Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

Valtioneuvoston viikko 34/2003

TASAVALLAN PRESIDENTTI

HALLITUKSEN ESITYKSET

Tasavallan presidentti antoi 22.8.2003 eduskunnalle seuraavat hallituksen esitykset:

Esitys (HE 35/2003 vp) laiksi kirkkolain 1 luvun 3 §:n muuttamisesta. Uudessa uskonnonvapauslaissa ei enää aikaisempaan tapaan lapsen uskonnollinen asema (jäsenyys) määräydy automaattisesti vanhempien tai huoltajien uskonnollisen aseman mukaan. Lapsen edellytyksistä olla evankelis-luterilaisen kirkon jäsen säädetään kirkkolaissa. Alle kaksitoistavuotias lapsi voidaan liittää kirkon jäseneksi, jos hänen vanhempansa tai huoltajansa on kirkon jäsen ja jos lapsen jäsenyydestä on sovittu tai päätetty uskonnonvapauslaissa säädetyllä tavalla. Sen sijaan kastetun ja kirkon jäseneksi jo liitetyn lapsen kirkkoon kuuluminen ei edellytä vanhemman tai huoltajan jäsenyyttä. (OPM vanhempi hallitussihteeri Tuula Lybeck 1607 7322)

EDUSKUNNAN VASTAUKSET

Tasavallan presidentti vahvisti 22.8.2003 seuraavat lait:

Laki henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa, laki hätäkeskuslain muuttamisesta, laki ulkomaalaisrekisteristä annetun lain muuttamisesta, laki ampuma-aselain 113 §:n 3 momentin kumoamisesta, laki yksityisistä turvallisuuspalveluista annetun lain muuttamisesta ja laki turvallisuusselvityksistä annetun lain 8 §:n muuttamisesta (HE 93/2002 vp). Lain soveltamisala kattaa poliisin poliisilaissa säädettyjen tehtävien suorittamiseksi tarpeellisten henkilötietojen käsittelyn silloin, kun henkilötiedot muodostavat tai niiden on tarkoitus muodostaa henkilörekisteri tai sen osa. Poliisitoimessa henkilötietojen käsittelyyn sovelletaan yleistä henkilötietolakia ja viranomaisten toiminnan julkisuudesta annettua lakia. Näistä poiketaan ainoastaan silloin, kun se on poliisitoiminnan tehokkuuden turvaamiseksi välttämätöntä. Poikkeukset koskevat lähinnä arkaluonteisten tietojen keräämistä ja tallettamista, rekisteröidyn tarkastusoikeutta sekä rekisteritietojen käyttöä ja luovuttamista. Laissa säädetään myös henkilörekisterin perustamisesta, rekisterinpitäjästä, poliisin valtakunnallisten henkilörekistereiden tietosisällöstä, vihjeluonteisia tietoja sisältävästä epäiltyjen tietojärjestelmästä, Europol-tietojärjestelmästä ja suojelupoliisin toiminnallisesta tietojärjestelmästä, poliisin henkilörekisterien tietojen säilytysajoista, viranomaisten välisestä teknisen käyttöyhteyden avulla tapahtuvasta henkilörekisteritietojen luovuttamisesta sekä poliisin kansainvälisestä tietojenvaihdosta. Tarkempia säännöksiä teknisen käyttöyhteyden antamisesta, tietojen luovuttamisesta päättämisestä sekä tarkastusoikeuden käyttämisestä annetaan valtioneuvoston asetuksella. Lisäksi poliisin ylijohto oikeutetaan antamaan tarkempia ohjeita poliisille kuuluvien toimenpiteiden suorittamisesta. Lait tulevat voimaan 1.10.2003. (SM hallitusneuvos Aulis Gerlander 1604 4606)

TASAVALLAN PRESIDENTIN ASETUKSET

Tasavallan presidentti antoi 22.8.2003 seuraavat asetukset:

Tasavallan presidentin asetus valtionhallinnon tietohallinnosta annetun asetuksen kumoamisesta. Asetus valtionhallinnon tietohallinnosta (155/1988) kumotaan. Kyseisen asetuksen antamisen jälkeen on annettu tietojenkäsittelyä ja tietohallintoa koskevia säädöksiä ja päätöksiä, jotka sisältävät vastaavia säännöksiä. Asetus tulee voimaan 1.9.2003. (VM hallitussihteeri Terttu Mellin 1603 3214)

KANSAINVÄLISET ASIAT

Tasavallan presidentti päätti 22.8.2003 seuraavat kansainväliset asiat:

Ulkoasiainministeri Erkki Tuomiojan tai hänen estyneenä ollessaan kiertävän suurlähettilään Birgitta Stenius-Mladenovin valtuuttaminen allekirjoittamaan Suomen ja Bosnia-Hertsegovinan välinen sopimus Suomen tuesta Bosnia-Hertsegovinan opetussektorin kehittämiselle (vaihe II) ja edellä mainitun sopimuksen hyväksyminen. Sopimuksella toteutettavan hankkeen yleistavoitteena on Bosnia-Hertsegovinan opetushallinnon modernisoiminen ja maan kaikkiaan 12 opetusministeriön, joista kaksi entiteettitasolla ja kymmenen kantonitasolla, tehtävien rationalisoiminen ml. suunnittelu, hallinto ja tutkinnonuudistaminen. (UM ulkoasiainneuvos Juhani Väänänen 1605 5784)

Kansainvälisistä pääliikenneväylistä vuonna 1975 tehdyn eurooppalaisen sopimuksen (AGR-sopimus) (SopS 17/1992) liitteeseen l lokakuussa 2002 tehtyjen muutosten hyväksyminen. YK:n Euroopan talouskomission (ECE) tieliikenteen työryhmän Genevessä 7-10.10.2002 pidetyssä 96. istunnossa hyväksyttiin eräitä muutoksia AGR-sopimuksen I liitteeseen. Tanskassa E 20 tie kulkisi Nyborgin sijasta Odensen kautta. Muut ehdotetut reittimuutokset tapahtuisivat Keski- ja Itä-Euroopassa sekä Aasiassa. Kansainvälisistä pääliikenneväylistä tehty eurooppalainen sopimus (AGR-sopimus) tehtiin Genevessä vuonna 1975. Suomi liittyi sopimukseen vuonna 1992. AGR-sopimuksen liitteessä I määritellään kansainvälisten pääliikenneväylien verkosto sekä teiden numerointi. (LVM hallitusneuvos Kaisa Leena Välipirtti 1602 8483)

VALTUUSKUNNAT

Tasavallan presidentti asetti 22.8.2003 seuraavat valtuuskunnat:

Euroopan unionin vuoden 2003 hallitusten väliseen konferenssiin (HVK) Suomen neuvotteluvaltuuskunnan asettaminen sekä ulkoasiainministeriön valtuuttaminen määräämään valtuuskunnalle muut tarvittavat asiantuntijat. Kokoonpano: puheenjohtaja: ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja; puheenjohtajan varamies: ulkomaankauppaministeri Paula Lehtomäki; hallituksen edustaja: Suomen pysyvä edustaja Euroopan unionissa, suurlähettiläs Eikka Kosonen; hallituksen edustajan sijainen: valtioneuvoston EU-sihteeristön päällikkö, valtiosihteeri Antti Peltomäki; jäsenet: ulkoasiainministeriön osastopäällikkö Jan Store, ulkoasiainministeriön yksikön päällikkö Risto Piipponen, oikeusministeriön lainsäädäntöneuvos Joni Heliskoski ja pääministerin EU-asioiden neuvonantaja Helena Tuuri; valtuuskunnan sihteerit: ulkoasiainministeriön lähetystöneuvos Jan Wahlberg ja valtioneuvoston EU-sihteeristön ylitarkastaja Lotta Lindegren; asiantuntijat: ulkoasiainministeriön osastopäällikkö Markus Lyra ja Suomen pysyvän edustuston Euroopan unionissa erityisasiantuntija Alexander Stubb. (UM ulkoasiainneuvos Juhani Väänänen 1605 5784)

MUUTA

Tasavallan presidentti antoi hengenpelastusmitalin 17 henkilölle ja hylkäsi 31 hakemusta. (SM pelastusylijohtaja, osastopäällikkö Pentti Partanen 1604 2960)

NIMITYSASIAT

Tasavallan presidentti päätti 22.8.2003 seuraavat nimitysasiat:

Tel Avivissa olevan suurlähetystön päällikön, suurlähettiläs Kari Veijalaisen sivuakkreditointi Kyprokseen ja Dar es Salaamissa olevan suurlähetystön päällikön, suurlähettiläs Jorma Paukun sivuakkreditointi Burundiin. (UM henkilöstöjohtaja Ulla Väistö 1605 5401)

Nairobin suurlähetystön päällikön, suurlähettiläs Matti Kääriäisen valtuuttaminen toimimaan Suomen pysyvänä edustajana Nairobissa Yhdistyneiden Kansakuntien ympäristöohjelmassa (UNEP) sekä asuinyhdyskuntakomissiossa (HABITAT). (UM henkilöstöjohtaja Ulla Väistö 1605 5401)

VALTIONEUVOSTO

VALTIONEUVOSTON ASETUKSET

Valtioneuvosto antoi 21.8.2003 seuraavat asetukset:

Valtioneuvoston asetus Yhdistyneiden Kansakuntien turvallisuusneuvoston Irakia koskevaan päätökseen perustuvien velvoitusten täyttämisestä. Asetuksella lakkautetaan pääosin vuodesta 1990 voimassa olleet Irakin vastaiset pakotteet. Asetus tulee voimaan 26.8.2003. (UM lähetystöneuvos Marja Lehto 1605 5726)

Valtioneuvoston asetus terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun asetuksen 3 §:n muuttamisesta. Valtioneuvoston asetuksen 3 §:n 6 momentin mukaan pykälässä tarkoitetulla opiskelijalla (mm. lääkäreiksi, hammaslääkäreiksi ja proviisoreiksi opiskelevat) ei ole oikeutta toimia tilapäisesti asianomaisessa terveydenhuollon ammattihenkilön tehtävässä enää sen jälkeen, kun opintojen aloittamisesta on kulunut yli kymmenen vuotta. Voimassa olevaan asetukseen sisältyy siirtymäsäännös, jonka mukaan erityisestä syystä tällainen opiskelija voi toimia laillistetun ammattihenkilön tehtävässä enintään 31.8.2003 saakka. Asetuksella tätä määräaikaa jatketaan kahdella vuodella eli 31.8.2005 saakka. Asetus tulee voimaan 1.9.2003. (STM hallitusneuvos Marja-Liisa Partanen 1607 4350)

Valtioneuvoston asetus sosiaali- ja terveysministeriöstä. Asetukseen tehdään valtioneuvostolain ja valtioneuvoston ohjesäännön uudistamisen edellyttämät muutokset. Asetukseen lisätään säännökset ministeriön tehtävistä, ja asetuksessa luetellaan ministeriön toimialaan kuuluvat virastot, laitokset ja muut toimielimet. Organisaatiota koskevia säännöksiä tarkennetaan. Myös virkamiesten kelpoisuusvaatimuksia ja eräitä muita säännöksiä täsmennetään joiltain osin. Teknisesti annetaan kokonaan uusi asetus. Asetuksella kumotaan sosiaali- ja terveysministeriöstä annettu valtioneuvoston asetus (166/2001). Asetus tulee voimaan 1.9.2003. (STM vanhempi hallitussihteeri Liisa Perttula 1607 3797)

Valtioneuvoston asetus moottoribensiinin ja dieselöljyn laatuvaatimuksista annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta. Asetuksessa säädetään direktiivin 2003/17/EY toimeenpanemiseksi liikennepolttoaineiden uudet laatuvaatimukset vuodelle 2009 ja luodaan puitteet rikittömien liikennepolttoaineiden riittävälle jakelulle vuodesta 2005. Lisäksi säädetään laatuvaatimukset vuodesta 2005 moottoripolttoöljylle, jota voisi käyttää työkoneissa vaihtoehtona kevyelle polttoöljylle. Asetus tulee voimaan 1.1.2004. (YM neuvotteleva virkamies Seppo Sarkkinen 1603 9685)

Valtioneuvoston asetus raskaan polttoöljyn ja kevyen polttoöljyn rikkipitoisuudesta annetun valtioneuvoston asetuksen 1 §:n muuttamisesta. Asetusta muutetaan sen yhteensovittamiseksi moottoribensiinin ja dieselöljyn laatuvaatimuksista annetun asetuksen (1271/2000) muutosesityksen kanssa. Kysymyksessä on tekninen muutos. Asetus tulee voimaan 1.1.2005. (YM neuvotteleva virkamies Seppo Sarkkinen 1603 9685)

VALTIONEUVOSTON PÄÄTÖKSET

Valtioneuvosto teki yleisistunnossa 21.8.2003 seuraavat päätökset:

Päätös oikeuttaa Senaatti-kiinteistöt vuokraamaan Helsingin kaupungin 24. kaupunginosan kortteliin 24973 muodostettava noin 21638 neliön suuruinen tontti nro 5 Ilmatieteen laitoksen ja Merentutkimuslaitoksen toimitilahanketta varten OKO Osuuspankkien Keskuspankki Oyj:lle 31.12.2065 saakka. Indeksiin sidottu vuosivuokra on 458 880 euroa. (VM budjettineuvos Vesa Jatkola 1603 3033)

Päätös määrätä sosiaali- ja terveysministeriön ylitarkastaja, oikeustieteen kandidaatti Arttu Ahola ja ylitarkastaja, oikeustieteen kandidaatti Kai Kullaa valtioneuvoston esittelijöiksi. (STM hallitussihteeri Arita Kaario 1607 3792)

Valtioneuvosto lähetti eduskunnalle 21.8.2003 seuraavat Euroopan unionin säädösehdotuksia koskevat valtioneuvoston kirjelmät:

Valtioneuvoston kirjelmä (U 27/2003) eduskunnalle ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi liikkuviin koneisiin asennettavien polttomoottorien kaasu- ja hiukkaspäästöjen torjuntatoimenpiteitä koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä annetun direktiivin 97/68/EY (työkoneiden ja laitteiden päästöt) muuttamisesta. Direktiivin tavoitteena on asteittain vähentää etenkin typen oksidien ja hiukkasten päästöjä ilmaan liikkuviin koneisiin ja laitteisiin asennettavista uusista dieselmoottoreista. (YM neuvotteleva virkamies Seppo Sarkkinen 1603 9685)

NIMITYSASIAT

Valtioneuvosto päätti 21.8.2003 seuraavat nimitysasiat:

Oikeustieteen kandidaatti Ritva Leppikangas Lapin työsuojelupiirin piiripäällikön määräaikaiseen (A 27) virkasuhteeseen 22.8.2003-31.8.2004, kuitenkin enintään viran vakinaisen haltijan piiripäällikkö Pentti Pekkalan virkavapauden ajaksi. (STM kansliapäällikkö Markku Lehto 1607 3763)

Lääketieteen ja kirurgian tohtori, johtaja Pekka Puska Kansanterveyslaitoksen pääjohtajan (A 32) virkaan 1.12.2003 lukien. (STM kansliapäällikkö Markku Lehto 1607 3763)

RAHA-ASIAT

Valtioneuvoston raha-asiainvaliokunta puolsi istunnossaan 21.8.2003 seuraavia asioita:

Sopimusten tekeminen kolmen hätäkeskuksen toimitilojen vuokraamisesta. Hätäkeskuslaitoksen alueellisille hätäkeskuksille Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun, Hämeen sekä Varsinais-Suomen hätäkeskusalueilla vuokrataan toimitilat Oulun kaupungilta tai sen omistamalta kiinteistöyhtiöltä, Hämeenlinnan kaupungilta ja Turun kaupungilta. Vuokranantajat rakennuttaisivat toimitilat, vuokra-ajat ovat edellä mainitussa järjestyksessä 30, 20 ja 15 vuotta. Sopimukset tekisi hätäkeskuslaitos sisäasiainministeriön valtuuttamana. (SM neuvotteleva virkamies Ulla Kumpulainen 1604 2957)

Lisävaltionavun myöntäminen metsäkeskuksille ja Metsätalouden kehittämiskeskus Tapiolle. Metsäkeskuksille ja Metsätalouden kehittämiskeskus Tapiolle myönnetään lisävaltionapua yhteensä 650 000 euroa. Lisämäärärahan tarve aiheutuu metsäkeskuksia ja Tapiota koskevasta työehtosopimuksesta. (MMM talousylitarkastaja Miika Snellman 1605 2497)

Liikenne- ja viestintäministeriön asetus Viestintäviraston maksuista annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen muuttamisesta. Asetuksen 7 §:n 5 momenttia muutetaan siten, että UMTS-matkaviestinverkkojen kolmannen toimintavuoden taajuusmaksujen käynnistyskerrointa alennetaan. Verkkotunnusmaksuja koskeva 17 §:ää puolestaan muutetaan sen vuoksi, että 1.9.voimaan tulevan uuden verkkotunnuslain (228/2003) myötä verkkotunnusten maksurakenne muuttuu. Tämän johdosta myös verkkotunnusmaksuja koskevien säännösten on tarve tulla voimaan 1.9.2003. UMTS-matkaviestinverkkojen kolmannen toimintavuoden taajuusmaksujen käynnistyskerrointa alennetaan 0,4:stä 0,2:een. Verkkotunnusten osalta säädetään verkkotunnusmaksuista, nimipalvelinmaksuista ja verkkotunnusrekisterin todistusmaksuista. Asetus tulee voimaan 1.9.2003 ja on voimassa vuoden 2005 loppuun. (LVM ylitarkastaja Juha Perttula 1602 8617)

HALLITUKSEN NEUVOTTELUT

HALLITUKSEN BUDJETTINEUVOTTELUT 20.8.2003

HALLITUKSEN TOIMENPITEET TYÖLLISYYSASTEEN NOSTAMISEKSI VUONNA 2004

Hallituksen tärkein tavoite on työllisyyden parantaminen 100 000 uudella työpaikalla toimikautensa aikana. Tämänkin jälkeen työllisyyden kasvusuuntauksen tulisi jatkua 75 prosentin työllisyysasteen saavuttamiseksi. Työllisyystavoitteen saavuttaminen on välttämätöntä hyvinvointipalveluiden ja tulonsiirtojen rahoituspohjan varmistamiseksi.

Työllisyystavoitteen saavuttaminen edellyttää nyt tehokasta elvyttävää finanssipolitiikkaa, talouden vakauttamista keskipitkällä aikavälillä sekä työllisyysastetta parantavia uudistuksia.

Vuoden 2004 aikana on tarkoitus toimeenpanna seuraavat uudistukset:

1. Työuran pidentäminen alkupäästä

Hallitus käynnistää korkeakouluopintojen aikaistamisen ja opintosuoritusten tehostamisen niin, että siirtyminen työelämään voisi nopeutua. Opintotukijärjestelmää uudistetaan nykyistä kannustavammaksi. Toimenpiteistä päätetään marraskuun lopussa valmistuvan opetusministeriön valmistelutyön jälkeen.

2. Työuran pidentäminen loppupäästä

Hallitus etsii yhteistyössä työmarkkinajärjestöjen kanssa toimenpiteitä, joilla ikääntyneiden pysymistä työelämässä tuetaan ja vähennetään työnantajien kannusteita ikääntyneiden siirtämiseen pois työelämästä.

Työelämän vetovoiman vahvistamiseksi ja työkyvyn edistämiseksi aloitetaan sosiaali- ja terveysministeriön valmistelema valtakunnallinen Veto-toimenpideohjelma.

3. Rakenteellisen työttömyyden vähentäminen

Työvoimapolitiikan vaikuttavuutta parannetaan toteuttamalla vuosina 2004-2006 julkisen työvoimapalvelun rakenteellinen uudistus, jossa eriytetään työvoiman välitys ja vaikeasti työllistyvien vaatimien tukitoimien järjestäminen. Myös työvoimapoliittisen koulutuksen laatua ja vaikuttavuutta parannetaan painottaen yksilöiden ja yritysten tarpeita.

Työllistymisen kannustimia parannetaan budjettipäätöksillä lieventämällä puolison tulojen yhteensovitusta työmarkkinatuen kanssa sekä korottamalla työmarkkinatuen ja kuntouttavan työtoiminnan ylläpitokorvausta. Käynnistetään valmistelu, joka tähtää työmarkkinatuen enimmäiskeston määrittelemiseen passiivisena tukimuotona.

Parannetaan työn antamisen ja vastaanottamisen kannustavuutta erityisesti matalan tuottavuuden aloilla. Matalapalkka-alojen verotuesta tehtävät päätökset valmistellaan vuoden 2004 aikana niin, että ne voidaan ottaa käyttöön vuoden 2005 talousarviossa. Matalapalkka-alojen verokiilaa kavennetaan sekä työntekijöiden että työnantajien puolelta: keventämällä pienituloisten verotusta ja alentamalla työnantajamaksuja.

4. Yrittäjyyden edistäminen

Yritys- ja pääomaverouudistuksen sisällöstä päätetään marraskuussa 2003 ja niiden toimeenpanon edellyttämät lakiesitykset annetaan eduskunnalle kevätkaudella 2004. Uudet verolait tulevat voimaan vuoden 2005 alusta kuitenkin niin, että yritysten sukupolvenvaihdosta koskevat uudistukset tulevat voimaan jo vuonna 2004.

Yritysverotuksessa on pyrittävä yritysten vakavaraisuutta, pääoman käytön tehokkuutta ja yrittäjäksi ryhtymistä tukeviin ratkaisuihin, jotka sopivat verotuksen kansainväliseen toimintaympäristöön.

VUODEN 2004 TALOUSARVIOESITYS TUKEE KOTIMAISTA KYSYNTÄÄ

Hallitus sopi vuoden 2004 talousarvioesityksen sisällöstä 20. elokuuta 2003. Esityksen finanssipoliittinen linja tukee kotimaista kysyntää. Veronkevennyksillä lisätään kotitalouksien ostovoimaa, vahvistetaan luottamusta kotimaiseen talouskehitykseen ja tuetaan kansantalouden pidemmän aikavälin kasvuperustaa. Yhdessä työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin ja kuntien palveluihin suunnattujen määrärahalisäysten kanssa veronkevennykset tukevat hyvää työllisyyskehitystä ja siten talouden vakautta.

Vuoden 2004 talousarvioesityksen määrärahojen loppusumma on 37,2 miljardia euroa. Hallinnonalojen menot kasvavat reaalisesti runsaalla 4 prosentilla. Puolet kasvusta aiheutuu voimassa olevan lainsäädännön ja edellisellä vaalikaudella tehtyjen päätösten vaatimista määrärahalisäyksistä. Toinen puoli johtuu hallitusohjelman yhteydessä ja kehyksissä päätetyistä menojen lisäyksistä sekä siitä, että kunnille ja Kansaneläkelaitokselle korvataan ansiotuloverotuksen kevennyksistä johtuva tulojen menetys. Valtionvelan korkomenot alenevat 2,8 miljardiin euroon.

Valtiontalouden vakaus

Talousarvion kattamiseksi uutta velkaa joudutaan ottamaan 1,2 miljardia euroa. Valtionvelka suhteessa bruttokansantuotteeseen alenee kuitenkin ensi vuonna noin puolella prosenttiyksiköllä kuluvalle vuodelle arvioidusta 44 prosentista. Kansantalouden tilinpidon käsittein valtionhallinnon arvioidaan olevan puoli prosenttia alijäämäinen suhteessa kansantuotteeseen. Koko julkisen talouden ylijäämän arvioidaan olevan 1,7 prosenttia vuonna 2004.

Hallituksen kehyspäätöksessä jätettiin varaukseksi lisätalousarvioiden kattamiseen 120 miljoonaa euroa. Talousarvioesitys merkitsee tämän jakamattoman varauksen kasvamista siten, että esityksen loppusumma jää 335 miljoonaa euroa teknisesti tarkistetun vuoden 2004 kehyksen alapuolelle. Liikkumatila on tarkoitettu vuoden 2004 lisätalousarvioiden kattamiseen. Viime vuosina lisätalousarvioiden kehyksen piiriin luettavien menojen määrä on ollut jonkin verran nyt esitettyä liikkumatilaa suurempi.

Työllisyyden kohentamisella ja valtiontalouden vakaudella varaudutaan väestön ikääntymiseen

Hallituksen talouspolitiikan tärkein tavoite on työllisyyden lisääminen. Työllisyyden kohentamisella ja valtiontalouden velkaantuneisuuden vähentämisellä pyritään varautumaan väestön ikääntymisestä ja talouden voimistuvasta kansainvälistymisestä aiheutuviin julkisen talouden meno- ja veronalennuspaineisiin.

Hallitus hyväksyi budjettineuvottelujen yhteydessä toimenpiteet työllisyysasteen nostamiseksi vuonna 2004.

Työttömyyden torjumiseksi lisätään mm. aktiivisen työvoimapolitiikan toimenpiteitä ja käynnistetään poikkihallinnollinen ohjelma työttömyyden kovan ytimen murtamiseksi. Hallinnonrajat ylittäviä työvoiman palvelukeskuksia perustetaan ja työmarkkinatuen tarveharkintaa lievennetään puolison tulojen osalta.

Hyvinvointibudjetti

Palvelujen parantamiseksi kuntien valtionosuuksia lisätään 140 miljoonalla eurolla. Tämän lisäksi kuntien verotulomenetysten täysimääräinen kompensaatio lisää valtionosuuksia 359 miljoonalla eurolla ja indeksikorotus 97 miljoonalla eurolla. Talousarvioesitys on kuntatalouden tasapainon kannalta jokseenkin neutraali.

Lasten ja nuorten hyvinvointiin panostetaan korottamalla lapsilisiä sekä osoittamalla valtionosuutta lasten aamu- ja iltapäivätoimintaan sekä lisäämällä nuorisotyön määrärahoja.

Hallituksen tavoitteena on julkisen hallinnon sekä palvelujen tuottavuuden ja tehokkuuden lisääminen. Julkisten hyvinvointipalvelujen tehokkuutta lisääviä rakenteellisia toimia ja hallinnonalakohtaisia tuottavuusohjelmia käynnistetään. Uudistusten painopisteenä on palvelutuotannon rakenteiden lisäksi myös niiden ohjaamisen ja rahoituksen kehittäminen.

Peruspalvelubudjettitarkastelulla parannetaan kuntien tehtävien ja velvoitteiden rahoituksen tasapainoa ja ennakoitavuutta. Peruspalvelubudjetti kattaa lakisääteisten peruspalvelujen arvioinnin kuntatalouskokokonaisuudessa, eri kokoisissa kunnissa sekä maan eri osissa.

Hallitus on käynnistänyt kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmän arvioinnin. Valtionosuusjärjestelmää kehitetään palvelurakenteiden ja tuottamistapojen uusimista sekä kuntien välistä yhteistyötä edistäväksi. Kuntien mahdollisuudet tuottavuutta ja tehokkuutta lisääviin rakenteellisiin uudistuksiin paranevat lähivuosina, kun henkilöstö on kasvavassa määrin siirtymässä eläkkeelle.

Talousnäkymät kohtuulliset

Kokonaistuotannon arvioidaan lisääntyvän kuluvana vuonna runsaan prosentin. Tämän edellytyksenä on kuitenkin vientinäkymien parantuminen ja yksityisten kulutusmenojen reipas kasvu. Mikäli vientikysyntä edelleen vahvistuu, arvioidaan kokonaistuotannon kasvun olevan ensi vuonna 2,4 prosenttia.

Työvoiman kysyntä on kuluvana vuonna hieman pienempi kuin viime vuonna, mutta kääntyy nousuun vuonna 2004. Työllisten osuus työikäisestä väestöstä on tänä vuonna 67,5 prosenttia ja nousee 67,6 prosenttiin ensi vuonna. Työttömyysaste on tänä vuonna keskimäärin 9,3 prosenttia ja alenee ensi vuonna 9,1 prosenttiin.

Inflaatio on kuluvana vuonna keskimäärin 1,2 prosenttia. Lähinnä alkoholijuomien hintojen alenemisen vuoksi inflaatio hidastunee vuonna 2003 arviolta 0,7 prosenttiin.

Veroratkaisut

Hallitus katsoo, että korkea työllisyys ja hyvinvointipalvelujen kestävän rahoituksen edellyttämät verotuotot voidaan parhaiten turvata järjestelmällä, joka on kansainvälisesti kilpailukykyinen. EU:n laajentuminen lisää ensi vuonna erityisesti paineita alentaa alkoholin verotusta. Myös työvoiman liikkuvuuden lisääntyminen voimistaa kilpailua työvoimasta.

Jotta talouskasvu työllistäisi parhaiten, on verokiilaa eli verojen ja sosiaaliturvamaksujen osuutta työvoimakustannuksista kavennettava erityisesti matalapalkkaiselta työltä.

Hallitus keventää hallitusohjelman mukaisesti vaalikauden aikana työhön kohdistuvaa verotusta vähintään 1,12 miljardia euroa. Kevennykset tehdään etupainotteisesti. Veronkevennysten painopiste on työllisyyssyistä työhön ja erityisesti pieni- ja keskituloisten ansiotuloihin kohdistuvassa verotuksessa. Vuonna 2004 ansiotulojen verotusta kevennetään vuositasolla 775 miljoonalla eurolla. Lisäksi valtion tuloveroasteikkoon tehdään yhden prosentin inflaatiotarkistus, mikä vähentää verotuottoa noin 70 miljoonalla eurolla.

Valtion tuloveroasteikon kaikkia marginaaliveroprosentteja alennetaan yhdellä prosenttiyksiköllä. Tulonhankkimisvähennyksen ja kunnallisverotuksen ansiotulovähennyksen enimmäismääriä korotetaan; lisäksi ansiotulovähennyksen kertymäprosentteja korotetaan ja poistumaa jyrkennetään.

Valtion tuloverotus kevenisi vuositasolla 364 miljoonaa euroa ja kuntien verotulot vähenisivät 359 miljoonaa euroa, mikä kompensoidaan kunnille täysimääräisesti valtionosuuksia korottamalla. Kirkon verotulomenetystä kompensoidaan nostamalla kirkon osuutta yhteisöveron tuotosta 0,1 prosenttiyksiköllä.

Hallitus esittää, että arvonlisäverotusta muutetaan pienimpien yritysten kasvumahdollisuuksien edistämiseksi. Verovelvollisuuden liikevaihtorajaan tulisi asteittain liukuva veronhuojennus, joka pienentyisi liikevaihdon kasvaessa. Lopullinen tilitettävä vero nousisi vähitellen täyteen määrään verottoman liikevaihdon ala- ja ylärajojen välillä (8 500 euroa - 25 000 euroa).

Kiinteistöhallintapalvelujen oman käytön verotuksen alarajaa tarkistettaisiin talonmiesten ansiotason nousua vastaavasti, jotta asuntoyhtiöillä olisi mahdollisuus palkata yksi kokopäiväinen työntekijä ilman arvonlisäveroseuraamuksia myös jatkossa. Tämän mukaisesti raja nostettaisiin 30 500 eurosta 35 000 euroon. Asuntoyhtiöiden lisäksi muutos koskisi myös muita kiinteistönomistajia ja haltijoita. Itse suoritettujen rakentamispalvelujen oman käytön alarajaa muutettaisiin vastaavasti.

Alkoholiveroa alennetaan, jotta alkoholin tilastoidun kulutuksen veropohjat säilyisivät Suomessa mahdollisimman hyvin, kun matkustajakiintiöt poistuvat vuoden vaihteessa ja EU laajenee ensi keväänä. Hallitus päätti myös lausumasta, jonka perusteella ryhdytään toimiin alkoholihaittojen ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi.

Alkoholivero alenisi keskimäärin 33 prosenttia. Väkevien alkoholijuomien veroa alennetaan 44 prosenttia, välituotteiden 40 prosenttia, mietojen viinien 10 prosenttia ja oluiden 32 prosenttia. Veromuutoksen seurauksena väkevien alkoholijuomien hintojen arvioidaan alenevan 37 prosentilla, välituotteiden 34 prosentilla, viinien 3 prosentilla ja oluiden 15 prosentilla. Alkoholiveron tuoton arvioidaan vähenevän 300 miljoonalla eurolla.

Tupakkaverotuksen perusteet säilytetään ennallaan.

Ajoneuvoveroa korotetaan 10 eurolla.

Neljä poikkihallinnollista politiikkaohjelmaa

Hallitus käsitteli budjettiriihen aluksi hallitusohjelmaa toteuttavan strategia-asiakirjan valmisteluvaihetta ja erityisesti poikkihallinnollisia politiikkaohjelmia. Politiikkaohjelmat rahoitetaan eri ministeriöiden määrärahamomenteilta.

Pääministerin johtaman tietoyhteiskuntaohjelman tarkoituksena on lisätä kilpailukykyä ja tuottavuutta, sosiaalista ja alueellista tasa-arvoa sekä kansalaisten hyvinvointia ja elämänlaatua hyödyntämällä tieto- ja viestintätekniikka koko yhteiskunnassa.

Työministerin johtaman työllisyysohjelman painopiste on rakenteellisen työttömyyden alentamisessa ja työvoiman tarjonnan edistämisessä. Keskeisinä hankkeina ovat julkisen työvoimapalvelun uudistaminen, työmarkkinatuen aktivointi, koulutus- ja työvoimapoliittiset toimenpiteet sekä työurien pidentäminen.

Kauppa- ja teollisuusministerin johtaman yrittäjyyden politiikkaohjelman tavoitteena on varmistaa yritysten toimintaympäristön vakaa ja pitkälläkin aikavälillä ennustettavissa oleva kehitys. Tämä edellyttää olemassa olevan yrityskannan jatkuvaa kehittymistä, yrityskannan uusiutumista, yritysten kasvua ja kansainvälistymistä sekä yrittäjyyttä suosivia kilpailuolosuhteita.

Oikeusministeri johtaa kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelmaa, jonka tarkoituksena on vahvistaa demokratiaa. Kehittämisen alueita ovat edustuksellinen demokratia, kansalaisten ja hallinnon välinen suhde, kansalaisten ja kansalaisjärjestöjen osallistumis- ja vaikutusmahdollisuudet yhteiskunnallisessa päätöksenteossa sekä kaikkien kansalaisryhmien vahva kiinnittyminen yhteiskuntaan.

Poimintoja määrärahoista

Kansallisen terveydenhuollon hankkeen sekä sosiaalialan kehittämishankkeen toteuttamiseksi sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksia lisätään 53 miljoonalla eurolla. Lisäksi terveydenhuollon erillistä kehittämishankerahoitusta lisätään 22 miljoonalla eurolla. Vanhustenhuollon kehittämiseen hallitus esittää 14 miljoonaa euroa ja terveydenhuollon täydennyskoulutukseen 13 miljoonaa euroa. Palvelusetelin käyttöönotto kotipalveluissa lisää valtionosuuksia 10 miljoonaa euroa. Lisäksi osittaista hoitorahaa korotetaan ja se laajenee koskemaan 1. ja 2. luokkalaisten vanhempia.

Lapsilisiä korotetaan vuoden 2004 alusta. Ensimmäiselle lapselle maksettava lapsilisä nousee 90 eurosta 100 euroon kuukaudessa. Yksinhuoltajakorotus nousee tämän lisäksi kolmella eurolla kuukaudessa.

Yliopistojen toimintamenorahoitus kasvaa 70 miljoonalla eurolla. Vuoden 2004 syyslukukaudella aloitettava koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaan esitetään 20 miljoonaa euroa ja esiopetuksen kuljetusetuuteen 5 miljoonaa euroa. Oppisopimuskoulutuksen rahoitusta lisätään lähes 5 miljoonalla eurolla ja aikuisväestön osaamistason kohottamisohjelmaa laajennetaan 7,5 miljoonalla eurolla.

Taiteen ja kulttuurin rahoitus lisääntyy runsaalla 15 miljoonalla eurolla. Museoviraston toimintamäärärahaa esitetään lisättäväksi Suomen merimuseon uudelleen sijoittamista koskevan periaatepäätöksen toteuttamiseksi. Nuorisotyön rahoitus kasvaa 8,4 miljoonalla eurolla.

Veikkausvoittovaroja arvioidaan kertyvän lähes 377 miljoonaa euroa. Jakosuhdelakia noudattavat tieteen, taiteen, urheilun, liikunnan ja kulttuurin voittovaraosuudet tulevat voimaan 2004.

Tutkimus- ja kehittämisrahoihin esitetään 102 miljoonan euron lisäystä.

Teknologian kehittämiskeskuksen myöntämisvaltuuksia esitetään lisättäväksi lähes 30 miljoonalla eurolla. Teknologiapolitiikan kokonaismäärärahat olisivat 527 miljoonaa euroa.

Vuosina 2004 - 2006 perustetaan työvoiman palvelukeskukset, joihin tulevat mukaan työvoimatoimistot, kunta ja sen sosiaali-, terveys- ja nuorisotoimi, Kansaneläkelaitos sekä muut palveluntuottajat. Tällä yhteistyöllä vaikeasti työllistyville tarjotaan työmarkkinavalmiuksia parantavia palvelukokonaisuuksia. Uudistus käynnistetään vuonna 2004 muuttamalla mahdollisimman monella paikkakunnalla yhteispalvelupisteitä nykyistä laajemmiksi palveluverkostoiksi.

Määrärahat työvoimapolitiikan toimeenpanoon lisääntyvät 136 miljoonalla eurolla.

Työmarkkinatuen käyttöä aktivoivana tukimuotona lisätään tuen alkuperäisen tarkoituksen mukaisesti. Työmarkkinatuen tarveharkintaa esitetään lievennettäväksi puolison tulojen osalta. Hallitus käynnistää valmistelun, joka tähtää työmarkkinatuen enimmäiskeston määrittelemiseen passiivisena tukimuotona.

Eduskunnan käsittelyssä oleva uusi ulkomaalaislaki aiheuttaa merkittäviä tehtävänsiirtoja eri viranomaisten välillä. Maahanmuutto- ja turvapaikka-asioiden yhteistyö tiivistyy EU:ssa laajenemisen myötä. Ulkomaalaisviraston toimintaedellytykset turvataan.

Poliisin toimintaa tehostetaan poliisipalvelujen saatavuuden ja laadun turvaamiseksi. Talousrikollisuuden ehkäisyn voimavaroja lisätään.

Maakunnan kehittämisrahan määrä nousee 14 miljoonalla eurolla. Toiminnassa painotetaan alueiden kilpailukyvyn ja osaamisen parantamista.

Vuoden 2006 syksyllä Suomi on EU:n puheenjohtajamaa ja siihen valmistautuminen aloitetaan ensi vuonna. Puoluetoiminnan tukemiseen osoitetut määrärahat nousevat vuonna 2004 järjestettävistä kunnallisvaaleista johtuen. Talousarviossa on myös määräraha kansalaisaktiivisuuden lisäämiseksi Euroopan parlamentin Suomen edustajien vaaleissa.

Hallitus esittää, että kehitysyhteistyömäärärahoja lisätään 39 miljoonalla eurolla. Lisäyksellä päästäisiin tasoon, joka vastaa 0,37 prosenttia vuodelle 2004 ennustetusta bruttokansantulosta.

Puolustusvoimia kehitetään eduskunnan vuonna 2001 hyväksymän turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon mukaisesti. Puolustusvoimien toimintamenoihin esitetään 60 miljoonan euron lisäystä.

Suomen maksuosuus EU:lle kasvaa 39 miljoonalla eurolla.

EU:n yhteinen maatalouspolitiikka on uudistumassa. Uudistuksen vuoteen 2004 kohdistuvat vaikutukset viljelijöille maksettaviin tukiin on otettu huomioon talousarvioesityksessä. Kehyspäätöksen mukaisesti hallitus on varautunut käyttämään runsaat 14 miljoonaa euroa myöhemmin määriteltäviin maatalouden rakenteen ja muita kehittämistarpeita varten.

Merenkulkulaitoksen varustamotoiminnat ja luotsaus muuttuvat liikelaitoksiksi. Varustamoliikelaitokseen siirtyvät jäänmurto ja monitoimimurtajien kaupallinen toiminta, väyläalukset, eräiden merenmittaus- ja tutkimusalusten hoito sekä yhteysalusliikenne. Luotsaus siirtyy luotsausliikelaitokseen.

Lehdistön tukemiseen osoitettuja määrärahoja korotetaan miljoonalla eurolla.

Ympäristönsuojelun keskeisin hanke on Suomen öljyntorjuntavalmiuksien parantaminen. Väylänhoitoalus Seili ja kaksi Tursas-luokan vartioalusta perusparannetaan, jotta ne kykenevät torjumaan ympäristövahinkoja talviolosuhteissa.

Yhteismäärältään 1 060 miljoonan euron asuntorahoitusvaltuuksilla mahdollistetaan noin 10 000 uuden vuokra- ja asumisoikeusasunnon tuottaminen; uutena keinona otetaan käyttöön lainatakaukset.

LUOVUTETUT MIETINNÖT

Basel II -työryhmä luovutti mietintönsä 18.8.2003 kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkariselle. Työryhmä on selvittänyt erilaisia vaihtoehtoja valtion suoran ja ehdottoman vastuun järjestämiseksi Finnvera Oyj:n myöntämien vientitakuiden ja erityistakauksien sekä pk-takausten osalta. Tavoite on, että tämä vastuukanta voitaisiin jatkossakin käsitellä luottolaitosten vakavaraisuuslaskennassa nollariskipainoisena Basel II -sääntelyn tullessa voimaan 31.12.2006. Työryhmän mielestä nollariskisyys ei edellytä valtion ja Finnvera Oyj:n osalta organisatorisia muutoksia. Nollariskisyys tulisi vientitakuiden ja erityistakauksien osalta varmistaa muuttamalla valtiontakuurahastolain 4 §:ää niin, että valtion vastuu muuttuisi luonteeltaan omavelkaiseksi. Pk-takausten osalta valtion suora ja ehdoton vastuu voitaisiin parhaiten toteuttaa niin ikään nykyjärjestelmän puitteissa muuttamalla valtion erityisrahoitusyhtiön luotto- ja takaustoiminnasta annetun lain 4 §:n 4 momenttia. Finnvera Oyj käyttäisi edelleen valtion puhevaltaa tuomioistuimessa ja viranomaisissa. Lainsäädännöllisiin uudistustoimenpiteisiin tulisi ryhtyä välittömästi sen jälkeen, kun Basel II -sääntely valmistuu lopullisesti loppuvuodesta 2003. Lisätietoja antavat työryhmän puheenjohtaja, apulaisosastopäällikkö Risto Paaermaa, p. (09) 1606 3575 ja työryhmän sihteeri, vanhempi hallitussihteeri Jorma Immonen, p. (09) 1606 4689 kauppa- ja teollisuusministeriöstä.

Selvitys ympäristöperusteisen verotuksen kehittämismahdollisuuksista luovutettiin 19.8.2003 ympäristöministeriölle. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen tekemän selvityksen mukaan ympäristöpoliittisten tavoitteiden ja erityisesti ilmastosopimuksen merkityksen korostuminen tulevaisuudessa asettaa Suomelle kiristyviä vaatimuksia päästöjen ja jätteiden määrän vähentämiseksi. Tavoitteiden saavuttaminen vaatii aktiivista ympäristöpoliittista ohjausta uuden ympäristöteknologian lisäksi. Käytännössä tämä merkitsee myös ympäristöverojen kehittämistä ja verotasojen nostamista. Selvitys "Ympäristöperusteinen verotus ja kestävän kehityksen edellytykset - visio vuoteen 2020" on ympäristöministeriön verkkosivuilla osoitteessa http://www.vyh.fi/palvelut/julkaisu/elektro/ym116/ym116.htm. Lisätietoja antaa yli-insinööri Magnus Cederlöf, p. (09) 1603 9466 ympäristöministeriöstä.

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.