Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

Valtioneuvoston viikko 24/2003

TASAVALLAN PRESIDENTTI

HALLITUKSEN ESITYKSET

Tasavallan presidentti antoi 13.6.2003 eduskunnalle seuraavat hallituksen esitykset:

Esitys (HE 24/2003 vp) eräiden kaupallis-taloudellisten sopimusten irtisanomisen hyväksymisestä ja laeiksi niiden eräiden määräysten hyväksymisestä annettujen lakien kumoamisesta. Suomi irtisanoo eräitä kaupallis-taloudellisia sopimuksia, jotka korvautuvat EY:n sopimuksilla yhteisen kauppapolitiikan alalla. (UM lainsäädäntöneuvos Ronald Wrede 1605 5711)

Esitys (HE 25/2003 vp) Kirgisian tasavallan kanssa tehdyn sijoitusten edistämistä ja suojaamista koskevan sopimuksen hyväksymisestä ja laiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta. Suomen tasavallan ja Kirgisian tasavallan välinen sijoitusten edistämistä ja suojaamista koskeva sopimus allekirjoitettiin Helsingissä 3.4.2003. Sopimuksen tarkoituksena on edistää ja tiivistää taloudellista yhteistyötä Kirgisian tasavallan kanssa ja selkiinnyttää erityisesti sijoituksia koskevia oikeudellisia perusteita maiden välillä. Sopimuksen avulla halutaan varmistaa suotuisat edellytykset toisen sopimuspuolen kansalaisten ja yritysten sijoituksille toisessa sopimusmaassa sekä tunnustetaan tarve suojella niitä. (UM lähetystöneuvos Tapani Lehtinen 1605 5546)

Esitys (HE 26/2003 vp) konkurssilainsäädännön uudistamiseksi. Säädetään uusi konkurssilaki, jolla korvataan vuodelta 1868 oleva konkurssisääntö siihen tehtyine lukuisine muutoksineen. Uusi laki on konkurssia koskeva laaja täytäntöönpano-oikeudellinen yleislaki. Lakia sovelletaan yhtäläisesti kaikkiin yrityksiin ja oikeushenkilöihin niiden yhteisömuodosta, toimialasta tai koosta riippumatta. Lakia sovelletaan myös luonnollisiin henkilöihin. Velallisen maksukyvyttömyys on konkurssin aloittamisen yleinen peruste. Oikeus hakea velallinen konkurssiin on velallisella itsellään ja velkojalla. Konkurssiin asettamisesta päättää edelleenkin tuomioistuin. Konkurssiin asettamisesta kuulutetaan. Tuomioistuin määrää konkurssipesän omaisuutta ja hallintoa hoitamaan pesänhoitajan. Lähtökohtana on, että velkojien on valvottava saatavansa saadakseen konkurssipesän varoista jako-osuutta. Valvontavelvollisuuteen tehdään kuitenkin eräitä lievennyksiä. Konkurssivalvonnasta päättää pesänhoitaja. Päätösvaltaa konkurssipesää koskevissa keskeisissä kysymyksissä käyttävät velkojat. Velkojien äänimäärä määräytyy velkojan saatavan suuruuden perusteella. Konkurssi voidaan määrätä raukeamaan konkurssipesän varojen vähäisyyden vuoksi. Raukeavien konkurssien vaihtoehto on julkisselvitys, jossa konkurssi siirtyy velkojien hallinnosta konkurssiasiamiehen määräämän julkisselvittäjän vastuulle. Julkisselvityksessä velalliseen ja velallisen toimintaan voidaan kohdistaa selvitystoimenpiteitä mahdollisten väärinkäytösepäilyjen vuoksi. Uuden konkurssilain vuoksi tarkistetaan useita muita lakeja. Esitys liittyy vuoden 2004 talousarvioesitykseen. Lait on tarkoitettu voimaan noin kuuden kuukauden kuluttua niiden hyväksymisestä ja vahvistamisesta. (OM lainsäädäntöneuvos Liisa Lehtimäki 1606 7719)

Esitys (HE 27/2003 vp) päätöksen 76/787/EHTY, ETY, Euratom liitteenä olevan, edustajien valitsemista Euroopan parlamenttiin yleisillä välittömillä vaaleilla annetun säädöksen muuttamisesta tehdyn neuvoston päätöksen 2002/772/EY, Euratom hyväksymisestä ja laiksi sen voimaan saattamisesta sekä laiksi vaalilain muuttamisesta. Suomen lainsäädäntö on Euroopan parlamentin jäsenyyden kanssa yhteensopimattomien tointen luetteloa lukuun ottamatta sopusoinnussa neuvoston päätöksen kanssa. Vaalilain 164 §:n 2 momenttiin sisältyvään luetteloon tehdään päätöksen mukaisesti eräitä muutoksia. Luetteloon lisätään Euroopan yhteisöjen ensimmäisen asteen tuomioistuimen tuomarin, julkisasiamiehen ja kirjaajan toimet, Euroopan keskuspankin johtokunnan jäsenen toimi ja Euroopan oikeusasiamiehen toimi. Lisäksi säännöksestä poistetaan Euroopan hiili- ja teräsyhteisöä ja sen neuvoa-antavan komitean jäsenyyttä koskevat maininnat. Edelleen säännöstä tarkistetaan teknisesti siltä osin kuin on kysymys Euroopan yhteisöjen toimielimen tai sellaiseen sidoksissa olevan erityiselimen tai Euroopan keskuspankin palveluksessa olevista henkilöistä. Samassa yhteydessä vaalilakia muutetaan eräissä muissakin suhteissa. Kymen ja Oulun vaalipiireihin kuuluvia kuntia koskeva sääntely saatetaan vastaamaan toteutuneita kuntaliitoksia. Vaalilakiin tehdään myös eräitä muita teknisiä tarkistuksia. Nämä johtuvat ennakkoäänestystä suomalaisilla laivoilla koskevasta jo toteutetusta lainmuutoksesta ja siitä, että vastuu muiden kuin ympärivuorokautista hoitoa antavien sosiaalihuollon toimintayksiköiden määräämisestä ennakkoäänestyspaikoiksi on lailla siirretty keskusvaalilautakunnalta kunnanhallitukselle. (OM neuvotteleva virkamies Arto Jääskeläinen 1606 7572)

Esitys (HE 28/2003 vp) ulkomaalaislaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. Uudella ulkomaalaislailla toteutetaan ja edistetään hyvää hallintoa ja oikeusturvaa ulkomaalaisasioissa. Lisäksi edistetään hallittua maahanmuuttoa ja kansainvälisen suojelun antamista ihmisoikeuksia ja perusoikeuksia kunnioittaen. Ulkomaalaisen oikeuksista ja velvollisuuksista säädetään laissa entistä tarkemmin. Laki sisältää säännöksiä menettelyistä, jotka aiemmin ovat olleet hallintokäytännön varassa. Voimassa olevasta ulkomaalaislaista ovat puuttuneet esimerkiksi riittävän yksityiskohtaiset säännökset jatkoluvan ja pysyvän oleskeluluvan myöntämisestä. Lakiin otetaan myös kiintiöpakolaisia koskevia säännöksiä. Laki muuttaa eräitä viranomaisten toimivaltasuhteita. Ensinnäkin oleskelulupien myöntäminen kaikille ulkomailla oleville ulkomaalaisille siirretään Suomen ulkomaan edustustoilta Ulkomaalaisvirastolle. Toiseksi Suomen kansalaisen perheenjäsen voi tulla Suomeen hakemaan oleskelulupaa perhesiteen perusteella. Nykyään oleskelulupaa on haettava ja hakemuksen käsittelyä odoteltava ulkomailla. Oleskeluluvan Suomessa myöntää paikallispoliisi. Eräitä ulkomaalaishallinnon lupamenettelyjä muutetaan siten, että muutokset edistävät sujuvuutta ja nopeuttavat käsittelyaikoja. Suomeen työn vuoksi tulevalta ulkomaalaiselta edellytetään työ- ja oleskeluluvan sijasta vain yhtä lupaa, työntekijän oleskelulupaa. Työnteko on rajoitetusti mahdollista myös muulla oleskeluluvalla tai ilman oleskelulupaa. Vuonna 2000 voimaan tulleet ulkomaalaislain säännökset turvapaikkamenettelyistä säilytetään sisällöltään pääosin ennallaan. Laki sisältää oman lukunsa Euroopan unionin kansalaisen oleskelusta. Unionin kansalaisiin rinnastetaan Islannin, Liechtensteinin, Norjan ja Sveitsin kansalaiset. Ulkomaalaisen oikeusturvaa parannetaan laajentamalla muutoksenhakumahdollisuus koskemaan lähes kaikkia oleskelulupapäätöksiä. Työnantaja saa valitusoikeuden työntekijän oleskelulupa-asiassa ja Ulkomaalaisvirasto hallinto-oikeuden päätökseen, jolla Ulkomaalaisviraston päätös on kumottu tai sitä on muutettu. Lailla pyritään myös vastaamaan Euroopan unionin sääntelystä ja eräistä kansainvälisistä sopimuksista johtuviin muutostarpeisiin. Säännökset liikenteenharjoittajan takaisinkuljetusvelvollisuudesta ja liikenteenharjoittajaan kohdistuvista seuraamuksista otetaan lakiin neuvoston direktiivin täytäntöön panemiseksi. Uudesta ulkomaalaislaista johtuvat muutokset tehdään rikoslakiin ja lakiin työsuojelun valvonnasta ja muutoksenhausta työsuojeluasioissa. Lait on tarkoitettu voimaan 1.5.2004. Valtioneuvoston lausuma; Valtioneuvosto pyytää vähemmistövaltuutettua mahdollisuuksiensa mukaan vuoden 2004-2005 aikana selvittämään ulkomaalaislain mukaisen neljän nopeutetun menettelyn käytännön soveltamista, muun muassa turvapaikanhakijoiden oikeusturvan kannalta. Valtioneuvosto pyrkii varaamaan tähän tarvittavat resurssit. (SM lainsäädäntöneuvos Jorma Kantola 1604 3985)

Esitys (HE 29/2003 vp) laiksi tieliikennelain muuttamisesta. Lääkärille annetaan oikeus ilmoittaa ajoterveyden esteistä poliisille. Tiedonkulun edellytysten paranemisen johdosta vähennetään määrävuotistarkastuksia poistamalla muilta kuin kuorma- ja linja-auton kuljettajilta pakollinen 60-vuotistarkastus. (LVM vanhempi hallitussihteeri Eija Maunu 1602 8571)

Esitys (HE 30/2003 vp) laiksi tartuntatautilain muuttamisesta. Tartuntatautilaissa säädetään voimassa olevia säännöksiä tarkemmin tartuntatauti-ilmoituksen tekemisestä, ilmoituksiin sisällytettävistä ja tartuntatautirekisteriin talletettavista tiedoista sekä rekistereihin talletettujen tietojen säilyttämisestä. Laissa mahdollistetaan lisäksi tunnistetietojen liittäminen ilmoituksiin nykyistä laajemmin siten, että tunnistetiedot liitetään myös laboratorioiden muita mikrobilöydöksiä kuin yleisvaarallisten ja ilmoitettavien tartuntatautien mikrobilöydöksiä koskeviin ilmoituksiin. Laboratorioiden ilmoitusvelvollisuutta koskevia säännöksiä täydennetään siten, että laista ilmenee velvoite liittää ilmoituksiin eräissä tapauksissa paitsi näytteitä myös mikrobikantoja. Sairaanhoitopiirin tartuntataudeista vastaava lääkäri voi ylläpitää lääkkeille erityisen vastustuskykyisten mikrobien ilmenemisen ja leviämisen estämiseksi mainittujen mikrobien kantajista erillistä rekisteriä. Näiden mikrobien kantajista ei enää pidetä tartuntatautirekisteristä erillistä valtakunnallista rekisteriä. Kunnassa tartuntatautien torjunnasta vastuussa oleva lääkäri voi saada tartuntatautien torjuntaa varten välttämättömät tiedot oman väestönsä tartuntatautitapauksista tartuntatautirekisteristä. Kansanterveyslaitoksella ja sairaanhoitopiirin tartuntataudeista vastaavalla lääkärillä on entistä laajempi tiedonsaantioikeus tartuntatautiepidemian syyn selvittämistä varten. Eräitä nykyisin asetus- tai ministeriön määräystasolla olevia säännöksiä nostetaan lakitasolle ja säännösten sanamuotoa ja asetuksenantovaltuuksia täsmennetään, jotta sääntely täyttää perustuslaista johtuvat vaatimukset. Laki on tarkoitettu voimaan 1.1.2004. (STM hallitussihteeri Liisa Katajamäki 1607 3845)

EDUSKUNNAN VASTAUKSET

Tasavallan presidentti vahvisti 13.6.2003 seuraavat lait:

Laki sananvapauden käyttämisestä joukkoviestinnässä, laki oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 24 §:n muuttamisesta, laki esitutkintalain 27 §:n muuttamisesta, laki rikoslain 2 luvun 17 §:n kumoamisesta, laki yleisistä syyttäjistä annetun lain 7 §:n muuttamisesta, laki valmiuslain 43 §:n muuttamisesta ja lain puolustustilalain muuttamisesta (HE 54/2002 vp). Sananvapauden käyttämisestä joukkoviestinnässä annetun lain säännökset soveltuvat samansisältöisinä kaikkiin joukkoviestinnän muotoihin. Lailla korvataan voimassa olevat painovapauslaki (1/1919) ja radiovastuulaki (219/1971). Sääntely koskee yksityishenkilöiden ylläpitämiä sähköisen viestintäverkon kotisivuja vain osittain. Niin ikään lakia sovelletaan vain osittain sellaiseen toimintaan, jossa joukkoviestintään sinänsä osallistuva luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö huolehtii pelkästään julkaisun tai verkkoviestin teknisestä valmistuksesta, lähettämisestä, välittämisestä tai jakelusta. Säännöllisesti ilmestyville julkaisuille samoin kuin ohjelmille tulee määrätä vastaava toimittaja. Julkaisijan ja ohjelmatoiminnan harjoittajan on huolehdittava siitä, että jokainen ohjelma ja verkkojulkaisu tallennetaan. Tallennetta tulee säilyttää vähintään 21 päivää siitä, kun ohjelma on lähetetty tai verkkojulkaisu toimitettu yleisön saataville. Laki sisältää myös säännöksen uudesta pakkokeinosta, verkkoviestin jakelun keskeyttämismääräyksestä. Oikeusministeriölle nykyisin kuuluva painokannevalta siirretään valtakunnansyyttäjälle. Lait tulevat voimaan 1.1.2004. (OM lainsäädäntöneuvos Risto Eerola 1606 7740)

Laki rikoslain muuttamisesta (HE 2/2003 vp). Väärennyksen ja törkeän väärennyksen yritys säädetään rangaistavaksi. Sellaisen välineen tai tarvikkeen myyminen ja luovuttaminen, jota voidaan perustellusti epäillä pääasiallisesti käytettävän väärennysrikoksen tekemiseen, lisätään väärennysaineiston hallussapitoa koskevaan säännökseen uusiksi tekotavoiksi. Rikoslain säännöstä niin sanotusta tietojenkäsittelypetoksesta muutetaan niin, että petostarkoituksessa tapahtuvan väärän tiedon syöttämisen sijasta rangaistavaa on datan syöttäminen sekä datan muuttaminen, tuhoaminen tai poistaminen, jolla saadaan aikaan tietojenkäsittelyn lopputuloksen vääristyminen ja aiheutetaan toiselle taloudellista vahinkoa. Säännöksestä poistetaan maininta tietojenkäsittelylaitteesta ja sen sijaan käytetään sanaa tietojärjestelmä. Maksuvälinepetoksen valmistelua koskevaa säännöstä muutetaan niin, että maksuvälinelomakkeen valmistamiseen soveltuvaan välineeseen tai tarvikkeeseen taikka erityisesti tietoverkoissa tapahtuvaan maksuliikenteeseen soveltuvaan tallenteeseen tai ohjelmistoon kohdistuviin tekotapoihin lisätään myyminen ja luovuttaminen. Lisäksi mainitut teot ovat rangaistavia, jos ne kohdistuvat, paitsi erityisesti tietoverkoissa tapahtuvaan maksuliikenteeseen soveltuvaan tallenteeseen tai ohjelmistoon, myös tällaiseen tarkoitukseen soveltuviin välineisiin tai tarvikkeisiin. Oikeushenkilön rangaistusvastuu ulotetaan koskemaan väärennystä, törkeää väärennystä, väärennysaineiston hallussapitoa, maksuvälinepetosta, törkeää maksuvälinepetosta ja maksuvälinepetoksen valmistelua. Oikeushenkilön rangaistusvastuu ulotetaan myös petokseen ja törkeään petokseen, jos kyseiset teot tapahtuvat tietojenkäsittelypetossäännöksessä säädetyllä tavalla. Lailla pannaan Suomessa täytäntöön Euroopan unionin neuvoston 28.5.2001 hyväksymä puitepäätös muihin maksuvälineisiin kuin käteisrahaan liittyvien petosten ja väärennysten torjunnasta. Laki tulee voimaan 1.7.2003. (OM lainsäädäntöneuvos Lena Andersson 1606 7709)

Laki rikoslain muuttamisesta, laki pakkokeinolain 1 luvun muuttamisesta, laki poliisilain 27 §:n muuttamisesta, laki rajavartiolaitoksesta annetun lain 24 ja 51 §:n muuttamisesta, laki tullilain 17 §:n muuttamisesta, laki järjestyksenvalvojista annetun lain 9 §:n muuttamisesta, laki rangaistusten täytäntöönpanosta annetun lain 2 ja 5 luvun muuttamisesta, laki tutkintavankeudesta annetun lain muuttamisesta, laki ilmailulain 37 §:n muuttamisesta, laki järjestyksen pitämisestä joukkoliikenteessä annetun lain 4 §:n muuttamisesta, laki joukkoliikenteen tarkastusmaksusta annetun lain 11 §:n muuttamisesta, laki puolustusvoimien virka-avusta poliisille annetun lain 6 ja 8 §:n muuttamisesta, laki merimieslain 74 §:n muuttamisesta, laki ulosottolain 3 luvun 30 §:n muuttamisesta, laki turvatarkastuksista tuomioistuimissa annetun lain 6 §:n muuttamisesta, laki turvatarkastuksista lentoliikenteessä annetun lain 6 §:n muuttamisesta, laki aluevalvontalain 31 §:n muuttamisesta, laki mielenterveyslain 22 d §:n muuttamisesta, laki säilöön otettujen ulkomaalaisten kohtelusta ja säilöönottoyksiköstä annetun lain 35 §:n muuttamisesta, laki sotilaskurinpitolain 8 ja 38 §:n muuttamisesta, laki nuorista rikoksentekijöistä annetun lain 6 §:n muuttamisesta, laki rikesakkomenettelystä annetun lain 16 §:n muuttamisesta, laki vaarallisten rikoksenuusijain eristämisestä annetun lain 7 §:n muuttamisesta, laki yhdyskuntapalvelusta annetun lain muuttamisesta, laki rikoslain voimaanpanemisesta annetun asetuksen 3 ja 12 §:n kumoamisesta ja laki yksityisistä turvallisuuspalveluista annetun lain 28 §:n muuttamisesta (HE 44/2002 vp). Rikoslakiin otetaan rikosoikeuden yleisiä oppeja eli rikosoikeudellisen vastuun edellytyksiä, vastuuvapausperusteita sekä yritystä ja osallisuutta koskevat säännökset. Lisäksi rikoslakiin otetaan aikaisempaa yksityiskohtaisemmat säännökset rangaistuksen määräämisestä. Rikoslain nykyinen jaottelu syyntakeisiin, ns. alentuneesti syyntakeisiin ja syyntakeettomiin säilyy. Uutta on, että myös alentuneesti syyntakeisille voidaan tuomita enimmäisrangaistus. Rangaistuksen lieventämisperusteet säilyvät pääosin ennallaan. Uusi on säännös, jonka mukaan rangaistusta voidaan lieventää, jos teko johtuu asianomistajan poikkeuksellisen suuresta myötävaikutuksesta, kuten esimerkiksi provokaatiosta. Myös uhrin ja tekijän välinen sovinto voi lieventää rangaistusta. Laissa säädetään tarkemmin myös voimakeinojen käytöstä omaisuuden takaisinotossa. Myös säännöksiä jokamiehen kiinniotto-oikeudesta täsmennetään. Lait tulevat voimaan 1.1.2004. Eduskunnan lausumat; 1) Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin rikesakkosäännösten uudistamiseksi. 2) Eduskunta edellyttää, että hallitus selvittää, täyttävätkö blankorangaistussäännökset rikosoikeudellisen laillisuusperiaatteen vaatimukset ja ryhtyy tarvittaessa toimenpiteisiin lainsäädännön uudistamiseksi. 3) Eduskunta edellyttää, että ennen rikoslain voimaantuloa hallitus varmistaa, että rikoslain ja mielenterveyslain säännökset mahdollistavat vaarallisten syyntakeettomana rangaistukseen tuomitsematta jätettyjen tahdosta riippumattoman hoidon. (OM lainsäädäntöneuvos Jukka Lindstedt 1825 7725)

Pelastuslaki, laki painelaitelain 14 §:n muuttamisesta, laki viihdelaitelain 10 §:n muuttamisesta ja laki taimiaineistolain 8 §:n muuttamisesta (HE 192/2002 vp). Pelastustoimen alueiden muodostamisesta annetun lain mukaan kuntien tulee järjestää kunnan pelastustoimen palvelujen tuottaminen yhteistoiminnassa valtioneuvoston määräämillä pelastustoimen alueilla 1.1.2004 lukien. Pelastustoimilain sekä painelaitelain, taimiaineistolain ja viihdelaitelain pelastustoimeen liittyvät säännökset muutetaan uutta alueellista järjestelmää vastaaviksi. Säännösmuutosten lukuisuudesta johtuen pelastustoimilaki korvataan uudella pelastuslailla. Samalla tehdään eräitä pelastustoimen järjestelmän kehittämiseen tähtääviä säännösmuutoksia. Lait tulevat voimaan 1.1.2004. (SM pelastusylijohtaja Pentti Partanen 1604 2960)

Kunnallinen eläkelaki ja kunnallisen eläkelain voimaanpanolaki (HE 94/2002 vp ja HE 197/2002 vp). Kunnallisen eläkelaitoksen eläkesäännön eläketurvaa koskevat määräykset siirretään perustuslain edellyttämällä tavalla lain tasolle. Lait tulevat voimaan 1.8.2003. Eduskunnan lausumat; 1) Eduskunta edellyttää, että työkyvyttömyyseläkeoikeuden harkinnassa myös alle 60-vuotiaiden kohdalla on otettava huomioon julkisen hallinnon erityisluonteesta johtuvat tietyille tehtäville asetettavat erityiset vaatimukset, jotka liittyvät yleiseen turvallisuuteen, työntekijän omaan turvallisuuteen taikka työn vastuullisuuteen yleisen edun kannalta. 2) Eduskunta edellyttää lisäksi, että hallitus selvittää, miten kunnallisen eläkejärjestelmän eläkeikää koskevissa järjestelyissä otetaan huomioon, että tietyillä ammattialoilla tehtävien erityispiirteet edellyttävät suorituskyvyn täysimääräistä säilymistä. 3) Eduskunta edellyttää, että hallitus selvittää miten sairauspäivärahan enimmäiskestoa ja työkyvyttömyyseläkkeen myöntämisedellytyksiä koskevia säännöksiä tulisi muuttaa, jotta väliinputoajaongelmilta vältyttäisiin. (SM lainsäädäntöneuvos Minna-Liisa Rinne 1604 4500)

Laki luottolaitostoiminnasta annetun lain muuttamisesta, laki sijoitusrahastolain muuttamisesta, laki arvo-osuusjärjestelmästä annetun lain muuttamisesta, laki ulkomaisen luotto- ja rahoituslaitoksen toiminnasta Suomessa annetun lain muuttamisesta, laki vakuutusyhtiölain 1 luvun muuttamisesta, laki vakuutusyhdistyslain 1 luvun muuttamisesta, laki ulkomaisista vakuutusyhtiöistä annetun lain muuttamisesta, laki eläkesäätiölain muuttamisesta, laki vakuutuskassalain muuttamisesta, laki merimieseläkelain muuttamisesta, laki maatalousyrittäjien eläkelain muuttamisesta, laki lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijäin eläkelain muuttamisesta, laki taitelijoiden ja eräiden erityisryhmiin kuuluvien työntekijäin eläkelain muuttamisesta, laki työntekijäin eläkelain muuttamisesta ja laki vakuutussopimuslain muuttamisesta (HE 200/2002 vp). Luottolaitokselle, eräille rahoituslaitoksille, rahastoyhtiöille, arvopaperikeskukselle, vakuutus- ja eläkelaitoksille sekä eläketurvakeskukselle asetetaan velvollisuus varautua rahoitusmarkkinoiden ja vakuutusalan toimivuuden kannalta välttämättömimpien toimintojen ylläpitämiseen poikkeusoloissa. Vakuutussopimuslakiin lisätään säännös, joka kieltää vakuutuksenantajaa vetoamasta vakuutussopimuksessa olevaan sopimusehtoon, jonka mukaan vakuutuksenantaja vapautuu vastuusta tai hänen vastuunsa vähenee, kun vakuutettuna olevan Suomen kansalaisen tai Suomessa asuvan henkilön kuolema tai työkyvyttömyys aiheutuu Suomeen kohdistuvasta aseellisesta hyökkäyksestä tai sodasta. Lait tulevat voimaan 1.8.2003. (VM lainsäädäntöneuvos Seppo Tanninen 1603 3096)

Laki perusopetuslain muuttamisesta, laki lukiolain muuttamisesta, laki ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta ja laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain 11 ja 16 §:n muuttamisesta (HE 205/2002 vp). Perusopetuslakia, lukiolakia ja ammatillisesta koulutuksesta annettua lakia täydennetään siten, että aikaisempaa enemmän korostetaan lasten ja nuorten kehitykseen liittyvien vaikeuksien ennalta ehkäisemistä ja varhaista puuttumista näihin vaikeuksiin, edistetään hyvää oppimista sekä oppilaiden psyykkistä ja fyysistä terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia. Lakeja täydennetään oppilashuoltoa ja opiskelijahuoltoa koskevilla erillisillä säännöksillä. Opetussuunnitelman perusteisiin, joista Opetushallitus päättää, lisätään oppilas- ja opiskelijahuollon sekä kodin ja koulun yhteistyön keskeiset periaatteet sekä eräiltä osin myös tavoitteet. Perusopetuksessa säädetään oppilaan oikeudesta saada opetukseen osallistumisen edellyttämä tarvittava oppilashuolto. Lukiokoulutuksessa ja ammatillisessa koulutuksessa säädetään opiskelijan ohjaamisesta hakeutumaan hänen käytettävissään oleviin terveydenhuollon ja sosiaalihuollon palveluihin. Oppivelvollisuuden suorittamisen valvontaa parannetaan velvoittamalla opetuksen järjestäjä ilmoittamaan perusopetuksessa olevan oppilaan luvattomista poissaoloista. Lasten ja nuorten opiskeluympäristön turvallisuutta ja viihtyisyyttä parannetaan suunnitelmalla, joka laaditaan oppilaiden ja opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä ja seuraamalla suunnitelman toteutumista. Kouluihin ja oppilaitoksiin tulee myös hyväksyä järjestyssäännöt. Rehtorin ja opettajan valtuuksia järjestyksenpitoon täydennetään. Kokeilua ja muutoksenhakua koskevia säännöksiä tarkistetaan. Perusopetuslain, lukiolain ja ammatillisesta koulutuksesta annetun lain kokeilua koskevaa säännöstä täsmennetään. Ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annettuun lakiin lisätään muutoksia vastaavat viittaussäännökset ammatillisesta koulutuksesta annettuun lakiin. Lait tulevat voimaan 1.8.2003. (OPM johtaja Eeva-Riitta Pirhonen 1607 7229)

Laki ajoneuvoliikennerekisteristä (HE 171/2002 vp). Tieliikenteen viranomaisrekisteriä koskeva lainsäädäntö saatetaan nykyistä paremmin vastaamaan rekisterin pidolle ja tietojen asianmukaiselle käytölle asetettuja vaatimuksia. Laissa otetaan huomioon yksilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä säädetyt velvoitteet sekä perustuslain säännös, jonka mukaan henkilötietojen suojasta säädetään tarkemmin lailla. Rekisterin tietojen käsittelyssä sovelletaan täydentävästi viranomaisten toiminnan julkisuudesta annettua lakia ja henkilötietolakia. Laki tulee voimaan 1.1.2004. (LVM apulaisosastopäällikkö Reino Lampinen 1602 8639)

Laki kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä, laki kansanterveyslain 23 §:n muuttamisesta, laki erikoissairaanhoitolain 10 a §:n muuttamisesta, laki sosiaalihuoltolain 17 §:n muuttamisesta, laki työvoimapalvelulain 10 ja 17 §:n muuttamisesta, laki kansaneläkelaitoksen järjestämästä kuntoutuksesta annetun lain 7 §:n muuttamisesta, laki työntekijäin eläkelain 4 §:n muuttamisesta, laki valtion eläkelain 18 b §:n muuttamisesta, laki kansaneläkelain 36 §:n muuttamisesta, laki tapaturmavakuutuslain perusteella korvattavasta kuntoutuksesta annetun lain 11 §:n muuttamisesta, laki liikennevakuutuslain perusteella korvattavasta kuntoutuksesta annetun lain 11 §:n muuttamisesta, laki perusopetuslain muuttamisesta, laki lukiolain muuttamisesta ja laki ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta (HE 164/2002 vp). Laki kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä säädetään sekä muutetaan eräitä sosiaali- ja terveydenhuollon, työhallinnon, vakuutusjärjestelmien ja opetushallinnon lakeja. Laissa kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä säädetään eri hallinnonalojen yhteistyötä ja asiakkaan asemaa koskevista periaatteista sekä yhteistyössä noudatettavista menettelytavoista ja sen toteuttamisesta. Keskeisissä sosiaali- ja terveydenhuollon, työhallinnon ja vakuutusjärjestelmien laeissa olevia kuntoutuksen yhteistyösäännöksiä täsmennetään ja kuntoutusta järjestävän viranomaisen, laitoksen ja muun yhteisön tiedottamisvelvollisuutta vahvistetaan. Eräisiin opetushallinnon lakeihin lisätään kuntoutuksen yhteistyösäännös. Lait tulevat voimaan 1.10.2003. (STM hallitusneuvos Pekka Järvinen 1607 3800)

Tasavallan presidentti hyväksyi yhteistyöpöytäkirjan Yhdistyneiden Kansakuntien ja Suomen hallituksen välillä voimavarojen antamisesta Yhdistyneiden Kansakuntien operaatioon Etiopiassa ja Eritreassa (UNMEE) ja vahvisti lain Yhdistyneiden Kansakuntien ja Suomen välillä voimavarojen antamisesta Yhdistyneiden Kansakuntien operaatioon Etiopiassa ja Eritreassa (UNMEE) tehdyn yhteistyöpöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta (HE 4/2003 vp). Yhteistyöpöytäkirjalla sovitaan Yhdistyneiden Kansakuntien ja Suomen välillä hallinnollisista, logistisista ja taloudellisista ehdoista, jotka sääntelevät suomalaisen henkilöstön, varusteiden ja palveluiden luovuttamista YK:n operaatioon Etiopiassa ja Eritreassa (UNMEE). Lain voimaan tulosta säädetään tasavallan presidentin asetuksella. (UM lainsäädäntöneuvos Päivi Kaukoranta 1605 5715)

KANSAINVÄLISET ASIAT

Tasavallan presidentti päätti 13.6.2003 seuraavat kansainväliset asiat:

Suomen Thaimaan suurlähettilään Heikki Tuunasen tai hänen estyneenä ollessa hänen sijaisensa valtuuttaminen allekirjoittamaan Suomen tasavallan hallituksen ja Laosin demokraattisen kansantasavallan hallituksen välinen kestävää metsätaloutta ja maaseutukehitystä vuosina 2003-2007 koskeva sopimus ja edellä mainitun sopimuksen hyväksyminen. (UM ulkoasiainneuvos Hannele Tikanvaara 1605 5507)

Suurlähettiläs Marjatta Rasin tai hänen estyneenä ollessaan ulkoasiainneuvos Jarmo Sarevan valtuuttaminen tekemään noottienvaihdolla sopimus Yhdistyneiden Kansakuntien ja Suomen välillä voimavarojen antamisesta Yhdistyneiden Kansakuntien operaatioon Etiopiassa ja Eritreassa (UNMEE) tehdyn yhteistyöpöytäkirjan voimaantulosta. (UM lainsäädäntöneuvos Päivi Kaukoranta 1605 5715)

Ihmishengen turvallisuudesta merellä vuonna 1974 tehtyyn kansainväliseen yleissopimukseen liittyvään vuoden 1988 pöytäkirjaan sekä kiinteää irtolastia kuljettavien alusten ja öljysäiliöalusten tehostettua tarkastusohjelmaa koskeviin suuntaviivoihin tehtyjen muutosten hyväksyminen. (LVM hallitussihteeri Jaana Heikkinen 1602 8573)

Peruspalveluministeri Liisa Hyssälän tai hänen estyneenä ollessaan suurlähettiläs Pekka Huhtaniemen valtuuttaminen allekirjoittamaan tupakoinnin torjuntaa koskevan Maailman terveysjärjestön (WHO) puitesopimuksen. (STM neuvotteleva virkamies Liisa Ollila 1607 3925)

VALTUUSKUNNAT

Tasavallan presidentti asetti 13.6.2003 seuraavat valtuuskunnat:

Valtuuskunnan asettaminen Maailman kauppajärjestön WTO:n ministerikokoukseen sekä ulkoasiainministeriön oikeuttaminen määräämään valtuuskunnalle tarvittavat asiantuntijat. Valtuuskunnan puheenjohtaja: ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paula Lehtomäki, varapuheenjohtajat: maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja ja alivaltiosihteeri Pekka Lintu; jäsenet: suurlähettiläs Vesa Himanen, osastopäällikkö Hannu Kyröläinen, yksikön päällikkö Jorma Korhonen, kaupallinen neuvos Jari Gustafsson, neuvotteleva virkamies Tuula Kulovesi, ministerineuvos Pirjo Välinoro, lähetystöneuvos Matti Lassila ja lähetystöneuvos Marja Kuosmanen. (UM lähetystöneuvos Tapani Lehtinen 1605 5546)

MUUTA

Tasavallan presidentti päätti 13.6.2003 seuraavat asiat:

Tasavallan presidentti ratkaisi 23 armonanomusasiaa. (OM hallitussihteeri Eva Tams 1606 7625)

Ahvenanmaan valtuuskunnan vuoden 2002 tasoitusta koskevan päätöksen vahvistaminen. Ahvenanmaan valtuuskunta on Ahvenanmaan itsehallintolain mukaisesti toimittanut vuoden 2002 tasoituksen ja 12.5.2003 tehnyt Ahvenanmaan maakunnalle tulevaa lopullista tasoitusmäärää koskevan päätöksen. Vuoden 2002 lopullinen tasoitusmäärä on 163 589 257,77 euroa. Koska Ahvenanmaan maakunta on saanut ennakkona yhteensä 162 968 000 euroa, valtion on maksettava maakunnalle lisäyksenä 621 257,77 euroa. Suoritus maksetaan valtion talousarvion momentilta 28.39.30 (Ahvenanmaan tasoitusmaksu; arviomääräraha). Maksaminen edellyttää erillistä arviomäärärahan ylityslupaa. (VM valtiosihteeri Raimo Sailas 1603 3000)

VALTIONEUVOSTO

VALTIONEUVOSTON ASETUKSET

Valtioneuvosto antoi 11.6.2003 seuraavat asetukset:

Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla. Asetuksella säädetään vähimmäisvaatimukset kiinteistökohtaisten talousjätevesien käsittelylle. Asetus koskee kaikkia kiinteistöjä, jotka eivät kuulu vesihuoltolaitoksen viemäröintijärjestelmän piiriin taikka jotka eivät ole ympäristönsuojelulain 28 §:n tarkoittamia ympäristölupavelvollisia. Asetuksen vaatimukset koskevat uudisrakentamista välittömästi voimaantulon jälkeen. Olemassa oleville kiinteistöille asetetaan kymmenen vuoden siirtymäaika, johon on vielä erityisistä syistä mahdollista saada neljän vuoden lisäaika. Sen jälkeenkin toteuttaminen voidaan siirtää myöhempien rakennuslupamenettelyä edellyttävien toimien yhteyteen, jos erityiset syyt ja olosuhteet jatkuvat. Talousjätevesipäästöille ja jätevesien käsittelyjärjestelmille asetettavat vaatimukset vastaavat nykyistä hyvää käytäntöä. Nykyisillä menetelmillä ja markkinoilla olevilla järjestelmillä on mahdollista saavuttaa asetetut vaatimukset. Kiinteistökohtaisten talousjätevesijärjestelmien tehostamisvaatimus koskisi arviolta 200 000-250 000 kiinteistöä 10-14 vuoden kuluessa. Keskimääräinen kiinteistökohtainen kustannus suunnittelukustannuksineen on noin 3 000 euroa. Asetus tulee voimaan 1.1.2004. (YM hallitusneuvos Ulla Kaarikivi-Laine 1603 9722)

Valtioneuvosto antoi 12.6.2003 seuraavat asetukset:

Valtioneuvoston asetus valtioneuvoston kansliasta. Valtioneuvoston kansliasta annettuun asetukseen tehdään valtioneuvostolain ja valtioneuvoston ohjesäännön uudistamisen edellyttämät muutokset. Asetukseen lisätään säännökset kanslian tehtävistä. Organisaatiota koskevia säännöksiä samoin kuin kelpoisuusvaatimuksia tarkennetaan. Teknisesti annetaan kokonaan uusi asetus, joka vastaa asiasisällöltään pääosin voimassa olevaa kansliasta annettua valtioneuvoston asetusta. Asetuksella kumotaan valtioneuvoston kansliasta annettu asetus (617/2000). Asetus tulee voimaan 15.6.2003. (VNK valtiosihteeri Risto Volanen 1602 2006)

Valtioneuvoston asetus oikeusministeriöstä. Valtioneuvostosta annettu laki ja valtioneuvoston ohjesääntö on uudistettu. Oikeusministeriötä koskeva hallintoasetus on tarkistettava vastaamaan uudistettuja säädöksiä. Asetuksen 1 ja 2 § on valmisteltu valtioneuvoston kanslian johtamassa työryhmässä. Asetukseen on lisäksi tehty joitakin vähäisiä muutoksia. Asetuksella kumotaan valtioneuvoston asetus oikeusministeriöstä (265/2001). Asetus tulee voimaan 1.7.2003. (OM hallitussihteeri Olli Muttilainen 1606 7622)

Valtioneuvoston asetus suomen ja ruotsin kielen taidon osoittamisesta valtionhallinnossa. Kielilainsäädännön uudistamiseen liittyen asetuksella säädetään valtionhallinnon kielitutkinnoista ja tutkintotodistusten antamisesta, kielitutkintolautakuntien kokoonpanosta, asettamisesta ja tehtävistä, asioiden käsittelystä kielitutkintolautakunnissa, tutkintosuoritusten vastaanottajaksi määräämisestä, tutkintosuoritusten vastaanottamisesta sekä tutkintojen toimeenpanon valvonnasta. Lisäksi asetuksella säädetään siitä, miten yleisistä kielitutkinnoista annetussa laissa (668/1994) tarkoitetuilla kielitutkinnoilla tai opintojen yhteydessä osoitettu kielitaito vastaa valtionhallinnon kielitutkinnossa osoitettavaa kielitaitoa. Valtionhallinnossa vaadittavaa suomen ja ruotsin kielen taitoa voidaan jatkossa osoittaa valtionhallinnon omilla kielitutkinnoilla, yleisillä kielitutkinnoilla, koulusivistyksellä, korkeakoulujen kielikokeilla ja -opinnoilla sekä ylioppilastutkinnon yhteydessä. Asetus tulee voimaan 1.1.2004. (OPM vanhempi hallitussihteeri Salla Rinne 1607 7215)

Valtioneuvoston asetus ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuksen muuttamisesta. Asetuksella rajoitetaan sellaisen auton, moottoripyörän sekä kolmi- ja nelipyörän, johon on kytketty kokonaismassaltaan enintään 0,75 tonnin jousittamaton hinattava ajoneuvo, suurin tiellä sallittu nopeus 60 kilometriin tunnissa. Asetukseen lisätään maininta pakettiauton ja perävaunun yhdistelmän suurimman sallitun pituuden rinnastamisesta henkilöauton ja perävaunun yhdistelmän pituuteen. Lisäksi asetuksella täsmennetään myös traktorin ja perävaunun yhdistelmän pituutta koskevia säännöksiä. Asetus tulee voimaan 1.7.2003. (LVM apulaisosastopäällikkö Reino Lampinen 1602 8639)

Valtioneuvoston asetus liikenteessä käytettävien ajoneuvojen liikennekelpoisuuden valvonnasta annetun valtioneuvoston asetuksen 14 ja 23 §:n muuttamisesta. Määräaikaiskatsastuksessa hylätyn ajoneuvon käyttöoikeutta liikenteessä sekä ulkomailla ja Ahvenanmaan maakunnassa rekisteröidyiltä ajoneuvoilta edellytettävää katsastusta koskevia säännöksiä täsmennetään. Asetus tulee voimaan 1.8.2003. (LVM apulaisosastopäällikkö Reino Lampinen 1602 8639)

Valtioneuvoston asetus kauppa- ja teollisuusministeriöstä. Asetukseen tehdään uuden valtioneuvostolain ja valtioneuvoston ohjesäännön edellyttämät muutokset. Asetukseen lisätään säännökset ministeriön tehtävistä. Teknisesti annetaan kokonaan uusi asetus. Asetuksella kumotaan kauppa- ja teollisuusministeriöstä annettu valtioneuvoston asetus (313/2000). Asetus tulee voimaan 1.7.2003. (KTM hallintojohtaja Hannes Aulu 1606 3618)

Valtioneuvoston asetus investointituesta ja kehittämistuesta maataloustuotteiden jalostukseen ja markkinointiin annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta. Asetukseen lisätään investointituen ja kehittämistuen kumulatiivista enimmäismäärää säätelevät 9 a § ja 14 a § sekä kumotaan 20 §, joka estää tukiohjelman yhdistämisen muihin tukiohjelmiin. Asetus sisältää myös palkka- ja matkamenojen lisäämisen tuen piiriin kehittämistuen tuotteiden ja tuotantomenetelmien kehittämishankkeissa, minkä vuoksi asetukseen lisätään 14 §:n 1 momenttiin uusi 4 kohta ja 14 §:n uusi 5 momentti. Kauppa- ja teollisuusministeriö on ilmoittanut Euroopan komissiolle muutokset ja komissio on ne hyväksynyt kirjeessään 17.3. 2003. Asetus tulee voimaan 1.7.2003 ja on voimassa vuoden 2006 loppuun. (KTM teollisuusneuvos Heikki Vesa 1606 3674)

Valtioneuvoston asetus yritystoiminnan tukemisesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta. Asetuksella muutetaan yritystoiminnan tukemisesta annetun valtioneuvoston asetuksen (1200/2000) 28 §:ää siten, että toimintaympäristötuen piiriin voidaan hyväksyä kustannuksia koko hankkeen osalta pidemmältä ajalta kuin nykyisin voimassaolevalta 24 kuukaudelta. Kustannuksia nykyistä pidemmältä ajalta voidaan hyväksyä lähinnä yrityshautomopalvelujen ja seudullisten yrityspalvelujen kehittämiseen liittyvissä hankkeissa. Lisäksi asetus sisältää teknisluonteisia muutoksia ja täsmennyksiä koskien asetuksen 6, 14, 26 ja 29 pykäliä. Asetus tulee voimaan 1.7.2003 ja on voimassa vuoden 2006 loppuun. (KTM teollisuusneuvos Heikki Vesa 1606 3674)

VALTIONEUVOSTON PÄÄTÖKSET

Valtioneuvosto teki yleisistunnossa 12.6.2003 seuraavat päätökset:

Päätös myöntää suunnittelupäällikkö Pertti Rauhiolle ero Euroopan unionin talous- ja sosiaalikomitean jäsenyydestä ja nimetä hänen tilalleen Suomen jäsenehdokkaaksi kauppaneuvos Eero Lehti ja toiselle ehdokassijalle johtaja Rauno Vanhanen. Samalla myönnetään kansainvälisten asioiden päällikkö Martti Reunalle ero komitean jäsenyydestä 1.1.2004 lukien ja hänen tilalleen nimetään Suomen jäsenehdokkaaksi mainitusta päivästä lukien kehittämisyksikön johtaja Leila Kurki ja toiselle ehdokassijalle projektipäällikkö Risto Kousa kaikki komitean 20.9.2006 päättyväksi toimikaudeksi. (VNK EU-sihteeristön apulaispäällikkö Jari Luoto 1602 2182)

Päätös Suomen edustautumisesta Eurooppa-neuvoston kokouksessa Thessalonikissa 19.-20.6.2003. Suomea edustaa pääministeri Anneli Jäätteenmäki avustajanaan ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja. Tasavallan presidentti Tarja Halonen osallistuu kokoukseen sen käsitellessä hänen toimivaltaansa kuuluvia asioita. Kokouksen pääaiheen muodostavat EU:n tulevaisuuskonventin työn tulokset, joista keskustellaan konventin puheenjohtaja Valery Giscard d'Estaingin selostuksen pohjalta. Tarkoituksena ei kuitenkaan vielä tässä vaiheessa ole ottaa kantaa konventin esitysten sisältöön, vaan tähän palataan myöhemmin hallitustenvälisessä konferenssissa. Thessalonikissa Eurooppa-neuvoston on määrä päättää ainoastaan hallitustenvälisen konferenssin aikataulusta ja työskentelytavoista. (VNK EU-sihteeristön apulaispäällikkö Jari Luoto 1602 2182)

Päätös määrätä markkinaoikeuteen sivutoimiset asiantuntijajäsenet:
I Kilpailunrajoituksista annetussa laissa ja julkisista hankinnoista annetussa laissa tarkoitettujen asioiden käsittelyyn: 1) teollisuusneuvos, diplomi-insinööri Kimmo Kalela, 2) konsernilakimies, oikeustieteen kandidaatti Merja Tuulikki Karhapää, 3) varatuomari, ekonomi Juha Kurkinen, 4) johtaja, varatuomari Antti Juha Neimala, 5) tutkija, oikeustieteen tohtori Marjo Ojala ja 6) tutkija, hallintotieteiden lisensiaatti, kauppatieteiden lisensiaatti Pekka Valkama sekä
II Eräiden markkinaoikeudellisten asioiden käsittelystä annetussa laissa ja muussa laissa tarkoitettujen asioiden käsittelyyn: 1) yliassistentti, oikeustieteen lisensiaatti, kauppatieteiden lisensiaatti Kirsi-Marja Markkula, 2) johtaja, varatuomari Pentti Väinö Antero Mäkinen, 3) tutkija, oikeustieteen tohtori Jaana Katariina Norio-Timonen, 4) professori, oikeustieteen tohtori Lars Marcus Norrgård, 5) pääsihteeri, oikeustieteen kandidaatti Timo Marko Johannes Vuori ja 6) yliassistentti, kauppatieteitten tohtori Risto Juhani Väntsi jäljellä olevaksi toimikaudeksi 1.7.2003-31.3.2006. (OM hallitusneuvos Raija Merikalla 1606 7603)

Päätös määrätä Hämeenlinnan hallinto-oikeuden asiantuntijajäsenen varajäseneksi psykiatrian erikoislääkäri Heikki Juha Olavi Suutala 1.7.2003-31.10.2005. (OM hallitusneuvos Raija Merikalla 1606 7603)

Päätös Jäppilän, Pieksämäen maalaiskunnan ja Virtasalmen kuntien lakkauttamisesta ja uuden Pieksänmaan kunnan perustamisesta. Ehdotus perustuu Jäppilän, Pieksämäen maalaiskunnan ja Virtasalmen kuntien yhteiseen esitykseen valtioneuvostolle. Päätös tulee voimaan 1.1.2004. (SM neuvotteleva virkamies Toivo Pihlajaniemi 1604 4568)

Päätös kuntajaon eheyttämisestä Oulunsalon, Kempeleen, Muhoksen ja Ylikiimingin kunnat sekä Oulun kaupungin käsittävällä alueella. Valtioneuvosto määräsi 28.5.1998 neljällä kuntajaotukseltaan enklaavien vuoksi erityisen rikkonaisella alueella suoritettavaksi kuntajaon eheyttämismenettelyn. Määräyksen kohteeksi tulleista alueista yksi käsitti Oulunsalon, Kempeleen, Muhoksen ja Ylikiimingin kunnat sekä Oulun kaupungin. Ko. alueella sisäasiainministeriö käynnisti erityisen selvitysmenettelyn antamalla 28.12.2000 selvitysmääräyksen ja määräsi kuntajakoselvittäjät, jotka luovuttivat selvityksensä ja ehdotuksensa 20.12.2001 sisäasiainministeriölle. Selvitysmiehet esittivät aluetta koskevaksi ratkaisuksi kaikkien kuntien enklaavien siirtämisen ympäristökuntiinsa sekä eräiden korvausalueiden siirtämistä niin, ettei esitys vaikuta kohtuuttomasti minkään ao. kunnan toimintaedellytyksiin. Päätös tulee voimaan 1.1.2004. (SM ylitarkastaja Mika Riipi 1604 4654)

Päätös kuntajaon eheyttämisestä Lohtajan, Himangan ja Toholammin kunnat sekä Kannuksen kaupungin käsittävällä alueella. Valtioneuvosto määräsi 28.5.1998 neljällä kuntajaotukseltaan enklaavien vuoksi erityisen rikkonaisella alueella suoritettavaksi kuntajaon eheyttämismenettelyn. Määräyksen kohteeksi tulleista alueista yksi käsitti Lohtajan, Himangan ja Toholammin kunnat sekä Kannuksen kaupungin. Ko. alueella sisäasiainministeriö käynnisti erityisen selvitysmenettelyn antamalla 28.12.2000 selvitysmääräyksen ja määräsi kuntajakoselvittäjät, jotka luovuttivat selvityksensä ja ehdotuksensa 20.12.2001 sisäasiainministeriölle. Selvitysmiehet esittivät aluetta koskeviksi ratkaisuiksi kaksi vaihtoehtoista mallia perusteluineen. Päätös perustuu selvitysmiesten toissijaiseen vaihtoehtoon, jossa kaikkien kuntien enklaavit siirretään ympäristökuntiinsa ilman korvausalueita. Päätös tulee voimaan 1.1.2004. (SM ylitarkastaja Mika Riipi 1604 4654)

Päätös kuntajaon eheyttämisestä Mietoisten, Mynämäen, Nousiaisten ja Vehmaan kunnat käsittävällä alueella. Valtioneuvosto määräsi 28.5.1998 neljällä kuntajaotukseltaan enklaavien vuoksi erityisen rikkonaisella alueella suoritettavaksi kuntajaon eheyttämismenettelyn. Määräyksen kohteeksi tulleista alueista yksi käsitti Mietoisten, Mynämäen, Nousiaisten ja Vehmaan kunnat. Ko. alueella sisäasiainministeriö käynnisti erityisen selvitysmenettelyn antamalla 28.12.2000 selvitysmääräyksen ja määräsi kuntajakoselvittäjät, jotka luovuttivat selvityksensä ja ehdotuksensa 20.12.2001 sisäasiainministeriölle. Selvitysmiehet esittivät aluetta koskeviksi ratkaisuiksi kolme vaihtoehtoista mallia perusteluineen. Selvitysmiesten ensisijaisesta vaihtoehdosta järjestettiin kuntajakolain 8 §:n mukainen neuvoa-antava kansanäänestys, jossa enemmistö Mynämäen kunnan asukkaista kannatti vaihtoehtoa, mutta enemmistö Mietoisten kunnan asukkaista vastusti sitä. Kansanäänestyksen jälkeen valmistelu tapahtui ensimmäistä ja toista vaihtoehtoa käsittelemällä. Päätös perustuu selvitysmiesten toissijaiseen vaihtoehtoon, jossa kaikkien kuntien enklaavit siirretään ympäristökuntiinsa ilman korvausalueita. Päätös tulee voimaan 1.1.2004. (SM ylitarkastaja Mika Riipi 1604 4654)

Päätös määrätä Senaatti-kiinteistöjen hallituksen jäseneksi hallitusneuvos Jorma Rechardt hallituksen 31.12.2003 päättyväksi toimikaudeksi. (VM alivaltiosihteeri Juhani Turunen 1603 3007)

Päätös myöntää Ratahallintokeskukselle lunastuslupa ja ennakkohaltuunottolupa seuraavasti: a) lunastuslupa omistusoikeuksin Vuosaaren satamaradan rakentamista varten vuosina 2003-2008 tarvittaviin yhteensä noin 25,8 hehtaarin suuruisiin maa- ja vesialueisiin, jotka on merkitty hakemuksen liitekarttoihin rasterimerkinnällä,
b) lunastuslupa pysyvin käyttöoikeuksin Vuosaaren satamarataa varten rakennettaviin tunneleihin tarvittavaan yhteensä noin 47,6 hehtaarin suuruiseen alueeseen ja erityinen oikeus irrottaa rakentamisessa käytettäväksi tunneleista saatava kiviaines,
c) lunastuslupa pysyvin käyttöoikeuden rajoituksin kiinteistönomistajien oikeuteen käyttää kiinteistöään tunneleiden päällä sijaitsevaan yhteensä noin 47,6 hehtaarin suuruiseen alueeseen, joka on merkitty liitekarttoihin rasterimerkinnällä,
d) lunastuslupa käyttöoikeuksin suunnitelmakarttoihin rasterilla merkittyihin läjitysalueisiin rakentamistyön ajaksi, sekä
e) ennakkohaltuunottolupa a-d -kohdissa tarkoitettuihin alueisiin satamaradan rakennustöiden kiireellisen aloittamisen vuoksi ja töiden keskeytymättömän jatkumisen turvaamiseksi ja että lunastuksen kohde voidaan vähemmän tärkeiltä osiltaan jättää lunastustoimituksessa määrättäväksi lunastuslain 10 §:n mukaisesti.
Lunastettavat alueet sijaitsevat
- Helsingin kaupungin Länsisalmen ja Vuosaaren kylissä, yhteensä noin 9,4 hehtaaria,
- Vantaan kaupungin Alikeravan, Hakunilan, Länsisalmen, Rekolan, Sotungin, Lakanneet yleiset tiet - ja Yleiset tiet -kylissä sekä kaupunginosissa 84, 85, 92, 94, 96 ja 97, yhteensä noin 56,8 hehtaaria,
- Sipoon kunnan Myyraksen kylässä ja Yleiset tiet -kylässä, yhteensä noin 2,8 hehtaaria,
- Keravan kaupungin Alikeravan kylässä, yhteensä noin 1,6 hehtaaria.
Lunastettavia alueita on kaikkiaan noin 73,4 hehtaaria, joista omistusoikeudella lunastettavia on noin 25,8 hehtaaria ja käyttöikeudella lunastettavia alueita noin 47,6 hehtaaria. Lunastus kohdistuu 158:aan kiinteistöön Helsingin, Vantaan ja Keravan kaupungeissa sekä Sipoon kunnassa. Lunastettava alue kuuluu päätöksen liitteessä 2 mainituille tiloille. Tarvittavat yksityistie- ja ojitusjärjestelyt päätetään ja otetaan haltuun lunastustoimituksen haltuunottokatselmuksessa. (LVM ylitarkastaja Olli Planting 1602 8488)

Päätös myöntää lääketieteen ja kirurgian tohtori, professori Matti Romolle ero tarkastuslautakunnan lääkärijäsenen varajäsenen tehtävästä 15.6.2003 lukien ja määrätä Matti Romon tilalle lääkärijäsenen varajäseneksi lääketieteen tohtori Mikko Paunio 15.6.2003 lukien tarkastuslautakunnan jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Toimikausi päättyy 31.12.2005. (STM ylitarkastaja Riitta Aulanko 1607 4412)

Päätös määrätä oikeustieteen kandidaatti Maire Lumiaho varamiehenään agronomi Marjatta Boman, valtiotieteen lisensiaatti Kaarina Knuuti varamiehenään maa- ja metsätaloustieteiden maisteri Simo Tiainen ja toiminnanjohtaja Tage Ginström varamiehenään maa- ja metsätaloustieteiden maisteri Juha Lappalainen tapaturmalautakunnan maatalousyrittäjiä edustaviksi työmarkkinajäseniksi ja heidän henkilökohtaisiksi varajäsenikseen 1.7.2003-31.12.2005. (STM ylitarkastaja Riitta Aulanko 1607 4412)

NIMITYSASIAT

Valtioneuvosto päätti 12.6.2003 seuraavat nimitysasiat:

Lainsäädäntöneuvos Marjo-Riitta Inkeri Lahelma oikeusministeriön lainvalmisteluosaston lainsäädäntöneuvoksen (A 29) virkaan 1.8.2003-31.7.2008. (OM osastopäällikkö Pekka Nurmi 1606 7670)

Opetusneuvos, yhteiskuntatieteiden lisensiaatti Annu Jylhä-Pyykönen opetusministeriön opetusneuvoksen (A 25) virkaan 1.7.2003 lukien. (OPM hallintojohtaja Håkan Mattlin 1607 7430)

RAHA-ASIAT

Valtioneuvoston raha-asiainvaliokunta puolsi istunnossaan 11.6.2003 seuraavia asioita:

Valtioneuvoston raha-asiainvaliokunnan suostumus puolustusvoimien/Kotkan Rannikkoalueen sekä Reserviupseerikoulun ja Senaatti-kiinteistöjen välisen vuokrasopimuksen allekirjoittamiseen. Kotkan Rannikkoalue ja Reserviupseerikoulu vuokralaisina allekirjoittavat Senaatti-kiinteistöjen kanssa Haminan varuskunnan käyttöön perusparannettavan rakennus nro 101 vuokrasopimuksen. Vuokra-aika alkaa 1.1.2005 ja voidaan irtisanoa päättymään aikaisintaan 15 vuoden kuluttua. (PLM vanhempi hallitussihteeri Jouko Okko 1608 8213)

Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnan uudisrakennuksen vuokraaminen. Opetusministeriö oikeuttaa Lapin yliopiston tekemään Senaatti-kiinteistöjen kanssa vuokrasopimuksen rakennettavista 1 1850 htom2:n tiloista. Sopimuksen kesto on 15 vuotta, vuosivuokra noin 1,9 miljoonaa euroa (alv 0%). (OPM yli-insinööri Ilkka Väänänen 1607 7341)

Vuoden 2003 talousarvion momentin 29.90.52 (Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat taiteen tukemiseen) arviomäärärahan ylittäminen 1 069 000 eurolla. Arviomäärärahojen ylittämisiin käytetään veikkaus- ja raha-arpajaispelien aikaisemmilta vuosilta kertynyttä sitomatonta säästöosuutta, jota on tarkoitukseen käytettävissä 2 373 423 euroa momentilla 29.90.52. (OPM ylitarkastaja Janne Puhakka 1607 7317)

Yrittäjien eläkelain mukaisen vuoden 2002 valtion osuuden lopullisen määrän vahvistaminen 45 561 661 euroksi. (STM erikoissuunnittelija Susanna Grimm 1607 3869)

Yrittäjien eläkelain mukaisen vuoden 2003 valtion osuuden ennakon määrän tarkistaminen 47,6 miljoonaksi euroksi. (STM erikoissuunnittelija Susanna Grimm 1607 3869)

HALLITUKSEN NEUVOTTELUT

HALLINNON JA ALUEKEHITYKSEN MINISTERITYÖRYHMÄ 12.6.2003

Aluehallinnon vahvistaminen ja Helsingin seudun yhteistyö hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmässä

Hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmä kokoontui torstaina 12. kesäkuuta ensimmäisen kerran nykyisen hallituksen aikana. Ministerityöryhmän puheenjohtaja on alue- ja kuntaministeri Hannes Manninen. Varapuheenjohtaja on sisäasiainministeri Kari Rajamäki ja muut jäsenet oikeusministeri Johannes Koskinen, kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen ja toinen valtiovarainministeri Ulla-Maj Wideroos.

Ministerityöryhmä puolsi aluehallinnon vahvistamishanketta, jonka sisäasiainministeriö asetti kokouksen jälkeen. Kaksivaiheisessa hankkeessa selvityshenkilö valmistelee ensin kehittämisehdotukset hankkeen tavoitteiden ja hallituksen linjausten toteuttamiseksi. Sen jälkeen sisäasiainministeriö ja muut ministeriöt valmistelevat tarvittavan lainsäädännön ja muut yksityiskohtaiset toimenpiteet. Hankkeen selvityshenkilöksi nimettiin Lapin yliopiston rehtori, professori Esko Riepula. Asettamisesta on sisäasiainministeriön tiedote, joka on ministeriön verkkosivuilla osoitteessa http://www.intermin.fi Ajankohtaista Tiedotteet.

Hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmä käsitteli myös pääkaupunkiseudun asioita. Alue- ja kuntaministeri Hannes Manninen asetti torstaina hankkeen Helsingin seudun yhteistyön kehittämiseksi ministerityöryhmän käsittelyn jälkeen. Hankkeen selvityshenkilönä toimii varatuomari Jussi-Pekka Alanen, Suomen Kuntaliiton edellinen toimitusjohtaja. Lisää tietoja hankkeesta on sisäasiainministeriön tiedotteessa, joka on ministeriön verkkosivuilla osoitteessa http://www.intermin.fi Ajankohtaista Tiedotteet.

Helsingin seudun neuvottelukunnan asettaminen tulee ensi viikolla valtioneuvoston raha-asiainvaliokunnan käsittelyyn.

Hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmä kokoontuu noin kerran kuukaudessa torstaisin klo 11.30. Ministerityöryhmän pääsihteereinä ovat ylijohtaja Jorma Karjalainen valtiovarainministeriöstä ja kansliapäällikkö Pekka Kilpi sisäasiainministeriöstä sekä sihteerinä neuvotteleva virkamies Anja Simola valtiovarainministeriöstä ja tiedottajana Päivi Paasikoski valtioneuvoston tiedotusyksiköstä.

HALLITUKSEN NEUVOTTELU

Ministerityöryhmät Anneli Jäätteenmäen hallituksessa

Hallitusryhmät ovat nimenneet edustajat hallituksen ministerityöryhmiin. Lakisääteisten ministerivaliokuntien kokoonpanoista päätettiin heti hallituksen nimittämispäivänä 17. huhtikuuta. Tietoja valiokunnista on valtioneuvoston verkkosivuilla osoitteessa www.valtioneuvosto.fi Nykyinen hallitus Ministerivaliokunnat ja -työryhmät.

Ministerityöryhmät

Hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmä
Alue- ja kuntaministeri Hannes Manninen, puheenjohtaja
Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen
Oikeusministeri Johannes Koskinen
Sisäasiainministeri Kari Rajamäki
Toinen valtiovarainministeri Ulla-Maj Wideroos

Sosiaalipoliittinen ministerityöryhmä
Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre, puheenjohtaja
Työministeri Tarja Filatov
Peruspalveluministeri Liisa Hyssälä
Alue- ja kuntaministeri Hannes Manninen
Toinen valtiovarainministeri Ulla-Maj Wideroos

KIOTO-ministerityöryhmä
Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen, puheenjohtaja
Maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja
Valtiovarainministeri Antti Kalliomäki
Liikenne- ja viestintäministeri Leena Luhtanen
Ympäristöministeri Jan-Erik Enestam

Sivistyspoliittinen ministerityöryhmä
Opetusministeri Tuula Haatainen, puheenjohtaja
Kulttuuriministeri Tanja Karpela
Ympäristöministeri Jan-Erik Enestam

Natura 2000 -verkoston täydentämistä valmisteleva ministerityöryhmä
Ympäristöministeri Jan-Erik Enestam, puheenjohtaja
Maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja
Työministeri Tarja Filatov

Politiikkaohjelmien seurantaryhmät

Yrittäjyysohjelma
Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen, puheenjohtaja
Puolustusministeri Matti Vanhanen
Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
Oikeusministeri Johannes Koskinen
Ympäristöministeri Jan-Erik Enestam

Työllisyysohjelma
Työministeri Tarja Filatov, puheenjohtaja
Ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja
Peruspalveluministeri Liisa Hyssälä
Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen
Ympäristöministeri Jan-Erik Enestam

Kansalaisvaikuttamisen ohjelma
Oikeusministeri Johannes Koskinen, puheenjohtaja
Opetusministeri Tuula Haatainen
Alue- ja kuntaministeri Hannes Manninen
Kulttuuriministeri Tanja Karpela
Toinen valtiovarainministeri Ulla-Maj Wideroos

Tietoyhteiskuntaohjelma
Pääministeri Anneli Jäätteenmäki, puheenjohtaja
Puolustusministeri Matti Vanhanen
Liikenne- ja viestintäministeri Leena Luhtanen
Opetusministeri Tuula Haatainen
Toinen valtiovarainministeri Ulla-Maj Wideroos

Lisätietoja: poliittinen erityisavustaja Timo Laaninen, valtioneuvoston kanslia, p. (09) 1602 2009
(Valtioneuvoston tiedotusyksikön tiedote 13.6.2003)

ULKO- JA TURVALLISUUSPOLIITTINEN MINISTERIVALIOKUNTA 13.6.2003

Kriisinhallintatehtävät Irakissa

Tasavallan presidentti ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta käsittelivät perjantaina 13. kesäkuuta Irakin tilannetta ja erityisesti kysymystä Suomen osallistumisesta Irakin vakauttamiseen sodanjälkeisessä tilanteessa.

Parhaillaan on käynnistymässä laajamittainen kansainvälinen yhteistyö Irakin jälleenrakentamiseksi ja turvallisuustilanteen parantamiseksi YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1483 mukaisesti. Suomi hankkii jatkossakin tietoja sodanjälkeisestä vakauttamisoperaatiosta ja siitä, millä tavoin se tullaan organisoimaan.

Kokouksessa päätettiin jatkaa sen selvittämistä, millaisia siviilikriisinhallinnan tehtäviä Irakissa voitaisiin mahdollisimman pikaisesti käynnistää. Samoin selvitetään, voiko Suomi osallistua niihin esimerkiksi lähettämällä kuolinsyytutkijoita tai sijoittamalla asiantuntijoita EU:n mahdollisen poliisihankkeen esikuntaan. Suomi on osoittanut kolme pelastuspalveluasiantuntijaa YK:n kenttätehtäviin Irakissa.

Lisäksi päätettiin selvittää mahdollisuudet osallistua Irakin jälleenrakennukseen rahoituspanoksella YK:lta tai sen erityisjärjestöltä tulevan pyynnön perusteella.

Suomi on tähän mennessä myöntänyt ja maksanut 4,8 miljoonaa euroa Irakin humanitaariseen apuun kansainvälisten järjestöjen kautta.

Lisätietoja: osastopäällikkö Markus Lyra, ulkoasiainministeriö, p. (09) 1605 5032

LUOVUTETUT MIETINNÖT

Aluebarometri 1/2003 julkistettiin 10.6.2003 sisäasiainministeriössä. Barometrin mukaan kuntien päättäjät suhtautuvat tulevaisuuteen luottavaisemmin kuin viime syksynä. Näkymät ovat parantuneet koko maassa, mutta erityisesti keskusseutujen ulkopuolella ne ovat entistä valoisammat. Myönteisimmät odotukset ovat Varsinais-Suomessa, Kanta-Hämeessä, Pirkanmaalla ja Päijät-Hämeessä. Näissä maakunnissa kehityksen arvioidaan paranevan sekä keskusalueilla että niiden ulkopuolella. Synkimpänä kuntien tuleva tilanne nähdään joidenkin maakuntien maaseutualueilla. Erityisesti Lappeenrannan, Kajaanin, Jyväskylän ja Kymenlaakson keskusseutujen ulkopuolella kehityksen uskotaan heikentyvän lähivuosina. Suurten keskusten, maaseudun pendelikuntien ja esikaupunkikuntien kehitys nähdään myönteisimpänä lähitulevaisuudessa. Vain teollisuuskeskuksissa näkymät ovat nyt syksyistä huonommat. Alkutuotantokunnissa tulevaisuus koetaan edelleen muita kuntaryhmiä vaikeampana. Aluebarometri on verkko-osoitteessa http://www.intermin.fi/julkaisu/aluebarometri1_03. Lisätietoja antavat aluekehitysjohtaja Pekka Urjanheimo, p. (09) 1604 4525 ja neuvotteleva virkamies Markku Nissinen, p. (09) 1604 4522 sisäasiainministeriöstä.

Taisto II -seurantatyöryhmä luovutti muistionsa 11.6.2003 kulttuuriministeri Tanja Karpelalle. Työryhmän mielestä taiteilijoiden taloudellisen ja sosiaalisen aseman parantaminen edellyttää edelleen jatkotoimia. Seurantatyöryhmä kävi läpi Taisto II -toimikunnan muistiossa esitetyt 40 toimenpide-ehdotusta. Osa ehdotuksista on toteutunut tai siirretty eteenpäin ao. viranomaisten käsittelyyn. Tällaisia ovat monet mm. ohjeistukseen ja tiedotukseen liittyvät ehdotukset. Edelleen toteuttamatta olevista ehdotuksista osa on sellaisia, joiden toteutus vaatii pidempää valmisteluaikaa. Niiden osalta seurantatyöryhmä on pyrkinyt konkretisoimaan jatkoehdotuksensa ja osoittamaan valmistelutehtävät eri virastoille tai ministeriöille. Tällaisia ehdotuksia on mm. sosiaaliturvaosiossa. Taisto II -seurantatyöryhmän muistio on luettavissa osoitteessa http://www.minedu.fi/julkaisut/kulttuuri/2003/tr19/kuvailu.html. Lisätietoja antavat johtaja Rauno Anttila, p. (09) 1607 7470 ja kulttuuriasiainneuvos Katri Santtila, p. (09) 1607 7487 opetusministeriöstä.

Kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden sisätilojen suojelua selvittänyt Sisätilatyöryhmä luovutti muistionsa 12.6.2003 kulttuuriministeri Tanja Karpelalle. Työryhmä toteaa, että kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden sisätilojen suojelu edellyttää lainsäädännön kehittämistä ja lain nykyistä johdonmukaisempaa soveltamista. Lisäksi alan tuloksellinen työ edellyttää tietopohjan laajentamista, laaja-alaisia suojeluohjelmia sekä tehostettua koulutusta ja asennemuutoksia. Työryhmän mielestä voimassa oleva rakennussuojelulainsäädäntö tarjoaa niukasti keinoja sisätilojen suojelulle. Työryhmä esittää lakia muutettavaksi siten, että laissa määriteltäisiin nykyistä selkeämmin, mitä rakennukseen kuuluvalla kiinteällä sisustuksella tarkoitetaan. Myös rakennussuojelupäätöksissä pitäisi nykyistä paremmin määritellä rakennuksen kulttuurihistoriallisen arvon säilymistä tukeva käyttö. Myös maankäyttö- ja rakennuslakia tulisi muuttaa niin, että haettaessa rakennuslupaa kulttuurihistoriallisesti arvokkaan rakennuksen korjaamiseen tulisi suunnitelmasta ilmetä, miten rakennuslupa toteuttaa sisätilojen säilymisen. Historiallisten kohteiden korjaushankkeissa tulisi kiinnittää huomiota pääsuunnittelijan pätevyyteen. Suunnittelijan tulisi olla perehtynyt rakennushistoriaan ja aikakausille tyypillisiin ominaispiirteisiin. Muistio on verkko-osoitteessa http://www.minedu.fi/julkaisut/kulttuuri/2003/tr18/kuvailu.html. Lisätietoja antaa kulttuuriasiainneuvos Kari Poutasuo, p. (09) 1607 7492 opetusministeriöstä.

Toimenpide-ehdotukset kalataloudellisen velvoitehoidon tehostamiseksi laatinut työryhmä luovutti muistionsa 10.6.2003 maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaojalle. Työryhmä määrittelee muistiossaan kestävän velvoitehoidon kriteerit, esittää velvoiteistukkaille laatuvaatimuksia, analysoi luvan myöntämiseen liittyviä näkökohtia sekä tekee menettelytapaesityksen istutus- ja kalatalousmaksujen suunnitelmien laadintaan, kalojen kuljetukseen ja käsittelyyn sekä valvontaan. Lisäksi työryhmä esittää perusteet kala- ja rapuerien hylkäämiseksi. Laadittujen toimenpide-ehdotusten avulla pyritään menettelytavat velvoitehoidossa saamaan mahdollisimman tehokkaiksi ja toimiviksi, jolloin velvoitehoito muuttuu entistä tuloksellisemmaksi. Työryhmän muistio on verkkoosoitteessa www.mmm.fi/julkaisut/tyoryhmamuistiot/trm2003_12.pdf. Lisätietoja antavat työryhmän puheenjohtaja, kalatalousjohtaja Jukka Muhonen, p. (03) 851 5750 Hämeen TE-keskuksesta ja ylitarkastaja Eija Kirjavainen, p. (09) 1605 2421 maa- ja metsätalousministeriöstä.

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.