Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

Valtioneuvoston viikko 21/2003

TASAVALLAN PRESIDENTTI

HALLITUKSEN ESITYKSET

Tasavallan presidentti antoi 23.5.2003 eduskunnalle seuraavat hallituksen esitykset:

Esitys (HE 4/2003 vp) Yhdistyneiden Kansakuntien ja Suomen välillä voimavarojen antamisesta Yhdistyneiden Kansakuntien operaatioon Etiopiassa ja Eritreassa (UNMEE) tehdyn yhteistyöpöytäkirjan hyväksymisestä ja laiksi sen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta. Yhteistyöpöytäkirjalla sovitaan Yhdistyneiden Kansakuntien ja Suomen välillä hallinnollisista, logistisista ja taloudellisista ehdoista, jotka sääntelevät suomalaisen henkilöstön, varusteiden ja palveluiden luovuttamista YK:n operaatioon Etiopiassa ja Eritreassa (UNMEE). (UM lainsäädäntöneuvos Päivi Kaukoranta 1605 5715)

Esitys (HE 5/2003 vp) laeiksi ampuma-aselain, rikoslain 44 luvun 11 §:n sekä poliisilain 23 §:n muuttamisesta. Ampuma-aselain, rikoslain ja poliisilain muutoksilla säädetään järjestely, jossa kansalaisten hallussa olevat luvattomat ampuma-aseet, aseen osat, patruunat ja erityisen vaaralliset ammukset sekä räjähteet voi luovuttaa poliisille ilman rangaistusuhkaa. Luvattomille ampuma-aseille voi omistaja hakea myös hallussapitolupaa tai hän voi luovuttaa aseet poliisin kautta niiden hankkimiseen luvan saaneelle taikka deaktivoida aseet. Muussa tapauksessa aseet myydään omistajan lukuun poliisin julkisella huutokaupalla. Edellytyksenä on, ettei asetta ole käytetty muun rikoksen kuin luvattoman hallussapidon tekemiseen. (SM lainsäädäntöneuvos Pertti Normia 1604 2883)

Esitys (HE 6/2003 vp) laiksi asevelvollisuuslain 28 §:n muuttamisesta Asevelvollisuuslakia muutetaan siten, että varusmiespalvelusta suorittava asevelvollinen voi uskonnolliseen yhdyskuntaan kuulumisesta riippumatta valintansa mukaan joko vannoa sotilasvalan tai antaa sotilasvakuutuksen. Tällöin myös ne asevelvolliset, jotka eivät kuulu mihinkään uskonnolliseen yhdyskuntaan, voivat halutessaan vannoa sotilasvalan sotilasvakuutuksen antamisen sijasta. Valaa koskeva asevelvollisuuslain 28 § saatetaan vastaamaan uuden uskonnonvapauslain valaa ja vakuutusta koskevaa sääntelyä. Laki on tarkoitettu voimaan 1.8.2003. (PLM vanhempi hallitussihteeri Minnamaria Nurminen 1608 8202)

Esitys (HE 7/2003 vp) vuoden 2003 lisätalousarvioksi. Tuloarvioiden nettovähennys on 151 miljoonaa euroa. Määrärahojen lisäyksiä on nettomääräisesti 365 miljoonaa euroa. Valtion nettolainanottoa lisätään 516 miljoonaa euroa. Vakaan talouskehityksen edellytysten turvaamiseksi verotusta kevennetään vuositasolla 295 miljoonalla eurolla ja työllisyys-, koulutus- ja investointimäärärahoja lisätään. Verotuloarvioita alennetaan nettomääräisesti 387 miljoonalla eurolla. Muiden tulojen arvio kasvaa 237 miljoonalla euroa. Osinkotulojen arvio nousee 209 miljoonaa euroa ja Euroopan aluekehitysrahastosta saatavien tulojen arvio 27 miljoonaa euroa. Suomen Pankin voiton tuloutuksen arvioidaan toteutuvan 18 miljoonaa euroa talousarvion tuloarviota alempana. Työvoimapoliittisten toimenpiteiden määrärahoja lisätään yhteensä (nettomääräisesti) 23 miljoonaa euroa. Rataverkon korvausinvestointeihin tehdään 33 miljoonan euron lisäys ja tieverkon perustienpitoon ja kehittämiseen 7 miljoonan euron lisäys. Tutkimus- ja tuotekehitykseen tulee 10 miljoonaan euron lisäys ja myöntämisvaltuuksiin 13 miljoonan euron lisäys. Puuntuotannon kestävyyden turvaamistöihin tehdään 9 miljoonaan euron lisäys. Kansallispuistojen palveluvarustukseen ja ympäristötöihin tulee 3 miljoonan euron sekä Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden edistämiseen 3 miljoonan euron lisäys. Asuntolainojen valtiontakausvastuuta korotetaan 100 miljoonalla eurolla, jolla turvataan omistusasuntojen rakentamisen edellytyksiä. Kun takaus on yleensä 20 prosenttia lainasta, valtuuden korotus vastaa noin 500 miljoonan euron lainasummaa. Finnvera Oyj:n alueellisen korkotuen piirissä olevien lainojen myöntämisvaltuutta korotetaan 4 miljoonaa euroa ja erityiskorkotuen piirissä olevien lainojen valtuutta 4 miljoonaa euroa. Kansallisen alkoholiohjelman toimeenpanon tehostamiseen sekä tartuntatautien hoitovalmiuksien edistämiseen sisältäen SARS-epidemian hoitoon varautumisen tehdään määrärahalisäyksiä. (VM budjettipäällikkö Tuomas Sukselainen 1603 3105)

Esitys (HE 8/2003 vp) laeiksi vesi- ja ilma-alusten muonitusta koskevien eräiden säännösten muuttamisesta. Valmisteverotuslakiin, tullilakiin ja Ahvenanmaan maakuntaa koskevista poikkeuksista annettuun lakiin tehdään eräitä ammattimaisessa kansainvälisessä liikenteessä olevien vesi- ja ilma-alusten muonitusta koskevia muutoksia. Nykyistä verotuskäytäntöä tarkistetaan niin, että vesi- ja ilma-alukseen verottomaan käyttötarkoitukseen siirrettyjen tuotteiden hävikkiin sovelletaan samoja verottomuuden edellytyksiä kuin väliaikaisessa valmisteverottomuusjärjestelmässä tapahtuvaan hävikkiin. Vesi- ja ilma-alusten muonitusta koskevia menettely- ja valvontasäännöksiä täsmennetään ja täydennetään sellaisten tavaroiden toimitusten osalta, joihin sovelletaan muonitustarvikkeiden tullittomuutta ja verottomuutta koskevia säännöksiä. Lisäksi valmisteverotuslakiin tehdään eräitä teknisiä muutoksia. (VM hallitusneuvos Irmeli Virtaranta 1603 3065)

Esitys (HE 9/2003 vp) rataverolaiksi. Rataverolain perusteella rautatieyrityksiltä kannetaan valtion rataverkon käytöstä rataveroa valtiolle. Ratavero ei lisää rautatieliikenteen kustannuksia, koska sen määrä vastaa rautatieyrityksiltä aiemmin kannettua ratamaksun haitta- ja lisämaksua. Ratavero on henkilöliikenteessä 0,01 senttiä bruttotonnikilometriltä ja 0,05 senttiä sähkövetoisessa tavaraliikenteessä. Dieselvetoisessa tavaraliikenteessä veron määrä on 0,1 senttiä bruttotonnikilometriltä. Bruttotonnikilometrillä tarkoitetaan junan kokonaispainoa kerrottuna junan kulkemien kilometrien määrällä. Veron määrä on johdettu henkilö- ja tavaraliikenteen ympäristökustannusten suuruuden ja liikennelajin maksukyvyn perusteella. Dieselvetoisen tavaraliikenteen korkeampi vero perustuu sen korkeampiin ympäristökustannuksiin verrattuna sähkövetoiseen liikenteeseen. Verotuksen toimittamisesta ja valvonnasta huolehtii Ratahallintokeskus, joka toimii muutenkin rautatieviranomaisena ja rautatieliikenteeltä kannettavien maksujen kantajana. Verotusmenettely vastaa pääpiirteissään muita oma-aloitteisesti ilmoitettavissa verolajeissa noudatettuja menettelyjä. Verovelvollinen ilmoittaa kalenterikuukaudessa tekemän suoritteen verottajalle, joka määrää tällä perusteella veron maksuun kuukausittain. Lakiin sisältyvät normaalit verotuksen toimittamisen ja valvonnan kannalta tarpeelliset säännökset. Muutosta Ratahallintokeskuksen päätökseen haetaan Helsingin hallintooikeudelta. (VM neuvotteleva virkamies Leo Parkkonen 1603 3148)

Esitys (HE 10/2003 vp) laeiksi tuloverolain 105 a §:n ja vuoden 2003 veroasteikkolain 2 §:n muuttamisesta. Tuloverolakia muutetaan siten, että kunnallisverotuksen ansiotulovähennyksen kertymäprosentteja ja enimmäismäärää korotetaan. Vuoden 2003 veroasteikkolain progressiivisen tuloveroasteikon marginaaliprosentteja alennetaan kaikissa tuloluokissa puolella prosenttiyksiköllä. (VM ylitarkastaja Panu Pykönen 1603 3154)

Esitys (HE 11/2003 vp) laiksi kirkkolain muuttamisesta. Kirkkoneuvoston, seurakuntaneuvoston ja yhteisen kirkkoneuvoston varapuheenjohtajan toimimisesta kokouksen puheenjohtajana voidaan säätää kirkkojärjestyksessä. Espoon hiippakunnan perustamisen vuoksi muutetaan kirkkolain säännös kirkkohallituksen kokoonpanosta. (OPM vanhempi hallitussihteeri Tuula Lybeck 1607 7322)

Esitys (HE 12/2003 vp) laiksi kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain muuttamisesta. Valtioneuvosto teki 23.10.2002 periaatepäätöksen toimintaohjelmasta Etelä-Suomen, Oulun läänin länsiosan ja Lapin läänin lounaisosan metsien monimuotoisuuden turvaamiseksi. Eräät toimintaohjelmassa tarkoitetut toimenpiteet perustuvat osittain tai kokonaan uusiin keinoihin, joiden tarkoituksenmukaisuuden arviointi vaatii pilottihankkeiden tai esiselvitysten käynnistämistä. Kestävän metsätalouden rahoituksesta annettuun lakiin lisätään uusi 19 a §, jossa säädetään sellaisista periaatepäätöksessä tarkoitetuista kokeiluhankkeista, jotka liittyvät tarkoituksenmukaisella tavalla lain lähtökohtiin. Tällöin kyseeseen tulevat lähinnä periaatepäätöksen 4. kohdassa (luonnonarvokauppa) ja osin 8. kohdassa (metsäluonnon monimuotoisuuden yhteistoimintaverkosto) tarkoitetut kokeiluhankkeet. (MMM apulaisosastopäällikkö Pentti Lähteenoja 1605 3351)

Esitys (HE 13/2003 vp) laiksi viestintämarkkinalain muuttamisesta Viestintämarkkinalakiin lisätään viestintämarkkinamaksua ja teleurakointimaksua koskevat säännökset. (LVM neuvotteleva virkamies Asta Virtaniemi 1602 8464)

Esitys (HE 14/2003 vp) laiksi kaksikäyttötuotteiden vientivalvonnasta annetun lain muuttamisesta. Kaksikäyttötuotteiden vientivalvonnan viranomaisvastuu siirretään kauppa- ja teollisuusministeriöltä ulkoasiainministeriölle. Muutos on osa laajempaa valtionhallinnon uudelleenorganisointia, jossa kauppapoliittiset toiminnat keskitetään ulkoasiainministeriöön. Laki on tarkoitettu voimaan 1.7.2003. (KTM neuvotteleva virkamies Tuula Kulovesi 1606 2082

Esitys (HE 15/2003 vp) laiksi maatalousyrittäjien lomituspalvelulain 26 ja 28 §:n muuttamisesta. Maatalousyrittäjien lomituspalvelulakia muutetaan niin, että siinä otetaan huomioon kunnalliseen yleiseen virka- ja työehtosopimukseen tehdyt rakenteelliset muutokset. Muutokset koskevat maksullisesta lomittaja-avusta perittäviä maksuja ja itse lomituksensa järjestäville maatalousyrittäjille lomitusten järjestämisestä maksettavia korvauksia. Lakia on tarkoitus soveltaa itse järjestetystä lomituksesta maksettaviin korvauksiin taannehtivasti 1.3.2003. (STM vanhempi hallitussihteeri Riitta Kuusisto 1607 4360)

Esitys (HE 16/2003 vp) laiksi valtion korvauksesta eräille Neuvostoliiton partisaani-iskujen kohteeksi joutuneille henkilöille. Laki valtion korvauksesta eräille Neuvostoliiton partisaani-iskujen kohteeksi joutuneille henkilöille säädetään. Lain perusteella voidaan myöntää kertaluonteinen korvaus sairauden johdosta eräille vuosina 1939-1945 Neuvostoliiton partisaaniosastojen tai muiden vastaavien aseellisten erikoisjoukkojen hyökkäyksen kohteeksi joutuneille henkilöille, jos sairauden syntyminen todennäköisillä syillä liittyy mainitun hyökkäyksen aiheuttamaan poikkeukselliseen järkytykseen. Korvaus maksetaan tasasummana ja sen suuruus on 1 500 euroa. Laki on tarkoitettu voimaan 1.9.2003. Esitys liittyy valtion vuoden 2003 kevään lisätalousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä. Laki on tarkoitettu voimaan 1.9.2003. (STM hallitussihteeri Anne-Marie Brisson 1607 4355)

Esitys (HE 17/2003 vp) laiksi kansaneläkelaitoksen järjestämästä kuntoutuksesta annetun lain 3 §:n muuttamisesta. Kansaneläkelaitoksen järjestämästä kuntoutuksesta annettua lakia muutetaan siten, että Kansaneläkelaitoksen järjestämää kuntoutusta saavat myös ne alle 65-vuotiaat eläkkeensaajien korotettua tai erityishoitotukea saavat vanhuuseläkkeelle siirtyneet vaikeavammaiset, jotka eivät saa työkyvyttömyyseläkettä. Kansaneläkelaitoksen järjestämää vaikeavammaisten lääkinnällistä kuntoutusta saavista henkilöistä osa saa työeläkelakien mukaista vanhuuseläkettä alle 65 vuotiaana. Jos he eivät tällöin enää saa työkyvyttömyyseläkettä minkään ansioeläkelain tai kansaneläkelain nojalla, päättyy heidän oikeutensa saada vaikeavammaisten lääkinnällistä kuntoutusta. Alle 65-vuotiaat eläkkeensaajien korotettua tai erityishoitotukea saavat vaikeavammaiset, jotka eivät saa työkyvyttömyyseläkettä, tulevat oikeutetuiksi Kansaneläkelaitoksen järjestämään kuntoutukseen siihen saakka kunnes vaikeavammainen henkilö saavuttaa kansaneläkelain mukaisen vanhuuseläkeiän. Muutos lisää vaikeavammaisten yhdenvertaisuutta Kansaneläkelaitoksen järjestämän kuntoutuksen saamisen suhteen. Esitys liittyy vuoden 2003 lisätalousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä. Laki on tarkoitettu voimaan 1.8.2003. (STM hallitussihteeri Minna Levander 1607 3868)

EDUSKUNNAN VASTAUKSET

Tasavallan presidentti vahvisti 23.5.2003 seuraavat lait:

Laki oikeudenkäymiskaaren muuttamisesta, laki oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 2 luvun 4 §:n ja 8 luvun 13 §:n muuttamisesta, laki hovioikeuslain 9 §:n muuttamisesta ja laki rangaistusten täytäntöönpanosta annetun lain 6 luvun kumoamisesta (HE 91/2002 vp ja HE 83/2001 vp). Oikeudenkäymiskaaren muutoksenhakua käräjäoikeudesta hovioikeuteen ja valitusasian käsittelyä hovioikeudessa koskevia säännöksiä muutetaan. Lisäksi muutetaan näihin liittyviä oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain, hovioikeuslain ja rangaistusten täytäntöönpanosta annetun lain säännöksiä. Hovioikeusmenettelyä kehitetään yleinen rajoittamaton muutoksenhakuoikeus säilyttäen. Valitukset käsitellään siinä laajuudessa kuin oikeussuojatarpeet edellyttävät. Jos hovioikeus yksimielisesti toteaa, että valitus ei voi menestyä, valitusta ei oteta enempään tutkintaan. Muut valitukset tutkitaan täydellisessä hovioikeusmenettelyssä, kirjallisessa tai suullisessa niin kuin nykyisinkin. Muutoksenhakumahdollisuutta avarretaan tekemällä ns. vastamuutoksenhaku mahdolliseksi. Uudistuksella turvataan, että hovioikeuksien ratkaisutoiminta keskittyy ylioikeustutkintaa tarvitseviin asioihin. Lait tulevat voimaan 1.10.2003. (OM lainsäädäntöneuvos Iiro Liukkonen 1606 7653)

Viestintämarkkinalaki, laki televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain muuttamisesta, laki valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain muuttamisesta, laki Yleisradio Oy:stä annetun lain muuttamisesta, laki viestintähallinnosta annetun lain 2 §:n muuttamisesta, laki tekijänoikeuslain 25 i §:n muuttamisesta, laki radiolain muuttamisesta, laki kilpailunrajoituksista annetun lain muuttamisesta, laki yksityisyyden suojasta televiestinnässä ja teletoiminnan tietoturvasta annetun lain muuttamisesta, laki meripelastuslain 16 §:n muuttamisesta, laki hätäkeskuslain 8 §:n muuttamisesta ja laki pelastustoimilain 43 §:n muuttamisesta (HE 112/2002 vp). Laeilla pannaan täytäntöön Euroopan yhteisön uudet sähköisen viestinnän direktiivit sekä saatetaan viestintämarkkinoita koskeva lainsäädäntö uuden perustuslain edellyttämälle tasolle. Uuden viestintämarkkinalain mukaan teleyrityksiin kohdistuvat velvoitteet koskevat pääasiassa vain teleyrityksiä, joilla on huomattava markkinavoima. Velvollisuuksien perusteista säädetään laissa. Käyttäjillä on oikeus tiettyihin yleispalveluihin, kuten oikeus vaatia liittymää yleiseen puhelinverkkoon. Käyttäjä saa oikeuden säilyttää puhelinnumeronsa myös matkaviestinpalvelun tarjoajaa vaihtaessaan. Kaapelitelevisioverkoissa toimivien teleyrityksien maksuton siirtovelvoite kohdistuu Yleisradio Oy:n ohjelmistoihin oheis- ja lisäpalveluineen sekä kaupallisten toimijoiden valtakunnallisiin kanaviin ja niihin liittyviin palveluihin. Televisio- ja radiotoiminnasta annettua lakia muutetaan siten, että Viestintävirasto myöntää ohjelmistoluvat lyhytkestoiseen ja pienimuotoiseen digitaaliseen televisio- ja radiotoimintaan. Yleisradio Oy:stä annettua lakia muutetaan siten, että Yleisradio Oy:n toiminnasta annetaan vuosittain kaksi uutta kertomusta. Radiolakia muutetaan siten, että telepäätelaitteiden markkinoille saattamisesta ja kaupan pitämisestä sekä telepäätelaitteiden aiheuttamien häiriöiden selvittämisestä säädetään radiolaissa. Lait tulevat voimaan 25.7.2003. Eduskunnan lausumat; 1) Eduskunta edellyttää, että tietoyhteiskuntakehityksen mahdollistamien uusien palvelujen tuotannon edistämiseksi hallitus selvittää ensi tilassa tarvittavat lisätoimet digitaaliseen televisiotoimintaan siirtymisen nopeuttamiseksi. 2) Eduskunta edellyttää, että hallitus selvittää mahdollisuudet rajoittaa matkapuhelinverkon uusien tarpeettomien mastojen rakentamista, jos läheisyydessä on vapaata tai varaamatonta käyttötilaa omaavia mastoja, ja että hallitus ryhtyy selvityksen mukaisiin toimenpiteisiin. (LVM ylijohtaja Harri Pursiainen 1602 8389)

TASAVALLAN PRESIDENTIN ASETUKSET

Tasavallan presidentti antoi 23.5.2003 seuraavat asetukset:

Tasavallan presidentin asetus Suomen ja Perun välillä ympäristöhankkeen II vaiheesta tehdyn yhteistyösopimuksen voimaansaattamisesta. Suomen tasavallan hallituksen ja Perun tasavallan hallituksen välinen ympäristöhankkeen II vaiheesta tehty sopimus on voimassa 21.5.2003 lähtien. Hankkeen tarkoitus on neuvonnan, tutkimuksen ja tiedonvälityksen avulla säilyttää luonnon monimuotoisuutta Perun Amazonian alueella. Asetus tulee voimaan 28.5.2003. (UM lähetystöneuvos Anne Lammila 1605 6360)

Tasavallan presidentin asetus Ruotsin kuningaskunnan kanssa toimenpiteistä televisiolähetysten vastaanottamisen parantamiseksi tehdyn sopimuksen muutoksen voimaansaattamisesta. Ruotsin kuningaskunnan hallituksen ja Suomen tasavallan hallituksen välillä toimenpiteistä televisiolähetysten vastaanottamisen parantamiseksi (SopS 53/1965) solmitun sopimuksen muuttamisesta noottienvaihdolla tehty sopimus on voimassa 19.4.2003 lähtien. Asetus tulee voimaan 28.5.2003. (LVM neuvotteleva virkamies Maaret Suomi 1602 8150)

KANSAINVÄLISET ASIAT

Tasavallan presidentti päätti 23.5.2003 seuraavat kansainväliset asiat:

Tasavallan presidentti päätti, että Suomi liittyy tarkkailijajäseneksi Karibian maiden liittoon (Association of Caribbean States, ACS). Vuonna 1994 perustettu Karibian maiden liitto (Association of Caribbean States, ACS) on kaikki Karibian meren alueen valtiot kattava yhteistyöjärjestö. Tarkkailijajäsenyys parantaisi Suomen mahdollisuuksia kaupallis-taloudellisten etujen edistämisessä alueella. Se myös vahvistaisi Suomen mahdollisuuksia saada ACS-maiden tuki kansainvälisillä foorumeilla Suomen tärkeiksi katsomille asioille. Jäsenyys nähdään suotavana myös Suomen yleisen näkyvyyden kannalta Karibian meren alueella. ACS:n toiminnan prioriteeteiksi on määritelty kaupan kehittäminen ja taloudelliset ulkosuhteet, kuljetukset, luonnonkatastrofeihin valmistautuminen sekä kestävä turismi. Yleissopimus, jolla ACS perustettiin, antaa alueen ulkopuolisille maille mahdollisuuden liittyä tarkkailijajäseneksi. (UM lähetystöneuvos Anne Lammila 1605 6360)

NIMITYSASIAT

Tasavallan presidentti päätti 23.5.2003 seuraavat nimitysasiat:

Pretoriassa olevan suurlähetystön päällikön, suurlähettiläs Kirsti Lintosen sivuakkreditointi Botswanaan, Santiago de Chilessä olevan suurlähetystön päällikön, suurlähettiläs Pekka Korvenheimon sivuakkreditointi Ecuadoriin ja Caracasissa olevan suurlähetystön päällikön, suurlähettiläs Ora Meres-Wuoren sivuakkreditointi Kolumbiaan. (UM henkilöstöjohtaja Ulla Väistö 1605 5401)

Tutkimusprofessori, tekniikan tohtori Kenneth Gösta Holmberg määrätään toimimaan yli-insinöörineuvoksena korkeimmassa hallinto-oikeudessa patenttia, hyödyllisyysmallioikeutta tai integroidun piirin piirimallia koskevien asioiden käsittelyssä 1.8.2003-31.7.2006. (OM kansliapäällikkö Kirsti Rissanen 1606 7502)

Käräjätuomari Arto Tapani Lintunen Tampereen käräjäoikeuden käräjätuomarin virkaan 1.6.2003 lukien. (OM hallitusneuvos Raija Merikalla 1606 7603)

Eversti Jan Olli Laukka puolustusvoimien kenraalin virkaan (A 30) 1.7.2003 lukien ja määrätään samasta ajankohdasta Helsingin sotilasläänin komentajaksi. (PLM hallitusneuvos Pasi Lankinen 1608 8114)

Professori Eero Vuorio Turun yliopiston kansleriksi 1.9.2003 alkavaksi toimikaudeksi. (OPM kansliapäällikkö Markku Linna 1607 7210)

Kansleri Aatto Prihti Helsingin kauppakorkeakoulun kansleriksi 1.8.2003 alkavaksi toimikaudeksi. (OPM kansliapäällikkö Markku Linna 1607 7210)

VALTIONEUVOSTO

VALTIONEUVOSTON ASETUKSET

Valtioneuvosto antoi 22.5.2003 seuraavat asetukset:

Valtioneuvoston asetus EU-asioiden komiteasta. Valtioneuvoston ohjesäännössä ei enää säädetä virkamieskomiteoista, joten EU-asioiden komiteasta tulee säätää erikseen valtioneuvoston asetuksella. EU-asioiden komitea toimii valtioneuvoston kanslian yhteydessä. Komitean tehtävänä on toimia neuvoa-antavana elimenä EU-asioiden yhteensovittamisessa. Komitea käsittelee poliittisesti, taloudellisesti ja oikeudellisesti merkittäviä EU-asioita, useita ministeriöitä koskevia laajakantoisia asioita sekä asioita, joista ei ole päästy yksimielisyyteen komitean alaisissa neuvoa-antavissa jaostoissa. Komitea valmistelee asioita myös EU-ministerivaliokunnan käsittelyä varten. Asetus tulee voimaan 26.5.2003. (VNK EU-sihteeristön apulaispäällikkö Jari Luoto 1602 2182)

Valtioneuvoston asetus konkurssipesien hallinnon valvonnasta annetun asetuksen muuttamisesta. Konkurssiasiamiehen apuna toimivan konkurssiasiain neuvottelukunnan toimialaa laajennetaan koskemaan konkurssiasioiden lisäksi myös yrityksen saneerausmenettelyjä, minkä jälkeen konkurssiasiamiehen ja konkurssiasiain neuvottelukunnan tehtäväalueet vastaavat toisiaan. Asetus tulee voimaan 1.6.2003. (OM hallitusneuvos Mirja Kurkinen 1606 7621)

Valtioneuvoston asetus puolustusministeriöstä. Valtioneuvoston asetus täydentäisi 1.4.2003 voimaan tulleen valtioneuvostosta annetun lain (175/2003) ja 7.4.2003 voimaan tulleen valtioneuvoston ohjesäännön (262/2003) sääntelyjä puolustusministeriön toimialasta, tehtävistä ja organisaatiosta sekä asioiden käsittelystä. Lisäksi asetuksessa säädetään virkojen kelpoisuusvaatimuksista, arvonimistä, henkilökunnan nimittämisestä ja ottamisesta, upseerina palvelevan oikeuksista ja velvollisuuksista sekä oikeudesta päätösvallan pidättämiseen. Asetus vastaa asiasisällöltään pääosin voimassa olevaa puolustusministeriöstä annettua valtioneuvoston asetusta. Asetuksella kumotaan puolustusministeriöstä annettu valtioneuvoston asetus (1368/2001) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen. Asetus tulee voimaan 1.6.2003. (PLM hallitusneuvos Seppo Kipinoinen 1608 8109)

Valtioneuvoston asetus opetusministeriöstä. Opetusministeriöstä annettuun asetukseen tehdään valtioneuvostolain ja valtioneuvoston ohjesäännön uudistamisen edellyttämät muutokset. Asetukseen lisätään säännökset ministeriön tehtävistä ja asioiden ratkaisemisesta ilman esittelyä. Organisaatiota koskevia säännöksiä samoin kuin kelpoisuusvaatimuksia tarkennetaan. Teknisesti annetaan kokonaan uusi asetus. Asetuksella kumotaan opetusministeriöstä annettu asetus (162/1997) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen. Asetus tulee voimaan 1.6.2003. (OPM kansliapäällikkö Markku Linna 1607 7210)

Valtioneuvoston asetus poronhoitovuodelta 2003/2004 maksettavasta eläinkohtaisesta tuesta. Poroeläintuen tukiperusteiden vahvistaminen poronhoitovuodelle 2003/2004. Tuen määrä on 20 euroa eloporoa kohti. Perusteet ovat pääosin teknisesti samankaltaiset kuin poronhoitovuonna 2002/2003. Tuen saamisen edellytyksenä on edelleen, että ruokakuntaan kuuluvat henkilöt omistavat poronhoitovuoden päättyessä yhteensä vähintään 70 eloporoa. Asetus tulee voimaan 28.5.2003. (MMM hallitussihteeri Kirsi Taipale 1605 4277)

Valtioneuvoston asetus luonnonhaittakorvauksesta ja maatalouden ympäristötuesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta. Asetusmuutoksella tehdään teknisluonteisia tarkennuksia, jotka liittyvät ympäristötuen kansallista toimeenpanoa koskevan käytännön selkiinnyttämiseen ja parantamiseen. Samassa yhteydessä siirretään aiemmin maa- ja metsätalousministeriön asetuksissa olleet tietyt asiakokonaisuudet valtioneuvoston asetustasolle. Maa- ja metsätalousministeriön asetuksista kumotaan samanaikaisesti valtioneuvoston asetukseen siirrettävät säännökset. Asetus tulee voimaan 28.5.2003. (MMM ylitarkastaja Tiina Malm 1605 4220)

Valtioneuvoston asetus liikenne- ja viestintäministeriöstä. Liikenne- ja viestintäministeriöstä annettuun valtioneuvoston asetukseen tehdään valtioneuvostolain ja valtioneuvoston ohjesäännön uudistamisen edellyttämät muutokset. Asetukseen lisätään säännökset ministeriön tehtävistä. Organisaatiota koskevia säännöksiä tarkennetaan. Teknisesti annetaan kokonaan uusi asetus. Asetuksella kumotaan liikenne- ja viestintäministeriöstä annettu valtioneuvoston asetus (732/2000). Asetus tulee voimaan 1.6.2003. (LVM kansliapäällikkö Juhani Korpela 1602 8322)

Valtioneuvoston asetus televisiomaksuista. Televisiomaksua korotetaan 1.1.2004 lukien siten, että maksu on kolmelta kuukaudelta 47,50 euroa, kuudelta kuukaudelta 93,90 euroa ja kahdeltatoista kuukaudelta 186,60 euroa. Asetuksella kumotaan valtioneuvoston päätös televisiomaksuista (1178/2001). Asetus tulee voimaan 1.1.2004. (LVM viestintäneuvos Ismo Kosonen 1602 8462)

VALTIONEUVOSTON PÄÄTÖKSET

Valtioneuvosto teki yleisistunnossa 22.5.2003 seuraavat päätökset:

Päätös valtiontalouden kehyksiksi vuosille 2004-2007. Päätöksellä annetaan valtiontalouden kehykset vuosille 2004-2007 noudatettavaksi vuoden 2004 talousarvioesityksen ja lisätalousarvioesitysten valmistelua varten tehtävien talousarvioehdotusten ja vuosien 2005-2008 toiminta- ja taloussuunnitelmien valmistelussa sekä ministeriöille perusteeksi hallinnonalojensa toimintapolitiikan sekä talouden ja toiminnan ohjaukseen. Päätös sisältää valtiontalouden kehysehdotusten, talousarvioehdotusten sekä toiminta- ja taloussuunnitelmien laadintaperiaatteista 24.4.2003 annetun valtioneuvoston päätöksen tarkoittamat vaalikauden kehykset. (VM osastopäällikkö Tuomas Sukselainen 1603 3105)

Päätös antaa eduskunnalle selonteko valtiontalouden kehyksistä vuosille 2004-2007. Selonteko löytyy valtioneuvoston internetsivuilta www.valtioneuvosto.fi - hallituksen toiminta - selonteot, tiedonannot, ilmoitukset. (VM osastopäällikkö Tuomas Sukselainen 1603 3105)

Päätös määrätä 22.5.2003 lukien talousneuvoston puheenjohtajaksi pääministeri Anneli Jäätteenmäki ja jäseniksi ympäristöministeri Jan-Erik Enestam, työministeri Tarja Filatov, valtiovarainministeri Antti Kalliomäki, alue- ja kuntaministeri Hannes Manninen, sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre ja kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen 7.5.2004 asti, kuitenkin enintään siksi ajaksi, minkä he toimivat valtioneuvoston jäseninä. (VM neuvotteleva virkamies Petri Syrjänen 1603 3043)

Päätös merkitä eduskunnan kirjelmä valtiontilintarkastajain vaalista (EK 1/2003 vp) pöytäkirjaan. Valtiontilintarkastajiksi ja heidän varajäsenikseen on valittu kansanedustaja Virpa Puisto varajäsenenään kansanedustaja Reino Ojala, kansanedustaja Reijo Kallio varajäsenenään kansanedustaja Jukka Roos, kansanedustaja Pekka Vilkuna varajäsenenään kansanedustaja Mika Lintilä, kansanedustaja Jere Lahti varajäsenenään kansanedustaja Esko Kurvinen sekä kansanedustaja Hannu Takkula varajäsenenään kansanedustaja Seppo Lahtela. (VM neuvotteleva virkamies Kirsti Vallinheimo 1603 3052)

Päätös määrätä Suomen edustajiksi Euroopan ydinfysiikan tutkimusjärjestön (CERN) neuvostoon 1.6.2003-31.5.2006 tiedesihteeri Pentti Pulkkinen ja professori Dan-Olof Riska. (OPM neuvotteleva virkamies Mirja Arajärvi 1607 7285)

Päätös määrätä valtion edustajat seuraavien valtionyhtiöiden vuonna 2003 pidettäviin yhtiökokouksiin: Suomen Siilot Holding Oy: maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja varamiehenään hallitusneuvos Timo Tolvi ja Boreal Kasvinjalostus Oy: maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja varamiehenään ylijohtaja Ilkka Ruska. (MMM hallitussihteeri Kirsi Taipale 1605 4277)

Päätös asettaa Metsähallituksen vuoden 2003 tilintarkastajiksi KHT Markku Pajunen varamiehenään KHT, JHTT Pentti Savolainen (KPMG Wideri Oy Ab) sekä JHTT Raimo Saarikivi varamiehenään KHT, JHTT Raija Porokka-Maunuksela (KPMG Wideri Oy Ab). (MMM ylitarkastaja Ville Schildt 1605 3358)

Päätös vahvistaa valtion televisio- ja radiorahaston kirjanpito, tilinpäätös ja hallinto tilikaudelta 1.1.-31.12.2002. (LVM viestintäneuvos Ismo Kosonen 1602 8462)

Päätös vahvistaa Ilmailulaitoksen vuoden 2002 tilinpäätös, joka osoittaa 4 119 109,28 euron voittoa ja päättää tulouttaa voitosta valtiolle 1 230 000,00 euroa sekä siirtää jäännöksen 2 889 109,28 euroa voitto/tappiotilille, ja päättää, ettei Ilmailulaitoksen toimintakertomus aiheuta toimenpiteitä. Lisäksi valtioneuvosto vahvistaa Ilmailulaitoksen liikelaitoskonsernin tilinpäätöksen vuodelta 2002. (LVM neuvotteleva virkamies Esko Pyykkönen 1602 8624)

Päätös oikeuttaa kauppa- ja teollisuusministeriö merkitsemään 500 kpl Suomen Teollisuussijoitus Oy:n uusia nimellisarvoltaan 16 820 euron suuruisia osakkeita hintaan 84 000 euroa osakkeelta. (KTM teollisuusneuvos Ritva Hainari 1606 3611)

Päätös vahvistaa valtiontakuurahaston tilinpäätös ajalta 1.1.-31.12.2002. Toimintavuoden tulos oli noin 14,6 miljoonaa euroa alijäämäinen. (KTM teollisuusneuvos Eeva-Liisa Virkkunen 1606 2672)

Päätös vahvistaa Huoltovarmuuskeskuksen tilinpäätös vuodelta 2002. (KTM vanhempi hallitussihteeri Kari Mäkinen 1606 3523)

Valtioneuvosto lähetti eduskunnalle 22.5.2003 seuraavat Euroopan unionin säädösehdotuksia koskevat valtioneuvoston kirjelmät:

Valtioneuvoston kirjelmä (U 14/2003) eduskunnalle ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi (alusjäterikosdirektiivi). Ehdotuksella on tarkoitus sisällyttää yhteisön lainsäädäntöön alusten aiheuttaman meren pilaantumisen ehkäisemiseen liittyvät kansainväliset päästösäännöt ja antaa yksityiskohtaiset säännökset näiden päästökieltojen täytäntöönpanon valvonnasta. Suurin osa aluksilta pääsevästä öljystä aiheutuvasta meren pilaantumisesta johtuu tahallisista päästöistä, kuten öljysäiliöiden huuhtomisista ja jäteöljyn päästöistä. (LVM hallitussihteeri Jaana Heikkinen 1602 8573)

NIMITYSASIAT

Valtioneuvosto päätti 22.5.2003 seuraavat nimitysasiat:

Valtioneuvosto myönsi ulkoasiainneuvos Erkki Kourulalle palkatonta virkavapautta ulkoasiainhallinnon ulkoasiainneuvoksen virasta 1.9.2003-31.3.2006 toimiakseen Kansainvälisen rikostuomioistuimen jäsenenä. (UM henkilöstöjohtaja Ulla Väistö 1605 5401)

Ulkoasiainneuvos Aapo Pölhö ulkoasiainministeriön poliittisen osaston apulaisosastopäällikön tehtävään 1.6.2003 lukien, kehitysyhteistyöneuvos Juhani Toivonen ulkoasiainministeriön kehityspoliittisen osaston apulaisosastopäällikön tehtävään osastopäällikön ensimmäisenä sijaisena 1.6.2003 lukien, kehitysyhteistyöneuvos Christian Sundgren ulkoasiainministeriön kehityspoliittisen osaston apulaisosastopäällikön tehtävään osastopäällikön toisena sijaisena 1.6.2003 lukien, ulkoasiainneuvos Vesa Himanen ulkoasiainministeriön kauppapoliittisen osaston apulaisosastopäällikön tehtävään osastopäällikön ensimmäisenä sijaisena 1.6.-31.8.2003 väliseksi ajaksi, ulkoasiainneuvos Rauno Viemerö ulkoasiainministeriön kauppapoliittisen osaston apulaisosastopäällikön tehtävään osastopäällikön toisena sijaisena 1.6.2003 lukien, ulkoasiainneuvos Timo Repo ulkoasiainministeriön itäosaston apulaisosastopäällikön tehtävään 1.6.2003 lukien, ulkoasiainneuvos Ulla-Maria Helaniemi ulkoasiainministeriön lehdistö- ja kulttuuriosaston apulaisosastopäällikön tehtävään 1.6.2003 lukien sekä kehitysyhteistyöneuvos Matti Kääriäinen ulkoasiainministeriön globaaliasioiden osaston apulaisosastopäällikön tehtävään 1.6.-31.7.2003 väliseksi ajaksi. (UM henkilöstöjohtaja Ulla Väistö 1605 5401)

Lainsäädäntöneuvos Joni Santeri Heliskoski oikeusministeriön lainvalmisteluosaston lainsäädäntöneuvoksen (A 27) virkaan 1.6.2003-31.5.2008. (OM lainsäädäntöneuvos Jaana Jääskeläinen 1606 7747)

Oikeustieteen kandidaatti Marko Hasari puolustusministeriön nuoremman hallitussihteerin (A 24) virkaan 1.6.2003 lukien. (PLM vanhempi hallitussihteeri Helena Hakomäki 1608 8120)

Oikeustieteen kandidaatti, varatuomari, hallitusneuvos Eeva-Riitta Pirhonen opetusministeriön johtajan (A 29) määräaikaiseen virkasuhteeseen 1.6.2003-31.12.2007, kuitenkin enintään siksi ajaksi, jonka viran vakinainen haltija johtaja Kirsi Lindroos on virkavapaana. Samalla valtioneuvosto myönsi Eeva-Riitta Pirhoselle vastaavaksi ajaksi palkatonta virkavapautta hänen omasta hallitusneuvoksen virastaan. (OPM ylijohtaja Arvo Jäppinen 1607 7220)

RAHA-ASIAT

Valtioneuvoston raha-asiainvaliokunta puolsi istunnossaan 21.5.2003 seuraavia asioita:

Palkkaussopimuksen tekeminen valtioneuvoston kanslian valtiosihteeri Risto Volasen kanssa. Sopimuspalkka on 8 925 euroa kuukaudessa ja sopimus tehdään pääministeri Jäätteenmäen toimikaudeksi tai enintään niin pitkäksi aikaa kuin Risto Volanen hoitaa valtiosihteerin virkaa. (VNK hallitusneuvos Auni-Marja Vilavaara 1602 2026)

Sisäasiainministeriön asetus ulkomaalaisviraston maksullisista suoritteista annetun sisäasiainministeriön asetuksen liitteen muuttamisesta. Asetuksen liitettä muutetaan 1.6.2003 voimaan tulevan uuden kansalaisuuslain johdosta. Uusi kansalaisuuslaki mahdollistaa Suomen kansalaisuuden palauttamisen ilmoitusmenettelyllä entisille Suomen kansalaisille, jotka ovat menettäneet kansalaisuutensa aikaisemman lainsäädännön nojalla. Lakimuutos mahdollistaa Suomen kansalaisuuden saamisen ilmoituksella myös entisen Suomen kansalaisen jälkeläiselle. Nykyistä laajemmin ilmoitusmenettelyn piiriin tulevat myös suomalaisen isän avioliiton ulkopuolella syntyneet lapset. Lisääntyvien kansalaisuusilmoitusten käsittelykustannusten kattamiseksi kansalaisuusilmoituksen käsittelymaksua tarkistetaan lähemmäksi omakustannushintaa 100 eurosta 300 euroon. Alaikäisilta hakijoilta maksu jätetään ennalleen. Maksuun voi hakea kohtuullistamista valtiokonttorilta maksuvapautuslain (529/1980) nojalla. Asetus tulee voimaan 1.6.2003. (SM hallitusneuvos Riitta Koponen 1604 2711)

Sopimuksen tekeminen toimitilojen vuokraamisesta. Valtiokonttorille vuokrataan toimitiloja Ympyrätalosta osoitteesta Siltasaarenkatu 18-20. Vuokrasopimuskauden pituus on 5 vuotta, jonka lisäksi vuokralaisella on optio 5 vuoden jatkosopimukseen samoilla sopimusehdoilla. (VM budjettineuvos Vesa Jatkola 1603 3033)

Liikenne- ja viestintäministeriön asetus Ratahallintokeskuksen maksuista. Voimassa oleva asetus korvataan uudella ministeriön asetuksella. Asetuksessa on otettu huomioon Ratahallintokeskukselle 15.3.2003 voimaan tulleella rautatielailla (198/2003) asetetut uudet tehtävät sekä Euroopan laajuisen rautatiejärjestelmän yhteentoimivuudesta annetun lain muuttamisesta annetusta laista (200/2003) johtuvat, lähinnä tekniset, muutostarpeet. Lisäksi eräät suoritekohtaiset maksut on muutettu kiinteämaksuisiksi sekä liiketaloudellista kiinteistötoimen hinnoittelua on muutettu. Muilta osin asetus on tarkoitus antaa sisällöltään pääosin muuttumattomana. Asetus tulee voimaan 1.6.2003 ja on voimassa vuoden 2004 loppuun. (LVM hallitusneuvos Hannu Pennanen 1602 8470)

Vuoden 2003 talousarvion momentin 33.17.54 (Valtionosuus aikuiskoulutustuesta) arviomäärärahan ylittäminen 1 275 000 eurolla. (STM ylitarkastaja Anneli Sollo 1607 3910)

Valtioneuvoston raha-asiainvaliokunta puolsi istunnossaan 22.5.2003 seuraavia asioita:

Palkkaussopimuksen tekeminen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen ylijohtaja Erkki Kemppaisen kanssa. Sopimuspalkka on 7 145 euroa kuukaudessa 1.5.2003 lukien. (MMM hallitusneuvos Kirsi Koskinen 1605 3327)

Valtionavun myöntäminen metsäkeskuksille ja Metsätalouden kehittämiskeskus Tapiolle. Metsäkeskuksille ja Metsätalouden kehittämiskeskus Tapiolle myönnetään valtionapua yhteensä 43 100 000 euroa. (MMM talousylitarkastaja Miika Snellman 1605 2497)

Maatilatalouden kehittämisrahaston vuoden 2003 käyttösuunnitelman vahvistaminen. Maa- ja metsätalousministeriö päättää maatilatalouden kehittämisrahaston vuoden 2003 käyttösuunnitelman vahvistamisesta rahaston johtokunnan esityksen mukaisesti. (MMM ylitarkastaja Esko Leinonen 1605 4226)

HALLITUKSEN NEUVOTTELUT

HALLITUKSEN NEUVOTTELU 21.5.2003

Hallitus esittää elvyttävää lisäbudjettia

Kotimaisen kysynnän ja taloudellisen kasvun vahvistamiseksi sekä hyvän työllisyyskehityksen turvaamiseksi hallitus esittää välittömiä elvytystoimia. Hallitus sopi 21.5.2003 vuoden 2003 lisätalousarviosta, jonka painopisteinä ovat ansiotulojen verotuksen keventäminen sekä työvoimapoliittisten määrärahojen ja muiden työllisyyttä tukevien menojen lisääminen. Hallitus esittää myös julkisten investointien aikaistamista sekä yksityisten investointien käynnistymisen valikoitua tukemista.

Vuoden 2003 verotusta kevennettäisiin vuositasolla 295 miljoonalla eurolla. Valtion tuloveroasteikon kaikkia marginaaliveroprosentteja esitetään alennettavaksi 0,5 prosenttiyksiköllä; samalla kunnallisverotuksen ansiotulovähennystä lisätään. Kuntien verotuloja ehdotus vähentää 113 miljoonaa euroa, minkä valtio kompensoi kunnille täysimääräisesti. Veroperusteiden muutosten on tarkoitus tulla voimaan 1.7.2003 siten, että palkansaajien ennakonpidätysprosenttia alennetaan 1 prosenttiyksiköllä heinäkuun alusta lukien.

Hallitus jatkaa ansiotuloverotuksen kevennyksiä vuoden 2004 talousarvioesityksessä. Arvonlisäveron alarajan muuttaminen liukuvaksi toteutetaan vuoden 2004 alusta. Hallitusohjelmassa sovittu sukupolvenvaihdosten verokohtelun helpottaminen valmistellaan siten, että se voidaan saattaa voimaan vuoden 2004 aikana.

Työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin hallitus esittää yhteensä 23 miljoonan euron määrärahalisäystä. Työllisyyden tukemiseksi lisättäisiin myös ammatillisen lisäkoulutuksen määrärahoja runsaalla 2 miljoonalla eurolla. Töllisyysperusteisten investointien myöntämisvaltuutta lisättäisiin siten, että vuonna 2004 käytettävissä oleva määräraha kasvaa 2,5 miljoonaa euroa.

Työllistämisen kannalta ovat julkisista investoinneista merkittävässä asemassa rata- ja tieverkon määrärahojen lisäykset. Hallitus esittää rataverkon korvausinvestointeihin 32,6 miljoonan euron lisäystä ja tieverkon ylläpito- ja kehittämismäärärahoihin 6,7 miljoonan euron lisäystä. Lisäksi puuntuotannon kestävyyden turvaamistöihin esitetään 9 miljoonan euron lisärahoitusta.

Tutkimus- ja tuotekehitykseen esitetään 10,3 miljoonan euron lisäpanostusta. Lisäksi myöntämisvaltuuksia korotettaisiin 12,5 miljoonalla eurolla.

Hallitus esittää, että yksityisten investointien tukemiseksi asuntolainojen valtiontakausvaltuutta korotetaan 100 miljoonalla eurolla. Takauksista noin puolet kohdistuu 30-vuotiaille tai nuoremmille asunnonhankkijoille. Takaus on yleensä 20 prosenttia lainasummasta, joten korotus vastaa noin 500 miljoonan euron lainasummaa.

Yksityisten investointien käynnistämiseksi Finnvera Oyj:n alueellisen korkotuen sekä erityiskorkotuen piirissä olevien lainojen myöntämisvaltuutta esitetään korotettavaksi yhteensä 8 miljoonaa euroa.

Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuusprosenttia esitetään korotettavaksi 1,05 prosenttiyksiköllä veronkevennysten vaikutusten kompensoimiseksi.

Lisätalousarvio tasapainotetaan lainanotolla

Määrärahojen nettolisäys on yhteensä 365 miljoonaa euroa. Sopimuskaudelle 2003-2005 tehdyt valtion virka- ja työehtosopimukset lisäävät henkilöstömenoina toimintamenomäärärahoja 103 miljoonaa euroa.

Tuloarvioiden nettovähennys on yhteensä 151 miljoonaa euroa. Tulo- ja varallisuusveron tuottoarviota alennetaan 400 miljoonalla eurolla. Ansiotulojen veronkevennysten lisäksi tuottoarvioon vaikuttaa tulopohjaarvion tarkentuminen sekä veronsaajien jako-osuuksien muutos, joka alensi valtion vero-osuutta.

Hallituksen esityksen rataverolaiksi arvioidaan lisäävän verotuloja 12,7 miljoonalla eurolla. Osinkotuloarviota nostetaan 209,4 miljoonalla eurolla. Suomen Pankin voiton tuloutus on puolestaan 18 miljoonaa euroa arvioitua pienempi. Euroopan aluekehitysrahastosta saatavia tuloarviota nostetaan 26,8 miljoonalla eurolla.

Lisätalousarvion tasapainottamiseksi hallitus esittää velanoton lisäämistä 516 miljoonalla eurolla. Yhdessä varsinaisen talousarvion kanssa budjettitalouden vuoden 2003 nettolainanotto nousee 1 186 miljoonaan euroon. Valtiontalouden alijäämän arvioidaan olevan vuonna 2003 kansantalouden tilinpidon käsitteillä 0,2 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Valtionvelan tasoksi arvioidaan 44 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen.

Lisätietoja antavat budjettipäällikkö Tuomas Sukselainen, p. 1603 3105 ja apulaisbudjettipäällikkö Hannu Mäkinen, p. 1603 3036 valtiovarainministeriöstä.

Uudistettu kehys koko vaalikaudelle

Hallitus sopi 21.5.2003 vaalikauden määrärahakehyksestä vuosille 2004-2007 ja kehystä koskevan selonteon antamisesta eduskunnalle.

Kansainväliseen talouskehitykseen liittyy suuria epävarmuuksia. Suomen kotimainen talous on kuitenkin edelleen vahvalla pohjalla. Työllisyyskehitys on pysynyt kohtalaisena, vaikka talouskasvu on ollut hidasta jo parin vuoden ajan. Bruttokansantuotteen odotetaan kasvavan ensi vuonna lähes 3 prosentin vauhtia ja vaalikauden keskimääräiseksi kasvuksi arvioidaan noin 2,5 prosenttia vuodessa.

Vaalikauden kehyksen lähtökohtana on hallitusohjelman finanssipoliittinen linjaus. Kehystä uudistetaan hallitusohjelmassa sovitulla tavalla. Pääosa määrärahoista mitoitetaan koko vaalikautta sitovaan kehykseen. Kehyksen ulkopuolelle jäävät kuitenkin hallitusohjelmassa mainitut menot, joiden mitoituksen on tarkoituksenmukaista antaa vaihdella suhdannekehityksen tai niihin kiinteästi liittyvien tulojen myötä tai joiden sitominen koko vaalikaudeksi ei ole muutoin perusteltua.

Hallitusohjelman mukaisen menosäännön ja vaalikauden kehyksen suuruus on 28,0 miljardia euroa vuonna 2004, 28,3 miljardia euroa vuonna 2005, 28,5 miljardia euroa vuonna 2006 ja vuonna 2007 28,6 miljardia euroa, joka on hallitusohjelman mukainen menojen enimmäismäärä vuonna 2007. Vaalikauden kehys on ilmaistu vuoden 2004 hinta- ja kustannustasossa. Kehys sisältää sekä talousarvio- että lisätalousarvioesitykset.

Tuloarviot ja budjettitalouden tasapaino

Valtiontalouden tulo- ja tasapainoarvioiden lähtökohtana on kehyspäätöksen menolinjaus ja hallitusohjelmassa todettu veronkevennysten mitoitus.

Hallitus jatkaa ansiotuloverotuksen kevennyksiä vuoden 2004 talousarvioesityksessä. Arvonlisäveron alarajan muuttaminen liukuvaksi toteutetaan vuoden 2004 alusta. Hallitusohjelmassa sovittu sukupolvenvaihdosten verokohtelun helpottaminen valmistellaan siten, että se voidaan saattaa voimaan vuoden 2004 aikana.

Budjettitalouden kaikkien tulojen ja verotulojen arvioidaan kasvavan kehyskaudella keskimäärin 2 prosenttia vuodessa. Verotulojen kasvua hidastaa alkoholin ja tupakan matkustajatuontirajoitusten poistumisen aiheuttama paine verotuottoihin sekä autoverotuksen muutoksen vaikutukset. Myös yhteisöveron tuottoon on odotettu kohdistuvan verokilpailusta aiheutuvan paineen, jonka suuruudeksi arvioidaan lähes puoli prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Tulojen arvioidaan kasvavan runsaan 35 miljardin euron tasolta vuonna 2003 vain hieman vuonna 2004, minkä jälkeen tulojen kasvu nopeutuisi niin, että niiden kokonaiskertymä yltäisi 38 miljardiin euroon vuonna 2007.

Valtiontalous näyttäisi jäävän alijäämäiseksi kansantalouden tilinpidon käsitteillä arvioituna koko vaalikaudeksi. Keskipitkän aikavälin talouskehitystä ja valtiontaloutta koskeva peruslaskelma viittaa siihen, että hallitusohjelmassa yksilöidyt toimenpiteet eivät ole riittäviä, jotta työllisyyttä ja valtiontalouden tasapainoa koskevat hallituksen tavoitteet toteutuisivat. Hallitus pyrkii työllisyysastetta ja julkisen talouden tehokkuutta nostavin toimin varmistamaan, että hallitusohjelman valtiontalouden tasapainotavoite toteutuu. Mikäli hallituksen työllisyystavoite, 100 000 henkilön työllisyyden lisäys vaalikaudella, pystytään toteuttamaan, pitäytyminen kehyspäätöksen menolinjauksessa mahdollistaisi myös valtiontalouden tasapainon saavuttamisen. Samalla työllisyystavoitteen saavuttaminen vahvistaisi hyvinvointiyhteiskunnan rahoitusperustaa ja varautumista ikääntymisen tulevina vuosina aiheuttamiin menopaineisiin.

Hallitus lähtee siitä, että valtiontalouden alijäämä ei kansantalouden tilinpidon käsittein saa edes heikon talouskehityksen oloissa ylittää 2,75 prosenttia bruttokansantuotteesta. Jos alijäämä uhkaa ennusteiden valossa muodostua tätä suuremmaksi, hallitus esittää viipymättä tarvittavat menojen vähentämistoimenpiteet ja muut toimenpiteet ylityksen välttämiseksi.

Tuloarvioihin on merkitty vakiintuneen käytännön mukaan valtion omistamien osakkeiden myyntituloja 420 miljoonaa euroa vuodessa. Jos vuotuiset osakemyyntitulot ylittävät 500 miljoonaa euroa, hallitus on hallitusohjelman täydennykseksi sopinut, että ylittävästä osasta voidaan kehyksen estämättä käyttää harkinnan mukaan enintään 10 prosenttia kertaluonteisiin lisämenoihin, lähinnä infrastruktuuri-investointeihin sekä tutkimus- ja kehitystoiminnan edistämiseen.

Määrärahojen kohdentaminen ja muut toimintapoliittiset kannanotot

Hallitusohjelmassa sovitusta 1,12 miljardin euron menolisäyksestä on tässä vaalikauden kehyspäätöksessä osoitettu ennalta määrättyihin kohteisiin 1 miljardia euroa. Loput 120 miljoonaa euroa on varattu myöhempien talousarvioesitysten tai kehyspäätösten yhteydessä ilmeneviin välttämättömiin tarpeisiin.

Kehitysapumenojen vuotuiseen tasoon on osoitettu asteittain 63 miljoonaan euroon nouseva lisäys.

Kehyskauden ensimmäisinä vuosina aktiivisen työvoimapolitiikan toimenpiteitä lisätään voimakkaasti. Poikkihallinnollinen työllisyysohjelma käynnistetään. Työmarkkinatuen tarveharkintaa lievennetään kehyskauden lopulla. Työvoimapolitiikan vuotuinen määrärahataso nousee 190 miljoonalla eurolla vuonna 2004. Lisätty taso pienenee asteittain siten, että vuonna 2007 työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin varataan 150 miljoonan euron kehyslisäys.

Lapsilisien korotuksiin on osoitettu määrärahaa vuoden 2004 alusta. Korotuksen kustannusvaikutus vuonna 2007 on 74 miljoonaa euroa. Sairausvakuutuksen vähimmäispäivärahoja korotetaan vuodesta 2005 alkaen ja kansaneläkkeiden tasoa vuonna 2006. Näiden toimenpiteiden kustannusvaikutus on yhteensä 76 miljoonaa euroa vuonna 2007. Lisäksi valtionosuusjärjestelmän piirissä olevan kotihoidon tuen korottamiseen on kohdennettu 10 miljoonan euron lisäys. Kehyksissä tulonsiirtojen parannuksiin kohdentuu vuoden 2007 tasolla noin 160 miljoonan euron lisäys.

Opetusministeriön hallinnonalan rahoitukseen on osoitettu noin 250 miljoonan euron kehyslisäys.

Yliopistojen perusrahoitukseen sekä Suomen Akatemian toiminnan rahoitukseen on osoitettu asteittain nouseva kehyslisäys, joka vuoden 2007 tasolla on 105 miljoonaa euroa. Myös kulttuurin tarpeisiin on varattu kehyslisäys.

Turvallisuuden lisäämiseen osoitetaan vuoden 2007 tasolla 10 miljoonan euron kehyslisäys, joka jakautuu oikeus- ja sisäasiainministeriön kesken. Oikeusministeriön hallinnonalan osalta tämä tarkoittaa erityisesti vankeinhoidon toimintaedellytysten turvaamista. Sisäasiainministeriön hallinnonalalla Uudenmaan ja ItäUudenmaan maakuntien alueelle perustetaan kolme hätäkeskusta aiemmin suunnitellun kahden sijasta. Alueelliseen osaamisperustan kehittämiseen on osoitettu 20 miljoonan euron kehyslisäys.

Talouden kasvun käynnistämiseksi ja työllisyystilanteen kohentamiseksi on julkisen tutkimusrahoituksen lisääminen aloitettu jo 2003 lisätalousarvioesityksessä. Kokonaisuudessaan 77 miljoonan euron kehyslisäyksestä osoitetaan lisäresursseja Tekesille, panostetaan teknologia-asiamiesten palkkaamiseen TE-keskuksiin ja Tekesin kautta tapahtuvaan liiketoiminnan kehittämiseen. Lisäksi eri ministeriöille ja laitoksille varattu tutkimusrahoituksen lisäys nousee yhteensä 25 miljoonaan euroon vuonna 2007.

Vähäliikenteisten lentokenttien toimivuus ja Merenkurkun liikenteen ympärivuotinen jatkuvuus turvataan kohdentamalla tarvittaessa uudelleen liikenne- ja viestintäministeriön määrärahoja.

Peruspalvelubudjetti

Kuntien rahoitustilanteen arvioidaan pysyvän kireänä koko kehyskauden. Lisääntyvien menopaineiden takia kuntien talouden liikkumavara on kaventumassa ja vuosikatteet ovat jäämässä selvästi viime vuosien katteita pienemmiksi.

Valtiontalouden kehyksissä on varauduttu tuntuvalla panostuksella hyvinvointipalvelujen parantamiseen. Kuntien valtionapuihin osoitetut määrärahat lisääntyvät kehyskaudella 550 miljoonalla eurolla vuoteen 2003 verrattuna. Tämän lisäksi valtionapuihin on teknisesti laskettu 370 miljoonan euron lisäys, jolla kompensoidaan 1,12 miljardin euron ansiotulojen veronkevennyksen vaikutukset kuntatalouteen. Valtionosuuksiin tehdään indeksikorotus, joka on 75 prosenttia täysimääräisestä korotuksesta. Indeksikorotus lisää valtionapuja vuonna 2004 runsaat 100 miljoonaa euroa, josta kuntien ja kuntayhtymien osuus on noin 90 miljoonaa euroa. Vuosien 2005-2007 valtionosuudet on kehyksissä laskettu vuoden 2004 hintatasossa.

Kehyskauden loppuun mennessä sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksiin on kehyslisäyksestä osoitettu 200 miljoonaa euroa, joka kohdennetaan pääosin terveydenhuollon ja vanhustenhuollon valtionosuuksiin sekä kotihoidon tuen korottamiseen. Aiempaan kehykseen sisältyy 200 miljoonan euron lisäys terveydenhuollon valtionosuuksiin ja 22 miljoonan euron lisäys terveydenhuollon hankkeisiin. Täten sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuudet lisääntyvät kehyskaudella asteittain yhteensä 422 miljoonaa euroa. Tämä mahdollistaa valtion rahoitusosuuden osalta tavoitteeksi asetetun 700 miljoonan euron tasokorotuksen terveydenhuollon kokonaisresursseihin.

Valtionapujen kautta kehyslisäyksestä kohdentuu koulutuspalveluihin 122 miljoonaa euroa.

Kuntien menojen hallinta on suurien haasteiden edessä. Erityisesti kansallisen terveydenhuollon hankkeen ja sosiaalialan kehittämishankkeen toteuttaminen edellyttävät myös kuntien omaa panostusta hyvinvointipalvelujen parantamiseen. Sovitut uudistukset, kuten kotihoidon tuki, koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta sekä esiopetuksen koulumatkaetuus, lisäävät kuntien toimintamenoja. Kunnallisten peruspalvelujen saatavuuden ja laadun turvaaminen kohtuullisella vero- ja maksurasitteella edellyttää panostusta toimintakykyiseen ja elinvoimaiseen kuntarakenteeseen. Peruspalvelujen turvaaminen edellyttää myös toimintatapojen ja tehokkuuden parantamista.

Lisätietoja antavat budjettipäällikkö Tuomas Sukselainen, p. (09) 1603 3105, apulaisbudjettipäällikkö Hannu Mäkinen, p. (09) 1603 3036 ja finanssineuvos Helena Tarkka p. (09) 1603 4876 valtiovarainministeriöstä.

TALOUSPOLIITTINEN MINISTERIVALIOKUNTA

Hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta on puoltanut kauppa- ja teollisuusministeriön esitystä Kvaerner Masa-Yards Oy:n toimintaedellytysten turvaamiseksi.

Esityksen mukaan Finnvera Oyj voi myöntää nykyistä laajemmin takuita Kvaerner Masa-Yardsin käyttöpääomarahoituksen varmistamiseksi. Kvaerner Masa-Yardsin emoyhtiö Aker Kvaerner osallistuu edelleen yhtiön rahoitukseen oman pääoman ehtoisesti. (KTM:n tiedote 21.5.2003)

Lisätietoja antavat kansliapäällikkö Erkki Virtanen, p. (09) 1606 3502, johtaja Markku Tapio, p. (09) 1606 3598 ja apulaisosastopäällikkö Risto Paaermaa, p. (09) 1606 3575 kauppa- ja teollisuusministeriöstä.

LUOVUTETUT MIETINNÖT

Käräjäoikeuslakityöryhmä luovutti mietintönsä käräjäoikeuden toiminnan kehittämisestä 16.5.2003 oikeusministeri Johannes Koskiselle. Kaksikielisiin käräjäoikeuksiin tulisi voida perustaa osastoja kielellisin perustein. Tarkoituksena on turvata kansliapalvelujen ja istuntojen hoitaminen erityisesti ruotsiksi niissä käräjäoikeuksissa, joiden koko henkilöstö ei riittävästi hallitse ruotsin kieltä. Osastolle voitaisiin kohdentaa virkoja ja edellyttää niihin otettavilta henkilöiltä parempaa ruotsin kielen taitoa kuin käräjäoikeuden muissa viroissa. Työryhmä ehdottaa lakiin otettavaksi säännökset myös laamannin virkojen järjestelystä silloin, kun käräjäoikeuksia yhdistetään. Virat siirtyisivät yhdistettyyn käräjäoikeuteen ja yhteen virkaan liittyisi viraston päällikkönä toimiminen. Uudistus helpottaisi käräjäoikeuksien yhdistämistä, sillä nyt niitä voidaan yhdistää vain silloin, kun yhdistämisessä lakkaavan käräjäoikeuden laamannin virka on tullut avoimeksi esimerkiksi eläkkeelle siirtymisen takia. Lisäksi lakiin otettaisiin säännökset lautamiestehtävän hoitamisessa sattuneesta tapaturmasta suoritettavasta korvauksesta. Mietintö on oikeusministeriön verkkosivuilla osoitteessa www.om.fi/19644.htm. Lisätietoja antaa lainsäädäntöneuvos Iiro Liukkonen, puh. (09) 1606 7653 sekä hallitusneuvos Heikki Liljeroos, puh. (09) 1606 7608 oikeusministeriöstä.

Rahankeräyslainsäädännön uudistamishankkeen ohjausryhmä luovutti esityksensä rahankeräyslainsäädännön uudistamisen peruslinjauksiksi 22.5.2003 sisäasiainministeri Kari Rajamäelle. Ohjausryhmä esittää juuri valmistuneessa linjausraportissaan, että uudessa laissa määriteltäisiin täsmällisesti, mitä rahankeräyksellä tarkoitetaan. Laissa pitäisi selkeästi erotella rahankeräykset muusta yhdistysten harjoittamasta varainhankinnasta, esimerkiksi kaupankäynnistä. Ohjausryhmä esittää, että rahankeräys määriteltäisiin toiminnaksi, jossa yleisöön vetoamalla kerätään vastikkeetta rahaa yleishyödyllisiin tarkoituksiin. Uskonnollisen yhdyskunnan julkisen uskonnonharjoituksen yhteydessä siihen osallistuvien keskuudessa suorittama kolehdin kanto jätettäisiin edelleen lain soveltamisalan ulkopuolelle. Myös joitakin muita poikkeuksia jäisi jäljelle. Laissa tulisi myös määritellä ne yhteisöt, jotka voivat saada luvan rahankeräykseen. Ohjausryhmä esittää, että viranomaisten valvontaa tulisi nykyisestään parantaa. Lupaviranomaisen roolia tulisi myös kehittää ja antaa lupaviranomaiselle riittävät resurssit ja toimivaltuudet tehokkaaseen lupaharkintaan ja mahdollisuuteen valvoa sitä, että keräyksellä saadut varat todellisuudessa käytetään keräysluvassa mainittuihin käyttötarkoituksiin. Esitys löytyy sisäministeriön verkkosivuilta osoitteesta http://www.intermin.fi/julkaisu/rahankerays1. Lisätietoja antavat lainsäädäntöneuvos Kimmo Hakonen, p. (09) 1604 2875 ja ylitarkastaja Janne Kaukonen, p. (09) 160 42332 sisäasiainministeriöstä.

Maailmanperintötyöryhmä luovutti muistionsa 22.5.2003 kulttuuriministeri Tanja Karpelalle. Työryhmä esittää, että valtioneuvosto asettaa maailmanperintöasiain neuvottelukunnan, jonka tehtävänä on toimia kansallisena yhteistyöelimenä maailmanperintöasioissa, edistää kohteiden valmistelua sekä toimia aloitteellisena aieluettelon tarkistamisessa ja kohteiden esittämisessä. Työryhmän mielestä Suomen tulee omalta osaltaan myötävaikuttaa maailmanperintöluettelon tasapainon saavuttamiseen ja globaalistrategian toteuttamiseen. Tukemisen työryhmä näkee parhaiten toteutuvan kehitysyhteistyön kautta joko monenkeskisenä tukena Unescolle tai asiantuntijajärjestöille tai kahdenvälisenä tukena yhteistyömaille. Työryhmän mukaan Suomen tulee laatia kansallinen aieluettelo, jossa ovat edustettuna ne suomalaisen kulttuuri- ja luonnonperinnön kohteet, jotka se arvioi yleismaailmallisesti erittäin merkittäviksi. Työryhmämuistio löytyy opetusministeriön verkkosivuilta osoitteesta http://www.minedu.fi/julkaisut/kulttuuri/2003/tr15/kuvailu.html. Lisätietoja antavat kulttuurisihteeri Päivi Salonen, p. (09) 1607 7431, opetusministeriöstä sekä tutkija Margaretha Ehrström, p. (09) 4050 9418 Museovirastosta.

Yritysten edellytyksiä innovaatiotoiminnalle Suomessa selvittäneen asiantuntijaryhmän loppuraportti "Evaluation of the Finnish Innovation Support System" julkaistiin 19.5.2003 kauppa- ja teollisuusministeriössä. Suomi menestyy hyvin sekä innovaatiotoiminnan panoksia että tuotoksia koskevissa kansainvälisissä vertailuissa.Suhteessa muihin maihin panokset ovat kuitenkin kasvaneet nopeammin kuin tuotokset. Vaikka arviointiryhmä on tyytyväinen julkisen tukijärjestelmän toimintaan, kaipaa se jatkossa painopisteen siirtämistä teknologian kehittämisestä kokonaisvaltaiseen innovaatiotoiminnan tukemiseen ja yrittäjyyden edellytysten parantamiseen. Edelleen tukijärjestelmältä kaivataan suurempaa riskinottoa sekä teknologian kehitysmahdollisuuksien laaja-alaista ennakointia. Arviointiryhmä kiinnittää myös huomiota siihen, että julkisia hankintoja käytetään Suomessa vain vähän innovaatiotoiminnan tukena. Innovaatiopolitiikan tulee jatkossa vastata kansainvälistymisen tuomiin haasteisiin. Suomi on jo monilla teknologia-aloilla noussut kehityksen eturintamaan. Koulutus ja korkeatasoinen perustutkimus ovat kuitenkin edellytyksiä sille, että innovaatioita ja ulkomaillakin kehitettyä teknologiaa voidaan myös tehokkaasti hyödyntää. Lisätietoja antaa neuvotteleva virkamies Alpo Kuparinen, puh. (09) 1606 3612 kauppa- ja teollisuusministeriöstä.

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.