Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

Valtioneuvoston viikko 11/2003

Liite: Valtioneuvoston periaatepäätös taide- ja taiteilijapolitiikasta

TASAVALLAN PRESIDENTTI

EDUSKUNNAN VASTAUKSET

Tasavallan presidentti vahvisti 13.3.2003 seuraavat lait:

Laki ulkomaalaislain muuttamisesta (HE 160/2002 vp). Ulkomaalaislain säännöksiä oleskeluluvan myöntämisestä entisen Neuvostoliiton alueelta peräisin oleville henkilöille, joilla on suomalaisen syntyperä (ns. inkerinsuomalaiset) muutetaan siten, että oleskeluluvan myöntämiseksi edellytetään suomen tai ruotsin kielen taitoa. Lakiin lisättävä oleskeluluvan myöntämisen edellytys ei koske Inkerin siirtoväkeen vuosina 1943-1944 kuuluneita eikä Suomen armeijassa toisen maailmansodan aikana palvelleita henkilöitä. Perustuslain edellyttämällä tavalla lakiin lisätään myönnettävän oleskeluluvan erityismenettelyä koskevat säännökset. Erityinen menettely liittyy paluumuuttajaksi ilmoittautumiseen, asuntoedellytyksen täyttämiseen sekä perhesiteen arvioimisajankohtaan. Laki tulee voimaan 1.10.2003. (SM neuvotteleva virkamies Tuomo Kurri 1604 2913)

Laki kotikuntalain 1 ja 7 §:n muuttamisesta (LA 49/2001 vp). Eduskunnassa on vuoden 2001 valtiopäivillä tehty lakialoite, joka sisältää ehdotuksen laiksi kotikuntalain 7 §:n muuttamisesta. Eduskunta on hyväksynyt lain kotikuntalain 1 ja 7 §:n muuttamisesta 28.1.2003. Laki koskee muuttajan ilmoitusvelvollisuutta. Henkilön on ilmoitettava myös tilapäinen asuinpaikkansa maistraatille, jos asuminen kestää yli kolme kuukautta. Laki tu1ee voimaan 1.9.2003. (SM lainsäädäntöneuvos Terhi Lehtonen 1604 2839)

Laki opintotukilain muuttamisesta (HE 239/2002 vp). Opintotukilakiin lisätään säännös siitä, että Kansaneläkelaitos voi salassapitosäännösten estämättä luovuttaa opintolainan valtiontakauksen voimassaoloa ja sisältöä koskevat tiedot rahalaitokselle, josta opiskelija on hakenut opintolainaa. Muutos liittyy niin sanotun sähköisen lainatakauksen käyttöönottoon, joka on tarkoitus toteuttaa kesäkuusta 2003 lukien. Lisäksi täsmennetään opintotukilain opintotuen tarkistamista ilman hakemusta koskevaa säännöstä. Laki tulee voimaan 1.6.2003. (OPM neuvotteleva virkamies Leena Koskinen 1607 7443)

Laki eläinsuojelulain muuttamisesta (HE 209/2002 vp). Eläintarhoille asetetaan luonnonvaraisen eläimistön suojelua ja biologisen monimuotoisuuden säilymistä edistäviä tehtäviä. Eläintarhojen tulee antaa yleisölle tietoa näytteillä pidettävistä lajeista ja niiden luonnollisista elinolosuhteista ja osallistua eläinlajien suojeluun tai eläinlajien säilyttämiseen liittyvään tehtävään. Lailla pannaan täytäntöön neuvoston eläintarhoja koskeva direktiivi. Samalla eläintarhoja, eläinnäyttelyitä ja sirkuksia koskevia säännöksiä selkeytetään. Toiminnan harjoittaminen edellyttää nykyiseen tapaan lääninhallituksen lupaa. Luvan hakemista sekä luvan myöntämisen ja peruuttamisen edellytyksiä koskevia säännöksiä täsmennetään samalla. Ihmisravinnoksi tarkoitettuja kananmunia markkinoille saatettavaksi tuottavien tuotantolaitosten tulee rekisteröityä maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen pitämään kanalarekisteriin. Lakiin otetaan säännökset niistä tiedoista, joita rekisteriin tulee ilmoittaa ja jotka merkitään rekisteriin. Rekisteröinti on tehtävä, kun vaaditut tiedot on ilmoitettu rekisteriviranomaiselle. Laki perustuu neuvoston ja komission kanaloiden rekisteröintiä koskeviin direktiiveihin. Laki tulee voimaan 31.3.2003. Eduskunnan lausuma; Eduskunta edellyttää, että parhaillaan valmisteltavina olevissa maatilainvestointeja koskevissa kansallisissa säännöksissä mahdollistetaan avustusten ja korkotukilainojen myöntäminen tilapakkaamoiden kananmunien merkintälaitteiden hankintaan. (MMM hallitussihteeri Erkki Arnkil 1605 3389)

Verkkotunnuslaki ja laki viestintähallinnosta annetun lain 2 §:n muuttamisesta (HE 96/2002 vp). Verkkotunnuslaissa säädetään verkkotunnuksen muodosta ja sille asetettavista edellytyksistä, verkkotunnushallinnosta, verkkotunnusrekisteristä sekä verkkotunnuspalvelun tarjoajasta. Suomen maatunnukseen päättyvää verkkotunnusta voi hakea Suomessa rekisteröity oikeushenkilö tai yksityinen elinkeinon harjoittaja, suomalainen julkisyhteisö, valtion liikelaitos, itsenäinen julkisoikeudellinen laitos, julkisoikeudellinen yhdistys ja vieraan valtion edustusto. Viestintäviraston velvollisuutena hakemusten tarkastamisessa on pyrkiä varmistamaan, ettei haettu tunnus loukkaa toisen suojattua nimeä tai merkkiä mukaan lukien henkilön nimet. Viestintävirasto voi käyttää hakemusten tarkastamisessa koneellista palveluautomaatiojärjestelmää. Lisäksi lakiin sisältyvät verkkotunnuksen sulkemista ja peruuttamista koskevat säännökset. Viestintähallinnosta annetun lain 2 §:n muutoksella lisätään Viestintäviraston tehtäviin verkkotunnuslaissa sille säädetyt tehtävät. Lait tulevat voimaan 1.9.2003. Eduskunnan lausuma; Eduskunta edellyttää, että hallitus selvittää luonnollisen henkilön asemaan liittyvät kysymykset ja ryhtyy pikaisiin lainsäädäntötoimenpiteisiin, jotta myös luonnollinen henkilö voi hakea ja saada laissa säädettävät edellytykset täyttävän verkkotunnuksen. (LVM neuvotteleva virkamies Mikael Nyberg 1602 8609)

Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain muuttamisesta (HE 49/2002 vp). Nykyiset asetustasoiset säännökset sosiaali- ja terveydenhuollon pitkäaikaisesta laitoshoidosta perittävistä maksuista sisällytetään sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annettuun lakiin. Pitkäaikaisesta laitoshoidosta peritään maksukyvyn mukaan määräytyvä maksu, kuten nykyisinkin. Maksun perusteena ovat pääsääntöisesti hoidossa olevan henkilön käytettävissä olevat tulot. Muutosta nykytilaan merkitsee säännös, jonka mukaan maksu määräytyy puolisoiden yhteenlaskettujen kuukausitulojen perusteella, jos pitkäaikaisessa laitoshoidossa oleva on välittömästi ennen laitoshoidon alkamista elänyt yhteistaloudessa avioliitossa tai avioliiton omaisissa olosuhteissa ja hänen kuukausitulonsa ovat suuremmat kuin puolison kuukausitulot. Maksu voi olla enintään 40 prosenttia yhteenlasketuista kuukausituloista. Laitoshoidossa olevan henkilökohtaiseen käyttöön tulee jäädä kuitenkin vähintään 80 euroa kuukaudessa. Aviopuolisolle maksettavaa elatusapua ei enää oteta huomioon hoidettavan tulojen vähennyksenä silloin, kun laitoshoidosta perittävä maksu määräytyy puolisoiden yhteenlaskettujen tulojen mukaan. Laki tulee voimaan 1.4.2003. Eduskunnan lausuma; Eduskunta edellyttää, että sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksusäännösten kokonaisuudistukseen sekä laitoshoidon että avopalveluiden osalta ryhdytään pikaisesti ja sen yhteydessä yhtenäistetään avo- ja laitoshoidon tulokäsite ja turvataan myös pitkäaikaisessa avohoidossa olevalle käyttövara. Eduskunta edellyttää lisäksi, että uudistuksessa huolehditaan koko perheen toimeentulon turvaamisesta perheenjäsenen pitkäaikaisen avo- tai laitoshoidon aikana. (STM vanhempi hallitussihteeri Riitta Kuusisto 1607 4360)

Laki maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta (HE 167/2002 vp). Lailla luodaan järjestelmä, jossa asemakaavasta merkittävää hyötyä saavat maanomistajat osallistuvat osaltaan kunnalle aiheutuviin kaavan toteuttamiskustannuksiin. Ensisijaisesti kustannuksiin osallistumisesta sovitaan kunnan ja maanomistajien kesken tehtävin maankäyttösopimuksin. Kunnalla on mahdollisuus määrätä kehittämiskorvaus niille maanomistajille, joiden kanssa ei ole päästy sopimukseen kustannusten korvaamisesta. Maankäyttösopimusten suhdetta kaavoitukseen samalla selkeytetään. Laki tulee voimaan 1.7.2003. (YM hallitusneuvos Auvo Haapanala 1603 9368)

Laki rakennustuotteiden hyväksynnästä ja laki maankäyttö- ja rakennuslain 148 §:n muuttamisesta (HE 227/ 2002 vp). Lakiin rakennustuotteiden hyväksynnästä otetaan rakentamisen viranomaisohjauksessa käytettävien rakennustuotteiden hyväksyntämenetelmien perusteet. Tärkeimmät hyväksyntämenetelmät ovat rakennustuotteiden tyyppihyväksyntä, käyttöselosteiden varmentaminen sekä laaduntarkastusyhteisöjen suorittama laadunvalvonta. Lisäksi lakiin otetaan rakennustuotteiden CE-merkkijärjestelmän perusteet. Samalla maankäyttö- ja rakennuslain 148 §:ää muutetaan siten, että tyyppihyväksynnän voi antaa paitsi ministeriö myös ministeriön valtuuttama toimielin. Lait tulevat voimaan 1.1.2004. Eduskunnan lausumat; 1) Eduskunta edellyttää, että harkittaessa rakennustuotteiden kansallisten tyyppihyväksyntäohjeiden kumoamista niiden ollessa päällekkäisiä CE-merkintäjärjestelmän kanssa otetaan huomioon rakennustuotteiden valmistajien tarpeet eri hyväksyntäjärjestelmien käyttöön pitäen kuitenkin ensisijaisena CE-merkkijärjestelmää. 2) Eduskunta edellyttää, että asianomaiset muut ministeriöt kuin ympäristöministeriö pikaisesti selvittävät tämän lain mukaisten rakennustuotteiden hyväksyntämenettelyjen soveltamista toimialaansa kuuluvaan rakentamiseen. (YM hallitusneuvos Klaus Frösen 1603 9682)

TASAVALLAN PRESIDENTIN ASETUKSET

Tasavallan presidentti antoi 13.3.2003 seuraavat asetukset:

Tasavallan presidentin asetus poliisin ansiorististä ja ansiomitalista annetun tasavallan presidentin asetuksen 2 §:n muuttamisesta. Poliisin tietohallintokeskus voi tehdä esityksiä poliisin ansioristin ja kullatun ansiomitalin myöntämisestä. Helsingin kihlakunnan poliisilaitoksen poliisipäällikkö voi myöntää hopeisen ansiomitalin Helsingin kihlakunnan poliisilaitoksen henkilöstölle. Asetus tulee voimaan 1.4.2003. (SM lainsäädäntöneuvos Kimmo Hakonen 1604 2875)

Tasavallan presidentin asetus öljyn aiheuttamasta pilaantumisvahingosta johtuvasta siviilioikeudellisesta vastuusta vuonna 1969 tehdyn kansainvälisen yleissopimuksen muuttamisesta tehdyn vuoden 1992 pöytäkirjan vastuurajoitusten muutoksen voimaansaattamisesta sekä merilain 10 luvun 5 §:n muuttamisesta annetun lain voimaantulosta. Muutos ja laki tulevat voimaan 1.11.2003. Asetus tulee voimaan 1.11.2003. (LVM hallitusneuvos Lolan Eriksson 1602 8493)

Tasavallan presidentin asetus öljyn aiheuttamien pilaantumisvahinkojen kansainvälisen korvausrahaston perustamista koskevan vuoden 1971 kansainvälisen yleissopimuksen muuttamisesta tehdyn vuoden 1992 pöytäkirjan vastuurajojen muutoksen voimaansaattamisesta sekä muutoksen voimaansaattamisesta annetun lain voimaantulosta. Muutos ja laki tulevat voimaan 1.11.2003. Asetus tulee voimaan 1.11.2003. (LVM hallitusneuvos Lolan Eriksson 1602 8493)

Tasavallan presidentin asetus Kansainvälisen työkonferenssin hyväksymän maatalousalan työturvallisuutta ja -terveyttä koskevan yleissopimuksen voimaansaattamisesta sekä yleissopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun lain voimaantulosta. Yleissopimus ja laki tulevat voimaan 21.2.2004. Asetus tulee voimaan 21.2.2004. (TM hallitussihteeri Liisa Saastamoinen 1604 8946)

KANSAINVÄLISET ASIAT

Tasavallan presidentti päätti 13.3.2003 seuraavat kansainväliset asiat:

Suomen osallistumisen hyväksyminen EU:n rauhanturvaamisoperaatioon Makedoniassa (FYROM) enintään kymmenellä hengellä. Tarkoituksena on muodostaa suomalaisista rauhanturvaajista tarkkailijaryhmä sekä osallistua operaation esikuntatehtäviin. EU:n on määrä käynnistää operaatio maaliskuun aikana. (UM ulkoasiainneuvos Elina Kalkku 1605 5480)

Puolustusministerin tai hänen estyneenä ollessaan joko hallitusneuvos Eero Lavosen tai kaupallinen neuvos Arto Kosken valtuuttaminen allekirjoittamaan Länsi-Euroopan puolustusmateriaalijärjestöön osallistumista ja sen toiminnan ja hallinnon periaatteita koskevan yhteistyöpöytäkirjan 2 muutos. Muutos koskee Unkarin osallistumista Länsi-Euroopan puolustusmateriaalijärjestön toimintaan. (UM ulkoasiainneuvos Pilvi-Sisko Vierros-Villeneuve 1605 5580)

Suurlähettiläs Pekka Säilän tai hänen estyneenä ollessaan hänen sijaisensa valtuuttaminen allekirjoittamaan yleissopimus toimivallasta, sovellettavasta laista, tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta sekä yhteistyöstä vanhempainvastuuseen ja lasten suojeluun liittyvissä asioissa. (UM lainsäädäntöneuvos Ronald Wrede 1605 5711)

Ministeri Jan-Erik Enestamin tai hänen estyneenä ollessaan ulkoasiainneuvos Karl Johan Krokforsin valtuuttaminen allekirjoittamaan sopimus Suomen, Islannin, Norjan, Ruotsin ja Tanskan välillä Pohjoismaiden kansalaisten oikeudesta käyttää omaa kieltään muussa pohjoismaassa tehdyn sopimuksen muuttamisesta. (UM lainsäädäntöneuvos Ronald Wrede 1605 5711)

Kansainvälisen demokratia- ja vaaliapuinstituutin perustamissopimusta koskevan muutoksen hyväksyminen. Ruotsin hallitus on esittänyt perustamissopimuksen muutosta, jonka taustalla on kansainvälisen demokratia- ja vaaliapuinstituutin (International Institute for Democracy and Electroral Assistence, International IDEA) tarve saada YK:n tarkkailija-asema. Ruotsi esittää IDEA:n perustamissopimukseen tarkennusta, jossa kirjataan, ettei kansalaisjärjestöjäsenillä ole äänestysoikeutta eikä mahdollisuutta ottaa osaa IDEA:n päätöksentekoon. Ehdotus ei muuttaisi kansalaisjärjestöjen asemaa IDEA:ssa, mutta kirjaisi nykyisen tulkinnan tarkemmin perustamissopimukseen. Sääntömuutos edistäisi IDEA:n tavoitetta YK:n tarkkailija-aseman saavuttamisesta. (UM lainsäädäntöneuvos Johanna Suurpää 1605 6551)

Suomen Perun suurlähettilään Kimmo Pulkkisen valtuuttaminen allekirjoittamaan Suomen tasavallan hallituksen ja Perun tasavallan hallituksen välinen Perun ympäristöhankkeen II vaiheen toteuttamista koskeva sopimus ja kyseisen sopimuksen hyväksyminen. (UM lähetystöneuvos Pekka Metso 1605 6175)

NIMITYSASIAT

Tasavallan presidentti päätti 13.3.2003 seuraavat nimitysasiat:

Hovioikeudenneuvos Seppo Sakari Karvonen Rovaniemen hovioikeuden hovioikeudenneuvoksen virkaan 1.4.2003 lukien, hovioikeudenneuvos Risto Heikki Jalanko Helsingin hovioikeuden ensiksi täytettävään hovioikeudenneuvoksen virkaan 1.4.2003 lukien ja hovioikeudenneuvos Aino Marjatta Virkkunen toiseksi täytettävään hovioikeudenneuvoksen virkaan 1.4.2003 lukien, käräjätuomari Jukka Pentti Alfred Ketola Kouvolan hovioikeuden hovioikeudenneuvoksen virkaan 1.7.2003 lukien, Pirjo Marjatta Yli-Kokkila Kouvolan hovioikeuden hovioikeudenneuvoksen virkaan 1.9.2003 lukien, hallintojohtaja Eija Liisa Talvitie Vaasan hallinto-oikeuden hallinto-oikeustuomarin virkaan 1.5.2003 lukien, hallinto-oikeustuomari Martti Sakari Raunio Oulun hallinto-oikeuden hallinto-oikeustuomarin virkaan 1.4.2003 lukien sekä käräjätuomari Arja Inkeri Maunula Turun käräjäoikeuden käräjätuomarin virkaan 1.6.2003 lukien. (OM hallitusneuvos Heikki Liljeroos 1606 7608)

VALTIONEUVOSTO

VALTIONEUVOSTON ASETUKSET

Valtioneuvosto antoi 13.3.2003 seuraavat asetukset:

Valtioneuvoston asetus yhdyskuntapalvelusta annetun asetuksen muuttamisesta. Asetukseen lisätään säännös yhdyskuntapalvelua suorittavan henkilön epäiltyä päihtymystilaa koskevien havaintojen kirjaamisesta. Samalla toteutetaan yhdyskuntapalvelun palvelupaikkoja koskeva laajennus. Palvelupaikan järjestäjänä voi toimia julkisyhteisöjen ja muiden voittoa tavoittelemattomien tahojen lisäksi julkisyhteisölle palveluja tuottava voittoa tavoitteleva taho. Lisäksi täsmennetään rikoksesta epäillylle tehtävän soveltuvuusselvityksen tarkoitusta. Asetus tulee voimaan 1.4.2003. (OM hallitussihteeri Anne Hartoneva 1606 7578)

Valtioneuvoston asetus poliisin hallinnosta annetun asetuksen 12 §:n muuttamisesta. Poliisiasiain neuvottelukunnan toimikauden pituus on enintään neljä vuotta. Asetus tulee voimaan 1.4.2003. (SM lainsäädäntöneuvos Kimmo Hakonen 1604 2875)

Valtioneuvoston asetus Ratahallintokeskuksesta. Säädetään Ratahallintokeskuksen tehtävistä, organisaatiosta, johtokunnasta, asioiden ratkaisemisesta virastossa ja viraston henkilöstöstä. Säännökset vastaavat pääosin viraston nykyisen hallintoasetuksen säännöksiä. Asetus tulee voimaan 15.3.2003. (LVM hallitusneuvos Hannu Pennanen 1602 8470)

Valtioneuvoston asetus rautatieliikenteen harjoittajille tarjottavista palveluista. Säädetään niistä palveluista, joita Ratahallintokeskus on rautatielain nojalla joko velvollinen tarjoamaan tai joita se voi tarjota rautatieliikenteen harjoittajille. Lisäksi säädetään niistä palveluista, joita monopoliasemassa oleva rautatieyritys tai muu palveluja tarjoava yhteisö on velvollinen tarjoamaan. Asetus tulee voimaan 15.3.2003. (LVM hallitusneuvos Hannu Pennanen 1602 8470)

Valtioneuvoston asetus rautatieliikenteen aikataulukaudesta ja ratakapasiteetin hakemisesta. Säädetään rautatieliikenteen aikataulukaudesta ja ratakapasiteetin hakemisesta sekä hakumenettelyyn liittyvistä määräajoista. Asetus tulee voimaan 15.3.2003. (LVM hallitusneuvos Hannu Pennanen 1602 8470)

VALTIONEUVOSTON PÄÄTÖKSET

Valtioneuvosto teki yleisistunnossa 13.3.2003 seuraavat päätökset:

Päätös nimetä oikeustieteen tohtori Allan Rosas Suomen jäsenehdokkaaksi Euroopan yhteisöjen tuomioistuimeen toimikaudelle 7.10.2003-6.10.2009. (VNK EU-sihteeristön päällikkö, valtiosihteeri Alec Aalto 1602 2180)

Päätös Suomen edustautumisesta Eurooppa-neuvoston kokouksessa Brysselissä 20.-21.3.2003. Suomea edustaa pääministeri Paavo Lipponen avustajanaan ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja, ja tasavallan presidentti Tarja Halonen kokouksen käsitellessä presidentin toimialaan kuuluvia asioita. Talous- ja rahaliittoa koskevissa kysymyksissä kokoukseen osallistuu myös valtiovarainministeri Sauli Niinistö. (VNK EU-sihteeristön apulaispäällikkö Antti Peltomäki 1602 2182)

Päätös määrätä eduskunnan kirjelmä valtioneuvoston asetuksesta Yhdistyneiden Kansakuntien turvallisuusneuvoston Angolaa koskevaan päätökseen perustuvien velvoitusten täyttämisestä annetun asetuksen kumoamisesta merkittäväksi pöytäkirjaan hallituksen tietoon saatetuksi. Eduskunta on päättänyt, ettei asetusta ole kumottava. (UM lähetystöneuvos Marja Lehto 1605 5726)

Päätös määrätä lakimies Katja Lehto-Komulainen vakuutusoikeuden tapaturmavakuutusasioihin perehtyneeksi työntekijäjäseneksi, lakimies Irma Pahlman vakuutusoikeuden työttömyysturva-asioihin perehtyneen työntekijäjäsenen varajäseneksi ja lakimies Markku Salomaa vakuutusoikeuden työeläkeasioihin perehtyneen työntekijäjäsenen varajäseneksi vakuutusoikeuden jäljellä olevaksi toimikaudeksi 1.4.2003-31.12.2004. (OM hallitusneuvos Raija Merikalla 1606 7603)

Päätös asettaa rikosseuraamusalan neuvottelukunta 31.12.2005 päättyväksi toimikaudeksi. Kokoonpano (henkilökohtainen varajäsen suluissa): puheenjohtaja: laamanni Lauri Melander Vantaan käräjäoikeus; varapuheenjohtaja: professori Matti Tolvanen Joensuun yliopisto (johtava kihlakunnansyyttäjä Tom Söderlund Vantaan kihlakunnanvirasto); jäsenet: neuvotteleva virkamies Eeva Virkkunen oikeusministeriö (neuvotteleva virkamies Kirsti Kuivajärvi oikeusministeriö), poliisiylitarkastaja Jouni Välkki sisäasiainministeriö (poliisiylitarkastaja Robin Lardot sisäasiainministeriö), opetusneuvos Arja Mäkeläinen opetusministeriö (hallitussihteeri Merja Leinonen opetusministeriö), ylitarkastaja Anne Hujala sosiaali- ja terveysministeriö (neuvotteleva virkamies Raimo Salonen sosiaali- ja terveysministeriö), hallitusneuvos Päivi Kerminen työministeriö (ylitarkastaja Sari Alho työministeriö), sosiaalihuollon johtaja Maritta Pesonen Vantaan kaupunki (erityispalvelujohtaja Jussi Merikallio Helsingin kaupunki), professori Pekka Koskinen Helsingin yliopisto (johtaja Tapio Lappi-Seppälä Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos), professori Juha Kääriäinen Tampereen yliopisto (toimitusjohtaja Lasse Rautniemi Sosiaalialan osaamiskeskus Pikassos Oy), johtaja Jaakko Kopra Riihimäen vankila (johtaja Maija Roiha Pyhäselän vankila), aluetoimiston johtaja Gunilla Hämäläinen Kriminaalihuoltolaitoksen Espoon aluetoimisto (aluetoimiston johtaja Pekka Haajanto Kriminaalihuoltolaitoksen Turun aluetoimisto), pääluottamusmies Jari Tuomela Vankilavirkailijain Liitto VVL ry (sosiaalityöntekijä Irene Litmanen Vankeinhoidon Henkilökuntaliitto ry) ja toiminnanjohtaja Jukka Mäki Kriminaalihuollon tukisäätiö (toiminnanjohtaja Leena Veikkola Takuu-Säätiö). (OM hallitusneuvos Leena Kuusama 1606 7734)

Päätös määrätä ylitarkastaja Marjo Waismaa ja ylitarkastaja Kari Lehtinen valtioneuvoston ylimääräiseksi esittelijöiksi. (SM neuvotteleva Virkamies Ismo Atosuo 1604 2816)

Päätös hätäkeskusalueista. Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan maakuntien alueelle perustetaan kolme hätäkeskusaluetta. Helsinki muodostaa oman hätäkeskusalueen, muu Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan maakuntien alue jaetaan kahteen hätäkeskusalueeseen. Hätäkeskusten sijainnista päättää sisäasiainministeriö. Päätös julkaistaan säädöskokoelmassa. (SM valmiusjohtaja Timo Viitanen 1604 4575)

Päätös Suomen osallistumisesta Urbact-yhteisöaloiteohjelman 2002-2006 toteuttamiseen. 14 jäsenmaan yhteinen Urbact-yhteisöaloiteohjelma 2002-2006 palvelee ensisijaisesti Urban II -ohjelmien parissa työskenteleviä kaupunkeja. Ohjelma edistää kokemustenvaihtoa Urban-ohjelmien sekä Urban Pilot -projektien välillä kaikkiaan 216 kaupungissa Euroopassa. Suomessa ohjelma koskee Helsinkiä, Vantaata ja Joensuuta. Urbactohjelma on uusin yhteisöaloite-ohjelma. Ohjelman puitteissa on tarkoitus tunnistaa parhaat kehittämiskokemukset, koota ne ja luoda tälle osaamispääomalle hyvät tiedonlevityskanavat. Ohjelman sisältö on yhtä laaja kuin Urban-ohjelmienkin käsittäen sekä kaupunkialueiden ongelmat että elinkeinorakenteen ja innovatiivisen kehittämisen. Yhteistyömahdollisuutta tarjotaan myös uusille jäsenmaille. Euroopan komissio hyväksyi ohjelman 20.12.2002. Ohjelmaesitystä on käsitelty EU-asioiden komitean alue- ja rakennepolitiikan jaostossa. (SM aluekehitysneuvos Ulla Blomberg 1604 4518)

Päätös Suomen edustajista Urbact-yhteisöaloiteohjelman 2002-2006 seurantakomiteassa. Suomen edustajat seurantakomiteassa ovat ylitarkastaja Mika Honkanen sisäasiainministeriöstä ja kaupunkitutkimuspäällikkö Kauko Aronen Suomen Kuntaliitosta. (SM aluekehitysneuvos Ulla Blomberg 1604 4518)

Päätös määrätä pohjoismaisen verotieteellisen tutkimusneuvoston jäsenet ja heidän varajäsenensä vuosiksi 2003-2005. Jäsenet (varajäsenet suluissa): finanssineuvos Gustav Teir valtiovarainministeriö (vanhempi hallitussihteeri Eija Kuivisto), professori Kari S. Tikka Helsingin Yliopisto (professori Olli Ryynänen) ja professori Eva Liljeblom Svenska handelshögskolan (tutkimusjohtaja Hannu Piekkola Elinkeinoelämän tutkimuslaitos). (VM neuvotteleva virkamies Helena Ikonen 1603 3161)

Päätös ratkaista Helmer Bergmanin jäämistöstä tehdyt hakemukset ja valtion viranomaisten ilmoitukset. (VM neuvotteleva virkamies Petri Syrjänen 1603 3043)

Päätös ratkaista Sakari Salosen jäämistöstä tehty hakemus. (VM neuvotteleva virkamies Petri Syrjänen 1603 3043)

Päätös ratkaista Tero Ronkaisen jäämistöstä tehdyt hakemukset ja valtion viranomaisten ilmoitukset. (VM neuvotteleva virkamies Petri Syrjänen 1603 3043)

Periaatepäätös taide- ja taiteilijapolitiikasta. Periaatepäätös toteuttaa hallitusohjelman mukaista tavoitetta luovan toiminnan edistämisestä. Se sisältää keskeiset suomalaisen taide- ja taiteilijapolitiikan toimintasuunnat ja kehityksen vaatimat toimenpiteet. Periaatepäätös käynnistää poikkihallinnollisen Luova hyvinvointiyhteiskunta -politiikkaohjelman, jossa taide on keskeinen osa yhteiskuntaa uudistavaa ja kehittävää innovaatioperustaa, uuden tiedon, taidon, osaamisen ja hyvinvoinnin kokonaisuutta. Periaatepäätös toimii laaja-alaisena kehyksenä taide- ja taiteilijapolitiikan kehittämiselle eri toimijatahojen kanssa. Periaatepäätös edistää taidepolitiikan yhtenäistä toteuttamista koko maassa ja samalla kaikkien kansalaisten tasavertaisuutta. (OPM johtaja Rauno Anttila 1607 7470)

Päätös myöntää toimiluvat digitaalista televisiotoimintaa varten Canal+ Finland Oy:lle, Janton Oyj:lle, Oy Turun Kaapelitelevisio - Åbo Kabeltelevision Ab:lle ja Vizor Oy:lle. Toimilupien voimassaoloaika on 1.4.2003-31.8.2010. Samalla hylätään Kevyt Kanava Oy:n, LAB42 Oy:n, Wellmedia WM Oy:n, Discovery Communication Europen, NonStop Television Ab:n, MTV Networks Europe Ltd:n ja Eurosport S.A.:n hakemukset. Lisäksi muutetaan SubTV Oy:lle 23.6.1999 myönnettyä toimilupaa siten, että yhtiöltä poistetaan velvollisuus lähettää alueellisia ohjelmia. (LVM viestintäneuvos Ismo Kosonen 1602 8462)

NIMITYSASIAT

Valtioneuvosto päätti 13.3.2003 seuraavat nimitysasiat:

Oikeustieteen kandidaatti Heikki Joustie valtiovarainministeriön finanssineuvoksen apulaisosastopäällikkönä virkaan 1.4.2003 lukien. (VM hallitusneuvos Miliza Vasiljeff 1603 3220)

Filosofian kandidaatti, kulttuurisihteeri Seija Astala opetusministeriön kulttuuriasiainneuvoksen (A 27) virkaan 1.4.2003 lukien. (OPM hallintojohtaja Håkan Mattlin 1607 7430)

Apulaisosastopäällikkö, varatuomari Aino-Inkeri Hansson sosiaali- ja terveysministeriön perhe- ja sosiaaliosaston osastopäällikön (A 31) virkaan 1.6.2003 lukien. (STM kansliapäällikkö Markku Lehto 1607 3763)

RAHA-ASIAT

Valtioneuvoston raha-asiainvaliokunta puolsi istunnossaan 13.3.2003 seuraavia asioita:

Pietarin pääkonsulaatin kanslian uudisrakennushankkeen kustannusarvion hyväksyminen ja rakennustyön aloittaminen. Valtion vuoden 2002 ensimmäisessä lisätalousarviossa Pietarin pääkonsulaatin kanslianhankkeen kustannusarvioksi on hyväksytty 17 407 000 euroa. Kustannusarvio on noussut 17 900 000 euroon. Ulkoasiainministeriön tarkoitus on hyväksyä uusi kustannusarvio ja antaa rakennustyölle aloituslupa sekä esittää puuttuva rahoitus 493 000 euroa valtion vuoden 2004 talousarvioon. (UM kiinteistöjohtaja Mikko Paaso 1605 5910)

Kunnille eduskuntavaaleista aiheutuneista vaalimenoista suoritettava kertakorvaus. Vaalilain mukaan oikeusministeriön tulee suorittaa kunnille eduskuntavaaleista aiheutuneista vaalimenoista korvausta. Kunnille maksettava korvaus on 1,7 euroa äänioikeutettua kohti, kuitenkin vähintään 2000 euroa. (OM hallitusneuvos, vaalijohtaja Jarmo Törneblom 1606 7620)

AMOS-kranaatinheitinpanssariajo-neuvojärjestelmää koskeva puolustusvoimien hankinta. Puolustusvoimien materiaalilaitoksen esikunta tekisi hankintasopimuksen Patria Hägglunds Oy:n kanssa AMOSjärjestelmästä. Sopimus sisältää jatkokehitystyötä, 4 nollasarja-ajoneuvoa, sarjavalmistelut ja 18-20 sarja-ajoneuvoa. Hankinnan tavoitteena on varustaa kaksi valmiusprikaatia nykyaikaisilla ja tulivoimaisilla kranaatinheitinajoneuvoilla. (PLM vanhempi hallitussihteeri Jouko Tuloisela 1608 8126)

Valtiovarainministeriön päätös polttoaineverovapautuksesta. Valtiovarainministeriö myöntää Fortum Oil and Gas Oy:lle osittaisen veronalennuksen biodieselin tai dieselöljyn ja biodieselin seoksesta kannettavasta valmisteverosta. Biodieselin osuudelta veroa alennetaan 22 senttiä litralta. Yhtiön on tarkoitus tutkia Suomen olosuhteissa pääasiassa käytetyistä paistoöljyistä tai eläinrasvoista valmistetun biodieselin keräilyä, tuotantoa, varastointia, jakelua sekä käyttöominaisuuksia. Veronalennus myönnetään 1.4.2003-31.5.2006 kulutukseen luovutetulle biodieselille. (VM neuvotteleva virkamies Leo Parkkonen 1603 3148)

Ilmoitus Euroopan yhteisöjen komissiolle suunnitellusta valtiontuesta kestävän metsätalouden rahoituksesta annetussa laissa tarkoitettuun mekaaniseen juurikäävän torjuntaan. Kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain muuttamisesta annetun lain (1285/2002) 23 §:n 2 momentissa säädetään valtiontuesta juurikäävän mekaaniseen torjuntaan. Tuki tulee voimaan valtioneuvoston asetuksella Euroopan yhteisöjen komissiolta saadun hyväksymisen jälkeen. Tuki on enintään vastaavan tasoinen kuin vaihtoehtoisesti juurikäävän biologiseen torjuntaan voimassaolevan lain nojalla myönnettävä tuki. Komissiolle toimitetaan Rooman sopimuksen 88 artiklan 3 kohdan mukaisesti kirjelmä, jossa haetaan hyväksyntää tuelle. Maa- ja metsätalousministeriö toimittaa kirjelmän ja komission mahdollisesti pyytämät lisäselvitykset. (MMM ylitarkastaja Marja Hilska-Aaltonen 1605 2415)

Liikenne- ja viestintäministeriön asetus ratamaksun perusmaksusta. Rautatielain 14 §:n 2 momentin nojalla rautatieliikenteen harjoittajilta peritään ratamaksun perusmaksua rataverkon käyttämisestä. Asetus sisältää tarkemmat säännökset ratamaksun perusmaksun määrästä. Asetus tulee voimaan 15.3.2003 samanaikaisesti rautatielain kanssa. (LVM rakennusneuvos Juhani Tervala 1602 8482)

HALLITUKSEN NEUVOTTELUT

Hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittinen valiokunta 7.3.2003

Irak esillä ulko- ja turvallisuuspoliittisessa valiokunnassa

Tasavallan presidentin ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisen valiokunnan kokouksessa käsiteltiin perjantaina 7. maaliskuuta Irakin ajankohtaista tilannetta.

EU:n ylimääräinen huippukokous saavutti 17.2.2003 Suomen tärkeänä pitämän yhtenäisyyden suhtautumisessa Irakin tilanteeseen. Tämä yhtenäisyys tulisi säilyttää.

Suomen hallitus antaa täyden tukensa YK:n turvallisuusneuvoston toiminnalle asiassa ja toivoo neuvoston aseman säilyvän keskeisenä. Suomi toivoo rauhanomaista ratkaisua.

Irakin kriisi voidaan ratkaista rauhanomaisesti siten, että Irak täyttää velvollisuutensa aseriisunnan toteuttamisesta ja täydellisestä yhteistyöstä asetarkastajien kanssa ja että kaikki maat sitoutuvat toimimaan YK:n puitteissa. Asetarkastuksiin käytettävää aikaa sekä inhimillisiä ja teknisiä resursseja voidaan vahvistaa yhteistyössä tarkastusten johdon kanssa ja turvallisuusneuvoston tarpeelliseksi katsomassa mittakaavassa. Tarkastukset eivät kuitenkaan voi jatkua loputtomiin siten, että Irak ei toimi täysimääräisesti yhteistyössä eikä voimankäytön mahdollisuutta voi sulkea pois.

Mahdollinen sotilaallinen voimankäyttö edellyttää YK:n turvallisuusneuvoston valtuutusta, eikä voimankäyttö ilman sitä ole hyväksyttävää.

Perjantain kokouksessa käsiteltiin myös Suomen valmistautumista Pietarissa toukokuun lopulla pidettävään EU:n ja Venäjän huippukokoukseen.

Suomen osallistuminen EU:n kriisinhallintaoperaatioon Makedoniassa (FYROM)

Kokouksessa puollettiin Suomen osallistumista EU:n ensimmäiseen kriisinhallintaoperaatioon Makedoniassa (FYROM, Former Yugoslav Republic of Macedonia). EU on ottamassa hoitoonsa ao. operaation NATO:lta. Kysymys on YK:n v. 2001 päätöslauselman mukaisesta tehtävästä, jossa YK antoi voimakkaan tukensa monikansallisen turvallisuusläsnäolon perustamiselle Makedoniaan. Operaatiolla tuetaan alueen vakauden kannalta keskeisen Ohridin puitesopimuksen toteuttamista.

Suomen osallistuminen Makedonian operaatioon on luontevaa jatkoa Suomen sitoutumiselle EU:n välittömään lähialueeseen kuuluvan Länsi-Balkanin tilanteen vakauttamiseen ja kehittämiseen. Lisäksi Suomi voi operaatioon osallistumalla tukea unionin kriisinhallintatoimintaa EU:n ensimmäisessä sotilaallisessa tehtävässä. Suomi osallistuisi operaatioon enintään 10 rauhanturvaajalla.

Lisätietoja antaa osastopäällikkö Markus Lyra, p. (09) 1605 5032 ulkoasianministeriöstä.

LUOVUTETUT MIETINNÖT

Nuorten rikosseuraamusjärjestelmän laaja-alaista uudistamista valmistellut toimikunta luovutti mietintönsä 6.3.2003 oikeusministeri Johannes Koskiselle. Toimikunnan mielestä nuoren tekemään rikokseen on puututtava nopeasti ja vaikuttavasti. Sekä asian käsittelyssä että rangaistuksen määräämisessä on kiinnitettävä huomiota nuoren elämänolosuhteisiin ja niihin tekijöihin, jotka hänen kohdallaan ovat johtaneet rikokseen. Nuoren on saatava tarvitsemaansa erilaista tukea kaikissa asian vaiheissa. Nuorisorangaistuksen tulee olla tuomitun erityistarpeet huomioon ottava mutta sisällöltään riittävän voimakkaasti hänen elämäänsä vaikuttava seuraamus. Nuorten tekemien rikosten viranomaiskäsittely kaipaa nopeuttamista ja laadullista parantamista. Yhteistyön on toimittava kitkattomasti ja joustavasti. Nuoria koskevan asiantuntijaosaamisen turvaaminen käsittelyn eri vaiheissa ja viranomaisissa on tärkeää. Toimikunta korostaa myös vanhempien osallistumisen tärkeyttä. Toimikunnan mietintö löytyy oikeusministeriön verkkosivuilta osoitteesta www.om.fi/18410.htm. Lisätietoja antaa toimikunnan puheenjohtaja, vankilan johtaja Kirsti Nieminen, p. (09) 7723 2802 ja toimikunnan sihteeri, erityisasiantuntija Janne Kanerva, p. 1606 7723 oikeusministeriöstä.

Sovittelutyöryhmä luovutti ehdotuksensa riita-asioiden sovittelujärjestelmän kehittämisestä 7.3.2003 oikeusministeri Johannes Koskiselle. Työryhmä ehdottaa uuden riita-asioiden sovittelumenettelyn luomista tuomioistuimiin. Tuomioistuinsovittelu olisi vaihtoehto oikeudenkäynnille. Se olisi vapaamuotoisempaa ja joustavampaa kuin nykyinen oikeudenkäynnin yhteydessä tapahtuva sovittelu. Tarkoituksena olisi ensisijaisesti tukea osapuolten omia sovintopyrkimyksiä eikä välttämättä tähdätä tiukasti lain mukaiseen ratkaisuun. Tuomioistuin voisi ohjata käsiteltäväksi tulevia riita-asioita sovitteluun. Sovittelu voisi alkaa myös osapuolten tekemän hakemuksen perusteella. Nykyisin ei ole mahdollista hakea tuomioistuimelta pelkkää sovittelua, vaan sovittelu tapahtuu osana normaalia riita-asian oikeudenkäyntiä. Edellytyksenä sovittelulle olisi, että kiistan molemmat osapuolet haluavat sitä. Sovittelijoina toimisivat yleensä kyseisen tuomioistuimen tuomarit. Myös muu henkilö voisi osapuolten suostumuksella olla sovittelijana lähinnä silloin, kun asiassa tarvitaan jonkin tietyn erityisalan asiantuntemusta. Sovitteluun soveltuisivat esimerkiksi sopimuksiin, perhe- ja perintöoikeudellisiin suhteisiin tai vahingonkorvaukseen liittyvät riita-asiat. Sovittelutyöryhmän mietintö on oikeusministeriön verkkosivuilla osoitteessa www.om.fi/18519.htm. Lisätietoja antaa työryhmän puheenjohtaja, laamanni Teuri Brunila, p. (02) 272 5511 ja erityisasiantuntija Sakari Laukkanen, p. (09) 1606 7568 oikeusministeriöstä.

Kauppakeskus Myyrmannin räjähdysonnettomuuden raportti luovutettiin 10.3.2003 sisäasiainministeri Ville Itälälle. Tutkijaryhmä piti eri viranomaisten toimintaa Myyrmannin räjähdysonnettomuuden yhteydessä lopputuloksen kannalta onnistuneena, koska kaikki pelastettavissa olleet uhrit pystyttiin pelastamaan, lisävahinkojen syntyminen kyettiin tehokkaasti estämään, toiminta-alue kyettiin nopeasti eristämään ja psykososiaalisen huollon toimenpiteet kyettiin aloittamaan nopeasti. Räjähdyskohteen sijainti pääkaupunkiseudulla hyvien liikenneyhteyksien varrella myötävaikutti merkittävästi onnistuneeseen toimintaan, koska eri viranomaisten voimavaroja saatiin paikalle nopeasti ja runsaasti. Sairaaloita oli hoitoa tarvitsevien määrään verrattuna riittävästi suhteellisen lyhyen etäisyyden päässä Myyrmannista. Myös räjähdyspaikan olosuhteet olivat nopean pelastustoiminnan kannalta suosiolliset, sillä rakennuksen kantavat rakenteet eivät sortuneet. Vaikka toiminta olikin lopputuloksen kannalta onnistunutta, eri viranomaisten toiminnassa esiintyi kehittämistä vaativia asioita, kuten suuronnettomuustilanteisiin varautuminen, aika ja tapahtumakirjausjärjestelmien yhtenäistäminen, lääkärihelikopterintoiminnan aseman ja oikeuksien määrittäminen, radioverkon toiminta, pelastustoimintaan osallistuvien henkilöiden ulkoinen tunnistettavuus, johtamisjärjestelmät, sisäinen tiedonkulku sekä psykososiaalinen palvelu. Raportti on luettavissa sisäasiainministeriön internetsivulla osoitteessa www.intermin.fi/julkaisu/kauppakeskus. Lisätietoja antaa pelastusjohtaja Olli-Pekka Ojanen, p. 0400 524 477.

Itä-Lappi-työryhmä luovutti väliraporttinsa 13.3.2003 alue- ja kuntaministeri Martti Korhoselle. Työryhmä nostaa väliraportissa esiin keskeisinä Itä-Lapin kehittämisen painopisteinä Sallakäytävän eli Itä-Lapin kautta Venäjän suuntaan kulkevien liikenneyhteyksien ja Venäjä-yhteistyön sekä matkailun ja tuotannollisen toiminnan kehittämisen. Kehityksen vauhdittajana nähdään Sallan kansainvälisen raja-aseman avautuminen syksyllä 2002. Alueen tuotannollisen toiminnan ja matkailun kehittäminen on tärkeää. Alueella on paljon näihin liittyviä vahvuuksia ja osaamista sekä hanke-esityksiä ja kehittämisehdotuksia. Itä-Lapin tarpeellisten rahoituskelpoisten investointi- ja kehittämishankkeiden sekä työllistämiseen käytettävän rahoituksen riittävyys tulisikin työryhmän mielestä turvata. Tärkeiksi liikennehankkeiksi nähdään kantatien 82 parantaminen (Vikajärvi - Kemijärvi - Salla) sekä Sallan radan säilyttäminen. Samalla tulisi huomioida myös radan mahdollinen jatkaminen Venäjän puolelle Kantalahteen saakka. Väliraportti on luettavissa sisäasiainministeriön internetsivulla osoitteessa www.intermin.fi/julkaisu/ilappi130303. Lisätietoja antaa ylijohtaja Cay Sevón, p. (09) 1604 2831 sisäasianministeriöstä.

Kilpailukyky- ja tuottavuushankkeen väliraportti julkistettiin 10.3.2003 valtionvaranministeriössä. Raportin mukaan valtionhallinnon tuottavuuden parantamista on jatkettava, jotta menot voidaan sopeuttaa kiristyviin rahoitusmahdollisuuksiin. Vaikka tehokkuutta on monin tavoin lisätty, koko valtionhallinnon laajuiset mittakaava-, erikoistumis- ja synergiahyödyt ovat jääneet vähemmälle huomiolle. Tuottavuutta voidaan parantaa rakenteita ja toimintaa kehittämällä sekä käyttämällä tehokkaasti tieto- ja viestintätekniikkaa. Samalla on uudistettava valtionhallinnon tehtäviä ja työelämän laatua, jotta valtionhallinto olisi kilpailukykyinen työnantaja. Kilpailukyky- ja tuottavuushankkeen väliraportti on saatavilla internetistä osoitteesta www.vm.fi/julkaisut. Lisätietoja antavat alivaltiosihteeri Juhani Turunen, p. (09) 1603 3007 ja projektijohtaja Jaakko Kuusela, p. (09) 1603 4906 valtiovarainministeriöstä.

Psykoterapiakoulutuksen kehittämistä pohtinut työryhm luovutti mietintönsä 7.3.2003 opetusministeri Maija Raskille ja peruspalveluministeri Eva Biaudetille. Työryhmä esittää mm. psykoterapeuttikoulutuksen käynnistämistä julkisessa koulutusjärjestelmässä, koulutuksen moniammatillisuuden varmistamista ja psykoterapeuttikoulutuksen asiantuntijaryhmän perustamista. Psykiatrian ja mielenterveystyön keskeisenä hoito- ja kuntoutusmuotona toimivan psykoterapia-alan koulutus tulisi järjestää kaksitasoisena koulutuksena. Psykoterapeuttikoulutus olisi 40 opintoviikkoa sisältävä nelivuotinen koulutus. Psykoterapeuttikouluttajan koulutus olisi 20 opintoviikon laajuinen kaksivuotinen koulutus, joka suoritetaan psykoterapeuttikoulutuksen jälkeen. Psykoterapeuttikoulutuksen tavoitteena on antaa valmiudet psykoterapeutin ammattipätevyyteen kliinisessä asiakastyössä. Psykoterapeuttikouluttajan koulutuksen tavoitteena puolestaan on antaa valmiudet psykoterapian kouluttajana ja koulutuspsykoterapeuttina toimimiseen. Muistio Psykoterapiakoulutus on opetusministeriön www-sivuilla http://www.minedu.fi/julkaisut/koulutus/2003/tr06/kuvailu.html. Lisätietoja antavat lääkintöneuvos Sakari Lankinen, p. (09) 1607 4131 sosiaali- ja terveysministeriöstä ja opetusneuvos Marja-Liisa Niemi, p. (09) 1607 7398 opetusministeriöstä.

Opettajien koulutustarvetta vuosille 2003-2008 selvittänyt työryhmä luovutti muistionsa 11.3.2003 opetusministeri Maija Raskille. Työryhmä ennakoi opetusalan - yleissivistävän, ammatillisen ja aikuiskoulutuksen osalta - työvoimatarpeen vuoteen 2020 saakka. Se arvioi, että vuonna 2020 perusopetuksessa, lukiokoulutuksessa, ammatillisessa koulutuksessa ja vapaassa sivistystyössä tarvitaan pienentyvien ikäluokkien vuoksi yhteensä noin 62 300 päätoimista opettajaa, lähes 5 000 vähemmän kuin vuonna 2002. Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen opettajan tehtäviä varten luokanopettajiksi, erityisopetuksen opettajiksi, opinto-ohjaajiksi sekä aineenopettajiksi opiskelemaan tulisi ottaa vuosina 2003-2008 yhteensä yli 15 000 opiskelijaa. Ammatillisen koulutuksen opetustehtäviä varten koulutukseen ehdotetaan otettavaksi vuosina 2003-2008 yhteensä noin 9 800 opiskelijaa. Määrään sisältyy myös ammattikorkeakoulujen opettajien pedagoginen koulutus. Opettajatarvetyöryhmän muistio on opetusministeriön www-sivuilla osoitteessa http://www.minedu.fi/julkaisut/koulutus/2003/tr09/kuvailu.html. Lisätietoja antaa suunnittelupäällikkö Jouko Könnölä, p. (09) 1607 7252 opetusministeriöstä.

Ylioppilastutkinnon toisen kotimaisen kielen kokeen soveltuvuutta valtionhallinnon kielitutkinnon korvaavaksi kielikokeeksi pohtinut selvitysmies luovutti muistionsa 13.3.2003 opetusministeri Maija Raskille. Selvitysmies, professori Aatos Lahtinen kannattaa valtionhallinnon kielitutkintojärjestelmän uudistustyöryhmän kesällä 2002 tekemää esitystä, jonka mukaan valtionhallinnon kielikokeet tulisi jakaa niin, että niissä voisi erikseen osoittaa kirjallista, suullista tai ymmärtämisen taitoa. Selvitys on opetusministeriön wwwsivuilla osoitteessa http://www.minedu.fi/julkaisut/koulutus/2003/tr10/kuvailu.html>. Lisätietoja antavat selvitysmies Aatos Lahtinen, p. 040 716 1953 ylioppilastutkintolautakunnasta ja vanhempi hallitussihteeri Salla Rinne, p. (09) 1607 7215 opetusministeriöstä.

Raportti "Perhepoliittinen strategia. Linjauksia ja taustoja perhepolitiikan kehittämiseen." julkaistiin 10.3.2003 sosiaali- ja terveysministeriössä. Raportti on tulevien vuosien keskeisiä perhepoliittisia kysymyksiä luotaava katsaus, joka on tarkoitettu käytettäväksi seuraavaa hallitusohjelmaa laadittaessa. Raporttiin on koottu ministeriön näkemys seuraavalla hallituskaudella esiin nousevista perhepoliittisista kysymyksistä ja toimenpidevaihtoehdoista. Puolueet ja hallitusneuvottelijat voivat käyttää asiakirjoja laatiessaan uutta hallitusohjelmaa. Ministeriöiltä tulevaisuuskatsauksia on toivonut valtion keskushallintohankkeen ministeriryhmä. Raportti on saatavissa STM:n verkkosivuilta osoitteesta http://www.stm.fi kohdasta Julkaisut/Muut julkaisut. Lisätietoja antaa kehitysjohtaja Klaus Halla, p. (09) 1607 3839 sosiaali- ja terveysministeriöstä.

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.