Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

Valtioneuvoston viikko 14/2003

TASAVALLAN PRESIDENTTI

EDUSKUNNAN VASTAUKSET

Tasavallan presidentti vahvisti 4.4.2003 seuraavat lait:

Laki autoverolain muuttamisesta (HE 271/2002 vp). Autoverotuksen muutokset koskevat pääasiassa ajoneuvojen verotusarvoa ja autoveron tasoa, jotka on molemmat tarpeen tietää veron lopullista määrää laskettaessa. Erityisesti muutoksessa on otettu huomioon EY-oikeudesta johdetut vaatimukset, jotka edellyttävät, että tuontiajoneuvon verotus ei saa olla syrjivää verrattuna vastaavaan Suomessa jo käytössä olevaan, verotettuun ajoneuvoon. Lakia sovelletaan takautuvasti siten, että uusien ajoneuvojen verotukset oikaistaan ja veronalennukset myönnetään niille uusille ajoneuvoille, jotka on verotettu 1.1.2003 tai sen jälkeen. Käytettynä verotettaviin ajoneuvoihin uutta lakia sovelletaan niihin verotuksiin, jotka tapahtuvat lain voimaantulon jälkeen. Verovelvollisen hakemuksesta uutta lakia voidaan kuitenkin takautuvasti soveltaa, jos ajoneuvo on verotettu 1.1.1999 tai sen jälkeen. Laki tulee voimaan 15.5.2003. Eduskunnan lausumat; 1) Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin autoverolain jatkovalmistelun käynnistämiseksi niin, että pakettiautojen sekä eräiden erityisajoneuvojen, kuten muutto-, museo- ja harrasteautojen, tilataksien sekä invalidiautojen verotusta koskevien säännösten ajantasaisuus tarkistetaan. Pakettiautoja koskevan tarkastelun yhteydessä tulee tarkistaa myös voimassa olevat pakettiauton tilavuus- ja muut määrittelyt autoverolain 23 ja 24 §:ssä. Jatkovalmistelun tulee tapahtua alusta asti riittävän laajapohjaisen asiantuntemuksen turvin. Jatkovalmistelu tulee käynnistää pikaisesti niin, että hallituksen esitys voidaan antaa eduskunnalle vielä tämän vuoden aikana. 2) Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy lisäksi toimenpiteisiin autovero- ja moottoriajoneuvoverolainsäädännön laaja-alaiseksi uudistamiseksi pitemmällä aikavälillä. Erityistä huomiota tulee kiinnittää siihen, miten verojärjestelmän avulla voidaan edistää ympäristöohjausta ja -tavoitteita liikenteen päästöjen vähentämiseksi. 3) Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin, joiden avulla tullille voidaan taata riittävät voimavarat autoverotuksen toimeenpanoa varten. 4) Eduskunta edellyttää liikenne- ja viestintäministeriön antavan asetuksen, jonka mukaan autoverolain 3 §:n mukaista prosenttiosuutta laskettaessa ei oteta huomioon sellaisia vaihdettavia kulutusosia, joiden vaihtaminen on välttämätöntä liikenneturvallisuuden vuoksi tai osia, jotka parantavat ajoneuvon liikenneturvallisuusominaisuuksia. 5) Eduskunta edellyttää, että hallitus selvittää, olisiko tarpeen ryhtyä lainsäädäntötoimenpiteisiin autoveron poistamiseksi ajoneuvolain 24 §:ssä tarkoitettujen museoajoneuvojen osalta. (VM neuvotteleva virkamies Merja Sandell 1603 3061)

Laki Euroopan yhteisön yhteisen maatalouspolitiikan täytäntöönpanosta annetun lain muuttamisesta (HE 158/2002 vp). Laki muutetaan vastaamaan uuden perustuslain säännöksiä. Maa- ja metsätalousministeriö voi siirtää toimivaltaansa kuuluvia asioita myös yksityisoikeudellisille maatalousalan yhteisöille valvonnan ja rekisterien ylläpidon osalta. Tarkastusoikeutta koskevia lain säännöksiä muutetaan. Tarkastusta ei saa suorittaa kotirauhan piiriin kuuluvissa tiloissa. Viranomaistehtäviä hoitavien yksityisoikeudellisten yhteisöjen edustajien virkamiesoikeudellinen asema määritellään. Lain valtuussäännöksiä täsmennetään sekä tehdään eräitä muitakin teknisluontoisia täsmennyksiä. Laki tulee voimaan 9.4.2003. (MMM lainsäädäntöneuvos Esko Laurila 1605 3341)

Laki maaseutuelinkeinojen rahoituslain muuttamisesta (HE 157/2002 vp). Maaseutuelinkeinojen rahoituslakia muutetaan vastaamaan uuden perustuslain säännöksiä. Teknisluontoisten muutosten lisäksi lakiin tehdään eräitä tarkennuksia liittyen tarkastusten suorittamiseen. Tarkastusten suorittamista koskevia säännöksiä muutetaan siten, että ministeriö voi valtuuttaa toisen viranomaisen tai ulkopuolisen tilintarkastajan suorittamaan tarkastuksen. Tarkastusta ei saa suorittaa kotirauhan piiriin kuuluvissa tiloissa. Samassa yhteydessä säädetään ulkopuolista tilintarkastusyhteisöä tai tilintarkastajaa koskevista laeista ja muista edellytyksistä. Lisäksi laissa säädetään niistä pääasiallisista edellytyksistä, joilla maksuvapautus valtionlainan lyhennyksille voidaan myöntää. Lakiin otetaan myös säännös tuen takaisin perinnän suorittamisesta kohtuullisessa määräajassa takaisinperinnän peruste ja henkilön maksukyky huomioon ottaen. Laki tulee voimaan 9.4.2003. (MMM lainsäädäntöneuvos Esko Laurila 1605 3341)

Laki Liikenneturvasta (HE 211/2002 vp). Laki sisältää liikenneturvallisuustyön keskusjärjestöä Liikenneturvaa koskevat keskeiset säännökset. Lakiin sisältyy perustuslain vaatimusten mukaisesti valtuussäännös tarkempien säännösten antamiseen valtioneuvoston asetuksella. Laki tulee voimaan 1.1.2004. (LVM vanhempi hallitussihteeri Eija Maunu 1602 8571)

TASAVALLAN PRESIDENTIN ASETUKSET

Tasavallan presidentti antoi 4.4.2003 seuraavat asetukset:

Tasavallan presidentin asetus Kiinan Kansantasavallan kanssa tehdyn lentoliikennesopimuksen liitteen muutoksen voimaansaattamisesta. Pekingissä 28.3.2003 Suomen tasavallan hallituksen ja Kiinan Kansantasavallan hallituksen välisen lentoliikennesopimuksen liitteen muuttamisesta noottienvaihdolla tehty sopimus on voimassa 28.3.2003 lähtien. Asetus tulee voimaan 9.4.2003. (LVM hallitusneuvos Jaakko Pohjola 1602 8474)

KANSAINVÄLISET ASIAT

Tasavallan presidentti päätti 4.4.2003 seuraavat kansainväliset asiat:

Euroopan yhteisön liittymistä Eurocontrol-yleissopimukseen koskevan liittymispöytäkirjan hyväksyminen. Eurocontrol on lennonvarmistusalan eurooppalainen yhteistyöjärjestö, joka pyrkii lentoliikenteen sujuvuuden parantamiseen muun muassa yhdenmukaistamalla lennonvarmistusjärjestelmiä ja ohjaamalla lentoliikennevirtoja. (LVM hallitusneuvos Jaakko Pohjola 1602 8474)

MUUTA

Tasavallan presidentti päätti 4.4.2003 seuraavat asiat:

Tasavallan presidentti antoi eduskunnalle hallituksen toimenpidekertomuksen vuodelta 2002. Toimenpidekertomus antaa yleiskatsauksen kunkin ministeriön toiminnasta sekä hallituksen ulko- ja turvallisuuspolitiikasta. Kertomus antaa eduskunnalle mahdollisuuden kontrolloida toimenpiteitä, joihin hallitus on eduskunnan päätösten johdosta ryhtynyt. (VNK hallitusneuvos Seija Salo 1602 4026)

Tasavallan presidentti ratkaisi 24 armonanomusasiaa. (OM hallitussihteeri Eva Tams 1606 7625)

NIMITYSASIAT

Tasavallan presidentti päätti 4.4.2003 seuraavat nimitysasiat:

Caracasissa olevan suurlähetystön päällikön, suurlähettiläs Ora Meres-Wuoren sivuakkreditointi Guyanaan ja Riadissa olevan suurlähetystön päällikön, suurlähettiläs Heikki Puurusen sivuakkreditointi Kuwaitiin. (UM henkilöstöjohtaja Ulla Väistö 1605 5401)

Jakartassa olevan suurlähetystön päällikön, ulkoasiainneuvos Matti Pullisen edustuston päällikön tehtävän määrääminen päättymään 30.6.2003. (UM henkilöstöjohtaja Ulla Väistö 1605 5401)

Ulkoasiainneuvos Markku Niiniojan määrääminen Jakartassa (Indonesia) olevan suurlähetystön päällikön tehtävään 1.7.2003 lukien. (UM henkilöstöjohtaja Ulla Väistö 1605 5401)

Erivapauden myöntäminen akateemikko Mart Saarmalle Helsingin yliopiston Biotekniikan johtajan virkaan vaadittavasta täydellisestä suomenkielen taidosta ja ruotsin kielen suullisesta ja kirjallisesta taidosta. (OPM hallitusneuvos Juhani Saarivuo 1607 7225)

VALTIONEUVOSTO

VALTIONEUVOSTON ASETUKSET

Valtioneuvosto antoi 3.4.2003 seuraavat asetukset:

Valtioneuvoston asetus valtioneuvoston ohjesäännöksi. Valtioneuvoston ohjesääntö täydentää perustuslain ja valtioneuvostolain (175/2003) valtioneuvoston organisaatiota, päätöksentekoa sekä toimintaa koskevia säännöksiä. Lisäksi ohjesäännössä annetaan yleiset säännökset ministeriön toimialasta, päätösvallasta ja sen siirrosta virkamiehelle, päätösvallan pidätysoikeudesta, esittelystä ministeriössä, ministeriöiden esittelijöistä sekä ministeriöiden virkamiesten kelpoisuudesta ja tehtävistä. Asetuksella kumotaan valtioneuvoston ohjesääntö (1522/1995) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen. Asetus tulee voimaan 7.4.2003. (VNK hallitusneuvos Seija Salo 1602 4026)

Valtioneuvoston asetus turvallisuusalan neuvottelukunnasta. Yksityisistä turvallisuuspalveluista annettu laki (282/2002) sisältää säännökset sisäasiainministeriön apuna toimivasta neuvoa antavasta turvallisuusalan neuvottelukunnasta. Asetuksella säädetään turvallisuusalan neuvottelukunnan jäsenmäärästä sekä neuvottelukunnan käytännön työhön liittyvistä menettelytavoista. Neuvottelukunnan ja sen jaostojen jäsenille ei suoriteta kokouspalkkioita ja matkakustannusten korvauksiin sovelletaan valtion matkustussääntöä. Asetus tulee voimaan 1.5.2003. (SM lainsäädäntöneuvos Pertti Normia 1604 2883)

Valtioneuvoston asetus valtion virkamiesasetuksen 7 ja 28 §:n muuttamisesta. Asetuksen 7 §:ään lisätään uusi 2 momentti, jonka mukaan pääministerin toimikaudeksi nimitettävän valtiosihteerin virka täytetään sitä haettavaksi julistamatta tai sen avoinna olemisesta ilmoittamatta. Samaa menettelyä noudattaen nimitetään ministerin erityisavustaja määräaikaiseen virkasuhteeseen. Asetuksen 28 §:n 1 momenttiin lisätään uusi 5) kohta, jonka mukaan ohjelmajohtaja on valtion virkamieslain 26 §:ssä tarkoitettu osastopäällikköä virka-asemaltaan vastaava virkamies. Asetus tulee voimaan 7.4.2003. (VM neuvotteleva virkamies Kirsi Äijälä 1603 4929)

Valtioneuvoston asetus opintotukiasetuksen muuttamisesta. Opintotuen tarkistamista ja ulkomailla saatujen tulojen selvittämistä koskevien pykälien suomenkielisessä sanamuodossa sana aviopuoliso muutetaan sanaksi puoliso. Snellman-korkeakoulun steinerpedagogisessa opettajankoulutuksessa olevien opiskelijoiden opintorahan määrä korotetaan samaksi kuin korkeakouluopiskelijoilla. Asetus tulee voimaan 1.6.2003. (OPM neuvotteleva virkamies Leena Koskinen 1607 7443)

Valtioneuvoston asetus satovahinkojen korvaamisesta annetun lain voimaantulosta. Asetuksella säädetään satovahinkojen korvaamisesta annettu laki (1214/2000) tulemaan voimaan 15.4.2003. Asetus tulee voimaan 9.4.2003. (MMM lainsäädäntöneuvos Esko Laurila 1605 3341)

Valtioneuvoston asetus satovahinkojen korvaamisesta. Asetuksella annetaan 15.4.2003 voimaan tulevan satovahinkojen korvaamisesta annetun lain nojalla annettavat tarkemmat säännökset lain täytäntöönpanoon liittyen. Säännökset vastaavat voimassa olevaan satovahinkojen korvaamisesta annettuun lakiin perustuvan järjestelmän periaatteita ja ovat myös yhteensopivat nykyisiin maatalouden tukijärjestelmiin verrattuna. Asetus tulee voimaan 15.4.2003. (MMM lainsäädäntöneuvos Esko Laurila 1605 3341)

Valtioneuvoston asetus maaseudun kehittämisestä annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta. Asetuksesta poistetaan puutarhatalouden erityiskohtelu investointien tukikelpoisten kustannusten enimmäismäärän osalta siten, että kaikissa maatilainvestoinneissa tuettavia kustannuksia koskisi 840 000 euron enimmäisraja. Tukikelpoiset kustannukset voidaan kaksinkertaistaa muun muassa, jos maaseutuyrityksessä on vähintään kolme osakasta tai jäsentä, jotka kaikki täyttävät tuen myöntämisen edellytykset. Lisäksi tomaatin ja kurkun viljelyä lisäävien kasvihuoneinvestointien tukeminen 15.4.2003-31.12.2006 rajoitetaan yhden hehtaarin enimmäisalaan yrittäjäperhettä kohden. Asetukseen lisätään myös säännös, joka edellyttää sopimusjärjestelyä maaseudun kehittämishankkeen toteuttamiseen osallistuvan alihankkijan toimien tarkastamiseksi. Lisäksi tukipäätösten voimassaoloaikaa jatketaan vuodesta kahteen vuoteen. Asetus tulee voimaan 15.4.2003. (MMM vanhempi hallitussihteeri Katriina Pessa 1605 4245)

Valtioneuvoston asetus eräistä maaseudun kehittämiseen myönnettävistä lainoista annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta. Rakentamiseen ja muuhun työn suorittamiseen myönnettyjen lainojen ensimmäisen erän nostoaika pidennetään vuodesta kahteen vuoteen. Nostoaika on sama kun säännönmukainen toteuttamisaika. EU:n osarahoittamana myönnettyjen tuettujen lainojen noston edellytyksenä on kuittien esittäminen koko tuetun hankkeen osalta eikä vain tuen osalta. Lisäksi asetukseen tehdään eräitä teknisiä täsmennyksiä. Asetus tulee voimaan 15.4.2003. (MMM vanhempi hallitussihteeri Katriina Pessa 1605 4245)

Valtioneuvoston asetus vaarallisten aineiden kuljettajien ajoluvasta annetun asetuksen muuttamisesta. Asetusta muutetaan siten, että otetaan huomioon vaarallisten aineiden kuljetusta koskevat ns. ADR-sopimuksen ja ADR-direktiivin muutokset, jotka liittyvät ajolupavaatimukseen. Samalla selkiytetään ajolupavaatimuksen jakoa perus- ja säiliöajolupaan. Asetus tulee voimaan 1.5.2003. (LVM liikenneneuvos Seija Miettinen 1602 8563)

Valtioneuvoston asetus vaarallisten aineiden kuljetukseen tarkoitettujen pakkausten ja säiliöiden vaatimustenmukaisuuden osoittamisesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta. Muutoksella annetaan kansainväliseen liikenteeseen tarkoitettujen muiden paineastioiden ja paineellisten säiliöiden kuin kuljetettavien painelaitteiden tarkastuslaitostehtävät ilmoitetuille laitoksille, jotka nykyisin hoitavat kuljetettavista painelaitteista annetun direktiivin mukaisten paineastioiden ja paineellisten säiliöiden tarkastuslaitostehtävät. Lisäksi tehdään muita vähäisiä kuten säädösviittauksia koskevia muutoksia. Asetus tulee voimaan 1.5.2003. (LVM liikenneneuvos Seija Miettinen 1602 8563)

Valtioneuvoston asetus vaarallisten aineiden kuljetuksesta tiellä annetun valtioneuvoston asetuksen 5 ja 34 §:n muuttamisesta. Asetukseen tehdään vaarallisten tavaroiden kansainvälisistä tiekuljetuksista tehtyyn eurooppalaiseen sopimukseen ja Euroopan yhteisön direktiiviin tehdyistä muutoksista johtuvat muutokset, jotka koskevat lähinnä vaarallisten aineiden kuljetuksista tehtävää onnettomuusilmoitusta. Asetus tulee voimaan 1.5.2003. (LVM liikenneneuvos Seija Miettinen 1602 8563)

Valtioneuvoston asetus ajokorttiasetuksen 39 §:n 1 momentin 2 kohdan ja 40 §:n muuttamisesta. Autokoululuvan myöntämisedellytyksiin ja opetustoiminnasta vastaavan johtajan ja ajo-opettajan kelpoisuusvaatimuksiin raskaan kaluston opetuksessa tehdään muutoksia. Asetus tulee voimaan 1.5.2003. (LVM vanhempi hallitussihteeri Eija Maunu 1602 8571)

VALTIONEUVOSTON PÄÄTÖKSET

Valtioneuvosto teki yleisistunnossa 3.4.2003 seuraavat päätökset:

Päätös määrätä osastopäällikkö Ritva Jolkkonen varamiehenään linjanjohtaja Juhani Toivonen valtion edustajaksi Teollisen yhteistyön rahasto Oy - Fonden för industriellt samarbete Ab:n vuonna 2003 pidettäviin yhtiökokouksiin. (UM kehitysyhteistyöneuvos Sakari Eräpohja 1605 6246)

Päätös myöntää Pekka Kivelälle ero lehdistötukilautakunnan puheenjohtajan tehtävästä ja määrätä hänen tilalleen Max Mickelsson. Samalla myönnetään Ralf Sundille ja Kati-Riikka Tuuralalle ero lehdistötukilautakunnan jäsenen tehtävästä ja määrätään uusiksi jäseniksi Aulis Ruuth ja Merja Hiltunen lautakunnan jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Toimikausi päättyy 31.12.2003. (LVM neuvotteleva virkamies Elina Normo 1602 8463)

Päätös vapauttaa johtaja Pasi Salokangas puolustustaloudellisen suunnittelukunnan jäsenyydestä ja määrätä uudeksi jäseneksi pääjohtaja Jukka Viinanen suunnittelukunnan 30.6.2004 päättyväksi suunnittelukaudeksi. (KTM vanhempi hallitussihteeri Kari Mäkinen 1606 3523)

Valtioneuvosto lähetti eduskunnalle 3.4.2003 seuraavat Euroopan unionin säädösehdotuksia koskevat valtioneuvoston kirjelmät:

Valtioneuvoston kirjelmä (U 2/2003) eduskunnalle ehdotuksesta neuvoston puitepäätökseksi (ne bis in idem -periaatteen soveltamisesta rikosasioissa). Puitepäätösehdotus koskee lopullisten, rikoksen tai hallinnollisen rikkomuksen johdosta, toisessa jäsenvaltiossa annettujen päätösten niin sanottua ne bis in idem -vaikutusta (oikeusvoimavaikutus), sekä toisessa jäsenvaltiossa vireillä olevan menettelyn niin sanottua lis pendens -vaikutusta (vireilläolovaikutus). Sellaisen teon johdosta, josta jo on annettu lopullinen päätös jossain jäsenvaltiossa, ei saisi enää nostaa syytettä toiseen kertaan toisessa jäsenvaltiossa. Jos useassa jäsenvaltiossa olisi samanaikaisesti vireillä samaa asiaa koskeva menettely, valittaisiin vain yksi jäsenvaltio käsittelemään asiaa ja menettelyt muissa jäsenvaltioissa keskeytyisivät. (OM apulaisosastopäällikkö Jan Törnqvist 1606 7700)

Valtioneuvoston kirjelmä (U 3/2003) eduskunnalle ehdotuksista neuvoston päätöksiksi kansainvälisiä vakuusoikeuksia koskevan Kapkaupungin yleissopimuksen ja siihen liitettävän pöytäkirjan allekirjoittamisesta ja tekemisestä yhteisön toimesta (Kapkaupungin yleissopimus ja pöytäkirja). Päätösehdotusten tavoitteena on, että yhteisö voisi allekirjoittaa ja ratifioida liikkuvaan kalustoon kohdistuvia kansainvälisiä vakuusoikeuksia koskevan Kapkaupungin yleissopimuksen ja siihen liittyvän lentokaluston vakuuskäyttöä koskevan pöytäkirjan. Sopimusjärjestelmän tarkoituksena on luoda kansainvälinen vakuusoikeusrekisteri, johon merkityn yksilöityä lentokalustoa koskevan vakuusoikeuden haltijan asema olisi vahva kaikissa sopimusvaltioissa. Eräät yleissopimuksen ja pöytäkirjan tuomioistuimen toimivaltaa, turvaamistoimia ja maksukyvyttömyysmenettelyä koskevat säännökset kuuluvat yhteisön yksinomaiseen toimivaltaan. (OM apulaisosastopäällikkö Tiina Astola 1606 7666)

Valtioneuvoston kirjelmä (U 4/2003) eduskunnalle ehdotuksesta neuvoston asetuksen (ETY) 4064/89 yrityskeskittymien valvonnasta (EY:n sulautuma-asetus) uudistamisesta. Asetusehdotuksen tavoitteena on parantaa yrityskeskittymien valvonnan toimivuutta Euroopan yhteisössä ja valmistaa sulautuma-asetuksen tehokkuus muuttuvissa olosuhteissa, erityisesti EU:n laajentumisen jälkeen. Uudistus koskee lähinnä toimivaltakysymyksiä sekä eräitä menettelyllisiä seikkoja. (KTM ylitarkastaja Erkko Ruohoniemi 1606 3534)

Valtioneuvoston kirjelmä (U 5/2003) eduskunnalle ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi maalien liuotepitoisuudesta (maalien liuotepitoisuudet). Direktiivillä vähennettäisiin haihtuvien orgaanisten yhdisteiden päästöjä vahvistamalla enimmäisarvot tiettyjen rakennusmaalien ja -lakkojen sekä ajoneuvojen korjausmaalauksessa käytettävien tuotteiden liuotesisällölle (VOCpitoisuudelle). Ajoneuvojen korjausmaalaustoiminnot poistettaisiin tiettyjen orgaanisia liuottimia käyttävien teollisten ja kaupallisten toimintojen VOC-päästöjen rajoittamista koskevan direktiivin 1999/13/EY soveltamisalasta samalla kun korjausmaalauksessa käytettävien tuotteiden VOC-pitoisuuutta rajoitettaisiin. (YM ylitarkastaja Anneli Karjalainen 1603 9690)

NIMITYSASIAT

Valtioneuvosto päätti 3.4.2003 seuraavat nimitysasiat:

Oikeustieteen kandidaatti, varatuomari Marja Alice GuimaraesPurokoski ulkoasiainministeriön lainsäädäntöneuvoksen (A 26) virkaan 1.5.2003 lukien. (UM henkilöstöjohtaja Ulla Väistö 1605 5401)

Valtioneuvosto myönsi ylijohtaja Niilo Hintikalle palkatonta virkavapautta maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen ylijohtajan virasta 1.9.2003-31.8.2005. (MMM hallitusneuvos Kirsi Koskinen 1605 3327)

Diplomi-insinööri Armi Vilkman-Vartia liikenne- ja viestintäministeriön yli-insinöörin virkaan 14.4.2003 lukien. (LVM kansliapäällikkö Juhani Korpela 1602 8322)

RAHA-ASIAT

Valtioneuvoston raha-asiainvaliokunta puolsi istunnossaan 3.4.2003 seuraavia asioita:

Vuoden 2003 talousarvion momentin 28.39.31 (Verohyvitys) arviomäärärahan ylittäminen 3 349 000 eurolla. (VM neuvotteleva virkamies Petri Syrjänen 1603 3043)

Maatilatalouden kehittämisrahaston käyttösuunnitelman muuttaminen. Maatilatalouden kehittämisrahaston 11.12.2002 vahvistettua vuoden 2003 väliaikaista käyttösuunnitelmaa muutetaan siten, että TE-keskusten maaseutuosastoilla voidaan jatkaa rakennetukien myöntämistä. (MMM ylitarkastaja Esko Leinonen 1605 4226)

HALLITUKSEN NEUVOTTELUT

HALLITUKSEN NEUVOTTELU 3.4.2003

Kansliapäällikköryhmä ehdottaa lainvalmistelua osaksi ministeriöiden strategista johtamista

Ministeriöiden kansliapäällikkökokouksen keskuudestaan nimeämä ryhmä katsoo, että lainvalmistelu tulee ottaa nykyistä paremmin huomioon ministeriöiden toiminnan suunnittelussa ja johtamisessa. Oikeusministeriön kansliapäällikön Kirsti Rissasen johtama ryhmä antoi torstaina 3. huhtikuuta ehdotuksensa valtioneuvoston kanslialle. Rissanen esitteli ne samana päivänä valtioneuvostolle hallituksen neuvottelussa.

Ehdotuksia käsitellään kansliapäällikkökokouksessa maanantaina 7. huhtikuuta.

Kansliapäällikkökokouksen nimeämä ryhmä on tehnyt ehdotuksia lainvalmistelua tukevien rakenteiden vahvistamiseksi sekä lainvalmistelun laadun parantamiseksi.

Kansliapäällikköryhmä suosittaa, että valtioneuvoston lainvalmistelun suunnittelua ja johtamista tukemaan asetetaan pysyvä kansliapäällikköryhmä. Ryhmä seuraisi keskeisten hallitusohjelmasta johtuvien ja muiden merkittävien lainvalmisteluhankkeiden etenemistä ja käynnistäisi lainvalmisteluun liittyviä kehittämishankkeita. Oikeusministeriöön järjestettäisiin säädösvalmistelun tukipalvelu, joka voisi myös neuvoa lainvalmistelijoita konkreettisissa hankkeissa. Myös oikeusministeriön tarkastustoimiston voimavaroja lisättäisiin.

Kansliapäällikköryhmä korostaa myös ministeriöiden vastuuta oman alansa lainvalmistelun johtamisessa ja suunnittelussa. Voimavaroista on huolehdittava niin, että ministeriöillä on myös käytännössä mahdollisuudet hyvään lainvalmisteluun. Ministeriöihin tulisi nimetä säädösvalmistelun koordinointi- ja tukihenkilöt.

Lainvalmistelun laatua kansliapäällikköryhmä parantaisi muun muassa kiinnittämällä nykyistä enemmän huomiota sääntelyn vaihtoehtoihin ja erilaisiin sääntelytapoihin, jotta voidaan välttää tarpeetonta tai liian yksityiskohtaista sääntelyä. Myös uuden perustuslain vaikutuksia säädöstasoon ja -määrään on arvioitava.

Säädösten vaikutuksia olisi ryhmän mukaan arvioitava nykyistä systemaattisemmin. Myös säädösten vaikutusarviointia koskeva ohjeistus olisi yhtenäistettävä. Keskeiset ministeriöt eli valtiovarainministeriö, kauppa- ja teollisuusministeriö sekä ympäristöministeriö tukisivat lainvalmistelijoita ohjeiden noudattamisessa.

Valmistelun laajapohjaisuutta halutaan lisätä ja kuulemiskäytäntöjä lainvalmisteluprosessin aikana kehittää. Ryhmä haluaa myös kehittää menettelytapoja voimassa olevan lainsäädännön selkeyttämiseksi.

Kansliapäällikköryhmä ehdottaa, että lainvalmistelun suunnitelmallisuuden ja johtamisen tehostamisesta otetaan maininta hallitusohjelmaan.

Kansliapäällikköryhmä arvioi ehdotustensa toteuttamisen maksavan vuodessa noin 430 000 euroa. Ryhmä uskoo uudistusten parantavan merkittävästi sääntelyn johdonmukaisuutta ja laatua sekä estävän tarpeetonta sääntelyä. Näin ne myös vähentäisivät sääntelystä eri tahoille aiheutuvia kustannuksia.

OECD:n maatutkimus sääntelyn laadusta Suomessa valmistuu kevään kuluessa. Järjestön Suomelle tekemät kehittämisehdotukset ovat samansuuntaisia kansliapäällikköryhmän ehdotusten kanssa.

Tammikuussa nimetyn ryhmän jäseninä ovat alivaltiosihteeri Heikki Aaltonen valtioneuvoston kansliasta, ylijohtaja Pekka Nurmi oikeusministeriöstä, valtiosihteeri Raimo Sailas valtiovarainministeriöstä, kansliapäällikkö Erkki Virtanen kauppa- ja teollisuusministeriöstä, kansliapäällikkö Juhani Korpela liikenne- ja viestintäministeriöstä sekä kansliapäällikkö Sirkka Hautojärvi ympäristöministeriöstä. Työryhmän sihteerinä toimii lainsäädäntöneuvos Kirsi Kuuttiniemi oikeusministeriöstä.

Työryhmän ehdotus löytyy valtioneuvoston verkkosivuilta osoitteesta: http://www.valtioneuvosto.fi/resource/fi/35615.pdf.

Lisätietoja antavat kansliapäällikkö Kirsti Rissanen, p. (09) 1606 7502, ylijohtaja Pekka Nurmi, p. (09) 1606 7670 ja lainsäädäntöneuvos Kirsi Kuuttiniemi, p. (09) 1606 7529 oikeusministeriöstä.

LUOVUTETUT MIETINNÖT

Työllisyystyöryhmän loppuraportti luovutettiin 31.3.2003 pääministeri Paavo Lipposelle. Valtiosihteeri Raimo Sailaksen johdolla työskennelleen työryhmän tehtävänä oli esittää talous- ja työvoimapoliittiset linjaukset, joiden turvin Suomen työllisyysaste voidaan nostaa 75 prosenttiin sekä laskea työttömyysaste alle viiteen prosenttiin. Tässä tarkoituksessa työryhmän tuli esittää linjaukset ja keinot rakenteellisen työttömyyden olennaiseksi vähentämiseksi, työllisyysasteen nostamiseksi ja riittävän työpanoksen turvaamiseksi. Loppuraportti on valtioneuvoston kanslian verkkosivuilla osoitteessa www.vnk.fi/julkaisut. Lisätietoja antaa ekonomisti Pekka Sinko, p. (09) 703 2915 valtion taloudellisesta tutkimuskeskuksesta.

Laatua verkkoon - Julkisten verkkopalvelujen laatu- ja arviointikriteerit -muistio julkistettiin 28.3.2003 valtiovarainministeriössä. Muistion valmistellut työryhmä ehdottaa kuntien ja valtion viranomaisten ylläpitämiin verkkopalveluihin yhteistä laatu- ja arviointikriteeristöä. Kriteeristöä tarvitaan parantamaan verkkopalvelujen laatua erityisesti palvelujen käyttäjien, kuten kansalaisten, yritysten ja yhteisöjen näkökulmasta. Työryhmän ehdotuksen tavoitteena on myös yhdistää perinteisten palvelujen ja sähköisten verkkopalvelujen laadunarviointi. Lisäksi työryhmä ehdottaa mm. julkisten verkkopalvelujen laatukilpailun järjestämistä vuonna 2004. Työryhmän ehdottamassa arviointimallissa on kolme keskeistä arvioitavaa kokonaisuutta. Ensinnäkin on arvioitava verkkopalvelua tuottavan organisaation kyvykkyyttä ja toimintatapoja, kuten palvelujen johtamista ja palveluprosessien sujuvuutta. Toiseksi on arvioitava sitä, mitä verkkopalvelun asiakas näkee ruudulla. Tämä tarkoittaa verkkopalvelun helppokäyttöisyyttä, palvelevuutta ja luotettavuutta sekä palvelun avoimuutta ja sen tarjoamia vaikuttamismahdollisuuksia. Kolmas arvioitava kokonaisuus on verkkopalvelun hyöty asiakkaalle ja organisaatiolle, joka tarkoittaa sähköisen palvelun antamaa lisäarvoa verrattuna esimerkiksi perinteiseen palveluun. Tarjouskilpailu arviointimallia tarkentavan kriteeristön luomiseksi käydään kevään aikana. Työryhmän ehdotukset ovat verkko-osoitteessa www.vm.fi/sahkoinenasiointi. Lisätietoja antavat neuvotteleva virkamies Matti Salminen, p. (09) 1603 3212 ja ylitarkastaja Marjukka Ala-Harja, p. (09) 1603 3231 valtiovarainministeriöstä.

Selvitys pääomarahoituksen tarjonnan lisäämisestä Suomessa julkistettiin 1.4.2003 valtiovarainministeriössä. Selvityksessä ehdotetaan pääomarahoituksen tarjonnan tehostamiseksi tehtäviä toimenpiteitä Suomessa. Pääomarahoituksen saannin merkitys on korostunut viime vuosina erityisesti uusien teknologiaan pohjautuvien sekä alkuvaiheen yritysten mahdollisuudessa saada riittävästi rahoitusta toiminnalleen. Pääomarahoitusta tulisi muun muassa kanavoida aikaisempaa järjestelmällisemmin ja ammattimaisemmin sekä yhä enemmän yrityssektorille. Selvitys on valtiovarainministeriön internetsivuilla osoitteessa www.vm.fi/julkaisut. Lisätietoja antaa finanssisihteeri Jussi Niemi, puh. (09) 183 2116 valtiovarainministeriöstä.

Selvitys "Globalisaatio ja kehittyvät maat" julkistettiin 2.4.2003 valtiovarainministeriössä. Selvitys hyödyntää kattavasti asiaa käsittelevää taloustieteellistä tutkimusta. Se tarkastelee globalisaatiota ensisijaisesti kehittyvien maiden näkökulmasta kiinnittäen huomiota hyvinvointiin, ulkomaankauppaan, pääomaliikkeisiin, rahoituskriiseihin ja muuttoliikkeeseen. Lisäksi selvitys tuo esille keinoja, joilla kehittyvät maat pääsisivät nykyistä paremmin osallisiksi globalisaatiosta ja jotka vähentävät sen haittavaikutuksia. Lisätietoja antavat selvityksen tekijä, KTM Jukka Ruotinen, p. 050 573 3055 Helsingin kauppakorkeakoulusta ja hallitusneuvos Kaarina Rautala, p. (09) 1603 3072 valtiovarainministeriöstä.

Biotekniikan arvioinnin seurantaryhmän muistio luovutettiin 2.4.2003 opetusministeri Maija Raskille. Seurantaryhmä esittää, että biotekniikan tutkimuksen pitkäjänteistä ja laaja-alaista kehittämistä jatketaan kansainvälisen arviointiryhmän suositusten mukaisesti. Yliopistojen tulossopimuksiin 2004-2006 tulee kirjata kannanotto, jolla viiden biokeskuksen perusrahoitustaso säilytetään valtakunnallisesti vähintään nykyisellä tasolla eli 16,6 milj. eurossa ja niiden tutkimustoimintaan, laitehankintoihin ja uusiin kehittämishankkeisiin esitetään perusrahoituksen lisäksi osoitettavaksi seitsemän miljoonaa euroa vuosina 2004-2006.

Tutkijankoulutusyhteistyötä sektoritutkimuslaitosten, yliopistojen ja tutkijakoulujen kesken on tiivistettävä ja tutkijakoulujen voimavaroja lisättävä. Biotieteissä yhteistyötä kemian, fysiikan, tietotekniikan ja lääketieteen tutkijoiden kanssa lisätään paitsi tutkimusyhteistyöllä myös aloittamalla aloille yhteisiä biotekniikan koulutusohjelmia. Lisäksi poikkitieteellistä koulutusta, jossa luonnontieteellisiä opintoja yhdistetään juridisiin, markkinointi- ja johtamisopintoihin, tulee kehittää. Seurantaryhmä esittää, että teknologian siirron koulutusta ja tutkimusta sekä IPR- ja liiketalousosaamista tutkijakouluissa lisätään. Seurantaryhmän muistio on luettavissa opetusministeriön www-sivuilla www.minedu.fi/julkaisut/tiede/2003/tr11/kuvailu.html. Lisätietoja antavat ylijohtaja Arvo Jäppinen, p. (09) 1607 7220 ja opetusneuvos Marja Pulkkinen, p. (09) 1607 7223 opetusministeriöstä.

E-työn yhteistyötoimintaryhmän kannanotto julkistettiin 1.4.2003 työministeriössä. Yhteistoimintaryhmän mukaan verkkopalvelujen ja tietoliikenneyhteyksien riittämättömyys tai kustannukset eivät saisi millään alueella tai paikkakunnalla muodostaa estettä elinkeinotoiminnalle, e-työlle tai yrittäjyydelle vuoden 2008 jälkeen. Siellä missä verkkopalveluja ei näyttäisi olevan tarjolla, tulisi harkita verkkopalvelujen ja tietoliikenneyhteyksien tukemista esimerkiksi EU:n rakennerahaston avulla ja edistämällä alueellisten yhteistyöhankkeiden syntymistä. Lisätietoja antaa ylitarkastaja Tiina Hanhike, p. (09) 1604 8940 työministeriöstä.

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.