseen ja sopimuspalokunnan sammutus- ja pelastustyöhön osallistuvan henkilöstön koulutusvaatimuksista annettu sisäasiainministeriön asetus (873/2001). Asetus tulee voimaan 1.1.2004. (SM pelastusylijohtaja Pentti Partanen 1604 2960)

Valtioneuvoston asetus hedelmän- ja vihannestuottajaorganisaatioiden toimintaohjelmasta ja -rahastosta sekä taloudellisesta tuesta. Asetus sisältää täytäntöönpanosäädökset neuvoston asetuksessa (EY) N:o 2200/96 ja komission asetuksessa (EY) N:o 1433/2003 säädetyistä tuottajaorganisaation toimintaohjelmasta ja -rahastosta sekä toimintaohjelman toteuttamiskuluihin maksettavasta yhteisön taloudellisesta tuesta, jäljempänä rahastotuki. Rahastotukea koskevat yksityiskohtaiset säännöt on aiemmin annettu komission asetuksella (EY) N:o 609/2001, joka on nyttemmin kumottu ja korvattu uudella komission asetuksella (EY) N:o 1433/2003. Suomessa on vuodesta 1997 alkaen maksettu rahastotukea hyväksyttyjen tuottajaorganisaatioiden tai tuottajaorganisaatioiden liittojen toimintaohjelmien toteuttamiskuluihin. Toimintaohjelmat kestävät kolmesta viiteen vuoteen, ja tuki maksetaan kultakin ohjelman täytäntöönpanovuodelta erikseen. Rahastotuen suuruus määräytyy tuottajaorganisaation kaupan pidetyn tuotannon arvon perusteella. Tuki on yhtä suuri kuin tuottajaorganisaation jäseniltä toimintarahastoon kerätyt maksut, mutta samalla tukea voi kuitenkin saada enintään määrän, joka vastaa 4,1 prosenttia kaupan pidetyn tuotannon arvosta. Asetuksella kumotaan valtioneuvoston asetus (469/2001). Asetus tulee voimaan 10.9.2003. (MMM vanhempi hallitussihteeri Heikki Koponen 1605 4262)

Valtioneuvoston asetus eräiden kalastusalusten turvallisuudesta annetun asetuksen 2 §:n muuttamisesta. Asetuksella pannaan täytäntöön neuvoston direktiivin 97/70/EY muuttamisesta annettu komission direktiivi 2002/35/EY yhdenmukaistetun turvallisuusjärjestelmän luomisesta kalastusaluksille, joiden pituus on 24 metriä tai enemmän. Asetus tulee voimaan 1.10.2003. (LVM hallitussihteeri Pekka Kouhia 1602 8612)

Valtioneuvoston asetus alailmakehän otsonista. Asetuksessa säädetään alailmakehän otsonipitoisuuksia koskevista tiedotus- ja varoituskynnyksistä, otsonipitoisuuksien tavoitearvoista vuodelle 2010 ja tavoitteista pitkälle ajalle, otsonipitoisuuksien seurantamenetelmistä, väestölle tiedottamisesta sekä suunnitelmien ja ohjelmien laatimisesta ja toimeenpanemisesta tavoitearvot ylittävien pitoisuuksien alentamiseksi. Asetuksella pannaan täytäntöön Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/3/EY ilman otsonista. Asetus tulee voimaan 9.9.2003. (YM hallitussihteeri Oili Rahnasto 1603 9492)

Valtioneuvoston asetus ilmanlaadusta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta. Asetuksessa säädetään niistä muutoksista, joita alailmakehän otsonista annetun valtioneuvoston asetuksen säätäminen aiheuttaa ilmanlaadusta annettuun valtioneuvoston asetukseen (711/2001). Asetus tulee voimaan 9.9.2003. (YM hallitussihteeri Oili Rahnasto 1603 9492)

VALTIONEUVOSTON PÄÄTÖKSET

Valtioneuvosto teki yleisistunnossa 4.9.2003 seuraavat päätökset:

Päätös asettaa tietoyhteiskuntaneuvosto pääministeri Matti Vanhasen hallituskauden loppuun. Neuvosto toimii tietoyhteiskunnan kehittämistä ohjaavana neuvottelu- ja koordinointielimenä asianomaisten hallinnonalojen välillä sekä hallinnon, järjestöjen ja elinkeinoelämän kesken. Puheenjohtaja: pääministeri Matti Vanhanen; varapuheenjohtaja: liikenne- ja viestintäministeri Leena Luhtanen; jäsenet: puolustusministeri Seppo Kääriäinen, toinen valtiovarainministeri Ulla-Maj Wideroos, opetusministeri Tuula Haatainen, varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen Suomen Kuntaliitto, puheenjohtaja, kansanedustaja Henrik Lax Svenska Finlands Folkting, maakuntajohtaja Esko Lotvonen Lapin liitto, pääsihteeri Eeva Kuuskoski Mannerheimin Lastensuojeluliitto, toimitusjohtaja Reijo Svento Tietoliikenteen ja tietotekniikan keskusliitto FiCom ry, toimitusjohtaja Lauri A. Laitinen Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri, pääjohtaja Vappu Taipale Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Stakes, pääjohtaja Jorma Huuhtanen Kansaneläkelaitos, pääjohtaja Kirsi Lindroos Opetushallitus, toiminnanjohtaja Paula Yliselä Maaseudun Sivistysliitto ry, pääsihteeri Jorma Turunen Työväen Sivistysliitto TSL ry, johtaja Kristiina Laurila Teknologian kehittämiskeskus Tekes, pääjohtaja Heli Jeskanen-Sundström Tilastokeskus, projektijohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra, toiminnanjohtaja Aatto J. Repo Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry TIEKE, osastopäällikkö Hannele Pohjola Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliitto TT, toimitusjohtaja Liisa Nakari Tietoalojen Liitto ry, puheenjohtaja Markku Markkula AKAVA ry/TEK, kehittämispäällikkö Eija Hietanen Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry, johtaja Leila Kurki Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry, johtaja Risto Suominen Suomen Yrittäjät, pääsihteeri Sinikka Turunen Suomen Kuluttajaliitto ry, televisiotoiminnan johtaja Olli-Pekka Heinonen Yleisradio Oy, Senior Vice President Tarja Pääkkönen Nokia Group, toimitusjohtaja Anni Vepsäläinen TeliaSonera, toimitusjohtaja Veli-Matti Mattila Elisa Oyj, konsernijohtaja Jorma Kielenniva Novo Group Oyj, johtava konsultti Ritva Elonen TietoEnator Oyj, kehittämisjohtaja Matti Korkeela Osuuspankkikeskus, hallintojohtaja Riitta Laitasalo Kesko Oyj, johtaja Kerstin Rinne SanomaWSOY Oyj, johtaja Jorma Miettinen Alma Media Oyj/MTV Oy, toimitusjohtaja Marko Filenius Arena Partners Oy, tietohallintojohtaja Jouni Keronen Fortum Oyj ja toimitusjohtaja Jukka Alho Suomen Posti Oyj; pysyvät asiantuntijat: tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnio, ylijohtaja Rauni Hagman Viestintävirasto, sisältöjohtaja Harri Saukkomaa Yhtyneet Kuvalehdet Oy, KHT Pauli Vahtera, ylijohtaja Ritva Viljanen Väestörekisterikeskus, professori Jarmo Viteli ja valtiosihteeri Risto Volanen valtioneuvoston kanslia. Neuvoston pääsihteeri on ohjelmajohtaja Katrina Harjuhahto-Madetoja valtioneuvoston kansliasta. (VNK hallitusneuvos Auni-Marja Vilavaara 1602 2026)

Päätös vapauttaa suurlähettiläs Alec Aalto EU-asioiden komitean puheenjohtajan tehtävästä ja määrätä puheenjohtajaksi EU-asioiden valtiosihteeri Antti Peltomäki 17.1.2004 päättyväksi toimikaudeksi. (VNK neuvotteleva virkamies Markku Keinänen 1602 2184)

Päätös antaa eduskunnalle valtioneuvoston selonteko Makedonian Concordia-operaation voimankäyttösääntöjä koskevasta varaumasta sekä Naton voimankäyttösäännöistä evakuointitilanteessa. (UM lähetystöneuvos Hannele Voionmaa 1605 5485)

Päätös vapauttaa Suomen varsinaisena edustajana (Governor) Aasian kehityspankissa toiminut Suvi-Anne Siimes tehtävästään hallituksen vaihtumisen johdosta ja nimittää hänen tilalleen 4.9.2003 lukien alivaltiosihteeri Pertti Majanen. Suomen varaedustajaksi (Alternate Governor) Aasian kehityspankkiin nimitetään 4.9.2003 lukien apulaisosastopäällikkö Taisto Huimasalo. Suomen varsinaisena edustajana (Governor) Kansainvälisessä maatalouden kehittämisrahastossa toiminut Matti Kääriäinen vapautetaan tehtävästään suurlähettilääksi siirtymisen johdosta ja hänen tilalleen nimitetään 4.9.2003 lukien osastopäällikkö Hannu Kyröläinen. Suomen varaedustajana (Alternate Governor) Latinalaisen Amerikan kehityspankissa ja Latinalaisen Amerikan sijoitusyhtiössä toiminut Matti Kääriäinen vapautetaan tehtävästään ja hänen tilalleen nimitetään 4.9.2003 lukien apulaisosastopäällikkö Taisto Huimasalo. Suomen varaedustajana (Alternate Governor) Afrikan kehityspankissa ja Afrikan kehitysrahastossa toiminut Matti Kääriäinen vapautetaan tehtävästään ja hänen tilalleen nimitetään 4.9.2003 lukien apulaisosastopäällikkö Taisto Huimasalo. (UM lähetystöneuvos Pasi Hellman 1605 6323)

Päätös määrätä varatuomari Risto Airikkala sivutoimiseksi jäseneksi vakuutusoikeuteen toimikaudeksi, joka päättyy 31.12.2004, käsittelemään maatalousyrittäjien ja maatalousyrittäjien tehtäviin rinnastettavissa tehtävissä toimineiden ansioeläkeasioita. (OM vanhempi hallitussihteeri Sami Sarvilinna 1606 7649)

Päätös asettaa saaristoasiain neuvottelukunta 4.9.2003 alkaen eduskunnan vaalikaudeksi. Kokoonpano (varajäsenet suluissa): puheenjohtaja: kansanedustaja Mikaela Nylander Porvoo (kunnanjohtaja Bengt Backman Houtskari); varapuheenjohtaja: ent. kansanedustaja Lauri Metsämäki Tammisaari (ent. palopäällikkö Raimo Hynninen Kotka); jäsenet: kunnanjohtaja Jorma Turunen Kesälahti (maa- ja metsätaloustieteiden maisteri, maatalousyrittäjä Anne Kalmari Kivijärvi), rehtori Sisko Heikkinen Hailuoto (yrittäjä Tauno Oja Tammisaari), maanviljelijä Esko Mielikäinen Savonlinna (maatilayrittäjä Tarja Tornio Asikkala), kunnanjohtaja Anna-Leena Palomäki Maalahti (vastaava lastenohjaaja Pirkko Hämäläinen Puumala), yrittäjä Taija Terä Rymättylä (sairaalan johtaja Päivi Bärlund Porvoo), toiminnanjohtaja Seppo Rintamo Kotka (merikapteeni Jukka Kyröhonka Helsinki), toimistosihteeri Helena Helin-Kautto Korpilahti (toiminnanjohtaja Jukka Kinos Jyväskylä), ohjaava kouluttaja Merja Sumelius Kotka (kasvat. tohtori Pentti Pitkänen Hamina) ja kunnanjohtaja Christian Brander Iniö (kasvatustiet. maisteri Denise Lindh Pernaja) Neuvottelukunnan pääsihteeri on neuvotteleva virkamies Jorma Leppänen. (SM aluekehitysjohtaja Kaisa-Leena Lintilä 1604 2838)

Periaatepäätös kansalliseksi tietoturvallisuusstrategiaksi (liite). Periaatepäätös kansallisesta tietoturvallisuusstrategiasta toteuttaisi hallitusohjelman mukaista tavoitetta lisätä kansalaisten ja yritysten luottamusta tietoyhteiskuntaan tietoturvallisuutta ja yksityisyyden suojaa parantamalla. Tietoturvallisuusstrategia on näin keskeinen osa hallituksen tietoyhteiskuntapolitiikkaa. (LVM neuvotteleva virkamies Juhapekka Ristola 1602 8348)

Valtioneuvosto lähetti eduskunnalle 4.9.2003 seuraavat Euroopan unionin säädösehdotuksia koskevat valtioneuvoston kirjelmät:

Valtioneuvoston kirjelmä (U 28/2003) eduskunnalle ehdotuksesta neuvoston direktiiviksi (Euratom) ydinlaitosten turvallisuuden alalla sovellettavista perusvelvollisuuksista ja yleisistä periaatteista sekä ehdotuksesta neuvoston direktiiviksi (Euratom) käytetyn ydinpolttoaineen ja radioaktiivisen jätteen huollosta (ydinturvadirektiivit). Ehdotuksien tarkoituksena on varmistaa ydinturvallisuuden korkean tason säilyminen ja radioaktiivisten jätteiden huollon eteneminen koko unionin alueella. (KTM teollisuusneuvos Jussi Manninen 1606 4830)

NIMITYSASIAT

Valtioneuvosto päätti 4.9.2003 seuraavat nimitysasiat:

Hallitussihteeri Veli Mika Seppälä oikeusministeriön lainvalmisteluosaston lainsäädäntöneuvoksen (A 27) virkaan 1.10.2003-30.09.2008. (OM osastopäällikkö Pekka Nurmi 1606 7670)

Filosofian tohtori Leena Hömmö maa- ja metsätalousministeriön maatalousneuvoksen (A 28) virkaan 1.10.2003 lukien. (MMM hallitusneuvos Kirsi Koskinen 1605 3327)

RAHA-ASIAT

Valtioneuvoston raha-asiainvaliokunta puolsi istunnossaan 3.9.2003 seuraavia asioita:

Meltolan sairaalarakennusta koskevan valtionosuuden palauttaminen. 1) Meltolan sairaalarakennuksen myyminen: 1 a) Karjaan kaupungille ilmoitetaan, että kaupunki määrätään sille aiemmin annetun ennakkotiedon mukaisesti palauttamaan valtionosuutta vastaava suhteellinen osa omaisuuden arvosta, jos kaupunki myy Meltolan sairaalan ennen sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain (733/1992, STVOL) 30 §:ssä (716/2002) säädetyn, valtion-osuusselvityksen antamisesta alkavan, 15 vuoden pituisen määräajan päättymistä. 1 b) Lisäksi ilmoitetaan, että mahdollinen palautus määrätään edellä mainitussa tapauksessa enintään ilmoitusvelvollisuuden piiriin kuuluville rakennustöille myönnettyjen valtionosuuksien suuruisena rakentamisen panoshintojen suhdannekehitys ja rakennusten ns. teknisen arvon aleneminen huomioon ottaen. Koska palautettavan osan määräämiseen käytettävät tekijät ovat riippuvaisia muun muassa omaisuuden luovutusajankohdasta, palautettavan summan lopullista suuruutta ei tässä yhteydessä voi tarkemmin ilmoittaa. 2) Omaisuuden käyttöoikeuden luovuttaminen Folkhälsan Raseborg Ab:lle: 2 a) Karjaan kaupungille annetaan ennakkotieto, että kaupunkia ei määrätä palauttamaan valtionosuutta vastaavaa suhteellista osaa omaisuuden käyvästä arvosta valtiolle, jos Folkhälsan Karjaan kaupungin suostumuksella siirtää kaupungin kanssa tekemänsä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja koskevat sopimuksensa kokonaan itse omistamalleen yhtiölle Folkhälsan Raseborg Ab:lle ja tämä alkaa tuottaa Meltolan sairaalassa, Karjaan terveyskeskuksessa ja palvelutalossa Folkhälsanin aiemmin tuottamia palveluja Karjaan kaupungille ja muille lähialueiden kunnille. Ennakkotiedon ehtona on, että omaisuuden vuokraamista koskevat Karjaan kaupungin ja Folkhälsanin väliset sopimukset pysyvät luovutuksen jälkeenkin muuttumattomina. Jos Folkhälsan Raseborg Ab:n omistus muuttuu, Karjaan kaupungin tulee tehdä tästä ilmoitus ministeriöön. Ennakkotieto annetaan määräaikaisena 31.12.2007 saakka, jolloin Karjaan kaupungin ja Folkhälsanin kesken tehdyt sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen tuottamista koskevat toimeksiantosopimukset päättyvät. 2 b) Karjaan kaupungille ilmoitetaan, että Meltolan terveydenedistämisalueen ja Karjaan kaupungin välisen yhteistoiminnan tulee tukea Karjaan kaupungin sosiaali- ja perusterveydenhuollon edelleen kehittämistä ja että erityisesti korostetaan palvelujen kilpailuttamisen merkitystä tämän tavoitteen saavuttamiseksi. Lisäksi ilmoitetaan, että uuden yhtiön toiminnan taloudellinen järjestäminen perustuu Karjaan kaupungin ja Folkhälsanin kesken tehtyihin kahdenkeskisiin sopimuksiin, eikä niihin liittyviin rahoitusmahdollisuuksiin siten oteta kantaa. (STM yli-insinööri Olli Saarsalmi 1607 3186)

LUOVUTETUT MIETINNÖT

Turvapaikanhakijan omaehtoinen paluu -raportti luovutettiin 28.8.2003 sisäasiainministeriölle. Raportin laatinut työryhmä esittää, että turvapaikanhakijan omaehtoista paluuta edistettäisiin mm. ulkomaalaislakia muuttamalla, omaehtoiseen paluuseen liittyvää menettelyä tarkentamalla ja lisäämällä tiedotusta. Omaehtoista paluuta voitaisiin soveltuvin osin tarjota kielteisen päätöksen saaneiden turvapaikanhakijoiden lisäksi kaikille ulkomaalaisille, jotka oleskelevat Suomessa ilman vaadittavaa oleskelulupaa. Raportti on kokonaisuudessaan osoitteessa www.intermin.fi/julkaisu/turvapaikanhakija. Lisätietoja antaa hallitusneuvos Annikki Vanamo-Alho, p. (09) 1604 2790 sisäasiainministeriöstä.

Holhoustoimen uudistuksen seurantatutkimuksen ohjausryhmä luovutti raporttinsa 3.9.2003 alue- ja kuntaministeri Hannes Manniselle. Vajaa neljä vuotta sitten tehty holhoustoimen uudistus on seurantatutkimuksen mukaan osoittautunut onnistuneeksi. Uudistuksessa holhoustoimen hallinto siirrettiin kunnilta valtiolle ja maistraatista tuli holhousviranomainen. Hallinnon organisoinnin muutos toimii käytännössä hyvin niin maistraattien, käräjäoikeuksien kuin kuntienkin mukaan. Kehittämistarpeita on kuitenkin havaittu esimerkiksi edunvalvontapalveluiden järjestämisessä, valtion korvausjärjestelmässä sekä holhoustoimen ohjauksessa. Raportti ja HAUS kehittämiskeskus Oy:n tekemä holhoustoimen arviointi ovat osoitteessa www.intermin.fi/julkaisu/holhoustoimi. Lisätietoja antaa hallitusneuvos Leena Lehtonen, p. (09) 1604 4554 sisäasiainministeriöstä.

Kananmunien tuotantostrategia: Uusin tuotantomuotoihin siirtyminen vuonna 2012 -raportti luovutettiin 3.9.2003 maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaojalle. Munivien kanojen pitäminen varustelemattomissa häkeissä kielletään Suomessa EU-direktiivin mukaisesti vuoden 2012 alusta alkaen. Raportin laatineen työryhmän mukaan lähes 90 prosenttia tuotantokapasiteetista eli 2,8 miljoonaa kanapaikkaa joudutaan rakentamaan kokonaan uudestaan tai uusimaan merkittäviltä osin vuoteen 2012 mennessä. Investointitukien ehtoja pitäisi muuttaa vuoden 2004 alusta siten, että laajennukset ja investoinnit olisivat mahdollisia lattiakanaloiden ohella myös virikehäkkeihin. Investointien painottumista muutamaan viimeiseen vuoteen ennen muutoksen voimaantuloa tulee kaikin mahdollisin tavoin välttää, jotta kananmunien tuotanto ei merkittävästi vähene Suomessa. Työryhmä asettaa kuorimunien tuotantotavoitteeksi omavaraisuuden. Tavoitteena on kannattava ja kilpailukykyinen perheviljelmiin perustuva tuotanto sekä kestävällä tavalla tuotettujen kananmunien monipuolinen tarjonta. Raportti on osoitteessa www.mmm.fi/julkaisut/tyoryhmamuistiot/2003/tr2003_14.pdf. Lisätietoja antavat maatalousneuvos Taina Vesanto, p. (09) 1605 4240 ja maatalousylitarkastaja Pekka Sandholm, p. (09) 1605 4249.

Maa- ja metsätalousministeriön geenitekniikkastrategia luovutettiin 3.9.2003 maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaojalle. Strategian mukaan geeniteknisiä menetelmiä pitää soveltaa hallitusti. Lähtökohtana tulee olla maatalouden eri tuotantomuotojen elinvoimaisuus, luonnonvarojen kestävä käyttö, tuotteiden turvallisuus ja korkea laatu, toiminnan avoimuus sekä tehokas valvonta. Tutkimuksella tuetaan monialaisen tieteellisen asiantuntemuksen ylläpitoa ja kehittämistä. Strategian mukaan geeniteknisiä sovellutuksia tulee kehittää asiakas- ja ympäristölähtöisesti tavoitteena entistä laadukkaammat ja monipuolisemmat tuotteet. Kehitystyössä tulee ottaa huomioon suomalaisen maatalouden ja luonnon erityispiirteet. Strategia on osoitteessa www.mmm.fi/julkaisut/tyoryhmamuistiot/2003/tr2003_18.pdf. Lisätietoja antavat työryhmän puheenjohtaja, maatalousneuvos Päivi Mannerkorpi, p. (09) 1605 2692 ja erikoistutkija Leena Hömmö, p. (09) 1605 2919 maa- ja metsätalousministeriöstä.

Valtakunnallisesti merkittävimpiä liikenneväyliä käsitellyt työryhmä luovutti mietintönsä 29.8.2003 liikenne- ja viestintäministeri Leena Luhtaselle. Työryhmää ehdottaa valtakunnallisesti merkittävien liikenneverkkojen jakamista kahteen luokkaan. Jokaisen liikennemuodon ydinverkko parannettaisiin pitkällä tähtäyksellä korkeatasoiseksi. Valtakunnallisesti merkittävät liikenneverkot on määritelty valtioneuvoston valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita koskevassa päätöksessä vuonna 2000. Työryhmä ei ehdota juurikaan muutoksia näihin määritelmiin. Ydinverkkoihin ehdotetaan noin 2270 kilometriä teitä, joita kutsuttaisiin korkealaatuteiksi. Korkealaatutie määriteltäisiin valmisteilla olevassa uudessa maantieliikennelaissa. Korkealaatuteillä rajoitettaisiin voimakkaasti maankäyttöliittymien määrää. Korkealaatutiet yhdistävät pääkaupunkiseudun ja muut suuret kaupunkiseudut sekä valtakunnan osat toisiinsa ja palvelevat keskeisiä kansainvälisiä yhteyksiä. Ratojen henkilöliikenteen ydinverkko ulottuisi Helsingistä suurimpiin kaupunkeihin. Tavaraliikenteen ydinverkko puolestaan kokoaisi tärkeimmät teollisuuden ja muun elinkeinoelämän tavaravirrat ja johtaisi ne satamiin ja raja-asemille. Satamia ydinverkossa olisi kymmenen ja vesiväyliä 1240 kilometriä. Lentoasemista ydinverkkoon kuuluisivat Helsinki-Vantaa, Oulu ja Rovaniemi. Työryhmä muistuttaa, että ydinverkkojen ohella myös muita valtakunnallisesti merkittäviä liikenneverkkoja sekä alempiasteisia liikenneverkkoja kehitetään liikennetarpeiden mukaan. Valtakunnallisesti merkittävät liikenneverkot ja terminaalit -julkaisu on osoitteessa www.mintc.fi kohdassa Julkaisut, tutkimus. Lisätietoja antavat rakennusneuvos Juhani Tervala, p. (09) 1602 8482 ja yli-insinööri Mikko Ojajärvi, p. (09) 1602 8574 liikenne- ja viestintäministeriöstä.

Rekisteröityihin parisuhteisiin liittyviä erityiskysymyksiä selvittänyt toimikunta luovutti raporttinsa 2.9.2003 sosiaali- ja terveysministeriölle. Toimikunta katsoo, että rekisteröidyissä parisuhteissa elävien vanhempien lasten asemaa tulee parantaa. Toimikunnan keskeisin ehdotus koskee perheiden sisäisen adoption mahdollistamista rekisteröidyissä parisuhteissa, jonka toteuduttua rekisteröity puoliso voisi ottaa lapsekseen puolisonsa lapsen sellaisin oikeusvaikutuksin, että lasta on pidettävä rekisteröityjen puolisoiden yhteisenä. Tämä ratkaisisi useimmat rekisteröidyssä parisuhteessa elävien vanhempien lasten nykytilanteessa olevat ongelmat. Lisäksi toimikunta ehdottaa, että rekisteröidyille pareille annettaisiin mahdollisuus yhteisen ottolapsen ottamiseen silloin, kun kysymys on rekisteröidyn parin lähipiiriin kuuluvasta lapsesta, jonka elämää joudutaan järjestämään uudelleen esimerkiksi vanhempien kuoleman johdosta. Toteutuessaan ehdotetut muutokset ovat yksittäisen lapsen kannalta merkittäviä. Tällä hetkellä muutokset koskisivat muutamia kymmeniä lapsia. Lapset ja rekisteröity parisuhde -julkaisu on osoitteessa www.stm.fi/suomi/julkaisu/julk01fr.htm. Lisätietoja antaa toimikunnan puheenjohtaja, sosiaalineuvos Martti Lähteinen, p. (09) 1607 4351 sosiaali- ja terveysministeriöstä.

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.