Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

Valtioneuvoston viikko 6/2003

Oikaisu: Oikaisu valtioneuvoston viikkoon nro 5/2003

VALTIONEUVOSTO

VALTIONEUVOSTON ASETUKSET

Valtioneuvosto antoi 6.2.2003 seuraavat asetukset:

Valtioneuvoston asetus vuonna 2003 toimitettavissa eduskuntavaaleissa ennakkoäänestyspaikkoina olevista Suomen edustustoista ja niiden toimipaikoista annetun valtioneuvoston asetuksen liitteen muuttamisesta. Asetuksella perustetaan uusi ennakkoäänestyspaikka Ho Chi Minhiin Vietnamiin. Asetus tulee voimaan 1.3.2003 ja on voimassa 31.3.2003 saakka. (OM hallitusneuvos Jarmo Törneblom 1606 7620)

VALTIONEUVOSTON PÄÄTÖKSET

Valtioneuvosto teki yleisistunnossa 5.2.2003 seuraavat päätökset:

Päätös nimetä valtiovarainministeri Sauli Niinistö Suomen valtion ehdokkaaksi Euroopan investointipankin hallitukseen 1.9.2003 alkavalle neljän vuoden toimikaudelle. (VM lainsäädäntöneuvos Tytti Noras 1603 3054)

Valtioneuvosto teki yleisistunnossa 6.2.2003 seuraavat päätökset:

Päätös myöntää ero ylikonstaapeli Harri Kylliäiselle Hätäkeskuslaitoksen johtokunnan jäsenen tehtävistä ja määrätä hänen tilalleen vanhempi konstaapeli Aarne Jänkälä johtokunnan jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Lisäksi myönnetään ero Jorma Backille Hätäkeskuslaitoksen johtokunnan varajäsenen tehtävistä ja määrätään hänen tilalleen sosiaali- ja terveysyksikön päällikkö Matti Liukko johtokunnan jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Toimikausi päättyy 4.4.2005. (SM neuvotteleva virkamies Johanna Hakala 1604 2968)

Päätös määrätä Senaatti-kiinteistöjen hallintaan 1.1.2003 alkaen siirrettäväksi puolustusministeriön hallinnassa ollutta kiinteistövarallisuutta sekä päätös merkitä se liikelaitoksen lainaehdoin annetuksi velkapääomaksi. Siirrettävän omaisuuden arvo on yhteensä noin 1 009 miljoonaa euroa. (VM budjettineuvos Vesa Jatkola 1603 3033)

Päätös myöntää ero toimistovirkailija Maija Aspelinille turvatekniikan keskuksen johtokunnan jäsenen tehtävistä ja nimittää hänen tilalleen toimistosihteeri Seija Talonen johtokunnan jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Toimikausi päättyy 31.10.2003. (KTM nuorempi hallitussihteeri Sari Rapinoja 1606 3202)

Päätös myöntää yleislääketieteen erikoislääkäri Kyösti Haukipurolle ero Etelä-Suomen sosiaalivakuutuslautakunnan vakuutettujen olosuhteita tuntevan jäsenen tehtävästä ja määrätä hänen tilalleen lääketieteen lisensiaatti Johanna Kaikkonen ja hänen henkilökohtaiseksi varajäseneksi filosofian maisteri Joakim Lönnroth sosiaalivakuutuslautakunnan jäljellä olevaksi toimikaudeksi 6.2.2002 lukien. Toimikausi päättyy 31.8.2004. (STM hallitussihteeri Minna Levander 1607 3868)

Päätös jakaa avustuksina Raha-automaattiyhdistyksen tuotosta 302 800 000 euroa, hylätä hakemukset muilta osin ja jättää jakamatta vuoden 2002 tuotosta 37 020 990 euroa. (STM ylitarkastaja Janne Peräkylä 1607 3873)

Valtioneuvosto lähetti eduskunnalle 6.2.2003 seuraavat Euroopan unionin säädösehdotuksia koskevat valtioneuvoston kirjelmät:

Valtioneuvoston kirjelmä (U 79/2002) eduskunnalle ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi (yritysostotarjoukset). Direktiivillä yhdenmukaistetaan listattuihin yhtiöihin kohdistuvien yritysostotarjousten sääntely. Julkinen ostotarjous olisi pakko tehdä muille osakkeenomistajille silloin, kun yhtiöstä on hankittu määräysvalta. Direktiivissä määrättäisiin tarjouksessa noudatettavista periaatteista, tarjoushinnasta, tarjousta ja kohdeyhtiötä koskevista tiedoista, kohdeyhtiön johdon velvollisuuksista sekä lunastusoikeudesta ja lunastusvelvollisuudesta. (VM lainsäädäntöneuvos Ilkka Harju 1603 3082)

Valtioneuvoston kirjelmä (U 80/2002) eduskunnalle ehdotuksista yhteisen maatalouspolitiikan uudistamiseksi. Ehdotuksen mukaan useat yhteisen maatalouspolitiikan nykyisistä markkinajärjestelyistä korvattaisiin uudella tuotannosta irrotetulla maatilatukijärjestelmällä, viljan ja maidon interventiohintaa alennettaisiin ja hinnanalennus kompensoitaisiin tuottajille osittain suoraa tukea korottamalla sekä maaseudun kehittämisasetukseen tehtäisiin eräitä muutoksia. Maatalouden suoria tukia leikattaisiin asteittain nousevasti vuodesta 2006 lukien. Osa näin säästyvistä varoista siirrettäisiin maaseudun kehittämistoimenpiteiden rahoitukseen ja osalla rahoitettaisiin nyt tehtäviä uudistuksia. (MMM vanhempi hallitussihteeri Kari Valonen 1605 2428)

Valtioneuvoston kirjelmä (U 81/2002) eduskunnalle ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen muuttamiseksi (kaksoisrunkoasetus). Ehdotus koskee yksirunkoisten öljysäiliöalusten käytöstä poiston nopeuttamista ja raskasöljyjen kuljetuksen kieltämistä yksirunkoisilla öljysäiliöaluksilla. Ehdotuksen taustalla on öljysäiliöalus Prestigen uppoaminen marraskuussa 2002 Espanjan rannikolla ja siitä aiheutunut mittava ympäristökatastrofi. Komission asetusehdotuksen tavoitteena on kieltää raskaiden öljylaatujen kuljettaminen yksirunkoisilla öljysäiliöaluksilla EU:n alueen satamista ja satamiin. Lisäksi tarkoituksena on nopeuttaa vuonna 2001 Kansainvälisessä merenkulkujärjestössä IMOssa sovittua yksirunkoisten öljysäiliöalusten poistamisaikataulua, joka vahvistettiin yhteisön lainsäädäntöön kaksoisrunkoasetuksella vuonna 2002. Komission ehdotuksen mukaan yksirunkoisten säiliöalusten rakenteeseen perustuvat nopeutetut lopulliset poistovuodet olisivat 2005 ja 2010 nykyisten vuosien 2007 ja 2015 sijasta. (LVM hallitusneuvos Aila Salminen 1602 8491)

Valtioneuvoston kirjelmä (U 82/2002) eduskunnalle ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi (lentoliikenteen harjoittajia ja ilma-alusten käyttäjiä koskevat vakuutusvaatimukset). Asetusehdotuksen tarkoituksena on vahvistaa oikeudelliset puitteet vakuutusehdoille ja vakuutusmäärille, joita sekä yhteisön että kolmansien maiden lentoliikenteen harjoittajien ja ilma-alusten käyttäjien on vähintään noudatettava matkustajia, matkatavaroita, rahtia, postia ja kolmansia osapuolia koskevan korvausvastuun osalta. Asetuksen mukaisen vakuuttamisvelvollisuuden täyttäminen olisi ehtona sille, että ilma-alus saa lentää yhteisön jäsenvaltion alueella. (LVM hallitusneuvos Yrjö Mäkelä 1602 8473)

Valtioneuvoston kirjelmä (U 83/2002) eduskunnalle ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi (muiden maiden kuin Euroopan yhteisön jäsenvaltioiden lentoliikennepalvelujen tarjoamiseen liittyviltä tuilta ja epäterveiltä hinnoittelukäytännöiltä suojautuminen). Ehdotuksen tarkoituksena on antaa yhteisölle mahdollisuus ryhtyä toimiin sellaisia yhteisön ulkopuolisia lentoliikenteen harjoittajia vastaan, jotka tarjoavat yhteisön ulkopuolisen valtion tukemia tai epäterveesti hinnoiteltuja lentoliikennepalveluja tietyllä yhteisöstä tai yhteisöön suuntautuvalla lentoreitillä. (LVM vanhempi hallitussihteeri Rita Linna 1602 8556)

Valtioneuvoston kirjelmä (U 84/2002) eduskunnalle tiedonannosta Euroopan unionin strategiaksi merialuksista peräisin olevien ilmakehään joutuvien päästöjen vähentämiseksi ja ehdotuksesta nestemäisten polttoaineiden rikkipitoisuutta koskevan neuvoston direktiivin 1999/32/EY muuttamisesta meriliikenteen polttoaineiden rikkipitoisuuden osalta (meriliikenteen polttoaineiden rikkipitoisuus). Direktiiviehdotuksella rajoitettaisiin meriliikenteessä käytettävien polttoaineiden rikkipitoisuutta Suomen aluemerellä, talousvyöhykkeellä sekä rikkipäästöjen valvonta-alueella, jollaiseksi Itämeri on nimetty alusten aiheuttaman meren pilaantumisen ehkäisemisestä tehtyyn kansainväliseen yleissopimukseen, ns. MARPOL-yleissopimukseen, vuonna 1997 liitetyn muutospöytäkirjan liitteessä VI. (YM ylitarkastaja Anneli Karjalainen 1603 9690)

NIMITYSASIAT

Valtioneuvosto päätti 6.2.2003 seuraavat nimitysasiat:

Oikeustieteen kandidaatti Taina Susiluoto puolustusministeriön neuvottelevan virkamiehen (A 26) määräaikaiseen virkasuhteeseen 15.3.2003-31.12.2007. (PLM vanhempi hallitussihteeri Helena Hakomäki 1608 8120)

Johtaja, kasvatustieteiden maisteri Kirsi Lindroos opetushallituksen pääjohtajan (A 32) virkaan 1.3.2003-31.12.2007. (OPM ylijohtaja Arvo Jäppinen 1607 7220)

Valtiotieteiden maisteri, puheenjohtaja Risto Tapani Ruohonen opetusministeriön neuvottelevan virkamiehen (A 27) virkaan 1.3.2003 lukien. (OPM hallintojohtaja Håkan Mattlin 1607 7430)

Varatuomari Päivi Kaartamo sosiaali- ja terveysministeriön hallitussihteerin (A 24) virkaan 10.2.2003 lukien. (STM kansliapäällikkö Markku Lehto 1607 3763)

Master of Science Marja-Leena Pohjola Keski-Suomen työsuojelupiirin piiripäällikön (A 27) virkaan 17.3.2003 lukien. (STM kansliapäällikkö Markku Lehto 1607 3763)

RAHA-ASIAT

Valtioneuvoston raha-asiainvaliokunta puolsi istunnossaan 5.2.2003 seuraavia asioita:

Puolustusvoimien omaisuuslahjoitus Viron puolustusvoimille. Puolustusvoimat lahjoittaa Viron puolustusvoimille 19 + 2 kpl 105 mm kenttätykkejä, varaosia ja tykkien ampumatarvikkeita 10 000 laukausta. Luovutusta on pidettävä valtion edun kannalta perusteltuna ja tarkoituksenmukaisena. Luovutus sopii Suomen puolustusvoimien tykkikalustoa koskeviin suunnitelmiin, koska kalusto on poistumassa koulutuskäytöstä puolustusvoimissa vuonna 2003. Tästä käytöstä poistuvasta kalustosta voidaan valita luovutettavaksi erä hyväkuntoisia kenttätykkejä. Kaluston osalta vaihtoehtona olisi romutus ja/tai hävittäminen siitä aiheutuvine kustannuksineen. Lahjoitus on jatkoa vuonna 1997 toteutetulle tykistöalan materiaalin lahjoitukselle, jolloin lahjoitettiin 19 kpl tykkejä, 1 500 laukausta ja patteriston oheislaitteita. (PLM vanhempi hallitussihteeri Jouko Tuloisela 1608 8126)

Valtiovarainministeriön asetus verontilityslain 5 §:ssä tarkoitettujen verovuodelta 2002 ennen verotuksen päättymistä maksettujen verojen tilityksissä sovellettavista jako-osuuksista annetun valtiovarainministeriön asetuksen 2 §:n muuttamisesta. Uusien verotuottoarvioiden perusteella valtiolle, kunnille ja seurakunnille sekä Kansaneläkelaitokselle verontilityslain 5 §:ssä tarkoitettujen verovuodelta 2002 ennen verotuksen päättymistä maksettujen verojen tilityksissä sovellettavia jako-osuuksia tarkistetaan. Asetus tulee voimaan 15.2.2003. (VM neuvotteleva virkamies Merja Taipalus 1603 3149)

Valtiovarainministeriön asetus verontilityslain 5 §:ssä tarkoitettujen verovuodelta 2003 ennen verotuksen päättymistä maksettujen verojen tilityksissä sovellettavista jako-osuuksista. Valtiolle, kunnille ja seurakunnille sekä Kansaneläkelaitokselle verontilityslain 5 §:ssä tarkoitettujen verovuodelta 2003 ennen verotuksen päättymistä maksettujen verojen tilityksissä vuoden alusta noudatettavat jako-osuudet vahvistetaan. Samalla vahvistetaan myös ne laskentaperusteet, joita noudatetaan yksittäisten kuntien ja seurakuntien jako-osuuksia laskettaessa. Asetus tulee voimaan 15.2.2003. (VM neuvotteleva virkamies Merja Taipalus 1603 3149)

Opetusministeriön päätös Suomen Kansallisteatterille myönnettävästä valtionavustuksesta. Vuoden 2003 talousarvion momentilla 29.90.52.19 (Valtionavustus Suomen Kansallisteatterille) on varattu määräraha 7 896 000 euroa. (OPM kulttuuriasiainneuvos Katri Santtila 1607 7487)

Vuoden 2002 talousarvion momentin 29.70.55 (Opintotuki, Opintoraha ja asumislisä) arviomäärärahan ylittäminen 20 372 000 eurolla. Ylitystarve aiheutuu asumislisän ja korkeakouluopiskelijoiden opintorahan ennakoitua suuremmasta käytöstä. (OPM taloussuunnittelupäällikkö Matti Väisänen 1607 7442)

Vuoden 2002 talousarvion momentin 29.70.57 (Opintotuki, Korkeakouluopiskelijoiden ateriatuki) arviomäärärahan ylittäminen 1 445 000 eurolla. Ylitystarve aiheutuu ennakoitua suuremmasta tuotettujen aterioiden määrästä. (OPM taloussuunnittelupäällikkö Matti Väisänen 1607 7442)

Palkkaussopimuksen tekeminen Kuluttajaviraston ylijohtajan Marja Marita Wilskan kanssa. Sopimuspalkka on 6 002 euroa kuukaudessa 1.1.2003 lukien. (KTM hallintojohtaja Hannes Aulu 1606 3618)

HALLITUKSEN NEUVOTTELUT

ULKO- JA TURVALLISUUSPOLIITTINEN VALIOKUNTA 31.1.2003

Ulko- ja turvallisuuspoliittinen valiokunta käsitteli Irakin tilannetta

Tasavallan presidentin ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisen valiokunnan kokouksessa käsiteltiin perjantaina 31. tammikuuta 2003 Irakin ajankohtaista tilannetta. Suomi tukee johdonmukaisesti YK:n pyrkimyksiä riisua Irak joukkotuhoaseista. YK:n turvallisuusneuvosto on yksimielisesti hyväksynyt asiasta päätöslauselman 1441. Suomi pitää tärkeänä, että päätöslauselma pannaan täytäntöön turvallisuusneuvoston tarkoittamalla tavalla.

Suomi on jo aiemmin ilmoittanut valmiudestaan vastata YK:n ja sen erityisjärjestöjen pyyntöihin humanitaarisista ja muista avustustoimista mahdollisen konfliktin jälkeisessä tilanteessa.

Lisätietoja antaa osastopäällikkö Markus Lyra p. (09) 1605 5032 ulkoasiainministeriöstä.

HALLITUKSEN ILTAKOULU 5.2.2003

Tulevaisuusfoorumeissa nousi esiin osaaminen alueiden voimavarana

Syys-marraskuussa 2002 järjestettiin hallituksen aloitteesta seitsemän alueellista keskustelutilaisuutta, joissa käsiteltiin alueellisia ja valtakunnallisia kehittämiskysymyksiä. Tulevaisuusfoorumit koettiin tärkeiksi ja tarpeellisiksi, todetaan valtioneuvoston kansliassa 5. helmikuuta julkistetussa raportissa. Tulevaisuusfoorumit osoittivat, että Suomen eri alueilta ei puutu rohkeutta eikä aloitekykyä kehittää konkreettisia keinoja valoisan tulevaisuuden luomiseksi.

Omien vahvuuksien pohjalta alueet haluavat rakentaa ainutlaatuista osaamista ja vetovoimaa. Vaikeissa kysymyksissä, kuten työttömyyden ja työvoimapulan suhteen, tarvitaan ennakkoluulotonta yhteistyötä ja verkottumista hyvinkin erilaisten toimijoiden kesken.

"Tulevaisuusfoorumeissa todettiin hyvin painokkaasti, että tulevaisuus ei vain tule - se tehdään itse. Tulevaisuusfoorumien pohjalta on nostettu esiin myös jatkokeskustelun ja tulevaisuustyön järjestelmällisemmän organisoinnin tarpeellisuus.", kirjoittaa pääministeri Paavo Lipponen Tulevaisuusfoorumit 2002 -loppuraportissa.

Hallitus sai raportin tiedokseen iltakoulussa 5. helmikuuta 2003.

Tulevaisuusfoorumeissa elinkeinoelämän, kolmannen sektorin ja julkisen hallinnon toimijat pohtivat alueiden omiin lähtökohtiin ja vahvuuksiin perustuvia tulevaisuuden mahdollisuuksia. Aiheiden käsittelyssä nousi esiin erityisesti osaamisen merkitys hyvän tulevaisuuden rakentajana. Kansallinen ja alueellinen kilpailukyky, henkinen ja sosiaalinen pääoma sekä yrittäjyyden merkitys korostuivat keskustelussa.

Tulevaisuusfoorumit 2002 -tilaisuuksiin osallistui lähes 2000 edustajaa virkakunnasta elinkeinoelämään, kansalaisjärjestöistä tiedeyhteisöön. Valtioneuvosto määritteli kullekin tilaisuudelle omat aihepiirit, joista alueelliset työryhmät jalostivat oman alueensa kannalta olennaisiin kysymyksiin keskittyviä teemoja. Alustajina toimivat alueelliset asiantuntijat ja päättäjät sekä ministerit valtioneuvoston edustajina. Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan jäsenet osallistuivat aktiivisesti tilaisuuksiin niin suunnittelijoina kuin puhujina. Erityisesti nuoria aktivoitiin tekemään tulevaisuutta ja he lisäsivät foorumien antia omilla näkökulmillaan.

Tulevaisuusfoorumit 2002 järjestettiin Tampereella 9.9., Rovaniemellä 23.9., Savonlinnassa 30.9., Vaasassa 14.10., Kuusamossa 21.10., Jyväskylässä 4.11. ja Järvenpäässä 11.11.2002. Keskustelusarjan toteuttivat valtioneuvoston kanslia, alueelliset toimijat sekä eduskunnan tulevaisuusvaliokunta. Sarja oli jatkoa vuosina 1998 ja 2000 järjestetyille vastaaville tilaisuuksille.

Raporttiin on koottu tulevaisuusfoorumit 2002 -keskustelujen keskeinen sisältö. Julkaisu sisältää myös pääministeri Paavo Lipposen tervehdyksen sekä eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan puheenjohtaja Martti Tiurin ja valtiosihteeri Rauno Saaren yhteenvedot.

Raportti on julkaistu sähköisessä muodossa osoitteessa http://www.vnk.fi/julkaisut.

Lisätietoja antaa valtiosihteeri Rauno Saari p. (09) 1602 2006 valtioneuvoston kansliasta.

Rikoksentorjuntaohjelma eteni iltakoulussa

Kansallisen rikoksentorjuntaohjelman jatkovalmistelu etenee. Hallitus totesi iltakoulussaan keskiviikkona 5. helmikuuta 2003 ohjelman tulokset niin rohkaiseviksi, että sen toteuttamista olisi syytä jatkaa tulevallakin hallituskaudella. Samalla sovittiin väkivallan vähentämiseen tähtäävän erillisen ohjelman laatimisesta.

Vuonna 1999 käynnistyneen ohjelman mukaisesti ministeriöt samoin kuin valtionhallinnon ulkopuoliset tahot ovat ryhtyneet moniin erilaisiin toimiin rikosten ehkäisemiseksi. Erityisenä painopisteenä on ollut paikallinen rikoksentorjunta. Viime joulukuussa turvallisuussuunnitelmat kattoivat yli 300 kuntaa, ja arvion mukaan suunnitelmat on tehty kaikissa kunnissa tämän vuoden loppuun mennessä.

Kansallista rikoksentorjuntaohjelmaa olisi tarkoitus jatkaa vielä uudella kolmivuotiskaudella. Toteutusta aiotaan myös tehostaa. Esimerkiksi oikeusministeriö on ehdottanut paikallisten rikoksentorjuntahankkeiden avustusten määrän korottamista 100 000 eurolla nykyisestä. Oikeusministeriö laatisi ohjelmasta jälleen seurantaraportin.

Oikeusministeriön yhteydessä toimiva rikoksentorjuntaneuvosto valmistelee kansallisen rikoksentorjuntaohjelman rinnalle ohjelman, jonka tavoitteena on vakavan väkivallan vähentäminen. Ohjelma kattaa ainakin nuoriso- ja parisuhdeväkivallan samoin kuin työssä kohdattavan väkivallan.

Rikoksentorjuntaohjelman jatkamista samoin kuin väkivallan vähentämiseen tähtäävän erityisohjelman käynnistämistä ehdotettiin rikoksentorjuntaohjelman seurantaraportissa, joka luovutettiin 24. tammikuuta valtioneuvostolle.

Lisätietoja antaa neuvotteleva virkamies Hannu Takala p. (09) 1606 7860 oikeusministeriöstä.

Hallituksen kannanotto valtion keskushallinnon yksikköjen ja toimintojen alueellistamisen jatkamisesta

1. Valtion keskushallinnon yksikköjen ja toimintojen alueellistamista jatketaan valtion yksikköjen ja toimintojen sijoittamista koskevasta toimivallasta 16.5.2002 annetun lain (362/2002) ja 27.6.2002 annetun valtioneuvoston asetuksen (567/2002) sekä valtioneuvoston 8.11.2001 tekemän, valtion toimintojen sijoittamisen strategiaa koskevan periaatepäätöksen mukaisesti. Alueellistamisessa otetaan erityisesti huomioon Eduskunnan toimivaltalakiin liittämä lausuma, jonka mukaan sijoittamispäätöksessä tulee painottaa erityisesti alueellisia näkökohtia ja vaikutuksia. Keskushallinnon yksikköjen ja toimintojen alueellistamisella tuetaan erityisesti aluekeskuksia.

2. Alueellistaminen ja keskushallinnon uudistaminen ovat samansuuntaisia toimenpiteitä ja ne liittyvät läheisesti toisiinsa. Kun ministeriöitä kehitetään keskushallinnon uudistamislinjausten mukaisesti, alueellistaminen otetaan aina ensisijaisena vaihtoehtona selvitettäväksi. Hallinnonaloilla rakenteita kevennetään myös siirtämällä toimintoja virastoista ja laitoksista alue- ja paikallisorganisaatioon.

3. Ulkoasiainministeriön hallinnonalalla selvitetään lähialueyhteistyöyksikön toiminnan alueellistamismahdollisuudet.

4. Oikeusministeriön hallinnonalalla selvitetään ulosottotoimessa ministeriön alaisen keskusyksikön (ulosoton operatiivinen ohjaus, valtakunnallisesti hoidettavat ulosottoasiat) muodostamista. Samassa yhteydessä selvitetään tämän viranomaisen sijaintivaihtoehdot pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Selvitetään myös Rikosseuraamusviraston alueellistamismahdollisuudet.

5. Sisäasiainministeriön hallinnonalalla selvitetään Poliisiammattikorkeakoulun ja Poliisin tekniikkakeskuksen sijaintivaihtoehdot pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Lisäksi selvitetään, missä laajuudessa toimintoja Väestörekisterikeskuksesta ja Ulkomaalaisvirastosta voidaan siirtää pääkaupunkiseudun ulkopuolelle.

6. Puolustusministeriön hallinnonalalla käynnistetään tämän vuoden alkupuolella kartoitus, jossa selvitetään hallinnonalan pääkaupunkiseudulla sijaitsevat toiminnat, toimipisteet, niiden henkilöstömäärät ja käytössä olevat kiinteistöt. Kartoituksen perusteella tutkitaan organisaatioiden ja toimintojen paikkakuntasidonnaisuudet ja verkostoitumistarpeet sekä tarkoituksenmukaisuus. Samalla selvitetään alueellistamismahdollisuudet. Vuoden 2004 turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa selonteossa määritellään puolustusjärjestelmän kokonaiskehittäminen, jonka osana tarkistetaan puolustusvoimien johtamis- ja hallintojärjestelmä sekä uudistetaan toimintamallit. Tähän liittyen tulevat todennäköisiksi organisaatiouudistukset esimerkiksi Pääesikunnassa. Samalla selvitetään alueellistamismahdollisuudet.

7. Valtiovarainministeriön hallinnonalalla selvitetään Valtiokonttorin toimintapisteen perustaminen ja sen sijaintivaihtoehdot pääkaupunkiseudun ulkopuolella sekä laaditaan suunnitelma toimintojen vähittäiseen alueellistamiseen tähän toimintapisteeseen. Hallinnonalan muissakin virastoista on alueellistamismahdollisuuksia: ne selvitetään ja laaditaan alueellistamissuunnitelmat.

8. Opetusministeriön hallinnonalalla aloitetaan Suomen merimuseon siirtopäätöksen toimeenpano. Lisätään valmiuksia Museoviraston eräiden tehtävien delegoimiseksi aluehallintoon. Opetusministeriössä on käynnissä hanke, jossa selvitetään ministeriön ja sen hallinnonalan virastojen välinen työnjako sekä toimintojen delegointi- ja alueellistamismahdollisuudet mukaan lukien keskushallinnon virastojen ja laitosten sijoittamismahdollisuudet pääkaupunkiseudun ulkopuolelle. Hankkeen määräaika on 31.3.2003. Valmistuvan selvityksen pohjalta alueellistamista jatketaan.

9. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla osia ministeriön ja sen tietopalvelukeskuksen tehtävistä siirretään pääkaupunkiseudun ulkopuolelle perustettavaan alueelliseen toimipisteeseen. Pitkällä aikavälillä alueelliseen toimipisteeseen voidaan siirtää tehtäviä noin 150 henkilötyövuoden verran. Vaiheittaisen alueellistamisen lopputuotteena on uusi, alueellistettu maataloushallinnon virasto. Alueellistamispäätökset tehdään tänä vuonna ja hankkeen valmistelu toteutetaan niin, että vuosina 2004 ja 2005 olisi valmiudet ensimmäisten toimintojen uudelleen sijoittamiseen. Laajemmin alueellistaminen alkaisi vuosina 2006 ja 2007. Päätöksiä valmisteltaessa selvitetään mahdolliset sijaintivaihtoehdot.

Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla on tarkoituksenmukaista yhdistää Elintarvikevirasto, Eläinlääkintä- ja elintarviketutkimuslaitos ja Kasvistuotannon tarkastuskeskus yhdeksi uudeksi virastoksi, johon myös siirretään ministeriön elintarvike- ja terveysosaston toimeenpanotehtävät. Samalla vahvistetaan näiden laitosten nykyisiä alueellisia toimipisteitä kokoamalla niitä suuremmiksi yksiköiksi ja siirtämällä niihin toimintoja Helsingistä.

Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan muiden virastojen ja laitosten meneillään olevaa alueellistamista ja muuta toiminnan kehittämistä jatketaan. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen toimipisteitä kehitetään ja kootaan nykyistä vahvemmiksi alueellisiksi toimijoiksi.

10. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan virastoissa ja laitoksissa meneillään olevaa organisaatioiden kehittämistyötä ja alueellistamista jatketaan ja tehostetaan ottaen huomioon mm. mahdollisuudet valtakunnallisten tehtävien sijoittamiselle maan eri alueille, erikoistuminen sekä yhteistoiminta ja klusteroituminen muiden hallinnonalojen virastojen ja laitosten toimintojen kanssa alueilla. Selvitetään uudistettavan Merenkulkulaitoksen toimintojen alueellistamismahdollisuudet.

11. Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalalla vahvistetaan Pohjois-Pohjanmaan Oulussa sijaitsevan TE-keskuksen teknologiayksikön toimintaa mm. lisäämällä yksikön voimavaroja kolmella henkilöllä 30.4.2003 mennessä. Selvitetään mahdollisuus siirtää TE-keskusten tietohallinnon kehittämistehtävät ministeriöstä johonkin TE-keskukseen.

12. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla yksittäiset alkoholilupa- ja valvonta-asiat on päätetty siirtää Sosiaali- ja terveysalan tuotevalvontakeskukselta lääninhallituksiin vuoden 2004 loppuun mennessä. Tehtävien siirto merkitsee 10-15 viran siirtymistä. Selvitetään sosiaali- ja terveydenhuollon tutkimus- ja kehittämistehtävien organisointia ja tarkoituksenmukaista alueellista sijoittamista.

13. Työministeriön hallinnonalalla selvitetään mahdollisuudet alueellistaa henkilöstökoulutustehtäviä sekä työlupa-asioiden kokoaminen omaan yksikköönsä ja niiden alueellistaminen.

14. Ympäristöministeriön hallinnonalalla ministeriöstä mahdollisesti siirrettävissä olevat tehtävät siirretään alueellisiin ympäristökeskuksiin. Selvitetään mahdollisuudet Suomen ympäristökeskuksen ympäristötutkimuksen, Merentutkimuslaitoksen merentutkimuksen ja Ilmatieteen laitoksen ilman laatuosaston tutkimuksen yhdistämiseksi ja miten näin yhdistettävä tutkimus tulisi alueellisesti järjestää. Kokonaisuudessaan täsmennetään ympäristötutkimuksen ja laboratoriotoiminnan linjauksia alueelliset näkökohdat huomioon ottaen.

15. Valtion keskushallinnon kokonaisten toiminnallisten yksiköiden ja tehtäväkokonaisuuksien alueellisen sijoittamisen lisäksi kehitetään yhteisiä palvelu- ja etätyöskentelypisteitä alueille, mahdollisesti muuallekin kuin aluekeskuksiin. Muutoinkin etätyömahdollisuuksia lisätään.

16. Ministeriöiden ja niiden alaisten virastojen ja laitosten alue- ja paikallisorganisaatioiden kehittämisessä ja uudelleen järjestelyissä otetaan huomioon alueelliset vaikutukset sekä valtioneuvoston 8.11.2001 tekemä periaatepäätös valtion toimintojen sijoittamisen strategiasta ja toimivaltalain ja -asetuksen tavoitteet ja menettelytavat.

17. Alueellistamisen koordinaatioryhmän alaisuudessa työskentelee valtion keskushallinnon tukitehtävien alueellistamismahdollisuuksia selvittävä työryhmä määräaikanaan 31.3.2003. Työryhmän työn pohjalta tehdään tarvittavat, tukitehtävien alueellistamista koskevat linjaukset. Tukitehtävien alueellistaminen on suoritettavissa periaatteessa kolmella tavalla: 1) kokoamalla yhteen koko valtioneuvostoa koskevat yhteiset toiminnot, 2) kokoamalla yhteen yksittäistä ministeriötä ja hallinnonalaa koskevat toiminnot ja 3) kokoamalla yhteen hallinnonalan toimialoittaisia toimintoja, ja yhteen kokoamisen jälkeen alueellistamalla toimintoja. Hallinnonaloilla vireillä olevaa kehittämistyötä ja pilotointia tuetaan.

18. Alueellistamisen tueksi laaditaan tarvittavat selvitykset henkilöstöpoliittisista periaatteista, kertaluonteisista kustannuksista ja niiden rahoitusperiaatteista sekä taloudellisten vaikutusten ja kustannusten ja hyötyjen arviointimalleista alueellistamisen yhteydessä. Valtion vakinaisen henkilöstön asema ja edut turvataan yksikköjä ja toimintoja alueellistettaessa.

19. Alueellistamisen koordinaatioryhmä kehittää ja yksityiskohtaistaa alueellistamisen strategiaa ja sen laaja-alaista ja järjestelmällistä toimeenpanoa yhteistyössä eri hallinnonalojen kanssa. Maa- ja metsätalousministeriön alueellistamisselvityksessä esitetään erityisen hallinnonalan toimintojen alueellistamisen yhteistyöryhmän asettamista alueellistamista ja siihen liittyvän toiminnan kehittämisen koordinointia varten. Tällaiset yhteistyöryhmät on syytä asettaa kaikille hallinnonaloille.

Yksityiskohtaisella strategialla ja sen määrätietoisella, laaja-alaisella henkilöstön ja eri toimijoiden kanssa yhteistoiminnassa tapahtuvalla toimeenpanolla, tarvittavalla pilotoinnilla, riittävän pitkillä siirtymäajoilla, avoimuudella ja jatkuvalla tiedottamisella, henkilöstön etujen huomioon ottamisella sekä rahoituksen turvaamisella sijoittumisen kertaluonteisten kustannusten kattamiseksi mahdollistetaan runsaiden olemassa olevien alueellistamismahdollisuuksien toteutuminen. Siten alueellistamisella tulee olemaan ajan myötä huomattavaa myönteistä merkitystä valtionhallinnon toimintojen turvaamisessa ja tehostamisessa ja myös alueellisessa kehityksessä.

LUOVUTETUT MIETINNÖT

Selvitys "EU:n toimivalta ja Ahvenanmaa" julkistettiin 6.2.2003 valtioneuvoston kansliassa. Hallintoneuvos Niilo Jääskisen tekemässä selvityksessä ilmenee, että EU:n tulevaisuuskonventissa ja sitä seuraavassa hallitusten välisessä konferenssissa Suomen on pyrittävä sellaiseen sopimustekniseen ratkaisuun, joka säilyttää Ahvenanmaan pöytäkirjan nykyiset oikeusvaikutukset sekä EU:n että Suomen valtiosäännön tasolla. Samoin tulisi selvittää mahdollisuuksia täydentää itsehallintolakia säännöksillä, jotka luovat maakunnan itsehallintoelimille mahdollisuuden saattaa kantansa eduskunnan tietoon. Jääskisen tehtävänä oli selvittää, miltä osin EU:n tulevaisuutta käsittelevässä konventissa ja tulevassa hallitusten välisessä konferenssissa mahdollisesti esiin nousevat unionin ja jäsenvaltioiden välisen toimivallanjaon muutokset voivat vaikuttaa Ahvenanmaan maakunnan toimivalta-alueeseen. Lisäksi tehtävään kuului selvittää, miten unionin toimivaltaan ja päätöksentekomenettelyihin mahdollisesti tehtävät muutokset voivat vaikuttaa Ahvenanmaan asemaan Suomen EU-politiikassa. Selvitys löytyy osoitteesta www.valtioneuvosto.fi/resource/fi/33235.pdf. Lisätietoja antavat EU-asioiden valtiosihteeri Alec Aalto, p. (09) 1602 2180 ja neuvotteleva virkamies Petri Helander, p. (09) 1602 2190 valtioneuvoston EUsihteeristöstä.

Kirjastostrategia 2010 luovutettiin 4.2.2003 kulttuuriministeri Kaarina Drombergille. Vuoteen 2010 ulottuva strategia on opetusministeriön linjaus kansalaisten tiedon ja kulttuurin saatavuuden politiikaksi. Se on jatkoa vuonna 2001 luovutetulle työryhmän esitykselle Kirjastopoliittiseksi ohjelmaksi 2001-2004. Strategiassa esitetään joukko toimia, joilla turvataan kansalaisten tiedonsaanti sekä tuetaan kirjastojen kehittymistä. Strategian pääpaino on yleisissä kirjastoissa, jotka vastaavat tiedon saatavuudesta. Siinä olevat näkemykset ja toimenpiteet esitetään otettavaksi huomioon seuraavan hallituskauden neuvotteluissa ja kaikessa tietoyhteiskuntaa, aluepolitiikkaa, opetustoimen tietohuoltoa jne. koskevassa päätöksenteossa. Kirjastostrategia 2010 on luettavissa osoitteessa http://www.minedu.fi/julkaisut/kulttuuri/2003/opm01/tiivistelma.html. Lisätietoja antavat kulttuuriasiainneuvos Kirsti Kekki, p. (09) 1607 7240 ja johtaja Jukka Liedes, p. (09) 1607 7481 opetusministeriöstä.

Ammattikorkeakoulujen yhteishaun uudistamista pohtinut projektiryhmä luovutti muistionsa 5.2.2003 opetusministeri Maija Raskille. Opetusministeriön asettama projektiryhmä on ohjannut uudistushanketta, jolla ammattikorkeakoulujen yhteishakutehtävät siirretään lääninhallitusten sivistysosastoilta ammattikorkeakouluille itselleen. Ammattikorkeakoulut vastaavat keväästä 2003 lähtien yhteishaun ja valintojen toteutuksesta. Ammattikorkeakouluihin on perustettu hakutoimistoja ja palkattu lisähenkilöstöä uudistusta varten. Ammattikorkeakoulujen yhteishaun uudistuksen keskeisenä tavoitteena on ollut työnjaon selkiyttäminen. Ammattikorkeakoulut ovat tarmokkaasti lähteneet kehittämään opintoasiainhallintoa ja koordinoimaan toimiaan. Uudistuksen myötä on myös noussut esiin monia uusia kohentamista kaipaavia asioita. Muun muassa valintaperusteissa on havaittu edelleen olevan liikaa poikkeuksia eri ammattikorkeakoulujen välillä. Väliraportti Yhteistyössä yhteishakuun löytyy opetusministeriön internet-osoitteessa: http://www.minedu.fi/julkaisut/koulutus/2003/tr02/kuvailu.html. Lisätietoja antavat projektipäällikkö Ritva Sammalkivi, p. (09) 7747 7300 Opetushallituksesta ja korkeakouluneuvos Seppo Kiiskinen, p. (09) 1607 7310 opetusministeriöstä.

Elintarvikkeiden innovaatiotyöryhmä luovutti raporttinsa 30.1.2003 maa- ja metsätalousministeri Jari Koskiselle. Elintarvikkeiden innovaatioita pohtineen työryhmän mielestä Suomen pitää tavoitella maailman huippua terveyttä edistävien elintarvikkeiden kehitystyössä. Työryhmä käynnistäisi mahdollisimman pian kansallisen elintarvikeinnovaatiostrategian laadinnan. Strategian kohteena olisivat terveysvaikutteiset ja eri ravitsemuksellisten tarpeiden mukaan täydennetyt elintarvikkeet, joilla vaikutetaan ruoansulatuselimistön sairauksiin, luuston haurastumiseen, sydän- ja verisuonitauteihin sekä ylipainoon. Työryhmä panostaisi myös tulevaisuuden tutkimusalueeseen, nutrigenomiikkaan eli perimän vaikutusta ravintoaineiden tarpeeseen selvittävään tutkimukseen ja uudistaisi tutkimus- ja tuotekehitystoiminnan rahoituksen ja koordinoinnin. Lisätietoja antavat erityisavustaja Elina Ussa, p. 050 528 6681 maa- ja metsätalousministeriöstä ja työryhmän puheenjohtaja, professori Markku Koskela, p. (09) 1915 8515.

Selvitys sairaalalaskutuksen nykytilanteesta ja sen kehittämistarpeista sekä suunnitelma sairaalalaskutuksen uudistamisesta julkistettiin 30.1.2003 sosiaali- ja terveysministeriössä. Selvitysmiehet ehdottavat sairaalalaskutuksen perusteeksi kahta vaihtoehtoista mallia. Malli otettaisiin käyttöön vuoden 2005 alussa. Molemmat mallit perustuvat hinnoiteltuihin palveluihin ja ne tasaavat suuria kuntakohtaisia kustannusten vaihteluja. Tasaus perustuu siihen, että kuntien maksuosuudet määritellään pidemmän ajanjakson perusteella, esimerkiksi katsomalla, kuinka paljon kunnat ovat käyttäneet palveluja uutta talousarviovuotta edeltäneiden 2 1/2-3 1/2 vuoden aikana. Lisäksi käytetään suurten vaihtelujen vuositasausta. Hitaamman reagoinnin mallissa (hinnoitellut palvelut aikatasattuna ja jälkitasaus) kuntien osuudet sovitaan kiinteiksi ja vuositasaus suoritetaan talousarvion tekemisen yhteydessä. Tässä mallissa kunta tietää etukäteen tarkkaan, paljonko se tulee talousarviovuoden aikana maksamaan erikoissairaanhoidosta. Toisessa eli nopeamman reagoinnin mallissa (vuositasattu ennakkolaskutus ja jälkitasaus) kuntien osuus määräytyy periaatteessa samoin kuin edellä, mutta ennakkoarviona. Kunnat maksavat ennakkoarvion mukaisen määrän tasasummina talousarviovuoden aikana. Vuoden päätyttyä suoritetaan todellisen käytön täsmäys arvioon ja samalla suurten vaihtelujen tasaus. Lisätietoja antavat selvitysmiehet, sairaanhoitopiirin johtaja Juhani Punkari, p. 040 556 0199 ja sosiaali- ja terveysjohtaja Paavo Kaitokari , p. (017) 183 001.

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.