Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

Valtioneuvoston viikko 52/2002

TASAVALLAN PRESIDENTTI

HALLITUKSEN ESITYKSET

Tasavallan presidentti antoi 30.12.2002 eduskunnalle seuraavat hallituksen esitykset:

Esitys (HE 270/2002 vp) laiksi valtioneuvostosta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. Laki valtioneuvostosta sisältää keskeiset säännökset valtioneuvoston organisaatiosta, asioiden ratkaisemisesta sekä päätöksentekojärjestyksestä valtioneuvoston yleisistunnossa ja ministeriöissä. Pääministerin asemaa vahvistetaan ja toimivalta määrätä ministerin sijaisuuksista siirretään tasavallan presidentiltä valtioneuvostolle. Salkuttomien ministerien nimittämismahdollisuudesta luovutaan. Ministeriöiden johtamisjärjestelmää vahvistetaan siten, että ministerien tueksi voidaan tarvittaessa nimittää valtiosihteerejä. Valtiosihteerien tarve arvioidaan kunkin hallituksen muodostamisen yhteydessä. Lait on tarkoitettu voimaan vuoden 2003 eduskuntavaalien jälkeen nimitetyn uuden hallituksen aloittaessa toimintansa. Lakien voimaantulosta on tarkoitus säätää valtioneuvoston asetuksella. (VNK alivaltiosihteeri Heikki Aaltonen 1602 2008)

Esitys (HE 271/2002 vp) laiksi autoverolain muuttamisesta. Autoverolakiin tehdään Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen antaman ratkaisun edellyttämät muutokset käytettynä maahan tuotavien ajoneuvojen veron määräämisessä. Samalla tehdään eräitä muutoksia uusien ajoneuvojen verotukseen. Sekä uusien että käytettynä maahan tuotavien henkilöautojen verotus perustuu vastaavan auton yleiseen kuluttajahintaan Suomessa. Muut autoveron alaiset ajoneuvot verotetaan edelleen tuontihintaan perustuvalla veromallilla, kuitenkin korjattuna yhteisöoikeuden edellyttämillä muutoksilla. Uusista henkilöautoista kannettavaa autoveroa alennetaan nykyiseen verrattuna keskimäärin noin kuudenneksella, jolloin autoveron osuus auton verollisesta kuluttajahinnasta alenee tähänastisesta keskimääräisestä noin 29 prosentista keskimäärin noin 24-25 prosenttiin. Eri hintaluokkiin kuuluvien ajoneuvojen verotusta alennetaan suhteellisesti suunnilleen saman verran. Bensiini- ja dieselkäyttöisten autojen keskinäinen verokohtelu säilytetään niin ikään ennallaan. Autoveron yleinen alennus kohdistuu myös käytettyinä verotettuihin henkilöautoihin aina 1.1.1999 alkaen sen veron alennuksen lisäksi, mikä johtuu välittömästi EU-oikeudellisista syistä. (VM vanhempi hallitussihteeri Heikki Kuitunen 1603 3152)

EDUSKUNNAN VASTAUKSET

Tasavallan presidentti vahvisti 30.12.2002 seuraavat lait:

Laki yhteisistä tutkintaryhmistä (HE 186/2002 vp). Suomen toimivaltainen esitutkintaviranomainen voi sopia vieraan valtion toimivaltaisen viranomaisen kanssa tutkintaryhmän perustamisesta tietyn rikoksen esitutkinnan toimittamiseksi. Laki sisältää yhteisten tutkintaryhmien perustamista ja toimintaa koskevat säännökset. Säännöksillä pannaan Suomessa täytäntöön Euroopan unionin neuvoston 13.6.2002 hyväksymä puitepäätös yhteisistä tutkintaryhmistä. Lain soveltamisalaa ei kuitenkaan rajoiteta Euroopan unionin jäsenvaltioihin, vaan yhteinen tutkintaryhmä voidaan perustaa minkä tahansa vieraan valtion kanssa. Laki tulee voimaan 1.1.2003. (OM apulaisosastopäällikkö Jan Törnqvist 1606 7700)

Laki yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun lain muuttamisesta ja laki verotusmenettelystä annetun lain 88 §:n muuttamisesta (HE 98/2002 vp). Yksityishenkilön velkajärjestelystä annettua lakia muutetaan niin, että laissa säädetään aikaisempaa yksityiskohtaisemmin syistä, joiden vuoksi velkajärjestely voidaan myöntää silloinkin, kun sille on velkaantumisen perusteeseen liittyvä tai muu laissa tarkoitettu este. Säännöksiä velallisen velvollisuudesta maksaa velkojaan maksuohjelman aikana lisää selkeytetään ja lisäsuoritusvelvollisuuden perusteena olevia rahamääräisiä rajoja korotetaan. Näitä säännöksiä lisäsuoritusvelvollisuudesta sovelletaan myös ennen lain voimaantuloa vahvistettuihin maksuohjelmiin. Maksuohjelmassa vahvistetun maksuvelvollisuutta voidaan alentaa nykyistä jonkin verran vähäisemmin perustein. Mahdollisuutta määrätä maksuohjelma raukeamaan rajoitetaan. Verotusmenettelystä annettua lakia muutetaan niin, että omaisuuden luovutusvoittoveroa voidaan erityisistä syistä alentaa, kun velallisen omaisuutta muutetaan velkajärjestelyn yhteydessä rahaksi. Lait tulevat voimaan 1.1.2003. (OM apulaisosastopäällikkö Jan Törnqvist 1606 7700)

Laki saamelaiskäräjistä annetun lain muuttamisesta (HE 234/2002 vp). Lainmuutoksella täsmennetään saamelaiskäräjien vaalien toimittamiseen liittyviä säännöksiä, yksinkertaistetaan ja nopeutetaan vaalien muutoksenhakumenettelyä ja mahdollistetaan saamelaisten kotiseutualueella äänestys paitsi postin välityksellä myös laissa säädettävänä äänestyspäivänä. Saamelaiskäräjät saatetaan myös eräiden hallinto-oikeudellisten säännösten soveltamisalan piiriin, säädetään saamelaiskäräjien vaalien vaaliluettelon julkisuudesta ja tehdään lakiin eräitä teknisluonteisia tarkistuksia. Laki tulee voimaan 1.1.2003. (OM hallitusneuvos Mirja Kurkinen 1606 7621)

Laki tuloverolain muuttamisesta ja laki tuloverolain 77 §:n muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta (HE 122/2002 vp). Tulonhankkimisvähennyksen enimmäismäärää korotetaan 460 eurosta 590 euroon ja kunnallisverotuksen ansiotulovähennyksen enimmäismäärää korotetaan 2 140 eurosta 2 300 euroon. Lisäksi valtiolle muuhun kuin luonnonsuojelutarkoitukseen, puolustusvoimien käyttöön, tutkimustarkoituksiin tai muuhun vastaavaan yhteiskunnalliseen tarkoitukseen luovutetun kiinteistön veronhuojennuksesta luovutusvoittoverotuksessa luovutaan. Ulkomailla tehdystä työstä saadun palkan verovapautta koskevaa ns. 6 kk:n säännöstä jatketaan vuodella. Lakiin tehdään myös eräitä teknisiä tarkistuksia. Lait tulevat voimaan 1.1.2003. (VM hallitusneuvos Maija-Leena Sarkko 1603 3155)

Laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 11 ja 43 §:n muuttamisesta ja laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta (HE 140/2002 vp). Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettua lakia muutetaan niin, että ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus keskitetään kokonaan valtionosuusjärjestelmään. Lääninhallitusten valtionavustusjärjestelmää koskeva 43 §:n 3 momentti kumotaan. Myös opetusministeriön ammatilliseen lisäkoulutukseen myöntämät valtionavustukset yhdistetään valtionosuusrahoitukseen. Valtionosuus keskitetään pääasiassa niille koulutuksen järjestäjille, jotka tarjoavat toisen asteen ammatillista koulutusta. Etusijalla rahoituksessa on tutkintoon johtava koulutus. Myös vakiintuneesti ammatillista lisäkoulutusta järjestäneillä vapaan sivistystyön oppilaitosten ylläpitäjillä on mahdollisuus saada valtionosuutta. Sen sijaan muun tyyppistä ammatillista lisäkoulutusta järjestäneiden yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen järjestämää lisäkoulutusta ei enää rahoiteta tällä valtionosuudella. Lait tulevat voimaan 1.1.2003. Eduskunnan lausumat; 1) Eduskunta edellyttää hallituksen seuraavan, miten ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitusjärjestelmän uudistus vaikuttaa lyhyt- ja pitkäkestoiseen lisäkoulutukseen, jota nykyisin on hoidettu valtionavustusjärjestelmän avulla, ja erityisesti miten voidaan huolehtia siitä ammatillisesta lisäkoulutuksesta, jota tähän asti ovat antaneet ammattikorkeakoulut, yliopistot ja vapaan sivistystyön toimijat. Hallituksen tulee seurata myös sitä, miten uudessa järjestelmässä voidaan hoitaa paikalliset ja alueelliset ammatillisen lisäkoulutuksen tarpeet, ja puututtava mahdollisiin ongelmiin. 2) Eduskunta edellyttää, että pikaisesti luodaan edellytykset kehittää yliopistoja ja ammattikorkeakoulujen täydennyskoulutusta ja kohdentaa tähän määrärahat parlamentaarisen aikuiskoulutustyöryhmän esitysten ja tulopoliittisen sopimuksen mukaisesti. (OPM opetusneuvos Arja Mäkeläinen 1607 7265)

Laki kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta ja laki kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain muuttamisesta (HE 179/2002 vp). Kestävän metsätalouden rahoituksesta annettuihin säännöksiin tehdään muutokset, jotka johtuvat energiapuun haketukseen myönnettävän, määräaikaisena tukena voimassa olevan tuen jatkamisesta vuosiksi 2003-2007. Tämän vuoksi muutetaan kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöstä. Kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain hallinnollisia seuraamuksia koskevaa säännöstä tarkistetaan. Lisäksi lakiin tehdään eräitä lähinnä lakiteknisiä muutoksia. Lait tulevat voimaan 1.1.2003. Lain kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain muuttamisesta annetun lain 23 §:n 2 momentti tulee kuitenkin voimaan valtioneuvoston asetuksella. (MMM hallitussihteeri Marketta Lehtonen 1605 3354)

Työttömyysturvalaki, laki työttömyyskassalain muuttamisesta, laki maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta annetun lain muuttamisesta, laki kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain muuttamisesta ja laki toimeentulotuesta annetun lain muuttamisesta (HE 115/2002 vp). Työttömyysturvaa koskeva lainsäädäntö uudistetaan kokonaisuudessaan. Uuteen työttömyysturvalakiin kootaan eri laeissa olevat työttömyyden aikaista toimeentuloturvaa koskevat säännökset. Erillislait ja eri lakeihin sisältyvät työttömyysajan toimeentuloturvaa koskevat säännökset kumotaan. Työttömyysturvaa koskevan lainsäädännön rakennetta selkeytetään muun muassa siten, että työttömyysetuudet ja niihin liittyvien kansalaisten oikeuksien ja velvollisuuksien perusteista säädetään pääsääntöisesti yhdessä laissa. Lait tulevat voimaan 1.1.2003. Eduskunnan lausumat; 1) Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin yrittäjien työttömyysturvan pikaiseksi parantamiseksi. 2) Eduskunta edellyttää, että hallitus selvittää edellytykset laajentaa työttömyysturvan lisäpäiviin ja korotettuun ansio-osaan oikeutettujen piiriä siten, että yrittäjät, peruspäivärahan ja työmarkkinatuen saajat tulisivat niihin oikeutetuiksi. 3) Eduskunta edellyttää, että hallitus selvittää edellytykset poistaa työmarkkinatuen saajan puolison tuloihin ulottuva tarveharkinta. 4) Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin selkeyttääkseen työttömyysturvan ja opintotuen saamisedellytyksiä väliinputoamistilanteiden estämiseksi. 5) Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin ohjeistaakseen työvoimaviranomaisia siten, että työvoimaviranomaiset pidättäytyvät langettamasta työttömälle työnhakijalle etuuden menetystä ajalle, jonka kunta tarvitsee lapsen hoitopaikan järjestämiseen. (STM hallitusneuvos Anja Kairisalo 1607 4411)

Laki työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja laki työntekijäin eläkelain 12 c §:n muuttamisesta (HE 243/2002 vp). Työnantajalle säädetään omavastuu osaksi työttömyysturvan lisäpäivien rahoittamista. Omavastuumenettely siirretään eläkejärjestelmästä työttömyysturvajärjestelmään. Omavastuumenettelyä sovelletaan kaikkiin työnantajatahoihin. Omavastuu peritään pääsääntöisesti tilanteissa, joissa työnantajan irtisanoma henkilö tulee oikeutetuksi työttömyysturvan lisäpäiviin. Omavastuu määräytyy työnantajan palkkasumman ja irtisanotulle työntekijälle maksettavan etuusmenon perusteella. Lisäpäiviltä maksettavien päivärahojen työttömyyskassojen rahoitusosuuksia tarkistetaan ensin vuosien 2009-2014 väliselle ajalle ja sen jälkeen olemaan voimassa vuodesta 2015 lukien. Menettelyn tarkoituksena on, ettei kassojen rahoitusosuus muutu. Myös suhdannepuskurin enimmäismäärän määrittelyä ja työttömyysvakuutusmaksun vähimmäismäärää täsmennetään. Työntekijäin eläkelain 12 c §:ää muutetaan siten, että työttömyysvakuutusrahaston eläketurvakeskukselle suorittamassa vakuutusmaksussa otetaan huomioon myös aikuiskoulutustuki. Lait tulevat voimaan 1.1.2003. Eduskunnan lausuma; Eduskunta edellyttää, että työnantajien keskinäisten maksuosuuksien tarkastelu tehdään ennen uuden työttömyysturvan rahoitusta koskevan maksujärjestelmän käyttöönottoa siten, ettei pientyönantajien suhteellinen maksuosuus nouse. (STM hallitusneuvos Anja Kairisalo 1607 4411)

Laki tapaturmavakuutuslain muuttamisesta, laki ammattitautilain muuttamisesta, laki tapaturmavakuutuslain perusteella korvattavasta kuntoutuksesta annetun lain muuttamisesta, laki maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslain 11 ja 22 §:n muuttamisesta ja laki opiskeluun liittyvissä työhön rinnastettavissa olosuhteissa syntyneen vamman tai sairauden korvaamisesta (HE 245/2002 vp). Tapaturmavakuutuslain mukaista haittarahakorvausta korotetaan ja haitta-, vaate- ja opaskoiralisien korvausperusteita selkeytetään. Myös tapaturmavakuutuslain opiskelijoiden ja nuorten henkilöiden vuosityöansiota ja työkyvyn alentumaa koskevat säännökset uudistetaan. Opiskeluun liittyvien tapaturmien ja ammattitautien korvaamisesta säädetään erillinen laki, jolla muun muassa parannetaan tapaturmaturvaa käytännön opetuksessa. Ammattitautilain muutoksilla säädetään rannekanavaoireyhtymä eräissä tapauksissa ammattitautina korvattavaksi sairaudeksi ja parannetaan korvausta ammattitaudin ilmetessä eläkkeessä ollessa. Kuntoutettavan tapaturmaturvaa parannetaan muuttamalla tapaturmavakuutuslain perusteella korvattavasta kuntoutuksesta annettua lakia. Myös maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslakiin tehdään lähinnä teknisiä muutoksia. Lait tulevat voimaan 1.1.2003. (STM hallitussihteeri Jaakko Hannula 1607 3883)

Laki työntekijäin eläkelain 20 §:n muuttamisesta, laki maatalousyrittäjien eläkelain 18 §:n muuttamisesta, laki yrittäjien eläkelain 15 §:n muuttamisesta, laki maatalousyrittäjien sukupolvenvaihdoseläkkeestä annetun lain 40 §:n muuttamisesta, laki kasvihuonetuotannon ja omenanviljelyn lopettamistuesta annetun lain 12 §:n muuttamisesta, laki maataloustuotannon lopettamistuesta annetun lain 19 §:n muuttamisesta, laki maatalousyrittäjien luopumistuesta annetun lain 37 §:n muuttamisesta, laki maatalousyrittäjien luopumiskorvauksesta annetun lain 32 §:n muuttamisesta, laki tapaturmavakuutuslain 53 §:n muuttamisesta ja laki maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslain 10 §:n muuttamisesta (HE 246/2002 vp). Yksityisten alojen eläkevalituksia käsittelevän eläkelautakunnan asemaa ja lautakunnan jäsenten nimittämistä ja toimikauden pituutta koskevia lainsäännöksiä tarkistetaan. Eläkelautakunta irrotetaan hallinnollisesta eläketurvakeskuksesta, lautakunnan jäsenet nimittää valtioneuvosto ja sen toimikausi pitenee viiteen vuoteen. Myös tapaturmalautakunnan jäsenten toimikausi pidennetään nykyisestä kolmesta vuodesta viideksi vuodeksi. Lait tulevat voimaan 1.1.2003. (STM hallitussihteeri Jaakko Hannula 1607 3883)

Laki Koulutusrahastosta, laki valtion virkamieslain 10 luvun kumoamisesta, laki aikuiskoulutustuesta annetun lain 4 §:n muuttamisesta, laki tuloverolain 92 §:n muuttamisesta ja laki Vakuutusvalvontavirastosta annetun lain 2 §:n muuttamisesta (HE 219/2002 vp). Koulutus- ja erorahastoa koskeva laki kumotaan. Tilalle säädetään laki Koulutusrahastosta. Koulutusrahaston toimeenpantavana on aikuiskoulutustuesta annetun lain mukainen aikuiskoulutustuki ja näyttötutkinnon suorittamisen perusteella maksettava ammattitutkintostipendi. Ammattitutkintostipendi vastaa nykyisin koulutus- ja erorahastosta ammattikoulutusrahana ja valtiokonttorista ammattitutkintorahana maksettavaa etuutta. Ammattitutkintostipendi maksetaan tietyt hakijain ikää ja työhistoriaa koskevat edellytykset täyttävälle henkilölle. Työttömyysturvaa koskevan lainsäädännön uudistamisen yhteydessä koulutus- ja erorahaston sekä valtiokonttorin maksama eroraha ja erorahan aikuiskoulutuslisä siirretään osaksi työttömyysturvaa. Näin eroraha ja erorahan aikuiskoulutuslisä sekä ammattikoulutusraha lakkautetaan. Lait tulevat voimaan 1.1.2003. (STM hallitussihteeri Marjaana Maisonlahti 1607 3174)

Laki lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain 17 §:n muuttamisesta (HE 260/2002 vp). Lakiin tehdään tekninen muutos ajankohtaan, jolloin lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuen maksaminen viimeistään lakkaa pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien lasten osalta. Lainmuutos liittyy lasten päivähoidosta ja lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta 1.11.2002 vahvistettuihin lainmuutoksiin. Laki tulee voimaan 1.1.2003. (STM neuvotteleva virkamies Olavi Kaukonen 1607 4393)

Laki sairausvakuutuslain muuttamisesta ja laki kuntoutusrahalain muuttamisesta (HE 148/2002 vp). Sairausvakuutuslakia ja kuntoutusrahalakia muutetaan siten, että sairausvakuutuksen päivärahojen sekä kuntoutusrahan vähimmäismäärää korotetaan. Äitiys-, erityisäitiys-, isyys- ja vanhempainrahan sekä erityishoitorahan vähimmäismäärä nousee 10,09 eurosta 11,45 euroon. Vastaava korotus tehdään myös sairauspäivärahan ja kuntoutusrahan vähimmäismäärään. Lisäksi vanhempainpäivärahat määräytyvät sairauspäivärahan tavoin myös laissa säädetyissä tilanteissa työttömyysturvaetuuksien perusteella. Mikäli vakuutetulla ei ole ollut verotuksessa todettuja työtuloja eikä niin sanottuja kuuden kuukauden työtuloja, taikka niiden määrä on pieni, vakuutetulle voidaan suorittaa vanhempainpäivärahaa taikka erityishoitorahaa hänen saamansa työttömyysetuuden suuruisena. Sairausvakuutuslain mukaisten päivärahojen sekä kuntoutusrahalain mukaisen kuntoutusrahan määräytymisperusteita muutetaan myös siten, että ne vastaavat uuden työttömyysturvalain ja julkisesta työvoimapalvelusta annettavan lain säännöksiä. Sairausvakuutuksen lääkekorvauksien omavastuuosuuksia tarkistetaan siten, että peruskorvattavien lääkkeiden kertaomavastuuosuus nousee 8,41 eurosta 10 euroon ja erityiskorvattavien lääkkeiden kertaomavastuuosuus 4,2 eurosta viiteen euroon. Lait tulevat voimaan 1.1.2003. (STM hallitussihteeri Minna Levander 1607 3868)

Vuorotteluvapaalaki (HE 226/2002 vp). Vuorotteluvapaalaki korvaa vuorotteluvapaakokeilusta annetun lain, jonka voimassaolo päättyy 31.12.2002. Vuorotteluvapaan tarkoituksena on edistää lyhytkestoisen työstä poissaolon avulla työntekijän työssä jaksamista ja parantaa samalla työttömänä työnhakijana olevan henkilön työllistymisedellytyksiä määräaikaisen työkokemuksen kautta. Sitä sovelletaan työ- ja virkasuhteessa oleviin ja sen voi käyttää haluamallaan tavalla. Vuorotteluvapaan edellytyksenä on, että vuorottelija on ollut työnantajansa palveluksessa työssä ennen vuorotteluvapaan alkamista 12 kuukautta ja että vuorottelijalla on työeläkelakien mukaista työhistoriaa vähintään kymmenen vuotta. Toistamiseen vuorotteluvapaalle lähdettäessä työhistoriaa tulee olla viisi vuotta edellisen vapaan päättymisestä. Vuorotteluvapaasijaiseksi tulee palkata ensisijaisesti nuori tai pitkäaikaistyötön taikka korkeakoulu- tai ammattitutkinnon äskettäin suorittanut työtön henkilö. Jos haettuun tehtävään ei kuitenkaan löydy sopivaa edellä tarkoitettua työtöntä, toissijaisesti sijaiseksi on palkattava henkilö, jonka työnsaannin tarve on suurin. Vuorottelukorvaus on 70 prosenttia kunkin henkilön työttömyysturvasta. Korvaus on kuitenkin porrastettu siten, että se on 80 prosenttia, jos vuorottelijalla on työhistoriaa ennen vapaalle lähtöä vähintään 25 vuotta. Laki tulee voimaan 1.1.2003. Laki on voimassa 31.12.2007 saakka. Lakia sovelletaan vuorotteluvapaisiin, joita koskeva vuorottelusopimus tehdään lain voimassa ollessa, jos vuorotteluvapaa pidetään 31.12.2008 mennessä. (TM hallitusneuvos Raila Kangasperko 1604 8935)

Laki julkisesta työvoimapalvelusta, laki kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain 4 ja 24 §:n muuttamisesta, laki pitkäaikaistyöttömien omaehtoisen opiskelun tukemisesta annetun lain kumoamisesta, laki rahaautomaattiavustuksista annetun lain 20 §:n kumoamisesta, laki yhdyskuntien vesihuoltotoimenpiteiden avustamisesta annetun lain 7 §:n muuttamisesta ja laki kuntien suhdannetalletuksista annetun lain 5 §:n kumoamisesta (HE 225/2002 vp). Laki julkisesta työvoimapalvelusta säädetään. Lailla uudistetaan työvoimaviranomaisen järjestämiä tai hankkimia palveluita ja niihin liittyviä tukia, avustuksia ja etuuksia koskeva lainsäädäntö kokonaisuudessaan. Lakiin julkisesta työvoimapalvelusta kootaan työvoimapalvelulaissa, työllisyyslaissa ja työvoimapoliittisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa olevat säännökset, ja siihen siirretään eräät nykyisin työttömyysturvalaissa ja työmarkkinatuesta annetussa laissa olevat säännökset muun muassa työvoimapoliittisten toimenpiteiden järjestämisestä. Asiasisällöltään laki julkisesta työvoimapalvelusta vastaa pääosin nykyisiä lakeja. Julkiseen työvoimapalveluun kuuluvia maksullisia työnantajapalveluita koskevat perussäännökset otetaan lakiin. Lisäksi lakiin tehdään myös eräitä työvoimapoliittiseen aikuiskoulutuksen hankintaan ja sen opintososiaalisiin etuuksiin liittyviä sisällöllisiä muutoksia. Laissa täsmennetään opiskelijan oikeusasemaa sekä säännöksiä tämän oikeusasemasta koulutukseen liittyvän palkattoman harjoittelun ajalta sekä luvattomien poissaolojen ja koulutuksen keskeyttämistä koskevan päätöksentekomenettelyn osalta. Erorahan aikuiskoulutuslisä korvataan työvoimapoliittisessa aikuiskoulutuksessa maksamalla ansiotuki korotettuna. Työllistämisvelvoitteen alaikärajaa korotetaan työttömyysturvan lisäpäiväoikeuteen ehdotettuja muutoksia vastaavasti vuonna 1950 ja sen jälkeen syntyneiden henkilöiden osalta. Lait tulevat voimaan 1.1.2003. Eduskunnan lausuma; Eduskunta edellyttää, että tehostetaan toimenpiteitä niin, että jokaiselle alle 25-vuotiaalle työttömälle työnhakijalle etsitään oma väylä kohti työelämää muun muassa oppilaitosten, työvoimatoimistojen, työpajojen, kuntoutuksen ja yksilövalmennuksen sekä nuorisotyön välineitä käyttämällä. (TM lainsäädäntöneuvos Pasi Järvinen 1604 8067)

Tasavallan presidentti määräsi eduskunnan kirjelmän hallituksen esityksistä valtion talousarvioksi vuodelle 2003, vuoden 2003 talousarvioesityksen (HE 132/2002 vp) täydentämisestä sekä vuoden 2003 talousarviota koskevan hallituksen esityksen (HE 132/2002 vp) toisesta täydentämisestä merkittäväksi pöytäkirjaan (HE 132/ 2002 vp, HE 249/2002 vp ja HE 253/ 2002 vp). Eduskunta on 20.12.2002 päättänyt, että nyt hyväksyttyä vuoden 2003 talousarviota sovelletaan 1.1.2003 alkaen. Eduskunnan lausumat; Luku 26.80; Eduskunta edellyttää, että mahdollisuudet aloittaa lääkäri- ja pelastushelikopteritoiminta valtakunnallisena, valtion talousarviosta rahoitettavana toimintana selvitetään pikaisesti, jotta sen keskeiset periaatteet voidaan sisällyttää jo keväällä 2003 nimettävän uuden hallituksen hallitusohjelmaan. Momentti 26.97.34; Eduskunta edellyttää, että hallitus seuraa harkinnanvaraisiin avustuksiin käytettävissä olevan määrärahan riittävyyttä vuonna 2003 ja tuo tarvittaessa eduskunnalle esitykset lisämäärärahoiksi avustusten maksamiseen. Luku 28.60; Eduskunta edellyttää, että puolustuskiinteistöjen siirtoon liittyvän järjestelyn tarkoituksenmukaisuudesta tehdään kokonaisarvio vuonna 2006, jotta arviossa tehtävät johtopäätökset voidaan ottaa huomioon vuoden 2007 talousarvioesityksessä. Arvioinnin kriteerit tulee valmistella laajapohjaisesti. Luku 28.60; Eduskunta edellyttää, että puolustusministeriö perustaa neuvottelukunnan, joka seuraa puolustushallinnon kiinteistöuudistuksen toteutumista ja johon kutsutaan mukaan myös henkilöstön ja eduskunnan valtiovarainvaliokunnan nimeämä edustus. Luku 28.60; Eduskunta edellyttää, että Puolustushallinnon rakennuslaitoksen henkilöstön asema turvataan siten, että mahdolliset henkilöstövähennykset toteutetaan ensisijassa luonnollisen poistuman avulla ja että henkilöstön palvelussuhteen jatkuvuus turvataan toissijaisesti uudelleensijoittamiskeinoin. Luku 29.10; Eduskunta edellyttää hallituksen kiirehtivän toimenpiteitä, joilla yliopistokoulutukseen tarkoitetuista tiloista peritään alempaa vuokraa kuin mitä Senaatti-kiinteistöille asetettu yleinen tuottotavoite edellyttäisi. Päätöksiä tehtäessä on huomioitava myös se, että lahjoituskiinteistöistä ei ole aiheutunut hankintakustannuksia valtiolle. Luku 29.40; Eduskunta kiirehtii hallituksen toimenpiteitä sairaalakoulujen toimintaedellytysten ja rahoituksellisen aseman selvittämiseksi ja edellyttää, että tarvittavat säännösmuutokset voidaan saattaa voimaan vuoden 2004 alusta. Momentti 29.69.30; Eduskunta edellyttää hallituksen antavan kansalaisopistojen valtionosuusjärjestelmän uudistamista koskevat muutosehdotukset eduskunnalle niin, että lainmuutokset voidaan saattaa voimaan 1.1.2004. Momentti 29.90.31; Eduskunta edellyttää hallituksen kiirehtivän toimenpiteitä valtionosuutta saavien teattereiden toiminnan turvaamiseksi. Momentti 31.24.78; Eduskunta edellyttää, että suhdanne- ja työllisyystilanne huomioon ottaen arvioidaan mahdollisuudet hankkeiden vt 6 Koskenkylä - Kouvola ja vt 21 Kemi - Tornio rakentamiseen myös niiltä osin, jotka ovat jääneet toteutettujen investointihankkeiden ulkopuolelle. Momentti 31.40.21; Eduskunta edellyttää, että vuoden 2003 lisätalousarviossa osoitetaan määräraha rataosuuksien Kouvola - Pieksämäki, Tampere - Jyväskylä, Ylivieska - Oulu, Pieksämäki - Kuopio ja Lahti - Imatra/Vainikkala kunnostukseen. Momentti 31.60.63; Eduskunta edellyttää, että lentoliikenteen tukemiseen liittyvät kysymykset selvitetään perusteellisesti ja että päätöksenteossa otetaan huomioon lentoliikennepalvelujen turvaaminen niillä lentoreiteillä, jotka ovat elinkeinoelämän ja kansainvälisen teollisuuden kannalta välttämättömiä. Momentti 31.80.21; Eduskunta edellyttää, että Pohjanmaan säätutkahankkeen rahoitus selvitetään ja hanke käynnistetään mahdollisimman pian. Luku 32.20; Eduskunta edellyttää, että julkisen t&k-rahoituksen tarve arvioidaan 1990-luvulla saatujen kokemusten perusteella ja että valtio sitoutuu kasvattamaan määrärahoja pitkäjänteisen, avoimen suunnitelman mukaan. Momentti 32.20.22; Eduskunta edellyttää, että laskentaperusteen virheellisyydestä johtuva osuus VTT:n matkakustannusten leikkauksesta korvataan siten, että VTT:n tutkimus- ja kehitystyön edellytykset turvataan. Momentti 32.30.44; Eduskunta edellyttää, että kuljetustuen määräytymisperusteena käytetään todellisen yhteysverkon mukaan määräytyvää kokonaispinta-alaperustetta. Momentti 32.60.40; Eduskunta edellyttää, että hallitus sitoutuu myöntämään kansallisessa ilmastostrategiassa tarkoitetun rahoitustuen demonstraatiohankkeelle heti, kun toteuttamiskelpoinen, tukea koskeva hankehakemus jätetään kauppa- ja teollisuusministeriölle. Luku 33.22; Eduskunta edellyttää, että hallitus selvittää mahdollisuuden parantaa rintamaveteraanien kuntoutuksen laatua ja määrää siten, että jokaisella sotiemme veteraanilla olisi mahdollisuus päästä vuosittaiseen kuntoutukseen. Momentti 33.22.50; Eduskunta edellyttää, että hallitus antaa eduskunnalle vielä vuoden 2002 valtiopäivillä esityksen sotilasvammalain mukaisen korvauksen myöntämisestä myös tapauksissa, joissa sairauden syntyminen liittyy vuosina 1939-1945 tehtyjen partisaani-iskujen aiheuttamaan poikkeukselliseen järkytykseen. Tarvittavat määrärahat tulee sisällyttää keväällä 2003 annettavaan lisätalousarvioon. Luku 33.32; Eduskunta edellyttää, että omaishoidon tuelle luodaan yhtenäiset kriteerit ja että omaishoidon asemaa vahvistetaan osana hoito- ja hoivajärjestelmää. Luku 34.06; Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin työllistämistukimäärärahojen käytön tehostamiseksi ja alueellisen päätäntävallan lisäämiseksi, jotta myönnetyt määrärahat tulevat käytetyiksi nykyistä tehokkaammin. Momentti 35.10.63; Eduskunta edellyttää, että ympäristönsuojelun edistämisavustuksiin tarvittava määräraha otetaan huomioon momentin 35.10.63 määrärahan mitoituksessa valmisteltaessa vuoden 2004 talousarviota. Momentti 35.10.67; Eduskunta edellyttää, että hallitus toimii aktiivisesti sen puolesta, että yksirunkoisten öljytankkereiden liikennöintiä Itämerellä ryhdytään rajoittamaan välittömästi ja että niiden liikennöinti kielletään kokonaan selvästi aikaisemmin kuin vuonna 2015. (VM hallitusneuvos Raine Vairimaa 1603 3014)

Tasavallan presidentti päätti, että Suomi ilmoittaa lakkauttavansa Pohjois-Atlantin jäävartion taloudellisesta tuesta tehdyn sopimuksen voimassaolon, hyväksyy ihmishengen turvallisuudesta merellä vuonna 1974 tehdyn kansainvälisen yleissopimuksen liitteeseen tehdyt muutokset sekä liitteen luvun II-2 alla voimaantulevan paloturvallisuusjärjestelmäsäännöstön ja luvun X alla voimaantulevan suurnopeusaluksia koskevan vuoden 2000 kansainvälisen turvallisuussäännöstön sekä vahvisti lain ihmishengen turvallisuudesta merellä vuonna 1974 tehdyn kansainvälisen yleissopimuksen liitteen muutosten lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja lain merilain 1 ja 6 luvun muuttamisesta (HE 22/2002 vp ja HE 213/2002 vp). Pohjois-Atlantin jäävartiota ja sen rahoitusta koskevat määräykset uudistetaan Kansainvälisessä merenkulkujärjestössä IMO:ssa ihmishengen turvallisuudesta merellä vuonna 1974 tehtyyn yleissopimukseen (SOLAS-yleissopimus) joulukuussa 2000 tehdyillä muutoksilla. Merilain 6 luvun muutoksella lakiin lisätään eräitä aluksen päällikön turvalliseen navigointiin liittyviä velvollisuuksia, kuten reitin suunnittelu sekä velvollisuus ilmoittaa merenkulun turvallisuutta uhkaavista tekijöistä muille aluksille ja viranomaisille. Merilain muutoksilla pannaan osaltaan täytäntöön SOLAS-yleissopimuksen liitteen muutoksia. Lakien voimaan tulosta säädetään tasavallan presidentin asetuksella. (LVM hallitussihteeri Jaana Heikkinen 1602 8573)

KANSAINVÄLISET ASIAT

Tasavallan presidentti päätti 30.12.2002 seuraavat kansainväliset asiat:

Ihmishengen turvallisuudesta merellä vuonna 1974 tehtyyn kansainväliseen yleissopimukseen tehtyjen muutosten hyväksyminen. Kansainvälisen merenkulkujärjestön IMO:n meriturvallisuuskomitea (MSC) hyväksyi 75. istunnossaan 24.5.2002 muutoksia SOLAS-yleissopimuksen liitteen IV, V, VI ja VII lukuun sekä liitteen lisäykseen päätöslauselmalla MSC.123(75). Luvun IV (Radioyhteydet) muutokset koskevat radiokommunikointiin liittyvien teknisesti vanhentuneiden kohtien poistamista. Merenkulun turvallisuutta koskevan V luvun muutoksen mukaan aluksilta edellytetään voimassa olevaa IAMSAR-käsikirjan III painosta. Lastinkuljetusta koskevan VI luvun määräyksiä on selvennetty ja yhdenmukaistettu. Muutokset johtuvat sopimuksen VII luvun alla pakolliseksi tulevasta IMDG-koodista, jossa on määräyksiä vastaavista asioista. (LVM liikenneneuvos Seija Miettinen 1602 8563)

Suurlähettiläs Benjamin Bassinin tai hänen estyneenä ollessaan hänen sijaisensa valtuuttaminen tekemään noottienvaihdolla Kiinan Kansantasavallan kanssa sopimus Suomen ja Kiinan Kansantasavallan välisen lentoliikennesopimuksen liitteen muuttamisesta. (LVM vanhempi hallitussihteeri Rita Linna 1602 8556)

NIMITYSASIAT

Tasavallan presidentti päätti 30.12.2002 seuraavat nimitysasiat:

Määräaikainen hallintoneuvos, oikeustieteen tohtori Kari Juhani Kuusiniemi ja määräaikainen hallintoneuvos, oikeustieteen lisensiaatti, varatuomari Arvo Niilo Ilmari Jääskinen korkeimman hallinto-oikeuden hallintoneuvoksen virkaan 1.1.2003 lukien. (OM hallitusneuvos Raija Merikalla 1606 7603)

VALTIONEUVOSTO

VALTIONEUVOSTON ASETUKSET

Valtioneuvosto antoi 30.12.2002 seuraavat asetukset:

Valtioneuvoston asetus yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun asetuksen muuttamisesta. Asetuksesta kumotaan 6 c § ja muutetaan 6 a §:ää yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun lain muutoksen vuoksi. Jos velkojia on useampi kuin yksi, maksuohjelmassa voidaan jättää ilman suoritusta velkoja, jolle kertyvä jako-osuus olisi pienempi kuin 17 euroa. Tällainen velkoja voidaan jättää ilman suoritusta myös, kun maksuohjelmaa muutetaan. Asetus tulee voimaan 1.1.2003. (OM apulaisosastopäällikkö Jan Törnqvist 1606 7700)

Valtioneuvoston asetus rikosseuraamusalan neuvottelukunnasta. Oikeusministeriön yhteyteen perustetaan rikosseuraamusalan neuvottelukunta. Neuvottelukunta korvaa aikaisemman vankeinhoitoasiain neuvottelukunnan ja on toimialaltaan sitä laajempi. Asetuksessa säädetään neuvottelukunnan tehtävistä ja kokoonpanosta. Neuvottelukunnan asettaa valtioneuvosto. Asetus tulee voimaan 1.1.2003. (OM hallitusneuvos Leena Kuusama 1606 7734)

Valtioneuvoston asetus lääkärin perusterveydenhuollon lisäkoulutuksesta annetun asetuksen 4 §:n muuttamisesta. Asetuksen 4 §:n muuttamisella toimeenpannaan lääkärin perusterveydenhuollon lisäkoulutusta koskevalta osalta valtioneuvoston 11.4.2002 tekemä periaatepäätös terveydenhuollon tulevaisuuden turvaamiseksi. Periaatepäätöksen mukaan opetusministeriö tarkistaa lääkärin peruskoulutuksen jälkeen annettavan koulutuksen asetuksia niin, että jokaisen lääkärin perusterveydenhuollon lisäkoulutukseen sisällytetään vähintään yhdeksän kuukauden jakso terveyskeskuslääkärin tehtävissä toimimista varten. Lisäksi 4 §:ssä otetaan huomioon parlamentin ja neuvoston direktiivin 2001/19/EY voimaantulosta johtuva osa-aikaisen koulutuksen viikoittaista työaikaa koskeva muutos. Asetus tulee voimaan 1.1.2003. (OPM opetusneuvos Marja-Liisa Niemi 1607 7398)

Valtioneuvoston asetus erikoislääkärin tutkinnosta annetun asetuksen 6 §:n muuttamisesta. Asetuksen 6 §:n muuttamisella toimeenpannaan erikoislääkärikoulutusta koskevalta osalta valtioneuvoston 11.4.2002 tekemä periaatepäätös terveydenhuollon tulevaisuuden turvaamiseksi. Periaatepäätöksen mukaan opetusministeriö tarkistaa lääkärin peruskoulutuksen jälkeen annettavan koulutuksen asetuksia niin, että jokaisen lääkärin erikoistumiskoulutukseen sisällytetään vähintään yhdeksän kuukauden jakso terveyskeskuslääkärin tehtävissä toimimista varten ja erikoistumiskoulutuksesta vähintään puolet suoritetaan muualla kuin yliopistosairaalassa. Lisäksi asetuksessa otetaan huomioon periaatepäätökseen sisältyvän johtamiskoulutuksen kehittämisen vaikutus erikoislääkärin hallinnon koulutukseen. Asetus tulee voimaan 1.1.2003. (OPM opetusneuvos Marja-Liisa Niemi 1607 7398

Valtioneuvoston asetus maatalousyrittäjien luopumistuesta annetun asetuksen muuttamisesta. Asetusta muutetaan lain muutosta vastaavasti luopumistuen ilmoitusvelvollisuuden osalta. Ennakot vahvistetaan siten, että ne voidaan vahvistaa erikseen eri luopumisjaksoille. Lisäksi asetuksessa säädetään, mistä yhteisön varojen hoitoon liittyvistä tehtävistä voidaan sopia maksajaviraston ja maatalousyrittäjien kesken. Sopimus sisältää myös maksajavirastotehtävät Ahvenanmaalla eikä niitä sisällytetä Ahvenanmaan kanssa tehtyyn maksajavirastosopimukseen. Asetus tulee voimaan 2.1.2003. (MMM vanhempi hallitussihteeri Katriina Pessa 1605 4245)

Valtioneuvoston asetus kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun asetuksen 12 ja 13 §:n kumoamisesta. Kestävän metsätalouden rahoituksesta annettua lakia (1094/1996) on muutettu siten, että lakiin on otettu säännökset korosta ja viivästyskorosta. Samalla on kumottu lain 29 §:n 4 momentissa ollut säännös, jonka mukaan korosta ja viivästyskorosta säädetään asetuksella. Lisäksi lain 12 §:n 4 momentin valtuutussäännöksestä on poistettu viittaus viivästyskorkoon. Lainmuutos tulee voimaan 1.1.2003. Asetuksella kumotaan kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun asetuksen (1311/1996) 12 ja 13 §, sellaisena kuin niistä on 13 § osaksi asetuksessa 826/2001. Asetus tulee voimaan 1.1.2003. (MMM hallitussihteeri Marketta Lehtonen 1605 3354)

Valtioneuvoston asetus vuodelta 2003 maksettavasta Etelä-Suomen kansallisesta tuesta. Tuen maksaminen Etelä-Suomessa (tukialueet A ja B) perustuu EY:n komission liittymissopimuksen 141 artiklan perusteella antamaan päätökseen (2000/167/EY, muut. 2000/364/EY). Etelä-Suomen kansallista tukea maksetaan kotieläintaloudelle maidon tuotantotukena, eläinyksikköä kohti maksettavana tukena ja teurastetuista hiehoista maksettavana eläinkohtaisena tukena. Puutarhataloudelle tukea maksetaan kasvihuonetuotannon tukena ja puutarhatuotteiden varastointitukena. Asetus tulee voimaan 8.1.2003. (MMM ylitarkastaja Esa Hiiva 1605 2657)

Valtioneuvoston asetus vuodelta 2003 maksettavasta pohjoisesta tuesta. Tuen maksaminen Keski- ja Pohjois-Suomessa (C-tukialueet) perustuu EY:n komission liittymissopimuksen 142 artiklan perusteella antamaan päätökseen 2002/404/EY. Pohjoista tukea maksetaan kasvintuotannon tukena, kotieläintalouden tukena, kasvihuonetuotannon tukena ja puutarhatuotteiden varastointitukena. Asetus tulee voimaan 8.1.2003. (MMM ylitarkastaja Esa Hiiva 1605 2657)

Valtioneuvoston asetus vuodelta 2003 maksettavasta kasvinviljelyn kansallisesta tuesta. Tuen maksaminen perustuu komission päätökseen 97/428/EY ja komissiolle tehtyyn ilmoitukseen (tuki N:o N 148/97). Kasvinviljelyn kansallista tukea maksetaan hehtaariperusteisena tukena Etelä-Suomen (tukialueet A ja B) kasvintuotannon toimintaedellytysten turvaamiseksi. Tukea maksetaan eräille kasveille myös C-tukialueilla. Asetus tulee voimaan 8.1.2003. (MMM ylitarkastaja Esa Hiiva 1605 2657)

Valtioneuvoston asetus vuodelta 2003 maksettavasta perunantuotannon kansallisesta tuesta. Tukea maksetaan markkinoitavaksi viljeltävälle ruoka- ja ruokateollisuusperunatuotannolle sekä eräiltä osin myös siemenperunan tuotannolle. Korkealaatuisen siemenperunan tuotantoalueella maksetaan lisätukea. Perunantuotannon kansalliseen tukeen osoitetusta määrärahasta käytetään enintään 4 prosenttia eri tutkimuslaitoksille ja peruna-alan kehittäjäorganisaatioille perunantuotantoa, markkinoita ja markkinointia koskevien tutkimusten ja selvitysten tekemiseen. Asetus tulee voimaan 8.1.2003. (MMM ylitarkastaja Esa Hiiva 1605 2657)

Valtioneuvoston asetus sosiaali- ja terveydenhuollon vuoden 2003 voimavaroista annetun valtioneuvoston asetuksen 5 §:n muuttamisesta. Kunnan omarahoitusosuus on 1 544,45 euroa kunnan asukasta kohden. Asetus tulee voimaan 1.1.2003. (STM hallitusneuvos Jouko Narikka 1607 3857)

Valtioneuvoston asetus Lääkehoidon kehittämiskeskuksesta. Lääkehoidon kehittämiskeskuksesta annettu laki mahdollistaa sen, että tehtäviä voidaan tarkentaa valtioneuvoston asetuksella. Lisäksi henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista ja tehtävistä sekä nimittämisestä ja ottamisesta säädetään asetuksella. Asetuksella kumotaan lääkelaitoksesta annetun asetuksen (132/1993) 17 §. Asetus tulee voimaan 1.3.2003 samanaikaisesti lääkehoidon kehittämiskeskuksesta annetun lain kanssa. (STM ylilääkäri Terhi Hermanson 1607 3901)

Valtioneuvoston asetus työttömyysturvalain täytäntöönpanosta. Asetuksen ensimmäinen luku sisältää tarkemmat säännökset työttömyysetuuden maksamisesta hakijalle itselleen, työnantajalle maksettavan työmarkkinatuen hakemisesta ja maksamisesta sekä hakijalle matka-avustuksena maksettavan työmarkkinatuen hakemisesta ja maksamisesta. Asetuksen toisessa luvussa annetaan tarkemmat säännökset työssäoloehdon täyttymisestä opetusalalla, työsuhteisessa kotityössä, luovan ja esityksellisen työn aloilla, urheilutoiminnassa ja yritystoiminnassa. Kolmannessa luvussa säädetään yritystoiminnan lopettamiseen liittyvästä myyntivoiton jaksottamisesta. Neljäs luku sisältää säännökset peruspäivärahan ja työmarkkinatuen ja viides koulutuspäivärahan rahoittamisesta, eli ennakoiden vahvistamisesta, maksamisesta ja valtion lopullisen rahoituksen vahvistamisesta. Asetuksen säännökset vastaavat pääosin voimassa olevia säännöksiä lukuun ottamatta säännöstä työssäoloehdon täyttymisestä luovan ja esityksellisen työn aloilla, joka on säännöksenä uusi. Asetuksella kumotaan asetus työttömyysturvalain täytäntöönpanosta (742/1984) ja asetus työmarkkinatuesta (1361/1997) niihin myöhemmin tehtyine muutoksineen sekä asetus työttömien omaehtoisen opiskelun tukemisesta (550/1998). Asetus tulee voimaan 1.1.2003. (STM hallitussihteeri Marjaana Maisonlahti 1607 3174)

Valtioneuvoston asetus työttömyysturvalautakunnasta. Asetuksessa säädetään työttömyysturvalautakunnassa käsiteltävistä asioista ja lautakunnan kokoontumisesta, käsittelyssä noudatettavasta kokoonpanosta ja menettelystä, lautakunnassa olevasta henkilökunnasta ja sen kelpoisuusvaatimuksista ja virkavapauksista sekä lautakunnan jäsenille maksettavista palkkioista. Lisäksi asetuksessa säädetään mahdollisuudesta antaa lautakunnan toiminnasta määräyksiä työjärjestyksellä, jonka vahvistaa sosiaali- ja terveysministeriö. Asetus tulee voimaan 1.1.2003. (STM hallitussihteeri Marjaana Maisonlahti 1607 3174)

Valtioneuvoston asetus työttömyysetuutta määrättäessä huomioon otettavasta tulosta. Asetuksen 1 luvussa säädetään palkansaajan ansiopäivärahan perusteena olevan palkan määrittämisestä. Luvussa säädetään vakiintuneesta palkkatulosta, huomioon otettavasta palkkatulosta, tulosta, jota ei huomioida määritettäessä vakiintunutta palkkaa, vuositulosta ja sen määrittelemisestä, palkkatulojen osoittamisesta ja verotustietojen käyttämisestä palkanmäärittelyssä. Asetuksen 2 luvussa säädetään tulosta, joka otetaan sovittelussa huomioon ja samoin tuloista, jotka eivät ole soviteltavia tuloja. Asetuksen 3 luvussa säädetään työmarkkinatuen tarveharkinnasta, tarveharkinnassa huomioitavista tuloista ja tulojen kohdentamisesta sekä tuloista tehtävistä vähennyksistä ja vähennyksistä, joita ei voida tarveharkinnassa tehdä. Asetuksella ei ole tarkoitus muuttaa voimassa olevaa soveltamiskäytäntöä. Asetuksella kumotaan ansioon suhteutetun päivärahan perusteena olevan palkan määrittämisestä annettu asetus (1227/1996) ja valtioneuvoston päätös työmarkkinatuen tarveharkinnassa noudatettavista perusteista (35/1994). Asetus tulee voimaan 1.1.2003. (STM hallitussihteeri Marjaana Maisonlahti 1607 3174)

Valtioneuvoston asetus merkittävistä ja kalliista sairausvakuutuslain 9 §:n 4 momentin mukaan korvattavista lääkkeistä ja sairauksista, joiden hoitoon ne korvataan. Asetusta muutetaan siten, että takrolimuusi -niminen lääkeaine tulee peruskorvattavaksi myös sairaudessa "Eräät vaikeat ja vaikeahoitoiset ihosairaudet erityisin käyttöaihein". Asetuksella kumotaan valtioneuvoston asetus (153/2002). Asetus tulee voimaan 1.2.2003. (STM hallitussihteeri Minna Levander 1607 3868)

Valtioneuvoston asetus julkisesta työvoimapalvelusta. Asetus liittyy julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain (HE 225/2002 vp) toimeenpanoon. Lailla on kumottu työvoimapalvelulaki, laki työvoimapoliittisesta aikuiskoulutuksesta ja työllisyyslaki, joten niiden nojalla annetut asetukset kumoutuvat. Asetuksella annetaan julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain nojalla tarkentavat säännökset, jotka asiasisällöltään vastaavat nykyisiä työvoimapalveluasetuksen, työvoimapoliittisesta aikuiskoulutuksesta annetun asetuksen ja työllisyysasetuksen säännöksiä. Nykytilaa vastaavasti säädetään työvoimatoimiston palvelujen käytöstä ja palveluprosessista, kansainvälisestä työnvälityksestä ja työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen hankinnasta, työllistämistuesta työnantajalle ja palvelukokonaisuudesta sekä suoranaisesti työllistymiseen tähtäävistä työnvälityspalveluista, joista ei saa periä maksua henkilöasiakkaalta. Säännöksiä selkeytetään rakenteellisesti ja sanonnallisesti ja ne kootaan asetukseen nykyistä yhtenäisemmäksi kokonaisuudeksi. Asetukseen otetaan sisällöltään hallinnollisia ohjeita vastaava säännös työnhakuvalmennuksesta. Julkisesta työvoimapalvelusta annettuun lakiin on otettu säännökset työnantajan maksullisista erityispalveluista, ja laista on poistettu rajoitus, jonka mukaan työvoimapoliittisena aikuiskoulutuksena ei hankita korkeakoulututkintoja eikä lukio-opintoja. Asetuksen 4 luvun säännöksillä turvataan työnantajan maksullisten erityispalvelujen kustannusvastaavuus sekä erityisesti henkilöstövuokrauksen osalta siihen osallistuvan henkilöasiakkaan työsuojelua ja henkilöstövuokraukseen rekisteröitymisen vapaaehtoisuutta. Asetuksen 5 lukuun otetaan ehdot, joilla työvoimaviranomainen voi hankkia sanottuja opintoja työvoimapoliittisena aikuiskoulutuksena. Korkeakouluopintoja ei hankita yksittäisinä opiskelijapaikkoina. Ammattikorkeakoulututkinto voidaan hankkia aiemmin opistoasteen suorittaneille ja muita korkeakoulututkintoja voidaan hankkia, jos kesken jääneen ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamisen arvioidaan edellyttävän enintään kahden vuoden ja alemman korkeakoulututkinnon suorittamisen vastaavasti enintään vuoden päätoimisia opintoja. Korkeakoulututkintojen hankintaan liittyvät ehdot vastaavat hallituksen esityksen 225/2002 vp yksityiskohtaisissa perusteluissa lausuttua. Työllistämistuen edellytyksiä muutetaan siten, että kunnan lisäksi myös työpajalla on oikeus sijoittaa työllistetty muun työnantajan työtehtäviin (edelleen sijoitus). Työpaja voi sijoittaa työllistetyn myös yritykseen. Asetus tulee voimaan 1.1.2003. (TM lainsäädäntöneuvos Pasi Järvinen 1604 8067)

Valtioneuvoston asetus eräiden työllisyysmäärärahojen käytöstä. Asetus liittyy julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain (HE 225/2002 vp) toimeenpanoon. Asetuksella annetaan tarkentavat säännökset sellaisten työllisyysmäärärahojen käytöstä, joita ei myönnetä työllistämistukena yksittäisen työttömän työllistämisen työllistämiseksi tai hänen toimeentulonsa turvaamiseksi. Asetus sisältää siten säännökset työllisyysperusteisesta valtion avusta investointeihin (investointiavustus), valtion investointeihin myönnettävistä työllisyysmäärärahoista (työllisyystyöohjelma), työllisyyspoliittisesta projektituesta sekä työttömien aloitteellisuuden tukemiseksi myönnettävästä omatoimisuusavustuksesta. Asetus tulee voimaan 1.1.2003. (TM lainsäädäntöneuvos Pasi Järvinen 1604 8067)

Valtioneuvoston asetus julkiseen työvoimapalveluun kuuluvista etuuksista. Asetus liittyy julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain (HE 225/2002 vp) toimeenpanoon. Lailla on kumottu työvoimapalvelulaki, laki työvoimapoliittisesta aikuiskoulutuksesta ja työllisyyslaki, joten niiden nojalla annetut asetukset kumoutuvat. Asetuksella annetaan julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain nojalla tarkentavat säännökset työvoimatoimiston henkilöasiakkaalle myönnettävistä toimeentuloetuuksista ja kustannusten korvauksista sekä työnantajalle vajaakuntoisen työhön sijoittumiseksi tai työn säilyttämiseksi maksettavasta työolosuhteiden järjestelytuesta. Asetus vastaa pääosin asiasisällöltään nykyisiä työvoimapalveluihin liittyvistä etuuksista annetun asetuksen, työvoimapoliittisesta aikuiskoulutuksesta annetun asetuksen, työllisyysasetuksen ja työnhakuvalmennukseen osallistuvien ylläpitokorvauksesta annetun asetuksen säännöksiä. Asetuksessa säädetään työvoimatoimiston harkintavallasta sen myöntäessä etuuksia, liikkuvuusavustuksesta ja koulutukseen hakeutumisen sekä ammatinvalinta- ja urasuunnittelupalvelujen tukitoimenpiteisiin ja ammatilliseen kuntoutukseen liittyvistä korvauksista, toimeentulon turvaamiseen tarkoitetusta työllistämistuesta, harkinnanvaraisesta ylläpitokorvauksesta ja työolosuhteiden järjestelytuesta. Säännöksiä selkeytetään rakenteellisesti ja sanonnallisesti ja ne kootaan asetukseen nykyistä yhtenäisemmäksi kokonaisuudeksi. Koulutukseen hakeutumisesta ja mainittuihin toimenpiteisiin osallistumisesta aiheutuvien matkakustannusten korvaukset yhtenäistetään liikkuvuusavustuksen kanssa siirtymällä 0,13 euron suuruiseen kilometrikorvaukseen. Vajaakuntoisten työllistymisen edistämiseksi työolosuhteiden järjestelytukea korotetaan ja kustannusten korvaamista muissa kuin työklinikassa ja palvelulaitoksessa laajennetaan. Lisäksi täsmennetään osa-aikalisän päättymistä koskevia säännöksiä vastaamaan vuorottelukorvauksen osalta sovellettavaa lakia. Asetus tulee voimaan 1.1.2003. (TM lainsäädäntöneuvos Pasi Järvinen 1604 8067)

Valtioneuvoston asetus julkisen työvoimapalvelun toimeenpanosta. Asetus liittyy julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain (HE 225/2002 vp) toimeenpanoon. Asetuksella annetaan lain teknisluonteiset täytäntöönpanosäännökset. Asetuksessa säädetään viranomaisyhteistyöstä ammatinvalintaan ja työnvälitykseen sekä maahanmuuttoon ja kansainvälisen harjoittelun järjestämiseen liittyvissä asioissa, työvoimaviranomaisten keskinäisestä tehtävänjaosta myönnettäessä ja maksettaessa julkiseen työvoimapalveluun liittyviä tukia, avustuksia ja etuuksia sekä niiden hakemis-, myöntämis- ja maksamismenettelystä ja työllistämisvelvoitteiden toimeenpanosta. Asetus tulee voimaan 1.1.2003. (TM lainsäädäntöneuvos Pasi Järvinen 1604 8067)

Valtioneuvoston asetus julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain 3 luvun 10 §:n mukaisen ilmoitusvelvollisuuden toimeenpanosta valtion virastoissa ja laitoksissa. Asetus liittyy julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain (HE 225/2002 vp) toimeenpanoon. Asetuksella annetaan lain teknisluonteiset täytäntöönpanosäännökset. Valtion virastojen ja laitosten velvollisuus ilmoittaa avoimeksi tai haettavaksi tulevasta työpaikasta ja virasta työvoimaviranomaiselle, samoin kuin yksityisten työvoimapalveluiden ja julkisen työvoimapalvelun yhteistyöhön liittyvää tietojenantovelvollisuutta ja tietojen toimittamista koskevat säännökset säilytetään asiallisesti entisellään. Asetus tulee voimaan 1.1.2003. (TM lainsäädäntöneuvos Pasi Järvinen 1604 8067)

Valtioneuvoston asetus yksityisiä työvoimapalveluja koskevasta tietojenantovelvollisuudesta. Asetus liittyy julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain (HE 225/2002 vp) toimeenpanoon. Asetuksella annetaan lain teknisluonteiset täytäntöönpanosäännökset. Valtion virastojen ja laitosten velvollisuus ilmoittaa avoimeksi tai haettavaksi tulevasta työpaikasta ja virasta työvoimaviranomaiselle, samoin kuin yksityisten työvoimapalveluiden ja julkisen työvoimapalvelun yhteistyöhön liittyvää tietojenantovelvollisuutta ja tietojen toimittamista koskevat säännökset säilytetään asiallisesti entisellään. Asetus tulee voimaan 1.1.2003. (TM lainsäädäntöneuvos Pasi Järvinen 1604 8067)

Valtioneuvoston asetus työmarkkina-alueista. Asetus liittyy julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain (HE 225/2002 vp) toimeenpanoon. Asetuksella annetaan lain teknisluonteiset täytäntöönpanosäännökset. Alueellisten työttömyyserojen laskemisessa käytettävät alueet määritellään valtioneuvoston asetuksella, jolla kunnat jaotellaan työmarkkina-alueisiin. Hallituksen esityksen (HE 225/2002 vp) yksityiskohtaisissa perusteluissa lausutun mukaisesti jaottelu vastaa nykyistä, työministeriön vahvistamaa jaottelua. Asetus tulee voimaan 1.1.2003. (TM lainsäädäntöneuvos Pasi Järvinen 1604 8067)

Valtioneuvoston asetus työttömyysetuuden työvoimapoliittisista edellytyksistä. Asetus liittyy työttömyysturvalain (HE 115/2002 vp) toimeenpanoon. Työvoimatoimikuntaa koskevat ehdotukset liittyvät osittain myös julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain (HE 225/2002 vp) toimeenpanoon. Asetuksella annetaan tarkentavat säännökset yritystoiminnan aloittamisajankohdasta sekä yritystoiminnan keskeyttämisestä ja lopettamisesta sekä eräistä niihin liittyvistä selvityksistä. Työmarkkinatuen osalta asetuksella annetaan tarkentavia säännöksiä ammatillista koulutusta vailla olevan nuoren velvollisuudesta hakeutua ammatilliseen koulutukseen ja sellaisista opiskelijaksi ottamisen perusteista, jotka koulutukseen hakeutuvan tulee täyttää. Lisäksi asetuksella määritellään tehtävänjako työvoimatoimiston ja työvoimatoimikunnan välillä annettaessa sitovia lausuntoja työttömyyspäivärahan ja työmarkkinatuen työvoimapoliittisista edellytyksistä sekä työvoimatoimikunnan kokouspalkkiot ja kustannusten korvaaminen. Asetus tulee voimaan 1.1.2003. (TM lainsäädäntöneuvos Pasi Järvinen 1604 8067)

VALTIONEUVOSTON PÄÄTÖKSET

Valtioneuvosto teki yleisistunnossa 30.12.2002 seuraavat päätökset:

Päätös asettaa tietosuojalautakunta kolmivuotiskaudeksi 2003-2005. Kokoonpano (henkilökohtaiset varajäsenet suluissa): puheenjohtaja: ylijohtaja Pekka Nurmi oikeusministeriö (lainsäädäntöneuvos Leena Vettenranta oikeusministeriö); varapuheenjohtaja: professori Timo Konstari Helsingin yliopisto (professori Kai Kalima Helsingin yliopisto); jäsenet: hallintojohtaja Anna-Liisa Reinikainen Tilastokeskus (kaupunginlakimies Eila Ratasvuori Helsingin kaupunki), johtava konsultti Matti Leporanta Modirum Oy (yksikönjohtaja Ilkka Turunen Väestörekisterikeskus), johtaja Lea Mäntyniemi Suomen Vakuutusyhtiöiden Keskusliitto ry (erikoistutkija Riitta-Sisko Koskela Työterveyslaitos), toimitusjohtaja Sven-Gustaf Lindroos EAN-Finland Oy (lainopillinen asiamies Hannu Rautiainen Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliitto ry) ja johtava lakimies Tuula Sario Suomen Kuluttajaliitto ry (lakimies Timo Koskinen Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry). (OM hallitusneuvos Mirja Kurkinen 1606 7621)

Päätös määrätä Senaatti-kiinteistöjen hallitus toimikaudeksi 1.1.2003-31.12.2003. Kokoonpano: valtioneuvoston määrättävissä olevat: puheenjohtaja: pääjohtaja Tapani Erling Tullihallitus; jäsenet: kiinteistöjohtaja Pertti Rantanen Nokia Oyj, rehtori Marianne Stenius Svenska Handelshögskolan ja varatuomari Matti Niemi; säännösten nojalla määrättävä: diplomi-insinööri Tarja Törmänen henkilökohtaisena varajäsenenään aluesihteeri Ritva Makkula Senaatti-kiinteistöt. (VM hallitusneuvos Raine Vairimaa 1603 3014)

Päätös asettaa valtion työnantaja- ja henkilöstöpolitiikan neuvottelukunta ajalle 1.1.2003-31.12.2005. Kokoonpano: puheenjohtaja: alivaltiosihteeri Juhani Turunen valtiovarainministeriö; varapuheenjohtaja: osastopäällikkö, valtion työmarkkinajohtaja Teuvo Metsäpelto valtiovarainministeriö; jäsenet: valtiosihteeri Antti Satuli ulkoasiainministeriö, kansliapäällikkö Kirsti Rissanen oikeusministeriö, kansliapäällikkö Kari Häkämies sisäasiainministeriö, maaherra Pirjo Ala-Kapee Itä-Suomen lääninhallitus, kansliapäällikkö Matti Ahola puolustusministeriö, kansliapäällikkö Markku Linna opetusministeriö, rehtori Aino Sallinen Jyväskylän yliopisto, kansliapäällikkö Jarmo Vaittinen maa- ja metsätalousministeriö, ylijohtaja Maria Teirikko Kasvintuotannon tarkastuskeskus, kansliapäällikkö Juhani Korpela liikenne- ja viestintäministeriö, pääjohtaja Erkki Leppävuori Valtion teknillinen tutkimuskeskus, johtaja Eila Kilpiö Kuluttajatutkimuskeskus, pääjohtaja Vappu Taipale Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus, kansliapäällikkö Markku Wallin työministeriö ja kansliapäällikkö Sirkka Hautojärvi ympäristöministeriö. (VM neuvotteleva virkamies Kirsi Äijälä 1603 4929)

Päätös myöntää maa- ja metsätalousministeriölle lupa luovuttaa omistamansa IACS-tietokoneohjelmisto vastikkeetta Viron maatalousministeriön käyttöön. (MMM neuvotteleva virkamies Risto Yrjönen 1605 2176)

Päätös Metsähallituksen hallintaan 21.3.2002 siirretystä ja nyt siirrettävästä valtion kiinteistövarallisuudesta ja sen luovutusehdoista. Valtioneuvosto 1. tarkistaa ja täydentää 21.3.2002 tekemäänsä päätöstä siten, että yksilöidyn kiinteistövarallisuuden kokonaisarvoksi vahvistetaan 53 504 845 euroa. Liiketoimintakäyttöön Metsähallitukselle tullut omaisuus kirjataan liikelaitoksen omaan pääomaan peruspääomana 44 035 192 euron arvosta. Loppuosa yksilöidystä omaisuudesta, arvoltaan 9 469 653 euroa, siirtyy Metsähallitukselle kokonaan muun oman pääoman ehdoin yhteiskunnallisena omaisuutena. 2. siirtää Metsähallitukselle yksilöidyn 1 106 023 euron arvoisen valtion omaisuuden 30.12.2002. Liiketoimintakäyttöön tuleva kiinteistövarallisuus merkitään liikelaitoksen taseeseen 549 304 euron arvosta peruspääoman korotuksena ja yhteiskunnalliseen käyttöön tuleva omaisuus, arvoltaan 556 719 euroa, kokonaan muun oman pääoman ehdoin annettuna. (MMM hallitussihteeri Vilppu Talvitie 1605 2293)

Päätös määrätä Liikenneturvan hallintoneuvoston jäseneksi vuosiksi 2003-2004 opetusneuvos Seppo Niinivaara varajäsenenään hallitussihteeri Merja Leinonen opetusministeriöstä ja hallitussihteeri Pia Jokinen varajäsenenään ylimatemaatikko Pertti Pulkkinen sosiaali- ja terveysministeriöstä. (LVM vanhempi hallitussihteeri Eija Maunu 1602 8571)

Päätös merkitä eduskunnan kirjelmä erään lakialoitteen johdosta (EK 26/2002 vp) pöytäkirjaan ja ryhtyä kirjelmään sisältyvästä lausumasta aiheutuviin toimenpiteisiin. Eduskunnan lausuma; Eduskunta edellyttää hallituksen selvittävän mahdollisuuksia vähentää rattijuopumuksia esimerkiksi alkolukkoa hyväksi käyttäen. (LVM vanhempi hallitussihteeri Eija Maunu 1602 8571)

Päätös nimittää työsuhdekeksintölautakunta toimikaudelle 1.1.2003-31.12.2004. Kokoonpano (varajäsenet suluissa): puheenjohtaja: hovioikeudenneuvos Antti Kuningas Helsingin hovioikeus; puolueettomat jäsenet: lakimies, varatuomari Heli Hietamies (varapuheenjohtaja) Patentti- ja rekisterihallitus (kansainvälisten asioiden koordinaattori, varatuomari Marjo Aalto-Setälä Patentti- ja rekisterihallitus), yli-insinööri, diplomi-insinööri Toivo Jalonen Patentti- ja rekisterihallitus (yli-insinööri, diplomi-insinööri Erkki Tiala Patentti- ja rekisterihallitus); työnantajia edustavat jäsenet: lainopillinen asiamies, varatuomari Pekka Salomaa Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliitto ry (osastopäällikkö, varatuomari Antti Maijala Teollisuuden ja Työantajain Keskusliitto ry), lakimies Tiina Aitlahti Lääketeollisuus ry (lakiasiainjohtaja Olli-Pekka Myllynen Tamro Oyj), lakimies, varatuomari Pekka Hukkanen Metalliteollisuuden keskusliitto MET ry (varatuomari Markku Kortekangas Metalliteollisuuden Keskusliitto MET ry); työntekijöitä edustavat jäsenet: lakimies Timo Koskinen Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry (lakimies Arjo Suonperä Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry), asiamies Ralf Forsen, AKAVA/Tekniikan Akateemisten Liitto TEK ry (lakimies Jyrki Suihkonen Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry), varatuomari Christina Karlia-Palomäki, Suomen Keksijäin Keskusliitto KEKE ry (diplomi-insinööri Antti Järvi Suomen Keksijäin Keskusliitto KEKE ry). (KTM nuorempi hallitussihteeri Minna Tukiainen 1606 3580)

Päätös asettaa työterveyslaitoksen johtokunta toimikaudeksi 1.1.2003-31.12.2005. Kokoonpano (varajäsenet suluissa): puheenjohtaja: professori Mats Brommels Helsingin yliopiston kansanterveystieteen laitos (hallitusneuvos toimistopäällikkönä Jaana Koski sosiaali- ja terveysministeriö); varapuheenjohtaja: apulaisosastopäällikkö Marjatta Blanco Sequeiros (osastopäällikkö, ylijohtaja Kimmo Leppo) sosiaali- ja terveysministeriö; jäsenet: osastopäällikkö, ylijohtaja Mikko Hurmalainen (johtaja Leo Suomaa) sosiaali- ja terveysministeriö, johtaja Matti Salmenperä (hallitusneuvos Raila Kangasperko) työministeriö, asiantuntijalääkäri Kari Kaukinen (asiamies Tapio Kuikko) Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliitto, asiamies Päivi Rothoff (asiamies Antti Mähönen) Palvelutyönantajat ry, johtaja Kirsti Palanko-Laaka (apulaisjohtaja Ari Seger) Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry, työympäristöasiantuntija Erkki Auvinen (asiamies Riitta Työläjärvi) Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry ja johtaja Kaarina Knuuti (jaostopäällikkö Ilpo Mattila) Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry. (STM johtaja Risto Aurola 1607 4127)

Päätös asettaa työttömyysturvalautakunta toimikaudeksi 1.1.2003-31.12.2005. Kokoonpano (varajäsenet suluissa): puheenjohtaja: valtakunnansovittelija Juhani Salonius; varapuheenjohtajat: toimistopäällikkö Eeva Arko-Koski ja oik. lis., varatuomari Tarja Kröger; lakimiesjäsenet: oik. kand., varatuomari Päivi Kerminen (oik. kand. Riitta Aulanko), oik. kand., varatuomari Katriina Alaviuhkola (oik. kand., varatuomari Aino Lassila), oik. kand., varatuomari Lauri Pelkonen (oik. kand., varatuomari Arita Kaario), oik. kand., varatuomari Maritta Hirvi (oik. kand., varatuomari Jaakko Hannula), oik. kand., varatuomari Pekka Humalto (oik. kand., varatuomari Riitta-Maija Jouttinmäki), oik. kand., varatuomari Heidi Nummela (oik. kand. Heli Backman), oik. kand., varatuomari Mikko Salmenoja (oik. kand., varatuomari Eeva Vahtera), oik. kand., varatuomari Matti Ilonen (oik. kand. Eeva-Liisa Koivuneva), oik. kand., varatuomari Liisa Heinonen (oik. kand., varatuomari Tarja Brandes); lääkärijäsenet: kir. tri Mikael Hedenborg (työterveyshuollon erikoislääkäri Tanja Vuorela), ylilääkäri Heikki Takkunen (työterveyshuollon erikoislääkäri Tarja Kyllönen), lääk. lis. Teemu Partanen (työterveyshuollon erikoislääkäri, lääk. tri, ylilääkäri Markku Huvinen); työnantajia edustavat jäsenet: varatuomari Hannu Rautiainen (varatuomari Mikko Nyyssölä), oik. kand. Tapio Kuikko (oik. kand. Johan Åström), varatuomari Riitta Wärn (oik. kand. Mikko Räsänen); työntekijä- ja toimihenkilöjärjestöjä edustavat jäsenet: pääekonomisti Matti Koivisto (lakimies Markku Salomaa), lakimies Janne Metsämäki (sosiaalipoliittinen sihteeri Kaija Kallinen), lakimies Jarmo Pätäri (sosiaalipoliittinen sihteeri Mirja Janérus). (STM hallitussihteeri Marjaana Maisonlahti 1607 3174)

NIMITYSASIAT

Valtioneuvosto päätti 30.12.2002 seuraavat nimitysasiat:

Varatuomari Juhani Parkkari kauppa- ja teollisuusministeriön vanhemman hallitussihteerin määräaikaiseen virkasuhteeseen 25.1.2003-31.8.2003, kuitenkin enintään siksi ajaksi, jonka Minna Hyttinen on virkavapaana omasta virastaan. (KTM neuvotteleva virkamies Tuula Pyykönen 1606 3554)

RAHA-ASIAT

Valtioneuvoston raha-asiainvaliokunta puolsi istunnossaan 30.12.2002 seuraavia asioita:

Maa- ja metsätalousministeriön asetus maatilatalouden rakennetuen ja vastaavan yritystoimintaan myönnettävän tuen kohdentamisesta vuonna 2002 annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen muuttamisesta. Asetuksella jatketaan maatilatalouden rakennetuen ja vastaavan yritystoimintaan myönnettävän tuen kohdentamisesta vuonna 2002 annetun asetuksen (31/2002) soveltamisaikaa toistaiseksi. Samalla asetusta eräiltä osin muutetaan. Asetuksella mahdollistetaan tuen myöntäminen maataloustuotteita jalostavien ja markkinoivien yritysten investointeihin Leader+ -ohjelman mukaisesti. Tuen saajan omalle konetyölle annetaan hinnat. Lisäksi määritellään muidenkin rakentamiseen käytettyjen ainesten ja tarvikkeiden kuin oman puutavaran laskennallisen kustannuksen määräytyminen. Asetus tulee voimaan 1.1.2003. (MMM ylitarkastaja Hannu Porkola 1605 4247)

Maa- ja metsätalousministeriön asetus maaseudun kehittämishankkeisiin myönnettävän tuen kohdentamisesta. Asetuksella säädetään valtioneuvoston asetusta yksityiskohtaisemmin vuodesta 2003 eteenpäin noudatettavista periaatteista tuettaessa kehittämishankkeita maaseutuelinkeinojen rahoituslain (329/2000) nojalla. Pääosin tuensaajina tulevat kysymykseen yksityis- ja julkisoikeudelliset yhteisöt, joiden toimivaltaan hanke kuuluu ja joilla on asiantuntemus ja taloudelliset edellytykset hankkeen toteuttamiseen. Hankkeilla tuetaan maa- ja metsätalouden, muun yritystoiminnan sekä kylien ja muiden paikallisyhteisöjen kehittämistä. Yleisluontoisten hankkeiden lisäksi rahoitetaan yritysryhmien kehittämishankkeita. Tuen piiriin kuuluvat myös ohjelmiin osallistuvien toimintaryhmien toiminnan tukeminen sekä tekninen apu, jota viranomaiset käyttävät. Tukikelpoisia kustannuksia rajataan osin kustannuslajikohtaisesti ja osin määrällisesti. Tukimuoto on avustus. Tuen prosentuaaliset enimmäismäärät ovat valtioneuvoston asetuksen (609/2000) mukaiset. Alle 500 euron avustuksia ei myönnetä. Asetus tulee voimaan 2.1.2003. (MMM ylitarkastaja Marja Kokkonen 1605 2502)

Vuosaaren sataman liikenneyhteyksien toteuttaminen. Valtio ja Helsingin kaupunki ovat 31.1.2002 sopineet, että Vuosaaren sataman liikenneyhteyksien rakentamiskustannukset jaetaan puoliksi. Eduskunta on valtion talousarvion hyväksymisen yhteydessä myöntänyt valtuuden valtion osuuden rahoittamiseen. Valtio ja Helsingin kaupunki ovat neuvotelleet sopimuksen Vuosaaren sataman liikenneyhteyksien toteuttamisesta. Liikenne- ja viestintäministeriön ja Helsingin kaupungin on tarkoitus allekirjoittaa sopimus vuoden 2002 aikana. Keski-Pasilan tulevaa maankäyttöä koskeva aiesopimus on tarkoitus allekirjoittaa samassa yhteydessä kuin sopimus Vuosaaren sataman liikenneyhteyksien toteuttamisesta. (LVM rakennusneuvos Juhani Tervala 1602 8482)

Liikenne- ja viestintäministeriön esitys ratamaksuiksi vuodeksi 2003. Uudessa ratamaksujärjestelmässä esitetään seuraavia rautatieliikenteen maksuja ja yksikköhintoja: perusmaksu: tavaraliikenne 0,1227 senttiä/btkm ja henkilöliikenne 0,1189 senttiä/btkm; haittamaksu: tavaraliikenne: sähkövetoinen liikenne 0,0182 senttiä/btkm, dieselvetoinen liikenne 0,0584 senttiä/btkm ja henkilöliikenne 0,00976; lisämaksu: tavaraliikenteeltä 19 senttiä per kuljetettu tonni. (LVM rakennusneuvos Juhani Tervala 1602 8482)

Sitoumus Fide Oy:n ja luotto- ja rahoituslaitosten välillä tehtäville julkisesti tuettuja vienti- ja alusluottoja koskeville korontasaussopimuksille. Kauppa- ja teollisuusministeriö voi antaa Fide Oy:lle sitoumuksen korontasaussopimusten tekemiseen luotto- ja rahoituslaitosten kanssa liittyen vuosien 2003-2005 aikana solmittaviin julkisesti tuettuihin vienti- ja alusluottoihin. Lain mukaan voidaan OECD-ehtoisia vienti- ja alusluottoja koskevia korontasaussopimuksia ja -tarjouksia tehdä vuosina 1997-2005 yhteismäärältään enintään 5 miljardin euron pääoma-arvosta. (KTM teollisuusneuvos Eeva-Liisa Virkkunen 1606 2672)

HALLITUKSEN NEUVOTTELUT

EU-MINISTERIVALIOKUNTA 20.12.2002

Suomen EU-politiikan tavoitteet Kreikan ja Italian puheenjohtajakausilla

Hallituksen EU-ministerivaliokunta käsitteli 20.12.2002 Suomen EU-politiikan tavoitteita Kreikan ja Italian puheenjohtajakausilla. Sevillan Eurooppa-neuvoston päätöksen mukaisesti puheenjohtajuutta hoitavat jäsenvaltiot antavat ensimmäistä kertaa yhteisen toimintaohjelman koko vuodelle.

Kreikan ja Italian toimintaohjelman pääaiheet ovat EU:n laajentuminen ja tulevaisuustyö, Lissabonin strategia, oikeus- ja sisäasiat sekä ulkosuhteet. Suomi pitää vuoden 2003 toimintaohjelman tavoitteita hyvinä.

Liittymissopimus uusien jäsenmaiden kanssa allekirjoitetaan 16.4.2003. Uudet jäsenmaat osallistuvat EUkokouksiin liittymissopimuksen allekirjoittamisesta lähtien. Suomen omana tavoitteena on liittymissopimuksen kansallinen ratifiointi vuoden 2003 aikana. Työskentelyyn 25 jäsenen unionissa on valmistauduttava omaksumalla entistä tehokkaampia työskentelytapoja. Neuvoston toiminnan kehittämisestä on tehty yksityiskohtaisia linjauksia Helsingin ja Sevillan Eurooppa-neuvostoissa. Nämä päätökset on toimeenpantava täysimääräisesti. Laajentuminen edellyttää myös uusia päätöksiä mm. unionin työkielistä. Suomi on valmis merkittäviin uudistuksiin.

EU:n tulevaisuutta käsittelevän konventin päättymisen jälkeen on varattava riittävä valmisteluaika ennen uuden hallitusten välisen konferenssin (HVK) aloittamista. Suomi korostaa, että valmisteluaika on välttämätön, jotta EU:n uudesta perustamissopimuksesta voidaan käydä kansalaiskeskustelua ja sekä hallitus että eduskunta pystyvät ottamaan perusteellisesti kantaa uudessa HVK:ssa esille tuleviin aiheisiin.

Lissabonin kilpailukykystrategiaa käsittelevä ns. kevään Eurooppa-neuvosto pidetään 21.-22.3.2003 Brysselissä. Kilpailukykystrategian edellyttämien rakenneuudistusten toteuttaminen on Suomen keskeinen tavoite. EU on jäljessä aiemmin tehtyjen sitoumusten toimeenpanossa, ja tämä kuilu pitää kuroa päättäväisesti umpeen. Yhteisölainsäädäntöä valmisteltaessa on huomioitava vaikutukset kilpailukyvylle. Suomi haluaa edistää erityisesti tietoyhteiskuntaan, yhteisiin rahoitusmarkkinoihin, bioteknologiasektoriin sekä tutkimukseen ja innovaatioihin liittyviä hankkeita. Kevään Eurooppa-neuvostossa on tehtävä päätöksiä telekommunikaatiosektorin vahvistamiseksi.

Johannesburgin kestävän kehityksen huippukokouksessa elo-syyskuussa 2002 sovitut kansainväliset kestävän kehityksen sitoumukset pitää toimeenpanna.

Suomi korostaa, että Tampereen Eurooppa-neuvoston sitoumuksista on pidettävä kiinni oikeus- ja sisäasioissa.

Vuoden 2003 aikana Suomen pitää aloittaa valmistautuminen omaan puheenjohtajakauteensa vuoden 2006 jälkipuoliskolla. Sevillan Eurooppa-neuvoston päätöksen mukaisesti joulukuussa 2003 hyväksytään ensimmäinen Eurooppa-neuvoston kolmivuotinen strateginen ohjelma, joka kattaa vuodet 2004-2006, jona aikana puheenjohtajuudesta vastaavat Irlanti, Alankomaat, Luxemburg, Britannia, Itävalta ja Suomi.

Lisätietoja antavat EU-asioiden valtiosihteeri Alec Aalto (09) 1602 2180 ja neuvotteleva virkamies Markku Keinänen (09) 1602 2184 valtioneuvoston EU-sihteeristöstä.

ULKO- JA TURVALLISUUSPOLIITTINEN VALIOKUNTA 20.12.2002

Yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisen strategia

Tasavallan presidentin ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisen valiokunnan kokouksessa todettiin 20.12.2002, että esitys yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisen strategiaksi valmistellaan kevään 2003 kuluessa. Sen jälkeen sitä voidaan käyttää vuonna 2004 annettavan valtioneuvoston seuraavan turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon valmistelussa.

Strategian laatiminen sisältyy valtioneuvoston vuoden 2001 turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa selonteossa määräämiin tehtäviin. Selonteossa Turvallisuus- ja puolustusasiain komitealle annettiin tehtäväksi kansallisen varautumisen strategian laadinta. Työssä tulee toimeksiannon mukaisesti määrittää yhteiskunnan elintärkeät toiminnot sekä laatia toimintasuunnitelmat ja kehittämisohjelmat. Työn kuluessa on osoittautunut, että varautuminen on käsitteenä liian suppea kuvaamaan työn sisältöä.

Yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisen päämääränä on ylläpitää valtiollinen itsenäisyytemme sekä kansalaistemme elinmahdollisuudet ja turvallisuus. Strategia määrittää yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamiseksi tarvittavat menettelytavat kaikissa turvallisuustilanteissa ja niissä esiintyvissä uhkamalleissa.

Yhteiskunnan elintärkeillä toiminnoilla tarkoitetaan valtion johtamista, ulkoista toimintakykyä, valtakunnan sotilaallista puolustusta, sisäistä turvallisuutta, talouden ja yhteiskunnan toimivuutta, väestön toimeentuloa ja toimintakykyä sekä henkistä kriisinkestokykyä.

Turvallisuustilanteita ovat normaaliolot, häiriötilanteet ja poikkeusolot. Niissä esiintyviä uhkamalleja ovat mm. tietojärjestelmiin, kansainväliseen rikollisuuteen ja terrorismiin, ympäristöömme sekä maamme valtiolliseen itsenäisyyteen liittyvät uhkat.

Lisätietoja antaa valtiosihteeri Rauno Saari (09) 1602 2006 valtioneuvoston kansliasta.

EU:n tulevaisuuskonventti; yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan kehittäminen

Tasavallan presidentin ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisen valiokunnan kokouksessa käsiteltiin 20.12.2002 EU:n tulevaisuuskonventin puitteissa esillä olevia kysymyksiä unionin yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan kehittämiseksi.

Tulevaisuuskonventin puolustustyöryhmä on juuri saanut loppuraporttinsa valmiiksi. Raportissa esitetään unionin nykyisten kriisinhallintatehtävien määritelmän tarkentamista. Lisäksi raportissa tarkastellaan sitä, miten EU:n kriisinhallinnan päätöksentekoon ja toteuttamiseen liittyvää joustavuutta voitaisiin lisätä ja tehokkuutta parantaa. Terrorismiin ja muihin uusiin uhkiin vastattaessa työryhmä ehdottaa solidaarisuutta koskevan uuden maininnan ottamista tulevaisuudessa unionisopimukseen. Osa työryhmän jäsenistä on nostanut esiin kysymyksen yhteisen puolustuksen velvoitteen ottamisesta unionin piiriin. Esillä on myös puolustusmateriaaliyhteistyön kehittäminen. Raporttiin on kirjattu työryhmän suosituksia ja yksittäisiä ehdotuksia muistakin EU:n turvallisuus- ja puolustuspolitiikan kehittämiseen liittyvistä kysymyksistä.

Suomi pitää tärkeänä, että unionin käynnissä oleva kriisinhallintatehtäviä koskeva hanke EU:n yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan puitteissa saatetaan valmiiksi. Siihen on entistä paremmat mahdollisuudet nyt, kun EU:n ja Naton välisestä yhteistyöstä on sovittu virallisella tasolla.

Suomi katsoo, että nykyisten ns. Petersbergin tehtävien (humanitaariset ja pelastustehtävät, rauhanturvaaminen sekä taistelujoukkojen käyttö kriisinhallinnassa, mukaan luettuna rauhanpalauttaminen) määritelmää voitaisiin tarkentaa niin, että mukaan otettaisiin myös vakautta, konfliktien ehkäisyä sekä aseriisuntaa koskevat tehtävät sekä puolustussektorin tuki kolmansille maille. Lisäksi siviilikriisinhallinta tulisi tulevaisuudessa ottaa mukaan unionisopimukseen.

EU:n kriisinhallintaa tulee kehittää ja toteuttaa unionissa lähtökohtaisesti kaikkien jäsenmaiden kesken. Kriisinhallinta on luonteeltaan toimintaa, joka vaatii laajan tuen ja useimmiten myös mahdollisimman laajapohjaisen osallistujajoukon. Operaatioihin osallistumisen tulee kuitenkin tapahtua vapaaehtoisuuden pohjalta, kuten unionissa on jo ennestään sovittukin.

Suomi kannattaa uusien turvallisuusuhkien ja terrorismin torjunnan sisällyttämistä unionisopimukseen. Konventin keskusteluissa on noussut esille ajatus syvennetyn solidaarisuuden lausekkeesta jäsenmaiden kesken. Tällaisen lausekkeen tulisi ilmaista jäsenmaiden tahto käyttää kaikkia unionin instrumentteja väestön ja demokraattisten yhteiskuntien suojelemiseksi sekä jäsenmaiden avustamiseksi terrori-iskujen jälkiseuraamusten hoidossa. Suomi pitää mahdollisena tarvittaessa myös sotilaallisten voimavarojen käyttämistä tässä yhteydessä, mikä ei kuitenkaan merkitsisi keskinäisen sotilaallisen avunantovelvoitteen syntymistä.

Yhteisen puolustuksen osalta Suomi pitää nykyisessä unionisopimuksessa olevaa mainintaa tästä mahdollisuudesta riittävänä. Suomi tukee EU:n puolustusmateriaalipolitiikan kehittämistä sekä puolustusmateriaaliviraston ja pidemmällä tähtäyksellä puolustustarvikkeiden yhteismarkkinoiden luomista.

Lisätietoja antavat poliittisen osaston päällikkö Markus Lyra (09) 1605 5032 ja turvallisuusyksikön päällikkö Elina Kalkku (09) 1605 5480 ulkoasiainministeriöstä.

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.