Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

Valtioneuvoston viikko 26/2003

Liite I: Ministereiden sijaisuudet 24.6.2003

Liite II: Ministereiden lomat kesällä 2003

TASAVALLAN PRESIDENTTI

MUUTOS VALTIONEUVOSTOSSA

Tasavallan presidentti teki 24.6.2003 seuraavat muutokset valtioneuvostossa:

1) Valtioneuvoston jäsenyydestä vapautettiin: pääministeri Anneli Tuulikki Jäätteenmäki, ulkoasiainministeri Erkki Sakari Tuomioja, ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paula Ilona Lehtomäki, oikeusministeri Hannu Erkki Johannes Koskinen, sisäasiainministeri Kari Juhani Rajamäki, alue- ja kuntaministeri Hannes Manninen, puolustusministeri Matti Taneli Vanhanen, valtiovarainministeri Antti Tapani Kalliomäki, toinen valtiovarainministeri Cecilia Ulla-Maj Wideroos, opetusministeri Tuula Irmeli Haatainen, kulttuuriministeri Tanja Tellervo Karpela, maa- ja metsätalousministeri Juha Sakari Korkeaoja, liikenne- ja viestintäministeri Leena Marjatta Luhtanen, kauppa- ja teollisuusministeri Reijo Mauri Matias Pekkarinen, sosiaali- ja terveysministeri Taru Sinikka Mönkäre, peruspalveluministeri Liisa Marja Hyssälä, työministeri Tarja Katarina Filatov sekä ympäristöministeri Jan-Erik Enestam.

2) Valtioneuvoston jäseniksi nimitettiin: pääministeriksi eduskunnan valinnan mukaisesti lehtimies, valtiotieteen maisteri, kansanedustaja Matti Taneli Vanhanen ja hänen ehdotuksestaan ulkoasiainministeriksi valtiotieteen tohtori, ekonomi, kansanedustaja Erkki Sakari Tuomioja, ulkomaankauppa- ja kehitysministeriksi ulkoasiainministeriöön ja ministeriksi käsittelemään valtioneuvoston kanslian toimialaan kuuluvia asioita kauppatieteiden maisteri, valtiotieteen kandidaatti, kansanedustaja Paula Ilona Lehtomäki, oikeusministeriksi varatuomari, kansanedustaja Hannu Erkki Johannes Koskinen, sisäasiainministeriksi hallintotieteiden maisteri, kansanedustaja Kari Juhani Rajamäki, alue- ja kuntaministeriksi sisäasiainministeriöön ja ministeriksi käsittelemään ympäristöministeriön toimialaan kuuluvia asioita kaupunginjohtaja, hallintotieteiden lisensiaatti, kansanedustaja Hannes Manninen, puolustusministeriksi valtiotieteiden tohtori, eduskunnan ensimmäinen varapuhemies Seppo Arimo Kääriäinen, valtiovarainministeriksi liikunnanopettaja, kansanedustaja Antti Tapani Kalliomäki, toiseksi valtiovarainministeriksi käsittelemään valtiovarainministeriön toimialaan kuuluvia asioita kunnanjohtaja, kansanedustaja Cecilia Ulla-Maj Wideroos, opetusministeriksi sairaanhoitaja, valtiotieteen maisteri, kansanedustaja Tuula Irmeli Haatainen, kulttuuriministeriksi käsittelemään opetusministeriön toimialaan kuuluvia asioita sosionomi AMK, kansanedustaja Tanja Tellervo Karpela, maa- ja metsätalousministeriksi agronomi, kansanedustaja Juha Sakari Korkeaoja, liikenne- ja viestintäministeriksi opetusneuvos, valtiotieteen maisteri, kansanedustaja Leena Marjatta Luhtanen, kauppa- ja teollisuusministeriksi yhteiskuntatieteiden maisteri, kansanedustaja Reijo Mauri Matias Pekkarinen, sosiaali- ja terveysministeriksi apulaisylilääkäri, lääketieteen ja kirurgian tohtori, kansanedustaja Taru Sinikka Mönkäre, peruspalveluministeriksi käsittelemään sosiaali- ja terveysministeriön toimialaan kuuluvia asioita hammaslääketieteen tohtori, valtiotieteen maisteri, kansanedustaja Liisa Marja Hyssälä, työministeriksi tiedottaja, kansanedustaja Tarja Katarina Filatov sekä ympäristöministeriksi ja ministeriksi käsittelemään ulkoasiainministeriön toimialaan kuuluvia asioita puolueen puheenjohtaja, valtiotieteen maisteri, kansanedustaja Jan-Erik Enestam. (VNK alivaltiosihteeri Heikki Aaltonen 1602 2007)

HALLITUKSEN ESITYKSET

Tasavallan presidentti antoi 27.6.2003 eduskunnalle seuraavat hallituksen esitykset:

Esitys (HE 31/2003 vp) keskinäisestä oikeusavusta rikosasioissa Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä tehdyn yleissopimuksen ja keskinäistä oikeusapua rikosasioissa koskevan eurooppalaisen yleissopimuksen varauman peruuttamisen hyväksymisestä sekä niihin liittyviksi laeiksi. Esityksessä ehdotetaan, että eduskunta hyväksyisi Brysselissä 29.5.2000 keskinäisestä oikeusavusta rikosasioissa Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä tehdyn yleissopimuksen sekä antaisi suostumuksensa tiettyjen yleissopimuksen nojalla annettavien ilmoitusten antamiseen. Yleissopimuksen tarkoituksena on tehostaa ja helpottaa Euroopan unionin jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä kansainvälisessä oikeusavussa rikosasioissa. Yleissopimus täydentää jäsenvaltioiden välillä voimassa olevia yleissopimuksia, erityisesti vuoden 1959 eurooppalaista yleissopimusta keskinäisestä oikeusavusta rikosasioissa. Yleissopimus sisältää määräyksiä muun muassa oikeudenkäyntiasiakirjojen tiedoksiannosta postitse, yhteydenpitojärjestyksestä oikeusviranomaisten välillä sekä todistajien kuulemisesta videokokouksen avulla. Lisäksi yleissopimukseen sisältyy laajat telekuuntelua koskevat määräykset. Esityksessä ehdotetaan myös, että Suomi peruuttaisi vuoden 1959 keskinäistä oikeusapua rikosasioissa koskevan eurooppalaisen yleissopimuksen 11 artiklaan tekemänsä varauman. Varauman poistamisella on tarkoitus mahdollistaa vapautensa menettäneiden henkilöiden väliaikainen siirtäminen Suomen ja muiden valtioiden välillä. Esitykseen sisältyvät laki keskinäisestä oikeusavusta rikosasioissa Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä tehdyn yleissopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja yleissopimuksen soveltamisesta, laki kansainvälisestä oikeusavusta rikosasioissa annetun lain muuttamisesta, laki vapautensa menettäneen henkilön väliaikaisesta siirtämisestä todistelutarkoituksessa rikosasioissa, laki ampuma-aselain 17 §:n muuttamisesta ja laki viestintämarkkinalain 95 §:n muuttamisesta. (OM osastopäällikkö Pekka Nurmi 1606 7670)

Esitys (HE 32/2003 vp) kansainvälisen järjestäytyneen rikollisuuden vastaisen Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimuksen hyväksymisestä ja laiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta sekä laiksi rikoslain 17 luvun 1 a §:n muuttamisesta. Esityksessä ehdotetaan, että eduskunta hyväksyisi New Yorkissa 15.11.2000 tehdyn kansainvälisen järjestäytyneen rikollisuuden vastaisen Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimuksen siltä osin kuin sopimus kuuluu Suomen toimivaltaan. Suomi allekirjoitti yleissopimuksen Palermossa 12 päivänä joulukuuta 2000. Euroopan yhteisö allekirjoitti sopimuksen samanaikaisesti Suomen kanssa. Eräät sopimuksen rahanpesun torjuntaa koskevat määräykset kuuluvat yhteisön toimivaltaan. Yleissopimus sisältää velvoitteita rikollisjärjestön toimintaan osallistumisen, rahanpesun sekä lahjonnan kriminalisoinnista. Lisäksi sopimuksessa määrätään rahanpesun torjuntatoimista, rikosoikeudellisesta yhteistyöstä, yhteisistä tutkintaryhmistä, erityisistä tutkintamenetelmistä, poliisiyhteistyöstä ja järjestäytyneen rikollisuuden torjunnasta. Yleissopimus edellyttää kahta lainsäädäntömuutosta. Ensinnäkin rikollisjärjestön toimintaan osallistuminen tulee säätää rangaistavaksi nykyistä laajemmin. Sopimusvelvoitteen täyttämiseksi rikoslain 17 luvun 1 a §:ää muutetaan. Toiseksi lainsäädäntöä on muutettava siten, että mahdollistetaan vapautensa menettäneenä olevan henkilön siirtäminen todistelutarkoituksessa väliaikaisesti Suomen ja muiden sopimusvaltioiden välillä. Yleissopimuksen voimaansaattaminen tehdään blankettimuotoisella lailla. Tarkempia määräyksiä yleissopimuksen täytäntöönpanosta voidaan antaa valtioneuvoston asetuksella. Lakien voimaantulosta säädetään tasavallan presidentin asetuksella. (OM lainsäädäntöneuvos Katariina Jahkola 1606 7705)

Esitys (HE 33/2003 vp) laiksi aluksista aiheutuvan vesien pilaantumisen ehkäisemisestä annetun lain muuttamisesta ja laiksi ympäristönsuojelulain muuttamisesta. Aluksista aiheutuvan vesien pilaantumisen ehkäisemisestä annettua lakia ja ympäristönsuojelulakia muutetaan siten, että niillä voidaan panna täytäntöön Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000/59/EY aluksilla syntyvän jätteen ja lastijäämien vastaanottolaitteista satamissa. Aluksella syntyvät kiinteät jätteet ja käymäläjätevedet liitetään niin kutsutun ei erityismaksua -järjestelmän piiriin siten, että niistä perittävät maksut eivät riipu jätetyn jätteen määrästä. Ei erityismaksua -järjestelmää laajennetaan koskemaan kaikkia aluksia lukuun ottamatta kalastusaluksia ja huvialuksia, jotka voivat ottaa enintään 12 matkustajaa. Aluksista peräisin olevien jätteiden jätehuollon järjestämiseksi satamissa on oltava jätehuoltosuunnitelma. Aluksista aiheutuvan vesien pilaantumisen ehkäisemisestä annettuun lakiin lisätään sataman määritelmä. (YM neuvotteleva virkamies Maija Pietarinen 1603 9736)

EDUSKUNNAN VASTAUKSET

Tasavallan presidentti vahvisti 27.6.2003 seuraavat lait:

Laki esitutkintalain muuttamisesta, laki pakkokeinolain muuttamisesta, laki oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 1 luvun muuttamisesta, laki poliisin tehtävien suorittamisesta puolustusvoimissa annetun lain 4 §:n muuttamisesta, laki poliisin henkilörekistereistä annetun lain muuttamisesta ja laki rikoslain 10 luvun 9 §:n muuttamisesta (HE 52/2002 vp). Lakien muutosten päätavoitteena on antaa poliisille paremmat keinot selvittää erityisesti törkeitä rikoksia. Lisäksi lakeihin tehdään eräitä käytännössä aiheelliseksi osoittautuneita tarkistuksia. Esitutkintalain kuulustelua ja sen toimittamista sekä avustajan esteellisyyttä koskevia säännöksiä muutetaan. Lakiin lisätään ryhmätunnistamista koskevat säännökset. Pakkokeinolain pidättämistä ja vangitsemista, vakuustakavarikkoa ja hukkaamiskieltoa, etsintää sekä telekuuntelua ja televalvontaa koskevia säännöksiä tarkistetaan. Teknistä kuuntelua voi tuomioistuimen luvalla kohdistaa myös rikoksesta epäillyn asuntoon. Lait tulevat voimaan 1.1.2004. Eduskunnan lausumat; 1) Eduskunta edellyttää, että hallitus selvittää, millä tavoin uudet pakkokeinovaltuudet ovat edistäneet yksilön ja yhteiskunnan turvallisuutta ja onko pakkokeinojen kohteena olevien perusoikeuksien suoja riittävä. Selvityksen tuloksia tulee selostaa vuotta 2005 koskevassa hallituksen toimenpidekertomuksessa. 2) Eduskunta edellyttää, että uuden hukkaamiskielto- ja takavarikkosäännöksen soveltamiskäytäntöä seurataan ja ryhdytään tarvittaessa toimiin vahingonkorvaussäännösten uudistamiseksi. (OM osastopäällikkö Pekka Nurmi 1606 7670)

Laki ulosottolain muuttamisesta, laki verojen ja maksujen perimisestä ulosottotoimin annetun lain 2 ja 3 §:n muuttamisesta, laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 11 ja 24 §:n muuttamisesta, laki ulosottomaksuista annetun lain muuttamisesta, laki takauksesta ja vierasvelkapanttauksesta annetun lain 20 ja 25 §:n muuttamisesta, laki osamaksukaupasta annetun lain 9 ja 16 §:n muuttamisesta, laki oikeudenkäymiskaaren 7 luvun muuttamisesta, laki välimiesmenettelystä annetun lain 45 §:n muuttamisesta, laki yrityksen saneerauksesta annetun lain 37 §:n muuttamisesta, laki yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun lain 53 ja 60 §:n muuttamisesta ja laki konkurssisäännön 6 ja 25 §:n muuttamisesta (HE 216/2001 vp). Ulosottoperustetta, ulosottomenettelyä yleisesti sekä häätöä koskevat ulosottolain säännökset uudistetaan. Velkaa voidaan uuden lain mukaan periä velallisena olevalta luonnolliselta henkilöltä ulosottotoimin 15 vuoden ajan. Jos kuitenkin velkojana on yksityinen ihminen tai rikoksen johdosta vahinkoa kärsinyt asiassa, jossa on tuomittu vankeutta, määräaika on 20 vuotta. Lait tulevat voimaan 1.3.2004. Eduskunnan lausuma; Eduskunta edellyttää, että hallitus antaa seuraavalla vaalikaudella eduskunnalle esityksen siitä, miten sellainen saatava, jota koskeva ulosottoperuste on päättynyt, otetaan huomioon kuolinpesässä. (OM lainsäädäntöneuvos Tuula Linna 1606 7718)

Järjestyslaki, laki rikoslain 2 a luvun 9 §:n ja 17 luvun 13 §:n muuttamisesta, laki rangaistusmääräysmenettelystä annetun lain 1 §:n muuttamisesta, laki järjestyksen pitämisestä joukkoliikenteessä annetun lain 6 §:n muuttamisesta, laki alkoholilain 58 §:n muuttamisesta, laki teräaselain kumoamisesta, laki kuntalain 7 §:n kumoamisesta, laki kuntajakolain 31 §:n muuttamisesta, laki elinkeinon harjoittamisen oikeudesta annetun lain 23 §:n 1 momentin ja 24 §:n kumoamisesta, laki tieliikennelain muuttamisesta, laki järjestyksenvalvojista annetun lain muuttamisesta ja laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta annetun lain muuttamisesta (HE 20/2002 vp). Turvallisuuden edistämiseksi yleisillä paikoilla säädetään järjestyslaki, johon on koottu säännöksiä muusta lainsäädännöstä ja nykyisistä kuntien lainsäädännöstä. Järjestyslaissa kielletään yleisen järjestyksen ja turvallisuuden häiritseminen metelöimällä tai muulla vastaavalla tavalla, uhkaava käyttäytyminen sekä turvallisuuden vaarantaminen ampumalla tai esineitä heittämällä. Samoin kielletään päihdyttävän aineen nauttiminen taajamassa yleisellä paikalla ja julkisessa liikenteessä olevassa kulkuneuvossa sekä mainostaminen turvallisuutta vaarantavalla tavalla. Nauttimiskielto ei kuitenkaan koske alkoholijuoman nauttimista puistossa tai muualla siihen verrattavalla yleisellä paikalla. Myös muu häiriötä aiheuttava toiminta yleisillä paikoilla, kuten seksuaalipalvelujen ostaminen ja niiden maksullinen tarjoaminen, virtsaaminen ja ulostaminen sekä esitysten järjestäminen vaaraa tai häiriötä aiheuttavalla tavalla kielletään. Laissa on myös säännöksiä kotieläinten ja muiden eläinten pitämisestä. Lisäksi voimassa olevan teräaselain säännökset kumotaan ja sen yleiseen järjestykseen ja turvallisuuteen liittyvät säännökset otetaan järjestyslakiin eräiltä osin täsmennettyinä ja täydennettyinä. Lait tulevat voimaan 1.10.2003. Eduskunnan lausuma; Eduskunta edellyttää hallituksen huolehtivan siitä, että erikseen valmistellaan eduskunnalle antamista varten lakiehdotus koskien rangaistuksen uhalla sen kieltämistä, että naamioituneena mielenosoituksessa taikka muulla tavalla naamioituneena esiintymällä voidaan yleistä järjestystä häiritä tai turvallisuutta vaarantaa. (SM poliisiylitarkastaja Pertti Luntiala 1604 2302)

Laki asevelvollisuuslain 28 §:n muuttamisesta (HE 6/2003 vp). Asevelvollisuuslakia muutetaan siten, että varusmiespalvelusta suorittava asevelvollinen voi uskonnolliseen yhdyskuntaan kuulumisesta riippumatta valintansa mukaan joko vannoa sotilasvalan tai antaa sotilasvakuutuksen. Tällöin myös ne asevelvolliset, jotka eivät kuulu mihinkään uskonnolliseen yhdyskuntaan, voivat halutessaan vannoa sotilasvalan sotilasvakuutuksen antamisen sijasta. Valaa koskeva asevelvollisuuslain 28 § saatetaan vastaamaan uuden uskonnonvapauslain valaa ja vakuutusta koskevaa sääntelyä. Laki tulee voimaan 1.8.2003. (PLM vanhempi hallitussihteeri Minnamaria Nurminen 1608 8202)

Laki Rahoitustarkastuksesta, laki luottolaitostoiminnasta annetun lain muuttamisesta, laki liikepankeista ja muista osakeyhtiömuotoisista luottolaitoksista annetun lain muuttamisesta, laki säästöpankkilain muuttamisesta, laki osuuspankeista ja muista osuuskuntamuotoisista luottolaitoksista annetun lain muuttamisesta, laki ulkomaisen luotto- ja rahoituslaitoksen toiminnasta Suomessa annetun lain muuttamisesta, laki talletuspankin toiminnan väliaikaisesta keskeyttämisestä annetun lain muuttamisesta, laki kiinnitysluottopankkilain 14 ja 17 §:n muuttamisesta, laki hypoteekkiyhdistyksistä annetun lain muuttamisesta, laki sijoituspalveluyrityksistä annetun lain muuttamisesta, laki ulkomaisen sijoituspalveluyrityksen toiminnasta Suomessa annetun lain muuttamisesta, laki panttilainauslaitoksista annetun lain muuttamisesta, laki sijoitusrahastolain 122 §:n muuttamisesta, laki arvopaperimarkkinalain muuttamisesta, laki kaupankäynnistä vakioiduilla optioilla ja termiineillä annetun lain 4 luvun 3 §:n muuttamisesta, laki valtion vakuusrahastosta annetun lain 19 a §:n muuttamisesta, laki perintätoiminnan luvanvaraisuudesta annetun lain 1 §:n muuttamisesta ja laki Rahoitustarkastuksen valvontamaksusta (HE 175/ 2002 vp). Uudessa laissa Rahoitustarkastuksesta säädetään Rahoitustarkastuksen toiminnan tavoitteesta ja tehtävistä, hallinnosta, valvontavaltuuksista ja Rahoitustarkastuksen oikeudesta määrätä hallinnollisia seuraamuksia. Rahoitustarkastuksen tehtäväksi säädetään nykyisestä laista poiketen myös luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten toimilupien myöntäminen ja peruuttaminen. Lisäksi Rahoitustarkastuksen valvottavia koskeviin lakeihin tehdään uuden lain edellyttämät, pääasiassa lakitekniset muutokset. Lait tulevat voimaan 1.7.2003. Eduskunnan lausuma; Eduskunta edellyttää, että hallitus selvittää rahoitus- ja vakuutusvalvonnan yhdistämisen perusteet ja antaa asianmukaiset esityksensä eduskunnalle. (VM lainsäädäntöneuvos Erkki Sarsa 1603 3064)

Rataverolaki (HE 9/2003 vp). Rataverolain perusteella rautatieyrityksiltä kannetaan valtion rataverkon käytöstä rataveroa valtiolle. Ratavero ei lisää rautatieliikenteen kustannuksia, koska sen määrä vastaa rautatieyrityksiltä aiemmin kannettua ratamaksun haitta- ja lisämaksua. Ratavero on henkilöliikenteessä 0,01 senttiä bruttotonnikilometriltä ja 0,05 senttiä sähkövetoisessa tavaraliikenteessä. Dieselvetoisessa tavaraliikenteessä veron määrä on 0,1 senttiä bruttotonnikilometriltä. Bruttotonnikilometrillä tarkoitetaan junan kokonaispainoa kerrottuna junan kulkemien kilometrien määrällä. Veron määrä on johdettu henkilö- ja tavaraliikenteen ympäristökustannusten suuruuden ja liikennelajin maksukyvyn perusteella. Dieselvetoisen tavaraliikenteen korkeampi vero perustuu sen korkeampiin ympäristökustannuksiin verrattuna sähkövetoiseen liikenteeseen. Verotuksen toimittamisesta ja valvonnasta huolehtii Ratahallintokeskus, joka toimii muutenkin rautatieviranomaisena ja rautatieliikenteeltä kannettavien maksujen kantajana. Verotusmenettely vastaa pääpiirteissään muita oma-aloitteisesti ilmoitettavissa verolajeissa noudatettuja menettelyjä. Verovelvollinen ilmoittaa kalenterikuukaudessa tekemän suoritteen verottajalle, joka määrää tällä perusteella veron maksuun kuukausittain. Lakiin sisältyvät normaalit verotuksen toimittamisen ja valvonnan kannalta tarpeelliset säännökset. Muutosta Ratahallintokeskuksen päätökseen haetaan Helsingin hallinto-oikeudelta. Laki tulee voimaan 1.7.2003. (VM neuvotteleva virkamies Leo Parkkonen 1603 3148)

Laki tuloverolain 105 a §:n muuttamisesta ja laki vuoden 2003 veroasteikkolain 2 §:n muuttamisesta (HE 10/2003 vp). Tuloverolakia muutetaan siten, että kunnallisverotuksen ansiotulovähennyksen kertymäprosentteja ja enimmäismäärää korotetaan. Vuoden 2003 veroasteikkolain progressiivisen tuloveroasteikon marginaaliprosentteja alennetaan kaikissa tuloluokissa puolella prosenttiyksiköllä. Lait tulevat voimaan 1.7.2003. (VM ylitarkastaja Panu Pykönen 1603 3154)

Laki kirkkolain muuttamisesta (HE 11/2003 vp). Kirkkoneuvoston, seurakuntaneuvoston ja yhteisen kirkkoneuvoston varapuheenjohtajan toimimisesta kokouksen puheenjohtajana voidaan säätää kirkkojärjestyksessä. Espoon hiippakunnan perustamisen vuoksi muutetaan kirkkolain säännös kirkkohallituksen kokoonpanosta. Laki tulee voimaan 1.1.2004. (OPM vanhempi hallitussihteeri Tuula Lybeck 1607 7322)

Laki hautaustoimilain 6 §:n muuttamisesta (HE 19/2003 vp). Yleisiä hautausmaita ylläpitävät evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat ja seurakuntayhtymät voivat kokonaan tai osittain myöntää vapautuksen hautaustoimessa perittävistä maksuista, jos vainaja on ollut rintamaveteraani, tai siihen rinnastettavasta syystä. Maksuvapatus voi koskea myös edellä tarkoitetun puolisoa. Laki tulee voimaan 1.1.2004. (OPM vanhempi hallitussihteeri Tuula Lybeck 1607 7322)

Laki kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain muuttamisesta (HE 12/2003 vp). Valtioneuvosto teki 23.10.2002 periaatepäätöksen toimintaohjelmasta Etelä-Suomen, Oulun läänin länsiosan ja Lapin läänin lounaisosan metsien monimuotoisuuden turvaamiseksi. Kestävän metsätalouden rahoituksesta annettuun lakiin lisätään uusi 19 a §, jossa säädetään rahoituksen käyttämisestä periaatepäätöksessä tarkoitettuihin luonnonarvokauppa- ja yhteistoimintaverkostokokeiluihin, jotka edistävät metsätalousmaan monimuotoisuutta. Laki tulee voimaan 1.7.2003. (MMM apulaisosastopäällikkö Pentti Lähteenoja 1605 3351)

Laki viestintämarkkinalain muuttamisesta (HE 13/2003 vp). Viestintämarkkinalakiin lisätään viestintämarkkinamaksua ja teleurakointimaksua koskevat säännökset. Laki tulee voimaan 25.7.2003. Eduskunnan lausuma; Eduskunta edellyttää, että viestintämarkkina- ja teleurakointimaksulla kerättävät varat ohjataan lyhentämättöminä kattamaan Viestintäviraston toiminnasta aiheutuvia kuluja. (LVM neuvotteleva virkamies Asta Virtaniemi 1602 8464)

Laki kaksikäyttötuotteiden vientivalvonnasta annetun lain muuttamisesta (HE 14/2003 vp). Kaksikäyttötuotteiden vientivalvonnan viranomaisvastuu siirretään kauppa- ja teollisuusministeriöltä ulkoasiainministeriölle. Muutos on osa laajempaa valtionhallinnon uudelleenorganisointia, jossa kauppapoliittiset toiminnat keskitetään ulkoasiainministeriöön. Laki tulee voimaan 1.7.2003. (KTM neuvotteleva virkamies Tuula Kulovesi 1606 2082

Laki työntekijäin eläkelain muuttamisesta, laki lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijäin eläkelain muuttamisesta, laki taiteilijoiden ja eräiden erityisryhmiin kuuluvien työntekijäin eläkelain muuttamisesta, laki maatalousyrittäjien eläkelain muuttamisesta, laki yrittäjien eläkelain muuttamisesta, laki kansaneläkelain muuttamisesta, laki perhe-eläkelain muuttamisesta, laki eläkkeensaajien asumistukilain 6 §:n muuttamisesta, laki kuntoutusrahalain 7 ja 18 §:n muuttamisesta, laki sairausvakuutuslain 15 ja 27 §:n muuttamisesta ja laki valtion varoista suoritettavasta eläkkeen korvaamisesta alle kolmivuotiaan lapsen hoidon tai opiskelun ajalta (HE 242/2002 vp). Yksityisten alojen työeläkejärjestelmään tehdään lainmuutoksia, joiden tarkoituksena on turvata työntekijöille ja yrittäjille riittävä ansiosidonnainen eläketurva myös tulevaisuudessa. Lakimuutoksilla joustavoitetaan vanhuuseläkkeelle siirtymisen ajankohtaa ja kannustetaan työssä jatkamiseen siten, että eläkkeelle siirtymisen myöhentäminen parantaa eläketurvaa. Jatkossa voi jäädä joustavasti eläkkeelle 63-68 vuoden iässä. Eläkkeiden laskutapa muuttuu koko työhistoriaan perustuvaksi. Yleinen eläkeikä ei muutu, vaan pysyy edelleen 65 vuodessa. Myöhemmin kuin 63-vuotiaana eläkkeelle siirtyminen parantaa työeläketurvaa. Kansaneläkkeen vanhuuseläkkeen saa jatkossakin 65 vuoden iässä. Työkyvyttömyyseläke muuttuu 63 vuoden iässä vanhuuseläkkeeksi. Osa-aikaeläkettä saa 68 vuoden ikään. Äitiys-, erityisäitiys-, isyys- ja vanhempainrahakaudelta vanhemmalle karttuu eläkettä vähintään 12 kuukautta lasta kohti. Eläkettä karttuu jatkossa myös opiskeluajalta. Lait tulevat voimaan 1.1.2005. Eduskunnan lausumat; 1) Eduskunta edellyttää, että työeläkeuudistuksen jatkovaiheessa selvitetään mahdollisuudet saattaa työttömyysturvan peruspäivärahaa saavat ansioeläkkeeseen oikeuttavan karttuman piiriin. 2) Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin kansaneläkkeen tason jälkeenjääneisyyden korjaamiseksi. 3) Eduskunta edellyttää, että työeläkeuudistuksen jatkovaiheessa hallitus uudelleen arvioi kansaneläkejärjestelmän uudistamistarpeet, erityisesti vanhuuseläkeikää ja varhennusvähennystä koskevilta osilta, jotta pientä työ- tai yrittäjäeläkettä saavilla olisi yhdenvertainen mahdollisuus jäädä eläkkeelle joustavasti 63 vuoden iästä alkaen nyt hyväksyttävien eläkelakien mukaisesti. 4) Eduskunta edellyttää, että työeläkeuudistuksen jatkovaiheessa selvitetään, miten valtion varoista suoritettavaa eläkkeen korvaamista lapsen hoidon ajalta voitaisiin laajentaa oikeudenmukaisella tavalla ottaen erityisesti huomioon lisääntyvät mahdollisuudet työn ja lastenhoidon erilaiseen yhdistämiseen ja epätyypillisten työsuhteiden lisääntyminen. Eduskunta edellyttää, että muutosesitykset tehdään vielä ennen nyt hyväksyttävien lakien voimaantuloa. 5) Eduskunta edellyttää, että työeläkeuudistuksen jatkovaiheessa selvitetään mahdollisuudet laajentaa valtion varoista suoritettavaa eläkkeen korvaamista varusmies- tai siviilipalveluun osallistuville sekä niille, jotka ovat keskeyttäneet opintonsa sairauden johdosta. (STM apulaisosastopäällikkö Tuulikki Haikarainen 1607 3865)

Laki työttömyysturvalain 10 luvun 5 §:n 2 momentin muuttamisesta (HE 3/2003 vp). Työttömyysturvalain koulutuspäivärahan määrää koskevaa säännöstä muutetaan siten, että työmarkkinatuen määräisenä maksettavaan koulutuspäivärahaan ei sovelleta tarveharkintaa. Myös työmarkkinatuen osittaisuus suljetaan pois koulutuspäivärahaa koskevasta sääntelystä. Näin koulutuspäivärahan määrää koskevat säännökset vastaavat aiemmin voimassa olleita säännöksiä myös tarveharkinnan osalta. Laki tulee voimaan 1.7.2003. (STM hallitusneuvos Katriina Alaviuhkola 1607 4200)

Laki sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain 18 §:n muuttamisesta (HE 20/2003 vp). Valtion ja kuntien välistä kustannustenjakoa koskevaa säännöstä tarkistetaan siten, että valtion osuutta korotetaan 27,01 prosentista 28,06 prosenttiin laskennallisista kustannuksista. Laki tulee voimaan 1.9.2003. (STM hallitusneuvos Jouko Narikka 1607 3857)

Laki maatalousyrittäjien lomituspalvelulain 26 ja 28 §:n muuttamisesta (HE 15/2003 vp). Maatalousyrittäjien lomituspalvelulakia muutetaan niin, että siinä otetaan huomioon kunnalliseen yleiseen virka- ja työehtosopimukseen tehdyt rakenteelliset muutokset. Muutokset koskevat maksullisesta lomittaja-avusta perittäviä maksuja ja itse lomituksensa järjestäville maatalousyrittäjille lomitusten järjestämisestä maksettavia korvauksia. Lakia sovelletaan itse järjestetystä lomituksesta maksettaviin korvauksiin taannehtivasti 1.3.2003. Laki tulee voimaan 1.8.2003. (STM vanhempi hallitussihteeri Riitta Kuusisto 1607 4360)

Laki kansaneläkelaitoksen järjestämästä kuntoutuksesta annetun lain 3 §:n muuttamisesta (HE 17/2003 vp). Kansaneläkelaitoksen järjestämästä kuntoutuksesta annettua lakia muutetaan siten, että Kansaneläkelaitoksen järjestämää kuntoutusta saavat myös ne alle 65-vuotiaat eläkkeensaajien korotettua tai erityishoitotukea saavat vanhuuseläkkeelle siirtyneet vaikeavammaiset, jotka eivät saa työkyvyttömyyseläkettä. Kansaneläkelaitoksen järjestämää vaikeavammaisten lääkinnällistä kuntoutusta saavista henkilöistä osa saa työeläkelakien mukaista vanhuuseläkettä alle 65 vuotiaana. Jos he eivät tällöin enää saa työkyvyttömyyseläkettä minkään ansioeläkelain tai kansaneläkelain nojalla, päättyy heidän oikeutensa saada vaikeavammaisten lääkinnällistä kuntoutusta. Alle 65-vuotiaat eläkkeensaajien korotettua tai erityishoitotukea saavat vaikeavammaiset, jotka eivät saa työkyvyttömyyseläkettä, tulevat oikeutetuiksi Kansaneläkelaitoksen järjestämään kuntoutukseen siihen saakka kunnes vaikeavammainen henkilö saavuttaa kansaneläkelain mukaisen vanhuuseläkeiän. Muutos lisää vaikeavammaisten yhdenvertaisuutta Kansaneläkelaitoksen järjestämän kuntoutuksen saamisen suhteen. Laki tulee voimaan 1.8.2003. (STM hallitussihteeri Minna Levander 1607 3868)

Tasavallan presidentti määräsi eduskunnan kirjelmän hallituksen esityksestä vuoden 2003 lisätalousarvioksi (HE 7/2003 vp) merkittäväksi pöytäkirjaan. Tuloarvioiden nettovähennys on 151 miljoonaa euroa. Määrärahojen lisäyksiä on nettomääräisesti 365 miljoonaa euroa. Valtion nettolainanottoa lisätään 516 miljoonaa euroa. Vakaan talouskehityksen edellytysten turvaamiseksi verotusta kevennetään vuositasolla 295 miljoonalla eurolla ja työllisyys-, koulutus- ja investointimäärärahoja lisätään. Verotuloarvioita alennetaan nettomääräisesti 387 miljoonalla eurolla. Muiden tulojen arvio kasvaa 237 miljoonalla eurolla. Osinkotulojen arvio nousee 209 miljoonaa euroa ja Euroopan aluekehitysrahastosta saatavien tulojen arvio 27 miljoonaa euroa. Suomen Pankin voiton tuloutuksen arvioidaan toteutuvan 18 miljoonaa euroa talousarvion tuloarviota alempana. Työvoimapoliittisten toimenpiteiden määrärahoja lisätään yhteensä (nettomääräisesti) 23 miljoonaa euroa. Rataverkon korvausinvestointeihin tehdään 33 miljoonan euron lisäys ja tieverkon perustienpitoon ja kehittämiseen 7 miljoonan euron lisäys. Tutkimus- ja tuotekehitykseen tulee 10 miljoonan euron lisäys ja myöntämisvaltuuksiin 13 miljoonan euron lisäys. Puuntuotannon kestävyyden turvaamistöihin tehdään 9 miljoonan euron lisäys. Kansallispuistojen palveluvarustukseen ja ympäristötöihin tulee 3 miljoonan euron sekä Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden edistämiseen 3 miljoonan euron lisäys. Asuntolainojen valtiontakausvastuuta korotetaan 100 miljoonalla eurolla, jolla turvataan omistusasuntojen rakentamisen edellytyksiä. Kun takaus on yleensä 20 prosenttia lainasta, valtuuden korotus vastaa noin 500 miljoonan euron lainasummaa. Finnvera Oyj:n alueellisen korkotuen piirissä olevien lainojen myöntämisvaltuutta korotetaan 4 miljoonaa euroa ja erityiskorkotuen piirissä olevien lainojen valtuutta 4 miljoonaa euroa. Kansallisen alkoholiohjelman toimeenpanon tehostamiseen sekä tartuntatautien hoitovalmiuksien edistämiseen sisältäen SARS-epidemian hoitoon varautumisen tehdään määrärahalisäyksiä. Eduskunta on 18.6.2003 päättänyt, että nyt hyväksyttyä vuotta 2003 koskevaa lisätalousarviota sovelletaan 1.7.2003 alkaen. (VM budjettineuvos Vesa Jatkola 1603 3033)

TASAVALLAN PRESIDENTIN ASETUKSET

Tasavallan presidentti antoi 27.6.2003 seuraavat asetukset:

Tasavallan presidentin asetus Yhdistyneiden Kansakuntien ja Suomen välillä voimavarojen antamisesta Yhdistyneiden Kansakuntien operaatioon Etiopiassa ja Eritreassa (UNMEE) tehdyn yhteistyöpöytäkirjan voimaansaattamisesta sekä yhteistyöpöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun lain voimaantulosta. Laki (548/2003) tulee voimaan 2.7.2003. Asetus tulee voimaan 2.7.2003. (UM lainsäädäntöneuvos Päivi Kaukoranta 1605 5715)

NIMITYSASIAT

Tasavallan presidentti päätti 27.6.2003 seuraavat nimitysasiat:

Esittelijäneuvos, varatuomari Ilkka Olavi Pere korkeimman hallintooikeuden hallintoneuvoksen virkaan 1.8.2003 lukien. (LVM osastopäällikkö, ylijohtaja Kari Kiesiläinen 1606 7532)

Oikeustieteen tohtori Ahti Juhani Vapaavuori korkeimman hallintooikeuden määräaikaiseksi hallintoneuvokseksi ajaksi 1.8.2003-31.12.2003. (LVM osastopäällikkö, ylijohtaja Kari Kiesiläinen 1606 7532)

VALTIONEUVOSTO

VALTIONEUVOSTON ASETUKSET

Valtioneuvosto antoi 26.6.2003 seuraavat asetukset:

Valtioneuvoston asetus sisäasiainministeriöstä. Sisäasiainministeriöstä annettu valtioneuvoston asetus (404/2003) korvataan uudella asetuksella vastaamaan uuden valtioneuvostosta annetun lain (175/2003) ja uuden valtioneuvoston ohjesäännön (262/2003) säännöksiä. Asetus vastaa pääosin sisällöltään nykyistä asetusta. Lisäksi asetuksessa luetellaan ministeriön tehtävät sekä ministeriön toimialaan kuuluvat virastot, laitokset ja muut toimielimet. Asetus tulee voimaan 1.7.2003. (SM kansliapäällikkö Pekka Kilpi 1604 2810)

Valtioneuvoston asetus palosuojelurahastosta. Asetuksella säädetään palosuojelurahastolain 18 §:n 1 momentin nojalla palosuojelumaksun maksuunpanosta ja siihen liittyvästä tietojen ilmoittamisesta, palosuojelurahaston hallituksen kokoonpanosta, päätösvaltaisuudesta ja palkkioista sekä henkilöstöstä. Asetus tulee voimaan 1.7.2003. (SM neuvotteleva virkamies Johanna Hakala 1604 2968)

Valtioneuvoston asetus valtiovarainministeriöstä. Valtiovarainministeriöstä annettuun valtioneuvoston asetukseen tehdään valtioneuvostolain ja valtioneuvoston ohjesäännön uudistamisen edellyttämät muutokset. Asetukseen lisätään säännökset ministeriön tehtävistä. Organisaatiota koskevia, samoin kuin joiltakin osin muitakin säännöksiä täsmennetään. Teknisesti annetaan kokonaan uusi asetus. Asetuksella kumotaan valtiovarainministeriöstä annettu asetus (879/2000) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen. Asetus tulee voimaan 1.7.2003. (VM alivaltiosihteeri Juhani Turunen 1603 3007)

VALTIONEUVOSTON PÄÄTÖKSET

Valtioneuvosto teki yleisistunnossa 24.6.2003 seuraavat päätökset:

Päätös määrätä ministereiden sijaiset (liite I). (VNK alivaltiosihteeri Heikki Aaltonen 1602 2007)

Päätös vahvistaa ministereiden väliset työnjaot ministeriöissä. Kukin ministeri käsittelee toimialaansa kuuluvat kansainväliset asiat sekä virkanimitys- ja henkilöstöasiat. Samoin kukin ministeri johtaa taloussuunnittelua ja talousarvioiden ja muiden yhteisten asioiden valmistelua omalla toimialallansa. Ulkoasiainministeriössä virkanimitys- ja henkilöstöasiat käsittelee ulkoasiainministeri.

Pääministeri Vanhasen ja ministeri Lehtomäen välinen työnjako valtioneuvoston kansliassa:
Ministeri Lehtomäki käsittelee valtioneuvoston EU-sihteeristölle kuuluvat asiat, ei kuitenkaan Eurooppa-neuvostoon liittyviä asioita, valtioneuvoston kanslialle kuuluvia Euroopan unionin perussopimusten muuttamista koskevia asioita eikä valtioneuvoston kanslialle kuuluvia Euroopan unioniin liittyviä nimitysasioita.
Pääministeri Vanhanen käsittelee muut valtioneuvoston kanslialle kuuluvat asiat.

Ulkoasiainministeri Tuomiojan, ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Lehtomäen ja ministeri Enestamin välinen työnjako ulkoasiainministeriössä:
Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Lehtomäki käsittelee kauppapolitiikkaa, kehitysyhteistyötä ja lähialueyhteistyötä koskevat asiat.
Ministeri Enestam käsittelee pohjoismaisen yhteistyön sihteeristölle kuuluvat asiat.
Ulkoasiainministeri Tuomioja käsittelee muut ulkoasiainministeriön toimialaan kuuluvat asiat.

Sisäasiainministeri Rajamäen ja alue- ja kuntaministeri Mannisen välinen työnjako sisäasiainministeriössä:
Alue- ja kuntaministeri Manninen käsittelee kuntaosastolle sekä alueiden ja hallinnon kehittämisosastolle kuuluvat asiat.
Sisäasiainministeri Rajamäki käsittelee muut sisäasiainministeriön toimialaan kuuluvat asiat.

Valtiovarainministeri Kalliomäen ja toisen valtiovarainministerin Wideroosin välinen työnjako valtiovarainministeriössä:
Toinen valtiovarainministeri Wideroos käsittelee hallinnon kehittämisosastolle ja rahoitusmarkkinaosastolle kuuluvat asiat, ei kuitenkaan kansainvälisiä rahoituslaitoksia koskevia asioita lukuun ottamatta Euroopan investointipankkia ja Pohjoismaisia investointipankkeja eikä valtion lainanottoa ja velanhoitoa koskevia asioita, sekä muut kuin fiskaalisesti merkittävät verotukseen ja tulleihin liittyvät asiat ja henkilöstöosastolle kuuluvat asiat sekä EU:n budjettineuvostoa koskevat asiat.
Valtiovarainministeri Kalliomäki käsittelee muut valtiovarainministeriön toimialaan kuuluvat asiat.

Opetusministeri Haataisen ja kulttuuriministeri Karpelan välinen työnjako opetusministeriössä:
Kulttuuriministeri Karpela käsittelee ministeriön kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan osastolle, hallintoyksikölle, talousyksikölle, kansainvälisten asiain sihteeristölle ja tietopalveluyksikölle kuuluvat asiat sekä koulutus- ja tiedepolitiikan osastolle kuuluvat opintotukiasiat ja kansainvälisen henkilövaihdon keskusta koskevat asiat.
Opetusministeri Haatainen käsittelee muut opetusministeriön toimialaan kuuluvat asiat.

Sosiaali- ja terveysministeri Mönkäreen ja peruspalveluministeri Hyssälän välinen työnjako sosiaali- ja terveysministeriössä:
Peruspalveluministeri Hyssälä käsittelee terveysosastolle kuuluvat asiat, ei kuitenkaan lääkehuoltoa koskevia asioita, sekä perhe- ja sosiaaliosastolle kuuluvat asiat.
Sosiaali- ja terveysministeri Mönkäre käsittelee muut sosiaali- ja terveysministeriön toimialaan kuuluvat asiat.

Ympäristöministeri Enestamin ja ministeri Mannisen välinen työnjako ympäristöministeriössä:
Ministeri Manninen käsittelee asuntoasiat.
Ympäristöministeri Enestam käsittelee muut ympäristöministeriön toimialaan kuuluvat asiat. (VNK alivaltiosihteeri Heikki Aaltonen 1602 2007)

Päätös määrätä ulko- ja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunnan jäsenet: puheenjohtaja: pääministeri Matti Vanhanen; jäsenet: valtiovarainministeri Antti Kalliomäki, ympäristöministeri Jan-Erik Enestam, ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja, oikeusministeri Johannes Koskinen, puolustusministeri Seppo Kääriäinen, sisäasiainministeri Kari Rajamäki, maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja ja ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paula Lehtomäki. (VNK alivaltiosihteeri Heikki Aaltonen 1602 2007)

Päätös määrätä EU-ministerivaliokunnan jäsenet: puheenjohtaja: pääministeri Matti Vanhanen; jäsenet: valtiovarainministeri Antti Kalliomäki, ympäristöministeri Jan-Erik Enestam, ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja, oikeusministeri Johannes Koskinen, kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen, liikenne- ja viestintäministeri Leena Luhtanen, maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja ja ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paula Lehtomäki. (VNK alivaltiosihteeri Heikki Aaltonen 1602 2007)

Päätös määrätä raha-asiainvaliokunnan jäsenet: puheenjohtaja: pääministeri Matti Vanhanen, jäsenet: valtiovarainministeri Antti Kalliomäki, sisäasiainministeri Kari Rajamäki, toinen valtiovarainministeri Ulla-Maj Wideroos ja alue- ja kuntaministeri Hannes Manninen. (VNK alivaltiosihteeri Heikki Aaltonen 1602 2007)

Päätös määrätä talouspoliittisen ministerivaliokunnan jäsenet: puheenjohtaja: pääministeri Matti Vanhanen; jäsenet: valtiovarainministeri Antti Kalliomäki, sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre, kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen, työministeri Tarja Filatov, puolustusministeri Seppo Kääriäinen, liikenne- ja viestintäministeri Leena Luhtanen, toinen valtiovarainministeri Ulla-Maj Wideroos ja peruspalveluministeri Liisa Hyssälä. (VNK alivaltiosihteeri Heikki Aaltonen 1602 2007)

Päätös antaa eduskunnalle tiedonanto 24.6.2003 nimitetyn pääministeri Matti Vanhasen hallituksen ohjelmasta. Hallitusohjelma löytyy internet osoitteesta http://www.valtioneuvosto.fi/vn/liston/base.lsp?r=696&k=fi. (VNK alivaltiosihteeri Heikki Aaltonen 1602 2007)

Päätös lähettää eduskunnalle valtioneuvoston kirjelmä ja sen liitteenä olevat valtioneuvoston jäsenten ilmoitukset sidonnaisuuksistaan. (VNK alivaltiosihteeri Heikki Aaltonen 1602 2007)

Valtioneuvosto teki yleisistunnossa 26.6.2003 seuraavat päätökset:

Päätös siirtää virkoja kauppa- ja teollisuusministeriöstä ulkoasiainministeriöön 1.7.2003 lukien. Siirrettävät virat ovat: kaksi kaupallista neuvosta, neuvotteleva virkamies, kahdeksan ylitarkastajaa, osastosihteeri sekä kaksi määräajaksi nimitettyä virkamiestä. Tarkoituksena on yhdistää ulkoasiainministeriön kauppapoliittisen osaston ja kauppa- ja teollisuusministeriön ulkomaankaupparyhmän tehtävät. (VNK hallitusneuvos Seija Salo 1602 4026)

Päätös vahvistaa valtioneuvoston jäsenten vuoden 2003 vuosilomat (liite II). Pääministeri ja ministerit saavat vuosittain vuosilomaa 30 arkipäivää sen mukaan kuin valtioneuvosto tarkemmin määrää. (VNK hallitusneuvos Seija Salo 1602 4026)

Päätös kansainvälisen kehitysyhteistyön vuoden 2003 myöntö- ja sopimusvaltuuksien käyttösuunnitelmakohtaisesta kohdentamisesta. Vuoden 2003 talousarvion käsittelyn yhteydessä on momentille 24.30.66 (Varsinainen kehitysyhteistyö) myönnetty valtuudet tehdä uusia kehitysyhteistyösopimuksia ja antaa sitoumuksia, joista saa aiheutua valtiolle menoja vuoden 2003 jälkeisille vuosille enintään 314 362 000 euroa. Valtioneuvosto hyväksyy myönnettyjen valtuuksien käyttösuunnitelmakohtaisen jaon noudatettavaksi kehitysyhteistyön suunnittelussa ja ohjelmoinnissa. Päätös noudattaa vuoden 2003 talousarvion perusteluja. Kaikkien käyttösuunnitelmakohtien valtuudet pidetään voimassa. Ulkoasiainministeriöllä on mahdollisuus tehdä muutoksia kohdennettuihin valtuuksiin käyttösuunnitelmakohtien sisällä, monenkeskisen kehitysyhteistyön osalta Suomen rahoitusosuuksien tarkennuttua sekä maa- ja aluekohtaisen kehitysyhteistyön osalta mikäli olosuhteet tai painavat poliittiset tekijät yhteistyömaassa niin edellyttävät. (UM apulaisosastopäällikkö Juhani Toivonen 1605 6310)

Päätös sisäasiainministeriön hallinnonalalla käytettävien Euroopan aluekehitysrahaston varojen ja valtion rahoitusosuuden alueellisesta jaosta (tavoite 2; Etelä-Suomi ja Länsi-Suomi). Etelä-Suomen tavoite 2 -ohjelma-alueella aluekehitysviranomaisena toimivalle Päijät-Hämeen liitolle jaetaan vuoden 2003 valtion I LTA:lla muutetulta momentilta 26.98.61.3.3 tavoite 2 -alueiden Euroopan aluekehitysrahaston rahoitusosuutena myöntämisvaltuutta 84 000 euroa sekä valtion rahoitusosuutena momentilta 26.98.61.1 myöntämisvaltuutta 99 000 euroa käytettäväksi kaudelle 2000-2006 laaditun EteläSuomen tavoite 2 -ohjelma-asiakirjan mukaisiin toimenpiteisiin. Lisäksi Länsi-Suomen tavoite 2 -ohjelmaalueella aluekehitysviranomaisina toimiville maakunnan liitoille jaetaan vuoden 2003 valtion I LTA:lla muutetulta momentilta 26.98.61.4.3 tavoite 2 -alueiden Euroopan aluekehitysrahaston rahoitusosuutena myöntämisvaltuutta yhteensä 337 000 euroa sekä valtion rahoitusosuutena momentilta 26.98.62.1 myöntämisvaltuutta yhteensä 367 000 euroa käytettäväksi kaudelle 2000-2006 laaditun Länsi-Suomen tavoite 2 -ohjelma-asiakirjan mukaisiin toimenpiteisiin. Päätös perustuu maakunnan yhteistyöryhmien valmistelemiin yhteistyöasiakirjoihin. Päätöstä saa soveltaa 1.7.2003 alkaen. (SM aluekehitysjohtaja Tiina Tikka 1604 2340)

Päätös asettaa valtion liikuntaneuvosto nelivuotiskaudeksi 19.7.2003 alkaen. Kokoonpano (varajäsenet suluissa): puheenjohtaja: kansanedustaja Matti Saarinen Lohja (vapaa-aikatoimenjohtaja Juha Koivula Varkaus); varapuheenjohtajat: valmennuskeskuksen johtaja Tapio Korjus Lapua (kansanedustaja Hannu Takkula Rovaniemen mlk) ja kansanedustaja Lasse Virén Myrskylä (liikuntatieteiden maisteri Anni Kirvesniemi-Bosco Jyväskylä); jäsenet: kansanedustaja Maija-Liisa Lindqvist Lahti (kapteeni evp. Pekka Toivonen Jyväskylän mlk), pedagoginen koordinaattori Timo Virolainen Kokkola (toimialajohtaja Jaana Vasankari Kuopio), fysioterapeutti Suvi Helanen Oulunsalo (puheenjohtaja Mari Kokko Helsinki), toimistopäällikkö Tuija Ihalainen Vantaa (kansanedustaja Miapetra Kumpula Vaasa), uinninopettaja Tuija Pohjola Oulu (kansanedustaja Jutta Urpilainen Kokkola), professori Risto Sänkiaho Tampere (professori Kimmo Suomi Jyväskylä), kansanedustaja Leena Harkimo Sipoo (kansanedustaja Marjukka Karttunen Turku), yhteysjohtaja Kerstin Ekman Helsinki (riksdagsman Pehr Löv Pedersöre), rehtori Eero Väätäinen Vantaa (asentaja Olavi Stoor Tornio) ja kansanedustaja Merikukka Forsius Vihti (pääsihteeri Matti Mäkinen Jyväskylä). Liikuntapolitiikan jaoston puheenjohtajaksi määrätään Tapio Korjus, erityisryhmien liikunnan jaoston puheenjohtajaksi Leena Harkimo sekä liikuntatieteen jaoston puheenjohtajaksi Risto Sänkiaho. (OPM johtaja Raija Mattila 1607 7278)

Päätös myöntää perusopetuslain (628/1998) 7 §:n nojalla lupa perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen järjestämiseen 1.8.2003 lukien Rauman Avokas ry:lle Freinet-pedagogiikkaan perustuvan opetuksen antamiseen Rauman kaupungissa (määräaikaisen luvan jatkaminen). (OPM hallitusneuvos Matti Vatka 1607 7256)

Päätös asettaa nuorisoasiain neuvottelukunta nelivuotiskaudeksi 1.9.2003-31.8.2007. Kokoonpano: puheenjohtaja: kansanedustaja Riikka Moilanen-Savolainen; varapuheenjohtajat: förbundsordförande Fredrik Guseff ja pääsihteeri Antti Hytti; jäsenet: puheenjohtaja Paavo Arhinmäki, nuorisosihteeri Eija Harjula, ylitarkastaja Anne Hujala, toiminnanjohtaja Minna Riikka Järvinen, hallitusneuvos Riitta Kaivosoja, asuntoneuvos Riitta Kimari, puheenjohtaja Mari Kokko, erityisasiantuntija Päivi Kurikka, budjettineuvos Arto Merimaa, tutkija Petri Paju, puheenjohtaja Timo Riitamaa, puheenjohtaja Juho Romakkaniemi, puheenjohtaja Sami Sulkko, pääsihteeri Jukka Tahvanainen, ylitarkastaja Anneli Tallqvist, johtaja Marja-Leena Toivanen ja pääsihteeri Ville Wallin. (OPM kulttuuriasiainneuvos Kimmo Aaltonen 1607 7279)

Päätös asettaa valtakunnallisten nuorisojärjestöjen vuosiavustuksia valmisteleva toimikunta nelivuotiskaudeksi 1.9.2003-31.8.2007. Kokoonpano: puheenjohtaja: toiminnanjohtaja Vertti Kiukas; varapuheenjohtaja: toimitusjohtaja Jaakko Ruokola; jäsenet: rehtori Risto Kaukiainen, valtionsyyttäjä Christer Lundström, toimitsija Tiina Nurmi-Kokko, erityisavustaja Marcus Rantala, seurakuntapastori Riikka Reina, avustaja Johanna Sumuvuori ja pääsihteeri Taru Tujunen. (OPM kulttuuriasiainneuvos Kimmo Aaltonen 1607 7279)

Päätös muuttaa 11.3.1999 Järviradio Oy:lle myönnettyä toimilupaa siten, että Järviradio Oy:lle myönnetään oikeus paikallisen radiotoiminnan harjoittamiseen myös taajuudella Jyväskylä 98,5 MHz. Etelä-Pohjanmaan Viestintä Oy:n toimilupahakemus hylätään. (LVM viestintäneuvos Ismo Kosonen 1602 8462)

Päätös työeläkevakuutusyhtiön toimiluvan myöntämisestä työeläkekassan muuttamisesta keskinäiseksi työeläkevakuutusyhtiöksi annetun lain (255/2003) mukaiselle keskinäiselle työeläkevakuutusyhtiölle, nimeltään Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera (ruotsiksi Ömsesidiga Pensionsförsäkringsbolaget Etera ja englanniksi Etera Mutual Pension Insurance Company) lain 3 §:n mukaisen toiminnan harjoittamiseen. Toimiluvan perusteella yhtiö harjoittaa lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijäin eläkelain mukaista vakuutustoimintaa ja siihen suoranaisesti liittyvää jälleenvakuutusta. Toimilupa on voimassa Suomessa. (STM apulaisosastopäällikkö Katriina Lehtipuro 1607 3878)

Päätös Euroopan sosiaalirahaston myöntämisvaltuuden sekä kansallisen myöntämisvaltuuden alueellisesta jaosta. Valtion vuoden 2003 lisätalousarvion momentilta 34.05.61 (Euroopan sosiaalirahaston osallistuminen EU:n rakennerahasto-ohjelmiin, arviomääräraha) jaetaan myöntämisvaltuutta 769 000 euroa rakennerahastojen ohjelmakauden 2000-2006 tavoiteohjelmien toteutukseen. Valtion vuoden 2003 lisätalousarvion momentilta 34.05.62 (EU:n rakennerahastojen valtion rahoitusosuus työministeriön osalta) jaetaan myöntämisvaltuutta 869 000 euroa rakennerahastojen ohjelmakauden 2000-2006 tavoiteohjelmien kansalliseen osarahoitukseen. (TM ylitarkastaja Pauliina Porkka 1604 7974)

Valtioneuvosto lähetti eduskunnalle 26.6.2003 seuraavat Euroopan unionin säädösehdotuksia koskevat valtioneuvoston kirjelmät:

Valtioneuvoston kirjelmä (U 23/2003) eduskunnalle ehdotuksesta Euroopan yhteisön liittymiseksi tavaramerkkien kansainvälistä rekisteröintiä koskevaan Madridin pöytäkirjaan (tavaramerkki). Ehdotuksella luodaan yhteys yhteisön tavaramerkkijärjestelmän sekä tavaramerkkien kansainvälistä rekisteröintiä koskevan Madridin pöytäkirjan välille. Yhteyden luomisella parannettaisiin sekä eurooppalaisten että ulkopuolisten tavaramerkin haltijoiden mahdollisuuksia hyödyntää yhteisön tavaramerkkijärjestelmää ja siten osaltaan tehdään myös yhteisön tavaramerkkijärjestelmä aikaisempaa houkuttelevammaksi. (KTM nuorempi hallitussihteeri Minna Tukiainen 1606 3580)

NIMITYSASIAT

Valtioneuvosto päätti 24.6.2003 seuraavat nimitysasiat:

Yhteiskuntatieteiden tohtori Risto Volanen valtioneuvoston kanslian valtiosihteerin (A 33) virkaan 24.6.2003 lukien, kuitenkin enintään pääministeri Matti Vanhasen toimikauden ajaksi. (VNK alivaltiosihteeri Heikki Aaltonen 1602 2007)

Valtioneuvosto päätti 26.6.2003 seuraavat nimitysasiat:

Oikeustieteen kandidaatti Antti Sakari Riivari kauppa- ja teollisuusministeriön neuvottelevan virkamiehen määräaikaiseen virkasuhteeseen 1.7.2003-30.6.2004, kuitenkin enintään siksi ajaksi, jonka neuvotteleva virkamies Eero Mantere on virkavapaana omasta virastaan. (KTM vanhempi hallitussihteeri Kari Mäkinen 1606 3523)

RAHA-ASIAT

Valtioneuvoston raha-asiainvaliokunta puolsi istunnossaan 26.6.2003 seuraavia asioita:

Vuoden 2003 talousarvion määrärahojen tilijaottelun muutos. Ministeriön tarkoituksena on vahvistaa tilijaottelu talousarviossa käyttösuunnitelman kohtiin merkityistä rahamääristä poiketen. Tilijaottelun vahvistamisesta on pyydetty valtiovarainministeriön lausunto. Ulkoasiainministeriö ei tyydy valtiovarainministeriön lausuntoon eikä katso voivansa luopua asiasta. (UM apulaisosastopäällikkö Juhani Toivonen 1605 6310)

Euroopan aluekehitysrahaston varojen osoittaminen eri ministeriöiden käytettäväksi (tavoite 2; Etelä-Suomi, Länsi-Suomi). Sisäasiainministeriö osoittaa opetusministeriölle, maa- ja metsätalousministeriölle, kauppa- ja teollisuusministeriölle, työministeriölle ja ympäristöministeriölle vuoden 2003 I LTA:lla muutetulta momentilta 26.98.61.3 tavoite 2 -alueiden Euroopan aluekehitysrahaston rahoitusosuutena myöntämisvaltuutta yhteensä 964 000 euroa. Siirtymäkauden alueiden Euroopan aluekehitysrahaston rahoitusosuutena myöntämisvaltuutta osoitetaan maa- ja metsätalousministeriölle, kauppa- ja teollisuusministeriölle ja ympäristöministeriölle yhteensä 155 000 euroa käytettäväksi kaudelle 2000-2006 laaditun Etelä-Suomen tavoite 2 -ohjelma-asiakirjan mukaisiin toimenpiteisiin. Lisäksi ministeriö osoittaa opetusministeriölle, maa- ja metsätalousministeriölle, kauppa- ja teollisuusministeriölle, työministeriölle ja ympäristöministeriölle vuoden 2003 I LTA:lla muutetulta momentilta 26.98.61.4 tavoite 2 -alueiden Euroopan aluekehitysrahaston rahoitusosuutena myöntämisvaltuutta yhteensä 1 365 000 euroa sekä siirtymäkauden alueiden Euroopan aluekehitysrahaston osuutena myöntämisvaltuutta yhteensä 298 000 euroa käytettäväksi kaudelle 2000-2006 laaditun Länsi-Suomen tavoite 2-ohjelma-asiakirjan mukaisiin toimenpiteisiin. Päätös perustuu maakunnan yhteistyöryhmien valmistelemiin yhteistyöasiakirjoihin. Päätöstä saa soveltaa 1.7.2003 alkaen. (SM aluekehitysjohtaja Tiina Tikka 1604 2340)

Euroopan aluekehitysrahaston varojen osoittaminen eri ministeriöiden käytettäväksi (tavoite 1; Itä-Suomi, Pohjois-Suomi). Sisäasiainministeriö osoittaa opetusministeriölle, maa- ja metsätalousministeriölle, liikenne- ja viestintäministeriölle, kauppa- ja teollisuusministeriölle, työministeriölle ja ympäristöministeriölle vuoden 2003 I LTA:lla muutetulta momentilta 26.98.61.1 Euroopan aluekehitysrahaston rahoitusosuutena myöntämisvaltuutta yhteensä 4 256 000 euroa käytettäväksi kaudelle 2000-2006 laaditun Itä-Suomen tavoite 1 -ohjelma-asiakirjan mukaisiin toimenpiteisiin. Lisäksi ministeriö osoittaa opetusministeriöille, maa- ja metsätalousministeriölle, kauppa- ja teollisuusministeriölle, työministeriölle ja ympäristöministeriölle vuoden 2003 I LTA:lla muutetulta momentilta 26.98.61.2 Euroopan aluekehitysrahaston rahoitusosuutena myöntämisvaltuutta yhteensä 1 254 000 euroa käytettäväksi kaudelle 2000-2006 Pohjois-Suomen tavoite 1 -ohjelma-asiakirjan mukaisiin toimenpiteisiin. Päätös perustuu maakunnan yhteistyöryhmien valmistelemiin yhteistyöasiakirjoihin. Päätöstä saa soveltaa 1.7.2003 alkaen. (SM aluekehitysjohtaja Tiina Tikka 1604 2340)

Opetusministeriö oikeuttaa Åbo Akademin tekemään Senaatti-kiinteistöjen kanssa vuokrasopimuksen yhteensä 8 131 htom2:n tiloista Vaasan harjoittelukoulun käyttöön. Sopimuksen kesto on 10 vuotta, vuosivuokra 845 000 euroa (alv 0 %). (OPM yliinsinööri Ilkka Väänänen 1607 7341)

Opetusministeriö oikeuttaa teknillisen korkeakoulun uusimaan Senaatti-kiinteistöjen kanssa peruskorjattavan kemian-tekniikan rakennuksen vuokrasopimuksen. Laajuus on 11 637 htom2. Vuokra-aika on vaiheittain 15-17 vuotta. (OPM yli-insinööri Ilkka Väänänen 1607 7341)

Työministeriö osoittaa opetusministeriölle, kauppa- ja teollisuusministeriölle ja sosiaali- ja terveysministeriölle valtion vuoden 2003 lisätalousarvion momentilta 34.05.61 (Euroopan sosiaalirahaston osallistuminen EU:n rakennerahasto-ohjelmiin, arviomääräraha) myöntämisvaltuutta yhteensä 588 000 euroa EU:n ohjelmakauden 2000-2006 tavoiteohjelmien toimenpiteiden toteutukseen. (TM ylitarkastaja Pauliina Porkka 1604 7974)

HALLITUKSEN NEUVOTTELUT

TALOUSPOLIITTINEN MINISTERIVALIOKUNTA 26.6.2003

VR:n hallituksen kokoonpanoa muutetaan - Granholm palaa puheenjohtajaksi

Liikenne- ja viestintäministeriö aikoo tehdä muutoksia VR-yhtymän hallitukseen. Uusi hallitus kootaan nykyisestä ja aiemmasta hallituksesta.

Uusittavan hallituksen puheenjohtajaksi valitaan varatoimitusjohtaja Martin Granholm, joka johti hallitusta ennen maaliskuun lopulla tehtyä lähes koko hallituksen vaihdosta.

Ministeriö katsoo, että hallitukseen tarvitaan osakeyhtiömuotoisen toiminnan johtamiskokemusta, talousohjaus- ja toimialaosaamista ja myös riittävää yhteiskunnallista näkemystä. Lisäksi yhtiön kehitysvaiheiden ja kehittämistarpeiden tuntemusta on syytä vahvistaa.

Talouspoliittinen ministerivaliokunta puolsi 26. kesäkuuta hallituksen kokoonpanon muuttamista.

VR:n nykyisen hallituksen jäsenistä jatkaisivat uusitussa kokoonpanossa toimitusjohtaja Kirsti Lehtovaara-Kolu (Hansel Oy), toimitusjohtaja Jukka Ruuska (Helsingin Pörssi) ja puheenjohtaja Kari Kallio (Rautatievirkamiesliitto) sekä liikenne- ja viestintäministeriön edustaja, finanssineuvos Kalevi Alestalo. Vanhasta hallituksesta palaisivat Granholmin (UPM-Kymmene Oyj) lisäksi toimitusjohtaja Antti Remes (Tradeka), johtaja Eija Malmivirta ja öljyliiketoiminnan johtaja Veli-Matti Ropponen (Fortum Oyj). Muutoksessa hallituksen jäsenmäärä lisääntyy yhdellä.

Muutokset kokoonpanoon tehdään ylimääräisessä yhtiökokouksessa, joka on tarkoitus kutsua koolle heinäkuun alkupuolella. VR:n säännönmukainen yhtiökokous, jossa lähes koko VR-yhtymän hallitus vaihdettiin, pidettiin 27. maaliskuuta.

Lisätietoja: kansliapäällikön sijainen, ylijohtaja Harri Pursiainen, p. (09) 1602 8389, liikenne- ja viestintäministeriö.

LUOVUTETUT MIETINNÖT

Ajoneuvon haltijavastuun toteuttamista käsittelevä työryhmä luovutti mietintönsä 25.6.2003 oikeusministeri Johannes Koskiselle. Työryhmä ehdottaa, että automaattisessa liikennevalvonnassa havaitusta ylinopeusrikkomuksesta annettu rikesakkomääräys voitaisiin lähettää kuljettajan sijasta suoraan ajoneuvon haltijalle. Oikeushenkilön, siis esimerkiksi yrityksen nimiin rekisteröidystä ajoneuvosta olisi jatkossa ilmoitettava ajoneuvorekisteriin merkittäväksi myös sen henkilön nimi, joka on ajoneuvon pääasiallinen käyttäjä tai jolla on tiedot ajoneuvon käyttäjistä. Rikesakko lähetettäisiin tavallisella kirjeellä ajoneuvon haltijalle kuljettajaa selvittämättä. Määräyksen lähettäminen ei vielä ratkaisisi syyllisyyttä. Jos rikesakkomääräyksen saanut kiistäisi syyllistyneensä rikkomukseen tai muuten pitäisi sitä perusteettomana, hänen tulisi vastustaa rikesakkoa. Näyttövelvollisuutta ei siirrettäisi rikesakkomääräyksen saaneelle henkilölle. Lisäksi ehdotetaan poliisilain teknistä valvontaa koskevien säännösten tarkistamista siten, että ne nykyistä paremmin soveltuisivat automaattiseen liikennevalvontaan. Mietinnössä selvitettiin myös mahdollisuus siirtää automaattiseen liikennevalvontaan liittyviä tehtäviä poliisilta kunnille. Mietintö löytyy oikeusministeriön verkkosivuilta osoitteesta www.om.fi/20261.htm. Lisätietoja antaa lainsäädäntöneuvos Asko Välimaa, p. (09) 1606 7708 oikeusministeriöstä.

Sisäasiainministeriön pelastusosaston selvitys suurten hotellien paloturvallisuustilanteesta julkistettiin 25.6.2003. Selvityksen perusteella suurten hotellien paloturvallisuuden taso on yleisesti hyvä eikä vakavia, välitöntä onnettomuusvaaraa aiheuttavia puutteita tullut esille. Palo- ja poistumisturvallisuusjärjestelyissä oli kuitenkin paljon sellaisia puutteita, joiden vaikutus onnettomuustilanteessa voi olla merkittävä henkilöturvallisuuden kannalta. Puutteita ilmeni yleisessä järjestyksessä, siisteydessä ja kunnossapidossa. Koulutus ja turvallisuusohjeet eivät ole aina riittäviä. Lisäksi asiakkaille annettavia turvallisuusohjeita on selkeytettävä. Selvityksessä nousi esille myös asioita, joilla turvallisuustasoa voidaan parantaa. Tarkasteltujen hotellien turvallisuustasoa on useimmiten parannettu aina remonttien yhteydessä. Raportti selvityksestä löytyy verkosta osoitteesta http://www.intermin.fi/julkaisu/hotellienpaloturvallisuus. Lisätietoja antaa tekninen johtaja Hannu Olamo, p. (09) 1604 2961 sisäasiainministeriöstä.

Linnakesaarten siviilikäytön laajentamista selvittäneet työryhmät luovuttivat ehdotuksensa 26.6.2003 puolustusministeri Seppo Kääriäiselle. Valtioneuvoston turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon 2001 mukaisesti puolustusvoimia kehitetään mm. vähentämällä kiinteää rannikkotykistöä. Tämän perusteella merivoimat ovat supistaneet toimintaansa Russarön, Utön ja Örön linnakesaarilla. Hangon kaupungin edustalla sijaitsevalle Russarön saarelle voitaisiin tehdä vuosittain rajattu määrä vierailukäyntejä, joilla voidaan esitellä linnaketta ja sen historiaa. Samoin Dragsfjärdin kuntaan kuuluvalle Örön linnakesaarelle voitaisiin tehdä opastettuja ja valvottuja tutustumiskäyntejä. Korppoon kuntaan kuuluvalla Utön saarella on edellä mainituista poiketen jo historiallinen perinne pysyvän siviiliasutuksen ja sotilaallisen toiminnan rinnakkaiselosta. Saaren kehityksen kannalta olisi työryhmän mukaan keskeistä, että puolustusvoimilta vapautuvia asuntoja ja muita kiinteistöjä voidaan hyödyntää siviilikäyttöön. Saarelle olisi myös halukkuutta siirtyä pysyvästi töihin, kunhan etätyön edellyttämät laajakaistayhteydet saadaan valmiiksi. Lisätietoja antaa erityisasiantuntija Hannu Vuorinen, p. (09) 1608 8173 puolustusministeriöstä.

Valtiovarainministeriön muistio hyvinvointipalvelujen turvaamisesta julkaistiin 17.3.2003. Väestö- ja aluerakennemuutokset sekä yleiset taloudelliset haasteet pakottavat yhä useamman kunnan pohtimaan, miten ne selviävät parhaiten julkisten menojen ja tulojen sekä kansalaisten odotusten välisestä epätasapainosta. Keskeiset keinot kuntien taloudellisen kantokyvyn parantamiseksi ovat elinvoimaa vahvistavat kuntaliitokset sekä tiiviiseen seudulliseen yhteistyöhön ja verkottumiseen perustuva työnjako ja erikoistuminen. Kaavamaista ratkaisua yhdistymiselle ja yhteistyölle ei kuitenkaan ole. Kuntien hallinnollinen yhdistäminen perinteisten kuntaliitosten tapaan ei yksinään varmista merkittäviä taloudellisia säästöjä saatikka ratkaise palvelutuotannon ja kuntatalouden pitkän aikavälin ongelmia. Kuntaliitoksien ja seutuyhteistyön yhteydessä on myös kyettävä uudistamaan tuntuvasti palvelutuotannon rakenteita, organisaatioita sekä ohjaus- ja toimintamalleja. Kaivataan myös siirtymistä tuottaja- ja hallintolähtöisestä ajattelusta asiakaslähtöiseen palvelujen tarjontaan, palveluprosesseihin ja palvelujen organisointiin. Kunnallisen toiminnan rahoitusjärjestelmiä tulee myös kehittää. Tavoitteena tulee olla selkeä ja vakaa rahoitusjärjestelmä, joka turvaa peruspalvelujen rahoituksen, kannustaa kuntia palvelutuotannon tehokkuuden parantamiseen sekä kysynnän ohjaamiseen asiakkaiden valintamahdollisuuksia ja omavastuita lisäämällä. Muistio löytyy verkosta osoitteesta http://www.vm.fi/vm/liston/page.lsp?r=39174&l=fi. Lisätietoja antaa Anne Brunila, puh. (09) 1603 3191 valtiovarainministeriöstä.

IAS-sääntelytyöryhmän esitys EU-säädösten pohjalta tehtäviksi muutoksiksi kirjanpitolakiin, luottolaitoksista annettuun lakiin ja vakuutusyhtiölakiin sekä niiden nojalla annettuihin säädöksiin julkaistiin 23.6.2003. Työryhmä vahvistaa tammikuussa julkistetut alustavat linjauksensa EU:n vuonna 2002 hyväksymästä kansallisesta IAS-soveltamisalasta. Kyseinen asetus velvoittaa kaikki yhteisön alueella listautuneet yritykset laatimaan konsernitilinpäätöksensä 1.1.2005 ja sen jälkeen alkavilta tilikausilta IAS/IFRS-standardien mukaisesti. Suomessa IAS:n käyttöönotto tulisi yleisesti mahdollistaa. Työryhmä on edelleen vahvistanut ns. fair value -direktiivin soveltamista koskevat linjaukset. Direktiivi koskee rahoitusvälineiden arvostamista tilinpäätöksessä käypään arvoon. Tällaista arvostusperiaatetta voitaisiin soveltaa yleisesti sekä konserni- että erillistilinpäätöksissä. Työryhmä on ottanut myös kantaa keväällä 2003 hyväksyttyyn tilinpäätösdirektiivien muutokseen eli niin sanottuun modernisointidirektiiviin. Osakeyhtiölakiin ja osuuskuntalakiin tulisi tehdä eräitä teknisiä muutoksia, joilla yhtenäistetään tilinpäätöstä koskevia säännöksiä kirjanpitolakiin nähden. Verolakeihin työryhmä ei esitä varsinaisia muutoksia, mutta käsittelee IAS-perusteisen tilinpäätöskäytännön mukanaan tuomia verotuksellisia vaikutuksia. Työryhmän esitys löytyy verkosta osoitteesta http://www.vn.fi/ktm/julkaisu/julkaisut.htm. Lisätietoja antaa professori Jarmo Leppiniemi p. (09) 494 419 tai (09) 454 7330 Helsingin kauppakorkeakoulusta.

Tietosuoja ja työntekijän valvonta -työryhmä luovutti mietintönsä 26.6.2003 työministeri Tarja Filatoville. Työryhmä ehdottaa lakiin säädöksiä huumausainetestiä koskevasta todistuksesta, todistuksen toimittamisesta työhön otettaessa ja velvollisuudesta hankkia todistus työsuhteen aikana. Työnantaja voisi pyytää huumausainetestiä koskevaa todistusta, jos työnhakijan olisi tarkoitus toimia mm. sellaisissa työtehtävissä, jotka edellyttävät tarkkuutta, luotettavuutta, itsenäistä harkintakykyä tai hyvää reagointikykyä. Laissa säädettäisiin yleisesti työnantajan oikeudesta käyttää kameravalvontaa. Työnantaja saisi käyttää kameravalvontaa käytössään olevissa tiloissa, jos tarkkailun tarkoituksena olisi työntekijöiden ja muiden tiloissa oleskelevien henkilökohtaisen turvallisuuden varmistaminen, omaisuuden suojaaminen tai tuotantoprosessien asianmukaisen toiminnan valvonta. Kameravalvonnan tulisi olla mahdollisimman avointa. Mietintö puuttuu myös sähköpostiviesteihin. Säännösten tavoitteena on, että työntekijän luottamuksellisten sähköpostiviestien salaisuus ei vaarantuisi ja että työnantajalle kuuluvat, välttämättömät viestit voitaisiin työntekijän estyneenä ollessa saada työnantajan käyttöön. Sääntelyllä pyritään siihen, että työntekijän luottamukselliset viestit erotettaisiin selvästi työnantajalle kuuluvista viesteistä. Työryhmän esitys löytyy Internetistä osoitteesta www.mol.fi/julkaisut. Lisätietoja antaa hallitusneuvos Raila Kangasperko, p. (09) 1604 8935 työministeriöstä.

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.