Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

Valtioneuvoston viikko 8/2003

TASAVALLAN PRESIDENTTI

EDUSKUNNAN VASTAUKSET

Tasavallan presidentti vahvisti 21.2.2003 seuraavat lait:

Laki vakuutusoikeuden laamannien nimittämisestä virkoja ensimmäistä kertaa täytettäessä (HE 264/2002 vp). Lailla säädetään siitä menettelystä, jota noudatetaan täytettäessä ensimmäisen kerran vakuutusoikeuden laamannin virkoja. Nimitysmenettely poikkeaa normaalista viranhaun ja kelpoisuusvaatimusten osalta. Laki tulee voimaan 1.5.2003. (OM hallitusneuvos Raija Merikalla 1606 7603)

Vakuutusoikeuslaki, laki tuomareiden nimittämisestä annetun lain muuttamisesta, laki eläkkeensaajien asumistukilain 10 §:n muuttamisesta, laki kansaneläkelain 73 §:n muuttamisesta, laki lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden koulumatkatuesta annetun lain 9 ja 14 §:n muuttamisesta, laki sairausvakuutuslain mukaisen omavastuuajan korvaamisesta maatalousyrittäjille annetun lain 7 ja 8 §:n muuttamisesta, laki palkkaturvalain 26 §:n muuttamisesta, laki merimiesten palkkaturvalain 24 §:n muuttamisesta ja laki tapaturmavakuutuslain 43 §:n muuttamisesta (HE 101/2002 vp). Vakuutusoikeutta koskeva lainsäädäntö uudistetaan. Uudessa vakuutusoikeuslaissa säädetään vakuutusoikeuden osastojaosta, henkilöstöstä ja ratkaisukokoonpanoista eri asiaryhmissä sekä lainvoimaisen päätöksen poistamisesta ja purkamisesta. Lait tulevat voimaan 1.5.2003. Eduskunnan lausuma; Eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto toteuttaa nykyaikaisen järjestelmän, jonka avulla lainvalmistelijat voivat luotettavasti selvittää samanaikaisesti vireillä olevat samaa lainkohtaa koskevat uudistushankkeet. (OM lainsäädäntöneuvos Arja Manner 1606 7692)

Laki rikoslain 17 luvun muuttamisesta (HE 183/1999 vp). Järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaan osallistuminen säädetään rangaistavaksi. Myös oikeushenkilön rangaistusvastuu säädetään koskemaan järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaan osallistumista. Laki tulee voimaan 1.3.2003. (OM lainsäädäntöneuvos Jukka Lindstedt 1606 7725)

Laki kalastuslain muuttamisesta (HE 105/2002 vp). Työvoima- ja elinkeinokeskuksella on oikeus määrätyllä alueella rajoittaa onkimista, pilkkimistä ja viehekalastusta tai kieltää ne määräajaksi myös silloin, kun kaupallisessa tai muussa erityisessä tarkoituksessa tehtyjen kalaistutusten taloudellisen hyödyntämisen turvaaminen tai erityiset syyt vaativat. Laki tulee voimaan 1.3.2003. (MMM vanhempi hallitussihteeri Ritva Torvinen 1605 2283)

Laki sosiaalihuoltolain 6 ja 12 §:n väliaikaisesta muuttamisesta, laki lasten päivähoidosta annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta ja laki lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain 16 §:n väliaikaisesta muuttamisesta (HE 124/2001 vp). Kunta voi päättää, mikä kunnan monijäseninen toimielin huolehtii lasten päivähoidosta annetussa laissa kunnalle säädetyistä tehtävistä. Saman toimielimen tulee tällöin huolehtia myös lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetussa laissa kunnalle säädetyistä tehtävistä. Toimielimen tulee huolehtia myös siitä, että tarvittava yhteistyö sosiaali- ja terveydenhuollon kanssa toteutuu. Lait tulevat voimaan 1.8.2003. Lait ovat voimassa 31.7.2008 saakka. (STM hallitussihteeri Pia-Liisa Heiliö 1607 2364)

Laki tapaturmavakuutuslain 15 §:n muuttamisesta (HE 268/2002 vp). Tapaturmavakuutuslakia muutetaan siten, että tapaturma- ja ammattitautipotilaalle voidaan pääsäännöstä poiketen korvata julkisen terveydenhuollon potilasmaksuosuuden ylittävät hoitokustannukset, kun hänen nopea hoitoon pääsynsä yksityiselle sektorille lyhentää olennaisesti työkyvyttömyyden kestoa tai tällaiseen hoitoon on muu erityinen syy. Muutoksella mahdollistetaan yksityisellä sektorilla annetun hoidon kustannusten korvaaminen todellisten kustannusten mukaan. Laki tulee voimaan 1.3.2003. (STM ylitarkastaja Riitta Aulanko 1607 4412)

Tasavallan presidentti hyväksyi Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Egyptin arabitasavallan välisen Euro-Välimeri-assosiaatiosopimuksen ja vahvisti lain Egyptin kanssa tehdyn Euro-Välimeriassosiaatiosopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta (HE 182/2002 vp). Sopimuksen perustana on vuonna 1995 hyväksytyllä Barcelonan julistuksella käynnistetty Euro-Välimeri -kumppanuus Euroopan yhteisön, sen jäsenvaltioiden ja kahdentoista Välimeren alueen kumppanin kesken (Algeria, Egypti, Israel, Jordania, Kypros, Libanon, Malta, Marokko, Syyria, Tunisia ja Turkki sekä palestiinalaishallinto). Kumppanuuden päämääränä on edistää alueen rauhaa ja turvallisuutta sekä kehittää keskinäistä kauppaa ja taloussuhteita. Sopimuksella käynnistetään säännöllinen poliittinen, taloudellinen ja yhteiskunnallinen vuoropuhelu sopimuspuolten välillä. Johtavana kauppapoliittisena tavoitteena on Maailman kauppajärjestön sääntöjä noudattavan vapaakauppa-alueen asteittainen perustaminen. Myös maataloustuotteiden ja palvelujen kauppaa on tarkoitus vapauttaa. Sopimuspuolet sitoutuvat laaja-alaiseen yhteistyöhön, jonka piiriin kuuluvat muun muassa tulliasiat, energia, tiede, koulutus, tietoyhteiskunta, liikenne, ympäristö, kuluttajansuoja sekä rahanpesun, huumerikollisuuden ja terrorismin torjunta. Sopimus käynnistää myös siirtolaisuuden hallintaan liittyvän vuoropuhelun ja sisältää takaisinottovelvoitteen. Lain voimaantulosta säädetään tasavallan presidentin asetuksella. (UM ulkoasiainneuvos Kari Veijalainen 1605 6538)

KANSAINVÄLISET ASIAT

Tasavallan presidentti päätti 21.2.2003 seuraavat kansainväliset asiat:

Suurlähettiläs Timo Lahelman tai hänen estyneenä ollessaan linjanjohtaja Harry Heleniuksen valtuuttaminen allekirjoittamaan Suomen tasavallan hallituksen ja Azerbaidzhanin tasavallan hallituksen välinen sijoitusten edistämistä ja suojaamista koskeva sopimus. (UM lähetystöneuvos Jukka Nystén 1605 5071)

Suurlähettiläs René Nybergin tai hänen estyneenä ollessaan sijaisensa valtuuttaminen allekirjoittamaan Suomen ja Venäjän välinen velkakonversiosopimus. (KTM apulaisosastopäällikkö Risto Paaermaa 1606 3575)

NIMITYSASIAT

Tasavallan presidentti päätti 21.2.2003 seuraavat nimitysasiat:

Ulkoasiainneuvos Pekka Juhani Korvenheimon määrääminen Santiago de Chilessä olevan suurlähetystön päällikön tehtävään 1.5.2003 lukien. (UM henkilöstöjohtaja Ulla Väistö 1605 5401)

Caracasissa olevan suurlähetystön päällikön, suurlähettiläs Ora Meres-Wuoren sivuakkreditointi Dominikaaniseen tasavaltaan. (UM henkilöstöjohtaja Ulla Väistö 1605 5401)

VALTIONEUVOSTO

VALTIONEUVOSTON ASETUKSET

Valtioneuvosto antoi 20.2.2003 seuraavat asetukset:

Valtioneuvoston asetus isyyden vahvistamisesta ja kumoamisesta sekä lapsen elatuksesta annetun asetuksen muuttamisesta. Asetukseen tehdään muutokset, jotka aiheutuvat isyyden tunnustamisen vahvistamisen sekä avioehtojen ja avio-oikeuden poistamista koskevien vaatimusten, läheisten välisten lahjojen, aviovarallisuussuhteeseen sovellettavaa lakia koskevien sopimusten ja osituskirjojen rekisteröinnin siirtymisestä käräjäoikeuksilta maistraateille. 11 § kumotaan tarpeettomana. Maistraatti noudattaa asian käsittelyssä hallintomenettelylakia, josta jo seuraa perustelemisvelvoite. Asetuksen 10 ja 12 §:iin tehdään lainsäädännön muuttumisen lisäksi lähinnä selventäviä muutoksia. Asetus tulee voimaan 1.3.2003. (OM hallitusneuvos Raija Merikalla 1606 7603)

Valtioneuvoston asetus lahjoitusten rekisteröimisestä ja kuuluttamisesta annetun asetuksen muuttamisesta. Asetukseen tehdään muutokset, jotka aiheutuvat isyyden tunnustamisen vahvistamisen sekä avioehtojen ja avio-oikeuden poistamista koskevien vaatimusten, läheisten välisten lahjojen, aviovarallisuussuhteeseen sovellettavaa lakia koskevien sopimusten ja osituskirjojen rekisteröinnin siirtymisestä käräjäoikeuksilta maistraateille. 1 ja 5 §:ien tietosisältö on siirretty lahjanlupauslakiin, minkä vuoksi ne kumotaan asetuksesta. 2 § muutetaan, sillä nyt voimassa olevassa pykälässä säädetty oikeusministeriön tietohallintotoimiston toimivalta rekisteröinnissä on siirretty Oikeusrekisterikeskukselle. Asetus tulee voimaan 1.3.2003. (OM hallitusneuvos Raija Merikalla 1606 7603)

Valtioneuvoston asetus avioliittoasetuksen 14 ja 15 §:n muuttamisesta. Asetukseen tehdään muutokset, jotka aiheutuvat isyyden tunnustamisen vahvistamisen sekä avioehtojen ja avio-oikeuden poistamista koskevien vaatimusten, läheisten välisten lahjojen, aviovarallisuussuhteeseen sovellettavaa lakia koskevien sopimusten ja osituskirjojen rekisteröinnin siirtymisestä käräjäoikeuksilta maistraateille. 14 § 1 momentin tietosisältö on siirretty lain puolelle. Pykälän 2 momenttiin tehdään korjaus pykäläviittaukseen. Pykälän 3 momentissa säädetään määräyksenannosta. Sitä koskevaa valtuutusta ei laissa kuitenkaan ole. Avioliittoasetuksen 15 §:ään on otettu selvyyden vuoksi säännökset siitä, mitä maistraatin ilmoituksesta on käytävä ilmi. Asetus tulee voimaan 1.3.2003. (OM hallitusneuvos Raija Merikalla 1606 7603)

Valtioneuvoston asetus tuomioistuimen ilmoituksista väestötietojärjestelmään annetun asetuksen 1 ja 3 §:n muuttamisesta. Asetukseen tehdään muutokset, jotka aiheutuvat isyyden tunnustamisen vahvistamisen sekä avioehtojen ja avio-oikeuden poistamista koskevien vaatimusten, läheisten välisten lahjojen, aviovarallisuussuhteeseen sovellettavaa lakia koskevien sopimusten ja osituskirjojen rekisteröinnin siirtymisestä käräjäoikeuksilta maistraateille. 1 §:ssä säädetään tuomioistuimen ratkaisujen ilmoittamisesta väestötietojärjestelmään. Momentin 1 kohdassa mainitaan isyyden tunnustamisen vahvistaminen. Koska tehtävä siirtyy maistraatille, poistetaan kohta pykälästä. Vastaava muutos tehdään asetuksen 3 §:n 1 kohtaan. Asetus tulee voimaan 1.3.2003. (OM hallitusneuvos Raija Merikalla 1606 7603)

Valtioneuvoston asetus LounaisSuomen vankilan perustamisesta sekä Turun vankilan ja Turun tutkintavankilan lakkauttamisesta. Kakolanmäellä sijaitsevat Turun vankila ja Turun tutkintavankila yhdistetään yhdeksi vankilaksi, joka on nimeltään Lounais-Suomen vankila. Uusi vankila jatkaa toimintaansa laitosten nykyisissä tiloissa, kunnes Senaatti-kiinteistöjen rakennuttamat uudet tilat valmistuvat vuonna 2006. Asetus tulee voimaan 1.6.2003. (OM hallitusneuvos Leena Kuusama 1606 7734)

Valtioneuvoston asetus ortodoksisesta kirkkokunnasta annetun asetuksen 54 §:n muuttamisesta. Ortodoksisen kirkkokunnan seurakuntien viranhaltijoiden palkkaukset tarkistetaan valtion henkilöstön virka- ja työehtosopimusten yleiskorotuksia ja järjestelyvaraa vastaavasti 1.3.2003 lukien. Asetus tulee voimaan 1.3.2003. (OPM vanhempi hallitussihteeri Tuula Lybeck 1607 7322)

Valtioneuvoston asetus koulutuksen arvioinnista. Koulutuksen arviointia koskeviin lainmuutoksiin liittyen valtioneuvoston asetuksella säädetään koulutuksen arvioinnin tavoitteista, arvioinnin toteuttamisen periaatteista ja arviointia koskevasta työnjaosta ja yhteistyöstä sekä opetusministeriön yhteyteen perustettavan koulutuksen arviointineuvoston tehtävistä ja kokoonpanosta ja neuvoston toiminnan muusta järjestämisestä. Koulutuksen arvioinnille asetettavat tavoitteet ja arvioinnin toteuttamisen periaatteet koskevat sekä koulutuksen ulkopuolista että paikallista arviointia. Ulkopuolisesta arviointitoiminnasta vastaa opetusministeriö ja koulutuksen arviointineuvosto ja paikallisesta arvioinnista ensisijaisesti koulutuksen järjestäjät. Arviointineuvostolla on lisäksi koulutuksen järjestäjiä tukeva tehtävä paikallisarvioinnissa ja opetushallituksella erityinen rooli oppimistulosten arvioinnissa. Asetus tulee voimaan 1.3.2003. (OPM vanhempi hallitussihteeri Salla Rinne 1607 7215)

Valtioneuvoston asetus opetushallituksesta annetun asetuksen muuttamisesta. Opetushallituksesta annetun lain (183/1991) 4 §:n mukaisesti valtioneuvoston asetuksella säädetään opetushallituksen toimintayksiköistä. Linjat ja muut toimintayksiköt vastaavat opetushallituksen nykyistä organisaatiorakennetta. Lisäksi opetushallituksesta annettuun asetukseen lisätään kaikki opetushallituksen säädösperusteinen ja muu merkittävä erillistoiminta. Asetus tulee voimaan 1.3.2003. (OPM vanhempi hallitussihteeri Salla Rinne 1607 7215)

Valtioneuvoston asetus luotsausasetuksen 7 §:n muuttamisesta. Asetusta muutetaan siten, että asetuksen mukaan luotsin ohjauskirjoja uudistettaessa noudatetaan samaa menettelyä, mitä luotsausasetuksessa säädetään ohjauskirjojen myöntämisestä. Ohjauskirjaa uudistettaessa ei luotsilta kuitenkaan vaadita voimassa olevaa kansainvälisen liikenteen merikapteeninkirjaa eikä uutta luotsaustutkintoa. Luotsin on kuitenkin esitettävä selvitys tehdyistä luotsaus- ja harjoittelumatkoista sen osoittamiseksi, että hän on säilyttänyt ohjauskirjaan merkittyjen väylien tuntemuksen. Asetus tulee voimaan 25.2.2003. (LVM hallitusneuvos Aila Salminen 1602 8491)

VALTIONEUVOSTON PÄÄTÖKSET

Valtioneuvosto teki yleisistunnossa 20.2.2003 seuraavat päätökset:

Päätös asettaa valtuuskunta Maailman 3. vesifoorumiin Kiotossa 16.-23.3.2003 ja sen osana järjestettävään ministerikokoukseen 22.-23.3.2003 sekä oikeuttaa ulkoasiainministeriö määräämään valtuuskunnalle asiantuntijat. Kokoonpano: puheenjohtaja: kansliapäällikkö Sirkka Hautojärvi; varapuheenjohtajat: linjanjohtaja Hannu Kyröläinen ja ylijohtaja Timo Kotkasaari; jäsenet: suurlähettiläs Eero Salovaara, yksikön päällikkö Kari Karanko, ministerineuvos Matti Heimonen, lähetystöneuvos Nyyrikki Kurkivuori, neuvonantaja Eero Kontula, projektiavustaja Mari Heinonen, vesihallintojohtaja Kai Kaatra, vesihallintoneuvos Risto Timonen, hallitusneuvos Ulla Kaarikivi-Laine ja neuvotteleva virkamies Hannele Nyroos. (UM lähetystöneuvos Risto Rautiainen 1605 5589)

Päätös myöntää Patria Hägglunds Oy:lle maastavientilupa Yhdysvaltoihin. Maastavientiluvan perusteella Patria Hägglunds Oy vie maasta vuoden 2008 loppuun mennessä Yhdysvaltoihin AMOS-kranaatinheittimen valmistus- ja myyntilisenssin. Asiakas on AAI Corporation, 124 Industry Lane, Hunt Valley, Maryland 21031, USA. Lisenssin avulla AAI Corporation pyrkii myymään tuotetta ensisijaisesti Yhdysvaltain markkinoille sekä mahdollisesti Kanadaan. Valtioneuvoston lausuma; Hyväksyessään maastavientiluvan myöntämisen Patria Hägglunds Oy:lle, valtioneuvosto toteaa, että vuoden 2004 turvallisuuspoliittisen selonteon valmistelun yhteydessä selvitetään puolustustarvikevientikriteereiden täsmennystarve. (PLM kaupallinen neuvos Arto Koski 1608 8125)

NIMITYSASIAT

Valtioneuvosto päätti 20.2.2003 seuraavat nimitysasiat:

Lainsäädäntöneuvos Tuula Kristiina Majuri oikeusministeriön lainvalmisteluosaston lainsäädäntöneuvoksen (A 28) virkaan 1.4.2003-31.3.2008. (OM osastopäällikkö Pekka Nurmi 1606 7670)

Hallitussihteeri, varatuomari Rauno Uolevi Niemenoja oikeusministeriön oikeushallinto-osaston hallitussihteerin (A 26) virkaan 1.3.2003 lukien. (OM ulosottojohtaja Timo Heikkinen 1606 7773)

Valtioneuvosto myönsi johtaja Kirsi Lindroosille palkatonta virkavapautta opetusministeriön johtajan virasta 1.3.2003-31.12.2007, kuitenkin enintään siksi ajaksi, jonka hän hoitaa Opetushallituksen pääjohtajan virkaa. (OPM ylijohtaja Arvo Jäppinen 1607 7220)

RAHA-ASIAT

Valtioneuvoston raha-asiainvaliokunta puolsi istunnossaan 20.2.2003 seuraavia asioita:

Maa- ja metsätalousministeriön päätös Metsähallituksen palvelu- ja muista toimintatavoitteista sekä tulostavoitteista vuodelle 2003. Maa- ja metsätalousministeriö päättää eduskunnan hyväksymissä rajoissa Metsähallituksen vuoden 2003 palvelu- ja muista toimintatavoitteista sekä 67,9 miljoonan euron tulostavoitteesta. Tulostavoite ilman maanmyyntivoittoja on 57,8 miljoonaa euroa. Vuoden 2003 tilinpäätöksen yhteydessä tehtäväksi tuloutukseksi vuonna 2004 asetetaan alustavasti 47,1 miljoonaa euroa. (MMM osastopäällikkö Aarne Reunala 1605 3350)

Valtion talousarvion momentin 30.41.51 (Kalatalouden edistäminen) määrärahan jakaminen seuraavasti: maksun kannosta ja kalastuksenhoitomaksurekisterin ylläpidosta aiheutuvat menot 223 262 euroa, korvaukset vesialueen omistajille 880 000 euroa, kalastusaluetoiminta 1 080 000 euroa, kalastusalan järjestöjen toiminta 1 403 000 euroa, kalatalouden edistäminen 1 040 738 euroa eli yhteensä 4 627 000 euroa. (MMM kalastusneuvos Pentti Munne 1605 3372)

Valtion ydinjätehuoltorahaston vuoden 2002 tilinpäätöksen vahvistaminen ja voiton tuloutus. Kauppa- ja teollisuusministeriö vahvistaa Valtion ydinjätehuoltorahaston vuoden 2002 tilinpäätöksen Valtion ydinjätehuoltorahaston esityksen mukaisesti. Rahaston tilikauden 2002 voitto 47 973 018,31 euroa tuloutetaan ydinenergialain 51 §:n mukaisesti siten, että se käytetään Valtion ydinjätehuoltorahaston esityksen mukaisesti ydinjätehuoltovelvollisten rahasto-osuuksien lisäykseksi siinä suhteessa kuin vastaavat rahasto-osuudet ovat kalenterivuoden aikana olleet rahaston varoina. Rahaston taseen loppusumma on noin 1,260 miljardia euroa. Varat ovat kertyneet vuodesta 1988 ydinjätehuoltovelvollisilta (Fortum Power and Heat Oy, Teollisuuden Voima Oy ja Valtion teknillinen tutkimuskeskus) kerätyistä ydinjätehuoltomaksuista ja pääoman tuotoista. Tuotot muodostuvat jätehuoltovelvollisille myönnettyjen lainojen ja valtiolle rahastosta annettujen lainojen koroista sekä sijoitustoiminnan tuotoista. Kulut ovat rahaston hallintokuluja. (KTM vanhempi hallitussihteeri Juhani Parkkari 1606 4799)

Vuoden 2002 talousarvion momentille 34.06.02 (Palkkaperusteinen työllistämistuki valtionhallinnolle) osoitetun arviomäärärahan ylittäminen 7 000 000 eurolla. (TM lainsäädäntöneuvos Pasi Järvinen 1604 8067)

HALLITUKSEN NEUVOTTELUT

ULKO- JA TURVALLISUUSPOLIITTINEN VALIOKUNTA 14.2.2003

Ulko- ja turvallisuuspoliittinen valiokunta käsitteli Irakin tilannetta

Tasavallan presidentin ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisen valiokunnan kokouksessa käsiteltiin perjantaina 14. helmikuuta Irakin ajankohtaista tilannetta. Suomen hallitus antaa edelleenkin täyden tukensa YK:n turvallisuusneuvoston toiminnalle asiassa ja toivoo neuvoston säilyvän yksimielisenä. Irakilta edellytetään turvallisuusneuvoston päätöslauselmien tinkimätöntä täytäntöönpanoa. Päätöslauselmat edellyttävät Irakin riisuvan itsensä joukkotuhoaseista.

Irakin kriisi voidaan ratkaista rauhanomaisesti siten, että joukkotuhoaseiden riisuminen varmistetaan asetarkastajien toimesta. Asetarkastuksiin käytettäviä inhimillisiä ja teknisiä resursseja voidaan vahvistaa yhteistyössä tarkastusten johdon kanssa.

Mahdollinen sotilaallinen voimankäyttö edellyttää YK:n turvallisuusneuvoston valtuutusta.

Valmistautuessaan EU:n huippukokouksessa maanantaina 17.2.2003 käytäviin Irak-keskusteluihin Suomen hallitus korostaa unionin yhtenäisyyden tärkeyttä. Suomi tukee puheenjohtajamaata sen pyrkimyksissä saada aikaan mahdollisimman laaja yhteisymmärrys tässä asiassa.

Lisätietoja antaa osastopäällikkö Markus Lyra p. (09) 1605 5032 ulkoasiainministeriöstä.

HALLITUKSEN NEUVOTTELU 20.2.2003

Hallitus sopi neuvottelussaan torstaina 20. helmikuuta kertaluontoisen korvauksen maksamisesta niille henkilöille, joiden sairauden synty liittyy vuosina 1939-1945 tehtyjen partisaani-iskujen aiheuttamaan poikkeukselliseen järkytykseen. Asiaa koskeva esitys valmistellaan vuoden 2003 ensimmäiseen lisätalousarvioon.

LUOVUTETUT MIETINNÖT

Tuomioistuinlaitoksen kehittämiskomitea luovutti välimietintönsä 19.2.2003 oikeusministeri Johannes Koskiselle. Komitea arvioi tuomioistuinlaitoksen toiminnan kehittämistarpeita seuraavien 15-20 vuoden aikana. Komitean mukaan tulevaisuuden oikeudenhoidossa on kehitettävä kaikkia toiminnan osa-alueita niin, että oikeusturvan saatavuus toteutuu kattavasti. Oikeudenkäyntimenettelyjen kehittämisen lisäksi huomiota on kiinnitettävä tuomareiden osaamiseen ja ammattitaitoon sekä tuomioistuinlaitoksen hallinnointiin ja johtamiseen. Monet yhteiskunnalliset muutokset edellyttävät, että tuomioistuimet kykenevät muuntautumaan ja vastaamaan niille asetettuihin kasvaviin vaatimuksiin. Tuomioistuinten toiminnalta vaaditaan yhä parempaa laatua, menettelyn oikeudenmukaisuutta ja tehokkuutta. Komitean välimietintö löytyy oikeusministeriön verkkosivuilta osoitteesta http://www.om.fi/17978.htm. Lisätietoja antavat komitean puheenjohtaja, hovioikeuden presidentti Markku Arponen, p. (017) 243 200 ja vanhempi hallintosihteeri Anne Niemi, p. (09) 1606 9316 oikeusministeriöstä.

Rikostutkinnan tilaa koskeva selvityshankkeen loppuraportti luovutettiin 19.2.2003 sisäasiainministeriössä. Raportin mukaan poliisin ulkoisessa toimintaympäristössä on tapahtunut viimeisten vuosikymmenten aikana merkittäviä muutoksia, jotka ovat ratkaisevasti vaikuttaneet rikostutkintaan. Rikostutkinta ja sen organisointi poliisin yksiköissä ei ole kaikilta osin pystynyt vastaamaan muuttuneisiin vaatimuksiin. Erityisesti omaisuusrikosten tutkinta on kärsinyt. Poliisin tietoon tulleista rikoslakirikoksista erityisesti omaisuusrikokset ovat lisääntyneet merkittävästi. Kasvua selittävät mm. arvokkaiden kulutushyödykkeiden massiivinen lisääntyminen ja huumausaineiden käytön kasvu. Omaisuusrikosten selvitysprosentti on laskenut vuoden 1980 46,9 prosentista vuoden 2001 28,2 prosenttiin. Selvitysprosentit ovat alimmillaan suurissa kihlakunnissa ja erityisesti kasvupaikkakunnilla. Kansainvälisesti vertaillen etenkin vakavien rikosten selvitystaso on Suomessa edelleenkin hyvä. Tavanomaisten rikosten selvitystaso on kansainvälisesti vertaillen kohtalainen. Rikostutkinnan suurimpana ongelmana on varsinaisten rikostutkijoiden vähäinen määrä suhteessa tutkittavien rikosten määrään. Rikostutkinnan prosesseja ja organisointia kehittämällä voidaan parantaa rikostutkinnan tuloksia, mutta kokonaisvaltainen rikosten selvitystason nosto edellyttää henkilöstöresurssien lisäämistä. Lisääminen ei onnistu poliisin sisäisin siirroin vaarantamatta muita tärkeitä toimintoja. Rikostutkinnan tila -selvityshankkeen loppuraportti löytyy kokonaisuudessaan osoitteesta: http://www.intermin.fi/julkaisu/rikostutkinnantila2003. Lisätietoja antavat pääjohtaja Markku Salminen, p. (09) 2598 8400 ja poliisiylitarkastaja Jouni Välkki, p. (09) 1604 2870 sisäasianministeriöstä.

Kaivoslain muutostarpeita selvittänyt työryhmä ja kaivosturvallisuussäädösten muutostarpeita selvittänyt työryhmä luovuttivat raporttinsa 19.2.2003 kauppa- ja teollisuusministeri Sinikka Mönkäreelle. Kaivoslain uudistamista valmistellut työryhmä suosittaa, että kaivosten sivukiveen ja rikastushiekkaan sovellettaisiin nykyistä lainsäädäntöä ottaen huomioon kaivostoiminnan erityispiirteet. Kaivostoiminnalle on ominaista, että suurin osa sivutuotteista on kiviainesta, joka ei aiheuta ympäristölle vaaraa. Ehdotuksen mukaan toiminnanharjoittajien olisi pyrittävä lisäämään sivutuotteiden hyötykäyttöä. Kaivostoiminnan lopetussuunnittelu käynnistettäisiin jo toiminnan alkuvaiheessa ja se olisi osa kaivoksen yleissuunnitelmaa. Viranomaiset valvoisivat säännöllisesti kaivoksen sulkemiseen liittyviä toimenpiteitä. Toiminnanharjoittajalta voitaisiin lisäksi vaatia vakuus kaivoksen sulkemisesta aiheutuvien toimenpiteiden varalle. Ympäristövaikutusten osalta esitetään aikaisempaa kokonaisvaltaisempaa käsittelyä, mikä edellyttää viranomaisten sujuvaa yhteistyötä. Merkittävissä hankkeissa ympäristövaikutusten arviointi (YVA) tulisi tehdä aina ennen kaivospiirin määräämistä. Kaivosturvallisuussäädösten uudistamista pohtinut työryhmä puolestaan esittää, että lupamenettelyjä vähennettäisiin ja kaivostoiminnan harjoittajan omaa vastuuta korostettaisiin. Työryhmien raportit löytyvät internetistä osoitteesta: http://www.ktm.fi/ajankohtaista. Lisätietoja antaa ylitarkastaja Heikki Vartiainen, p. (09) 1606 3727 kauppa- ja teollisuusministeriö.

Siva-työryhmän väliraportti luovutettiin 17.2.2003 sosiaali- ja terveysministeri Maija Perholle ja ministeri Suvi-Anne Siimekselle. Siva-työryhmä ehdottaa, että henkivakuutuksia, sijoitusrahasto-osuuksia, pankkitalletuksia ja suorien arvopaperisijoitusten tarjoamista sijoituspalveluna tulisi tarkastella lähtökohtaisesti keskenään kilpailevina säästötuotteina. Tällaisten tuotteiden tasapuolista sääntelyä olisi edistettävä ensisijaisesti asiakkaan näkökulmasta. Tuotteita tulisi tarkastella erikseen sidotun pitkäaikaissäästämisen ja muun säästämisen näkökulmasta. Erityisesti sidottua pitkäaikaissäästämistä on tarpeen kehittää ja monipuolistaa. Säästötuotteiden sääntelyä tulisi pyrkiä yhdenmukaistamaan eri toimialojen kesken erityisesti verotuksen osalta siltä osin kuin erilaiselle verokohtelulle ei ole esitettävissä painavia yhteiskunnallisia perusteita. Tämän vuoksi tulisi harkita muun muassa eläkevakuutusmaksuja nykyisin koskevan verovähennysoikeuden ulottamista soveltuvin osin myös muuhun sidottuun pitkäaikaissäästämiseen kuin vakuutussäästämiseen sekä säästötuotteiden varallisuusverosta luopumista. Työryhmän väliraportti "Keskenään kilpailevat säästötuotteet" löytyy valtiovarainministeriön internetsivulta osoitteesta http://www.vm.fi kohdasta Julkaisut/ julkaisusarjat/työryhmämuistiot 2003. Lisätietoja antavat työryhmän puheenjohtaja pankinjohtaja Matti Louekoski, p. (09) 183 2005 Suomen Pankista ja työryhmän sihteeri Urpo Hautala, p. (09) 1603 4703 valtiovarainministeriöstä.

Ehkäisevää huumetyötä nuorten työpajoilla kehittävän hankkeen ohjausryhmä luovutti muistionsa 20.2.2003 sosiaali- ja terveysministeriölle. Ohjausryhmä on linjannut työpajojen huumetyön periaatteet. Niitä ovat normaaliusperiaate, yhteisöllinen ja osallistava pedagogia sekä huumeiden käyttökulttuurien moninaisuuteen vastaaminen. Ohjausryhmä pitää tärkeänä, että pajat pidetään avoimena oppimisympäristöinä, nuoret otetaan mukaan pajayhteisön toiminnan suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin. Pajatoimintaa muokataan siten, että nuorten erilaiset huumeiden ja muiden päihteiden käyttötavat otetaan huomioon. Työpajatoiminnan starttivaihe on osoittautunut tehokkaaksi nuorten syrjäytymisen katkaisukeinona, huumeiden käytön ehkäisymenetelmänä sekä nuoren yhteiskuntaan kiinnittymisen apuvälineenä. Ohjausryhmä ehdottaa starttivaihetoiminnan laajentamista osaksi kaikkien työpajojen toimintaa. Starttivaiheen tarkoituksena on parantaa nuoren toimintakykyä, jotta hän voisi osallistua työvoimapoliittisiin toimiin, koulutukseen tai kuntouttavaan työtoimintaan. Starttivaihe vastaa niiden nuorten tarpeisiin, joita peruspalvelut eivät tavoita. Ohjausryhmä ehdottaa myös valtakunnallisen kehittämishankkeen käynnistämistä: jokaiseen lääniin koulutetaan työpajatoiminnan ja päihdetyön asiantuntijoita, joiden tehtävänä on toteuttaa pilottihankkeita työpajojen huumetyön tueksi. Tavoitteena on tuottaa yhteisesti hyväksytyt, pajakohtaiset pelisäännöt huumetyölle.

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.