Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

Valtioneuvoston viikko 23/2003

TASAVALLAN PRESIDENTTI

HALLITUKSEN ESITYKSET

Tasavallan presidentti antoi 6.6.2003 eduskunnalle seuraavat hallituksen esitykset:

Esitys (HE 18/2003 vp) Azerbaidzhanin tasavallan kanssa tehdyn sijoitusten edistämistä ja suojaamista koskevan sopimuksen hyväksymisestä ja laiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta. Suomen tasavallan ja Azerbaidzhanin tasavallan välinen sijoitusten edistämistä ja suojaamista koskeva sopimus allekirjoitettiin Bakussa 26.2.2003. Sopimuksen tarkoituksena on edistää ja tiivistää taloudellista yhteistyötä Azerbaidzhanin tasavallan kanssa ja selkiinnyttää erityisesti sijoituksia koskevia oikeudellisia perusteita maiden välillä. Sopimuksen avulla halutaan varmistaa suotuisat edellytykset toisen sopimuspuolen kansalaisten ja yritysten sijoituksille toisessa sopimusmaassa sekä tunnustetaan tarve suojella niitä. (UM lähetystöneuvos Jukka Nystén 1605 5071)

Esitys (HE 19/2003 vp) laiksi hautaustoimilain 6 §:n muuttamisesta. Yleisiä hautausmaita ylläpitävät evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat ja seurakuntayhtymät voivat vanhan käytännön mukaisesti edelleen kokonaan tai osittain myöntää vapautuksen hautaustoimessa perittävistä maksuista, jos vainaja on ollut rintamaveteraani tai muusta siihen rinnastettavasta syystä. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2004. (OPM vanhempi hallitussihteeri Tuula Lybeck 1607 7322)

Esitys (HE 20/2003 vp) laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain 18 §:n muuttamisesta. Valtion ja kuntien välistä kustannustenjakoa koskevaa säännöstä tarkistetaan siten, että valtion osuutta korotetaan 27,01 prosentista 28,06 prosenttiin laskennallisista kustannuksista. Esitys liittyy valtion vuoden 2003 lisätalousarvioesitykseen. (STM hallitusneuvos Jouko Narikka 1607 3857)

Esitys (HE 21/2003 vp) laiksi tapaturmavakuutuslain 32 ja 35 a §:n muuttamisesta. Vakuutuksenottaja voi siirtää lakisääteisen tapaturmavakuutuksen vakuutuslaitoksesta toiseen kalenterivuosineljänneksittäin. Vakuutuksen siirto ei kuitenkaan voi tapahtua ennen ensimmäisen vakuutuskauden päättymistä. Niissä tapauksissa, joissa vakuutus päättyy siirtomenettelyn mukaisesti kesken vakuutuskauden, tasoitusvakuutusmaksun suoritusaikaa koskevaksi määräajaksi säädetään vuosi vakuutuksen päättymisestä. Lain on tarkoitus tulla voimaan 1.10.2003. (STM hallitussihteeri Jaakko Hannula 1607 3883)

Esitys (HE 22/2003 vp) laeiksi työsopimuslain 4 luvun 4 §:n ja merimieslain 32 b §:n muuttamisesta. Työntekijä voi olla osittaisella hoitovapaalla siihen saakka, kun hänen perusopetuksessa olevan lapsensa toinen lukuvuosi päättyy. Osittaisen hoitovapaan edellytyksenä olevaa työssöoloaikaedellytystä lyhennetään kuuteen kuukauteen 12 kuukauden aikana, kun se nykyisin on 12 kuukautta 24 kuukauden aikana. (TM lainsäädäntöneuvos Tarja Kröger 1604 8932)

Esitys (HE 23/2003 vp) laeiksi aravalain, aravarajoituslain 23 §:n sekä vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain 39 §:n muuttamisesta. Vuokra-aravalainan vuosimaksujärjestelmän rinnalle luodaan kiinteälyhenteinen lainamalli. Vuokra-aravalainan lyhennykset ja korot voidaan periä erikseen tai, kuten nykyisin vuosimaksuna. Lyhennyksestä ja korosta säädetään asetuksella. Viranomaisten oikeus tehdä tarkastuksia aravalainoitetuissa asunnoissa poistetaan. Vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain valvontaa koskeva säännös yhdenmukaistetaan aravasäännösten kanssa. (YM lainsäädäntöneuvos Tiina Rautio 1603 9649)

EDUSKUNNAN VASTAUKSET

Tasavallan presidentti vahvisti 6.6.2003 seuraavat lait:

Kielilaki, laki julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta, laki oikeudenkäymiskaaren muuttamisesta, laki oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain muuttamisesta, laki esitutkintalain muuttamisesta, laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain 4 §:n muuttamisesta, laki potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain 3 §:n muuttamisesta, laki sosiaalihuoltolain muuttamisesta, laki kansanterveyslain 28 §:n muuttamisesta, laki erikoissairaanhoitolain muuttamisesta ja laki kuntajakolain 3 §:n muuttamisesta (HE 92/2002 vp). Kielilailla toteutetaan ja edistetään suomen- ja ruotsinkielisen väestön kielellisiä oikeuksia perustuslain edellyttämällä tavalla. Uudessa kielilaissa määritellään nykyistä selkeämmin oikeus käyttää suomen ja ruotsin kieltä tuomioistuimissa ja muissa viranomaisissa sekä viranomaisten velvollisuus palvella yleisöä molemmilla kansalliskielillä. Laki sisältää myös säännökset lainsäädännössä ja yleisessä tiedottamisessa käytettävistä kielistä sekä toimenpiteistä kielellisten oikeuksien edistämiseksi. Kielilain täytäntöönpano ja soveltamisen seuranta ovat oikeusministeriön tehtäviä. Valtioneuvostolla on velvollisuus vaalikausittain antaa hallituksen toimenpidekertomuksen yhteydessä eduskunnalle kertomus kielilainsäädännön soveltamisesta ja kielellisten oikeuksien toteutumisesta. Kielilakia sovelletaan laissa määriteltyjen viranomaisten lisäksi eräin edellytyksin valtion liikelaitoksiin ja sellaisia palveluja tuottaviin yhtiöihin, joissa valtiolla tai kunnilla on määräämisvalta. Laki koskee annettavan palvelun osalta myös tahoja, jotka viranomaisen toimeksiannosta tarjoavat palvelua yleisölle, sekä niitä, joille viranomainen antaa julkisia hallintotehtäviä. Laki julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta sisältää säännökset kielitaidosta, jota vaaditaan valtion, kuntien, kuntayhtymien sekä itsenäisten julkisoikeudellisten laitosten virkamiehiltä ja muulta henkilöstöltä. Lakiin sisältyvät säännökset muun muassa viranomaisten velvollisuudesta huolehtia henkilöstönsä kielitaidosta, kielitaitovaatimuksista ilmoittamisesta ja niiden asettamistavasta, erivapaudesta sekä suomen ja ruotsin kielen tutkinnoista. Lait tulevat voimaan 1.1.2004. (OM apulaisosastopäällikkö Matti Niemivuo 1606 7690)

Hallintolaki ja laki hallintolainkäyttölain muuttamisesta (HE 72/2002 vp). Hallintolaki on hallinnon toimintaa sääntelevä yleislaki. Lailla edistetään ja toteutetaan hyvää hallintoa ja oikeusturvaa hallintoasioissa. Laki korvaa hallintomenettelylain (598/1982), asiakirjain lähettämisestä annetun lain (74/1954) ja tiedoksiannosta hallintoasioissa annetun lain (232/1966). Laki sisältää nykyistä selkeämmät ja täsmällisemmät säännökset hallintoasioiden vireillepanossa ja käsittelyssä noudatettavasta menettelystä sekä asiakirjojen lähettämiseen ja tiedoksiantoon liittyvistä vastuista ja velvollisuuksista. Lisäksi lakiin otetaan säännökset viranomaisten toimintaa koskevista laadullisista vähimmäisvaatimuksista. Lakia sovelletaan viranomaisten ohella valtion liikelaitoksissa, julkisoikeudellisissa yhdistyksissä sekä yksityisissä niiden hoitaessa julkisia hallintotehtäviä. Hallintolakia sovelletaan myös viranomaisen tekemiin hallintosopimuksiin. Hallintosopimusta koskeva riita käsitellään hallintoriita-asiana hallinto-oikeudessa. Lait tulevat voimaan 1.1.2004. (OM apulaisosastopäällikkö Matti Niemivuo 1606 7690)

Uskonnonvapauslaki, laki perusopetuslain 13 §:n muuttamisesta, laki lukiolain 9 §:n muuttamisesta ja laki kirjanpitolain 1 luvun 1 §:n muuttamisesta (HE 170/2002 vp). Uusi uskonnonvapauslaki korvaa voimassa olevan vuonna 1922 annetun uskonnonvapauslain. Lisäksi muutetaan perusopetuslakia, lukiolakia ja kirjanpitolakia. Uskonnonvapauslain tarkoituksena on turvata perustuslaissa säädetyn uskonnonvapauden käyttämistä. Laissa säädetään muun muassa rekisteröidyistä uskonnollisista yhdyskunnista, joiden autonomiaa lisätään nykyisestä. Lakiin sisältyy myös säännöksiä, jotka koskevat jäsenyyttä uskonnollisessa yhdyskunnassa, menettelyä liityttäessä uskonnolliseen yhdyskuntaan ja erottaessa yhdyskunnasta, valaa ja vakuutusta sekä kokoontumislain soveltamista uskonnon julkiseen harjoittamiseen. Lisäksi tehdään muutoksia perusopetuslain ja lukiolain uskonnon ja elämänkatsomustiedon opetusta koskeviin säännöksiin. Oppilaalla on edelleenkin oikeus saada oman uskontonsa opetusta ja velvollisuus osallistua mainittuun opetukseen. Evankelis-luterilaista ja ortodoksista uskonnonopetusta antavalta opettajalta ei enää edellytetä asianomaisen kirkon jäsenyyttä. Kirjanpitolakia muutetaan siten, että rekisteröity uskonnollinen yhdyskunta ja sen paikallisyhteisö ovat aina kirjanpitovelvollisia. Lait tulevat voimaan 1.8.2003. Kirjanpitolain muutos tulee voimaan 1.8.2006. (OPM vanhempi hallitussihteeri Tuula Lybeck 1607 7322)

Hautaustoimilaki (HE 204/2002 vp). Hautaustoimilailla korvataan nykyisessä uskonnonvapauslaissa olevat hautaustointa koskevat säännökset ja täydennetään nykyisin osin puutteellisia säännöksiä hautaustoimesta. Hautaustoimilailla pyritään erityisesti edistämään uskonnon ja omantunnon vapauden käytännön toteutumista hautaustoimessa sekä turvaamaan vainajan muiston kunnioittamiseen liittyvien pieteettinäkökohtien huomioon ottamista. Lain keskeisiä lähtökohtia ovat arvokkuuden ja kunnioittavuuden vaatimukset ruumiin ja tuhkan käsittelyssä sekä hautausmaan hoidossa. Hautaamisessa, tuhkaamisessa ja tuhkan käsittelyssä tulee kunnioittaa vainajan katsomusta ja toivomuksia. Laissa annetaan kaikkia hautausmaita koskevat perussäännökset hautausmaan hoidosta ja ylläpidosta sekä hautarekisteristä. Evankelisluterilaisen kirkon seurakuntien hautausmaat toimivat edelleen yleisinä hautausmaina, joilta myös kirkkoon kuulumaton vainaja on oikeutettu saamaan hautasijan. Hautaustoimessa perittävien maksujen tulee yleisellä hautausmaalla olla kaikille samat. Myös muut yhteisöt voivat ylläpitää hautausmaata laissa säädetyin edellytyksin. Krematorion ja yksityisen haudan voi edelleen perustaa lääninhallituksen luvalla. Vainajan tuhkan sijoittamisessa lähtökohtana on, että sijoitustavan tulee olla pysyvä, ja tuhkan sijoittamiseen on oltava alueen omistajan tai haltijan suostumus. Laki tulee voimaan 1.1.2004. (OPM vanhempi hallitussihteeri Tuula Lybeck 1607 7322)

Laki sähkömarkkinalain muuttamisesta ja laki maakaasumarkkinalain 4 luvun 6 §:n muuttamisesta (HE 218/2002 vp). Sähkömarkkinalakia sekä siihen liittyen maakaasumarkkinalakia muutetaan. Sähkömarkkinalain soveltamisalaa täsmennetään ja lain kuluttajansuojaa koskevien säännösten soveltaminen ulotetaan kiinteistöverkoissa tapahtuvaan sähkönmyyntiin. Sähkönkäyttäjän mahdollisuus kilpailuttaa sähkönhankintansa ulotetaan myös kiinteistöverkkoihin. Lakiin sisällytetään valtuus antaa valtioneuvoston asetuksella tarkempia säännöksiä sähkönkulutuksen mittauksesta kiinteistöverkoissa. Erillisten palvelumaksujen periminen sähkönmyyjän vaihdosta kielletään samoin kuin erillisen palvelumaksun periminen sähkömittarin lukemisesta sähkönmyyjän vaihdon yhteydessä, jos edellisestä myyjän vaihdosta on kulunut vähintään vuosi. Lisäksi jakeluverkonhaltijan tulee maksaa sähkönkäyttäjälle vakiokorvaus vähintään 12 tuntia kestävästä sähköntoimituksen keskeytyksestä. Järjestelmävastaavan kantaverkonhaltijan velvoitteita täydennetään liittämällä järjestelmävastuuseen sen piiriin kuuluvia toimintoja sekä sähköverkkoa ja muita laitteistoja koskeva kehittämisvelvollisuus. Rajajohtojen rakentamisedellytyksiä täsmennetään lisäämällä mahdollisuus ottaa lupaharkinnassa huomioon sähköä tuovan kolmannen maan sähkömarkkinoiden avaamisen taso ja sähkömarkkinoiden kilpailuedellytysten vastavuoroinen olemassaolo. Rajajohtojen osalta täsmennetään siirtotariffeja koskevaa sääntelyä siten, että laista käy yksiselitteisesti ilmi mahdollisuus ottaa huomioon markkinoiden vastavuoroinen avaaminen sekä rajayhteyksien kustannusvaikutukset asetettaessa siirtotariffeja kolmansista maista tuotavalle sähkölle. Sähkömarkkinalakia valvovan Energiamarkkinaviraston tietojensaantioikeuksia parannetaan säätämällä virastolle oikeus toimittaa tarkastus valvottavien yritysten tiloissa. Lait tulevat voimaan 1.9.2003. Eduskunnan lausuma; Eduskunta edellyttää hallituksen seuraavan, kuinka vakiokorvaussäännökset vaikuttavat sähkönkäyttäjän sähköstä maksamaan hintaan, ovatko vakiokorvaussäännösten aikarajat ja korvauksen enimmäismäärä asianmukaisia ja kohtuullisia, etteivät vakiokorvauksesta vapautumisen perusteet anna mahdollisuutta perusteettomiin korvauksesta kieltäytymisiin tai johda kohtuuttomiin korvausvaatimuksiin ja että mainitut perusteet ovat sopusoinnussa muiden vastaavanlaisten perusteiden kanssa, etteivät lain säännökset aiheuta kohtuuttomia seurauksia eri käyttäjäryhmille ja eri verkonhaltijoille ja että sähkön siirtohinnoittelu sähkönkäyttäjälle on kohtuullista ja että kohtuuttomiksi todetut maksut palautetaan sähkönkäyttäjälle. Epäkohtia havaittuaan hallituksen on viipymättä ryhdyttävä toimenpiteisiin niiden poistamiseksi. (KTM neuvotteleva virkamies Arto Rajala 1606 4828)

Laki työeläkevakuutusyhtiöistä annetun lain muuttamisesta, laki vakuutuskassalain muuttamisesta ja laki eläkesäätiölain muuttamisesta (HE 221/2002 vp). Lakeihin lisätään säännökset, joilla laajennetaan työeläkevakuutusyhtiön vakuutuskannan, eläkesäätiön vakuutustoiminnan ja eläkekassan vastuun luovuttamis- ja vastaanottamismahdollisuuksia eläkelaitosten välillä siten, että toimenpiteet mahdollistavat myös kokonaan uuden eläkekassan tai eläkesäätiön perustamisen. Lait tulevat voimaan 1.7.2003. (STM hallitussihteeri Pia Jokinen 1607 3185)

KANSAINVÄLISET ASIAT

Tasavallan presidentti päätti 6.6.2003 seuraavat kansainväliset asiat:

Eron myöntäminen entiselle liikenne- ja viestintäministeri Kimmo Sasille suomalais-venäläisen hallitusten välisen taloudellisen yhteistyökomission puheenjohtajan tehtävästä ja ministeri Paula Lehtomäen määrääminen hänen seuraajakseen. (UM lähetystöneuvos Ari Heikkinen 1605 6092)

Suurlähettiläs Esko Hamilon tai hänen estyneenä ollessaan ulkoasiainneuvos Päivi Blinnikan valtuuttaminen allekirjoittamaan Euroopan avaruusjärjestöä koskeva yleissopimus sopimuspuolten ja Euroopan avaruusjärjestön välisen sopimuksen salassa pidettävien tietojen suojaamisesta ja vaihdosta. (UM lähetystöneuvos Jaakko Halttunen 1605 5713)

MUUTA

Tasavallan presidentti päätti 6.6.2003 seuraavat asiat:

Tasavallan presidentti myönsi 90 arvonimeä. (VNK valtiosihteeri Risto Volanen 1602 2006)

Tasavallan presidentti päätti olla käyttämättä veto-oikeuttaan seuraavien maakuntalakien osalta, jotka näin ollen tulevat voimaan: maakuntalaki Ahvenanmaan maakunnan eläinsuojelulain muuttamisesta, maakuntalaki Ahvenanmaan maakunnan maakuntapäiväjärjestyksen muuttamisesta, maakuntalaki Ahvenanmaan maakuntahallituksesta annetun maakuntalain muuttamisesta, maakuntalaki asioiden käsittelystä maakuntahallituksessa annetun maakuntalain 2 §:n muuttamisesta, maakuntalaki Ahvenanmaan maakunnan kunnallisverolain 4 §:n muuttamisesta, maakuntalaki opetus- ja kulttuuritoiminnan suunnittelusta ja maakunnanosuudesta annetun maakuntalain muuttamisesta, maakuntalaki opetus- ja kulttuuritoiminnan suunnittelusta ja maakunnanosuudesta annetun maakuntalain 5 §:n väliaikaisesta muuttamisesta, maakuntalaki sosiaalihuollon suunnittelusta ja maakunnanosuudesta annetun maakuntalain 8 §:n väliaikaisesta muuttamisesta, maakuntalaki Ahvenanmaan maakunnan eläkerahaston 7 §:n muuttamisesta sekä maakuntalaki sosiaalihuollon suunnittelusta ja maakunnanosuudesta annetun maakuntalain 11 §:n muuttamisesta. (OM erityisasiantuntija Sten Palmgren 1606 7745)

Tasavallan presidentti antoi eduskunnalle hallituksen kertomuksen valtiovarain hoidosta ja tilasta vuonna 2002. (VM finanssineuvos Immo Pohjola 1603 3196)

NIMITYSASIAT

Tasavallan presidentti päätti 6.6.2003 seuraavat nimitysasiat:

Prahassa olevan suurlähetystön päällikön, ulkoasiainneuvos Risto Rännälin edustuston päällikön tehtävän määrääminen päättymään 31.8.2003. (UM henkilöstöjohtaja Ulla Väistö 1605 5401)

Ulkoasiainneuvos Jorma Inkin määrääminen Prahassa (Tsekin tasavalta) olevan suurlähetystön päällikön tehtävään 1.9.2003 lukien. (UM henkilöstöjohtaja Ulla Väistö 1605 5401)

Eversti Antti Matias Wahlroosille sotilas-, laivasto- ja ilmailuasiamiehen tehtäviin Kiinassa ja puolustusasiamiehen tehtävään Japanissa annettujen määräysten peruuttaminen 1.8.2003 lukien ja everstiluutnantti Viljo Pentti Antero Hyvärisen määrääminen sotilasasiamiehen tehtävään Kiinassa ja Japanissa 1.8.2003 lukien asemapaikkana Peking, komentaja Veijo Yrjö Ilmari Taipalukselle sotilas-, laivasto- ja ilmailuasiamiehen tehtäviin Norjassa ja Tanskassa annettujen määräysten peruuttaminen 1.8.2003 lukien ja everstiluutnantti Timo Henrik Pöystin määrääminen sotilasasiamiehen tehtävään Norjassa ja Tanskassa 1.8.2003 lukien asemapaikkana Oslo, majuri Heikki Ilmari Välivehmakselle apulaissotilas-, laivasto- ja ilmailuasiamiehen tehtäviin Yhdysvalloissa ja Kanadassa annettujen määräysten peruuttaminen 1.8.2003 lukien ja komentajakapteeni Kari Tapani Huhtalan määrääminen apulaissotilasasiamiehen tehtävään Yhdysvalloissa ja Kanadassa 1.8.2003 lukien asemapaikkana Washington D.C., majuri Juha Tapio Tuomiselle apulaissotilas-, laivasto- ja ilmailuasiamiehen tehtäviin Venäjällä sekä apulaissotilas- ja ilmailuasiamiehen tehtäviin Valko-Venäjällä annettujen määräysten peruuttaminen 1.8.2003 lukien ja majuri Juhani Pihlajamaan määrääminen apulaissotilasasiamiehen tehtävään Venäjälle ja Valko-Venäjälle 1.8.2003 lukien asemapaikkana Moskova sekä everstiluutnantti Juha Tammikivelle sotilas-, laivasto- ja ilmailuasiamiehen tehtäviin Isossa-Britanniassa ja Irlannissa annettujen määräysten peruuttaminen 1.8.2003 lukien ja komentajakapteeni Juhani Karjomaan määrääminen sotilasasiamiehen tehtävään Isossa-Britanniassa ja Irlannissa 1.8.2003 lukien asemapaikkana Lontoo. (PLM hallitusneuvos Pasi Lankinen 1608 8114)

VALTIONEUVOSTO

VALTIONEUVOSTON ASETUKSET

Valtioneuvosto antoi 5.6.2003 seuraavat asetukset:

Valtioneuvoston asetus työssä käytettävien koneiden ja muiden työvälineiden hankinnasta, turvallisesta käytöstä ja tarkastamisesta annetun valtioneuvoston päätöksen muuttamisesta. Valtioneuvoston päätökseen lisätään eräät vanhaan työturvallisuuslakiin sisältyneet yksityiskohtaiset säännökset, jotka kumoutuivat uuden työturvallisuuslain voimaan tullessa. Asetus tulee voimaan 1.7.2003. (STM ylitarkastaja Merja Vuori 1607 3103)

Valtioneuvoston asetus Saaristomeren neuvottelukunnasta annetun asetuksen kumoamisesta. Saaristomeren neuvottelukunta, joka on perustettu UNESCO:n "Man and the biosphere"-ohjelmaan (MAB) kuuluvaa Saaristomeren biosfäärialuetta koskevien tehtävien hoitoa varten lakkautetaan. Neuvottelukunta asetetaan neljäksi vuodeksi kerrallaan. Viimeksi nimitetyn neuvottelukunnan toimikausi on päättynyt 30.5.2003. Pohjois-Karjalassa sijaitsevaa toista biosfäärialuetta varten ei ole vastaavaa toimielintä. Ympäristöministeriön tarkoituksena on järjestää biosfäärialueiden hallinto uudella tavalla siten, että niiden ohjaus annettaisiin ministeriön päätöksellä alueellisten ympäristökeskusten tehtäväksi. Koska erillisen Saaristomeren neuvottelukunnan ylläpitäminen ei silloin enää ole tarpeellista, se lakkautetaan kumoamalla siitä annettu asetus (1124/1994). Asetus tulee voimaan 15.6.2003. (YM hallitussihteeri Heikki Korpelainen 1603 9516)

Valtioneuvoston asetus Saaristomeren kansallispuistosta annetun asetuksen 7 §:n 2 momentin kumoamisesta. Asetus liittyy erillisenä asetuksena saman aikaisesti annettavaan Saaristomeren neuvottelukunnan lakkauttamiseen. Neuvottelukunnan yhteydessä on toiminut kansallispuistojaos, jonka tehtävistä on säädetty Saaristomeren kansallispuistosta annetun asetuksen 7 §:n 2 momentissa. Kansallispuistojaoksen tarkoituksena on ollut avustaa Metsähallitusta kansallispuiston yhteistoiminta-alueella hoidon ja käytön sekä kestävän kehityksen edistämiseksi. Kyseinen toimielin on ollut hyödyllinen kansallispuiston toiminnan alkuvaiheessa, mutta toiminnan jo vakiinnuttua se ei enää ole välttämätön. Asetus tulee voimaan 15.6.2003. (YM hallitussihteeri Heikki Korpelainen 1603 9516)

Valtioneuvoston asetus arseeniyhdisteellä ja sitä sisältävällä valmisteella käsitellyn puun, elohopeayhdisteen ja dibutyylitinavetyboraatin sekä niitä sisältävien tuotteiden markkinoille luovuttamisen ja käytön rajoittamisesta. Asetuksella kielletään tietyin poikkeuksin arseeniyhdisteiden käyttö puun käsittelyyn. Puun käsittely sallitaan teollisuuslaitoksissa kuparia, kromia ja arseenia sisältävillä CCA-kyllästeillä. Käsiteltyä puuta saa luovuttaa markkinoille ammattimaista tai teollisuuskäyttöä varten. Käsitellyn puun käyttö on sallittua kantaviin rakenteisiin, joissa puun rakenteellinen kestävyys on välttämätöntä ja suuren yleisön joutuminen ihokosketukseen puun kanssa on epätodennäköistä. Käsiteltyä puuta ei saa käyttää asuinalueilla tai kotitalouksissa eikä muihinkaan tarkoituksiin, joissa iho voi joutua toistuvaan kosketukseen puun kanssa taikka joissa puu voi joutua kosketuksiin ihmisten tai eläinten ravinnoksi käytettävien tuotteiden kanssa. Käytöstä poistettua arseenilla käsiteltyä puuta ei saa luovuttaa kuluttajalle, koska hänellä ei katsota olevan edellytyksiä huolehtia käytöstä poistetun käsitellyn puun jätehuollosta jätelain edellyttämällä tavalla. Asetuksella kumotaan valtioneuvoston päätös (1224/1992). Asetus tulee voimaan 30.6.2004. (YM neuvotteleva virkamies Pirkko Kivelä 1603 9733)

Valtioneuvoston asetus asuntoneuvostosta annetun asetuksen kumoamisesta. Ympäristöministeriön yhteydessä on asunto-oloja ja niiden kehittämistä koskevissa asioissa neuvoa-antavana toimielimenä asuntoneuvosto. Valtioneuvosto kutsuu neuvoston jäsenet ottaen huomioon eduskunnan voimasuhteet. Valtioneuvosto asettaa asuntoneuvoston eduskunnan toimikaudeksi. Asuntoneuvoston merkitys toimielimenä on vähentynyt. Asuntoneuvoston tehtävänä on antaa lausuntoja sekä käsitellä ja seurata asuntoasioita. Käytännössä asuntoneuvoston säädöspohjaiset lausuntotehtävät ovat hyvin vähäiset. Muita neuvostoja ympäristöministeriön yhteydessä ei toimi. Asuntoneuvosto on suunniteltu korvattavan perustettavalla asumisen neuvottelukunnalla, jonka tarkoituksena olisi lisätä vuorovaikutusta ympäristöministeriön ja asumisen sidosryhmien kesken. Asetukselle kumotaan asuntoneuvostosta annettu asetus (901/1991) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen. Asetus tulee voimaan 11.6.2003. (YM ylitarkastaja Satu Räsänen 1603 9645)

VALTIONEUVOSTON PÄÄTÖKSET

Valtioneuvosto teki yleisistunnossa 5.6.2003 seuraavat päätökset:

Päätös lähettää eduskunnalle valtioneuvoston kirjelmä ja sen liitteenä oleva sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäreen muutosilmoitus sidonnaisuuksiinsa. (VNK hallitusneuvos Seija Salo 1602 4026)

Päätös myöntää Patria Finavicomp Oy:lle maastavientilupa Ranskaan, Saksaan ja Italiaan. Maastavientiluvan perusteella Patria Finavicomp Oy saa viedä maasta vuoden 2010 loppuun mennessä Saksaan, Ranskaan ja Italiaan NH90 helikopterin rungon levikekokoonpanoja kahteensataan helikopteriin. Asiakkaina ovat Eurocopter Deutschland GmbH, Saksa; Eurocopter France, Ranska; Agusta S.p.A, Italia. Patria Finavicomp Oy valmistaa NH90 helikopterin rungon levikkeet hollantilaisen Stork Fokker AESP B.V.:n alihankkijana. Tuotteet toimitetaan NH90 -kokoonpanolinjoille Saksaan, Ranskaan ja Italiaan. (PLM vanhempi hallitussihteeri Jari Takanen 1608 8258)

Päätös määrätä 5.6.2003 lukien toistaiseksi valtiovarainministeri Antti Kalliomäki Suomen valtiota edustavaksi jäseneksi Kansainvälisen jälleenrakennus- ja kehityspankin (IBRD) hallintoneuvostoon sekä ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paula Lehtomäki Suomen valtiota edustavaksi varajäseneksi Kansainvälisen jälleenrakennus- ja kehityspankin hallintoneuvostoon. (VM finanssineuvos Kristina Sarjo 1603 3085)

Päätös määrätä 5.6.2003 lukien toistaiseksi valtiovarainministeri Antti Kalliomäki Suomen valtiota edustavaksi jäseneksi ja ylijohtaja Peter Nyberg varajäseneksi Kansainvälisen investointitakauslaitoksen (MIGA) neuvostoon. (VM finanssineuvos Kristina Sarjo 1603 3085)

Valtioneuvosto lähetti eduskunnalle 5.6.2003 seuraavat Euroopan unionin säädösehdotuksia koskevat valtioneuvoston kirjelmät:

Valtioneuvoston kirjelmä (U 19/2003) eduskunnalle komission alustavasta talousarvioesityksestä vuodelle 2004. Euroopan yhteisöjen komissio on 30.4.2003 hyväksynyt alustavan talousarvioesityksen vuodelle 2004. Taloudelliset vaikutukset otetaan huomioon Suomen vuoden 2004 talousarvioesityksessä. Komission esityksen mukaisilla luvuilla Suomen EU:lle suoritettavien maksujen laskennallinen lisäys vuonna 2004 olisi arviolta 47 miljoonaa euroa suhteessa vuoden 2003 talousarvioon. Mikäli kannanotossa esitettävä maksumääräyksen kasvutavoite alle 3 % (komissiossa esitys +3,3 %) toteutuisi, se merkitsisi Suomen jäsenmaksun runsaan 5 miljoonan euron suuruista pienentymistä. (VM budjettineuvos Rauno Lämsä 1603 3022)

NIMITYSASIAT

Valtioneuvosto päätti 5.6.2003 seuraavat nimitysasiat:

Kauppatieteiden maisteri Katrina Harjuhahto-Madetoja tietoyhteiskuntaohjelman ohjelmajohtajan (A 32) määräaikaiseen virkasuhteeseen 7.7.2003 lukien, kuitenkin enintään pääministeri Anneli Jäätteenmäen hallituksen toimikauden ajaksi. (VNK valtiosihteeri Risto Volanen 1602 2006)

Kuntakehitys- ja tutkimusyksikön päällikkö, dosentti Kaija Majoinen kansalaisvaikuttamisen ohjelmajohtajan (A 32) virkasuhteeseen 1.8.2003-31.3.2007, kuitenkin enintään pääministeri Anneli Jäätteenmäen hallituksen toimikauden ajaksi. (OM kansliapäällikkö Kirsti Rissanen 1606 7502)

Oikeustieteen kandidaatti Raimo Johannes Luoma yrittäjyyden politiikkaohjelman ohjelmajohtajan (A 32) määräaikaiseen virkasuhteeseen 6.6.2003 lukien, kuitenkin enintään pääministeri Anneli Jäätteenmäen hallituksen toimikauden ajaksi. (KTM kansliapäällikkö Erkki Virtanen 1606 3502)

Hallintotieteiden maisteri Olli Kerola sosiaali- ja terveysministeriön perhe- ja sosiaaliosaston apulaisosastopäällikön (A 29) virkaan 1.8.2003 lukien. (STM kansliapäällikkö Markku Lehto 1607 3763)

Ylijohtaja Harri Skog työministeriön työllisyysohjelman ohjelmajohtajan (A 32) määräaikaiseen virkasuhteeseen 9.6.2003 lukien toistaiseksi, kuitenkin enintään pääministeri Anneli Jäätteenmäen hallituksen toimikauden ajaksi. (TM kansliapäällikkö Markku Wallin 1604 8010)

RAHA-ASIAT

Valtioneuvoston raha-asiainvaliokunta puolsi istunnossaan 5.6.2003 seuraavia asioita:

Puolustushallinnon kiinteistöhallintouudistuksen seurannan neuvottelukunnan asettaminen 31.12.2006 päättyväksi toimikaudeksi. Kokoonpano: puheenjohtaja: kansliapäällikkö Matti Ahola puolustusministeriö; varapuheenjohtaja: ylijohtaja Eero Lavonen puolustusministeriö (varalla puolustusasiainneuvos Helena Partanen puolustusministeriö); jäsenet (varajäsenet suluissa): kansanedustaja Kauko Juhantalo (kansanedustaja Mikko Immonen), kansanedustaja Olli Nepponen (kansanedustaja Christina Gestrin), kansanedustaja Reijo Laitinen (kansanedustaja Anni Sinnemäki), neuvotteleva virkamies Kirsti Vallinheimo valtiovarainministeriö (lainsäädäntöneuvos Hannu Taipale valtiovarainministeriö), hallitusneuvos Kaisa Leena Välipirtti liikenne- ja viestintäministeriö (yli-insinööri Mikko Ojajärvi liikenne- ja viestintäministeriö), metsäneuvos Liisa Saarenmaa maa- ja metsätalousministeriö (ylitarkastaja Ville Schildt maa- ja metsätalousministeriö), kenraalimajuri Jouko Oittinen pääesikunta (prikaatikenraali Hannu Luotola pääesikunta), johtaja Jari Panhelainen Senaatti-kiinteistöt (toimitusjohtaja Aulis Kohvakka Senaatti-kiinteistöt), yksikön päällikkö Ritva Touré Puolustushallinnon rakennuslaitos (johtaja Jyrki Ipatti Puolustushallinnon rakennuslaitos), pääluottamusmies Markku Toivanen Valtion ja erityispalvelujen ammattiliitto VAL ry (hallituksen jäsen Pirkko Nisonen Maanpuolustuksen Teknisten Toimihenkilöiden Liitto ry) ja puheenjohtaja Marja-Leena Karekivi Maanpuolustuksen Henkilökuntaliitto MPHL ry (puheenjohtaja Pekka Kouri Upseeriliitto ry). (PLM vanhempi hallitussihteeri Jouko Okko 1608 8213

HALLITUKSEN NEUVOTTELUT

ULKO- JA TURVALLISUUSPOLIITTINEN VALIOKUNTA 6.6.2003

EU-operaatio Kongossa

Suomi hyväksyy EU-operaation Kongon demokraattisessa tasavallassa. Suomi ei ole lähettämässä joukkoja alueelle, mutta osallistuu EU:n yhteisen toiminnan kustannuksiin.

Tasavallan presidentti ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta sekä hallituksen EU-ministerivaliokunta käsittelivät perjantaina 6. kesäkuuta EU:n sotilaallista kriisinhallintaoperaatiota Kongon demokraattisessa tasavallassa.

YK esitti pyynnön toukokuussa EU:lle lähteä turvaamaan Kongon Iturin maakunnassa olevaa Bunian kaupunkia, jossa turvallisuustilanne on erittäin kriittinen. Viime aikoihin asti jatkuneet väkivallanteot ovat vaarantaneet myös rauhanprosessin. Maassa vuodesta 1999 toiminut YK:n MONUCin tarkkailijaryhmä tarvitsee tukea ennen 15. elokuuta tulevaa joukkotäydennystä ja operaation vahvistamista.

Kysymyksessä on ensimmäinen Euroopan ulkopuolelle perustettava EU:n kriisinhallintaoperaatio. EU johtaa ja suunnittelee operaation. Ranska toimii operaation johto- eli ns. kehysvaltiona ja luovuttaa operaatiolle komentajan sekä puolet operaatioon osallistuvista n. 1 400 rauhanturvaajasta. Myös Belgia, Iso-Britannia, Saksa ja Ruotsi ovat lähettämässä joukkoja ja/tai lentokalustoa. Mm. Etelä-Afrikka, Brasilia, Kanada ja Bangladesh suunnittelevat osallistumista operaatioon EU:n ulkopuolisina maina.

Lisätietoja antaa osastopäällikkö Markus Lyra, p. (09) 1605 5032 ulkoasiainministeriöstä.

LUOVUTETUT MIETINNÖT

Itä-Lappi-työryhmä luovutti loppuraporttinsa 4.6.2003 alue- ja kuntaministeri Hannes Manniselle. Osaamisen ja tietoyhteiskunnan kannalta keskeisten rakenteiden ja valmiuksien kehittäminen ovat Itä-Lapin kehittämisessä keskeisiä painopisteitä. Itä-Lapissa on valmisteltu useita osaamiseen ja tietoverkkojen kehittämiseen ja hyödyntämiseen liittyviä esityksiä, jotka toteutuessaan vahvistavat alueen kehittämisedellytyksiä. Osaamisen lisääminen ja siihen liittyvät palvelut edellyttävät tietoverkkojen toimivuutta. Työryhmä esittää selvitettäväksi, voitaisiinko Itä-Lapin tietoverkon kehittäminen ottaa pilottihankkeeksi kun rakennetaan suomalaista tietoyhteiskuntaa. Alueen rahoituskelpoisten investointi- ja kehittämishankkeiden sekä työllistämiseen käytettävän rahoituksen riittävyys tulisi turvata. Selvitettäväksi esitetään myös seudullisen kehittämisrahaston tai -yhtiön perustamismahdollisuuksia erityisesti yritysten toimintaympäristöä koskevien hankkeiden rahoitusmahdollisuuksien lisäämiseksi. Matkailun ja tuotannollisen toiminnan kehittäminen sekä alueen resurssien hyödyntäminen ovat avainasemassa. Myös Venäjä-yhteistyön edistäminen ja yhteistyötä tukevan infrastruktuurin parantaminen ovat Itä-Lapin kehittämisessä keskeisiä painopisteitä. Työryhmän loppuraportti löytyy sisäasiainministeriön verkkosivuilta osoitteesta www.intermin.fi/julkaisu/italappi. Lisätietoja antaa ylijohtaja Cay Sevón, p. (09) 1604 2831 sisäasiainministeriöstä.

Valtioneuvoston turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon 2001 toimeenpanoa ohjaava työryhmä luovutti väliraporttinsa 27.5.2003 puolustusministeri Matti Vanhaselle. Väliraportissa selvitetään organisaatiomuutosten toimeenpanotilanne sekä paikallisten työryhmien toiminnan eteneminen. Siihen on myös kirjattu joitakin työryhmän kehittämisehdotuksia. Täytäntöönpanon keskeisenä periaatteena on ollut irtisanomisten määrän minimointi kaikin käytettävissä olevin henkilöstöpoliittisin keinoin. Tässä on onnistuttu erittäin hyvin. Myös toimeenpano yhdyskunta- ja ympäristöpoliittisten toimintojen osalta on edennyt suunnitelmien mukaisesti. Ympäristöselvitykset puolustusvoimien luovuttamilla alueilla on käynnistetty. Yhteistyötä on tehty erityisesti asianomaisten kuntien, metsähallituksen ja Senaatti-Kiinteistöjen kanssa. Paikallisella tasolla täytäntöönpano on edennyt kymmenessä eri kohteessa. Joitakin toimipaikkoja on lakkautettu ja toisia puolestaan siirretty. Lisätietoja antavat kehittämisjohtaja Hannu Vuorinen, p. (09) 1608 8173 ja viestintäjohtaja Jyrki Iivonen, p. (09) 1608 8200 puolustusministeriöstä.

Vapaakappalelain uudistamista pohtinut työryhmä luovutti muistionsa 3.6.2003 opetusministeriölle. Työryhmä esittää, että valtio ottaisi vastuun myös avoimissa tietoverkoissa olevan kotimaisen aineiston sekä radio- ja televisio-ohjelmien arkistoinnista. Avoimissa tietoverkoissa vapaasti saatavilla olevan verkkoaineiston tallentamisesta vastaisi Helsingin yliopiston kirjasto ja televisio- sekä radio-ohjelmista Suomen elokuva-arkisto. Tämän lisäksi tietyt, kotimaisten tuottajien valmistamat televisio- ja radio-ohjelmien alkuperäisaineistot tulisi tallettaa elokuva-arkistoon. Arkistoinnista voisi tietyin edellytyksin vastata myös tuottaja itse. Muilta osin kotimaisten elokuvien tallettaminen sekä vapaakappalekirjastojen lukumäärä (kuusi) säilyisivät nykyisellään. Uusi laki sisältäisi säännökset mm. luovutettavaa aineistoa koskevista teknisistä vaatimuksista, teknisin suojakeinoin suojatusta aineistosta, aineistoa koskevien tietojen, ohjeiden ja välineiden luovuttamisesta ja aineiston säilyttämisestä ja poistamisesta kokoelmista sekä luovutusvelvollisuutta koskevien helpotusten myöntämisestä. Lain tavoitteena on kansallisen kulttuurin kattava säilyttäminen tutkimuksen ja muiden tarvitsijoiden käyttöön. Työryhmämuistio löytyy opetusministeriön verkkosivuilta osoitteesta http://www.minedu.fi/julkaisut/tiede/2003/tr14/tr14.pdf. Lisätietoja antavat työryhmän sihteerit kulttuuriasiainneuvos Veikko Kunnas, p. (09) 1607 7488 sekä ylitarkastaja Anne Luoto-Halvari, p (09) 1607 7237 opetusministeriöstä.

Neljännen televisioverkon käyttöönottoa selvittänyt työryhmä luovutti mietintönsä 3.6.2003 liikenne- ja viestintäministeri Leena Luhtaselle. Neljäs digitaalinen televisioverkko aiotaan varata matkaviestimillä vastaanotettaville palveluille, joita voisivat olla esimerkiksi uudentyyppiset ajankohtais- ja uutispalvelut, tietoyhteiskuntapalvelut, videot sekä televisio-ohjelmat. Neljännen televisioverkon palvelut perustuisivat tekniikkaan, joka yhdistää digitaaliset matkaviestinverkot, televisioverkot, Internetin ja vastaanoton matkaviestimillä. Verkko olisi yksisuuntainen ja siinä jaeltaisiin erilaisia sisältöjä yhdestä lähetyspisteestä monelle vastaanottajalle. Saman palvelun jakeleminen usealle vastaanottajalle on digitaalisessa televisioverkossa halvempaa kuin matkaviestinverkossa. Paluukanavana toimisi matkaviestinverkko. Verkon esikaupallinen kokeilu aloitettaisiin ensin osassa pääkaupunkiseutua. Kokeiluvaiheen jälkeen liikenne- ja viestintäministeriö julistaisi varsinaisen verkkoluvan haettavaksi. Raportti löytyy liikenne- ja viestintäministeriön verkkosivuilta osoitteesta http://www.mintc.fi/www/sivut/dokumentit/julkaisu/julkaisusarja/2003/jua2503.htm. Lisätietoja antavat viestintäneuvos Antti Kohtala, p. (09) 1602 8392 sekä neuvotteleva virkamies Mikael Nyberg, p. (09) 1602 8609 liikenne- ja viestintäministeriöstä.

Energiamarkkinoiden verkkotoiminnan valvontaa uudistavan työryhmä luovutti väliraporttinsa 26.5.2003 kauppa- ja teollisuusministeriölle. EU:n tulevat sähkö- ja maakaasumarkkinadirektiivit muuttavat sähkö- ja maakaasuverkkotoiminnan valvontaa ensi vuoden kuluessa. Uudessa valvontamallissa Energiamarkkinavirasto seuraisi kaikkien verkonhaltijoiden hinnoittelun kohtuullisuutta. Tarkoitus on lisäksi, että uuteen valvontamalliin sisältyy 3-5 vuoden mittainen valvontajakso, jonka aikana verkonhaltijan keräämät tuotot lasketaan yhteen. Koko valvontajaksoa tarkasteltaessa hinnoittelun tulee olla kohtuullista. Valvontajakson alussa Energiamarkkinavirasto vahvistaa jakson aikana noudatettavat periaatteet kunkin yhtiön osalta etukäteen. Uudessa mallissa Energiamarkkinaviraston päätökset ovat heti sitovia muutoksenhausta huolimatta. Ehdotetun valvontajakson avulla halutaan poistaa eräitä nykyiseen valvontamalliin liittyviä ongelmia. Uusi malli mm. velvoittaa automaattisesti palauttamaan maksuja, mikäli niitä on kerätty liikaa. Väliraportti löytyy kauppa- ja teollisuusministeriön verkkosivuilta osoitteesta http://www.ktm.fi/ajankohtaista/ark2003/eos0206sahkokaasu_valirap.pdf. Lisätietoja antavat työryhmän puheenjohtaja Arto Lepistö, p. (09) 1606 4808 sekä työryhmän sihteeri Arto Rajala, p. (09) 1606 4828 kauppa- ja teollisuusministeriöstä.

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.