Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

LIITE

VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS TAIDE- JA TAITEILIJAPOLITIIKASTA

Taiteen merkitys korostuu eriytyvässä, monimuotoistuvassa, kulttuuristuvassa ja teknistyvässä tietoyhteiskunnassa. Tulevaisuuttamme muokkaa myös globalisaatio ja kansainvälistyminen. Taide avaa yksilölle luovan itseilmaisun, tunne-elämän kehittämisen ja itseymmärryksen väylän, jonka kautta yksilö rakentaa myös identiteettiään ja jäsentää todellisuutta. Yhteisölle taide on luovaa, sosiaalista, kulttuurista ja taloudellista pääomaa. Tulevaisuuden haasteisiin vastaamista edistää maamme innovaatiopolitiikan laventaminen ja taiteen ymmärtäminen kehityksen strategisena voimavarana. Tähän liittyvän panostuksen osalta taide on verrannollinen tieteeseen.

Valtioneuvosto on määritellyt taide- ja taiteilijapoliittisen ohjelman tavoitteeksi luovan toiminnan edistämisen. Hallitusohjelmassa todetaan, että luovan toiminnan kehittämiseksi laaditaan taide- ja taiteilijapoliittinen ohjelma. Opetusministeriö asetti 5.7.2001 toimikunnan, jonka tehtävänä oli laatia ehdotus sanotuksi ohjelmaksi. Ohjelman laadinnassa otettiin huomioon viime vuosina eri taiteenaloilla laaditut ohjelmat. Toimikunta luovutti puheenjohtajansa kansanedustaja Sirpa Pietikäisen johdolla ehdotuksensa valtioneuvoston taide- ja taiteilijapoliittiseksi ohjelmaksi pääministerille ja kulttuuriministerille 19.6.2002. Taide- ja taiteilijapoliittinen ohjelma luotaa suomalaisen taide- ja taiteilijapolitiikan tulevaisuutta ja kehityksen vaatimia toimenpiteitä

Hallitusohjelman ja taide- ja taiteilijapoliittisen ohjelmatoimikunnan ehdotuksen mukaisesti valtioneuvosto tekee periaatepäätöksen taide- ja taiteilijapoliittisen ohjelman toteuttamisesta.

Periaatepäätöksen kuntia koskevat maininnat ovat niiden itsehallinnollisen aseman huomioon ottavia suosituksia, jotka tarvittavilta osin tulee käsitellä valtion ja kuntien yhteisessä neuvottelumenettelyssä.

Periaatepäätöksessä asetettuja tavoitteita toteutetaan kehyspäätösten sekä vuosittain talousarvion yhteydessä tehtävien mitoitus- ja kohdentamispäätösten puitteissa.

Periaatepäätöksen mukaisesti valmistellaan ja toteutetaan toimenpiteitä sekä tehostetaan ministeriöiden nykyistä toimintaa luovan toiminnan edistämiseksi seuraavasti:

Ohjelman lähtökohdat

1. Valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaan taide ihmisen itseilmaisuna ja taiteilijoiden luovana työnä on myös yhteiskunnallinen ja taloudellinen resurssi sekä perustuslaissa tarkoitettuna mahdollisuutena itsensä kehittämiseen myös sivistyksellinen perusoikeus.
Kansallista innovaatiopolitiikkaa tulisi laventaa taiteen ja kulttuurin suuntaan. Tällaisen politiikan tavoitteeksi tulee asettaa luova hyvinvointiyhteiskunta, jossa taide on keskeinen osa yhteiskuntaa uudistavaa ja kehittävää innovaatioperustaa, uuden tiedon, taidon, osaamisen ja hyvinvoinnin kokonaisuutta, jossa tunnustetaan myös pysyvät kulttuuriset arvot.
EU:n perustamissopimuksen hengessä kulttuurinen näkökulma tulee ottaa huomioon kaikessa yhteiskunnallisessa päätöksenteossa.

2. Valtioneuvoston seuraavaan tulevaisuusselontekoon sisältyy selkeästi taiteen ja kulttuurin näkökulma. Opetusministeriön tulee käynnistää tutkimus- ja kehittämishankkeita, jotka liittyvät taiteen ja kulttuurin sosiaalisiin, alueellisiin ja paikallisiin vaikutuksiin sekä taidekasvatuksen merkitykseen koulutusjärjestelmässä.

Lastenkulttuuri ja taidekasvatus

3. Opetusministeriö laatii Taiteen keskustoimikunnan lastenkulttuuripoliittisen ohjelmaehdotuksen pohjalta ministeriön toimenpide-ehdotukset.

Kuntien tulisi mahdollisuuksien mukaan suunnata kulttuuripalveluja erityisesti lapsille ja laatia lastenkulttuuripoliittinen ohjelma. Tässä työssä tulee hyödyntää myös kuntien välisen yhteistyön tarjoamat mahdollisuudet.

Opetusministeriössä laaditun ehdotuksen pohjalta toimii valtakunnallinen lastenkulttuurikeskusten verkosto. Verkostoa kehitettäessä otetaan huomioon kielivähemmistöjen tarpeet.

4. Jokaiselle lapselle ja nuorelle on tärkeä turvata kaikille yhteisinä oppiaineina tarpeellinen taideaineiden opetus kaikilla peruskoulun luokka-asteilla. Taideaineiden opetusta on järjestettävä myös yleissivistävässä ja ammatillisessa toisen asteen koulutuksessa. Taide on lisäksi tuotava koulujen opetusympäristöihin sekä -menetelmiin ja -sisältöihin.
Peruskoulun taideopetuksessa ja taiteen perusopetuksessa kunnat voisivat hyödyntää aineenopettajien asiantuntemusta jo pienten lasten opetuksessa ja painottaa taideaineiden opetusta, jotta opettajiksi ja vierailijoiksi saataisiin lisää ammattinsa osaavia, innostavia ja valovoimaisia ammattilaisia.
Taideaineita opettavien opettajien ammatillisen koulutuksen ja heidän sekä muiden alan ammattilaisten täydennyskoulutuksen tulee antaa valmiuksia käyttää opetusmenetelmiä, jotka tukevat lasten ja nuorten luovien kykyjen, tunne-elämän ja kulttuurisen ymmärryksen kehittymistä. Vastuutahoina asiassa ovat opetushallitus ja yliopistot ja alan muu koulutus.
Lisätään muiden taiteenalojen kuin musiikin opetusyksiköitä taiteen perusopetuksen piirissä siinä määrin kun taloudellista liikkumavaraa syntyy. Vastuutahona toimii opetusministeriö.
Opetushallituksen tulee antaa taiteen perusopetuksen valtakunnallisten opetussuunnitelmien perusteet laajan oppimäärän osalta.

5. Kuntien tulisi mahdollisuuksien mukaan tukea lasten- ja nuortenkulttuuriin liittyvää koulun ulkopuolista toimintaa kuten iltapäiväkerhotoimintaa niin, että myös pienillä paikkakunnilla lapsilla ja nuorilla olisi mahdollisuus ohjattuun luovaan ilmaisuun.
Koulujen, taiteen perusopetusta antavien yksikköjen, taidelaitosten ja kirjastojen yhteistyötä taidekasvatuksessa tulee lisätä. Opetusministeriössä laaditaan luovuus- ja kulttuurikasvatusstrategia, jonka avulla edistetään taidekasvatusta yhdessä eri toimijoiden kanssa.

Kulttuurinen monimuotoisuus

6. Suomenruotsalaisen kulttuurin rakenteiden tukeminen ja edelleen kehittäminen on maamme julkisen kulttuuripolitiikan perustehtäviä.

7. Opetusministeriö varaa erityisresursseja maahanmuuttopoliittisten linjaustensa toimeenpanemiseksi. Linjausten mukaisesti:
- Vähemmistökulttuuritarpeet otetaan aikaisempaa paremmin huomioon osana kulttuurin ja taiteen tukemisen yleisiä järjestelmiä sekä kulttuuri- ja taidelaitosten toimintaa;
- Maahanmuuttajien kulttuurisista tarpeista huolehditaan maahanmuuton lisäännyttyä. Kehitetään järjestelmiä etnisiin ryhmiin lukeutuvien ammattitaiteilijoiden ja heidän järjestöjensä toiminnan tukemiseksi.

Palveluiden saavutettavuus ja elinympäristö

8. Opetusministeriö laatii toimenpideohjelman kulttuurin saavutettavuuden lisäämiseksi julkisissa taide- ja kulttuurilaitoksissa.
Opetusministeriö organisoi vammaiskulttuurin edistämistoimet valtionhallinnossa. Alueen oman kulttuuritoiminnan edellytyksiä parannetaan.

9. Luovan hyvinvointiyhteiskunnan rakentamisessa korostuu julkisen sektorin yhteinen vastuu edellytysten luomisesta kansalaisten kulttuurisille peruspalveluille. Tämä edellyttää, että
- Taidelaitosverkon toiminnan ja sen kehittämisen edellytyksiä vahvistetaan. Laitosten kehittämistyön osana tehostetaan palvelujen tavoitettavuutta niin alueellisesti kuin myös erilaisille yleisöille, eri ikäluokille ja erityisryhmille. Lisäksi edistetään taidelaitosten sekä niiden ulkopuolisen kentän ja kulttuuritapahtumien vuorovaikutusta ja tavoitteellista yhteistyötä. Tuetaan tähän liittyviä pilotti-hankkeita ja erilaisten hyvien toimintakäytäntöjen leviämistä.
- Valtionosuusjärjestelmän ulkopuolisen taiteen kentän toimintaedellytyksiä tuetaan ja vahvistetaan. Tämän kentän eri alojen taidetoiminta sekä monitaiteellinen ja ryhmämuotoinen taiteellinen työskentely laajentaa kulttuuripalvelujen alaa ja muotoja. Monipuolisten taiteellisten lähtökohtien turvaaminen edellyttää taiteilijoiden ja taiteilijaryhmien kotimaisen ja kansainvälisen liikkuvuuden tukemista.

10. On tärkeää pyrkiä edelleen vahvistamaan kansalaisten tosiasiallisia mahdollisuuksia vaikuttaa omaa ympäristöään koskeviin ratkaisuihin.
Tulee kehittää keinoja systemaattisempaan arkkitehtuurin ja rakennetun ympäristön arkkitehtonisen laadun arviointiin. Arvioinnin tulee lähteä laajasti hyvän kulttuurielämän näkökulmasta. Eri alojen lainsäädännön valmistelussa tulee ympäristövaikutusten arviointiin sisällyttää myös säädösten vaikutus elinympäristön arkkitehtoniseen laatuun.

Taiteen soveltava käyttö

11. Kannustetaan työyhteisöjä taiteen mahdollisuuksien käyttämiseen ja taidepalvelujen hyödyntämiseen työssä viihtymisen ja jaksamisen parantamiseksi. Työympäristöjen hyvä ja ihmislähtöinen suunnittelu ja taiteen käyttäminen myös työpaikkojen sisustuksessa ja varustuksessa on tärkeää.
Opetusministeriön ja työministeriön tulee yhteistyössä kehittää uusia toiminnan muotoja työttömien ja muutoin työelämän ulkopuolella olevien taidetarpeisiin vastaamiseksi.

12. Julkisen vallan vastuu laadukkaasta elinympäristöstä edellyttää lainsäädännön ja muun viranomaisohjauksen lisäksi esikuvallista roolia koko rakennusalalle. Julkisen vallan oman toiminnan tulee sisältää hyvään ympäristöön kannustavia käytäntöjä. Esimerkkinä tällaisista käytännöistä on prosenttiperiaate. Taiteilijoiden ammattitaito on otettava prosessiin mukaan jo suunnitteluvaiheessa. Pyritään kannustamaan kuntia ja rakennusalan yrityksiä periaatteen käyttöön.
Tuetaan valtion taidehankintoja julkisiin rakennuksiin ja tiloihin ympäristön esteettisyyden lisäämiseksi.

13. Tuloksekkaaksi osoittautunutta Terveyttä kulttuurista -toimintaa jatketaan sekä julkisen sektorin että kansalaisyhteiskunnan toimin. Valtio huolehtii verkoston toiminnan edistämisestä opetus-, sosiaali- ja terveys- sekä ympäristöministeriön yhteistyönä. Tähän liittyen selvitetään rahoitusmalli, joka turvaa toiminnan pitkäjänteisen kehittämisen. Eräs keino voi olla alueellisten taidetoimikuntien toiminnan tukeminen asiassa.
Terveyttä kulttuurista toiminnan edistämiseksi selvitetään prosenttiperiaatteen toteuttamisen mahdollisuus myös sosiaali- ja terveystoimen rakentamishankkeissa.

Taide, elinkeinoelämä ja aluekehittäminen

14. Kotimaisten yritysten pieni yrityskoko ei vielä rohkaise osaamisen erikoistumiseen, tutkimus- ja kehityshankkeisiin panostamiseen eikä kansainvälistymiseen. Nämä ovat myös alueita, joille yksityistä rahoitusta ja pääomasijoitustoimintaa sekä julkista panostusta ensisijaisesti tarvitaan. Keskeistä on myös kehittää näiden rahoitustoimijoiden verkostoitumista. Pienyritystoiminnan edistämisellä luodaan paremmat edellytykset myös kulttuurialan yritystoiminnalle.
Valtion ja muiden tahojen teknologiaan ja kehitystoimintaan suuntautuvaa rahoitusta olisi tärkeää ohjata aiempaa enemmän sisältötuotantojen rahoitukseen ja näin rahoittaa esimerkiksi AV-kulttuurin hankkeita. Digitaalisen tekniikan myötä tulleiden uusien teknisten sovellutusten rinnalle joudutaan kehittämään osittain tai kokonaan uudella tekniikalla toteutettuja sisältöjä.
Kotimaisen elokuvan yleisöpohja on laajentunut ja tekninen kehitys luo sille edelleen kehittyviä mahdollisuuksia. Elokuvatuotannolla on kulttuurisen merkityksen lisäksi myös taloudellisia ja työllistäviä vaikutuksia. Turvataan kotimaisen elokuvan monipuolisuus ja laatu. Myös elokuvan vientiä tulee tukea.

15. Kehittynyt taide ja kulttuuri on yritysten toimintaympäristöön liittyvä voimavara. Nopeasti kehittyvillä innovatiivisilla yritystoiminnan alueilla kuten tietotekniikan ja erilaisten yleisölle tarjottavien palveluiden tuotekehityksessä taide avaa vielä käyttämättömiä mahdollisuuksia. On tärkeää ideoida uusia tapoja taiteen tekijöiden huomioimiseksi ja käyttämiseksi yritystoiminnassa. Tässä keskeisessä asemassa ovat toisaalta taiteen rahoittajat ja tuottajat toisaalta taas se väliporras, joka välittää taiteellista osaamista ja ammattitaitoa tuotantoprosesseihin ja yleisöjen tietoisuuteen. Tässä väliportaassa toimivien henkilöiden kouluttamiseen ja välittäjäportaan organisatoriseen kehittämiseen tulisi koulutus- ja taidepolitiikassa kiinnittää nykyistä enemmän huomiota.

16. Muotoiluosaamisen kohdalla korostuvat opetuksen, tutkimuksen ja yritysten tuotekehitystoiminnan keskinäinen vuorovaikutus. Muotoilun käytön lisäämiseksi tarvitaan osaamisen siirron mekanismeja ja eri tahojen välistä yhteistyötä sekä selkeää työnjakoa.
Kehitetään luovan osaamisen tuotteistamiseen ja kaupallistamiseen keskittyvää yrityshautomoverkostoa, joka muodostuu alan erityispiirteet huomioon ottavasta palvelukonseptista.
Taiteen, taidekäsityön, muotoilun ja arkkitehtuurin mahdollisuudet liitetään laadukkaan, esteettömän ja esteettisesti korkealuokkaisen ympäristön rakentamiseen.
Käsityön aseman vahvistamiseksi laaditaan oma toimenpideohjelmansa, jonka tavoitteena on käsityön merkityksen kasvattaminen kannattavana työnä.

17. Kulttuuri on mahdollisuus ja voimavara alueiden kehittämisessä. Se tulee sisällyttää "syrjästä esiin" -periaatteen mukaisesti erilaisiin alueellisiin kehittämisohjelmiin ja aluepolitiikkaa toteuttaviin valtakunnallisiin tavoiteohjelmiin. Myös määrärahatarpeissa taide- ja kulttuurialan hankkeet on otettava huomioon.
Opetusministeriön ja sisäasiainministeriön tulee toimia yhteistyössä niin, että seuraavalla hakukierroksella saadaan lisää taide- ja kulttuurialan ohjelmia osaamiskeskusohjelmiin.

18. EU:n rakennerahasto-ohjelmiin liittyvissä maakunnallisissa yhteistyöryhmissä tulisi olla kattava taide- ja kulttuurialojen asiantuntemus niin, että saadaan syntymään uudenlaista hedelmällistä vuoropuhelua taiteen ja muiden alueellisten kehittämisnäkökulmien välillä. Alueellisten taide- ja kulttuurialan toimijoiden, erityisesti alueellisten taidetoimikuntien asemaa ja niiden resursointia tulee vahvistaa.

19. Residenssitoiminta on tärkeä toimintamuoto sekä taiteilijoille että myös toimintaan osallistuville paikkakunnille ja niiden kehitystyölle. Toiminnan ja sen edellytysten kehittäminen on tärkeä osa maamme taiteen kansainvälistymisen tukemista.

Luova työ ja osaaminen

20. Ohjelmassa katsotaan, että tärkeä keino niin taiteilijan asemaan kuin koko taidepolitiikkaankin liittyvien tavoitteiden eteenpäin viemiseksi on hallinnonalojen lisääntyvä yhteistyö. Taiteilijoita koskevia ratkaisuja tulee tehdä asialähtöisesti, ei niinkään hallinnollisten rajojen mukaan. Hallinnonalojen välisen yhteistyön lisäämiseksi luodaan pysyvä mekanismi (esim. neuvottelukunta), jonka puitteissa taiteilijoiden asemaan liittyviä kysymyksiä tuodaan esille ja viedään eteenpäin. Vastuutahona toimii opetusministeriö ja järjestelmä käynnistetään vuoden 2003 aikana Taisto II -seurantatyöryhmän päätettyä työskentelynsä.

21. Taiteen koulutuksessa tulee erityistä huomiota kiinnittää korkea-asteen koulutukseen. Tällä turvataan taiteilija-ammattiin haluavien mahdollisimman korkeatasoinen koulutus, luodaan edellytykset laadukkaalle taidetoiminnalle sekä vahvistetaan taiteen näkyvyyttä yhteiskunnassa.
Eri koulutusasteiden ja koulutusyksiköiden välistä yhteistyötä tulee lisätä. Samoin koulutuslaitosten välistä työnjakoa ja koulutuksen tavoitteita tulee selkeyttää. Taiteen koulutuksen kokonaisarvio käynnistetään opetusministeriön aloitteesta vuonna 2003.
Opetusministeriössä on käynnistynyt syksyllä 2001 työryhmätyö musiikkialan koulutustarveselvityksen merkeissä. Samoin on tekeillä muotoilualan koulutustarvekartoitus. Opetushallitus on laatinut arvion toisen asteen ammatillisesta koulutuksesta. Vastaavanlaisia selvityksiä tarvitaan myös muilta aloilta ja niiden perusteella harkitaan uusien taiteen ammattikoulutusta antavien yksiköiden perustamista. Koulutustarveselvitysten käynnistysvastuu on opetusministeriöllä ja tällaista seurantaa tulee harjoittaa systemaattisesti.

22. Taidealojen täydennyskoulutus on tärkeää taiteen kentän uusiutumisen kannalta. Selvitetään, millaisella rahoitusmallilla taataan taiteilijakunnan mahdollisuus osallistua koulutukseen.

23. Ammatillinen peruskoulutus ja/tai täydennyskoulutus tulee organisoida tai selvittää sellaisten taiteenalojen osalta, joissa koulutus on puutteellista. Näistä aloista on tehty ehdotuksia sekä taiteenalakohtaisissa ohjelmissa että kuulemistilaisuuksissa. Nämä uudistustarpeet toteutetaan jo olemassa olevissa oppilaitoksissa. Uudet koulutustarpeet selvitetään opetusministeriössä vuoden 2003 aikana.

Suora taiteilijatuki

24. Yleisenä tavoitteena on taiteilijoiden apurahamahdollisuuksien lisääminen, jolla turvataan luovan taiteellisen työn harjoittamisen edellytykset. Tämä tapahtuu mm. toteuttamalla ehdotukset kirjastoapurahojen laajentamisesta (erillismääräraha säveltaiteen kirjastoapurahojen tapaan), näyttöapurahamäärärahan lisäämisestä sekä taiteilija-apurahojen tasokorotuksesta. Opetusministeriö vastaa apurahoituksen kehittämisestä.

25. Käynnistetään opetusministeriön, kuntien kulttuurihallinnon ja taiteilijajärjestöjen yhteistyönä työtilojen lisäämiseen tähtäävä hanke. Hankkeen tavoitteena on taata paremmat työskentelytilat eri alojen taiteilijoille. Työssä hyödynnetään mm. Suomen Taiteilijaseuran Ateljeesäätiön selvitystä ja ohjelmallisia ehdotuksia. Työtilojen aikaansaaminen edellyttää erillistä julkista tukea. Yhteistyössä aloitteentekijänä toimii opetusministeriö ja hanke käynnistetään vuoden 2003 aikana.

Sosiaaliturva ja verotus

26. Ryhdytään tarvittaviin lainsäädäntötoimiin VEL -eläkeoikeuden liittämiseksi vähintään viiden valtion taiteilija-apurahavuoden kertymiin. Eläkeoikeus liittyisi kuhunkin viiden vuoden kertymään. Myös apurahojen ja tekijänoikeuskorvausten kohtelu eri etuuksia saataessa on saatettava yhdenmukaiseksi. Opetusministeriö vastaa yllä mainittujen ehdotusten eteenpäin viemisestä.

Taiteilijoiden työllisyys

27. Taiteen soveltavan käytön tulee heijastua taidekoulutuksen sisällöissä siten, että soveltavan käytön mahdollisuuksille annetaan opetuksessa nykyistä suurempi merkitys.
Tavoitteena on lisätä harkinnanvaraisia määrärahoja, joiden avulla voidaan tukea mm. taiteen soveltavaan käyttöön liittyviä projekteja. Valmisteluvastuu asiassa kuuluu opetusministeriölle ja soveltuvin osin muille ministeriöille.
Opetusministeriö käynnistää yhteistyössä työministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön kanssa kokeiluhankkeen, jossa taiteilijat, manageri/tuottajatoiminta sekä taiteen välityspalvelut yhdistyvät. Hankkeen avulla pyritään parantamaan taiteen saatavuutta, taiteilijoiden työllisyyttä sekä lisäämään taiteen soveltavaa käyttöä esimerkiksi hoitolaitoksissa.

Tekijänoikeudet

28. Valtioneuvoston tulee huolehtia, että tekijänoikeussuoja säilyy vahvana muuttuvassa toimintaympäristössä ja siinä otetaan huomioon tekninen kehitys. Taiteellisen toiminnan perustana on tekijänoikeuden kunnioittaminen. Myös tekijänoikeuden valvontaan eri aloilla tulee kiinnittää erityistä huomiota.
Suomella (opetusministeriöllä) tulee jatkossakin olla aktiivinen rooli tekijänoikeussuojan tasapainoisessa kehittämisessä kaikilla kansainvälisillä henkisen omaisuuden sekä kulttuuri- ja kauppapolitiikan foorumeilla.

Kansainvälisyys

29. Varataan erillinen määräraha opetusministeriölle, joka käynnistää eri taiteenalojen kansainvälisen esittämisen sekä kansainvälisen yhteistuotannon edistämiseen tähtäävän hankkeen. Lisäksi vahvistetaan olemassa olevien taiteen vienti- ja tiedotuskanavien resursointia.
Selvitetään voitaisiinko opetusministeriön ja kauppa- ja teollisuusministeriön yhteistyönä käynnistää kehittämishanke, jonka avulla kehitetään markkinaperusteisen taiteen vientiedellytyksiä.

Taiteilijakunnan moninaisuus

30. Nuorten taiteilijoiden tukemiseksi tarvitaan erillisiä tuotanto- ja tukijärjestelmiä, jotka mahdollistavat uransa alussa olevien pääsemisen paremmin kiinni ammatilliseen toimintaan. Yksi tällainen tukimuoto olisi nuorille taiteilijoille suunnattu starttiraha. Selvitetään mahdollisuutta aloittaa starttirahakokeilu opetusministeriön/taiteen keskustoimikunnan ja kauppa- ja teollisuusministeriön yhteistyönä vuoden 2004 alusta. Vastuu hankkeen suunnittelusta ja kustannusvaikutusten arvioinnista on opetusministeriöllä.

31. Taide-elämässä tarvitaan aloitteita, jotka tukevat ja ottavat huomioon lisääntyvän kulttuurisen monimuotoisuuden. Opetusministeriön toimesta selvitetään, millainen tukimuoto olisi tarkoituksenmukaisin monikulttuurisen taidetoiminnan tukemiseksi.

Taiteen edistäminen

32. Jotta taide voi parhaiten toimia luovan hyvinvointiyhteiskunnan kehittämisessä, tulee sen taloudellisista perusedellytyksistä huolehtia. Taide- ja muussa yhteiskuntapolitiikassa tulee panostaa taiteelliseen luovuuteen ja sen innovatiiviseen, yksilöä ja yhteisöä kehittävään rooliin sekä taiteen laajaan saatavuuteen.

33. Valtioneuvoston taide- ja taiteilijapoliittisen periaatepäätöksen mukaisesti päämääränä on vastaava kansainvälinen edelläkävijäasema yhteiskunnallisen innovaatioresurssin luomisessa kuin tieteessä.
Tavoitteena on siirtää taidelaitosten lakisääteisiä valtionosuuksia nykyistä enemmän budjettivaroin katettavaksi.

34. On tärkeää kehittää julkisen sektorin ja yksityisen sektorin monipuolista yhteistyötä ja verkostoitumista taiteen edistämisessä. Näin on mahdollista tuottaa monenlaisia etuja
- taiteen kentän toimijoiden ja rahoittajien kesken;
- eri rahoittajatahojen eli julkisen vallan, elinkeinoelämän ja säätiökentän kesken;
- round-table -tyyppisenä verkostoitumisena, joka voisi olla luonteva tapa tuottaa luovaa julkinen/yksityinen -kumppanuusajattelua
- foorumeina myös yritysten ja yksityisten kansalaisten lisääntyvälle osallistumishalukkuudelle ja kansalaisyhteiskunnan aktiviteeteille.
Opetusministeriö selvittää milloin julkisen vallan on tarpeen toimia tällaisen verkostoitumisen aloitteentekijänä.

Taidehallinnon kehittäminen

35. On tärkeää, että taiteen keskustoimikunnalla on mahdollisuus joustavasti arvioida ja kehittää taiteenedistämisjärjestelmän kattavuutta (esimerkiksi jaostorakenteen laajentamistarve) ja sen muuta toimivuutta.
Alueellisten taidetoimikuntien ja niiden henkilöstön hallinnollinen asema selkiytetään ottaen huomioon taide- ja taitelijapoliittisen toimikunnan esittämät tavoitteet ja arviointitarpeet.

Taide- ja taiteilijapolitiikan seurannan ja arvioinnin kehittäminen

36. On tärkeää, että opetusministeriö kehittää aktiivisesti taide- ja kulttuuripolitiikan seurantaa ja arviointia. Sen tulisi laatia pikaisesti tälle alueelle arviointiohjelma ja -strategia ja määritellä myös kiireellisimmät arviointikohteet.

37. Taide- ja kulttuuripalveluiden arviointia aletaan tehdä peruspalvelujen arvioinnin osana. Arvioinnissa tulee olennaisena elementtinä olla valtion ja kuntasektorin yhteistoiminta. Arvioinnin kehittäminen alueellisten taidetoimikuntien ja muiden alueellisten sekä valtakunnallisten toimijoiden yhteistyönä on tärkeää.

38. Viime vuosien aikana suoritetun taide- ja taiteilijapoliittisen ohjelmatyön aineistoja hyödynnetään edelleen taide- ja taiteilijapolitiikan päätöksenteossa ja sen seuranta- ja arviointityössä. Nyt käsillä olevan ohjelman seurantaa ja arviointia varten tulee nimetä toimeenpano- ja seurantaryhmä.

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.