Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

Valtioneuvoston viikko 25/2003

VALTIONEUVOSTO

VALTIONEUVOSTON ASETUKSET

Valtioneuvosto antoi 18.6.2003 seuraavat asetukset:

Valtioneuvoston asetus nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun asetuksen 3 §:n muuttamisesta. Asetukseen tehdään Euroopan yhteisön yhteisen polttoaineiden merkitsemisaineen käyttöönottamisesta johtuvat muutokset. Sisämarkkinoiden toiminnan varmistamiseksi ja erityisesti veronkierron estämiseksi on neuvoston direktiivillä 95/60/EY säädetty tiettyjen tuotteiden yhteisestä merkintäjärjestelmästä. Komissio antoi 13.7.2001 päätöksen kaasuöljyn ja petrolin yhteisestä merkitsemisaineesta veron määräämiseksi, K (2001) 1728 lopullinen. Sen mukaan merkitsemisaine on Solvent Yellow 124, joka on otettava käyttöön 1.8.2002 alkaen. Edelleen on mahdollista käyttää merkitsemisaineen lisäksi kansallista väriainetta valvonnan helpottamiseksi. Siirtymävaiheen järjestelynä Suomessa on ollut mahdollista käyttää jo 1.1.2002 alkaen merkitsemisaineena sekä furfuraalia että Solvent Yellow 124:ää. Koska siirtymäjärjestelyille ei ole enää tarvetta, asetuksesta poistetaan mahdollisuus käyttää polttoaineiden merkitsemisaineena furfuraalia. Asetus tulee voimaan 1.7.2003. (VM neuvotteleva virkamies Leo Parkkonen 1603 3148)

Valtioneuvoston asetus perusopetusasetuksen muuttamisesta. Asetuksesta kumotaan säännöksiä, jotka 1.8.2003 lukien sisältyvät koulutusta koskeviin lakeihin. Perusopetusasetukseen ja lukioasetukseen lisätään rehtorin ja opettajan päätösvaltaa eräissä tilanteissa koskevat säännökset ja muutetaan arvioinnin oikaisua koskevia säännöksiä. Asetukseen sisältyvä käsite "oman tunnustuksen mukainen uskonnon opetus" muutetaan käsitteeksi "oman uskonnon opetus". Asetus tulee voimaan 1.8.2003. (OPM johtaja Eeva-Riitta Pirhonen 1607 7229)

Valtioneuvoston asetus lukioasetuksen muuttamisesta. Asetuksesta kumotaan säännöksiä, jotka 1.8.2003 lukien sisältyvät koulutusta koskeviin lakeihin. Perusopetusasetukseen ja lukioasetukseen lisätään rehtorin ja opettajan päätösvaltaa eräissä tilanteissa koskevat säännökset ja muutetaan arvioinnin oikaisua koskevia säännöksiä. Asetus tulee voimaan 1.8.2003. (OPM johtaja Eeva-Riitta Pirhonen 1607 7229)

Valtioneuvoston asetus ammatillisesta koulutuksesta annetun asetuksen muuttamisesta. Asetuksesta kumotaan säännöksiä, jotka 1.8.2003 lukien sisältyvät koulutusta koskeviin lakeihin. Ammatillista koulutusta koskevan asetuksen opiskeluoikeuden menettämistä koskevaa säännöstä sovellettaisiin myös lennonjohdon koulutukseen. Asetus tulee voimaan 1.8.2003. (OPM johtaja Eeva-Riitta Pirhonen 1607 7229)

Valtioneuvoston asetus ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun asetuksen 7 §:n 2 momentin ja 8 §:n kumoamisesta. Asetuksesta kumotaan säännöksiä, jotka 1.8.2003 lukien sisältyvät koulutusta koskeviin lakeihin. Asetus tulee voimaan 1.8.2003. (OPM johtaja Eeva-Riitta Pirhonen 1607 7229)

Valtioneuvoston asetus korkeakouluopiskelijoiden ruokailun tukemisen perusteista. Asetuksella annetaan tarkempia määräyksiä korkeakouluopiskelijoiden ateriatukeen tarkoitetun valtionavustuksen myöntämisestä ja käytöstä. Ateriatukeen oikeuttavan lounaan enimmäishintaa korotetaan 3,62 eurosta 3,82 euroon ja erikoisannoksen enimmäishintaa 5,55 eurosta 5,85 euroon. Erikoisannoksen hinnan tulee olla vähintään 4,85 euroa. Asetuksessa määritellään ateriatukeen oikeuttavat ateriakokonaisuudet. Muilta osin asetus vastaa sisällöltään voimassa olevaa asetusta. Asetuksella kumotaan valtioneuvoston asetus (1256/2001). Asetus tulee voimaan 1.8.2003. (OPM neuvotteleva virkamies Leena Koskinen 1607 7443)

Valtioneuvoston asetus erityisvalmisteasetuksen kumoamisesta. Ravintolisiä koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2002/46/EY tavoitteena on yhtenäistää ravintolisiä koskeva lainsäädäntö. Direktiivi ehdotetaan pantavaksi kansallisesti täytäntöön ravintolisistä annettavalla kauppa- ja teollisuusministeriön asetuksella. Tämä edellyttää erityisvalmisteasetuksen (349/1989) kumoamista. Asetus tulee voimaan 1.8.2003. (KTM kaupallinen neuvos Leena Mannonen 1606 3716)

Valtioneuvoston asetus räjähdyskelpoisten ilmaseosten työntekijöille aiheuttaman vaaran torjunnasta. Asetuksella säädetään räjähdyskelpoisen ilmaseoksen aiheuttaman räjähdysvaaran selvittämisestä ja sen merkityksen arvioinnista, räjähdysten estämisestä, räjähdyksiltä suojautumisesta ja räjähdyssuojausasiakirjan laadinnasta sekä räjähdysvaarallisten tilojen luokituksesta. Asetuksella pannaan täytäntöön Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 1999/92/EY vähimmäisvaatimuksista räjähdyskelpoisten ilmaseosten aiheuttamalle vaaralle mahdollisesti alttiiksi joutuvien työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden suojelun parantamiseksi. Asetus tulee voimaan 1.9.2003. (STM johtaja Leo Suomaa 1607 3102)

Valtioneuvoston asetus työpaikkojen turvallisuus- ja terveysvaatimuksista. Asetuksella korvataan saman niminen valtioneuvoston päätös (728/1999). Asetukseen lisätään vanhan työturvallisuuslain (299/1958) normiaineistoa, joka yksityiskohtaisuutensa vuoksi uutta työturvallisuuslakia (738/2002) valmisteltaessa päätettiin siirtää asetustasolle. Asetus tulee voimaan 1.9.2003. (STM vanhempi hallitussihteeri Antti Posio (03) 2608 420)

Valtioneuvoston asetus elementtirakentamisen työturvallisuudesta. Asetus korvaa elementtityötä koskevan aikaisemman säädöksen sisällöltään ja säilyttää elementtirakentamisen työturvallisuustason. Elementtitöitä koskevien määräysten avulla edistetään rakennusalalla työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden suojelua. Asetuksella kumotaan elementtirakentamisen turvallisuusmääräyksistä annettu sosiaali- ja terveysministeriön päätös (697/1984). Asetus tulee voimaan 1.10.2003. (STM ylitarkastaja Toivo Niskanen 1607 3107)

Valtioneuvoston asetus eräiden vaarallisten aineiden käytön rajoittamisesta ajoneuvoissa. Asetuksella pannaan täytäntöön romuajoneuvodirektiivin 2000/53/EY 4 ja 8 artikla. Asetuksella säädetään romuajoneuvon jätehuollon kannalta vaatimuksista ajoneuvon suunnittelulle ja valmistamiselle, eräiden osien merkitsemiselle ja tietojenantamiselle sekä rajoituksista eräiden raskasmetallien käytölle markkinoille luovutettavissa ajoneuvoissa. Asetus tulee voimaan 1.7.2003. (YM yli-insinööri Hannu Laaksonen 1603 9708)

VALTIONEUVOSTON PÄÄTÖKSET

Valtioneuvosto teki yleisistunnossa 18.6.2003 seuraavat päätökset:

Päätös määrätä ulko- ja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunnan jäseniksi sisäasiainministeri Kari Rajamäki ja maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja. Ministerivaliokunnan kokoonpano on seuraava: puheenjohtaja: pääministeri Anneli Jäätteenmäki; jäsenet: valtiovarainministeri Antti Kalliomäki, ympäristöministeri Jan-Erik Enestam, ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja, oikeusministeri Johannes Koskinen, sisäasiainministeri Kari Rajamäki, puolustusministeri Matti Vanhanen, maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja ja ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paula Lehtomäki. (VNK alivaltiosihteeri Heikki Aaltonen 1602 2007)

Päätös liittää Alavuden käräjäoikeuden tuomiopiirin kuuluvat Alavuden ja Ähtärin kaupungit sekä Kuortaneen ja Töysän kunnat Seinäjoen käräjäoikeuden tuomiopiiriin ja Virtain kaupunki Tampereen käräjäoikeuden tuomiopiiriin 1.1.2005 lukien. Lapuan käräjäoikeuden tuomiopiiriin kuuluvat Alajärven ja Lapuan kaupungit liitetään Kauhavan käräjäoikeuden tuomiopiiriin ja Lehtimäen ja Soinin kunnat Seinäjoen käräjäoikeuden tuomiopiiriin 1.1.2005 lukien. (OM hallitusneuvos Heikki Liljeroos 1606 7608)

Päätös muuttaa Nakkilan kunnan ja Harjavallan kaupungin välillä kuntajakoa siirtämällä Nakkilan kunnan Lammaisten kylästä Takamaa I -niminen tila sekä määräala Uuloo -nimisestä tilasta Harjavallan kaupunkiin. Pirkanmaan-Satakunnan maanmittaustoimisto on laajentanut esitystä siten, että siirrettäväksi tulee myös osa lunastusyksiköstä Nakkilan rata. Alueen kokonaispinta-ala on noin 46 hehtaaria. Esityksen tekijä on Outokumpu Harjavalta Metals Oy, joka omistaa siirrettäväksi ehdottamansa alueet. Päätös tulee voimaan 1.1.2004. (SM ylitarkastaja Mika Riipi 1604 4654)

Päätös muuttaa Kittilän ja Muonion kuntien kuntajakoa siirtämällä Kittilän kunnasta Pallastunturin alue kansallispuiston itärajaa myöten Muonion kuntaan. Esityksen tekijä on Muonion kunta ja esitys perustuu Pertti Yliniemen Ebur Oy:n puolesta tekemään vastaavaan aloitteeseen Muonion kunnanvaltuustolle. Alueen kokonaispinta-ala on noin 142 neliökilometriä. Alueella asuu yksi asukas. Päätös tulee voimaan 1.1.2004. (SM ylitarkastaja Mika Riipi 1604 4654)

Päätös asettaa maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta 19.6.2003 alkaen eduskunnan vaalikaudeksi. Kokoonpano: puheenjohtaja: päätoimittaja Lauri Kontro (KESK); jäsenet (suluissa varajäsenet): kansanedustaja Eero Akaan-Penttilä (KOK) (kansainvälisten asioiden päällikkö Jori Arvonen (KOK)), toimittaja Jorma Hentilä (VASL) (poliittinen sihteeri Pekka Ristelä (VASL)), yksikön johtaja Matti Hynynen (SDP) (osastopäällikkö Mauri Vakkilainen (SDP)), toimittaja Pirjo Kontio (KESK) (yhteiskuntatieteiden maisteri Päivi Nevala (KESK)), kansanedustaja Seppo Lahtela (KESK) (varapäätoimittaja Seppo Keränen (KESK)), kansanedustaja Reijo Laitinen (SDP) (kansanedustaja Saara Karhu (SDP)), kansanedustajan avustaja Laura Lodenius (VASL) (toimistosihteeri Marja-Liisa Kantola (VASL)), kansanedustaja Tuija Nurmi (KOK) (apulaistiedotuspäällikkö Anne-Eeva Pekkola (KOK)), kansanedustaja Aila Paloniemi (KESK) (poliittinen sihteeri Sanna Rauhansalo (KESK)), eversti, evp Heikki Päivärinta (KD) (puoluesihteeri Annika Kokko (KD)), uutispäällikkö Barita Rosenström-Aittomaa (RKP) (päätoimittaja Rolf Gabrielsson (RKP)), kansanedustajan avustaja Johanna Sumuvuori (VIHR) (tutkija Tom Lindahl (VIHR)), viestintäpäällikkö Helinä Tuominen (SDP) (neuvotteleva virkamies Markku Haranne (SDP)), kansanedustaja Jan Vapaavuori (KOK) (viestintäpäällikkö Kari Hietamäki (KOK)) ja toimittaja Tiina Virtanen (SDP) (puheenjohtaja Katri Söder (SDP)); pysyvät asiantuntijat: hallintojohtaja Auni-Marja Vilavaara (VNK), yksikön päällikkö Elina Kalkku (UM), koulutusjohtaja Juhani Seppä (SM), opetusneuvos Annu Jylhä-Pyykönen (OPM), osastopäällikkö Pauli Järvenpää (PLM), prikaatikenraali Kari Siiki (PE), tiedotuspäällikkö Hannu Sironen (YLE), päätoimittaja Mikael Pentikäinen (STT), puheenjohtaja Pekka Laine (Suomen Journalistiliitto) ja toimitusjohtaja Håkan Gabrielsson (Viestinnän Keskusliitto). (PLM tutkimusjohtaja Juha Martelius 1608 8228)

Päätös antaa vastavakuuksia vaatimatta valtion omavelkainen takaus Suomen Vientiluotto Oyj:n enintään 5 miljardin Japanin jenin määräisen lainan maksamisen ja muiden ehtojen täyttämisen vakuudeksi. Valtiovarainministeriölle pidätetään oikeus hyväksyä takauksen tarkemmat ehdot, sekä oikeus antaa Suomen Vientiluotto Oyj:lle myöhemmin määräyksiä vastavakuuksien vaatimisesta valtiolle tai muista valtion asemaa takaajana turvaavista seikoista antaa takauksen perimättä takausmaksua. (VM hallitusneuvos Veikko Kantola 1603 4953)

Päätös antaa määräys valtion liikelaitosten talousarvioehdotusten laadinnasta. Valtion liikelaitosten toiminta- ja taloussuunnitelmien sekä talousarvioehdotusten laadinnasta on annettu valtiovarainministeriön määräykset 17.2.1994 N:o TM 9202. Valtion liikelaitoksista annettu laki uudistettiin viime vuonna (1185/2002). Sen voimaantulo- ja siirtymäsäännösten mukaan aiempaa lakia sovelletaan 31.12.2003 saakka ja Ilmailulaitoksen osalta 31.12.2004 saakka. Uudistetun lain johdosta on tarpeen kumota vanhat määräykset sekä antaa sisällöltään uudistettua lakia vastaava uusi talousarvioehdotuksen laadintaa koskeva määräys. Uudella määräyksellä on tarkoitus parantaa liikelaitosten ohjattavuutta, yhdenmukaistaa budjetointikäytäntöjä, lisätä liikelaitosten toiminnan ja niiden kustannusten läpinäkyvyyttä sekä varmistaa kilpailuneutraliteettia. Määräys tulee voimaan 18.6.2003. (VM budjettineuvos Vesa Jatkola 1603 3033)

Päätös merkitä eduskunnan kirjelmä eduskunnan pankkivaltuutettujen vaalista pöytäkirjaan (EK 2/2003 vp). (VM lainsäädäntöneuvos Seppo Tanninen 1603 3096)

Päätös merkitä eduskunnan kirjelmä Suomen Pankin tilintarkastajien vaalista pöytäkirjaan (EK 3/2003 vp). (VM lainsäädäntöneuvos Seppo Tanninen 1603 3096)

Päätös merkitä eduskunnan kirjelmä eduskunnan pankkivaltuutettujen täydennysvaalista pöytäkirjaan (EK 11/2003 vp). (VM lainsäädäntöneuvos Seppo Tanninen 1603 3096)

Päätös vapauttaa lainsäädäntöneuvos Tytti Noras Pohjoismaiden investointipankin hallituksen Suomen valtiota edustavan varajäsenen tehtävästä ja määrätä 1.7.2003 lukien pankin hallituksen Suomen valtiota edustavaksi jäseneksi finanssineuvos Kristina Sarjo ja varajäseneksi valtiotieteen lisensiaatti Seppo Suokko hallituksen nykyisen toimikauden loppuun saakka. (VM vanhempi hallitussihteeri Asta Niskanen 1603 3132)

Päätös merkitä eduskunnan kirjelmät Eduskunnan kirjaston hallituksen vaalista (EK 7/2003 vp) sekä Eduskunnan kirjaston hallituksen täydennysvaalista (EK 13/2003 vp) pöytäkirjaan. (OPM opetusneuvos Hannele Hermunen 1607 7491)

Periaatepäätös vuoden 2003 seuraavaan lisätalousarvioesitykseen sisällytettävästä maa- ja metsätalousministeriölle myönnettävästä valtuutuksesta myöntää vapautus Karjalan tasavallalle viljakauppaan liittyvän lainan ja sille kertyneen koron takaisinmaksamisesta. Valtion viljavarasto myi Karjalan tasavaltaan viljaa vuosina 1991 ja 1992, koska viljatilanne oli siellä kriittinen. Valtion viljavaraston toiminnan päättymistä koskeva selvittely päättyi 30.6.1995. Valtioneuvosto määräsi lopputilityksen vahvistamisen yhteydessä 21.9.1995, että maa- ja metsätalousministeriön tulee huolehtia Valtion viljavaraston silloiselta pääomaltaan 6 035 018,60 US-dollarin määräisen Karjalan tasavallalta olevan saatavan, josta oli annettu valtion omavelkaiset takaukset perimisestä ja tulouttamisesta valtiolle. Maa- ja metsätalousministeriö on käynyt eri yhteyksissä neuvotteluja saatavan perimiseksi. Karjalan tasavallan viljavelka oli 3.6.2003 pääomaltaan edelleen 6 035 018,60 US-dollaria eli 5 164 300 euroa. Karjalan tasavallan taloudellinen tilanne on edelleen siinä määrin vaikea, että on todennäköistä, että velan takaisinperintä ei onnistu. Tämän vuoksi maa- ja metsätalousministeriölle myönnetään oikeus (laki valtion lainanannosta sekä valtiontakauksesta ja valtiontakuusta, 12 §) myöntää vapautus Karjalan tasavallalle viljakauppalainan ja siihen liittyvän koron takaisin maksamisesta. (MMM talousjohtaja Hannele Laihonen 1605 2181)

Päätös asettaa Teknologian kehittämiskeskuksen hallitus toimikaudeksi 26.6.2003-25.6.2007. Kokoonpano: puheenjohtaja: ylijohtaja Timo Kekkonen kauppa- ja teollisuusministeriö; varapuheenjohtaja: teknologiajohtaja Yrjö Neuvo Nokia Mobile Phones; jäsenet: ylijohtaja Arvo Jäppinen opetusministeriö, kauppaneuvos Eero Lehti Suomen Yrittäjät, projektisihteeri Sari Mehtonen Teknologian kehittämiskeskus, osastopäällikkö Hannele Pohjola Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliitto, pääjohtaja Veli-Pekka Saarnivaara Teknologian kehittämiskeskus, pääjohtaja Vappu Taipale sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus, johtaja Riitta Varpe Pirkanmaan TE-keskus ja apulaisjohtaja Matti Viialainen Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö. (KTM nuorempi hallitussihteeri Tuomo Hiltunen 1606 2059)

Päätös asettaa työsuojeluneuvottelukunta toimikaudeksi 1.7.2003-30.6.2006. Kokoonpano (varajäsenet suluissa): puheenjohtaja: osastopäällikkö Mikko Hurmalainen sosiaali- ja terveysministeriö (vanhempi hallitussihteeri Sirpa Kaittola sosiaali- ja terveysministeriö); varapuheenjohtaja: yli-insinööri Outi Nysten-Mäkelä sosiaali- ja terveysministeriö (johtaja Jaakko Itäkannas sosiaali- ja terveysministeriö); jäsenet: apulaisjohtaja Ari Seger Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK (työympäristöasiantuntija Erkki Auvinen Toimihenkilökeskusjärjestö STTK), asiamies Tapio Kuikko Teollisuus ja Työnantajat TT (asiamies Antti Mähönen Palvelutyönantajat PT) ja toimistopäällikkö Suvi Lehtinen Työterveyslaitos (johtaja Marjut Ruotsalainen Työturvallisuuskeskus). (STM vanhempi hallitussihteeri Antti Posio (03) 2608 420)

Valtioneuvosto lähetti eduskunnalle 18.6.2003 seuraavat Euroopan unionin säädösehdotuksia koskevat valtioneuvoston kirjelmät:

Valtioneuvoston kirjelmä (U 20/2003) eduskunnalle ehdotuksesta neuvoston puitepäätökseksi (alusten aiheuttaman ympäristön pilaantumisen ehkäisemistä koskevan rikosoikeudellisen kehyksen vahvistaminen). Puitepäätösehdotus koskee alusten aiheuttamasta ympäristön pilaantumisesta säädettäviä seuraamuksia. Puitepäätös velvoittaisi säätämään törkeästä alusjäterikoksesta vähintään 5-10 vuoden enimmäisvankeusrangaistuksen. Ehdotus velvoittaisi myös säätämään luonnolliselle henkilölle ja oikeushenkilölle alusjäterikoksesta seuraamukseksi rikosoikeudellisen tai hallinnollisen sakon. Sakon tulisi olla vähintään 1-10 prosenttia taikka kaikkein vakavimmissa tapauksissa 10-20 prosenttia edellisen varainhoitovuoden kokonaisliikevaihdosta tai kokonaisvarallisuudesta. Velvoitteet koskisivat sekä rikoksen tekijälle että osalliselle määrättäviä seuraamuksia. Puitepäätös velvoittaisi ulottamaan satamavaltion lainkäyttövallan myös ulkomaisesta aluksesta aavalla merellä tehtyyn alusjäterikokseen. Puitepäätöksessä on myös määräyksiä yhteisistä tutkintaryhmistä ja jäsenvaltioiden välisestä yhteistyöstä ja tiedonvaihdosta. (OM lainsäädäntöneuvos Lena Andersson 1606 7709)

Valtioneuvoston kirjelmä (U 21/2003) eduskunnalle ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi (tiemaksujen sähköinen keruujärjestelmä, EFC direktiivi). Direktiivillä säädetään ne välttämättömät edellytykset, joilla varmistetaan tienkäyttömaksujen sähköisten keruujärjestelmien laaja käyttöönotto ja yhteentoimivuus. Direktiivi koskee kaikkia sähköisiä tiemaksujen perintäjärjestelmiä koko yhteisön tieverkossa, kaupungeissa ja kaupunkien välillä, moottoriteillä, valtateillä ja kantateillä sekä erilaisissa rakenteissa kuten silloilla, tunneleissa ja losseilla. Tavoitteena on luoda sähköisen maksunkeruun Euroopan laajuiset palvelut, jossa perustekniikka on maksajan ja ajoneuvon kannalta yhteensopiva kaikkialla. Komission ehdottamalla direktiivillä säädetään tiemaksujen käyttöönoton tekniikasta. Se ei velvoita jäsenvaltioita ottamaan käyttöön tiemaksuja. Myöskään maksujen tasosta ei säädetä. (LVM liikenneneuvos Lassi Hilska 1602 8497)

Valtioneuvoston kirjelmä (U 22/2003) eduskunnalle ehdotuksesta neuvoston asetukseksi (kidutukseen käytettävien välineiden kauppa). Asetusehdotuksen tarkoituksena on luoda erityinen kauppajärjestelmä, joka kattaisi välineet ja tuotteet, joita voi käyttää kidutukseen tai kuolemanrangaistuksen täytäntöönpanoon. Ehdotettu kauppajärjestelmä olisi kaksiosainen. Ensimmäisen osan muodostaisi sellaisten välineiden kaupan täydellinen kielto, joita ei tosiasiallisesti voi käyttää muuhun tarkoitukseen kuin kuolemanrangaistuksen täytäntöönpanoon tai kidutukseen ja sitä vastaavaan epäinhimilliseen kohteluun tai rangaistukseen. Asetusehdotuksessa esitetään kiellettäväksi myös näihin välineisiin liittyvien palvelujen suorittaminen ja välitystoiminta. Järjestelmän toinen osa antaa toimivaltaisille viranomaisille mahdollisuuden valvoa sellaisten välineiden ja tuotteiden kauppaa, joita voidaan käyttää kuolemanrangaistuksen täytäntöönpanoon tai kidutukseen ja epäinhimilliseen kohteluun tai rangaistukseen, mutta joilla on myös muita laillisia käyttötarkoituksia. Näiden tuotteiden kauppaa valvottaisiin erityisen lupamenettelyn avulla. Lupamenettelyn piiriin tulisivat myös kidutusvälineiden kauppaan liittyvien sopimusten neuvotteleminen ja välineisiin liittyvien palvelujen suorittaminen sekä välitystoiminta. (KTM neuvotteleva virkamies Tuula Kulovesi 1606 2082)

NIMITYSASIAT

Valtioneuvosto päätti 18.6.2003 seuraavat nimitysasiat:

Kauppatieteiden tohtori Anne Brunila valtiovarainministeriön kansantalousosaston osastopäällikön (A 31) virkaan 1.7.2003 lukien. (VM valtiosihteeri Raimo Sailas 1603 3000)

Valtioneuvosto myönsi finanssineuvos Ilkka Mytylle palkatonta virkavapautta 1.9.-31.12.2003. (VM vanhempi hallitussihteeri Ulla Vilhu 1603 4708)

RAHA-ASIAT

Valtioneuvoston raha-asiainvaliokunta puolsi istunnossaan 18.6.2003 seuraavia asioita:

Helsingin seudun neuvottelukunnan asettaminen kaudeksi 1.7.2003-30.4.2007. Kokoonpano: puheenjohtaja: alue- ja kuntaministeri Hannes Manninen sisäasiainministeriö; varapuheenjohtaja: ylipormestari Eva-Riitta Siitonen; jäsenet: valtiosihteeri Risto Volanen valtioneuvoston kanslia, valtiosihteeri Raimo Sailas valtiovarainministeriö, erityisavustaja Anna-Maja Henriksson valtiovarainministeriö, kansliapäällikkö Pekka Kilpi sisäasiainministeriö, ylijohtaja Veijo Kavonius sisäasiainministeriö, erityisavustaja Hannu Taavitsainen sisäasiainministeriö, ylijohtaja Pekka Kangas ympäristöministeriö, kehittämisjohtaja Markku Tahvanainen ympäristöministeriö, kansliapäällikkö Markku Linna opetusministeriö, kansliapäällikkö Juhani Korpela liikenne- ja viestintäministeriö, kansliapäällikkö Markku Lehto sosiaali- ja terveysministeriö, kansliapäällikkö Erkki Virtanen kauppa- ja teollisuusministeriö, kansliapäällikkö Markku Wallin työministeriö, kaupunginjohtaja Marketta Kokkonen Espoon kaupunki, kaupunginjohtaja Juhani Paajanen Vantaan kaupunki, kaupunginjohtaja Torsten Widén Kauniaisten kaupunki, apulaiskaupunginjohtaja Pekka Korpinen Helsingin kaupunki, kaupunginjohtaja Rolf Paqvalin Keravan kaupunki, kunnanjohtaja Arno Miettinen Vihdin kunta, maakuntajohtaja Aimo Lempinen Uudenmaan liitto ja maakuntajohtaja Jaakko Mikkola Itä-Uudenmaan liitto. Neuvottelukunnan pääsihteerinä toimii erikoistutkija Antti Valle sisäasiainministeriöstä. (SM lainsäädäntöneuvos Kari Parkkonen 1604 2311)

Valtiovarainministeriön päätös aikaisemmin myönnetyn polttoaineverohuojennuksen määräajan jatkamisesta. Valtiovarainministeriö jatkaa Fortum Gas and Oil Oy:lle valtiovarainministeriön päätöksellä VM 15/502/2001 10 miljoonan litran bioetanolimäärälle myönnetyn 3 miljoonan euron valmisteverohuojennuksen voimassaoloaikaa yhdellä vuodella jo aloitetun kokeiluhankkeen loppuunsaattamiseksi. Veronalennuksen voimassaoloaika päättyy 31.12.2004. (VM neuvotteleva virkamies Leo Parkkonen 1603 3148)

Palkkaussopimuksen tekeminen valtiovarainministeriön alivaltiosihteeri Martti Hetemäen kanssa. Sopimuspalkka on 7 900,00 euroa kuukaudessa 1.6.2003 lukien. (VM vanhempi hallitussihteeri Riitta Bäck 1603 4931)

TEL:n mukaisen laskuperustekoron muuttaminen 1.7.2003 alkaen. Laskuperustekorko alennetaan nykyisestä 4,25 %:sta 4,00 %:iin 1.7.2003 lukien kuitenkin siten, että se on voimassa 31.12.2003 asti. (STM osastopäällikkö Tarmo Pukkila 1607 3864)

Työttömyysturvalain mukaisiin ansiopäivärahoihin kohdistuvan vuoden 2003 valtion osuuden ennakon määrän tarkistaminen 549 miljoonaksi euroksi. (STM ylitarkastaja Anneli Sollo 1607 3910)

Ympäristöministeriön päätös omistusasuntolainojen valtiontakausten jakautumisesta. Päätöksellä määrätään valtiontakausten jakautumisesta lainanmyöntäjien kesken. Sampo Pankille osoitetaan lisää valtuutta 25 000 000 euroa. Sampo Pankin nykyinen valtuus riittäisi vain kesäkuun loppuun asti. Takausvaltuuden seuraava, kaikkia pankkiryhmittymiä koskeva jako on tarkoitus tehdä elo-syyskuussa. (YM ylitarkastaja Jorma Pietiläinen 1603 9648)

HALLITUKSEN NEUVOTTELUT

HALLITUKSEN NEUVOTTELU 18.6.2003

Hallitus panostaa Itämeren suojeluun

Hallitus sopi keskiviikkona 18. kesäkuuta toimista, joilla se pyrkii nopeasti parantamaan Itämeren ympäristön tilaa ja laivaliikenteen turvallisuutta. Hallitusohjelmaan perustuvilla toimilla lisätään mm. Itämeren alueella tapahtuvien merikuljetusten turvallisuutta, parannetaan Suomenlahden öljyntorjuntavalmiutta ja vähennetään Itämeren rehevöitymistä.

Useimmat keskeisistä toimenpideehdotuksista edellyttävät yhteistyötä kansainvälisten järjestöjen, kuten kansainvälisen merenkulkujärjestö IMO:n, Euroopan unionin ja Itämeren suojelukomission Helcomin kanssa.

Hallitus sopi poikkihallinnollisen virkamiestyöryhmän perustamisesta. Työryhmä seuraa hallitusohjelmassa mainittujen hankkeiden etenemistä, joita ovat Itämeren turvallisuuden kannalta keskeiset hankkeet. Työryhmän puheenjohtaja tulee ympäristöministeriöstä ja varapuheenjohtaja liikenne- ja viestintäministeriöstä. Lisäksi työryhmässä ovat edustettuna ulkoasiainministeriö, oikeusministeriö, sisäasiainministeriö, valtiovarainministeriö sekä maa- ja metsätalousministeriö.

Työryhmä raportoi asianomaisille ministereille säännöllisesti suojelutoimien etenemisestä. Ministerit voivat ympäristöministerin kutsusta kokoontua keskustelemaan toimista, joilla voitaisiin lisätä Itämeren merenkulun turvallisuutta.

Toimenpidelistan pohjana ovat hallitusohjelmaan kirjatut hankkeet. Näihin kuuluvat mm. uuden öljyntorjuntaan soveltuvan murtajan hankkiminen, talvimerenkulkua koskevien määräysten kehittäminen ja Suomenlahden alusliikenteen ohjaus- ja seurantajärjestelmän käyttöönotto.

Suomen kannalta tärkeää on myös kaksoisrunkoalusten nopeutetun käyttöönoton ja raskaimpien polttoainelaatujen kuljetuskiellon toteuttaminen kansainvälisellä tasolla EU:n hyväksymässä muodossa.

Itämeren tai sen osien julistamista erityisen herkäksi merialueeksi (PSSA) käsitellään tulevassa Itämeren suojelukomission Helcomin ministerikokouksessa. Kesäkuun kokouksessa on tarkoitus päättää PSSA-hakemuksen jättämisestä kansainväliselle merenkulkujärjestölle IMO:lle. PSSA-status voidaan myöntää herkälle merialueelle, jos meriliikenne aiheuttaa alueelle erityisen uhan.

Valtioneuvosto teki keväällä 2002 periaatepäätöksen toimista Itämeren suojelemiseksi. Periaatepäätöksen toteuttaminen edellyttää toimia tulevien 10-15 vuoden aikana.

Lisätietoja: merenkulkuneuvos Raimo Kurki, liikenne- ja viestintäministeriö, p. (09) 1602 8490 ja ympäristöneuvos Olli Pahkala, ympäristöministeriö, p. (09) 1603 9737

Hallituksen strategia-asiakirja

Hallitus kävi keskiviikkona 18. kesäkuuta lähetekeskustelun hallitusohjelmaa toteuttavan hallituksen strategia-asiakirjan laatimisesta. Strategia-asiakirjassa konkretisoidaan hallitusohjelman tavoitteita ja niihin liittyviä toimia. Se on hallitusohjelman toimeenpanon ja seurannan väline. Hallituksen strategia-asiakirja laaditaan nyt ensimmäistä kertaa ja se korvaa aiemmin hallitusohjelman seurannassa käytetyn ns. hallituksen hankesalkun.

Hallitus käsitteli strategia-asiakirjan rakennetta ja sovitti sen aikataulun yhteen budjettivalmistelun kanssa. Strategia-asiakirja on tarkoitus laatia niin, että se sisältää tärkeimmät koko hallituksen tasolla seurattavat, erityisesti hallinnonalarajat ylittävät asiat. Jatkovalmistelu ministeriöissä kytketään yhteen budjettivalmistelun kanssa niin, että hallitus voi käsitellä ja vahvistaa strategia-asiakirjan budjettineuvottelujen jälkeen syyskuussa.

Politiikkaohjelmien seurantaa varten asetetut ministeriryhmät käsittelevät ohjelmia kesä-elokuussa koordinoivien ministereiden johdolla ja vastikään nimitettyjen ohjelmajohtajien valmistelusta.

Lisätietoja: valtiosihteeri Risto Volanen, valtioneuvoston kanslia, p. (09) 1602 2006 ja neuvotteleva virkamies Markku Harrinvirta, valtioneuvoston kanslia, p. (09) 1602 2173

LUOVUTETUT MIETINNÖT

Tutkintavankeustyöryhmä luovutti välimietintönsä 10.6.2003 oikeusministeriölle. Mietinnössä selvitetään tutkintavankien määrän kasvuun liittyviä tekijöitä. Tutkintavangeilla tarkoitetaan sekä poliisin tiloissa että vankiloissa olevia tutkintavankeja. Tutkintavankien määrän kasvuun ovat lähinnä vaikuttaneet huumausainerikollisuuden kasvu, tutkinta-aikojen pidentäminen sekä poliisin rikostutkinnan uudet menetelmät. Lisäksi mietinnössä on selvitetty mahdollisuuksia lisätä tutkintavankeudelle vaihtoehtoisten pakkokeinojen, eli käytännössä matkustuskiellon, käyttöä. Työryhmän käsityksen mukaan matkustuskiellon laissa säädettyjä käyttöedellytyksiä ei ole tarpeen väljentää. Vangitsemisen laajamittainen korvaaminen matkustuskiellolla ei ole mahdollista. Sen sijaan erityisesti nuorten rikoskierteen katkaisemisessa matkustuskiellon käyttöä voidaan lisätä. Käytännössä tämä voisi tapahtua lähinnä poliisin rikosvastaavien yhteistyöverkoston kautta sekä poliisin tulosohjauksen avulla. Välimietintö löytyy oikeusministeriön verkkosivuilta osoitteesta www.om.fi/20074.htm. Lisätietoja antavat apulaisosastopäällikkö Jarmo Littunen, p. (09) 1606 7783 sekä erikoistutkija Timo Aho, p. (09) 1606 8110 oikeusministeriöstä.

Rahoitusvakuustyöryhmä luovutti mietintönsä 17.6.2003 oikeusministeriölle. Työryhmän tehtävänä oli laatia ehdotus uudeksi rahoitusvakuuksia koskevaksi laiksi. Lain tarkoituksena olisi panna täytäntöön rahoitusvakuusjärjestelyistä annettu EU:n direktiivi vuodelta 2002. Ehdotuksen mukaan uusi laki koskisi arvopapereiden ja tilirahan käyttöä vakuutena rahoitusmarkkinoilla ja yritysrahoituksessa. Keskeisenä soveltamisalan kohteena olisivat eräiden rahoitusmarkkinoilla toimivien laitosten, kuten luotto- ja rahoituslaitoksen, antamat vakuudet. Myös yritysten antamat vakuudet kuuluisivat lain soveltamisalan piiriin, jos velkojana on tällainen laitos. Jos yrityksen antama vakuus on osake, vakuus kuuluisi lain soveltamisalan piiriin kuitenkin vain, jos arvopaperi on julkisen kaupankäynnin kohteena. Laki ei koskisi kuluttajien antamia vakuuksia tai asunto-osakkeita. Ehdotetussa laissa tunnustetaan kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla käytössä olevat vakuusmuodot. Panttauksen vaihtoehtona osapuolilla olisi mahdollisuus sopia omistusoikeuden siirtävästä vakuudesta. Myös panttausta uudistettaisiin. Työryhmän mietintö löytyy oikeusministeriön verkkosivuilta osoitteesta www.om.fi/20043.htm. Lisätietoja antaa erityisasiantuntija Marja Tuokila, p. (09) 1606 7673 oikeusministeriöstä.

Tietoverkkorikostyöryhmä luovutti mietintönsä 16.6.2003 oikeusministeri Johannes Koskiselle. Ryhmä ehdottaa uusien tietoverkkorikoksia koskevien säännösten ottamista lakiin. Tietomurtovälineiden levittäminen säädettäisiin rangaistavaksi. Rangaistavaksi säädettäisiin myös haittaamis- tai vahingoittamistarkoituksessa tapahtuva tietojärjestelmän salasanan tai käyttäjätunnuksen levittäminen ja saataville asettaminen. Tietoverkkorikosvälineen hallussapito ilman hyväksyttävää syytä säädettäisiin rangaistavaksi. Todisteiden häviäminen estettäisiin datan säilyttämismääräyksellä, jollainen voitaisiin antaa sille, jonka hallussa data on. Kansainvälisen oikeusavun nopeuttamiseksi säädettäisiin myös, että datan säilyttämismääräystä koskevan oikeusapupyynnön täyttäminen ei edellyttäisi sitä, että oikeusapupyynnön perusteena oleva rikos on rangaistava myös pyynnön vastaanottavassa maassa. Suomeen järjestettäisiin ympärivuorokautinen päivystys tietoverkkorikollisuuteen liittyvien kansainvälisten oikeusapupyyntöjen täyttämistä varten. Tietovahingonteon ja tietoliikenteen häirinnän yritys säädettäisiin rangaistavaksi. Pakkokeinolakiin lisättäisiin uudet datan takavarikkoa ja tietojärjestelmän haltijan tietojenantovelvollisuutta koskevat säännökset. Tietojärjestelmän haltija tai tämän palveluksessa oleva henkilö olisi myös velvollinen antamaan esitutkintaviranomaiselle tiedossaan olevat datan kopioimisessa ja takavarikoinnissa tarvittavat salasanat ja muut vastaavat tiedot. Työryhmän ehdotus on oikeusministeriön verkkosivuilla osoitteessa www.om.fi/20145.htm. Lisätietoja antavat lainsäädäntöneuvos Riku Ahola, p. (09) 1606 7704 sekä lainsäädäntöjohtaja Jan Törnqvist, p. (09) 1606 7700 oikeusministeriöstä.

Suomenruotsalaisia kansankäräjiä (Svenska Finlands folkting) koskevaa lainsäädäntöä ja valtionapua tarkastellut työryhmä luovutti muistionsa 16.6.2003 kulttuuriministeri Tanja Karpelalle. Esityksen tavoitteena on lainsäädännön ajanmukaistaminen sekä kansankäräjien aseman ja järjestysmuotoa koskevien säännöksien selkeyttäminen. Voimassa olevassa laissa ei ole säännöksiä kansankäräjien toiminnasta ja järjestysmuodosta lukuun ottamatta kansankäräjien tehtävää ja oikeuskelpoisuutta. Kansankäräjien tehtävänä olisi Suomen ruotsinkielisen väestön oikeuksien edistäminen ja toimiminen tämän väestön olojen kehittämiseksi sekä ruotsin kielen aseman edistäminen Suomessa. Valtionapusäännöksiä esitetään muutettavaksi niin, että järjestön saamasta avustuksen määrästä päätettäisiin vuosittain valtion talousarvion yhteydessä. Valtion talousarviossa tulisi esityksen mukaan varata määräraha kansankäräjille sille lain mukaan kuuluviin tehtäviin. Määrärahasta myönnettävään avustukseen sovellettaisiin valtionavustuslakia. Esityksen mukaan kansankäräjien valtionavustuksen myöntäminen ja käytön valvonta siirrettäisiin opetusministeriöltä oikeusministeriölle. Työryhmämuistio löytyy opetusministeriön verkkosivuilta osoitteesta http://www.minedu.fi/julkaisut/hallinto/2003/tr21/kuvailu.html. Lisätietoja antavat hallintojohtaja Håkan Mattlin, p. (09) 1607 7430 sekä ylitarkastaja Joni Hiitola, p. (09) 1607 7903 opetusministeriöstä.

Kulttuurista tietoyhteiskuntastrategiaa ja siihen liittyvää toimintaohjelmaa koskeva ehdotus luovutettiin 17.6.2003 kulttuuriministeri Tanja Karpelalle. Strategian näkemys hyvästä kulttuuriyhteiskunnasta perustuu innovatiivisuuden ja osaamisen arvostamiseen; se tukee menestymistä ja työllisyyttä, hyvää elämää ja kestävää kehitystä. Strategia linjaa kulttuurisen tietoyhteiskunnan ytimeen sivistyksen ja elinvoimaisen kansallisen kulttuurin, jonka ominaispiirteitä ovat laaja saatavuus, moniarvoisuus ja moninaisuus, runsaus ja laatu sekä luovuus ja elämyksellisyys. Kulttuurilla on laaja rooli syrjäytymisen ehkäisemisessä aina kansainvälisen kilpailukyvyn edistämiseen, talouteen ja työllisyyteen. Keskeisimpänä tavoitteena on kotimaisten kulttuurisisältöjen vahvistaminen monin eri tavoin. Strategiaan liittyy sadan ehdotuksen toimintaohjelma ehdotettujen linjausten mukaisen kehityksen vauhdittamiseksi. Ehdotukset kattavat koko kulttuurin kentän ja sisältävät hankkeita tietoyhteiskuntakehitystä vauhdittavasta ja sille välttämättömästä aineistojen ja erilaisten kokoelmien digitoimisesta aina kehittyneiden kulttuurisisältöjen ja palveluiden edellytysten luomiseen. Strategiaehdotus löytyy opetusministeriön verkkosivuilta osoitteesta http://www.minedu.fi/julkaisut/kulttuuri/2003/opm13/opm13.pdf. Lisätietoja antaa johtaja Jukka Liedes, p. (09) 1607 7481 opetusministeriöstä.

Metsätuhotyöryhmä luovutti raporttinsa 16.6.2003 maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaojalle. Työryhmä on laatinut yleissuunnitelman joka sisältää valmiustilan kohottamisen, välitöntä vaaraa aiheuttavien tilanteiden purkamisen, tuhojen laajuuden arvioinnin, tuhojen leviämisen estämisen, tiedottamisen, tuhoalueiden puunkorjuun erityisjärjestelyt ja toiminnan jälkiarvioinnin. Hyvän metsänhoidon suosituksia on täydennettävä metsätuhojen vähentämiseen tähtäävillä keinoilla. Toisaalta metsätuhojen torjuntaa koskevaa lainsäädäntöä pitää muuttaa, jotta luonnon monimuotoisuudelle tärkeää lahopuuta saadaan lisää metsiin. Oikein ajoitetuilla harvennuksilla ja uudistusalojen rajauksella voidaan vähentää myrskyjen aiheuttamia puustovaurioita. Hyväkuntoinen metsätieverkosto ja tehokas ilmavalvonta puolestaan ovat tärkeitä erityisesti metsäpalojen torjunnalle. Myös metsätuhojen raivaamiseen liittyvää koulutusta tulisi kehittää metsäalan oppilaitoksissa. Suurten tuhoalueiden arvioinnissa pitäisi hyödyntää lentokartoituksia ja ilmakuvausta. Työryhmä ottaa myös kantaa Suomen ja Venäjän väliseen yhteistyöhön. Raportti löytyy maa- ja metsätalousministeriön verkkosivuilta osoitteesta http://www.mmm.fi/julkaisut/tyoryhmamuistiot/tr2003_11.PDF. Lisätietoja antaa ylitarkastaja Mikko Peltonen, p. (09) 1605 2410 maa- ja metsätalousministeriöstä.

Energiansäästötyöryhmä luovutti mietintönsä 13.6.2003 kauppa- ja teollisuusministeriölle. Julkisen sektorin energiankäytön tehostamiseksi voitaisiin säätää yleislaki, joka velvoittaisi julkisia keskushallinnon sekä alue- ja paikallishallinnon organisaatioita toimimaan esimerkkeinä energian säästössä. Organisaatioiden tulisi edistää omassa toiminnassaan energian tehokasta ja säästäväistä käyttöä kustannustehokkain toimin. Työryhmän mukaan yleislaki voisi lisäksi edellyttää, että energian käytön kannalta merkittävien hankkeiden energiavaikutukset selvitetään entistä paremmin. Samoin julkisten hankintojen energiatehokkuuden parantamiseksi voitaisiin säätää niitä koskevista selvitysvelvoitteista. Julkisia hankintoja tehtäessä voitaisiin myös laatia energiatehokas hankintaohjelma. Energiayhtiöt puolestaan velvoitettaisiin antamaan palautetietoa ja energiansäästöneuvontaa laajoille asiakasryhmille. Kaikki energiankulutussektorit kattavalle energiansäästön yleislaille ei työryhmän mukaan näytä olevan perusteltua tarvetta. Raportti löytyy kauppa- ja teollisuusministeriön verkkosivuilta osoitteesta http://www.ktm.fi/julkaisu/julkaisut.htm. Lisätietoja antavat neuvotteleva virkamies Erkki Eskola, p. (09) 1606 4812 sekä ylitarkastaja Pentti Puhakka, p. (09) 1606 4813 kauppa- ja teollisuusministeriöstä.

Saumattoman palveluketjun ja sitä tukevien tietohallintoratkaisujen -ohjausryhmä luovutti suositusraporttinsa 13.6.2003 sosiaali- ja terveysministeriölle. Ryhmä katsoo, että kuntien tulisi hankkia asiakkaan palveluprosessin suunnittelua, optimointia ja hallintaa tukevat aluetietojärjestelmäpalvelut ja perusjärjestelmäliittymät. Tämä edellyttää seutukunnittaista ja alueellista yhteistyötä sekä sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmien hankinnan ja käyttötoiminnan keskittämistä suurempiin yksiköihin. Kuntien ja palvelutuottajien tulisi huolehtia myös siitä, että tietojärjestelmät täyttävät valtakunnallisella tasolla määriteltävät vähimmäisvaatimukset arkkitehtuurista ja avoimista rajapinnoista. Ohjausryhmä pitää tärkeänä myös valtakunnallisen ohjauksen vahvistamista sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnossa. Lisätietoja antavat projektipäällikkö Ralf Ekebom, p.050 563 8346 sekä projektipäällikkö Annakaisa Iivari, p. 040 749 3225 sosiaali- ja terveysministeriöstä.

Psyykkisten sairauksien ammattitautikorvausta selvittänyt työryhmä luovutti mietintönsä 12.6.2003 sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäreelle. Työryhmä toteaa mietinnössään, että psyykkisten kuormitustekijöiden ja mielenterveyden häiriöiden merkitys työelämässä on kasvanut. Tällä hetkellä ei ole kuitenkaan riittäviä edellytyksiä siihen, että ammattitautilainsäädäntöön sisällytettäisiin psyykkinen tekijä. Ei nimittäin voida yksiselitteisesti näyttää toteen, että täsmällisesti määriteltävissä olevan työn kuormitustekijän ja yksilötasolla diagnosoitavan mielenterveyden häiriön välillä olisi syy-yhteys, vaikka sellainen ryhmätasolla näyttäisikin olevan tunnistettavissa. Koska työryhmän kannanotto perustuu nimenomaan olemassa olevan tiedon puutteellisuuteen, on mietinnössä tehty joitakin tutkimus- ja kehittämisehdotuksia työn psyykkisten kuormitustekijöiden ja mielenterveyden häiriöiden välisten yhteyksien tutkimiseksi ja selvittämiseksi. Työryhmän muistio löytyy sosiaali- ja terveysministeriön verkkosivuilta osoitteesta http://www.stm.fi/vao/julkaisut/psykotr.pdf.

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.