Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

Valtioneuvoston viikko 10/2003

Liite: Valtioneuvoston periaate-päätös Suomen merimuseon uudelleen sijoittamisen aiheuttamista kustannuksista

TASAVALLAN PRESIDENTTI

EDUSKUNNAN VASTAUKSET

Tasavallan presidentti vahvisti 7.3.2003 seuraavat lait:

Laki kuntien yleisestä kalleusluokituksesta annetun lain 6 §:n muuttamisesta (HE 267/2002 vp). Kuntien yleisestä kalleusluokituksesta annetun lain voimassaolo päättyy vuoden 2003 lopussa. Kuntien kalleusluokitus vuosiksi 2004-2005 vahvistetaan samaksi kuin nykyinen luokitus. Laki tulee voimaan 1.4.2003. Laki on voimassa vuoden 2005 loppuun. Eduskunnan lausuma; Eduskunta edellyttää hallituksen huolehtivan siitä, että yleisestä kalleusluokitusjärjestelmästä luovutaan viimeistään vuoden 2005 loppuun mennessä sekä että viimeistään vuoden 2005 loppuun mennessä kumotaan kalleusluokituksen soveltamista tarkoittavien erityislakien säännökset. (VM finanssineuvos Immo Pohjola 1603 3196) Rautatielaki, laki Ratahallintokeskuksesta, laki Euroopan laajuisen rautatiejärjestelmän yhteentoimivuudesta annetun lain muuttamisesta ja laki rautatiekuljetuslain 2 §:n muuttamisesta (HE 162/2002 vp). Rautatielailla kumotaan valtion rataverkosta, radanpidosta ja rataverkon käytöstä annettu laki, vuonna 1889 annettu asetus yksityisistä rautateistä yleistä keskuusliikettä varten, samana vuonna annettu laki yleistä keskuusliikettä varten rakennetun yksityisen rautatien laillistuksesta ja kiinnittämisestä sekä luvattoman rautatiealueella kulkemisen ja muun järjestystä häiritsevän toiminnan kieltämisestä rautatiealueella annettu asetus. Euroopan unionin I rautatiepaketti, joka koostuu yhteisön rautateiden kehittämisestä annetun neuvoston direktiivin muuttamisesta annetusta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivistä, rautatieyritysten toimiluvista annetun neuvoston direktiivin muuttamisesta annetusta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivistä sekä rautateiden infrastruktuurikapasiteetin käyttöoikeuden myöntämisestä ja rautateiden infrastruktuurin käyttömaksujen perimisestä sekä turvallisuustodistusten antamisesta annetusta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivistä, pannaan kansallisesti täytäntöön. Rautatieliikennettä koskevaa lainsäädäntöä uudistetaan myös muutoin ottaen erityisesti huomioon perustuslaista johtuvat voimassa olevan rautatielainsäädännön muutostarpeet. Lait tulevat voimaan 15.3.2003. Eduskunnan lausuma; Eduskunta edellyttää, että junaturvallisuuden perusteista on säädettävä lailla ja että hallitus antaa pikaisesti eduskunnalle sitä koskevan esityksen. (LVM hallitusneuvos Hannu Pennanen 1602 8470)

Tasavallan presidentti hyväksyi Namibian tasavallan kanssa tehdyn sijoitusten edistämistä ja suojaamista koskevan sopimuksen ja vahvisti lain Namibian tasavallan kanssa tehdyn sijoitusten edistämistä ja suojaamista koskevan sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta (HE 252/2002 vp). Suomen tasavallan ja Namibian tasavallan välinen sijoitusten edistämistä ja suojaamista koskeva sopimus allekirjoitettiin Helsingissä 31.10.2002. Sopimuksen tarkoituksena on edistää ja tiivistää taloudellista yhteistyötä Namibian tasavallan kanssa ja selkiinnyttää erityisesti sijoituksia koskevia oikeudellisia perusteita maiden välillä. Sopimuksen avulla halutaan varmistaa suotuisat edellytykset toisen sopimuspuolen kansalaisten ja yritysten sijoituksille toisessa sopimusmaassa sekä tunnustetaan tarve suojella niitä. Lain voimaantulosta säädetään tasavallan presidentin asetuksella. (UM lähetystöneuvos Jukka Nystén 1605 5071)

Tasavallan presidentti hyväksyi Iranin islamilaisen tasavallan kanssa tehdyn sijoitusten edistämistä ja suojaamista koskevan sopimuksen ja vahvisti lain Iranin islamilaisen tasavallan kanssa tehdyn sijoitusten edistämistä ja suojaamista koskevan sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta (HE 263/2002 vp). Suomen tasavallan ja Iranin islamilaisen tasavallan välinen sijoitusten edistämistä ja suojaamista koskeva sopimus allekirjoitettiin Teheranissa 4.11.2002. Sopimuksen tarkoituksena on edistää ja tiivistää taloudellista yhteistyötä Iranin islamilaisen tasavallan kanssa ja selkiinnyttää erityisesti sijoituksia koskevia oikeudellisia perusteita maiden välillä. Sopimuksen avulla halutaan varmistaa suotuisat edellytykset toisen sopimuspuolen kansalaisten ja yritysten sijoituksille toisessa sopimusmaassa sekä tunnustetaan tarve suojella niitä. Lain voimaantulosta säädetään tasavallan presidentin asetuksella. (UM lähetystöneuvos Jukka Nystén 1605 5071)

Tasavallan presidentti hyväksyi Intian tasavallan kanssa tehdyn sijoitusten edistämistä ja suojaamista koskevan sopimuksen hyväksymisestä ja vahvisti lain Intian tasavallan kanssa tehdyn sijoitusten edistämistä ja suojaamista koskevan sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta (HE 262/ 2002 vp). Suomen tasavallan ja Intian tasavallan välinen sijoitusten edistämistä ja suojaamista koskeva sopimus allekirjoitettiin New Delhissä 7.11.2002. Sopimuksen tarkoituksena on edistää ja tiivistää taloudellista yhteistyötä Intian tasavallan kanssa ja selkiinnyttää erityisesti sijoituksia koskevia oikeudellisia perusteita maiden välillä. Sopimuksen avulla halutaan varmistaa suotuisat edellytykset toisen sopimuspuolen kansalaisten ja yritysten sijoituksille toisessa sopimusmaassa sekä tunnustetaan tarve suojella niitä. Lain voimaantulosta säädetään tasavallan presidentin asetuksella. (UM lähetystöneuvos Jukka Nystén 1605 5071)

TASAVALLAN PRESIDENTIN ASETUKSET

Tasavallan presidentti antoi 7.3.2003 seuraavat asetukset:

Tasavallan presidentin asetus Unkarin kanssa diplomaattisen edustuston ja konsuliedustuston sekä kansainväliseen järjestöön akkreditoidun edustuston henkilöstön perheenjäsenten työskentelystä tehdyn sopimuksen voimaansaattamisesta. Suomen tasavallan hallituksen ja Unkarin tasavallan hallituksen välillä noottienvaihdolla tehty sopimus diplomaattisen edustuston ja konsuliedustuston sekä kansainväliseen järjestöön akkreditoidun edustuston henkilöstön perheenjäsenten työskentelystä tulee voimaan 10.3.2003. Asetus tulee voimaan 10.3.2003. (UM lainsäädäntöneuvos Ronald Wrede 1605 5711)

MUUTA

Tasavallan presidentti päätti 7.3.2003 seuraavat asiat:

Tasavallan presidentti nimitti arvonimilautakunnan jäseniksi toimitusjohtaja Kari Jalaksen, toimitusjohtaja Kaarina Suonion ja pankinjohtaja Raimo Tammilehdon toimikaudeksi 1.5.2003-30.4.2009. (VNK valtiosihteeri Rauno Saari 1602 2006)

Tasavallan presidentti määräsi eduskunnan kirjelmän hallituksen toimenpidekertomuksesta vuodelta 2001 merkittäväksi pöytäkirjaan tiedoksi saatetuksi. Eduskunnan lausumat; 1) Eduskunta edellyttää, että hallitus ottaa asianmukaisesti huomioon sekä perustuslakivaliokunnan mietintöön että liitteinä oleviin lausuntoihin sisältyvät sellaiset eduskunnan aikaisempia lausumia koskevat huomautukset ja muita seikkoja koskevat lausumat, jotka kohdistuvat hallitukseen. 2) Eduskunta edellyttää ulkoasiainministeriön valmistelevan selvityksen kansalaisjärjestöjen toiminnan rahoituksen kehittämisestä ulkoasiainvaliokunnan mietinnössä mainitut perusteet huomioon ottaen. 3) Eduskunta edellyttää valtioneuvoston selvittävän, miten yhteistyötä kehitysrahoituslaitoksissa käsiteltävien asioiden suhteen voidaan tiivistää niin kansallisesti kuin EU-tasolla. 4) Eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto selvittää säännöllisen yhteistyöverkoston luomista ulkoasiainministeriön, sisäasiainministeriön ja puolustusministeriön välille yhdenmukaisen ja suunnitelmallisen politiikan varmistamiseksi konfliktien ennaltaehkäisyssä ja kriisinhallinnassa konfliktialueilla. (VNK hallitussihteeri Marika Paavilainen 1602 4027)

Tasavallan presidentti määräsi maakuntalain huviveneistä 6, 13 ja 14 §:n sekä 23 §:n 1 momentin raukeamaan sekä päätti olla käyttämättä vetooikeuttaan seuraavien maakuntalakien osalta, jotka näin ollen tulevat voimaan: Maakuntalaki eräiden kuntajakoa koskevien lakien soveltamisesta Ahvenanmaan maakunnassa annetun maakuntalain 1 ja 2 §:n muuttamisesta, Maakuntalaki Ahvenanmaan maakunnan kuntalain muuttamisesta, Maakuntalaki maakuntapäivävaalia ja kunnallisvaalia koskevan maakuntalain muuttamisesta, Maakuntalaki veronhuojennuksista tuotanto- ja matkailutoiminnan edistämiseksi annetun maakuntalain muuttamisesta ja Maakuntalaki merenkulun veronhuojennuksista annetun lain soveltamisesta kunnallisverotuksessa annetun maakuntalain 4 §:n muuttamisesta. (OM erityisasiantuntija Sten Palmgren 1606 7745)

NIMITYSASIAT

Tasavallan presidentti päätti 7.3.2003 seuraavat nimitysasiat:

Valtiosihteeri, valtiotieteen maisteri Rauno Saari Länsi-Suomen lääninhallituksen maaherran (A 33) virkaan 1.7.2003-31.12.2008 väliseksi määräajaksi. (SM ylijohtaja, osastopäällikkö Pekka Kilpi 1604 2810)

VALTIONEUVOSTO

VALTIONEUVOSTON ASETUKSET

Valtioneuvosto antoi 5.3.2003 seuraavat asetukset:

Valtioneuvoston asetus maahanmuuttajan erityistuesta. Maahanmuuttajan erityistuesta 20.12.2002 annetulla lailla (1192/2002) on luotu uusi taloudellinen tukimuoto toimeentulon turvaamiseksi vanhuuden tai työkyvyttömyyden ajalta sellaiselle Suomessa asuvalle maahanmuuttajalle, joka muutoin olisi pitkäaikaisesti toimeentulotuen tarpeessa. Erityistuki maksetaan valtion varoista ja sen toimeenpanosta huolehtii Kansaneläkelaitos. Erityistuen saajia arvioidaan vuonna 2003 olevan noin 3 700. Asetuksessa maahanmuuttajan erityistuesta annettaan tarkempia säännöksiä erityistukihakemuksessa annettavista tiedoista, erityistuen maksupäivästä sekä erityistuen vuositarkistuksesta. Asetus tulee voimaan 1.10.2003 samanaikaisesti maahanmuuttajan erityistuesta annetun lain kanssa. (STM hallitussihteeri Anne Kumpula 1607 4132)

VALTIONEUVOSTON PÄÄTÖKSET

Valtioneuvosto teki yleisistunnossa 5.3.2003 seuraavat päätökset:

Päätös hyväksyä Maria Eugénia Martins de Nazaré Ribeiron nimittäminen Euroopan yhteisöjen ensimmäisen tuomioistuimen jäseneksi jäljellä olevaksi toimikaudeksi 31.8.2004 saakka. (VNK EU-sihteeristön päällikkö, valtiosihteeri Alec Aalto 1602 2180)

Päätös merkitä eduskunnan kirjelmä eduskunnan oikeusasiamiehen vuosilta 2000 ja 2001 antamien kertomuksien johdosta pöytäkirjaan ja perustuslakivaliokunnan mietintö (15/2002 vp) saatettavaksi myös valtioneuvoston oikeuskanslerin tietoon. (OM kansliapäällikkö Kirsti Rissanen 1606 7502)

Päätös merkitä eduskunnan kirjelmä valtioneuvoston oikeuskanslerin antamien kertomuksien oikeuskanslerin virkatoimista ja lain noudattamista koskevista havainnoista vuosilta 2000 ja 2001 johdosta pöytäkirjaan ja perustuslakivaliokunnan mietintö (16/2002 vp) saatettavaksi myös valtioneuvoston oikeuskanslerin tietoon. (OM kansliapäällikkö Kirsti Rissanen 1606 7502)

Päätös pelastustoimen yhteistoiminnan järjestämisestä Varsinais-Suomen pelastustoimen alueella. Pelastustoimen alueiden muodostamisesta annetun lain (1214/2001) mukaan kuntien oli tehtävä sopimus pelastustoimen yhteistoiminnan järjestämisestä valtioneuvoston vahvistamilla pelastustoimen alueilla 31.12.2002 mennessä. Koska Varsinais-Suomen pelastustoimen alueen kunnat eivät sopineet yhteistoiminnan ehdoista eikä sopimusehdotukselle saatu laissa edellytettyä määräenemmistöä, valtioneuvosto päättää sanotun lain 4 §:n 2 momentin mukaan yhteistoiminnan ehdoista. Päätöksessä vahvistetaan Varsinais-Suomen pelastustoimen alueen yhteistoiminnan ehdot sellaisina kuin ne ovat alueella yhteisesti valmistellussa sopimusehdotuksessa, joka oli kunnan valtuustojen hyväksyttävänä. Valtioneuvoston päätös on voimassa siihen saakka kunnes kunnat toisin sopivat. (SM pelastusylijohtaja Pentti Partanen 1604 2960)

Päätös pelastustoimen yhteistoiminnan järjestämisestä Pohjois-Karjalan pelastustoimen alueella. Pelastustoimen alueiden muodostamisesta annetun lain (1214/2001) mukaan kuntien oli tehtävä sopimus pelastustoimen yhteistoiminnan järjestämisestä valtioneuvoston vahvistamilla pelastustoimen alueilla 31.12.2002 mennessä. Koska Pohjois-Karjalan pelastustoimen alueen kunnat eivät sopineet yhteistoiminnan ehdoista eikä sopimusehdotukselle saatu laissa edellytettyä määräenemmistöä, valtioneuvosto päättää sanotun lain 4 §:n 2 momentin mukaan yhteistoiminnan ehdoista siltä osin kuin kunnat eivät ole sopineet. Valtioneuvoston päätöksessä vahvistetaan Pohjois-Karjalan pelastustoimen alueen pelastusjohtajan kelpoisuusvaatimuksiksi pelastustoimilaissa ja sen nojalla annetussa asetuksessa säädetyt kelpoisuusvaatimukset. Pelastusjohtajan nimittäjä päättää mahdollisista lisävaatimuksista. Muilta osin noudatetaan alueella yhteisesti valmisteltua sopimusehdotusta. Valtioneuvoston päätös on voimassa siihen saakka kunnes kunnat toisin sopivat. (SM pelastusylijohtaja Pentti Partanen 1604 2960)

Päätös oikeuttaa Senaatti-kiinteistöt ottamaan valtion liikelaitoksista annetun lain (627/1987) 8 §:n 2 momentissa tarkoitettua pitkäaikaista lainaa enintään 200 miljoonaa euroa vuoden 2003 aikana tehtäviä investointisitoumuksiaan varten. (VM neuvotteleva virkamies Kirsti Vallinheimo 1603 3052)

Periaatepäätös Suomen merimuseon uudelleen sijoittamisen aiheuttamista kustannuksista. Pääosa Suomen merimuseon toiminnasta on tarkoitus siirtää Kotkaan museota varten rakennettavaan uudisrakennukseen. Lisäksi Turun Forum Marinum -merikeskus on tarkoitus nimetä valtakunnalliseksi merenkulun erikoismuseoksi ja perustaa sen yhteyteen Suomen merimuseon Lounais-Suomen toimipiste. Asia on valmisteltu valtion yksikköjen ja toimintojen sijoittamista koskevasta toimivallasta annetun lain (362/2002) ja valtioneuvoston asetuksen (567/2002) mukaisesti. Uuden sijoittamisen edellytyksenä on, että valtion osalta hankkeen aiheuttamat toimintamenojen lisäykset ja tilojen vuokrakustannukset otetaan huomioon lisäyksenä opetusministeriön määrärahakehyksessä. (OPM johtaja Rauno Anttila 1607 7470)

Päätös määrätä pääsihteeri Jarmo Malkavaara taiteen keskustoimikunnan puheenjohtajaksi toimikunnan jäljellä olevaksi toimikaudeksi 5.3.-31.12.2003. (OPM kulttuuriasiainneuvos Pekka Pekkonen 1607 7474)

Päätös asettaa Suomen Unesco-toimikunta nelivuotiskaudelle 2003-2006. Kokoonpano: puheenjohtaja: valtioneuvos Harri Holkeri; jäsenet: vt. toiminnanjohtaja Jarmo Ainasoja, professori Riitta Keiski, professori Ullamaija Kivikuru, kulttuuripäällikkö Tuva Korsström, pääsihteeri Tapio Markkanen, johtaja Johanna Maula, pääsihteeri Jussi Nuorteva, suunnittelujohtaja Petri Pohjonen, teatteriohjaaja Raija-Sinikka Rantala, dosentti Rauni Räsänen ja professori Martin Scheinin. (OPM vanhempi hallitussihteeri Fredrik Forsberg 1607 7248)

Päätös määrätä maa- ja metsätalousministeriön kalatalousylitarkastaja Orian Bondestam ja ylitarkastaja Sami Niemi valtioneuvoston ylimääräisiksi esittelijöiksi. (MMM vanhempi hallitussihteeri Riitta Itkonen 1605 3331)

Valtioneuvoston päätös lunastusluvan ja ennakkohaltuunottoluvan myöntämisestä Fingrid Oyj:lle. Fingrid Oyj:lle myönnetään lunastuslupa ja ennakkohaltuunottolupa omaisuuden lunastamiseksi Heinolan ja Kuusankosken kaupungeissa sekä Iitin kunnassa sijaitsevien kiinteistöjen alueille rakennettavaa 110 kV:n sähkönsiirtojohtoa varten (Nirvisniitty-Heinolan kytkinasema). (KTM ylitarkastaja Osmo Haltia 1606 4785)

Päätös asettaa rikosasioiden sovittelun neuvottelukunta ajalle 6.3.2003-28.2.2006. Kokoonpano (varajäsenet suluissa): puheenjohtaja: sosiaalineuvos Martti Lähteinen sosiaali- ja terveysministeriö; varapuheenjohtaja: neuvotteleva virkamies Aarne Kinnunen oikeusministeriö; jäsenet: hallitussihteeri Anne Kumpula sosiaali- ja terveysministeriö (ylitarkastaja Anne Hujala sosiaali- ja terveysministeriö), ylitarkastaja Heikki Wendorf Valtakunnansyyttäjänvirasto (ylitarkastaja Virpi Jalkanen Valtakunnansyyttäjänvirasto), ylikomisario Mikko Lampikoski sisäasiainministeriö (ylikonstaapeli Anneli Aunola Helsingin kihlakunnan poliisilaitos), lääninneuvos Markku Jokela Länsi-Suomen lääninhallitus (lääninsosiaalitarkastaja Marja Kaasalainen Etelä-Suomen lääninhallitus), lakimies Auli Valli-Lintu Suomen Kuntaliitto (neuvotteleva lakimies Sami Uotinen Suomen Kuntaliitto), käräjätuomari Helena Vihriälä Vantaan käräjäoikeus (käräjätuomari Heikki Lehtinen Jyväskylän käräjäoikeus), toimistopäällikkö Olli Salin Helsingin sosiaalivirasto (lakimies Tuomo Kivelä Espoon kaupungin sosiaali- ja terveystoimi), sosiaalityöntekijä Maria Strömberg Pietarsaaren kaupunki (nuorisoasiamies Lauri S. Miettinen Porvoon kaupungin nuorisotoimi), suunnittelija Terttu Mehtonen Vantaan kaupunki, sovittelutoimisto (johtava sosiaalityöntekijä Kalevi Juntunen Tampereen kaupungin sosiaali- ja terveystoimi), sovittelusihteeri Helena Kippo-Pohjanvirta Sovittelu ry. (toiminnanjohtaja Anne Palmu Sovinnon Vuoksi ry.), toiminnanjohtaja Petra Kjällman Rikosuhripäivystys (aluevastaava Jaana Koivukangas Rikosuhripäivystys), sovittelija Liisa Hopponen Suomen Sovittelun Tuki ry. (sovittelija Matti Karttunen Suomen Sovittelun Tuki ry.) ja sovittelija Botho Simolin Espoo (sovittelija Timo Pehrman Vantaa); pysyvät asiantuntijat: kehittämispäällikkö Juhani Iivari Stakes ja erikoistutkija Päivi Honkatukia Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos. (STM hallitussihteeri Heidi Manns-Haatanen 1607 3812)

NIMITYSASIAT

Valtioneuvosto päätti 5.3.2003 seuraavat nimitysasiat:

Filosofian maisteri Maija Lummepuro opetusministeriön kulttuuriasiainneuvoksen (A 25) virkaan 1.4.2003 lukien. (OPM hallintojohtaja Håkan Mattlin 1607 7430)

LUOVUTETUT MIETINNÖT

Luottotietolainsäädännön kehittämisen vaihtoehdot -keskustelumuistio julkistettiin 4.3.2003 oikeusministeriössä. Työryhmä on laatinut alustavan suunnitelman luottotietolainsäädännön kokonaisuudistuksesta. Työryhmä esittää muistiossaan erilaisia kehittämisvaihtoehtoja keskustelun pohjaksi. Näistä vaihtoehdoista voivat esittää kannanottoja kaikki asiasta kiinnostuneet. Keskustelun tarkoituksena on edistää avoimuutta ja kansalaisten mahdollisuuksia osallistua jo lainvalmistelun alkuvaiheeseen. Työryhmän tehtävänä on valmistella ehdotus lainsäädännöksi, joka kattaa kaiken luottotietotoiminnan riippumatta siitä, onko kysymys luonnollista henkilöä vai yritystä koskevista luottotiedoista. Yksityiskohtaiset säännökset koskevat nykyisin vain kuluttajan asemassa olevan henkilön luottotietoja ja niiden käsittelyä. Yrityksiä koskevista luottotiedoista ei ole lainkaan säännöksiä. Ongelmana on pidetty sitä, että yrityksen yhdenkin vastuuhenkilön maksuhäiriötiedot voivat huonontaa yrityksen luottokelpoisuutta. Uuden yritystoiminnan käynnistyminen saattaa tästä syystä vaikeutua. Esimerkiksi konkurssin tehnyt yrittäjä ei ehkä voi harjoittaa elinkeinotoimintaa omalla nimellään, vaikka konkurssiin ei olisi sisältynytkään lainvastaista menettelyä. Välikäsiin turvautuminen puolestaan saattaa vähentää yritystoiminnan läpinäkyvyyttä ja edistää harmaan talouden syntymistä. Keskustelumuistio on oikeusministeriön verkkosivuilla osoitteessa www.om.fi/18398.htm. Lisätietoja antaa lainsäädäntöneuvos Anna-Riitta Wallin, p. (09) 1606 7693 oikeusministeriöstä.

Aluekehittämisstrategia 2013 -työryhmä luovutti torstaina 6.3.2003 mietintönsä alue- ja kuntaministeri Martti Korhoselle. Strategian mukaan Suomea tulee kehittää siten, että vuonna 2013 kaikki maakunnat ovat elinvoimaisia ja jokaisessa maakunnassa on vahvoja ja kilpailukykyisiä kaupunkiseutuja ja niitä ympäröi elinvoimainen maaseutu. Helsingin seudusta tulee kehittää kansainvälisesti houkutteleva metropolialue. Työryhmän visiossa Suomen eri alueet tarjoavat tulevaisuudessa aidosti erilaisia elinympäristöjä. Alueiden omaleimaisuus on vahvaa. Hyvinvointierot eri alueiden välillä ovat pieniä, palvelujen saatavuus on turvattu ja julkiset peruspalvelut toimivat hyvin koko maassa, myös harvaan asutulla maaseudulla. Ihmisille on tarjolla hyvinvoinnin edellytykset ja hyvä elinympäristö ja yrityksille hyvä toimintaympäristö koko maassa. Suomen aluekehittämisstrategia 2013 -julkaisu on kokonaisuudessaan osoitteesta www.intermin.fi/julkaisu/aluekehittamisstrategia2013. Lisätietoja antaa aluekehitysjohtaja Veijo Kavonius, p. (09) 1604 4506 sisäasiainministeriöstä.

Valtion tilinpäätöstyöryhmän muistio "Parempaan tilivelvollisuuteen" julkistettiin 27.2.2003 valtionvarainministeriössä. Tilinpäätöstyöryhmä ehdottaa, että valtion tilinpäätösraportointi uudistetaan. Ministeriöiden, virastojen ja laitosten tilivelvollisuutta ja tulosvastuuta vahvistettaisiin. Valtion taloudesta ja toiminnasta sekä tuloksellisuudesta tulee antaa oikea ja riittävä kuva. Samalla terävöitettäisiin tulosohjausta. Työryhmän ehdottama uudistus toteuttaisi eduskunnan puhemiesneuvoston asettaman valtiontalouden kertomusmenettelyn kehittämistä selvittäneen työryhmän ehdotukset sekä valtion keskushallinnon uudistusta käsitelleen ministerityöryhmän suositukset tulosvastuun ja tulosohjauksen terävöittämisestä. Tuloksellisuus määriteltäisiin uudelleen lainsäädännössä tulostavoitteiden asettamista ja tulosraportointia varten. Tulosohjauksessa ja raportoinnissa erotettaisiin selkeästi yhtäältä laaja-alainen yhteiskunnallinen vaikuttavuus (outcomes) ja toiminnallinen tuloksellisuus (outputs), johon johtamisella voidaan välittömästi vaikuttaa. Muistio on internetissä osoitteesta www.vm.fi/julkaisut/julkaisusarjat/työryhmämuistot. Lisätietoja antaa työryhmän puheenjohtaja, neuvotteleva virkamies Tuomas Pöysti, p. (09) 1603 3025 valtionvarainministeriöstä.

Lasten ja nuorten syrjäytymisen ennaltaehkäisy koulutuksen alalla -selvitys luovutettiin 5.3.2003 opetusministeriössä. Lasten ja nuorten syrjäytymisen ennaltaehkäisyä koulutuksen alalla pohtinut selvitysmies Elsi Veijola esittää muun muassa erityisopetuksen kehittämistä lukioissa, peruskoulun jälkeistä nuorten sijoittumisen seurannan tehostamista sekä oppisopimuskoulutuksen räätälöimistä vaikeasti koulutettaville. Lukiossa oppimisvaikeuksissa ja keskeyttämisvaarassa olevien opiskelijoiden tukemiseen tähtäävä erityisopetus tulee järjestää lainsäädännöllä. Nuorten sijoittumista koulutukseen ja työelämään tulee seurata peruskoulun päättyessä, jotta ne, jotka ovat vaarassa jäädä ilman koulutusta, tavoitettaisiin ja mahdollinen syrjäytymiskehitys saataisiin katkaistuksi. Kutakin syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta varten tulee räätälöidä erikseen urasuunnitelma. Kunnat tulisi velvoittaa keskeyttämisen seurantatyöhön lainsäädännöllä. Syrjäytymisvaarassa oleville nuorille tarkoitetussa Oma ura -mallissa osa opiskelusta tapahtuu työpaikoilla. Oma ura -luokkien kustannukset kuuluvat koulun erityisopetuskustannuksiin. Toiminnan muut kustannukset, kuten opettajien täydennyskoulutus ja opintomatkat jäävät tällä hetkellä osittain opettajien itsensä kustannettaviksi, mikä ei ole tarkoituksenmukaista. Oma ura -toimintaan tulee saada jatkuva rahoitus. Selvitys on opetusministeriön verkkosivuilla osoitteessa www.minedu.fi/julkaisut/koulutus/2003/tr04/kuvailu.html Lisätietoja antaa ylitarkastaja Elsi Veijola, p. (09) 1607 7275 opetusministeriöstä.

Maatalouden rahoitustyöryhmä jätti muistionsa 28.2.2003 maa- ja metsätalousministeri Jari Koskiselle. Työryhmän mukaan maatilatalouden investointitukiohjelmien nykyiset rahoitusresurssit ovat arvioituun investointitarpeeseen verrattuna selvästi alimitoitetut. Työryhmä esittää epätasapainon korjaamiseen neljää lääkettä: lisätään maatilatalouden kehittämisrahaston (Makeran) tuottoja, lisätään tukijärjestelmän tehokkuutta, leikataan rahoitustuesta aiheutuvia kustannuksia ja puretaan hakemusruuhkaa. Työryhmän tehtävänä oli arvioida maatalouden strategiaprojektin rakennepoliittisten tavoitteiden mukainen rahoitustarve vuoteen 2010. Strategiaprojekti arvioi maatilatalouden pitkän aikavälin investointitarpeeksi 388 miljoonaa euroa vuodessa. Maatalouden rakennetta voidaan kehittää nuorten viljelijöiden aloitustuen ja investointitukien avulla. Makeran varoista rahoitetaan avustukset sekä valtionlainat ja korkotukilainoja voidaan myöntää valtion talousarviossa esitetyn myöntämisvaltuuden rajoissa. Maatalouden rahoitustyöryhmä näkee rahoitusjärjestelmän lähivuosien suurimmaksi ongelmaksi sen, että Makeran tuotot eivät riitä rahaston kulutusmenojen, kuten investointiavustusten, maksamiseen. Makeran kulutusmenoja joudutaan nykyisin maksamaan rahaston omasta pääomasta, mikä vähentää rahaston tulevia resursseja. Työryhmä esittää Makeran sijoitustuottojen monipuolistamista siten, että rahaston kassalle aletaan maksaa vuodesta 2004 alkaen korkoa. Näin voitaisiin välttää ajautuminen toimintamalliin, joka painottaa valtionlainoitusta ja leikkaa voimakkaasti avustuksia. Lisätietoja antaa työryhmän sihteeri, ylitarkastaja Esko Leinonen, p. 040-751 8415 maa- ja metsätalousministeriöstä.

Arviointi Suomen joukkoliikennejärjestelmästä ja ministeriön joukkoliikennestrategiasta -raportti luovutettiin 6.3.2003 liikenne- ja viestintäministeri Kimmo Sasille. Raportissa arvioidaan sekä joukkoliikennettä että ministeriön joukkoliikennestrategiaa ja sen toteuttamista. Raporttiin sisältyy myös Hollannin ja Sveitsin liikenneministeriöiden edustajien vertaisarvio. Arvion mukaan Suomen joukkoliikenne on pitkistä välimatkoista ja harvasta asutuksesta huolimatta tehokkaasti hoidettua ja palveluiltaan korkeatasoista. Julkista rahoitusta käytetään joukkoliikenteen tukemiseen selvästi vähemmän kuin muualla ja lipputulojen osuus liikenteen taloudesta on muita maita kattavampi. Belgiasta, Hollannista, Sveitsistä ja Iso-Britanniasta oleva arviointiryhmä suosittelee liikenne- ja viestintäministeriölle johtavampaa roolia joukkoliikenteen kehittämisessä. Myös ministeriön tavoitteenasetteluun arvioijat kaipaavat selkeyttä ja mittareita. Julkaisu on pdf-muodossa internetsivuilla osoitteessa www.mintc.fi kohdassa julkaisut, tutkimus. Lisätietoja antaa liikenneneuvos Petri Jalasto, p. (09) 1602 8509 liikenne- ja viestintäministeriöstä.

Ydinvastuutoimikunta luovutti mietintönsä 5.3.2003 kauppa- ja teollisuusministeri Sinikka Mönkäreelle. Ydinvastuutoimikunta esittää, että ydinvastuulainsäädäntöön otettaisiin laitoksenhaltijan rajoittamattoman vastuun periaate nykyisen rajoitetun sijaan. Mikäli ydinlaitos aiheuttaisi ympäristölleen vahinkoa, korvaisivat laitoksenhaltijan vakuutus sekä laitoksen isäntävaltio ja muut sopimuksessa mukana olevat valtiot vahingosta kaikkiaan 1,5 miljardia euroa. Tällä hetkellä laitoksenhaltijan vastuuvelvollisuus on enintään 250 miljoonaa euroa, minkä lisäksi sopimusvaltiot korvaavat vielä noin 177 miljoonaa euroa. Suomen ydinvastuujärjestelmää kehitetään osana eurooppalaista järjestelmää. Muutokset kansainvälisissä ydinvastuusopimuksissa saatetaan mahdollisimman nopeasti voimaan myös Suomessa. Elokuussa 2001 nimitetyn ydinvastuutoimikunnan tehtävänä oli arvioida Suomen nykyisen ydinvastuujärjestelmän mahdolliset muutostarpeet. Toimikunnan tuli myös pohtia, millaisia uudistuspaineita eurooppalainen ydinsopimusjärjestelmä aiheuttaa Suomessa. Mietintö on internetissä osoitteesta www.vn.fi/ktm/julkaisu/ark2003/tyto6eos.pdf. Lisätietoja antaa hallitusneuvos Yrjö Sahrakorpi, puh. (09) 1606 4702 kauppa- ja teollisuusministeriöstä.

Seurantaryhmän arvio kansallisen terveyshankkeen toiminnasta vuonna 2002 julkistettiin 5.3.2003 sosiaali- ja terveysministeriössä. Kansallisen terveysprojektin seurantaryhmän arvion mukaan projekti on lähtenyt hyvin käyntiin. Toteutuneet toimenpiteet on suoritettu tiukassa aikataulussa. Esimerkiksi viime vuoden lisätalousarviossa suunnattiin 25 miljoonaa euroa tutkimus- ja hoitojonojen purkuun, ja sen ensimmäinen erä on jo kuntien käytössä ja toinen osa maksetaan tämän vuoden ensimmäisen vuosineljänneksen aikana. Hanketta koskevassa periaatepäätöksessä mainitut rahoituslisäykset ovat tämän vuoden osalta toteutettu valtion tulo- ja menoarviossa. Seurantaryhmä arvioi hankkeen edistyvänkin ripeästi. Se korostaa kuitenkin yhteistyön tarvetta viime vuoden lopulla käynnistyneen sosiaalialan kehittämishankkeen kanssa. Seurantaryhmä ehdottaa lisäpanostusta kolmelle toimenpidekokonaisuudelle: terveyden edellytysten turvaaminen sekä terveyden edistämisen ja ehkäisevän työn vahvistaminen, henkilöstön saatavuuden ja osaamisen huomioiminen sekä hankkeen toteuttamistavan, sen menetelmien ja prosessien tutkimuksellinen arvioiminen. Seurantatyöryhmän raportti sijaitsee osoitteessa www.stm.fi kohdassa julkaisut, työryhmämuistioita. Lisätietoja antaa apulaisosastopäällikkö Marjatta Blanco Sequeiros, p. (09) 1607 3804 sosiaali- ja terveysministeriöstä.

Selvitys homevauriokorjausten rahoitustuesta ja homevaurioiden vastuukysymyksistä julkistettiin 6.3.2003 sosiaali- ja terveysministeriössä. Selvityksen mukaan homevaurioita on ehkäistävä ennalta nykyistä tehokkaammin. Käytännössä tämä toteutuu ennen kaikkea parantamalla rakentamisen laatua. Myös homevaurioiden edellyttämiä korjaustöitä tulee tukea aiempaa enemmän. Selvitys on internetissä osoitteessa www.stm.fi kohdassa julkaisut, verkossa julkaistua, työryhmämuistiot. Lisätietoja antavat selvityshenkilöt Helena Kinnunen, p. (09) 166 761 Suomen Kiinteistöliitosta ja Marja Kostiainen, p. 020 4903 411 Valtion asuntorahastosta.

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.