Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

Valtioneuvoston viikko 51/2002

TASAVALLAN PRESIDENTTI

HALLITUKSEN ESITYKSET

Tasavallan presidentti antoi 20.12.2002 eduskunnalle seuraavat hallituksen esitykset:

Esitys (HE 262/2002 vp) Intian tasavallan kanssa tehdyn sijoitusten edistämistä ja suojaamista koskevan sopimuksen hyväksymisestä ja laiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta. Suomen tasavallan ja Intian tasavallan välinen sijoitusten edistämistä ja suojaamista koskeva sopimus allekirjoitettiin New Delhissä 7.11.2002. Sopimuksen tarkoituksena on edistää ja tiivistää taloudellista yhteistyötä Intian tasavallan kanssa ja selkiinnyttää erityisesti sijoituksia koskevia oikeudellisia perusteita maiden välillä. Sopimuksen avulla halutaan varmistaa suotuisat edellytykset toisen sopimuspuolen kansalaisten ja yritysten sijoituksille toisessa sopimusmaassa sekä tunnustetaan tarve suojella niitä. (UM lähetystöneuvos Tapani Lehtinen 1605 5546)

Esitys (HE 263/2002 vp) Iranin islamilaisen tasavallan kanssa tehdyn sijoitusten edistämistä ja suojaamista koskevan sopimuksen hyväksymisestä ja laiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta. Suomen tasavallan ja Iranin islamilaisen tasavallan välinen sijoitusten edistämistä ja suojaamista koskeva sopimus allekirjoitettiin Teheranissa 4.11.2002. Sopimuksen tarkoituksena on edistää ja tiivistää taloudellista yhteistyötä Iranin islamilaisen tasavallan kanssa ja selkiinnyttää erityisesti sijoituksia koskevia oikeudellisia perusteita maiden välillä. Sopimuksen avulla halutaan varmistaa suotuisat edellytykset toisen sopimuspuolen kansalaisten ja yritysten sijoituksille toisessa sopimusmaassa sekä tunnustetaan tarve suojella niitä. (UM lähetystöneuvos Tapani Lehtinen 1605 5546)

Esitys (HE 264/2002 vp) laiksi vakuutusoikeuden laamannien nimittämisestä virkoja ensimmäistä kertaa täytettäessä. Lailla säädetään siitä menettelystä, jota noudatetaan täytettäessä ensimmäisen kerran vakuutusoikeuden laamannin virkoja. Nimitysmenettely poikkeaa normaalista viranhaun ja kelpoisuusvaatimusten osalta. (OM hallitusneuvos Raija Merikalla 1606 7603)

Esitys (HE 265/2002 vp) ulkomaalaislaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. Uudella ulkomaalaislailla toteutetaan ja edistetään hyvää hallintoa ja oikeusturvaa ulkomaalaisasioissa. Lisäksi edistetään hallittua maahanmuuttoa ja kansainvälisen suojelun antamista ihmisoikeuksia ja perusoikeuksia kunnioittaen. Ulkomaalaisen oikeuksista ja velvollisuuksista säädetään laissa entistä tarkemmin. Laissa on yksityiskohtaiset säännökset jatkoluvan ja pysyvän oleskeluluvan myöntämisestä. Lakiin otetaan myös kiintiöpakolaisia koskevia säännöksiä. Oleskelulupien myöntäminen kaikille ulkomailla oleville ulkomaalaisille siirretään Suomen ulkomaan edustustoilta Ulkomaalaisvirastolle. Suomen kansalaisen perheenjäsen voi uuden lain mukaan tulla Suomeen hakemaan oleskelulupaa perhesiteen perusteella. Eräitä ulkomaalaishallinnon lupamenettelyjä muutetaan siten, että muutokset edistävät sujuvuutta ja nopeuttavat käsittelyaikoja. Suomeen työn vuoksi tulevalta ulkomaalaiselta edellytetään työ- ja oleskeluluvan sijasta vain yhtä lupaa, työntekijän oleskelulupaa. Työnteko olisi rajoitetusti mahdollista myös muulla oleskeluluvalla tai ilman oleskelulupaa. Vuonna 2000 voimaan tulleet ulkomaalaislain säännökset turvapaikkamenettelyistä säilytetään sisällöltään pääosin ennallaan. Laki sisältää oman lukunsa Euroopan unionin kansalaisen oleskelusta. Unionin kansalaisiin rinnastetaan Islannin, Liechtensteinin, Norjan ja Sveitsin kansalaiset. Ulkomaalaisen oikeusturvaa parannetaan laajentamalla muutoksenhakumahdollisuus koskemaan lähes kaikkia oleskelulupapäätöksiä. Lailla pyritään myös vastaamaan Euroopan unionin sääntelystä ja eräistä kansainvälisistä sopimuksista johtuviin muutostarpeisiin. Lisäksi tehdään uudesta ulkomaalaislaista johtuvat muutokset rikoslakiin ja lakiin työsuojelun valvonnasta ja muutoksenhausta työsuojeluasioissa. Lait on tarkoitettu voimaan 1.1.2004. Valtioneuvoston lausuma; Valtioneuvosto pyytää vähemmistövaltuutettua mahdollisuuksiensa mukaan vuoden 2003 aikana selvittämään ulkomaalaislain mukaisten neljän nopeutetun menettelyn käytännön soveltamista, muun muassa turvapaikanhakijoiden oikeusturvan kannalta. Valtioneuvosto pyrkii varaamaan tähän tarvittavat resurssit. (SM lainsäädäntöneuvos Jorma Kantola 1604 3985)

Esitys (HE 266/2002 vp) laiksi arvonlisäverolain ja kirjanpitolain 2 luvun 9 §:n muuttamisesta. Arvonlisäverolakiin tehdään laskutusta koskevan Euroopan yhteisön direktiivin edellyttämät muutokset. Muutokset koskevat laskun antovelvollisuutta, laskun käsitettä, laskulta vaadittavaa tietosisältöä, sähköistä laskutusta sekä laskujen säilyttämistä. Direktiivi muun muassa yhdenmukaistaa laskuilta arvonlisäverotuksessa vaadittavan tietosisällön. Arvonlisäverolakiin sisällytetään direktiivin mukaiset laskujen tietosisältövaatimukset. Lasku voi muodostua erillisistä asiakirjoista. Lakiin lisätään nimenomaiset säännökset niistä edellytyksistä, joiden mukaan ostaja voi laatia laskun myyjän puolesta. Sähköiselle laskutukselle ei aseteta erityisiä edellytyksiä. Arvonlisäverolakiin otetaan säännökset tositteiden säilyttämisvelvollisuudesta, -paikasta ja -ajasta. Laskut voidaan tallentaa sähköisesti missä jäsenvaltiossa tahansa, jos tallennus on suoritettu siten, että se takaa täydellisen tosiaikaisen tietokoneyhteyden kyseisiin tietoihin. Yhdenmukaisuuden vuoksi kirjanpitolakia muutetaan vastaavasti. Arvonlisäverolain ostovähennyksen käyttämistä koskevia säännöksiä muutetaan vastaamaan kuudennen arvonlisäverodirektiivin säännöksiä. Ostovähennyksen edellytyksenä on lain vaatimukset täyttävän laskun hallussapito. Verovirasto voi kuitenkin hyväksyä vähennyksen myös muulloin. Muihinkin arvonlisäverolainsäädännön vähennysoikeuden toteennäyttämistä sekä kirjanpitovelvollisuutta koskeviin säännöksiin tehdään joitakin täydennyksiä. Arvonlisäverolakiin tehdään lisäksi eräitä teknisluonteisia tarkistuksia. Lait on tarkoitettu voimaan 1.1.2004. Arvonlisäverolain 13 a §:n 2 momentti ja 45 § on kuitenkin tarkoitettu voimaan mahdollisimman pian sen jälkeen, kun lait on hyväksytty ja vahvistettu. (VM lainsäädäntöneuvos Suvi Anttila 1603 3171)

Esitys (HE 267/2002 vp) laiksi kuntien yleisestä kalleusluokituksesta annetun lain 6 §:n muuttamisesta. Kuntien yleisestä kalleusluokituksesta annetun lain voimassaolo päättyy vuoden 2003 lopussa. Kuntien kalleusluokitus vuosiksi 2004-2007 vahvistetaan samaksi kuin nykyinen luokitus. (VM finanssineuvos Immo Pohjola 1603 3196)

Esitys (HE 268/2002 vp) laiksi tapaturmavakuutuslain 15 §:n muuttamisesta. Tapaturmavakuutuslakia muutetaan siten, että tapaturma- ja ammattitautipotilaalle voidaan pääsäännöstä poiketen korvata julkisen terveydenhuollon potilasmaksuosuuden ylittävät hoitokustannukset, kun hänen nopea hoitoon pääsynsä yksityiselle sektorille lyhentää olennaisesti työkyvyttömyyden kestoa tai tällaiseen hoitoon on muu erityinen syy. Muutoksella mahdollistetaan yksityisellä sektorilla annetun hoidon kustannusten korvaaminen todellisten kustannusten mukaan. (STM hallitussihteeri Jaakko Hannula 1607 3883)

Esitys (HE 269/2002 vp) laiksi yhdenvertaisuuden turvaamisesta sekä eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta. Lailla yhdenvertaisuuden turvaamisesta on tarkoitus edistää ja turvata yhdenvertaisuuden toteutumista sekä kieltää ikään, alkuperään, kieleen, uskontoon, vakaumukseen, mielipiteeseen, terveydentilaan, vammaisuuteen, sukupuoliseen suuntautumiseen ja muuhun henkilöön liittyvään syyhyn perustuva syrjintä. Lailla ja siihen liittyvillä eräiden muiden lakien muutoksilla pannaan toimeen neuvoston direktiivi 2000/43/EY rodusta tai etnisestä alkuperästä riippumattoman yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta sekä neuvoston direktiivi 2000/78/EY yhdenvertaista kohtelua työssä ja ammatissa koskevista yleisistä puitteista. Laissa säädetään syrjinnän käsitteestä, menettelystä, jota ei ole pidettävä syrjintänä, vastatoimen kiellosta, kielletyn syrjinnän seurauksista sekä todistustaakasta syrjintäasioita käsiteltäessä tuomioistuimessa tai asianomaisessa viranomaisessa. Lain soveltamisalan piiriin kuuluva työn, irtaimen tai kiinteän omaisuuden, palvelujen, koulutuksen tai etuisuuksien tarjoaja, joka rikkoo etniseen alkuperään, uskontoon, vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään tai sukupuoliseen suuntautumiseen perustuvaa syrjinnän tai vastatoimen kieltoa, voidaan määrätä maksamaan loukatulle kärsimyksestä hyvitystä, jonka enimmäismäärä on 15 000 euroa. Lain valvonta jakautuu kahden viranomaisen kesken. Työ- ja palvelussuhteissa valvonta kuuluu työsuojeluviranomaiselle. Etniseen alkuperään perustuvan syrjinnän kiellon valvonta kuuluu vähemmistövaltuutetulle ja syrjintälautakunnalle. Näistä viranomaisista ja niiden toimivallasta säädetään vähemmistövaltuutetusta ja syrjintälautakunnasta annetussa laissa. (TM lainsäädäntöneuvos Tarja Kröger 1604 8932)

EDUSKUNNAN VASTAUKSET

Tasavallan presidentti vahvisti 20.12.2002 seuraavat lait:

Laki rikoslain 23 luvun muuttamisesta ja laki tieliikennelain 76 §:n muuttamisesta (HE 90/2002 vp). Henkilö, joka kuljettaa moottoriajoneuvoa tai raitiovaunua käytettyään huumausainetta niin, että hänen veressään on ajon aikana tai sen jälkeen huumausaineen vaikuttavaa ainetta tai sen aineenvaihduntatuotetta, tuomitaan rattijuopumuksesta. Lisäksi lakeihin tehdään muitakin muutoksia ja tarkistuksia. Lait tulevat voimaan 1.2.2003. (OM lainsäädäntöneuvos Lena Andersson 1606 7709)

Laki ilmailulain 66 §:n muuttamisesta (HE 189/2002 vp). Ilmailussa aiheutuneen vahingon korvaamista koskevaa ilmailulain sääntelyä muutetaan. Ilma-aluksen leasing-rahoittaja tai muu omistukseen perustuvan vakuusoikeuden haltija sekä ilma-aluksen vuokralleantaja vastaavat kolmannelle aiheutuneesta vahingosta vain, jos niiden näytetään aiheuttaneen vahingon tahallisesti tai huolimattomuudesta. Lentoyhtiön tai muun ilma-aluksen käyttäjän vastuu on huolimattomuudesta riippumatonta, kuten nykyisinkin. Laki tulee voiman 1.1.2003. (OM lainsäädäntöneuvos Antti Leinonen 1606 7713)

Laki työnantajan sosiaaliturvamaksusta vapauttamisesta eräissä kunnissa vuosina 2003-2005 (HE 120/2002 vp). Määräaikainen laki työnantajan sosiaaliturvamaksusta vapauttamisesta eräissä kunnissa vuosina 2003-2005 säädetään. Työnantajan sosiaaliturvamaksu poistetaan kolmevuotisena kokeiluna Enontekiön, Inarin, Kemijärven, Kittilän, Kolarin, Muonion, Pelkosenniemen, Pellon, Posion, Sallan, Savukosken, Sodankylän, Utsjoen ja Ylitornion kunnissa sekä ns. A-saaristokunnissa eli Hailuodon, Houtskarin, Iniön, Korppoon, Nauvon ja Velkuan kunnissa. Kokeilun piiriin kuuluvat tietyin rajauksin yritykset ja valtion liikelaitokset sekä kotitaloustyönantajat. Laki tulee voimaan 1.1.2003. Laki on voimassa vuoden 2005 loppuun siten, että viimeisen kerran vapautuksen sosiaaliturvamaksusta saa tammikuussa 2006 joulukuussa 2005 maksettavien palkkojen perusteella. (SM lainsäädäntöneuvos Minna-Liisa Rinne 1604 4500)

Vuoden 2003 veroasteikkolaki (HE 121/2002 vp ja HE 254/2002 vp). Laki sisältää vuodelta 2003 sovellettavan progressiivisen tuloveroasteikon ja progressiivisen varallisuusveroasteikon. Laki tulee voimaan 1.1.2003. (VM hallitusneuvos Kirsi Seppälä 1603 3122)

Laki tuloverolain 127 a ja 127 b §:n muuttamisesta (HE 256/2002 vp). Kotitalouksissa tehtävän hoiva- ja korjaustyön perusteella myönnettävän kotitalousvähennyksen enimmäismäärää korotetaan 900 eurosta 1150 euroon vuodessa. Laki tulee voimaan 1.1.2003. (VM hallitusneuvos Kirsi Seppälä 1603 3122)

Laki verontilityslain 12 §:n muuttamisesta ja laki tuloverolain 124 §:n muuttamisesta (HE 123/2002 vp). Lait sisältävät verovuonna 2003 sovellettavat yhteisöveron jako-osuudet. Valtion jako-osuus on 78,55 prosenttia, kuntien osuus 19,75 prosenttia ja seurakuntien osuus 1,70 prosenttia yhteisöveron tuotosta. Tuloverolakiin ja verontilityslakiin tehdään yhteisöveron jako-osuusmuutoksia vastaavat muutokset. Lait tulevat voimaan 1.1.2003. Eduskunnan lausuma; Eduskunta edellyttää, että hallitus selvittää lainmuutoksen vaikutuksia yksittäisten kuntien taloudellisiin mahdollisuuksiin hoitaa kunnille laeissa asetettuja sosiaalisia ja sivistyksellisiä velvoitteita. Selvityksessä tulee arvioida myös kunnallisen itsehallinnon toteutumista ja kunnalla olevien oikeudellisten keinojen riittävyyttä tilanteissa, joissa kunta katsoo, että siltä puuttuvat perusoikeusuudistuksessa tarkoitetut tosiasialliset edellytykset hoitaa tällaisia tehtäviä. (VM hallitusneuvos Kirsi Seppälä 1603 3122)

Laki verotusmenettelystä annetun lain muuttamisesta ja laki verotustietojen julkisuudesta ja salassapidosta annetun lain muuttamisesta (HE 237/2002 vp). Puolisoita koskevia tuloverolain säännöksiä sovellettaessa verotuksen toimittava verovirasto määräytyy ensisijaisesti puolison iän mukaan. Ilmoittamismenettelyä koskevia säännöksiä muutetaan siten, että arvopaperikeskus velvoitetaan toimittamaan verohallinnolliset tarpeelliset tiedot arvo-osuusjärjestelmään kuuluvista arvo-osuuksista ja niiden omistajista. Verohallitus oikeutetaan antamaan veronalaisista etuuksista toimitettavaa ennakonpidätystä varten tarpeelliset tiedot etuuksia maksaville tahoille, eli Kansaneläkelaitokselle, työttömyyskassoille ja vakuutuslaitoksille. Julkisia tilinpäätöstietoja koskevan tietopalvelun alkamisajankohtaa siirretään vuonna 2006 päättyviltä tilikausilta annettaviin tietoihin. Lisäksi verohallinnolle säädetään oikeus antaa tietoja myös valtion talousarvion laadintaa varten. Lait tulevat voimaan 1.1.2003. (VM hallitusneuvos Kirsi Seppälä 1603 3122)

Laki valtion liikelaitoksista (HE 161/2002 vp). Valtion liikelaitoksia koskevassa laissa säädetään liikelaitoksen ohjauksesta, ministeriön ja liikelaitoksen välisestä toimivallasta, liikelaitoksen lakisääteisistä toimielimistä, joita ovat hallitus ja toimitusjohtaja, hallituksen ja toimitusjohtajan tehtävistä ja vastuusta, tilintarkastajista, heidän tehtävistään ja vastuustaan sekä liikelaitoskonsernin laajuudesta. Laki sisältää säännökset valtiolle suoritettavasta takausmaksusta, mikä peritään liikelaitoksen rahoitusmarkkinoilta ottamista lainoista ja sen tytäryhtiölle myöntämistä takauksista. Liikelaitoksilta peritään palvelumaksu valtion viranomaisten tuottamista, keskitetysti hoidetuista palveluista. Lakiin ei sisällytetä valtion vahinkoturvajärjestelmää koskevia säännöksiä. Liikelaitokset voivat hankkia omaisuus- ja vastuuvakuutukset vakuutuslaitoksilta. Laki tulee voimaan 1.2.2003. Aikaisempaa lakia sovelletaan sen mukaisina liikelaitoksina perustettuihin liikelaitoksiin 31 päivään joulukuuta 2003, paitsi Ilmailulaitokseen 31 päivään joulukuuta 2004. (VM hallitusneuvos Miliza Vasiljeff 1603 3220)

Laki arpajaisverolain 2 ja 4 §:n muuttamisesta (HE 127/2002 vp). Yksinoikeudella toimivien rahapeliyhteisöjen arpajaisveron laskentaperustetta yhtenäistetään. Arpajaisvero muista kuin totopeleistä lasketaan pelipanosten määrän ja pelaajille jaettujen voittojen erotuksesta. Laskentaperuste vastaa raha-automaatteihin ja kasinopeleihin nykyisin sovellettavaa laskentaperustetta. Verokanta on 9,5 prosenttia, mikä vastaa Oy Veikkaus Ab:n nykyistä arpajaisverotuksen tasoa. Raha-automaattien ja kasinopelien pitämisestä suoritettavan arpajaisveron verokanta nousee nykyisestä 7 prosentista 8,25 prosenttiin. Totopeleistä on nykyiseen tapaan suoritettava veroa 5 prosenttia pelipanosten määrästä. Laki tulee voimaan 1.1.2003. Eduskunnan lausuma; Eduskunta edellyttää kilpailuneutraaliteettiin viitaten, että totopelien tuotto määritellään samoilla perusteilla kuin muiden rahapelien tuotto. Samalla eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy pikaisesti asian vaatimiin toimenpiteisiin. (VM lainsäädäntöneuvos Tarja Jääskeläinen 1603 3143)

Laki sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annetun lain muuttamisesta ja laki nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain muuttamisesta (HE 130/2002 vp). Lakeja muutetaan siten, että polttoaineista ja sähköstä kannettavaa valmisteveroa korotetaan noin 5,2 prosenttia. Sähköntuotannon verotukia laajennetaan koskemaan biokaasulla, kierrätyspolttoaineella ja kemiallisten prosessien reaktiolämmöllä tuotettua sähköä. Samassa yhteydessä metsähakkeella tuotetulle sähkölle esitetään korkeampaa tukea kuin muilla puu ja puuperäisillä polttoaineilla tuotetulle sähkölle. Lisäksi turpeen verotusta koskevia säännöksiä muutetaan siten, että turpeesta suoritetaan veroa vain siltä osin kuin sen käyttö ylittää 25 000 megawattituntia vuodessa. Yhdistetyn sähkön ja lämmöntuotannon verotusta koskevia säännöksiä täsmennetään paremmin käytäntöön sopiviksi. Yhdistetyn tuotannon verotuksen laskentasääntöä muutetaan siten, että sen verotus kevenee 10 prosentilla. Lait tulevat voimaan 1.1.2003. (VM neuvotteleva virkamies Leo Parkkonen 1603 3148)

Laki indeksiehdon käytöstä vuosia 2003 ja 2004 koskevissa työ- ja virkaehtosopimuksissa (HE 257/2002 vp). Työ- ja virkaehtosopimuksiin, jotka on uudistettu tulopoliittisen sopimuksen mukaisesti, saadaan ottaa mainitun sopimuksen mukainen indeksiehto. Muutoin indeksiehdon ottaminen työ- ja virkaehtosopimuksiin on edelleen kiellettyä. Laki tulee voimaan 1.1.2003. (VM neuvotteleva virkamies Petri Syrjänen 1603 3043)

Laki elinkeinotulon verottamisesta annetun lain muuttamisesta (HE 84/2002 vp). Option asettajan saama preemio on tietyin edellytyksin veronalaista tuloa vasta sinä verovuonna, jona optiosopimus suljetaan, toteutetaan tai raukeaa. Preemion määrällä oikaistaan kohde-etuuden hankintamenoa, jos optio toteutetaan hankkimalla option kohde-etuutena oleva hyödyke. Luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten kaupankäyntisalkkuun kuuluvan omaisuuden realisoitumattomat arvonnousut ja arvonalenemiset luetaan sen verovuoden tuotoksi ja kuluksi, jona arvonmuutokset on kirjattu kirjanpidossa. Laki tulee voimaan 1.1.2003. (VM vanhempi hallitussihteeri Eija Kuivisto 1603 3166)

Laki raha-arpajaisten sekä veikkaus- ja vedonlyöntipelien tuoton käyttämisestä annetun lain 2 §:n muuttamisesta (HE 139/2002 vp). Raha-arpajaisten sekä veikkaus- ja vedonlyöntipelien tuoton käyttämisestä annettua lakia muutetaan niin, että tuoton käyttämistä urheilun ja liikuntakasvatuksen, nuorisotyön, tieteen ja taiteen edistämiseen lain 1 §:ssä säädettyjen prosenttiosuuksien mukaisesti lykätään vuodella. Siten myös vuonna 2003 veikkausvoittovarojen jaosta eri käyttötarkoituksiin päätetään tarkemmin valtion talousarviossa. Laki tulee voimaan 1.1.2003. (OPM hallitusneuvos Erkki Norbäck 1607 7444)

Laki kirkkolain muuttamisesta (HE 208/2002 vp). Virantäytön edellytykseksi lisätään säännös, jonka mukaan henkilön tulee esittää virkaan ottavalle viranomaiselle nähtäväksi rikosrekisterinote lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä annetussa laissa tarkoitetuissa tilanteissa. Kappeli lisätään kirkollisten toimitilojen käsitteistöön. Kirkon keskusrahaston eläkerahaston sijoitustoiminnan valvonta annetaan Vakuutusvalvontavirastolle. Laki tulee voimaan 1.1.2003. (OPM vanhempi hallitussihteeri Tuula Lybeck 1607 7322)

Laki mallioikeuslain muuttamisesta (HE 217/2002 vp). Mallioikeuslakiin tehdään ne muutokset, joita Euroopan yhteisön neuvoston yhteisömallista antama asetus edellyttää. Patentti- ja rekisterihallituksella on oikeus ottaa vastaan yhteisömallihakemuksia ja periä niiden edelleentoimittamisesta maksu. Yhteisön mallituomioistuimena toimii Helsingin käräjäoikeus. Laki tulee voimaan 1.1.2003. (KTM vanhempi hallitussihteeri Marja-Leena Rinkineva 1606 2098)

Laki teknologian kehittämiskeskuksesta annetun lain 6 §:n kumoamisesta (HE 216/2002 vp). Teknologian kehittämiskeskuksesta annettua lakia muutetaan siten, että muutoksenhakukielto kumotaan. Näin muutoksenhaku on mahdollista kehittämiskeskuksen rahoitusasioita koskeviin päätöksiin. Laki tulee voimaan 1.1.2003. (KTM nuorempi hallitussihteeri Sari Rapinoja 1606 3202)

Laki sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta (HE 144/2002 vp ja HE 258/2002 vp). Valtion ja kuntien välistä kustannustenjakoa koskevaa säännöstä tarkistetaan siten, että valtionosuusprosentti korotetaan 27,01 prosenttiin laskennallisista kustannuksista, jolloin kuntien osuus vastaavasti laskee 72,99 prosenttiin. Laki tulee voimaan 1.1.2003. Eduskunnan lausuma; Eduskunta edellyttää, että valtionosuuksien indeksikorotukset jatkossa toteutetaan täysimääräisinä ja että sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksien korottamista käyttökustannuksiin ja kehittämishankkeisiin edelleen jatketaan valtionosuusjärjestelmän kokonaisuudistuksen yhteydessä. (STM hallitusneuvos Jouko Narikka 1607 3857)

Laki maatalousyrittäjien lomituspalvelulain 6 §:n muuttamisesta (HE 259/2002 vp). Maatalousyrittäjän oikeutta saada lomituspalveluja vuosiloman ajaksi lisätään yhdellä päivällä. Muutoksen jälkeen vuosiloman pituus on 24 päivää kalenterivuodessa. Laki tulee voimaan 1.1.2003. (STM vanhempi hallitussihteeri Riitta Kuusisto 1607 4360)

Laki terveydensuojelulain muuttamisesta (HE 220/2002 vp). Laissa tarkoitettuja valvonnan ohjaukseen liittyviä tehtäviä siirretään sosiaali- ja terveysministeriöstä sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskukseen. Lisäksi tehdään uudesta perustuslaista johtuvia pienimuotoisia muutoksia. Laki tulee voimaan 1.1.2003. (STM johtaja Risto Aurola 1607 4127)

Laki maahanmuuttajan erityistuesta, laki kansaneläkelain 30 a §:n muuttamisesta, laki eläkkeensaajien asumistukilain 1 §:n muuttamisesta, laki perhe-eläkelain 15 b §:n muuttamisesta ja laki vammaistukilain 1 §:n muuttamisesta (HE 145/2002 vp). Lailla maahanmuuttajan erityistuesta luodaan uusi taloudellinen tukimuoto, jolla turvataan toimeentulo vanhuuden tai työkyvyttömyyden ajalta sellaiselle Suomessa asuvalle maahanmuuttajalle, joka muutoin on pitkäaikaisen toimeentulotuen tarpeessa. Erityistuki on luonteeltaan sosiaalihuoltoon kuuluva tarveharkintainen sosiaaliavustus. Määrältään erityistuki on enintään täyden kansaneläkkeen suuruinen. Erityistuen toimeenpanosta huolehtii Kansaneläkelaitos. Laissa säädetään muun muassa tuen myöntämisedellytyksistä, määrästä, hakemisesta, tarkistamisesta, lakkaamisesta ja muutoksenhausta. Kansaneläkelakiin, eläkkeensaajien asumistukilakiin, perhe-eläkelakiin ja vammaistukilakiin tehdään lisäksi maahanmuuttajan erityistuesta annetusta laista johtuvat teknisluonteiset muutokset. Lait tulevat voimaan 1.10.2003. (STM neuvotteleva virkamies Pekka Viljanen 1607 4489)

Laki sotilasvammalain 6 §:n muuttamisesta (HE 150/2002 vp). Sotilasvammalakia muutetaan siten, että kuntien sosiaalihuoltolain sekä kansanterveyslain mukaan sotainvalideille järjestämiä avopalveluja voidaan korvata myös niille sotainvalideille, joiden sotilasvammalain mukainen työkyvyttömyysaste on nykyisen 30 prosentin sijasta vähintään 25 prosenttia. Muutos laajentaa korvauksensaajien piiriä ja edesauttaa sotainvalidien selviytymistä omassa kodissaan tukipalvelujen, omaishoidon tuen sekä avosairaanhoidon turvin. Laki tulee voimaan 1.1.2003. Eduskunnan lausuma; Eduskunta edellyttää, että hallitus selvittää mahdollisuudet pikaisesti alentaa sotainvalideille sosiaalihuoltolain ja kansanterveyslain mukaan järjestettävien avopalvelujen korvaamisen edellytyksenä olevaa työkyvyttömyysasteprosenttia tai poistaa sen kokonaan. (STM hallitussihteeri Anne-Marie Brisson 1607 4355)

Laki liikennevakuutuslain 7 ja 20 §:n muuttamisesta (HE 223/2002 vp). Liikennevakuutuslain myötävaikutusta koskevia säännöksiä muutetaan. Samalla laista poistetaan säännös, jonka perusteella liikennevakuutuskorvaus evätään tapauksissa, joissa ajoneuvoa on käytetty rikoksen tekemiseen. Lisäksi lain 7 § muutetaan selkeämmäksi säännösten jäsentelyä uudistamalla. Pykäliin tehdään samalla kielellisiä ja teknisluonteisia muutoksia. Laki tulee voimaan 1.2.2003. (STM ylitarkastaja Pekka Koivisto 1607 3751)

Laki sosiaalisesta luototuksesta, laki sosiaalihuoltolain muuttamisesta ja laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain 3 §:n muuttamisesta (HE 142/2002 vp). Sosiaalisen luototuksen tarkoituksena on ehkäistä taloudellista syrjäytymistä ja ylivelkaantumista sekä edistää henkilön itsenäistä suoriutumista. Sosiaalinen luototus liitetään osaksi kunnan sosiaalihuoltoa. Luototuksen järjestäminen on kunnille laissa säädetty vapaaehtoinen tehtävä. Kunnalla on mahdollisuus harkita toiminnan laajuus sekä luottopääoman määrä ja luottojen suuruus paikallisten tarpeiden mukaan. Kunta voi myöntää sosiaalisen luoton henkilölle, jolla ei ole pienituloisuutensa ja vähävaraisuutensa vuoksi muulla tavoin mahdollisuutta saada kohtuuehtoista luottoa, mutta jolla kuitenkin on kykyä suoriutua hänelle myönnetyn luoton takaisinmaksusta. Luotosta kunta voi periä kohtuullisen vuotuisen koron. Kunnan tulee järjestää taloudellista neuvontaa ja ohjausta sosiaalisen luoton hakijalle ja saajalle. Kunta vastaa sosiaalisen luototuksen pääomasta ja toimeenpanosta. Kunta voi järjestää sosiaalisen luototuksen toteuttamisen yksin tai yhteistyössä muiden kuntien kanssa. Lait tulevat voimaan 1.1.2003. (STM projektipäällikkö Pirjo Sarvimäki 1607 4147)

Tasavallan presidentti päätti Suomen liittymisestä tullimenettelyjen yksinkertaistamisesta ja yhdenmukaistamisesta tehdyn kansainvälisen yleissopimuksen muuttamisesta tehtyyn pöytäkirjaan sekä sen I ja II liitteisiin ja vahvisti lain tullimenettelyn yksinkertaistamisesta ja yhdenmukaistamisesta tehdyn kansainvälisen yleissopimuksen muuttamisesta tehdyn pöytäkirjan sekä sen I ja II liitteiden lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta (HE 183/2002 vp). Pöytäkirjalla muutetaan Kiotossa toukokuussa 1973 tehtyä tullimenetelmien yksinkertaistamisesta ja yhdenmukaistamisesta tehtyä kansainvälistä yleissopimusta. Muutetun yleissopimuksen tavoitteena on yksinkertaistaa ja yhdenmukaistaa tullimenettelyjä ja edistää siten kansainvälisen kaupan helpottamista. Yleissopimuksen uudistamisen ja päivittämisen tarkoituksena on saattaa yleissopimus vastaamaan sen hyväksymisen jälkeen kansainvälisessä kaupassa tapahtuneita muutoksia kuten tietotekniikan käytön lisääntymistä, kansainvälisen liikenteen kasvua ja kansainvälisen kaupan globalisoitumista. Lain voimaan tulosta säädetään tasavallan presidentin asetuksella. (UM lainsäädäntöneuvos Ronald Wrede 1605 5711)

Tasavallan presidentti hyväksyi yleissopimuksen eräiden kansainvälistä ilmakuljetusta koskevien sääntöjen yhtenäistämisestä, vahvisti lain eräiden kansainvälistä ilmakuljetusta koskevien sääntöjen yhtenäistämisestä tehdyn yleissopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja soveltamisesta sekä lain valmismatkalain 24 §:n muuttamisesta ja päätti, että Suomi irtisanoo Montrealissa 25 päivänä syyskuuta 1975 tehdyn kolmannen lisäpöytäkirjan (HE 184/2002 vp). Yleissopimuksen tarkoituksena on yhtenäistää kansainvälisiä määräyksiä, jotka koskevat matkustajien, matkatavaran ja tavaran kansainvälisissä ilmakuljetuksissa tarvittavia kuljetusasiakirjoja, rahdinkuljettajan vastuuta ja vakuuttamisvelvollisuutta sekä toimivaltaista tuomioistuinta. Asiallisesti sopimuksen määräykset vastaavat pääpiirteissään Suomessa nykyisin sovellettavaa sääntelyä. Osa sopimuksen määräyksistä kuuluu Euroopan yhteisön yksinomaiseen toimivaltaan ja yhteisössä on annettu yleissopimuksen määräyksiä täydentävää sääntelyä. Montrealin yleissopimuksen voimaansaattamista koskevassa laissa yhteisösääntelyn soveltamisalaa laajennetaan eräiltä osin. Valmismatkalakia muutetaan siten, että matkanjärjestäjän vastuu määräytyy aina kuljetusta koskevan erityissääntelyn nojalla silloin, kun korvausta vaaditaan kuljetukseen liittyvästä vahingosta. Lakien voimaan tulosta säädetään tasavallan presidentin asetuksella. (UM lainsäädäntöneuvos Ronald Wrede 1605 5711)

Tasavallan presidentti hyväksyi El Salvadorin tasavallan kanssa tehdyn sijoitusten edistämistä ja suojaamista koskevan sopimuksen ja vahvisti lain El Salvadorin tasavallan kanssa tehdyn sijoitusten edistämistä ja suojaamista koskevan sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta (HE 82/2002 vp). Sopimus allekirjoitettiin Helsingissä 20.5.2002. Sopimuksen tarkoituksena on edistää ja tiivistää taloudellista yhteistyötä El Salvadorin tasavallan kanssa ja selkiinnyttää erityisesti sijoituksia koskevia oikeudellisia perusteita maiden välillä. Sopimuksen avulla halutaan varmistaa suotuisat edellytykset toisen sopimuspuolen kansalaisten ja yritysten sijoituksille toisessa sopimusmaassa sekä tunnustetaan tarve suojella niitä. Lain voimaan tulosta säädetään tasavallan presidentin asetuksella. (UM lähetystöneuvos Tapani Lehtinen 1605 5546)

Tasavallan presidentti hyväksyi Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamista koskevaan yleissopimukseen liittyvän toisen pöytäkirjan ja vahvisti lain Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamista koskevaan yleissopimukseen liittyvän toisen pöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta (HE 191/2002 vp). Pöytäkirja on osa Euroopan unionin oikeus- ja sisäasioiden yhteistyön alalla hyväksyttyjä säädöksiä, joiden tarkoituksena on tehostaa Euroopan yhteisöjen taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten ja lahjusrikosten torjuntaa. Pöytäkirjassa asetetut velvoitteet liittyvät rahanpesuun, oikeushenkilön rangaistusvastuuseen ja seuraamuksiin sekä menettämisseuraamuksiin ja yhteistyöhön jäsenvaltioiden sekä jäsenvaltioiden ja komission välillä. Lain voimaan tulosta säädetään tasavallan presidentin asetuksella. (OM lainsäädäntöneuvos Katariina Jahkola 1606 7705)

Tasavallan presidentti määräsi eduskunnan vastauksen hallituksen esitykseen laiksi kuntien kulttuuritoiminnasta annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta merkittäväksi pöytäkirjaan tiedoksi (HE 136/2002 vp). Eduskunta on 10.12.2002 hylännyt lakiehdotuksen. (OPM hallitusneuvos Erkki Norbäck 1607 7444)

Tasavallan presidentti määräsi eduskunnan vastauksen hallituksen esitykseen laiksi taiteilijaprofessorin viroista ja valtion taiteilija-apurahoista annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta merkittäväksi pöytäkirjaan tiedoksi (HE 137/2002 vp). Eduskunta on 10.12.2002 hylännyt lakiehdotuksen. (OPM hallitusneuvos Erkki Norbäck 1607 7444)

Tasavallan presidentti määräsi eduskunnan vastauksen hallituksen esitykseen laiksi eräistä kirjailijoille ja kääntäjille suoritettavista apurahoista ja avustuksista annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta merkittäväksi pöytäkirjaan tiedoksi (HE 138/2002 vp). Eduskunta on 10.12.2002 hylännyt lakiehdotuksen. (OPM hallitusneuvos Erkki Norbäck 1607 7444)

TASAVALLAN PRESIDENTIN ASETUKSET

Tasavallan presidentti antoi 20.12.2002 seuraavat asetukset:

Tasavallan presidentin asetus Pohjoismaiden välillä tehdyn avioliittoa, lapseksiottamista ja holhousta koskevia kansainvälis-yksityisoikeudellisia määräyksiä sisältävän sopimuksen muuttamista tarkoittavan sopimuksen voimaansaattamisesta. Suomen, Islannin, Norjan, Ruotsin ja Tanskan välillä tehdyn avioliittoa, lapseksiottamista ja holhousta koskevia kansainvälis-yksityisoikeudellisia määräyksiä sisältävän sopimuksen muuttamisesta tehty sopimus on voimassa 1.11.2002 lähtien. Sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annettu laki (466/2001) tulee voimaan 30.12.2002. Asetus tulee voimaan 30.12.2002. (UM lainsäädäntöneuvos Ronald Wrede 1605 5711)

Tasavallan presidentin asetus Islannin liittymisestä pohjoismaisen verotieteellisen tutkimusneuvoston perustamisesta tehtyyn sopimukseen tehdyn pöytäkirjan voimaansaattamisesta. Tanskan, Suomen, Islannin, Norjan ja Ruotsin välillä tehty pöytäkirja Islannin liittymisestä pohjoismaisen verotieteellisen tutkimusneuvoston perustamisesta tehtyyn sopimukseen tulee voimaan 1.1.2003. Asetus tulee voimaan 1.1.2003. (UM lainsäädäntöneuvos Ronald Wrede 1605 5711)

Tasavallan presidentin asetus merenkulkijoiden koulutusta, pätevyyskirjoja ja vahdinpitoa koskevaan säännöstöön tehtyjen muutosten voimaansaattamisesta. 1998 Kansainvälisen merenkulkujärjestön (IMO) meriturvallisuuskomitean 70. istunnossa merenkulkijoiden koulutusta, pätevyyskirjoja ja vahdinpitoa koskevaan säännöstöön (STCW-säännöstö) (SopS 23/1999) tehdyt muutokset tulevat voimaan 1.1.2003. Asetus tulee voimaan 1.1.2003. (UM lainsäädäntöneuvos Ronald Wrede 1605 5711)

Tasavallan presidentin asetus eurooppalaista yleissopimusta rajat ylittävistä televisiolähetyksistä muuttavan pöytäkirjan voimaansaattamisesta. Rajat ylittävän televisiotoiminnan eurooppalaisen yleissopimuksen muuttamiseksi annettu pöytäkirja on voimassa Suomen osalta 1.3.2002 lähtien. Pöytäkirjalla muutetaan yleissopimuksen sisältö vastaamaan nykytilannetta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 97/36/EY, jolla muutetaan televisiotoimintaa koskevien jäsenvaltioiden lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta annettua neuvoston direktiiviä 89/552/ETY. Lisäksi pöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta 11.12.2002 annettu laki tulee voimaan 1.1.2003. Asetus tulee voimaan 1.1.2003. (LVM viestintäneuvos Ismo Kosonen 1602 8462)

KANSAINVÄLISET ASIAT

Tasavallan presidentti päätti 20.12.2002 seuraavat kansainväliset asiat:

Suurlähettiläs Pertti Torstilan tai hänen estyneenä ollessaan hänen sijaisensa valtuuttaminen allekirjoittamaan sopimus Suomen, Norjan ja Ruotsin välillä Pohjoiskalotin koulutussäätiöstä. (UM lainsäädäntöneuvos Ronald Wrede 1605 5711)

Kansliapäällikkö Kirsti Rissasen ja oikeusneuvos Gustaf Möllerin määrääminen seuraavaksi kuuden vuoden toimikaudeksi Haagin pysyvän välitystuomioistuimen jäseniksi. (UM lainsäädäntöneuvos Sari Mäkelä 1605 5588)

Ylijohtaja Harri Pursiaisen valtuuttaminen muuttamaan kirjeenvaihdolla Suomen ja Ruotsin välistä sopimusta toimenpiteistä televisiolähetysten vastaanottamisen parantamiseksi. (LVM viestintäneuvos Ismo Kosonen 1602 8462)

MUUTA

Tasavallan presidentti päätti 20.12.2002 seuraavat asiat:

Akateemikon arvonimen myöntäminen kotimaiselle tieteenharjoittajalle. (OPM kansliapäällikkö Markku Linna 1607 7210)

NIMITYSASIAT

Tasavallan presidentti päätti 20.12.2002 seuraavat nimitysasiat:

Kommodori Juha Rannikko puolustusministeriön vanhemman osastoesiupseerin (A 27) virkaan 1.1.2003 lukien. (PLM vanhempi hallitussihteeri Helena Hakomäki 1608 8120)

VALTIONEUVOSTO

VALTIONEUVOSTON ASETUKSET

Valtioneuvosto antoi 19.12.2002 seuraavat asetukset:

Valtioneuvoston asetus valtioneuvoston ohjesäännön muuttamisesta. Valtioneuvoston yleisistunnossa käsiteltäviä ja ratkaistavia taloudellisia asioita koskevan 7 §:n 7 kohta muutetaan vastaamaan vuoden 2003 alusta voimaan tulevaa lakia oikeudesta luovuttaa valtion kiinteistövarallisuutta. Ohjesäännön 3 luvun ministeriöiden toimialaa koskevia säännöksiä muutetaan seuraavasti: 1) sisäasiainministeriön toimialaa tarkennetaan yksityisistä turvallisuuspalveluista annetun lain mukaisesti sekä lisätään siviilikriisinhallinnan koordinaation uudelleenjärjestelyjen edellyttämät muutokset 2) valtiovarainministeriön toimialaa muutetaan valtion kiinteistövarallisuuden hallinta -työryhmän ehdottamalla tavalla. Lisäksi tarkistetaan sisäasiainministeriön toimialaan kuuluvaa asiaryhmäluetteloa lisäämällä siihen Poliisin tietohallintokeskus. Asetus tulee voimaan 1.1.2003. (VNK ylitarkastaja Elisa Kumpula 1602 2294)

Valtioneuvoston asetus Yhdistyneiden Kansakuntien turvallisuusneuvoston Angolaa koskevaan päätökseen perustuvien velvoitusten täyttämisestä annetun asetuksen kumoamisesta. Asetuksella kumotaan asetus, jolla Suomessa on saatettu voimaan Yhdistyneiden Kansakuntien Angolaan kohdistuneet talouspakotteet. Asetus tulee voimaan 30.12.2002. (UM lähetystöneuvos Marja Lehto 1605 5726)

Valtioneuvoston asetus eräiden rikosvahinkolaissa säädettyjen korvausten enimmäismäärien tarkistamisesta. Asetuksella tarkistetaan eräiden rikosvahinkolain nojalla suoritettavien korvausten enimmäismääriä elinkustannusten nousua vastaavasti. Asetus tulee voimaan 1.1.2003. (OM lainsäädäntöneuvos Antti Leinonen 1606 7713)

Valtioneuvoston asetus virka- ja itsehallintoalueiden kielellisestä jaotuksesta vuosina 2003-2012. Kielilain 2 §:n (10/1975) mukaan valtioneuvosto määrää virallisen tilaston pohjalta joka kymmenes vuosi virka- ja itsehallintoalueiden kielellisestä jaotuksesta. Voimassa oleva valtioneuvoston päätös asiasta on annettu vuosiksi 1993-2002. Uuden perustuslain mukaan määräys annetaan valtioneuvoston asetuksena. Asetus perustuu Tilastokeskuksen viralliseen tilastoon "Väestö kielen mukaan lääneittäin ja kunnittain 31.12.2001". Valtioneuvosto päätti 3.12.2002, että Lohjan kaupunki säilyy hakemuksensa mukaan kaksikielisenä seuraavan kymmenvuotiskauden 2003-2012. Tämä on otettu huomioon asetuksessa. Houtskarin ja Maksamaan kunta muuttuvat ruotsinkielisistä kaksikielisiksi, ruotsi asukkaiden enemmistön kielenä. Sipoon kaksikielisen kunnan kielienemmistö muuttuu ruotsinkielisestä suomenkieliseksi. Asetus tulee voimaan 1.1.2003 ja on voimassa vuoden 2012 loppuun. (OM hallitussihteeri Olli Muttilainen 1606 7622)

Valtioneuvoston asetus alueiden kehittämisestä. Asetuksella säädetään hallinnonaloittaisen suunnittelun sisällöstä, toteutuksesta ja ajoituksesta, maakuntaohjelman rakenteesta ja hyväksymisen aikataulusta, maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelman rakenteesta ja hyväksymisen aikatausta, erityisohjelmien sisällöstä, yhteistyöryhmien tehtävistä, kehitysalueen määräämisperusteista, ympäristövaikutusten arvioinnista sekä seurannan ja arvioinnin tunnusluvuista. Asetus tulee voimaan 1.1.2003. (SM lainsäädäntöneuvos Kari Parkkonen 1604 2311)

Valtioneuvoston asetus alueiden kehittämistoimenpiteiden rahoituksesta. Valtioneuvoston asetusta alueiden kehittämisestä sovelletaan myönnettäessä tukea sisäasianministeriön hallinnonalalla sekä kansallisista että Euroopan yhteisön rakennerahastojen varoista. Asetuksessa on tarkemmat säännökset tuen käytöstä, hyväksyttävistä kustannuksista, luontoissuorituksista, tuen hakemisesta, myöntämisestä ja maksamisesta, ohjausryhmästä, asiakirjojen säilytysvelvollisuudesta ja tuen seurannasta. Asetus tulee voimaan 1.1.2003. (SM lainsäädäntöneuvos Kari Parkkonen 1604 2311)

Valtioneuvoston asetus poliisiasetuksen 1 §:n muuttamisesta. Poliisiasetuksen 1 §:n luetteloa poliisin ylijohdossa olevista poliisimiehistä tarkennetaan nimikemuutoksen johdosta siten, että siihen lisätään myös nimike poliisiylitarkastaja, koulutuspäällikkö. Perusteena koulutuspäällikkönä toimivan poliisiylitarkastajan poliisimies-asemalle on ensisijaisesti se, että hän tulee siten poliisilain 6 a §:ssä säädetyn virkapukuvelvollisuuden piiriin. Asetus tulee voimaan 1.1.2003. (SM lainsäädäntöneuvos Kirsti Vihermaa 1604 2330)

Valtioneuvoston asetus puolustustarvikkeiden maastaviennistä ja kauttakuljetuksesta annetun asetuksen muuttamisesta. Asetukseen tehdään puolustustarvikkeiden maastaviennistä ja kauttakuljetuksesta annetun lain muuttamisesta (900/2002) johtuvat muutokset, jotka liittyvät puolustustarvikkeiden välitystoiminnan luvanvaraisuuteen. Asetus tulee voimaan 1.1.2003. (PLM nuorempi hallitussihteeri Minnamaria Nurminen 1608 8202)

Valtioneuvoston asetus Valtion taloudellisesta tutkimuskeskuksesta. Eduskunta on hyväksynyt lain Valtion taloudellisesta tutkimuskeskuksesta annetun lain muuttamisesta (904/2002). Lain muutoksella on tutkimuskeskuksen johtokuntaa koskevat säännökset poistettu laista ja niiden tilalle otettu lakiin säännökset laitoksen ylimmän johdon organisoinnista ja keskeisimmistä tehtävistä. Johtokunnan lakkauttamisen jälkeen tutkimuskeskuksen toimintaa johtaa ja ylintä päätösvaltaa käyttää laitoksen päällikkönä oleva ylijohtaja. Tutkimuskeskuksesta annettu valtioneuvoston asetus on tarpeen uudistaa lain muutoksista johtuen. Asetus tulee voimaan 1.1.2003. (VM osastopäällikkö Martti Hetemäki 1603 3177)

Valtioneuvoston asetus tullilaitoksesta. Asetus tullilaitoksesta uudistetaan kokonaisuudessaan. Asetukseen tehdään lähinnä tullilaitoksesta annetun lain muutoksen (902/2002) edellyttämät muutokset. Asetuksella kumotaan asetus tullilaitoksesta (371/1991) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen. Asetus tulee voimaan 1.1.2003. (VM finanssineuvos Sakari Alasalmi 1603 4738)

Valtioneuvoston asetus verohallinnosta. Verohallintoasetus uudistetaan kokonaisuudessaan. Asetukseen tehdään verohallintolain muutoksen (905/2002) edellyttämien muutoksien lisäksi rakenteellisia uudistuksia. Asetuksella kumotaan verohallintoasetus (1707/1995) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen. Asetus tulee voimaan 1.1.2003. (VM finanssineuvos Sakari Alasalmi 1603 4738)

Valtioneuvoston asetus valtion talousarviosta annetun asetuksen muuttamisesta. Valtion talousarviosta annettuun asetukseen otetaan tulo- ja menolajikohtaiset säännökset tulon ja menon kohdentamisesta talousarviossa varainhoitovuoteen kuuluvaksi. Muutokset liittyvät lakiin valtion talousarviosta annetun lain muuttamisesta, johon otettiin yleiset säännökset tulon ja menon varainhoitovuoteen kohdentamista talousarviossa koskevista periaatteista. Lain mukaan kohdentamisesta voidaan antaa tarkempia säännöksiä talousarviosta annetussa asetuksessa. Lakia säädettäessä tarkoituksena oli, että asetukseen otetaan yksityiskohtaiset, jokaista tulo- ja menolajia koskevat säännökset tulon ja menon kohdentamisesta varainhoitovuoteen kuuluvaksi. Näitä kohdentamisperusteita sovelletaan, jollei talousarviosta muuta johdu. Kohdentamisperusteiden uusi sääntely laissa ja asetuksessa edellyttää myös eräitä tarkistuksia valtion liikekirjanpitoa koskeviin valtion talousarviosta annetun asetuksen säännöksiin. Liikekirjanpidossa ehdotetuilla muutoksilla laajennetaan eräiltä osin aikaisemmasta suoriteperusteen käyttämistä liikekirjanpidon kirjaamisperusteena. Valtion velka arvostetaan tilinpäätöksessä nimellisarvon sijasta velan ottamisen yhteydessä syntyneellä emissiovoitolla tai -tappiolla oikaistuun nimellisarvoon. Valtion talousarviosta annetun asetuksen liikekirjanpitoa koskeviin säännöksiin tehdään myös tekninen tarkistus, joka johtuu oikeudesta luovuttaa valtion kiinteistövarallisuutta annetusta laista (973/2002). Kiinteistövarallisuuden luovutukseen liittyviä arvonalennuksia koskevia liikekirjanpidon säännöksiä tarkistetaan. Asetusta muutetaan myös siten, että valtiokonttorin luvalla tilivirasto voi käyttää kirjanpidossaan koneellisia menetelmiä ja säilyttää kirjanpitoaineiston koneellisella tietovälineellä. Voimassa olevan säännöksen mukaan koneellisia menetelmiä ja tietovälineitä saadaan kirjanpidossa käyttää valtiokonttorin luvalla kokeiluluonteisesti. Säännös mahdollistaa sähköisen kirjanpidon ja taloushallinnon järjestelmien pysyväisluonteisen käytön. Asetus tulee voimaan 1.1.2003. (VM neuvotteleva virkamies Tuomas Pöysti 1603 3025)

Valtioneuvoston asetus valtiokonttorista. Eduskunta on hyväksynyt lain valtiokonttorista annetun lain muuttamisesta (903/2002). Lain muutoksella on valtiokonttorin johtokuntaa koskevat säännökset poistettu laista ja niiden tilalle on otettu lakiin säännökset laitoksen ylimmän johdon organisoinnista ja keskeisimmistä tehtävistä. Johtokunnan lakkauttamisen jälkeen valtiokonttorin toimintaa johtaa ja ylintä päätösvaltaa käyttää laitoksen päällikkönä oleva pääjohtaja. Valtiokonttorista annettu valtioneuvoston asetus on tarpeen uudistaa lain muutoksista johtuen. Asetuksella kumotaan valtiokonttorista annettu asetus (306/1991) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen. Asetus tulee voimaan 1.1.2003. (VM neuvotteleva virkamies Petri Syrjänen 1603 3043)

Valtioneuvoston asetus museovirastosta annetun asetuksen muuttamisesta. Asetusta muutetaan sen johdosta, että Suomen kansallismuseon organisatorista asemaa museovirastossa vahvistetaan. Kansallismuseon päällikkönä on ylijohtaja, joka nimittää ja ottaa oman henkilöstönsä. Asetus tulee voimaan 1.1.2003. (OPM hallitusneuvos Erkki Norbäck 1607 7444)

Valtioneuvoston asetus Suomen Unesco-toimikunnasta. Vuonna 1966 annettu asetus korvataan uudella, ajanmukaistetulla asetuksella. Kansallisten Unesco-toimikuntien perustana on Unescon perussäännön artikla VII. Asetus tulee voimaan 1.1.2003. (OPM vanhempi hallitussihteeri Fredrik Forsberg 1607 7248)

Valtioneuvoston asetus metsäkeskuksista. Voimassa oleva valtioneuvoston päätös metsäkeskuksista muutetaan uuden perustuslain mukaisesti valtioneuvoston asetukseksi. Metsäkeskusten toimialueet määritellään kuntaluetteloiden sijasta maakuntajaon pohjalta, jolloin Kangaslammin kunta siirtyy Etelä-Savon metsäkeskuksen toimialueesta Pohjois-Savon metsäkeskuksen toimialueeseen. Asetuksella kumotaan metsäkeskuksista annettu valtioneuvoston päätös (746/1997) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen. Asetus tulee voimaan 1.1.2003. (MMM hallitusneuvos Matti Setälä 1605 3352)

Valtioneuvoston asetus ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuksen muuttamisesta. Ajoneuvojen käytöstä tiellä annettu asetus tarkistetaan vastaamaan ajoneuvolain säännöksiä. Termin "moottoriajoneuvo" tilalle otetaan joko "moottorikäyttöinen ajoneuvo" tai "auto", tilanteesta riippuen. Ajoneuvoluokkien kirjaintunnukset sekä liikenne- ja viestintäministeriön ja Ajoneuvohallintokeskuksen nimet ajanmukaistetaan. Sellaisen pakettiauton sekä kokonaismassaltaan enintään 3,5 tonnin eläinlääkintä-, ruumis- ja huoltoauton, joka on varustettu lukkiutumattomin jarruin ja vähintään kuljettajan turvatyynyllä, ajoneuvokohtainen nopeusrajoitus korotetaan 100 kilometriin tunnissa. Pyörillä varustetulla maastoajoneuvolla sallitaan tien ja sillan ylittäminen ja käyttö tiellä tarpeellista varovaisuutta noudattaen. Tiellä käytettäessä maastoajoneuvon nopeusrajoitukseksi vahvistetaan 40 km/h. Joutokäyntirajoituksen yhteydessä termin "moottorikäyttöinen ajoneuvo" käyttäminen tuo kiellon piiriin traktorit, moottorityökoneet ja maastoajoneuvot. Näille ajoneuvoille ominaisiin työtehtäviin sallitaan poikkeuksia. Asetus tulee voimaan 1.1.2003. (LVM apulaisosastopäällikkö Reino Lampinen 1602 8639)

Valtioneuvoston asetus ajoneuvojen hyväksynnästä. Asetukseen otetaan yksityiskohtaiset säännökset ajoneuvon, järjestelmän, osan ja erillisen teknisen yksikön EY-tyyppihyväksynnästä, kansallisesta tyyppihyväksynnästä sekä rekisteröinti-, kytkentä- ja muutoskatsastusvelvollisuudesta. Tyyppihyväksyntädirektiivien säännökset tuodaan kansalliseen lainsäädäntöön siltä osin kuin ne eivät sisälly ajoneuvolakiin (1090/2002). Asetus seuraa pitkälti nykyisen katsastusasetuksen säännöksiä. EY-tyyppihyväksyntää koskevat yksityiskohtaiset säännökset vastaavat tyyppihyväksyntädirektiivien ja niiden nojalla annettujen erityisdirektiivien säännöksiä tyyppihyväksynnöistä. Asetus tulee voimaan 1.1.2003. (LVM apulaisosastopäällikkö Reino Lampinen 1602 8639)

Valtioneuvoston asetus liikenteessä käytettävien ajoneuvojen liikennekelpoisuuden valvonnasta. Asetukseen otetaan liikenteessä käytettävien ajoneuvojen määräaikaiskatsastuksia ja valvontakatsastuksia sekä liikenteessä käytettyjen ajoneuvojen teknisiä tienvarsitarkastuksia koskevat yksityiskohtaiset säännökset. Määräaikaiskatsastusta koskevat säännökset vastaavat siltä osin kuin ne eivät ole ajoneuvolaissa (1090/2002) pitkälti nykyisiä vuosikatsastusta koskevia säännöksiä. Katsastusvelvollisuus koskee kuitenkin jatkossa myös nelipyörä ja kevyitä nelipyöriä. Lisäksi asetukseen otetaan ulkomailla rekisteröityjen tai käyttöönotettujen ajoneuvojen katsastusvelvollisuutta koskevat säännökset. Museoajoneuvojen, jotka on otettu käyttöön 1960 jälkeen, katsastusta harvennetaan tapahtumaan joka toinen vuosi. Ajoneuvolaissa säädettyyn valvontakatsastukseen sovelletaan laajassa määrin määräaikaiskatsastusta koskevia säännöksiä. Asetuksella pannaan osittain täytäntöön Euroopan yhteisössä liikennöivien hyötyajoneuvojen teknisistä tienvarsitarkastuksista annettu parlamentin ja neuvoston direktiivi (2000/30/EY). Teknisiä tienvarsitarkastuksia koskevat säännökset perustuvat tähän direktiiviin. Tekninen tienvarsitarkastus voidaan kuitenkin tehdä kaikille ajoneuvoille, vaikkei direktiivissä tätä vaadita. Asetus tulee voimaan 1.1.2003 tietyin siirtymäsäännöksin. (LVM apulaisosastopäällikkö Reino Lampinen 1602 8639)

Valtioneuvoston asetus ajoneuvojen rekisteröinnistä annetun asetuksen muuttamisesta. Ajoneuvojen rekisteröinnistä annettu asetus (1598/1995) tarkistetaan vastaamaan ajoneuvolain (1090/2002) säännöksiä. Useat asetuksen säännökset on siirretty lakiin, jonka johdosta ne kumotaan asetuksesta. Mahdollisuus mopojen ja moottorikelkkojen kevennettyyn, väliaikaiseksi tarkoitettuun omistusoikeusselvitykseen poistetaan riittävän siirtymäkauden kuluttua. Asetus tulee voimaan 1.1.2003. (LVM apulaisosastopäällikkö Reino Lampinen 1602 8639)

Valtioneuvoston asetus liikennetarvikkeiden kaupasta, asennuksesta ja korjauksesta. Asetuksen sisältö vastaa pääosin nykyisen liikennetarvikeasetuksen ja liikennetarvikepäätöksen sisältöä. Asetukseen otetaan kuitenkin uusina liikennetarvikekauppaa sekä asennus- ja korjaustehtäviä valvovan asiantuntijan pätevyyttä ja asiantuntevuutta koskevat säännökset. Asetus tulee voimaan 1.1.2003. (LVM apulaisosastopäällikkö Reino Lampinen 1602 8639)

Valtioneuvoston asetus raskaan polttoöljyn ja kevyen polttoöljyn rikkipitoisuudesta annetun valtioneuvoston asetuksen 1 §:n muuttamisesta. Asetuksella tarkistetaan raskaan polttoöljyn ja kevyen polttoöljyn rikkipitoisuudesta annetun asetuksen soveltamisalaa vastaamaan ajoneuvomäärittelyn osalta ajoneuvolakia (1090/2002). Asetus tulee voimaan 1.1.2003. (LVM apulaisosastopäällikkö Reino Lampinen 1602 8639)

Valtioneuvoston asetus bensiinin varastoinnista ja jakelusta aiheutuvien haihtuvien orgaanisten yhdisteiden päästöjen rajoittamisesta annetun valtioneuvoston päätöksen 2 §:n muuttamisesta. Asetuksella tarkistetaan valtioneuvoston päätöksen määritelmiä vastaamaan ajoneuvolain (1090/2002) määritelmiä. Asetus tulee voimaan 1.1.2003. (LVM apulaisosastopäällikkö Reino Lampinen 1602 8639)

Valtioneuvoston asetus moottoribensiinin ja dieselöljyn laatuvaatimuksista annetun valtioneuvoston asetuksen 1 ja 2 §:n muuttamisesta. Asetuksella tarkistetaan moottoribensiinin ja dieselöljyn laatuvaatimuksista annettua valtioneuvoston asetusta vastaamaan ajoneuvolain (1090/2002) säännöksiä. Asetus tulee voimaan 1.1.2003. (LVM apulaisosastopäällikkö Reino Lampinen 1602 8639)

Valtioneuvoston asetus moottorikäyttöisten ajoneuvojen joutokäynnin rajoittamisesta. Asetuksella laajennetaan joutokäynnin kiellon soveltamisalaa traktoreihin, moottorityökoneisiin ja maastoajoneuvoihin. Näille ajoneuvoille ominaisiin työtehtäviin sallitaan poikkeuksia. Asetus tulee voimaan 1.1.2003. (LVM apulaisosastopäällikkö Reino Lampinen 1602 8639)

Valtioneuvoston asetus orgaanisten liuottimien käytöstä eräissä toiminnoissa ja laitoksissa aiheutuvien haihtuvien orgaanisten yhdisteiden päästöjen rajoittamisesta annetun valtioneuvoston asetuksen liitteen 1 muuttamisesta. Asetuksella tarkistetaan asetuksen liitteen säädösviittaukset vastaamaan uutta ajoneuvolakia (1090/2002). Asetus tulee voimaan 1.1.2003. (LVM apulaisosastopäällikkö Reino Lampinen 1602 8639)

Valtioneuvoston asetus rikesakkorikkomuksista annetun asetuksen muuttamisesta. Asetuksen 7 §:n 2 momentti muutetaan vastaamaan tieliikennelain muutosta (1091/2002), jolla suojakypärän käyttövelvollisuus ulotettiin myös alle 15-vuotiaaseen moottoripyörän, mopon ja moottorikelkan matkustajaan sekä säädettiin kuljettajalle velvollisuus huolehtia siitä, että alle 15-vuotias matkustaja käyttää asianmukaista suojakypärää. Viittaukset lakeihin muutetaan vastaamaan uudistettua ajoneuvolainsäädäntöä. Asetus tulee voimaan 1.1.2003. (LVM apulaisosastopäällikkö Reino Lampinen 1602 8639)

Valtioneuvoston asetus televisio- ja radiotoimintaan sekä toimiluvanvaraiseen teletoimintaan määrättyjen taajuusalueiden käyttösuunnitelmasta Ahvenanmaan maakunnassa. Asetuksessa ei enää säädetä ensimmäisen sukupolven matkaviestinverkosta, koska NMT900-verkon käyttö on lakannut ja NMT450 -verkon käyttö tulee loppumaan vuoden vaihteessa. Asetuksella kumotaan valtioneuvoston asetus televisio- ja radiotoimintaan sekä toimiluvanvaraiseen teletoimintaan määrättyjen radiotaajuusalueiden käyttösuunnitelmasta Ahvenanmaan maakunnassa (1449/2001). Asetus tulee voimaan 1.1.2003. (LVM neuvotteleva virkamies Mikael Nyberg 1602 8609)

Valtioneuvoston asetus televisio- ja radiotoimintaan sekä toimiluvanvaraiseen teletoimintaan määrättyjen taajuusalueiden käyttösuunnitelmasta. Asetuksessa ei enää säädetä ensimmäisen sukupolven matkaviestinverkoista, koska NMT900-verkon käyttö on lakannut ja NMT450-verkon käyttö tulee loppumaan vuoden vaihteessa. Lisäksi asetuksen liitteessä analogisen radiotoiminnan toimiluvanvaraisen paikallisen käytön eräitä taajuuksia on muutettu häiriöiden estämiseksi ja poistamiseksi ja taajuuksien käytön tehostamiseksi. Muutoin asetuksen asiasisältö vastaa aikaisemman asetuksen sisältöä. Asetuksella kumotaan valtioneuvoston asetus televisio- ja radiotoimintaan sekä toimiluvanvaraiseen teletoimintaan määrättyjen taajuusalueiden käyttösuunnitelmasta (1310/2001) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen. Asetus tulee voimaan 1.1.2003. (LVM neuvotteleva virkamies Mikael Nyberg 1602 8609)

Valtioneuvoston asetus työnantajan sosiaaliturvamaksusta annetun asetuksen 1 §:n väliaikaisesta muuttamisesta. Asetuksen 1 pykälä, jossa säädetään työnantajan sosiaaliturvamaksun suuruudesta, muutetaan vastaamaan vakuutetun sairausvakuutusmaksun, työnantajan sairausvakuutusmaksun ja työnantajan kansaneläkemaksun suuruudesta annetun lain mukaisia työnantajan maksuja. Asetus tulee voimaan 1.1.2003 ja on voimassa vuoden 2005 loppuun. (STM vanhempi hallitussihteeri Juha Rossi 1607 3866)

Valtioneuvoston asetus terveydensuojeluasetuksen muuttamisesta. Terveydensuojeluasetus tarkistetaan vastaamaan terveydensuojelulain muutoksia. Asetus tulee voimaan 1.1.2003. (STM johtaja Risto Aurola 1607 4127)

Valtioneuvoston asetus terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun asetuksen 6 §:n muuttamisesta. Asetuksen 6 §:n mukaan hammaslääkärin tulee, ollakseen oikeutettu Suomessa harjoittamaan hammaslääkärin ammattia itsenäisesti laillistettuna ammattihenkilönä, toimia käytännön palvelun suorittamiseksi vähintään yhdeksän kuukauden ajan virka- tai työsuhteessa taikka erillisellä määräyksellä hammaslääkärin tehtävässä. Tästä ajasta vähintään kuusi kuukautta tulee olla käytännön palvelua terveyskeskuksen hammaslääkärin tehtävissä. Palvelu toteutetaan hammaslääkärin ammattia itsenäisesti harjoittamaan oikeutetun laillistetun ammattihenkilön ohjauksessa. Asetus tulee voimaan 1.1.2003. (STM hallitusneuvos Marja-Liisa Partanen 1607 4350)

Valtioneuvoston asetus alkoholijuomista ja väkiviinasta annetun asetuksen muuttamisesta. Asetusta muutetaan 1.1.2003 voimaan tulevan alkoholilain muutoksen (764/2002) johdosta. Nykyiset alkoholijuomien vähittäismyyntiä ja anniskelua koskevat lupahallintotehtävät jäävät vuonna 2003 Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskukselle ja lääninhallituksille. Kaikki anniskelun jatkoaikaluvat siirretään 1.1.2004 alkaen lääninhallituksille ja yli 4,7 tilavuusprosenttia etyylialkoholia sisältävien alkoholijuomien anniskeluluvat ja vähittäismyyntiluvat sekä Alko Oy:n myymälöiden hyväksyminen siirretään 1.1.2005 alkaen lääninhallituksille. Anniskelualuetta voidaan yleensä muuttaa ilmoittamalla muutoksesta lupaviranomaiselle vähintään kolme viikkoa ennen. Lupaviranomaisen tulee ilmoittaa kahden viikon kuluessa ilmoituksen vastaanottamisesta, hyväksytäänkö ilmoitus. Asetus tulee voimaan 1.1.2003. (STM hallitusneuvos Ismo Tuominen 1607 4018)

Valtioneuvoston asetus alkoholijuomien anniskeluajan jatkamisesta. Alkoholijuomista ja väkiviinasta annetun asetuksen (1344/1994) 23 §:n mukaan alkoholijuomia saadaan yleensä anniskella klo 9.00-01.30. Jatkoaikaluvasta, jolla tästä voidaan poiketa, ja luvan myöntämisen edellytyksistä määrää asetuksen 23 §:n 2 momentin mukaan sosiaali- ja terveysministeriö. Sosiaali- ja terveysministeriön päätös anniskeluajan jatkamisesta (761/1995) on annettu 2.5.1995. Perustuslain 80 §:n 1 momentin mukaan ministeriö voi antaa asetuksia perustuslaissa tai muussa laissa säädetyn valtuuden nojalla. Kun edellä mainittu ministeriön päätös on annettu asetuksen nojalla, valtioneuvosto antaa kyseisen asetuksen. Asetus tulee voimaan 1.1.2003. (STM hallitusneuvos Ismo Tuominen 1607 4018)

Valtioneuvoston asetus kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden apteekkien apteekkimaksusta. Museoviraston kulttuurihistoriallisesti arvokkaaksi määrittelemän apteekin apteekkimaksua voidaan alentaa hakemuksesta määrällä, joka on 2,7 prosenttia apteekin liikevaihdosta. Tämän lisäksi apteekkimaksua voidaan alentaa kulttuurihistoriallisesti arvokkaana säilyttämisestä aiheutuvia poikkeuksellisia erityiskustannuksia. Apteekkimaksun alennuksen enimmäismäärä on 30 000 euroa vuodessa. Asetuksella kumotaan valtioneuvoston asetus (3/2002). Asetus tulee voimaan 1.1.2003. (STM hallitussihteeri Mervi Kattelus 1607 4161)

Valtioneuvoston asetus in vitro -diagnostiikkaan tarkoitetuista laitteista annetun asetuksen 4 §:n ja liitteen 2 muuttamisesta. Valtioneuvoston asetukseen otettavalla viittauksella komission päätökseen 2002/364/EY määritellään tarkemmin ne tekniset vaatimukset, jotka täyttävien tuotteiden katsotaan olevan olennaisten vaatimusten mukaisia. Lisäksi täydennetään asetuksen liitteenä 2 olevaa luetteloa B herkistä laitteista. Asetus tulee voimaan 1.1.2003. (STM hallitussihteeri Mervi Kattelus 1607 4161)

Valtioneuvoston asetus terveydenhuollossa käytettävistä muista kuin itsetoimivista vaaoista. Asetuksella määritellään perusteet terveyden- ja sairaanhoidossa käytettävien vaakojen valvonnalle. Asetuksella pannaan osittain täytäntöön neuvoston direktiivi 90/384/ETY jäsenvaltioiden lainsäädännön yhdenmukaistamisesta muiden kuin itsetoimivien vaakojen osalta ja sen muuttamisesta annettu direktiivi 93/68/ETY. Asetus tulee voimaan 1.1.2003. (STM hallitussihteeri Mervi Kattelus 1607 4161)

Valtioneuvoston asetus lääketaksasta annetun valtioneuvoston asetuksen 4 §:n muuttamisesta. Lääkkeiden hinnan määrittävää lääketaksaa muutetaan siten, että sotien veteraaneille 4 §:n mukaan myönnettävä 10 prosentin alennus ei koske sairausvakuutuslain 9 §:n 1, 4 ja 6 momenteissa tarkoitettuja, merkittäviä ja kalliita lääkkeitä eikä vuotuisen omavastuun ylittäviä lääkeostoja. Säädetyn alennuksen tarkoituksena on alentaa veteraanien lääkekuluja. Säädetyssä muodossaan edellä todettuja lääkkeitä koskevat alennukset kohdistuisivat joko kokonaan tai valtaosaltaan sairausvakuutusmenojen alennukseksi, mikä ei ole ollut säännöksen tarkoitus. Asetus tulee voimaan 1.1.2003. (STM hallitussihteeri Mervi Kattelus 1607 4161)

Valtioneuvoston asetus lääkeasetuksen muuttamisesta. Lääkeasetusta muutetaan 1.1.2003 voimaan tulevan lääkelain muutoksen vuoksi. Lääkelain muutoksella tarkistetaan muun muassa laissa olevia valtuutussäännöksiä, joiden perusteella eräistä laissa säädetyistä asioista voidaan antaa tarkempia säännöksiä valtioneuvoston asetuksella tai Lääkelaitoksen määräyksellä. Tämän johdosta lääkeasetukseen tehdään lain muutoksen johdosta tarpeelliset tarkistukset. Lääkeasetukseen sisällytetään muun muassa lääkemarkkinointia koskevat tarkemmat säännökset, jotka nyt ovat Lääkelaitoksen määräyksessä. Asetus tulee voimaan 1.1.2003. (STM hallitussihteeri Mervi Kattelus 1607 4161)

Valtioneuvoston asetus sairausvakuutusasetuksen muuttamisesta. Tammikuun 2003 alusta tulee voimaan laki sairausvakuutuslain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta. Muutoksella toteutettiin perheille aikaisempaa joustavammat mahdollisuudet sovittaa yhteen työ- ja perhe-elämää perheen tarpeiden mukaisesti. Sairausvakuutusasetukseen lisätään sairausvakuutuslain muuttamisesta annetun lain (1075/2002) johdosta tarvittavat säädöstekniset muutokset. Asetus tulee voimaan 1.1.2003. (STM hallitussihteeri Minna Levander 1607 3868)

Valtioneuvoston asetus työehtosopimuslaissa tarkoitettujen hyvityssakkojen enimmäismäärien tarkistamisesta. Asetuksella tarkistetaan työehtosopimuslaissa tarkoitettujen hyvityssakkojen enimmäismäärät rahan arvon muutosta vastaaviksi. Asetuksella kumotaan työehtosopimuslaissa tarkoitettujen hyvityssakkojen enimmäismäärien tarkistamisesta annettu asetus (1246/1999). Asetus tulee voimaan 1.1.2003. (TM neuvotteleva virkamies Jouni Lemola 1604 8934)

Valtioneuvoston asetus avustusten myöntämisestä ympäristöhankkeisiin Suomen lähialueilla Itä- ja Keski-Euroopassa. Avustuksia myönnetään momenteilta 24.50.66 ja 35.10.67, joille on valtion vuoden 2003 talousarviossa esitetty yhteensä noin 11,2 miljoonaa euroa. Asetuksella kumotaan valtioneuvoston päätös avustusten myöntämisestä ympäristönsuojelutoimien edistämiseen Suomen lähialueilla Itä- ja Keski-Euroopassa (109/1992). Asetus tulee voimaan 1.1.2003. (YM lainsäädäntöneuvos Jukka Nurmio 1603 9447)

VALTIONEUVOSTON PÄÄTÖKSET

Valtioneuvosto teki yleisistunnossa 19.12.2002 seuraavat päätökset:

Päätös seutuyhteistyökokeilulain mukaisen Oulun seudun sopimuksen vahvistamisesta. Oulun seutu on kirjeellään pyytänyt valtioneuvostoa vahvistamaan kokeiluseudun kuntien tekemän sopimuksen. Seutuyhteistyökokeilusta annetun lain 17 §:n 1 momentin mukaan valtioneuvosto vahvistaa kokeiluseutujen sopimukset. (SM kehittämispäällikkö Teemu Eriksson 1604 2526)

Päätös asettaa KHT-tilintarkastaja Tuija Korpelainen varatilintarkastajanaan KHT-tilintarkastaja Roger Rejström (Tilintarkastajien Oy - Ernst & Young) ja JHTT-tilintarkastaja Jari Sanaskoski varatilintarkastajanaan JHTT-tilintarkastaja Klaus Krokfors Senaatti-kiinteistöjen tilintarkastajiksi vuodeksi 2003. (VM osastopäällikkö Tuomas Sukselainen 1603 3105)

Päätös oikeuttaa valtiovarainministeriö myymään ja luovuttamaan Suomen valtion omistamia Haus Kehittämiskeskus Oy:n osakkeita määrän, joka vastaa 40 prosenttia yhtiön koko osakekannasta, Helsinki Consulting Group Oy Ltd:lle. Samalla valtiovarainministeriö oikeutetaan allekirjoittamaan osakekauppakirja, osakassopimus, osakekirjat ja muut kauppaan liittyvät asiakirjat sekä muutoin päättämään kaupan yksityiskohtaisista ehdoista. (VM finanssineuvos Jarmo Kilpelä 1603 4927)

Päätös hylätä Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun toimiluvan muutosta koskeva hakemus. Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun kuntayhtymä on hakenut Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun toimiluvan muuttamista siten, että ammattikorkeakoulun perustana olevaksi oppilaitokseksi tulisi Länsi-Lapin ammatti-instituutin kulttuurialan käsi- ja taideteollisuuden Tervolan yksikkö. Korkeakoulujen arviointineuvoston lausunnon mukaan hanke ei täytä ammattikorkeakouluopintojen järjestämiselle asetettuja laatuvaatimuksia. (OPM johtaja Juha Arhinmäki 1607 7236)

Päätös oikeuttaa Opetushallitus myymään valtion omistaman FTP International Oy:n osakkeet Helsinki Consulting Group Oy:lle Opetushallituksen ja Helsinki Consulting Group Oy:n välillä 12.11.2002 allekirjoitetun osakekauppasopimuksen mukaisesti. Kauppahintana valtio saa suunnatussa osakeannissa Helsinki Consulting Group Oy:n B-osakkeita osakekauppasopimuksessa määrätyn määrän. (OPM lainsäädäntöneuvos Matti Lahtinen 1607 7262)

Päätös oikeuttaa maa- ja metsätalousministeriö myymään ja luovuttamaan Suomen valtion omistamia Suomen siemenperunakeskus Oy:n osakkeita määrän, joka vastaa 78 prosenttia yhtiön koko osakekannasta seuraavasti: HG Vilper Oy:lle 49 prosenttia, Lapuan Peruna Oy:lle 11 prosenttia, Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK ry:lle 9 prosenttia, Ravintoraisio Oy:lle 3 prosenttia, Evijärven Peruna Oy:lle 3 prosenttia ja Järviseudun Peruna Oy:lle 3 prosenttia osakkeista . Samalla maa- ja metsätalousministeriö oikeutetaan allekirjoittamaan osakekauppakirjat, osakassopimus ja muut kauppaan liittyvät asiakirjat sekä muutoin päättämään kaupan yksityiskohtaisista ehdoista. (MMM hallitusneuvos Kristiina Pajala 1605 3399)

Päätös määrätä valtion edustajat liikenne- ja viestintäministeriön alaisten valtio-enemmistöisten yhtiöiden ja osakkuusyhtiöiden vuonna 2003 pidettäviin yhtiökokouksiin seuraavasti: 1. Finnair Oyj: liikenne- ja viestintäministeri Kimmo Sasi varamiehinään finanssineuvos, yksikön päällikkö Kalevi Alestalo ja neuvotteleva virkamies Esko Pyykkönen 2. (Sonera Oyj ja) TeliaSonera Ab: liikenne- ja viestintäministeri Kimmo Sasi varamiehinään osastopäällikkö, ylijohtaja Samuli Haapasalo, hallitusneuvos Pekka Hurtola ja neuvotteleva virkamies Leena Kostiander 3. Suomen Posti Oyj: liikenne- ja viestintäministeri Kimmo Sasi varamiehinään finanssineuvos, yksikön päällikkö Kalevi Alestalo ja hallitusneuvos Pekka Hurtola 4. Raskone Oy: liikenne- ja viestintäministeri Kimmo Sasi varamiehinään finanssineuvos, yksikön päällikkö Kalevi Alestalo ja neuvotteleva virkamies Esko Pyykkönen 5. Suomen Autokatsastus Oy: liikenne- ja viestintäministeri Kimmo Sasi varamiehinään osastopäällikkö, ylijohtaja Samuli Haapasalo ja neuvotteleva virkamies Leena Kostiander 6. Suomen Erillisverkot Oy: liikenne- ja viestintäministeri Kimmo Sasi varamiehinään neuvotteleva virkamies Esko Pyykkönen ja neuvotteleva virkamies Leena Kostiander 7. VR-Yhtymä Oy: liikenne- ja viestintäministeri Kimmo Sasi varamiehinään osastopäällikkö, ylijohtaja Samuli Haapasalo ja neuvotteleva virkamies Esko Pyykkönen ja 8. Yleisradio Oy: liikenne- ja viestintäministeri Kimmo Sasi varamiehinään apulaisosastopäällikkö Liisa Ero ja viestintäneuvos Ismo Kosonen. (LVM kansliapäällikkö Juhani Korpela 1602 8322)

Päätös nimetä KHT-tilintarkastaja Yrjö Tuokko varamiehenään KHTtilintarkastaja Timo Tuokko ja ylitarkastaja Seppo Akselinmäki varamiehenään tarkastuspäällikkö Markku Heikkinen valtion televisio- ja radiorahaston tilintarkastajiksi vuodeksi 2003. (LVM viestintäneuvos Ismo Kosonen 1602 8462)

Päätös vahvistaa valtion televisio- ja radiorahaston käyttösuunnitelma varainhoitovuodelle 1.1.-31.12.2003 ja hylätä Kansan Radioliitto ry:n hakemus. (LVM viestintäneuvos Ismo Kosonen 1602 8462)

Päätös asettaa Ilmailulaitoksen hallitus toimikaudeksi 1.1.2003-31.12.2005. Kokoonpano: puheenjohtaja: toimitusjohtaja Jussi Järventaus; varapuheenjohtaja: hallitusneuvos Pekka Hurtola; jäsenet: diplomiekonomi Mona Björklund, taloustieteiden maisteri Eeva Niskavaara, johtaja Matti Puhakka ja puheenjohtaja Sami Fabritius (henkilöstön edustaja). (LVM neuvotteleva virkamies Esko Pyykkönen 1602 8624)

Päätös asettaa vientivalvontaneuvottelukunta kolmeksi vuodeksi 23.12.2002 lukien. Kokoonpano (varajäsenet suluissa): puheenjohtaja: ylitarkastaja Eero Aho kauppa- ja teollisuusministeriö (neuvotteleva virkamies Tuula Kulovesi); varapuheenjohtaja: ylitarkastaja Heikki Karri kauppa- ja teollisuusministeriö (ylitarkastaja Ritva Haukijärvi); jäsenet: yksikön päällikkö Pilvi-Sisko Vierros-Villeneuve ulkoasiainministeriö (lähetystöneuvos Erik Lundberg), yksikön päällikkö Lauri Aaltonen ulkoasiainministeriö (lähetystöneuvos Tapani Lehtinen), ylitarkastaja Mika Lehtonen sisäasiainministeriö (lainsäädäntöneuvos Pertti Normia), johtaja Arja Tanninen Säteilyturvakeskus (ylitarkastaja Otto Saxén kauppa- ja teollisuusministeriö), esittelijä Marita Väänänen puolustusministeriö (kaupallinen sihteeri Martina Temmes), viestintäneuvos Kristiina Pietikäinen liikenne- ja viestintäministeriö (neuvotteleva virkamies Marja Heinonen), tullisihteeri Irene Lahtinen tullihallitus (tullisihteeri Pirjo Nykänen), ylitarkastaja Kari Harju suojelupoliisi (ylitarkastaja Paavo Selin) ja apulaisjohtaja Henrik Nordell Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliitto/MET (kauppapoliittinen asiamies Minna Niemivirta TT). (KTM neuvotteleva virkamies Matti Oivukkamäki 1606 3655)

Päätös asettaa koti- ja vapaa-ajan tapaturmien torjuntatyön neuvottelukunta 1.1.2003 alkavaksi kolmivuotiskaudeksi. Kokoonpano: puheenjohtaja: johtaja Tapani Melkas sosiaali- ja terveysministeriö; varapuheenjohtaja: förbundsdirektör Viveca Hagmark Samfundet Folkhälsan i Svenska Finland r.f.; jäsenet: yliarkkitehti Marttiina Fränti-Pitkäranta ympäristöministeriö, yli-insinööri Petteri Katajisto liikenne- ja viestintäministeriö, koulutusjohtaja Juhani Seppä sisäasiainministeriö, projektipäällikkö Anne Lounamaa Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus, osastonjohtaja Jorma Saari Työterveyslaitos, lääninlääkäri Aira A. Uusimäki Oulun lääninhallitus, kehittämispäällikkö Risto Lättilä Tilastokeskus, tuoteturvallisuusinsinööri Nina Isotalus Kuluttajavirasto, erityisasiantuntija Soile Hellstén Suomen Kuntaliitto, erikoistutkija, LT Mika Palvanen UKK-instituutti ja viestintäpäällikkö Liisa Joutsi Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö. (STM hallitussihteeri Liisa Katajamäki 1607 3854)

Päätös asettaa poikkeusolojen terveydenhuollon neuvottelukunta toimikaudeksi 1.1.2003-31.12.2006. Kokoonpano (varajäsenet suluissa): puheenjohtaja: kansliapäällikkö Markku Lehto sosiaali- ja terveysministeriö; varapuheenjohtaja: osastopäällikkö, ylijohtaja Arto V. Klemola sosiaali- ja terveysministeriö; jäsenet: lääkintöneuvos Päivi Hämäläinen (lääkintöneuvos Sakari Lankinen) sosiaali- ja terveysministeriö, ylitarkastaja Anne Hujala (yliinsinööri Olli Saarsalmi) sosiaali- ja terveysministeriö, hallitusneuvos Anja Kairisalo (lainsäädäntöneuvos Lauri Pelkonen) sosiaali- ja terveysministeriö, pelastusylijohtaja Pentti Partanen (neuvotteleva virkamies Tiina Peltola-Lampi) sisäasiainministeriö, ylitarkastaja Jukka Ristaniemi (lainsäädäntöneuvos Tarja Kröger) työministeriö, puolustusvoimien ylilääkäri, lääkintäprikaatikenraali Timo Sahi (apulaisosastopäällikkö, lääkintäeversti Heikki Laapio) pääesikunta, sosiaali- ja terveysyksikön päällikkö Matti Liukko (erityisasiantuntija Soile Hellstén) Suomen Kuntaliitto, sosiaalineuvos, lääninlääkäri Kirsti Riihelä Etelä-Suomen lääninhallitus (lääninlääkäri Simo Harju Länsi-Suomen lääninhallitus), professori Markku Järvinen (tulosalueylijohtaja Raija Ruoranen) Pirkanmaan sairaanhoitopiiri ja ylilääkäri Sirkka Keikkala (ylilääkäri Jarmo J Koski) Jyväskylän sosiaali- ja terveyspalvelukeskus; asiantuntijat: lääkintöneuvos Jouko Söder sosiaali- ja terveysministeriö, ylijohtaja Mika Purhonen Huoltovarmuuskeskus, apulaisjohtaja Hannes Kulmala Huoltovarmuuskeskus, vanhempi hallitussihteeri Matti Piispanen turvallisuus- ja puolustusasiain komitea, ylijohtaja Hannes Wahlroos lääkelaitos, ylilääkäri Wendla Paile säteilyturvakeskus, tutkimusprofessori Pauli Leinikki kansanterveyslaitos, apulaisjohtaja Vesa Riihimäki työterveyslaitos ja johtaja Jyrki Landstedt hätäkeskuslaitos; pääsihteeri Markku Niskala Suomen Punainen Risti; sivutoiminen pääsihteeri: majuri Olli Ohrankämmen pääesikunta. (STM hallitussihteeri Arita Kaario 1607 3792)

Päätös asettaa kansaneläke- ja sairausvakuutuslaissa tarkoitettu tarkastuslautakunta toimikaudeksi 1.1.2003-31.12.2005. Kokoonpano (varajäsenet suluissa): puheenjohtaja: varatuomari Pekka Humalto ; I varapuheenjohtaja: varatuomari Simo Lämsä; II varapuheenjohtaja: oikeustieteen kandidaatti Hannu Hakkola; III varapuheenjohtaja: varatuomari Riitta Korpiluoma; lakimiesjäsenet: varatuomari Risto Jaakkola (varatuomari Pirjo Åkesson), varatuomari Maritta Hirvi (varatuomari Ritva Sjöholm), varatuomari Katriina Alaviuhkola (varatuomari Outi Antila), varatuomari Maijaliisa Takanen (varatuomari Marjatta Pihlaja), oikeustieteen kandidaatti Pasi Järvinen (oikeustieteen kandidaatti Ari Pulkkinen) ja varatuomari Jaakko Hannula (oikeustieteen kandidaatti Anja Laatunen); lääkärijäsenet: psykiatrian erikoislääkäri, lääketieteen lisensiaatti Sakari Lankinen (psykiatrian erikoislääkäri, lääketieteen ja kirurgian tohtori Katriina Kuusi), sisätautien erikoislääkäri, lääketieteen lisensiaatti Raine Jussila (sisätautien erikoislääkäri, dosentti Matti Romo), lääketieteen tohtori Juha Nevalainen (ortopedian ja traumatologian dosentti Aarne Kivioja) ja lääketieteen lisensiaatti Matti Ojala (työterveyshuollon erikoislääkäri Tanja Vuorela); muut jäsenet: valtiotieteen maisteri Christina Nissas-Arhippainen (sosiaalipsykologi Pekka Sormunen), oikeustieteen kandidaatti Johan Åström (johtaja Markku Koponen), vastaava sopimussihteeri Matti Kopperi (oikeustieteen kandidaatti Matti Koskinen), toiminnanjohtaja Teuvo Ikonen (filosofian kandidaatti Kari Välimäki), oikeustieteen kandidaatti Maire Lumiaho (oikeustieteen lisensiaatti Ilkka Ojala), toiminnanjohtaja Ismo Suksi (toiminnanjohtaja Pentti Laakkonen), oikeustieteen kandidaatti Ilkka Oksala (terveydenhuollon ylioppilas Hanna Laine) ja sosiaalipoliittinen sihteeri Mirja Janérus (valtiotieteen maisteri Ulla-Mari Karhu). (STM ylitarkastaja Riitta Aulanko 1607 4412)

Päätös asettaa tapaturmavakuutuslaissa tarkoitettu tapaturmalautakunta toimikaudeksi 1.1.2003-31.12.2005. Kokoonpano (varajäsenet suluissa): puheenjohtaja: oikeustieteen kandidaatti Hannu Hakkola (varatuomari Mikko Hurmalainen); varapuheenjohtajat: oikeustieteen kandidaatti Tuulikki Haikarainen (varatuomari Markku Sorvari) ja varatuomari Pauli Kaarlo Juhani Ståhlberg (oikeustieteen lisensiaatti Matti Salmenperä); lakimiesjäsenet: varatuomari Irene Luukkonen (varatuomari Katriina Alaviuhkola), varatuomari Kalevi Sadeluoto (varatuomari Tarja Kröger) ja varatuomari Tuula Laurila (varatuomari Pekka Humalto); lääkärijäsenet: dosentti, ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri Harri Pihlajamäki (apulaisylilääkäri Jari Peltonen), dosentti, lääketieteen ja kirurgian tohtori Ole Mikael Böstman (ylilääkäri, psykiatrian erikoislääkäri Anna Savela), dosentti ja lääketieteen ja kirurgian tohtori Juhani Juntunen (lääketieteen ja kirurgian tohtori Kari Kurppa); työnantajia edustavat jäsenet: varatuomari Markus Äimälä (diplomi-insinööri Rauno Toivonen), varatuomari Mikko Nyyssölä (oikeustieteen kandidaatti Jyrki Hollmén) ja oikeustieteen kandidaatti Martti Huttunen (oikeustieteen kandidaatti Markku Tasa); työntekijä- ja toimihenkilöjärjestöjä edustavat jäsenet: valtiotieteen ylioppilas Mirja Janérus (yhteiskuntatieteiden maisteri Kaija Kallinen), oikeustieteen kandidaatti Jorma Rusanen (työterveyshoitaja Helinä Sairanen) ja oikeustieteen kandidaatti Juri Aaltonen (varatuomari Jaana Meklin). (STM ylitarkastaja Riitta Aulanko 1607 4412)

Valtioneuvosto lähetti eduskunnalle 19.12.2002 seuraavat Euroopan unionin säädösehdotuksia koskevat valtioneuvoston kirjelmät:

Valtioneuvoston kirjelmä (U 73/2002) eduskunnalle ehdotuksesta neuvoston direktiiviksi dieselöljyn valmisteverotuksesta (valmisteverotus; polttoaineverotus). Direktiiviehdotuksessa esitetään dieselöljyn ja moottoribensiinin vähimmäisverotasojen korottamista ja lähentämistä asteittain siten, että noin kahdeksan vuoden kuluessa niillä olisi sama vähimmäisverotaso, jonka jäsenvaltiot voisivat halutessaan ylittää. Vuonna 2010 verotaso olisi noin 410 euroa tuhannelta litralta. Samanaikaisesti siinä esitetään ammattiliikenteessä käytetylle dieselöljylle yhtä, kaikissa jäsenvaltioissa sovellettavaa verotasoa. Halutessaan jäsenvaltiot voisivat myös eriyttää dieselöljyn verotuksen siten, että ammattiliikenteessä kulutetun dieselin vero voisi olla alempi kuin muussa liikenteessä kulutetun dieselöljyn, mutta ammattidieselinkin osalta tulisi noudattaa vähimmäisverotasoa. Lisäksi ehdotuksessa esitetään vähimmäisveron tarkistamista vuosittain indeksin perusteella. Ehdotukseen sisältyy myös mahdollisuus alentaa ammattiliikenteessä kulutetun dieselöljyn veroa, mikäli ajoneuvoon kohdistuu samanaikaisesti tienkäyttömaksuja. (VM neuvotteleva virkamies Leo Parkkonen 1603 3148)

Valtioneuvoston kirjelmä (U 74/2002) eduskunnalle ehdotuksesta neuvoston päätökseksi tietokantojen oikeudellisen suojan laajentamista koskevan sopimuksen tekemisestä kirjeenvaihtona Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin Yhdistyneen kuningaskunnan kanssa Mansaaren puolesta direktiivin 96/9/EY III luvun mukaisesti. Tietokantojen erityissuoja laajenisi koskemaan Mansaarelta kotoisin olevia tietokantojen valmistajia. (OPM hallitussihteeri Jorma Waldén 1607 7384)

Valtioneuvoston kirjelmä (U 75/2002) eduskunnalle komission ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi uimaveden laadusta (uimavesidirektiivi). Direktiivi korvaisi 8 päivänä joulukuuta 1975 uimaveden laadusta annetun neuvoston direktiivin 76/160/ETY. Ehdotuksen mukaan direktiivin tavoitteena on ympäristön laadun säilyttämiseksi, suojelemiseksi ja parantamiseksi sekä kansalaisten terveyden suojelemiseksi säätää uimaveden laadun seurannasta ja luokituksesta sekä uimavettä koskevasta tiedottamisesta yleisölle. (STM johtaja Risto Aurola 1607 4127)

NIMITYSASIAT

Valtioneuvosto päätti 19.12.2002 seuraavat nimitysasiat:

Valtioneuvosto myönsi lähetystöneuvos Timo Pesoselle palkatonta virkavapautta ulkoasiainhallinnon lähetystöneuvoksen virasta 1.1.2003-31.12.2007. (UM henkilöstöjohtaja Ulla Väistö 1605 5401)

Ulkoasiainhallinnon määräaikainen lehdistöneuvos Rolf Henry Johansson ulkoasiainhallinnon lehdistöneuvoksen (A 25) virkaan 1.1.2003 lukien. (UM henkilöstöjohtaja Ulla Väistö 1605 5401)

Valtioneuvosto määräsi ulkoasiainneuvos Maija Lähteenmäen ulkoasiainministeriön protokollaosaston osastopäällikön tehtävään 1.1.2003 lukien ja ulkoasiainneuvos Hannu Kyröläisen ulkoasiainministeriön globaaliasioiden linjan linjanjohtajan tehtävään 1.1.2003 lukien. (UM henkilöstöjohtaja Ulla Väistö 1605 5401)

Aluekehitysjohtaja Mårten Johansson sisäasiainministeriön aluekehitysjohtajan (vaativuustaso 9) virkaan 1.1.2003 lukien. (SM hallintojohtaja Reijo Luhtavaara 1604 2788)

Määräaikainen lainsäädäntöneuvos, oikeustieteen kandidaatti Terhi Lehtonen sisäasiainministeriön lainsäädäntöneuvoksen (vaativuustaso 8) virkaan 1.1.2003 lukien. (SM hallintojohtaja Reijo Luhtavaara 1604 2788)

Varatuomari Matti Halen neuvottelevan virkamiehen (A 27) määräaikaiseen virkasuhteeseen 1.1.-31.12.2003. (VM vanhempi hallitussihteeri Ulla Vilhu 1603 4708)

Filosofian kandidaatti, neuvotteleva virkamies Anne Kristiina Päkkilä opetusministeriön neuvottelevan virkamiehen (A 27) virkaan 1.1.2003 lukien. (OPM hallintojohtaja Håkan Mattlin 1607 7430)

Opetusneuvos Maarit Palonen opetusministeriön opetusneuvoksen (A 25) määräaikaiseen virkasuhteeseen 1.1.2003-31.3.2003, kuitenkin enintään siksi ajaksi, jonka opetusneuvos Osmo Lampinen on virkavapaana. (OPM hallintojohtaja Håkan Mattlin 1607 7430)

Oikeustieteen kandidaatti Marja Marita Wilska Kuluttajaviraston ylijohtajan (A 30) virkaan 1.1.2003 lukien. (KTM kansliapäällikkö Erkki Virtanen 1606 3502)

Oikeustieteen kandidaatti, LL.M. Minna Tukiainen kauppa- ja teollisuusministeriön nuoremman hallitussihteerin määräaikaiseen virkasuhteeseen 1.1.2003-31.12.2003, kuitenkin enintään siksi ajaksi, jonka Sami Sunila on virkavapaana omasta virastaan. (KTM neuvotteleva virkamies Tuula Pyykönen 1606 3554)

Vanhempi hallitussihteeri Pia-Liisa Heiliö sosiaali- ja terveysministeriön hallitussihteerin (A 25) virkaan 1.1.2003 lukien. (STM kansliapäällikkö Markku Lehto 1607 3763)

Puheenjohtaja, varatuomari Pekka Humalto tarkastuslautakunnan puheenjohtajan (A 27) virkaan 1.1.2003-31.12.2005. Samalla valtioneuvosto myönsi Humallolle vastaavaksi ajaksi palkatonta virkavapautta sosiaali- ja terveysministeriön hallitussihteerin virasta. (STM ylitarkastaja Riitta Aulanko 1607 4412)

RAHA-ASIAT

Valtioneuvoston raha-asiainvaliokunta puolsi istunnossaan 18.12.2002 seuraavia asioita:

Sisäasiainministeriön asetus holhoustoimessa tarvittavan edunvalvontapalvelun tuottajalle maksettavasta korvauksesta. Vuonna 2002 korvaus maksettiin lähtökohtaisesti asukaslukupohjaista perustetta käyttäen, jolloin korvaus oli 0,50 euroa/kunnan asukas kuitenkin niin, että korvaus yhtä edunvalvontaa kohden oli vähintään 134,55 euroa tai enintään 201,83 euroa. Kunnan asukaslukuna otettiin huomioon väestötietojärjestelmän mukainen kunnan asukasluku vuodenvaihteessa 2001-2002 ja edunvalvontojen lukumääränä holhousasioiden rekisterin mukaan kunnalla ja muulla palveluntuottajalla 1.3.2002 olleet edunvalvonnat. Korvaus maksetaan vuonna 2003 muutoin samoin perustein kuin vuonna 2002, mutta korvaus yhtä edunvalvontaa kohden olisi vähintään 135 euroa tai enintään 201 euroa. Kunnan asukaslukuna otetaan huomioon väestötietojärjestelmän mukainen asukasluku vuodenvaihteessa 2002/2003 ja edunvalvontojen lukumäärä holhousasioiden rekisterin mukaiset edunvalvonnat 1.3.2003. Korvaus maksetaan kesäkuussa 2003. Asetus tulee voimaan 1.1.2003 ja on voimassa vuoden 2003 loppuun. (SM hallitusneuvos Leena Lehtonen 1604 4554)

Sisäasiainministeriön asetus rekisterihallinnon suoritteiden maksuista. Väestörekisterikeskuksen ja maistraattien julkisoikeudellisista suoritteista perittävät maksut määräytyvät rekisterihallinnon suoritteista annetun sisäasiainministeriön asetuksen (1006/2001) mukaisesti. Koska nykyinen asetus on voimassa vuoden 2002 loppuun saakka, annetaan vuodelle 2003 uusi asetus. Uuteen maksuasetukseen tehdään vähäisiä teknisluonteisia tarkistuksia. Maksutaulukkoon lisätään asiakasrekisterin päivityspalveluihin tunnistuspalvelua sekä otanta- ja poimintapalveluihin lukumääräalennukseen perustuvaan alennustaulukkoon liittyvää säännölliselle asiakkaalle toimitushinnan alentavaa lausumaa. Muut muutokset ovat lähinnä sanamuotojen ja määrittelyjen tarkentamista. Asetus tulee voimaan 1.1.2003 ja on voimassa vuoden 2003 loppuun. (SM hallitusneuvos Leena Lehtonen 1604 4554)

Sisäasiainministeriön asetus lääninhallituksen suoritteiden maksuista. Asetus uudistetaan, koska nykyisen päätöksen voimassaolo päättyy 31.12.2002. Maksuja korotetaan kustannusten nousun johdosta noin 5 prosenttia. Asetus tulee voimaan 1.1.2003 ja on voimassa vuoden 2003 loppuun. (SM neuvotteleva virkamies Eeva Puttonen 1604 2826)

Puolustusvoimien/Helsingin Ilmatorjuntarykmentin ja Senaatti-kiinteistöjen välisen vuokrasopimuksen allekirjoittaminen. Helsingin Ilmatorjuntarykmentti vuokralaisena allekirjoittaa Senaatti-kiinteistöjen kanssa Hyrylän varuskuntaan Helsingin Ilmatorjuntarykmentin käyttöön rakennettavan koulutus- ja huoltohallirakennuksen vuokrasopimuksen. Vuokra-aika alkaa 1.1.2004 ja vuokrasopimus voidaan irtisanoa päättymään aikaisintaan 15 vuoden kuluttua. (PLM vanhempi hallitussihteeri Jouko Okko 1608 8213)

Puolustusvoimien/Suomenlahden Meripuolustusalueen ja Senaatti-kiinteistöjen välisen vuokrasopimuksen allekirjoittaminen. Suomenlahden Meripuolustusalue vuokralaisena allekirjoittaa Senaatti-kiinteistöjen kanssa Upinniemen varuskuntaan Suomenlahden Meripuolustusalueen käyttöön rakennettavan T 2000 alusten huolto- ja säilytyshallirakennusten vuokrasopimuksen. Hanke on alusten saapumisen takia jaettu kahteen vaiheeseen. I-vaiheen vuokra-aika alkaa 1.1.2004 ja II-vaiheen vuokra-aika alkaa 1.1.2006 ja vuokrasopimukset voidaan irtisanoa päättymään aikaisintaan 15 vuoden kuluttua. (PLM vanhempi hallitussihteeri Jouko Okko 1608 8213)

Puolustusvoimien/Viestirykmentin ja Senaatti-kiinteistöjen välisen vuokrasopimuksen allekirjoittaminen. Viestirykmentti vuokralaisena allekirjoittaa Senaatti-kiinteistöjen kanssa Riihimäen varuskuntaan Viestirykmentin käyttöön rakennettavan koulutus- ja huoltohallirakennuksen vuokrasopimuksen. Vuokra-aika alkaa 1.1.2004 ja vuokrasopimus voidaan irtisanoa päättymään aikaisintaan 15 vuoden kuluttua. (PLM vanhempi hallitussihteeri Jouko Okko 1608 8213)

Puolustusvoimien/Ilmavoimien Viestikoulun ja Senaatti-kiinteistöjen välisen vuokrasopimuksen allekirjoittaminen. Ilmavoimien Viestikoulu vuokralaisena allekirjoittaa Senaatti-kiinteistöjen kanssa Luonetjärven varuskuntaan Jyväskylän maalaiskunnan alueelle rakennettavan erikoisluokkarakennuksen vuokrasopimuksen. Vuokra-aika alkaa 1.1.2004 ja vuokrasopimus voidaan irtisanoa päättymään aikaisintaan 15 vuoden kuluttua. (PLM vanhempi hallitussihteeri Jouko Okko 1608 8213)

Puolustusvoimien/Ilmavoimien Viestikoulun ja Senaatti-kiinteistöjen välisen vuokrasopimuksen allekirjoittaminen. Ilmavoimien Viestikoulu vuokralaisena allekirjoittaa Senaatti-kiinteistöjen kanssa Luonetjärven varuskuntaan Jyväskylän maalaiskunnan alueelle rakennettavan koulutus- ja huoltohallirakennuksen vuokrasopimuksen. Vuokra-aika alkaa 1.1.2004 ja vuokrasopimus voidaan irtisanoa päättymään aikaisintaan 15 vuoden kuluttua. (PLM vanhempi hallitussihteeri Jouko Okko 1608 8213)

Valtiovarainministeriön asetus tullilaitoksen suoritteiden maksullisuudesta. Asetuksella määrätään, mitkä tullilaitoksen suoritteet ovat valtion maksuperustelaissa tarkoitettuja maksullisia julkisoikeudellisia suoritteita ja mistä suoritteista peritään maksu liiketaloudellisin perustein. Asetuksen maksutaulukossa määrätään julkisoikeudellisista suoritteista perittävät kiinteät maksut, jotka on tarkistettu vastaamaan omakustannusarvoa. Eräistä suoritteista peritään omakustannusarvosta poikkeava eli korkeampi tai alhaisempi maksu. Asetus tulee voimaan 1.1.2003 ja on voimassa vuoden 2004 loppuun. (VM neuvotteleva virkamies Sirkka-Liisa Heino 1603 3153)

Päätös siirtää metsäviestintään momentilla 30.31.44 (Tuki puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen) osoitetusta määrärahasta 170 000 euroa puuntuotannon turvaamista edistäviin toimenpiteisiin Hämeen-Uudenmaan ja Kaakkois-Suomen metsäkeskuksille kummallekin 85 000 euroa. (MMM ylitarkastaja Marja Hilska-Aaltonen 1605 2415)

Liikenne- ja viestintäministeriön asetus Ajoneuvohallintokeskuksen maksuista annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen muuttamisesta. Ajoneuvohallintokeskuksen maksuista annetun asetuksen 2 ja 3 §:ää ja liitettä muutetaan ja lisätään uusi 2 a §. Asetus tulee voimaan 1.1.2003. (LVM hallitusneuvos Jarmo Hirsto 1602 8568)

Liikenne- ja viestintäministeriön asetus Ratahallintokeskuksen maksuista. Asetus vastaa sisällöltään pääosin nykyistä Ratahallintokeskuksen maksuista annettua liikenne- ja viestintäministeriön asetusta, joka on voimassa vuoden 2002 loppuun. Maksut ovat suoritekohtaisia joko tuntihintaan perustuvia tai perusmaksuun ja tuntihintaan perustuvia maksuja. Niitä ei voida määrätä kiinteähintaisiksi, koska suoritteet ovat erilaisia laajuudeltaan ja työpanokseltaan. Ratahallintokeskukselle on asetettu uusia tehtäviä 1.9.2002 voimaan tulleella Euroopan laajuisen rautatiejärjestelmän yhteentoimivuudesta annetulla lailla (561/2002). Asetukseen otetaan säännökset uusia tehtäviä koskevien maksujen perusteista. Asetus tulee voimaan 1.1.2003 ja on voimassa 31.5.2003 saakka. (LVM hallitusneuvos Hannu Pennanen 1602 8470)

Liikenne- ja viestintäministeriön asetus Merenkulkulaitoksen maksullisista suoritteista. Uusi asetus annettaan, koska nykyinen asetus on voimassa vain kuluvan vuoden loppuun. Merkittävimmät muutokset voimassa olevaan maksuasetukseen perustuvat pyrkimykseen kustannusvastaavuuden asteittaiseen parantamiseen. Muutoksia tehdään 2 §:ssä tarkoitetuista kiinteämaksuisista julkisoikeudellisista suoritteista alusrekisterisuoritteeisiin sekä merenkulun tarkastustoiminnan suoritteisiin ja muihin merenkulkuosaston suoritteisiin. Alusrekisterisuoritteiden maksuja korotetaan noin 20 prosentilla ja merenkulun tarkastustoiminnan suoritteita ja muita merenkulkuosaston suoritteita noin 5 prosentilla. Lisäksi muutoksia tehdään 3 §:ssä tarkoitettuihin omakustannusarvon mukaisiin julkisoikeudellisiin suoritteisiin. Tarkastus- ja katsastustyön tuntiveloitusta korotetaan ulkomaanliikenteen osalta 130 eurosta 190 euroon. Kotimaanliikenteen osalta tuntiveloitusta korotetaan noin 6 prosentilla 138 euroon. Asetus tulee voimaan 1.1.2003 ja on voimassa vuoden 2003 loppuun. (LVM hallitusneuvos Aila Salminen 1602 8491)

Valtion ydinjätehuoltorahaston vuoden 2003 talousarvion vahvistaminen. Valtion ydinjätehuoltorhastosta annetun asetuksen (162/1988; muutettu 1196/2000) 9 §:n mukaan kauppa- ja teollisuusministeriö vahvistaa rahaston talousarvion hankittuaan siitä jätehuoltovelvollisten lausunnot ja asian oltua valmistelevasti valtioneuvoston raha-asiainvaliokunnan käsiteltävänä. Talousarvioon on liitettävä selvitys palkattavan henkilökunnan määrästä sekä rahaston mahdollisuuksista käyttää ministeriön toimitiloja tai suorittaa tehtäviään ministeriön virkatyönä samoin kuin näistä aiheutuvista kustannuksista. (KTM vanhempi hallitussihteeri Juhani Parkkari 1606 4799)

Vuoden 2003 työeläkevakuutusmaksuperusteiden vahvistaminen. Laskuperustekorko alennetaan nykyisestä 5,25 prosentista 4,25 prosenttiin 1.1.2003 lukien kuitenkin siten, että se on voimassa 30.6.2003 asti. Vuonna 2003 keskimääräinen vakuutusmaksu on perusteiden mukaan 21,4 prosenttia palkoista. Eläke-Kansan konkurssista aiheutuvia tappioita varten perittävä 0,03 prosenttia pyöristyy esitystarkkuudella nollaksi, jolloin perittävä kokonaismaksu on 21,4 prosenttia palkoista. Maksutaso nousee siten 0,3 prosenttiyksikköä vuoden 2002 tasosta. Vakuutusmaksu sisältää palautuksen eläketurvakeskuksen luottovakuutustoiminnasta aiheutuvien tappioiden peittämiseksi perityistä maksuista kertyneestä ylijäämästä. Palautettava määrä on noin 0,01 prosenttia palkkasummasta, joka pyöristyy esitystarkkuudella nollaksi. Työntekijäin eläkemaksu on 4,6 prosenttia vuonna 2003 ja työnantajan maksu keskimäärin 16,8 prosenttia palkoista. Työntekijäin eläkemaksu nousee 0,2 prosenttiin palkoista ja työnantajan maksu nousee 0,1 prosenttia palkoista vuoden 2002 maksuihin verrattuna. (STM osastopäällikkö Tarmo Pukkila 1607 3864)

Valtion sairausvakuutusrahaston takuusuorituksen vahvistaminen vuodelle 2003 639,1 miljoonaksi euroksi, josta maksetaan Kansaneläkelaitokselle tammikuussa 190 miljoonaa euroa, helmi-marraskuussa 40,8 miljoonaa euroa kuukausittain ja joulukuussa 41,1 miljoonaa euroa. (STM erikoissuunnittelija Susanna Grimm 1607 3869)

Valtion osuuden vahvistaminen äitiys-, isyys- ja vanhempainrahojen sekä erityishoitorahojen kustannuksista vuodelle 2003 44 miljoonaksi euroksi. (STM erikoissuunnittelija Susanna Grimm 1607 3869)

Valtion kansaneläkerahaston takuusuorituksen vahvistaminen vuodelle 2003 0 euroksi. (STM erikoissuunnittelija Susanna Grimm 1607 3869)

Vuoden 2002 talousarvion momentille 34.99.51 (Eräät merimiespalvelut) myönnetyn arviomäärärahan ylittäminen 243 345 eurolla. (TM hallitusneuvos Esa Lonka 1604 8933)

Vuoden 2002 talousarvion momentin 34.99.23 (Siviilipalvelus) arviomäärärahan ylittäminen 140 000 eurolla. Ylitystarve johtuu arvioitua suuremmista matkakustannuksista sekä palveluspaikatta jääneistä sekä siviilipalveluskeskuksessa koulutetuista siviilipalvelusmiehistä aiheutuneista arvioitua suuremmista kustannuksista. (TM ylitarkastaja Sinikka Hyyppä 1604 7988)

HALLITUKSEN NEUVOTTELUT

TALOUSPOLIITTINEN MINISTERIVALIOKUNTA 17.12.2002

Autoverotus kuluttajahintapohjaiseksi

Hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta sopi 17.12.2002, että eduskunnalle annetaan autoverolain muutosesitys, jonka mukaan ensi vuoden alusta lähtien uusista ja käytettynä maahantuotavista autoista maksettaisiin 24%-26% vero kuluttajahinnasta. Nykyisin uusien autojen vero on keskimäärin 29%. Muutos merkitsisi autoveron tason alennusta noin kuudenneksella.

Uutta verolakia sovellettaisiin taannehtivasti 1.1.2003 jälkeen verotettaviin uusiin ja käytettynä maahan tuotaviin autoihin lain voimaantuloajankohdasta riippumatta eduskuntaehdolla. Uusia veroperusteita sovellettaisiin lisäksi verovelvollisen pyynnöstä niihin käytettynä maahan tuotuihin autoihin, joista on vielä käytettävissä oikaisu- tai valitusaikaa. Käytännössä tämä koskisi vuonna 1999 tai sen jälkeen käytettynä maahan tuotuja autoja.

Nykyisin autoveron tuotto on noin 900 miljoonaa euroa. Vuoden 2003 budjettiesityksessä tuottoarvio on 850 miljoonaa euroa. Jos autokauppa vilkastuu, jäänee verotuoton pudotus pienemmäksi kuin mitä verotason alennus edellyttäisi.

Käytettynä maahantuotavien autojen veroa määriteltäessä viranomainen (Tulli) velvoitetaan syrjimättömän verokohtelun varmistamiseksi tarkistamaan rekistereistään, mikä vastaavan markkinoilla jo olevan käytetyn auton verosisältö on ollut.

Samalla hallitus päätti valmistella seuraavia hallitusneuvotteluja varten siirtymistä ympäristötekijöihin perustuvaan auton käyttömaksuun. Tällaiseen maksuun siirryttäisiin monia vuosia kestävän ylimenokauden aikana, jolloin henkilöautojen verotuksen painopiste siirtyisi käytön verotuksen suuntaan.

Lisätietoja antaa ylijohtaja Lasse Arvela p. (09) 1603 3150 ja neuvotteleva virkamies Merja Sandell p. (09) 1603 3061 valtiovarainministeriöstä.

LUOVUTETUT MIETINNÖT

Aluebarometri julkistettiin 10.12.2002 sisäasianministeriössä. Aluebarometrin mukaan kuntien päättäjien arviot alueiden yleisestä kehityksestä ovat varovaisemmat kuin viime keväänä. Kehityksen odotetaan suurimmassa osassa maata paranevan, mutta varsinkin keskusseuduilla toiveet paremmasta ovat vähentyneet. Keskusseutujen näkymät ovat kuitenkin edelleen valoisammat kuin muissa kunnissa. Myönteisimmät odotukset ovat Pohjanmaalla ja Päijät-Hämeessä. Synkimmät näkymät ovat Etelä-Savossa, Pohjois-Karjalassa ja Kainuussa, joissa kehityksen odotetaan heikentyvän sekä keskusalueilla että niiden ulkopuolella. Suurten keskusten ja teollisuuskeskusten kehitys on edelleen parhainta koko maassa. Sen sijaan esikaupunkikunnissa arviot ovat aikaisempaa selvästi varovaisemmat. Teollistuneissa maaseutukunnissa ja alkutuotantokunnissa toiveet paremmasta ovat muita kuntaryhmiä vähäisemmät. Aluebarometri on sähköisessä muodossa osoitteessa http://www.intermin.fi kohdassa Julkaisut. Lisätietoja antaa aluekehitysjohtaja Veijo Kavonius, p. (09) 1604 4506 sisäasianministeriöstä.

Mediataide - kotimaiset toimijat ja kansainväliset mallit -julkaisu luovutettiin 16.12.2002 kulttuuriministeri Kaarina Drombergille. Selvityksen mukaan suomalaisen mediataide on kansainvälisesti näkyvimpiä suomalaisen kulttuurin alueita elektronisen ja klassisen musiikin ohella. Alan pää- ja sivutoimisten tekijöiden määrä on kasvussa. Kuitenkin alan vuosittainen kokonaisrahoitus on hyvin vaatimatonta. Kansainväliset esimerkit osoittavat, että vaikka Suomi on uuden mediateknologian edistämisessä ollut edistyksellinen maa, mediataiteen ja laajemmin tietoyhteiskunnan kulttuuristen ulottuvuuksien alueella julkiset toimenpiteet ovat vasta aluillaan ja eurooppalaisittain keskitasoa kehittymättömämmällä tasolla. Tehty selvitys on katsaus kotimaiseen mediataiteen kenttään, sen nykytilaan ja kehitystarpeisiin sekä kansainvälisiin mediataiteen toimintaympäristöihin, ja on jatkoa vuonna 1996 julkaistulle opetusministeriön komiteamietinnölle. Julkaisu on luettavissa osoitteesta http://www.minedu.fi/julkaisut/pdf/mediataide.pdf. Lisätietoja antavat kirjoittajat Tapio Mäkelä, puh. 040-722 3949 ja Minna Tarkka, puh. 050-520 3167 3167 Mediakulttuuriyhdistys m-cult ry:stä sekä Leena Laaksonen, p. (09) 1607 7044 opetusministeriöstä.

Sisältötuotantotyöryhmän raportti "Digitaalinen sisältötuotanto - strategiset tavoitteet ja toimintaehdotukset" luovutettiin 18.12.2002 pääministeri Paavo Lipposelle. Opetusministeriön koordinoima, eri ministeriöiden, instituutioiden ja toimialan edustajista koostuva sisältötuotantotyöryhmä on kartoittanut suomalaisen sisältötuotannon kasvun vahvuuksia ja mahdollisuuksia sekä esteitä ja ongelmia. Strategia käsittelee digitaalisen sisältötalouden muodostumista kansainvälistymiskehityksen näkökulmasta, kuitenkin niin, että peruslähtökohtana on vahva kotimainen sisältötuotanto. Strategiassa esitettyjä tavoitteita ovat mm. että Suomi on johtava digiosaamisen maa, jossa käyttäjäkoulutus on huippuluokkaa ja alalla on merkittävä määrä kansallisesti ja kansainvälisesti menestyviä alan yrityksiä. Tavoitteena on, että medioiden ja uusien medioiden kotimainen sisältötuotanto on runsasta ja sekä sisällöllisesti että teknologisesti korkeatasoista, tuotekehitys ja tutkimustoiminta vilkasta ja hyvin resursoitua. Digitaalinen sisältötuotanto -strategia on luettavissa osoitteesta http://www.minedu.fi/julkaisut/pdf/situstrategia.pdf. Lisätietoja antaa opetusneuvos Ritva-Sini Merilampi, p. (09) 1607 7234 opetusministeriöstä.

Korkeakoulujen arviointineuvoston laatima yliopistojen opiskelijavalintojen arviointiraportti luovutettiin 19.12.2002 opetusministeri Maija Raskille. Arviointiryhmä esittää, että yliopistojen tulisi ryhtyä toimenpiteisiin hakijoiden nopean opintoihin sijoittumisen parantamiseksi ja että yliopistojen tulisi kehittää valintoja sisällöllisesti ja parantaa valintamenettelyn kustannustehokkuutta. Arviointiryhmän mielestä valintakokeiden ongelmat liittyvät erityisesti siihen, että laajan valintakoekirjallisuuden käytöstä on paikoin tullut itsetarkoitus, jolla pyritään valitsemaan hakijoiden joukosta kaikkein motivoituneimmat. Laajaan kirjallisuuteen perustuvat kokeet heikentävät kuitenkin uusien ylioppilaiden mahdollisuuksia tulla valituksi ylioppilaskeväänä, koska valmistautumisaikaa jää liian vähän. Lisäksi valintakokeissa mitataan usein päällekkäisiä asioita ylioppilastutkinnon kanssa. Arviointiraportti Yliopistojen opiskelijavalintojen arviointi (KKA-julkaisuja 17:2002) löytyy Korkeakoulujen arviointineuvoston internet-osoitteessa: http://www.kka.fi/pdf/julkaisut/KKA_1702.pdf. Lisätietoja antavat arviointiryhmän puheenjohtaja, professori Kari Sajavaara, p. 050 558 5639 ja sihteeri, projektisuunnittelija Sirpa Moitus, p. (09) 1607 6919 opetusministeriöstä.

Liito-oravatyöryhmä luovutti muistionsa 13.12.2002 maa- ja metsätalousministeri Jari Koskiselle. Maa- ja metsätalousministeriön asettaman työryhmän perustaminen liittyi osittain Euroopan komission Suomelle antamaan huomautukseen, jossa kiinnitettiin huomiota metsäviranomaisten ja ympäristöviranomaisten toimintaan liito-oravan suojelussa. Työryhmän tehtävänä oli parantaa ja kehittää jo olemassa olevia metsä- ja ympäristöhallintojen tiedonvaihtojärjestelmiä ja käytännön yhteistyötä eri tahojen kesken liito-oravan suojelussa. Muistio sisältää katsauksen liito-oravan biologiaan ja esiintymiseen. Työryhmä esittää myös muita johtopäätöksiä ja suosituksia, jotka edistävät liito-oravan suojelua Suomessa. Työryhmä on todennut, että tiedonkulku havaituista liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikoista toimii nykyiselläänkin metsäviranomaisten ja ympäristöviranomaisten välillä hyvin ja joustavasti sekä ottaa alueelliset olosuhteet huomioon. Työryhmä ehdottaa kuitenkin menettelyjen yhdenmukaistamista, jotta liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikat tulisivat jatkossa entistä paremmin ja kattavammin turvattua. Muistio löytyy sähköisenä osoitteesta http://www.mmm.fi/tiedotteet/tiedoteliitteet/21_2002.pdf. Lisätietoja antaa työryhmän puheenjohtaja, ympäristöjohtaja Veikko Marttila, p. (09) 1605 3334 maa- ja metsätalousministeriöstä.

Ehdotus merenkulun strategiaksi luovutettiin 10.12.2002 liikenne- ja viestintäministeri Kimmo Sasille. Esityksen johtopäätöksenä on, että Suomella on oltava oma kauppalaivasto. Suomi on EU:ssa maantieteellisesti katsottuna saarivaltio, johon meriteitse tuodaan noin 70 ja josta viedään 90 prosenttia kaikista tavarakuljetuksista. Lisäksi Euroopan unionin laajeneminen muuttaa Suomen merenkulun toimintaympäristöä merkittävästi. Erityisesti Itämeren muuttuminen lähes kokonaan yhteisön sisämereksi tuo uusia haasteita Suomen lipun alla toimiville varustamoille. Selvityksessä esitetään lukuisia toimenpiteitä, joilla voitaisiin vastata kuluvan vuosikymmenen merenkulkupolitiikan haasteisiin. Yksi niistä on, että Suomi ottaisi jatkossa käyttöön samat keinot, joita Itämeren muut EU-maat jo käyttävät kustannusten alentamiseksi. Ehdotus löytyy sähköisenä osoitteessa http://www.mintc.fi. Lisätietoja antavat merenkulkuneuvos Raimo Kurki, p. 040 557 6911 ja ylitarkastaja Harry Favorin, p. (09) 1602 8492 liikenne- ja viestintäministeriöstä.

Ilmastosopimuksen ja Kioton pöytäkirjan edellyttämiä viranomaistoimia pohtinut toimikunta luovutti mietintönsä 19.12.2002 ministeri Sinikka Mönkäreelle. Toimikunnan tehtävänä oli kehittää hallinnolliset puitteet viranomaistoimille, joita YK:n ilmastosopimus ja Kioton pöytäkirjan toimeenpano Suomessa edellyttävät. Kyse on sekä uusista viranomaistoimista että nykyisten tilapäisjärjestelyjen muuttamisesta pysyviksi työtehtäviksi sopimusvelvoitteiden mukaisesti. Toimikunta esittää, että ilmastostrategian valmistelua, toimeenpanoa ja seurantaa ohjaisi edelleen ministerityöryhmä, jota avustaisi keskeisiä ministeriöitä edustava yhdysverkko. Strategiatyöstä olisi hallitustasolla vastuussa se ministeriö, jonka ministeri on ministerityöryhmän puheenjohtaja. Kasvihuonekaasupäästöjä vähentävien toimien arviointi olisi osa strategian toimeenpanoa. Ilmastostrategia olisi laadittava 2-3 vuoden välein. Lisätietoja antaa ylitarkastaja Timo Ritonummi, p. (09) 1606 4798 kauppa- ja teollisuusministeriöstä.

Uusiutuvan energian edistämisohjelma 2003-2006 ja Energiansäästöohjelma 2003-2006 julkistettiin 16.12.2002 kauppa- ja teollisuusministeriössä. Raportit valmistelleet työryhmät esittävät yritysten ja yhteisöjen energiatukimäärärahoja lisättäväksi ja edistämistoimien uusia rahoitusmalleja selvitettäväksi. Samoin rakennusten korjausavustuksiin myönnettävää tukea ehdotetaan lisättäväksi. Myös energiansäästön informaatiotoimintaan tarvittaisiin lisäpanostusta. Teknologian kehittämiseksi edellytetään Tekesin energiansäästöön ja uusiutuvaan energiaan kohdistuvan rahoituksen säilyttämistä vähintään vuoden 1999 tasolla. Työryhmät arvioivat, että niiden esitykset energiansäästötoiminnan ja uusiutuvien energialähteiden edistämiseksi edellyttävät yhteensä noin 200 miljoonan euron vuosittaista valtion panostusta lähivuosina merkiten yhteensä melkein 20 prosentin lisäystä aikaisempien ohjelmien mukaiseen valtion rahoitustarpeeseen. Raportit löytyvät osoitteista http:// www.ktm.fi/3/UEO2002raportti.pdf ja http://www.ktm.fi/3/ESO2002raportti.pdf. Lisätietoja antaa teollisuusneuvos Erkki Eskola puh. (09) 1606 4812 kauppa- ja teollisuusministeriöstä.

Asumisperusteista sosiaaliturvaa selvittäneen työryhmän väliraportti julkistettiin 18.12.2002 sosiaali- ja terveysministeriössä. Raportin mukaan EU:n laajentumisen myötä asumisperusteisen sosiaaliturvan kysymykset ovat tulossa yhä ajankohtaisemmiksi. Laajeneminen lisää henkilöiden liikkuvuutta ja siten myös niiden henkilöiden määrää, joihin sovelletaan yhteisön lainsäädäntöä. Vaikka Suomeen suuntautuva muuttoliike on eurooppalaiseen tasoon verrattuna toistaiseksi hyvin pientä, kasvaa ulkomaalaisväestön osuus täällä suhteellisesti ottaen eniten EU:ssa. Raportti on saatavissa osoitteessa http://www.stm.fi/suomi/vao/julkaisut/vaosisallys28.htm. Lisätietoja antaa työryhmän sihteeri, vanhempi hallitussihteeri Merja Linnanvirta, p. (09) 1607 3180 sosiaali- ja terveysministeriöstä.

Suomen asuntopolitiikan kansainvälinen arviointi luovutettiin 17.12.2002 ministeri Suvi-Anne Siimekselle. Neljän ulkomaisen asiantuntijaryhmän arvioinnissa todetaan Suomessa harjoitetun asuntopolitiikan olevan kansalaisten hyvinvoinnin kannalta pääosin oikeansuuntaista. Arviointi sisältää useita uudistusehdotuksia, jotka eivät ryhmän mukaan merkitse kuitenkaan mittavia muutoksia Suomen asuntopolitiikkaan. Ehdotuksilla halutaan muun muassa antaa enemmän tilaa yksityiselle sektorille, kohdentaa yhteiskunnan tuki nykyistä oikeudenmukaisemmin sekä alentaa omistusasunnon hankinnan kynnystä. Yleisenä lopputuloksena ryhmä toteaa, että Suomen asuntorahoitus- ja asumistukijärjestelmät ovat monin tavoin esimerkillisiä. Asuntopolitiikka on useilla eri mittareilla mitattuna ollut kolmen viime vuosikymmenen ajan huomattavan tuloksellista: asuntojen varustetaso on noussut, ahdas asuminen on vähentynyt, asunnottomien määrä pienentynyt ja syvimmänkin laman aikana valtion tuella pidettiin asuntorakentamista yllä useasta muusta Euroopan maasta poiketen. Asuntoalueet ovat sosiaalisesti eheitä. Toisaalta ongelmiakin on. Sosiaalisiin vuokra-asuntoihin jonotetaan, yksityiset vuokramarkkinat eivät toimi eikä kodittomien määrä ole neljän viime vuoden aikana enää vähentynyt. Osa asumisen tuesta menee niille, jotka eivät välttämättä tarvitse tukea. Kuntien välinen yhteistyö ei toimi erityisesti maankäytön suunnittelussa. Lisäksi asuminen, johon suomalaisilla on varaa, eroaa huomattavasti heidän toiveistaan: esimerkiksi kerrostaloasukkaista lähes 60 prosenttia haluaisi asua muualla kuin kerrostalossa. Raportti löytyy osoitteesta http://www.vyh.fi/asuminen/ajankoht/eva-index.htm. Lisätietoja antaa kehittämisjohtaja Markku Tahvanainen, p. (09) 1603 9626 valtionvarainministeriöstä.

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.