Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

Valtioneuvoston viikko 4/2003

TASAVALLAN PRESIDENTTI

HALLITUKSEN ESITYKSET

Tasavallan presidentti antoi 24.1.2003 eduskunnalle seuraavat hallituksen esitykset:

Esitys (HE 272/2002 vp) laiksi tullilain muuttamisesta. Tullilakiin lisätään saatavien suoritusjärjestystä koskeva säännös. Maksuvelvolliselta kannetut tai perityt sekä vakuudesta saadut varat käytetään ensin tullivelan pääoman suoritukseksi. Suoritusjärjestys vastaa muutoin pääosin nykyisin sovellettavaa veronkantolain mukaista suoritusjärjestystä. Yksittäistapauksissa tulliviranomainen voi kuitenkin määrätä suoritusjärjestyksestä toisin. (VM finanssineuvos Sakari Alasalmi 1603 4738)

Esitys (HE 273/2002 vp) laiksi keskinäisestä virka-avusta eräiden saatavien, maksujen ja tullien sekä verojen perinnässä Suomen ja muiden Euroopan unionin jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten välillä annetun lain 1 §:n muuttamisesta. Lain 120 §:ään tehdään ne muutokset, jotka aiheutuvat Euroopan yhteisöjen komission antamasta lain perustana olevasta uudesta soveltamisdirektiivistä. (VM finanssisihteeri Anders Colliander 1603 3163)

EDUSKUNNAN VASTAUKSET

Tasavallan presidentti vahvisti 24.1.2003 seuraavat lait:

Laki rikoslain muuttamisesta ja laki pakkokeinolain muuttamisesta (HE 188/2002 vp). Rikoslakiin lisätään uusi terrorismirikoksia koskeva 34 a luku. Luku sisältää säännökset terroristisessa tarkoituksessa tehdyistä rikoksista ja niiden valmistelusta, terroristiryhmän johtamisesta, terroristiryhmän toiminnan edistämisestä ja terrorismin rahoittamisesta sekä määritelmäsäännöksen ja oikeushenkilön rangaistusvastuuta koskevan säännöksen. Syytteen nostamisesta luvussa tarkoitetuista rikoksista päättää valtakunnansyyttäjä. Luku säädetään terrorismin torjumista koskevan Euroopan unionin puitepäätöksen edellyttämien lainmuutosten toteuttamiseksi. Lakiin otetaan uusi biologisten aseiden kiellon rikkomista koskeva rangaistussäännös. Aluksen kaappausta koskevaa säännöstä tarkistetaan ja törkeän vahingonteon yritys säädetään rangaistavaksi teoksi. Myös pakkokeinolakiin tehdään eräitä tarkistuksia terrorismirikoksia koskevan rikoslain luvun vuoksi. Lait tulevat voimaan 1.2.2003. (OM lainsäädäntöneuvos Jukka Lindstedt 1606 7725)

Laki sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa (HE 17/2002 vp). Lakia sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa sovelletaan hallintoviranomaisissa, tuomioistuimissa, muissa lainkäyttöelimissä ja ulosottoviranomaisissa. Lakia sovelletaan myös silloin, kun julkista hallintotehtävää hoitaa muu kuin viranomainen. Lakiin sisältyvät säännökset sähköisen asioinnin osapuolten, viranomaisten ja yksityisten, oikeuksista ja velvollisuuksista. Laissa säädetään asiakirjan kirjallisen muodon ja allekirjoitusvaatimuksen täyttymisestä, sähköisen viestin saapumisajankohdan määrittelystä sekä sähköisen asiakirjan kirjaamisesta tai muusta rekisteröinnistä, teknisestä muokkaamisesta ja siirrosta. Lain mukaan sähköisesti saapunutta asiakirjaa ei tarvitse täydentää vain allekirjoituksen saamista varten, mikäli asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä ja eheyttä ole syytä epäillä. Laissa on säännökset päätösasiakirjan sähköisestä allekirjoittamisesta ja päätöksen sähköisestä tiedoksiantamisesta. Sähköistä tiedoksiantoa voidaan käyttää erityistiedoksiannon sijasta. Muussa tapauksessa asiakirja voidaan antaa tiedoksi asianomaiselle sähköisenä viestinä hänen ilmoittamallaan tavalla. Arkistolaitokselle tulee toimivalta antaa tarkempia määräyksiä ja ohjeita sähköisen asioinnin kirjaamisesta tai muusta rekisteröinnistä sekä arkistoinnista. Valtiovarainministeriö antaa ohjeita ja suosituksia sähköisen asioinnin yhteentoimivuuden varmistamisesta sekä sähköisten asiointipalvelujen järjestämisestä. Laki tulee voimaan 1.2.2003. (OM lainsäädäntöneuvos Eija Siitari-Vanne 1606 7674)

Laki perusopetuslain 21 §:n muuttamisesta, laki lukiolain 16 §:n muuttamisesta, laki ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 24 §:n muuttamisesta, laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain 15 §:n muuttamisesta, laki vapaasta sivistystyöstä annetun lain 7 §:n muuttamisesta, laki taiteen perusopetuksesta annetun lain 7 §:n muuttamisesta ja laki opetushallituksesta annetun lain 4 §:n muuttamisesta (HE 135/2002 vp). Koulutuksen arviointia koskevat säännökset muutetaan perusopetuslaissa, lukiolaissa, ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa, ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa, vapaasta sivistystyöstä annetussa laissa ja taiteen perusopetuksesta annetussa laissa. Koulutuksen ulkopuolista arviointia varten opetusministeriön yhteyteen perustetaan erillinen koulutuksen arviointineuvosto, jonka tehtävistä ja kokoonpanosta säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella. Ministeriö voi kuitenkin edelleen antaa yksittäisen arvioinnin jonkin muun tahon tehtäväksi. Valtioneuvoston asetuksella annetaan tarkempia säännöksiä arvioinnista ja sen kehittämisestä. Lisäksi opetushallituksen sisäisen organisaation tarkempi määrittely siirretään opetushallituksesta annetusta laista valtioneuvoston asetukseen ja opetushallituksen työjärjestykseen. Ruotsinkielisen koulutuksen hallinto opetushallituksessa turvataan kuitenkin edelleen lain tasolla. Lait tulevat voimaan 1.3.2003. Eduskunnan lausumat; 1) Eduskunta edellyttää hallituksen huolehtivan siitä, että kunta- ja koulutason arviointityön tehostamiseksi luodaan eri alueille soveltuvat alueelliset tuki- ja seurantajärjestelmät. 2) Eduskunta edellyttää hallituksen huolehtivan koulutuksen arviointineuvoston toiminnan järjestämisestä niin, että ruotsinkielinen arviointitoiminta voidaan hoitaa asianmukaisesti. Tämä edellyttää muun muassa riittäviä voimavaroja ruotsinkieliseen arviointiin ja riittävää ruotsinkielistä edustusta arviointineuvostossa ja sihteeristössä. (OPM suunnittelupäällikkö Jouko Könnölä 1607 7252)

Laki sähköisistä allekirjoituksista ja laki viestintähallinnosta annetun lain 2 §:n muuttamisesta (HE 197/2001 vp). Laissa sähköisistä allekirjoituksista taataan määriteltyjen turvallisen allekirjoituksen luomisvälineen ja laatuvarmenteen avulla tehdylle kehittyneelle sähköiselle allekirjoitukselle tasavertainen asema perinteisen käsin tehdyn allekirjoituksen kanssa. Lailla annetaan tarpeellinen lainsäädäntö sähköisiin allekirjoituksiin liittyvien varmenteiden tarjonnasta, varmentajien velvollisuuksista ja vastuista sekä henkilötietojen suojasta. Lailla säädetään erityisesti laadullisesti korkeatasoisen laatuvarmenteen tarjoajan velvollisuuksista ja laatuvarmenteen sisältöä koskevista vähimmäisvaatimuksista, jotka parantavat sähköisen allekirjoituksen luotettavuutta. Lain tavoitteena on edistää kuluttajien ja muiden käyttäjien luottamusta verkkoliiketoimintaan ja sähköiseen asiointiin. Viestintävirasto valvoo laatuvarmenteiden tarjontaa. Viestintähallinnosta annetun lain 2 §:n muutoksella lisätään Viestintäviraston tehtäviin sähköisistä allekirjoituksista annetussa laissa sille säädetyt tehtävät. Lait tulevat voimaan 1.2.2003. Eduskunnan lausuma; Eduskunta edellyttää liikenne- ja viestintäministeriön antavan liikennevaliokunnalle ilmoituksen välittömästi, jos laatuvarmenteiden käytössä ilmenee häiriöitä, sekä vuoden 2005 loppuun mennessä selvityksen sähköisistä allekirjoituksista annetun lain vaikutuksista ja soveltamisesta. (LVM ylitarkastaja Juha Perttula 1602 8617)

Laki eräitä yrityksiä koskevasta taloudellisen toiminnan avoimuus- ja tiedonantovelvollisuudesta (HE 215/ 2002 vp). Laki korvaa nykyiset eräitä julkisia yrityksiä koskevasta tiedonantovelvollisuudesta annetun lain ja eräitä julkisia teollisuusyrityksiä koskevasta tiedonantovelvollisuudesta annetun asetuksen. Lailla pannaan kaikilta osin täytäntöön jäsenvaltioiden ja julkisten yritysten välisten taloudellisten suhteiden avoimuudesta sekä tiettyjen yritysten taloudellisen toiminnan avoimuudesta annettu komission direktiivi 80/723/ETY, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna direktiivillä 2000/52/EY. Lailla säädetään avoimuus- ja tiedonantovelvoitteen sisällöstä sekä järjestelyn yleispuitteista. Laki tulee voimaan 1.2.2003. (KTM ylitarkastaja Kyllikki Silvennoinen 1606 3278)

Laki Leivonmäen kansallispuistosta (HE 230/2002 vp). Leivonmäen kansallispuisto perustetaan Leivonmäen kunnassa oleville valtion omistamille alueille. Kansallispuisto perustetaan nykyisen Haapasuon ja Syysniemen luonnonsuojelualueen tilalle ja samalla siihen liitetään eräitä muita valtion omistamia alueita. Kansallispuiston pinta-ala on noin 2 900 hehtaaria. Kansallispuiston perustamisella toteutetaan osaltaan Suomen Natura 2000-verkostoa suojelemalla tärkeä Keski-Suomen suo-, ranta-, harju- ja metsäluontoa edustava kokonaisuus. Laki tulee voimaan 1.3.2003. (YM hallitussihteeri Heikki Korpelainen 1603 9516)

Laki työttömyysturvalain 15 luvun 120§:n muuttamisesta (LA 177/2002 vp). Eduskunnassa on vuoden 2002 valtiopäivillä tehty lakialoite, joka sisältää ehdotuksen laiksi työttömyysturvalain 15 luvun 1 §:n muuttamisesta. Eduskunta on hyväksynyt lakiehdotuksen, josta sosiaali-ja terveysvaliokunta on antanut mietintönsä. Osittaisen työmarkkinatuen määrä 1.1.-30.6.2003 on 60 prosenttia työttömyysturvalain 9 luvun säännösten perusteella lasketusta työmarkkinatuen määrästä. Laki tulee voimaan 1.2.2003. (STM hallitusneuvos Katriina Alaviuhkola 1607 4200)

TASAVALLAN PRESIDENTIN ASETUKSET

Tasavallan presidentti antoi 24.1.2003 seuraavat asetukset:

Tasavallan presidentin asetus Suomen ja Norjan välisen valtakunnanrajan vuonna 2000 suoritetussa rajankäynnissä todettujen rajalinjan muutosten voimaansaattamisesta. Suomen ja Norjan välillä voimassa olevien sopimusten perusteella maiden välinen raja käydään kahdenkymmenenviiden vuoden välein lähinnä jokien ja järvien syväväylää koskevien muutosten toteamiseksi. Viimeksi raja käytiin vuonna 2000, jonka seurauksena Suomen ja Norjan rajankäyntivaltuuskunnat allekirjoittivat rajankäyntiasiakirjat päätöskokouksessaan Oslossa 18.12.2001. Noottienvaihdolla Suomen ja Norjan välillä on vahvistettu, että vuonna 2000 suoritetussa rajankäynnissä todetut muutokset tulevat voimaan 1.2.2003. Asetus tulee voimaan 1.2.2003. (UM lainsäädäntöneuvos Ronald Wrede 1605 5711)

Tasavallan presidentin asetus ihmishengen turvallisuudesta merellä vuonna 1974 tehdyn kansainvälisen yleissopimuksen liitteen muutosten ja niihin liittyvien suurnopeusaluksia koskevan vuoden 2000 kansainvälisen turvallisuussäännöstön ja paloturvallisuusjärjestelmäsäännöstön voimaansaattamisesta sekä yleissopimuksen liitteen muutosten lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun lain voimaantulosta. Ihmishengen turvallisuudesta merellä vuonna 1974 tehdyn kansainvälisen yleissopimuksen liitteeseen vuonna 2000 tehdyt muutokset, muutoksiin liittyvät suurnopeusaluksia koskeva vuoden 2000 kansainvälinen turvallisuussäännöstö ja paloturvallisuusjärjestelmäsäännöstö sekä edellä mainitun yleissopimuksen liitteen muutosten lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annettu laki tulevat voimaan 1.2.2003. Asetus tulee voimaan 1.2.2003. (LVM hallitussihteeri Jaana Heikkinen 1602 8573)

Tasavallan presidentin asetus merilain 1 ja 6 luvun muuttamisesta annetun lain voimaantulosta. Merilain 1 ja 6 luvun muuttamisesta annettu laki, joka sisältää ihmishengen turvallisuudesta merellä vuonna 1974 tehdyn kansainvälisen yleissopimuksen muuttamisesta joulukuussa 2000 aiheutuvat muutokset, tulee voimaan 1.2.2003. Asetus tulee voimaan 1.2.2003. (LVM hallitussihteeri Jaana Heikkinen 1602 8573)

Tasavallan presidentin asetus Pohjois-Atlantin jäävartion taloudellisesta tuesta tehdyn sopimuksen voimaansaattamisesta annetun asetuksen kumoamisesta. Suomi on ilmoittanut Pohjois-Atlantin jäävartion taloudellisesta tuesta tehdyn sopimuksen tallettajavaltiolle päättävänsä sopimuksen soveltamisen 1.2.2003 alkaen. Tämän vuoksi sopimuksen voimaansaattamisasetus (192/1972) kumotaan. Asetus tulee voimaan 1.2.2003. (LVM hallitussihteeri Jaana Heikkinen 1602 8573)

KANSAINVÄLISET ASIAT

Tasavallan presidentti päätti 24.1.2003 seuraavat kansainväliset asiat:

Kehitysyhteistyöneuvos Heidi Pihlatien valtuuttaminen toimimaan Suomen pysyvänä edustajana Yhdistyneiden kansakuntien elintarvike- ja maatalousjärjestössä (FAO) Roomassa. (UM henkilöstöjohtaja Ulla Väistö 1605 5401)

Pohjoismaisen terveydenhuollon puitesopimuksen hyväksyminen. Sopimuksella pohjoismaat sitoutuvat omat kansalliset tarpeet huomioon ottaen yhteistyöhön ja toistensa auttamiseen varauduttaessa säteilyn, biologisten tai kemiallisten tekijöiden aiheuttamiin uhkiin sekä niistä aiheutuvien kriisien hallintaan. (UM lainsäädäntöneuvos Ronald Wrede 1605 5711)

Ann-Marie Nyroosin tai hänen estyneenä ollessaan hänen sijaisensa valtuuttaminen allekirjoittamaan tietoverkkorikollisuutta koskevan yleissopimuksen lisäpöytäkirja tietojärjestelmien avulla tehtyjen rasististen ja muukalaisvastaisten rikosten säätämisestä rangaistaviksi teoiksi. (UM lainsäädäntöneuvos Ronald Wrede 1605 5711)

Ulkoasiainneuvos Erkki Kourulan vapauttaminen Suomen ja Viron välillä Virossa 1940 laittomasti otetun suomalaisen omaisuuden palauttamisesta tai korvaamisesta käytävien sopimusneuvottelujen valtuuskunnan puheenjohtajan tehtävästä ja ulkoasiainneuvos Pertti Harvolan määrääminen valtuuskunnan puheenjohtajaksi. (UM lainsäädäntöneuvos Ronald Wrede 1605 5711)

MUUTA

Tasavallan presidentti päätti 24.1.2003 seuraavat asiat:

Tasavallan presidentti määräsi maakuntalain Ahvenanmaan meriturvallisuuskeskuksesta 5 §:n e-kohdan sekä 11 ja 12 §:n raukeamaan sekä päätti olla käyttämättä veto-oikeuttaan seuraavien maakuntalakien kohdalta, jotka näin ollen tulevat voimaan: maakuntalaki tonnistoverotukseen liittyvästä yhteisöjen kunnallisverotuksesta, maakuntalaki liikennevalvontaa vaikeuttavien laitteiden kieltämisestä annetun lain soveltamisesta Ahvenanmaan maakunnassa, maakuntalaki Ahvenanmaan ajokorttilain 46 ja 56 §:n muuttamisesta ja maakuntalaki eräiden valtion eläkkeitä koskevien valtakunnan säännösten soveltamisesta Ahvenanmaan maakunnassa annetun maakuntalain 1 §:n muuttamisesta. (OM erityisasiantuntija Sten Palmgren 1606 7745)

NIMITYSASIAT

Tasavallan presidentti päätti 24.1.2003 seuraavat nimitysasiat:

Caracasissa olevan suurlähetystön päällikön, suurlähettiläs Ora Meres-Wuoren sivuakkreditointi Barbadokseen ja Jamaikaan, Canberrassa olevan suurlähetystön päällikön, suurlähettiläs Anneli Puura-Märkälän sivuakkreditointi Papua-Uuteen-Guineaan ja Limassa olevan suurlähetystön päällikön, suurlähettiläs Kimmo Pulkkisen sivuakkreditointi Boliviaan. (UM henkilöstöjohtaja Ulla Väistö 1605 5401)

Kuwaitissa olevan suurlähetystön päällikön, ulkoasiainneuvos Markku Hugo Tapani Niiniojan edustuston päällikön tehtävän määrääminen päättymään 31.3.2003. (UM henkilöstöjohtaja Ulla Väistö 1605 5401)

Prikaatikenraali Olli-Matti Multamäen määrääminen UNAMA-operaatioon (Afganistan) sotilasneuvonantajaksi 24.1.2003 lukien. (PLM hallitusneuvos Pasi Lankinen 1608 8114)

Komentajakapteeni, valtiotieteen maisteri Jyri Saanio puolustusministeriön osastoesiupseerin (A 24) virkaan 1.2.2003 lukien. (PLM vanhempi hallitussihteeri Helena Hakomäki 1608 8120)

Everstiluutnantti Pekka Alhovaara puolustusministeriön vanhemman osastoesiupseerin (A 27) virkaan 1.2.2003 lukien. (PLM vanhempi hallitussihteeri Helena Hakomäki 1608 8120)

VALTIONEUVOSTO

VALTIONEUVOSTON ASETUKSET

Valtioneuvosto antoi 23.1.2003 seuraavat asetukset:

Valtioneuvoston asetus passintarkastuspaikoista annetun asetuksen 5 ja 9 §:n muuttamisesta. Asetuksen 5 §:ää muutetaan siitä syystä, että Imatran ja Sallan rajanylityspaikat ovat muuttuneet varsinaisiksi passintarkastuspaikoiksi Suomen ja Venäjän välisellä rajalla. Asetuksen 9 §:ää muutetaan siten, että siinä säädetään pelkän maahantulon sijasta sekä maahantulosta että maastalähdöstä merialueen kautta. Asetus tulee voimaan 1.4.2003. (SM rajavartiolaitoksen lainsäädäntöneuvos Tomi Vuori 020 410 6600)

Valtioneuvoston asetus valtiontakauksesta perittävistä maksuista. Valtiontakauksista perittävien maksujenjärjestelmää uudistetaan siten, että maksut määrätään ottamalla markkinanäkökohdat entistä paremmin huomioon. Muutos on luonteeltaan tekninen, sillä asetusta sovelletaan toissijaisesti silloin, kun valtiontakauksia ja takausvaltuuksia koskevasta erityistoimialoja, kuten esim. ulkomaankauppaa, opintotakausta, sosiaalista asuntorakentamista yms. sääntelevästä lainsäädännöstä ei muuta johdu. Valtiontakauksen maksullisuutta koskevat säännökset ovat sisältyneet valtion tulo- ja menoarvion ja tilinpäätöksen perusteita koskevaan lainsäädäntöön. Voimassa ovat tällä hetkellä 0,60 prosentin ja 0,40 prosentin suuruiset maksut koti- ja ulkomaisten lainojen takauksista. Talousarviolainsäädännön uudistuksen yhteydessä vuonna 1988 takausmaksua koskevat säännökset otettiin valtion lainanotosta sekä valtiontakauksesta ja valtiontakuusta annettuun lakiin (449/1988). Asianomaista lainkohtaa, 15 §:n 1 momenttia, on edelleen muutettu lailla 986/2001. Uudistettu säännös edellyttää riskitekijöiden ja markkinaolosuhteiden huomioon ottamista maksun tason määrittelyssä. Esitetty takausmaksutaso, 0,25 prosentin kertamaksu ja perustapauksissa nykyisessä markkinatilanteessa sovellettavaksi esitettävä 0,55 prosentin vuotuismaksu ei merkitse oleellista muutosta tällä hetkellä voimassa olevaan maksutasoon. Uusilla maksurakenteilla varaudutaan kuitenkin ottamaan huomioon markkinamuutokset siten, että muutokset yritysluottoriskin ja valtion luottoriskin noteerauksissa muuttaisivat uusista takauksista perittävän vuotuismaksun tasoa. Poikkeuksellisen suurta tappioriskiä sisältävissä tapauksissa varauduttaisiin myös korottamaan takauksesta perittävää kertamaksua tarvittaessa asteittain enintään 1,50 prosenttiyksiköllä. Takausmaksujärjestelmän uudistaminen liittyy myös uudistetun liikelaitoslain (1185/2002) voimaantuloon 1.2.2003. Lain 5 §:n 3 momentin nojalla liikelaitosten tämän jälkeen ottamista pitkäaikaisista lainoista ja niiden tytäryhtiötakauksista aletaan periä tämän asetuksen mukaisia takausmaksuja. Asetus tulee voimaan 1.2.2003. (VM hallitusneuvos Veikko Kantola 1603 4953)

Valtioneuvoston asetus valtion liikelaitosten lainanoton rajoista ja ehdoista. Asetuksella säädetään tarkemmin liikelaitosten lainojen ottamisesta, lainanoton ehdoista ja lainan käyttötarkoituksista sekä liikelaitoksilta perittävien takausmaksujen määräytymisestä ja perimisestä. Liikelaitosten vieraan pääoman käytön perusteita ja hankintaa on selkiytetty ja liiketoiminnassa lähtökohtana on, että liikelaitosten vieraan pääoman rahoitus eli lyhyt- ja pitkäaikaiset lainat hankitaan markkinoilta. Valtuudet lainanottoon, samoin kuin tytäryhtiöille myönnettäviin takauksiin, saadaan vuosittain eduskunnalta valtion talousarvion yhteydessä. Koska liikelaitosten ottamat lainat ovat osa valtion riskillä markkinoilla olevaa lainakantaa, on rahoitustoimet rajattava siten, että valtion asema rahoitusmarkkinoilla pysyy selkeänä. Rajoituksissa lähdetään pääasiassa siitä, että joukkovelkakirjamarkkinoilla valtio esiintyisi vain omissa nimissään. Koska valtio liikelaitoslain 6 §:n mukaisesti vastaa liikelaitosten sitoumuksista, ja on siis takaajan asemassa, säädetään tämän asetuksen 320§:ssä liikelaitoslain 5 §:n 3 momentin mukaisesti ja 5 §:n 4 momentin nojalla, että takausmaksuihin sovelletaan valtion lainanannosta sekä valtiontakauksesta ja valtiontakuusta annetun lain (449/1988) nojalla annetulla valtioneuvoston asetuksella (..../2003) säädettyjä takausmaksuja. Maksujen suuruus on 0,25 prosentin kertamaksu ja 0,55 prosentin vuotuismaksu. Maksuja sovelletaan asetuksen voimaantulon jälkeen otettuihin pitkäaikaisiin lainoihin ja annettuihin pitkäaikaisiin takauksiin. Asetus tulee voimaan 1.2.2003. (VM hallitusneuvos Veikko Kantola 1603 4953)

Valtioneuvoston asetus aikuisten koulutustason kohottamiseen myönnettävästä valtionavustuksesta. Asetuksen mukaan valtionavustusta myönnetään ammatillisen tutkinnon tai tietokoneen ajokortin tai sen osan suorittamiseen tähtäävän koulutuksen ja tutkintotilaisuuksien järjestämiseen, opiskelun tukitoimiin sekä opintoihin hakeutumista edistäviin toimiin. Avustus on tarkoitettu 30-54-vuotiaille, enintään perusasteen tutkinnon suorittaneille henkilöille; avustus perusopetuksen oppimäärän suorittamiseen tähtääviin tukitoimiin kuitenkin 25-54-vuotiaille. Avustus kohdentuu ensisijaisesti työssä oleville. Lääninhallitukset myöntävät avustukset koulutuksen järjestäjille. Opintoihin hakeutumista edistäviin toimiin avustusta voidaan myöntää myös työelämän järjestöille ja kansalaisjärjestöille. Ensisijaisesti avustusta myönnetään alueellisiin yhteistyöhankkeisiin. Edellytyksenä avustuksen myöntämiselle ammatilliseen tutkintoon tähtäävän koulutuksen ja tutkintotilaisuuksien järjestämiseen on, että avustuksen saaja osoittaa järjestävänsä vastaavaa toimintaa valtionosuusrahoituksella vähintään siinä laajuudessa, jota opetusministeriö on käyttänyt valtionosuusrahoituksen mitoittamisen perusteena. Avustusta voidaan myöntää toimintaan, joka alkaa vuonna 2003 ja päättyy viimeistään vuonna 2007. Asetus tulee voimaan 1.2.2003. (OPM opetusneuvos Jorma Ahola 1607 7393)

Valtioneuvoston asetus vuoden 2002 satovahinkojen viljelmäkohtaisista korvausosuuksista. Asetuksella säädetään vuoden 2002 viljelmäkohtaisista korvausosuuksista. Asetus on satovahinkoneuvottelukunnan asiasta tekemän esityksen mukainen. Asetus tulee voimaan 29.1.2003. (MMM lainsäädäntöneuvos Esko Laurila 1605 3341)

Valtioneuvoston asetus vuonna 2003 kertyvien työnantajan sosiaaliturvamaksujen jakautumasta. Asetuksella säädetään, paljonko vuonna 2003 suoritettavista työnantajan sosiaaliturvamaksuista on katsottava olevan työnantajan kansaneläke- ja työnantajan sairausvakuutusmaksua. Asetus tulee voimaan 1.2.2003. (STM vanhempi hallitussihteeri Juha Rossi 1607 3866)

Valtioneuvoston asetus eräille ulkomaalaisille vapaaehtoisille rintamasotilaille maksettavasta rintama-avustuksesta. Asetus on asiallisesti samansisältöinen kuin valtioneuvoston asetus eräille ulkomaalaisille vapaaehtoisille rintamasotilaille vuonna 2002. Kertasuorituksena myönnettävän rintama-avustuksen määrä pidetään vuoden 2002 tasolla eli 455 eurossa. Asetus tulee voimaan 1.2.2003 ja se on voimassa 31.12.2003 asti. (STM hallitussihteeri Anne-Marie Brisson 1607 4355)

Valtioneuvoston asetus sotainvalidien puolisoiden, leskien ja sotaleskien kuntoutustoiminnasta. Asetus on asiallisesti lähes samansisältöinen kuin valtioneuvoston asetus sotainvalidien puolisoiden, leskien ja sotaleskien kuntoutustoiminnasta vuonna 2002. Avokuntoutuksena annettavan 15 hoitokerran sarjan enimmäishinta korotetaan 500 eurosta 510 euroon ja kotikuntoutuksena annettavan avokuntoutuksen enimmäishinta 750 eurosta 765 euroon. Asetus tulee voimaan 1.2.2003 ja on voimassa 31.12.2003 asti. (STM hallitussihteeri Anne-Marie Brisson 1607 4355)

Valtioneuvoston asetus huumeiden käyttäjien hoitoon maksettavan valtionavustuksen myöntämisperusteista. Asetuksella vahvistetaan valtion vuoden 2003 talousarvion momentilla 33.32.38 huumausaineiden käyttäjien hoitoon myönnetyn määrärahan myöntämisperusteet. Asetuksen mukaan lääninhallitukset myöntävät avustuksen. Avustusta voivat saada kunnat ja kuntayhtymät huumausaineiden käyttäjien hoidosta aiheutuviin kustannuksiin. Määräraha on jaettu lääneille alueen 15-34-vuotiaiden lukumäärien ja huumeiden käyttäjien lukumäärää koskevan Stakesin tutkimuksen perusteella. Asetus tulee voimaan 1.2.2003. (STM ylilääkäri Terhi Hermanson 1607 3901)

VALTIONEUVOSTON PÄÄTÖKSET

Valtioneuvosto teki yleisistunnossa 23.1.2003 seuraavat päätökset:

Päätös merkitä eduskunnan kirjelmä valtioneuvoston tulevaisuusselonteon Tasapainoisen kehityksen Suomi 2015 johdosta (VNS 4/2001 vp) pöytäkirjaan ja ryhtyä kirjelmään sisältyvästä lausunnosta aiheutuviin toimenpiteisiin. Eduskunnan lausuma; Eduskunta edellyttää, että hallitus ottaa asianmukaisesti huomioon tulevaisuusvaliokunnan mietinnön luvussa V esitetyt lausumat, jotka kohdistuvat hallitukseen. (VNK valtiosihteeri Rauno Saari 1602 2006)

Päätös vahvistaa vuoden 2003 lähialueyhteistyömäärärahoja koskeva käyttösuunnitelma. Vuoden 2003 talousarviossa ulkoasiainministeriön pääluokkaan momentille 24.50.66 (Lähialueyhteistyö) on tarkoitukseen varattu 30 274 000 euroa, mistä nyt vahvistetaan 29 585 919 euron käyttösuunnitelma. (UM ulkoasiainneuvos Markku Kauppinen 1605 5625)

Päätös sisäasiainministeriön hallinnonalalla käytettävän valtion myöntämisvaltuuden alueellisesta jaosta vuonna 2003 (Interreg III A; Saaristo, Merenkurkku-MittSkandia, Pohjoinen, Karjala, Kaakkois-Suomi ja Etelä-Suomen rannikkoseutu). Aluekehitysviranomaisina toimiville maakunnan liitoille jaetaan vuoden 2003 valtion talousarvion momentilta 26.98.62.1 valtion rahoitusosuutena myöntämisvaltuutta yhteensä 52065220000 euroa käytettäväksi EU:n rakennerahastojen ohjelmakaudelle 2000-2006 laadittujen Intereg III A -ohjelma-asiakirjojen mukaisiin toimenpiteisiin seuraavasti: Saariston Interreg III A -ohjelma-asiakirjan mukaisiin toimenpiteisiin yhteensä 17 320 000 euroa, Merenkurkku-MittSkandian Interreg III A -ohjelma-asiakirjan mukaisiin toimenpiteisiin yhteensä 921 000 euroa, Pohjoisen Interreg III A -ohjelma-asiakirjan mukaisiin toimenpiteisiin yhteensä 902 000 euroa, Karjalan Interreg III A-ohjelma-asiakirjan mukaisiin toimenpiteisiin yhteensä 1 750 000 euroa, Kaakkois-Suomen Interreg III20A -ohjelma-asiakirjan mukaisiin toimenpiteisiin yhteensä 1 107 000 euroa ja Etelä-Suomen rannikkoseudun Interreg III A -ohjelma-asiakirjan mukaisiin toimenpiteisiin yhteensä 799 000 euroa. (SM aluekehitysjohtaja Mrten Johansson 1604 4527)

Päätös sisäasiainministeriön hallinnonalalla käytettävien Euroopan sosiaalirahaston varojen ja valtion rahoitusosuuden alueellisesta jaosta (tavoite 1; Itä-Suomi ja Pohjois-Suomi). Tavoite 1 -ohjelma-alueella aluekehitysviranomaisina toimiville maakunnan liitoille jaetaan myöntämisvaltuutta vuoden 2003 talousarvion momentilta 34.05.61.1 Euroopan sosiaalirahaston rahoitusosuutena yhteensä 859 000 euroa sekä valtion rahoitusosuutena momentilta 26.98.62.2 yhteensä 658 000 euroa Itä-Suomen ja Pohjois-Suomen tavoite 1 -ohjelma-asiakirjan mukaisiin toimenpiteisiin. (SM aluekehitysjohtaja Tiina Tikka 1604 4595)

Päätös sisäasiainministeriön hallinnonalalla käytettävien Euroopan sosiaalirahaston varojen ja valtion rahoitusosuuden alueellisesta jaosta (tavoite 2; Etelä-Suomi ja Länsi-Suomi). Tavoite 2 -ohjelma-alueella aluekehitysviranomaisina toimiville maakunnan liitoille jaetaan myöntämisvaltuutta vuoden 2003 talousarvion momentilta 34.05.61.1 Euroopan sosiaalirahaston rahoitusosuutena yhteensä 1 806 000 euroa sekä valtion rahoitusosuutena momentilta 26.98.62.2 yhteensä 2 113 000 euroa Etelä-Suomen ja Länsi-Suomen tavoite 2-ohjelma-asiakirjojen mukaisiin toimenpiteisiin. (SM aluekehitysjohtaja Tiina Tikka 1604 4595)

Päätös Euroopan unionin kalatalouden ohjauksen rahoitusvälineen (KOR) varojen ja valtion rahoitusosuuden jakamisesta työvoima- ja elinkeinokeskuksille. Työvoima- ja elinkeinokeskuksille jaetaan vuoden 2003 talousarvion momentilta 30.41.62 Euroopan unionin kalatalouden rahoitusvälineen rahoitusosuutena 4 250 000 euroa ja valtion rahoitusosuutena 3 960 000 euroa käytettäväksi tavoite 1 -alueiden ulkopuolisten alueiden Suomen elinkeinokalatalouden rakenneohjelman mukaisiin toimenpiteisiin. Työvoima- ja elinkeinokeskuksille jaetaan myös vuoden 2003 talousarvion momentilta 30.41.62 Euroopan unionin kalatalouden rahoitusvälineen rahoitusosuutena 1 190 000 euroa ja valtion rahoitusosuutena 1 190 000 euroa käytettäväksi Itä-Suomen ja Pohjois-Suomen tavoite 1 -ohjelma-asiakirjojen mukaisiin kalataloutta koskeviin toimenpiteisiin. Ahvenanmaan maakunnalle ohjataan vuoden 2003 talousarvion momentilta Euroopan unionin kalatalouden rahoitusvälineen rahoitusosuutena 530 000 euroa. Kansallinen rahoitusosuus tulee maakunnan omasta talousarviosta. (MMM kalastusneuvos Kari Airaksinen 1605 3365)

Päätös maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla käytettävän myöntämisvaltuuden jaosta Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahastosta ja Euroopan aluekehitysrahastosta osarahoitettavien ohjelmien toimeenpanoa varten. Työvoima- ja elinkeinokeskuksille jaetaan valtion vuoden 2002 talousarvion momentille 30.14.62 otettu ja jakamatta jäänyt myöntämisvaltuus 1 547 300 euroa käytettäväksi valtion rahoitusosuutena Leader+ -yhteisöaloiteohjelman toimeenpanossa. Päätöksellä jaetaan valtion vuoden 2003 talousarvion momentille 30.14.61 otettu myöntämisvaltuus 46 755 000 euroa käytettäväksi EU:n rahoitusosuutena seuraavasti:
- työvoima- ja elinkeinokeskuksille EMOTR-O:n rahoitusosuutena Itä-Suomen tavoite 1-ohjelmaan 11 504 000 euroa, Pohjois-Suomen tavoite 1-ohjelmaan 8 011 000 euroa ja Leader+ -yhteisöaloiteohjelmaan 9 321 000 euroa;
- työvoima- ja elinkeinokeskuksille EMOTR-T:n rahoitusosuutena alueelliseen maaseudun kehittämisohjelmaan 15 765 000 euroa;
- maa- ja metsätalousministeriölle EMOTR-O:n rahoitusosuutena em. tavoite 1-ohjelmien ja Leader+ -yhteisöaloiteohjelman tekniseen apuun 402 000 euroa; sekä
- maa- ja metsätalousministeriölle EMOTR-T:n rahoitusosuutena alueellisen maaseudun kehittämisohjelman yhteishankkeisiin erikseen jaettavaksi 1 752 000 euroa.
Päätöksellä jaetaan valtion vuoden 2003 talousarvion momentille 30.14.62 otetusta myöntämisvaltuudesta 61 660 700 euroa käytettäväksi valtion rahoitusosuutena seuraavasti:
- työvoima- ja elinkeinokeskuksille Itä-Suomen tavoite 1-ohjelmaan 12 979 000 euroa, Pohjois-Suomen tavoite 1-ohjelmaan 6 081 000 euroa, Leader+ - yhteisöaloiteohjelmaan 4 260 700 euroa, alueelliseen maaseudun kehittämisohjelmaan 30 943 000 euroa ja sen kansalliseen tekniseen apuun 1 625 000 euroa sekä Interreg III A -yhteisöaloiteohjelmiin 997 000 euroa; sekä
- maa- ja metsätalousministeriölle tavoite~ 1-ohjelmien ja Leader+ -yhteisöaloiteohjelman tekniseen apuun 402 000 euroa, alueellisen maaseudun kehittämisohjelman yhteishankkeisiin erikseen jaettavaksi 4 086 000 euroa ja sen kansalliseen tekniseen apuun 225 000 euroa sekä Interreg III20B -yhteisöaloiteohjelmiin 62 000 euroa.(MMM ylitarkastaja Leena Summanen 1605 4229)

Päätös vahvistaa Ilmailulaitoksen vuoden 2003 palvelu- ja muut toimintatavoitteet, asettaa tulostavoitteeksi 720200 000 euroa ja päättää Ilmailulaitokselle myönnettävistä korvauksista. Lisäksi Ilmailulaitos oikeutetaan antamaan vastavakuutta vaatimatta omavelkaisia takauksia lentokenttä- ja lennonvarmistuspalveluja tuottavien tytäryhtiöidensä tai Ilmailulaitoksen toimialaan liittyvien kiinteistöyhtiöidensä ottamien lainojen vakuudeksi. (LVM neuvotteleva virkamies Esko Pyykkönen 1602 8624)

Päätös siirtää liikenne- ja viestintäministeriön toimivaltaan kuuluva toimiluvan myöntäminen liikenne- ja viestintäministerin esityksestä valtioneuvoston yleisistunnon käsiteltäväksi ja ratkaistavaksi. Viestintämarkkinalain (396/1997) 5 §:n 2 momentin mukaan televerkkopalveluiden tarjonta yleisessä matkaviestinverkossa ja maanpäällisessä televisio- ja radioverkossa on luvanvaraista 7 §:n mukaisesti. Lain 7 §:n 1 momentin mukaan toimiluvan myöntää ministeriö. Ottaen huomioon viranomaisradioverkon luonteen ja sen, että toimilupa myönnetään nyt ensimmäisen kerran televerkkopalvelun tarjoamiseen viranomaisradioverkossa, kyseessä on laajakantoinen ja periaatteellisesti merkittävä toimilupa-asia. (LVM neuvotteleva virkamies Mikael Nyberg 1602 8609)

Päätös myöntää sisäasiainministeriölle toimilupa televerkkopalvelun tarjoamiseen viranomaisradioverkossa (VIRVE). VIRVE on Suomessa toimiva, pääasiassa viranomaiskäyttöön tarkoitettu digitaalinen radioverkko, jonka ensisijaisia käyttäjiä ovat valtion ja kuntien turvallisuusviranomaiset. Liittymiä on tarjottu myös muille viranomaisille tai organisaatioille lakisääteisten tehtävien hoitamiseksi. Toimiluvan myöntämisellä nyt mahdollistettaisiin liittymien tarjoaminen rajoitetusti energian tuotanto- ja jakeluyhtiöille sekä eräille vartioimisliikkeille. (LVM neuvotteleva virkamies Mikael Nyberg 1602 8609)

Päätös vuoden 2003 Euroopan sosiaalirahaston osuuden ja sitä vastaavien valtion myöntämisvaltuusosuuksien jaosta käytettäväksi työvoima- ja elinkeinokeskusten alueilla toteutettaviin tavoite 1-ohjelmien (Itä-Suomi ja Pohjois-Suomi) mukaisiin kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalan hankkeisiin. Päätöksellä jaetaan myöntämisvaltuutta valtion vuoden 2003 talousarvion momentilta 34.05.61 Euroopan sosiaalirahaston osuutena yhteensä 1 251 000 euroa sekä momentilta 32.30.62.2 em. osuutta vastaavaa valtion kansallista myöntämisvaltuutta yhteensä 1 173 000 euroa käytettäväksi työvoima- ja elinkeinokeskusten alueilla toteutettaviin Itä-Suomen tavoite 1-ohjelman hankkeisiin. Lisäksi päätöksellä jaetaan myöntämisvaltuutta valtion vuoden 2003 talousarvion momentilta 34.05.61 Euroopan sosiaalirahaston osuutena yhteensä 428 000 euroa sekä momentilta 32.30.62.2 em. osuutta vastaavaa valtion kansallista myöntämisvaltuutta yhteensä 395 000 euroa käytettäväksi työvoima- ja elinkeinokeskusten alueilla toteutettaviin Pohjois-Suomen tavoite 1-ohjelman hankkeisiin. (KTM ylitarkastaja Sirpa Alitalo 1606 3680)

Päätös vuoden 2003 Euroopan sosiaalirahaston osuuden ja sitä vastaavien valtion myöntämisvaltuusosuuksien jaosta käytettäväksi työvoima- ja elinkeinokeskusten alueilla toteutettaviin tavoite 2-ohjelmien (Länsi-Suomi ja Etelä-Suomi) mukaisiin kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalan hankkeisiin. Päätöksellä jaetaan myöntämisvaltuutta valtion vuoden 2003 talousarvion momentilta 34.05.61 Euroopan sosiaalirahaston osuutena yhteensä 930 000 euroa sekä momentilta 32.30.62.2 em. osuutta vastaavaa valtion kansallista myöntämisvaltuutta yhteensä 1 312 000 euroa käytettäväksi työvoima- ja elinkeinokeskusten alueilla toteutettaviin Länsi-Suomen tavoite 2-ohjelman hankkeisiin. Lisäksi päätöksellä jaetaan myöntämisvaltuutta valtion vuoden 2003 talousarvion momentilta 34.05.61 Euroopan sosiaalirahaston osuutena yhteensä 340 000 euroa sekä momentilta 32.30.62.2 em. osuutta vastaavaa valtion kansallista myöntämisvaltuutta yhteensä 522 000 euroa käytettäväksi työvoima- ja elinkeinokeskusten alueilla toteutettaviin Etelä-Suomen tavoite 2-ohjelman hankkeisiin. (KTM ylitarkastaja Sirpa Alitalo 1606 3680)

Päätös vuoden 2003 Euroopan sosiaalirahaston osuuden ja sitä vastaavan valtion myöntämisvaltuusosuuden jaosta käytettäväksi työvoima- ja elinkeinokeskusten alueilla toteutettaviin tavoite 3-ohjelman mukaisiin kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalan hankkeisiin. Päätöksellä jaetaan myöntämisvaltuutta valtion vuoden 2003 talousarvion momentilta 34.05.61 Euroopan sosiaalirahaston osuutena yhteensä 6 489 000 euroa sekä momentilta 32.30.62.2 em. osuutta vastaavaa valtion kansallista myöntämisvaltuutta yhteensä 8 148 000 euroa käytettäväksi työvoima- ja elinkeinokeskusten alueilla toteutettaviin tavoite 3-ohjelman hankkeisiin. (KTM ylitarkastaja Sirpa Alitalo 1606 3680)

Päätös vuoden 2003 valtion myöntämisvaltuusosuuksien alueellisesta jaosta käytettäväksi Interreg III A -ohjelmien (Saaristo, Merenkurkku-Mittskandia, Etelä-Suomen rannikkoseutu, Kaakkois-Suomi, Karjala ja Pohjoinen) mukaisiin kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalan hankkeisiin. Päätöksellä jaetaan Interreg III A-ohjelma-alueilla toimiville työvoima- ja elinkeinokeskuksille vuoden 2003 valtion talousarvion momentilta 32.30.62 valtion rahoitusosuutena myöntämisvaltuutta ohjelma-alueittain yhteensä 2 266 000 euroa käytettäväksi EU:n rakennerahastojen ohjelmakaudelle 2000-2006 laadittujen Interreg III A -ohjelma-asiakirjojen mukaisiin toimenpiteisiin seuraavasti: Saariston Interreg III A -ohjelma 111 000 euroa, Merenkurkku-Mittskandian Interreg III A -ohjelma 92 000 euroa, Etelä-Suomen rannikkoseudun Interreg III A -ohjelma 133 000 euroa, Kaakkois-Suomen Interrreg III A -ohjelma 976 000 euroa, Karjalan Interreg III A -ohjelma 619 000 euroa ja Pohjoinen Interreg III A -ohjelma 335 000 euroa. (KTM ylitarkastaja Minna Härkönen 1606 2089)

Päätös vuoden 2003 Euroopan aluekehitysrahaston ja sitä vastaavien valtion myöntämisvaltuuksien jaosta käytettäväksi työvoima- ja elinkeinokeskusten alueilla toteutettaviin tavoite 1-ohjelmien (Itä-Suomi ja Pohjois-Suomi) mukaisiin kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalan rahoittamiin hankkeisiin. Päätöksellä jaetaan myöntämisvaltuutta vuoden 2003 talousarvion momentilta 26.98.61.1 Euroopan aluekehitysrahaston osuutena yhteensä 22 974 800 euroa ja momentilta 32.30.62.1 sitä vastaavaa valtion kansallista osuutta yhteensä 22 040 800 euroa käytettäväksi työvoima- ja elinkeinokeskusten alueilla toteutettaviin tavoite 1 Itä-Suomen -ohjelman hankkeisiin. Ministeriön hallinnonalan maakunnallisista osuuksista on vähennetty Euroopan aluekehitysrahasto-osuutta yhteensä 1 249 200 euroa ja valtion osuutta yhteensä 1 249 200 euroa osoitettavaksi Finnvera Oyj:lle varauksena luottotappioihin, joita arvioidaan aiheutuvan Finnvera Oyj:n myöntämistä ohjelmaan sisältyvistä investointi- ja käyttöpääomalainoista. Lisäksi päätöksellä jaetaan myöntämisvaltuutta vuoden 2003 talousarvion momentilta 26.98.61.2 Euroopan aluekehitysrahaston osuutena 112026620708 euroa ja momentilta 32.30.62.1 sitä vastaavaa valtion kansallista osuutta 10 580 708 euroa työvoima- ja elinkeinokeskusten alueilla toteutettaviin tavoite 1 PohjoisSuomen -ohjelman hankkeisiin. Ministeriön hallinnonalan maakunnallisista osuuksista on vähennetty Euroopan aluekehitysrahasto-osuutta yhteensä 532 292 euroa ja valtion osuutta yhteensä 532 292 euroa osoitettavaksi Finnvera Oyj:lle varauksena luottotappioihin, joita arvioidaan aiheutuvan Finnvera Oyj:n myöntämistä ohjelmaan sisältyvistä investointi- ja käyttöpääomalainoista. (KTM ylitarkastaja Minna Härkönen 1606 2089)

Päätös vuoden 2003 Euroopan aluekehitysrahaston ja sitä vastaavien valtion myöntämisvaltuuksien jaosta käytettäväksi työvoima- ja elinkeinokeskusten alueilla toteutettaviin tavoite 2-ohjelmien (Länsi-Suomi ja Etelä-Suomi, sekä Länsi-Suomen ja Etelä-Suomen siirtymäkauden alueet) mukaisiin kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalan rahoittamiin hankkeisiin. Päätöksellä jaetaan myöntämisvaltuutta vuoden 2003 talousarvion momentilta 26.98.61.4 Euroopan aluekehitysrahaston osuutena yhteensä 11 676 521 euroa ja momentilta 32.30.62.1 sitä vastaavaa valtion kansallista osuutta yhteensä 15 113 514 euroa käytettäväksi työvoima- ja elinkeinokeskusten alueilla toteutettaviin tavoite 2 Länsi-Suomen -ohjelman hankkeisiin. Ministeriön hallinnonalan maakunnallisista osuuksista on vähennetty Euroopan aluekehitysrahasto-osuutta yhteensä 336 479 euroa ja valtion osuutta yhteensä 498 486 euroa osoitettavaksi Finnvera Oyj:lle varauksena luottotappioihin, joita arvioidaan aiheutuvan Finnvera Oyj:n myöntämistä ohjelmaan sisältyvistä investointi- ja käyttöpääomalainoista. Länsi-Suomen siirtymäkauden hankkeisiin esitetään jaettavaksi Euroopan aluekehitysrahaston osuutta 1 981 000 euroa ja vastaavaa valtion kansallista osuutta 1 915 000 euroa. Lisäksi päätöksellä jaetaan myöntämisvaltuutta vuoden 2003 talousarvion momentilta 26.98.61.3 Euroopan aluekehitysrahaston osuutena 820309 703 euroa ja momentilta 32.30.62.1 sitä vastaavaa valtion kansallista osuutta 10 655 559 euroa työvoima- ja elinkeinokeskusten alueilla toteutettaviin tavoite 2 Etelä-Suomen -ohjelman hankkeisiin. Ministeriön hallinnonalan maakunnallisista osuuksista on vähennetty Euroopan aluekehitysrahasto-osuutta yhteensä 297 297 euroa ja valtion osuutta yhteensä 440 441 euroa osoitettavaksi Finnvera Oyj:lle varauksena luottotappioihin, joita arvioidaan aiheutuvan Finnvera Oyj:n myöntämistä ohjelmaan sisältyvistä investointi- ja käyttöpääomalainoista. Etelä-Suomen siirtymäkauden hankkeisiin jaetaan Euroopan aluekehitysrahaston osuutta 497 000 euroa ja vastaavaa valtion kansallista osuutta 653 000 euroa. (KTM ylitarkastaja Minna Härkönen 1606 2089)

Päätös myöntää oikeustieteen kandidaatti Juri Aaltoselle ero tapaturmalautakunnan työntekijä- ja toimihenkilöjärjestöjä edustavan jäsenen tehtävästä 1.2.2003 lukien ja määrätä hänen tilalleen oikeustieteen kandidaatti Markku Salomaa 1.2.2003 lukien tapaturmalautakunnan jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Toimikausi päättyy 31.12.2005. (STM ylitarkastaja Riitta Aulanko 1607 4412) Valtioneuvosto lähetti eduskunnalle 23.1.2003 seuraavat Euroopan unionin säädösehdotuksia koskevat valtioneuvoston kirjelmät:

Valtioneuvoston kirjelmä (U 76/2002) eduskunnalle ehdotuksesta neuvoston direktiiviksi rikoksen uhrille maksettavista korvauksista (rikosvahinkokorvaukset). Direktiiviehdotuksen tarkoituksena on parantaa väkivaltarikoksen uhriksi joutuvien unionin kansalaisten asemaa parantamalla heidän mahdollisuuksiaan saada valtion varoista korvausta rikoksella aiheutusta henkilövahingosta. Yhtäältä ehdotetaan säädettäväksi korvauksille asetettavista vähimmäisvaatimuksista. Toisaalta ehdotetaan säännöksiä jäsenvaltioiden viranomaisten välisestä yhteistyöstä. Niiden nojalla rikoksen uhri voisi jättää korvaushakemuksensa oman asuinvaltionsa viranomaiselle, vaikka henkilövahinko on kärsitty toisessa jäsenvaltiossa. (OM lainsäädäntöneuvos Antti Leinonen 1606 7713)

Valtioneuvoston kirjelmä (U 77/2002) eduskunnalle ehdotuksesta neuvoston direktiiviksi (opiskelijadirektiivi). Direktiivi sisältää kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytykset opiskelua, ammatillista koulutusta tai vapaaehtoistyötä varten. Ehdotus ei koske oppilaitosten pääsyvaatimuksia eikä esimerkiksi edellytä koulutusmuotojen kehittämistä. (SM neuvotteleva virkamies Tiina Sinkkanen 1604 2731)

NIMITYSASIAT

Valtioneuvosto päätti 23.1.2003 seuraavat nimitysasiat:

Varatuomari Keijo Siiskonen sisäasiainministeriön hallitussihteerin virkaan (vaativuustaso 8) 1.3.2003 lukien. (SM neuvotteleva virkamies Ismo Atosuo 1604 2816)

Valtioneuvosto myönsi lainsäädäntöneuvos Lauri Hollmnille palkatonta virkavapautta siskasiainministeriön lainsäädäntöneuvoksen virasta ajaksi 1.2.2003-31.1.2004. (SM neuvotteleva virkamies Ismo Atosuo 1604 2816) Diplomi-insinööri Jussi Salminen liikenne- ja viestintäministeriön yliinsinöörin virkaan 15.2.2003 lukien. (LVM kansliapäällikkö Juhani Korpela 1602 8322)

Yli-insinööri, diplomi-insinööri Seppo Aspelund Länsi-Suomen ympäristölupaviraston ympäristöneuvoksen (A 28) virkaan 1.4.2003 lukien. (YM hallitusneuvos Taru Hallberg 1603 9402)

RAHA-ASIAT

Valtioneuvoston raha-asiainvaliokunta puolsi istunnossaan 22.1.2003 seuraavia asioita:

Sopimuksen tekeminen Helsingin vankilan perusparannettavien rakennusten vuokraamisesta. Senaatti-kiinteistöt peruskorjaa Helsingin vankilassa vuosina 2003-2005 portti- ja kirkko-kansliarakennukset sekä itäisen yöselliosaston vankitilat. Kysymyksessä on osa laajempaa peruskorjausta, josta osa valmistui elokuussa 2001 ja osa toteutetaan myöhemmin vuosina 2007-2008. Hanke sisältyy 14.12.2000 vankilakiinteistöjen vuokraamisesta solmittuun puitesopimukseen. Tilojen peruskorjaamisesta ja vuokraamisesta tehdään sopimus Senaatti-kiinteistöjen kanssa. Senaatti-kiinteistöjen hallitus on omalta osaltaan hyväksynyt hankkeen toteutuksen 9.12.2002 edellytyksin, että valtioneuvoston raha-asiainvaliokunta puoltaa sopimuksen tekemistä. Sopimuksen tekee Rikosseuraamusvirasto oikeusministeriön valtuuttamana. (OM hallitusneuvos Leena Kuusama 1606 7734)

Opetusministeriön asetus opetus- ja kirjastotoimen perustamishankkeiden yksikköhinnoista annetun opetusministeriön päätöksen muuttamisesta. Asetuksella määrätään vuonna 2003 noudatettavat opetus- ja kirjastotoimen perustamishankkeiden valtionosuuden laskentaperusteet. Vuosina 1999-2002 aloitettujen opetus- ja kirjastohankkeiden perusteella kalleusluokan 100 yksikköhinnaksi esitetään 1 285 euroa/m2 lokakuun 2002 kustannustasossa eli rakennuskustannusindeksin (2000 =100) pisteluvun 103,7 tasossa. Muihin kalleusluokkiin kuuluvien toimitilojen yksikköhinnat määräytyvät suhteessa kalleusluokan 100 yksikköhintaan. Varustamisen lisähinnat on laskettu vuonna 1996 ja sen jälkeen aloitetuista hankkeista, joiden toteutuneet kustannukset ovat tiedossa. Lisähinnoiksi perusopetuksen ja lukiokoulutuksen osalta esitetään 121 euroa/m2 ja kirjastojen osalta 169 euroa/m2. Asetus tulee voimaan 14.2.2003 ja sitä sovelletaan perustamishankkeisiin, joille myönnetään valtionosuutta vuonna 2003. (OPM yli-insinööri Erkki Salmio 1607 7253)

Vantaan kaupungin Ruusuvuoren koulun peruskorjaus- ja laajennushankkeen laajuuden vahvistaminen peruskorjauksen osalta 3 804 hyötyneliömetriksi ja laajennuksen osalta 241 hyötyneliömetriksi. Hankkeen kustannusarvio marraskuun 2002 kustannustasossa on 5 501 000 euroa. (OPM yli-insinööri Erkki Salmio 1607 7253)

Keravan yhteiskoulun peruskorjaus- ja laajennushankkeen laajuuden vahvistaminen peruskorjauksen osalta 320516 hyötyneliömetriksi ja laajennuksen osalta 1 477,5 hyötyneliömetriksi. Hankkeen kustannusarvio marraskuun 2002 kustannustasossa on 7 219 500 euroa. (OPM yliinsinööri Erkki Salmio 1607 7253)

Palkkaussopimuksen tekeminen Merenkulkulaitoksen pääjohtajan Jukka Hirvelän kanssa. Sopimuspalkka on 720415 euroa kuukaudessa 1.1.2003-31.12.2003. (LVM kansliapäällikkö Juhani Korpela 1602 8322)

Palkkaussopimuksen tekeminen Ilmatieteen laitoksen pääjohtajan Petteri Taalaksen kanssa. Sopimuspalkka on 7 159 euroa kuukaudessa 28.10.2002 lukien. (LVM kansliapäällikkö Juhani Korpela 1602 8322)

Vuoden 2002 talousarvion momentin 32.20.40 (Avustukset teknologiseen tutkimukseen ja kehitykseen) arviomäärärahan ylittäminen 2 781 000 eurolla. (KTM talousjohtaja Eero Murto 1606 3647)

Kauppa- ja teollisuusministeriön asetus talous- ja velkaneuvontapalvelujen tuottajalle vuonna 2003 maksettavan korvauksen perusteista. Korvaus jaetaan vuotta 2002 koskevaa asetusta (629/2002) vastaavasti peruskorvaukseen ja lisäkorvaukseen sekä velkasovinto-ohjelmaan liittyvään korvaukseen. Korvausten laskenta- ja jakoperusteet säilyvät ennallaan. Peruskorvaus maksetaan palvelun järjestäjän toimialueen asukasmäärän perusteella ja maksettava peruskorvaus on 0,79 euroa. Velkasovinto-ohjelmaan liittyvä korvaus on 1 374 000 euroa. Suurin osa määrärahan muusta korotuksesta (700 000 euroa) on kohdistettu peruskorvaukseen. Lisäkorvauksesta sekä velkasovinto-ohjelmaan liittyvästä korvauksesta päättää lääninhallitus. Momentin perustelujen mukaan määrärahaa saa käyttää myös projektihenkilöstön palkkaukseen Kuluttajavirastoon ja kuluttajaneuvojien koulutukseen. Asetus tulee voimaan 28.1.2003. (KTM ylitarkastaja Ulla Karhu 1606 3547)

LUOVUTETUT MIETINNÖT

Pääministeri Paavo Lipposen asettaman työllisyystyöryhmän väliraportti julkistettiin 22.1.2003. Työryhmän mukaan työllisyysasteen tuntuva nostaminen ja rakenteellisen työttömyyden purkaminen ovat suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan keskeiset haasteet. Työvoiman vajaakäyttö alentaa talouskasvua ja vaarantaa siten hyvinvointiyhteiskunnan perustan. Työllisyysasteen nostamisen tärkeyttä korostaa työikäisen väestön ja työvoiman määrän ennakoitu kääntyminen laskuun jo lähivuosina. Työryhmän toimeksiannossa asetettu tavoite työllisyysasteen nostamisesta nykyisestä vajaasta 68 prosentista 75 prosenttiin on erittäin kunnianhimoinen, mutta saavutettavissa. Tämä edellyttää työttömyyden selvää alenemista ja työurien tuntuvaa pidentymistä. Tavoite voidaan saavuttaa vuosikymmenen loppuun mennessä, jos esimerkiksi eläkkeelle siirtyminen myöhentyy kahdella vuodella, työelämään tulo varhentuu kahdella vuodella ja samalla työttömyysaste alenee viiteen prosenttiin. Näin mittavien muutosten aikaansaaminen vaatii eri osapuolten laajaa sitoutumista tavoitteisiin ja päätettäviin toimenpiteisiin sekä toimenpiteiden määrätietoista toimeenpanoa. Raportti löytyy osoitteesta http://www.vnk.fi/tiedostot/pdf/fi/32417.pdf. Lisätietoja antavat valtiosihteeri Raimo Sailas, p. (09) 1603 3000 valtiovarainministeriöstä ja työryhmän pääsihteeri Seppo Leppänen, p. (09) 1602 2171 valtioneuvoston kansliasta.

Vankeinhoidon rakenteiden ja toimintatapojen uudistamista selvittänyt hankeorganisaatio luovutti raporttinsa 22.1.2003 oikeusministeri Johannes Koskiselle. Hankeorganisaatio ehdottaa, että vankiloista muodostettaisiin nykyistä suurempia laitoskokonaisuuksia. Ehdotuksen mukaan perustettaisiin kuusi aluevankilaa, joista jokainen koostuisi sijoittajayksiköstä, vankiloista sekä avolaitoksista. Nykyisin vankeinhoitolaitokseen kuuluu 22 hallinnollisesti itsenäistä vankilaa sekä vankimielisairaala. Hankeorganisaatio ehdottaa myös muun muassa tukipalvelujen keskittämistä valtakunnalliseen hallintokeskukseen, henkilöstön rakenteen kehittämistä sekä muutoksia keskushallintoon. Raportti on oikeusministeriön verkkosivuilla osoitteessa http://www.om.fi/17229.htm. Lisätietoja antaa osastopäällikkö Esa Vesterbacka, p. (09) 1606 8102 oikeusministeriöstä.

Väliraportti sosiaalialan kansallisesta kehittämisohjelmasta luovutettiin 22.1.2003 peruspalveluministeri Eva Biaudtlle. Selvityshenkilöt esittävät voimakasta kehittämispanosta lastensuojeluun. Vanhusten hoidossa suurin puute on edelleen ammatillisen henkilöstön riittämättömyys. Sosiaalialan liki 100 000 -päisen henkilöstön riittävyyden ja työssä jaksamisen varmistamiseksi sekä osaamisen lisäämiseksi selvityshenkilöt esittävät laajaa ohjelmaa. Siihen kuuluvat mm. sosiaalialan "hyvät käytännöt" -järjestelmän luominen, täydennyskoulutusvelvoitteen palauttaminen lakiin sekä sosiaalialan osaamiskeskusten vahvistaminen. Palvelujen organisoinnin osalta esitetään erityisosaamista vaativien sosiaalipalvelujen tuottamista seudullisesti. Kuntien sosiaalipalvelujen rahoituksen osalta edellytetään valtion rahoitusosuuden kasvattamista eli lisää valtion perusrahoitusta kunnille lakisääteisten sosiaalialan tehtävien hoitamiseen. Raportti löytyy sosiaali- ja terveysministeriön internetsivuilta: http://www.stm.fi Julkaisut. Lisätietoja antaa apulaisosastopäällikkö Reijo Väärälä p. (09) 1607 3773 sosiaali- ja terveysministeriöstä.

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.