Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

Valtioneuvoston viikko 50/2002

TASAVALLAN PRESIDENTTI

HALLITUKSEN ESITYKSET

Tasavallan presidentti antoi 11.12.2002 eduskunnalle seuraavat hallituksen esitykset:

Esitys (HE 261/2002 vp) laeiksi yrittäjien eläkelain ja sairausvakuutuslain 16 ja 33 §:n muuttamisesta. Yrittäjien eläkelakia muutetaan siten, että yrittäjäeläkkeen perusteena oleva työtulo ja vakuutusmaksun määrä voivat seurata nykyistä paremmin yrityksen taloudellista tilannetta ja yrittäjien maksukyvyn vaihtelua. Tavoitteena on, että YEL-yrittäjien lakisääteisen eläketurvan perusteena olevien työtulojen ja eläketurvan taso nousee nykyisestään. Lait on tarkoitettu voimaan 1.1.2005. (STM hallitussihteeri Maritta Hirvi 1607 4338)

EDUSKUNNAN VASTAUKSET

Tasavallan presidentti vahvisti 11.12.2002 seuraavat lait:

Laki jäteverolain 4 §:n muuttamisesta (HE 128/2002 vp). Jäteveroa korotetaan 23 euroon tonnilta jätettä 1.1.2003 alkaen ja vastaavasti 30 euroon 1.1.2005 alkaen. Jäteveron korotus lisää jäteverotuottoja noin 17 miljoonaa euroa ja lisäksi arvonlisäverotuottoja noin 1,5 miljoonaa euroa vuositasolla vuodesta 2003 lähtien. Laki tulee voimaan 1.1.2003. Eduskunnan lausumat; 1) Eduskunta edellyttää hallituksen selvittävän, kohdistuuko teollisuuden yksityisiin kaatopaikkoihin riittävästi ympäristöperusteista ohjausta. 2 Eduskunta edellyttää hallituksen huolehtivan siitä, että vuoden 2004 talousarviossa jäteveron korottamiseen liittyvä valtion maksuosuuden lisäys jätealan kehittämiseen vahvistetaan tarkistetun valtakunnallisen jätesuunnitelman mukaisesti. (VM hallitusneuvos Irmeli Virtaranta 1603 3065)

Laki arvonlisäverolain muuttamisesta ja laki Ahvenanmaan maakuntaa koskevista poikkeuksista arvonlisävero- ja valmisteverolainsäädäntöön annetun lain 18 b §:n muuttamisesta (HE 131/2002 vp). Arvonlisäverolakiin tehdään Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen tuomion edellyttämät muutokset. Tekijän suorittama taide-esineen myynti, välittäjän suorittama tekijän omistaman taide-esineen välitys sekä tekijän omistaman taide-esineen maahantuonti saatetaan arvonlisäverotuksen piiriin. Tekijän suorittaman taide-esineen myyntiin sekä kaikkien taide-esineiden maahantuontiin sovelletaan alennettua 8 prosentin verokantaa. Tekijän omistamia taide-esineitä koskevan välityspalvelun myyntiin sovelletaan normaalia 22 prosentin verokantaa. Taide-esineen käsite laajennetaan koskemaan myös taiteilijan vedostamia signeerattuja ja numeroituja valokuvia. Arvonlisäverolain taide-esineiden jälleenmyynnin marginaaliverotusta koskeviin säännöksiin tehdään taide-esineiden ensimyynnin verolle saattamisesta ja alennetun verokannan soveltamisesta aiheutuvat teknisluonteiset muutokset. Lait tulevat voimaan 1.1.2003. Eduskunnan lausuma; Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin, joilla selvitetään mahdollisuudet ottaa kuvataiteilijoiden verotuksessa käyttöön ns. taiteilijatili tai menovaraus, jolla voidaan lieventää niitä ongelmia, jotka johtuvat kuvataiteilijoiden työn erityisluonteesta. (VM lainsäädäntöneuvos Suvi Anttila 1603 3171)

Laki valtion talousarviosta annetun lain muuttamisesta (HE 133/2002 vp). Valtion talousarviosta annettuun lakiin otetaan yleissäännös perusteista, jotka on otettava huomioon kohdennettaessa valtion talousarvioon otettavat tulot ja menot varainhoitovuoteen kuuluviksi. Tarkempia säännöksiä tulojen ja menojen kohdentamisesta voidaan antaa valtioneuvoston asetuksella. Lain eräiden yksittäisten tulo- ja menoerien kohdentamista koskevat säännökset kumotaan samalla. Lakia muutetaan myös siten, että käyttösuunnitelma voidaan ottaa määrärahaa sisältävän menomomentin lisäksi talousarviossa myös tuloarvion sisältävälle nettobudjetoidulle tulomomentille. Asianomaiseen pykälään otetaan myös tarvittavat säännökset käyttösuunnitelman sisällöstä ja merkityksestä nettobudjetoitaessa. Laki tulee voimaan 13.12.2002. (VM neuvotteleva virkamies Tuomas Pöysti 1603 3025)

Ajoneuvolaki, laki tieliikennelain muuttamisesta, laki luvanvaraisesta henkilöliikenteestä tiellä annetun lain 5 ja 6 §:n muuttamisesta, laki luvanvaraisesta tavaraliikenteestä annetun lain 2 §:n muuttamisesta, laki rikoslain muuttamisesta, laki moottoriajoneuvoverosta annetun lain muuttamisesta, laki ajoneuvoverosta annetun lain muuttamisesta, laki autoverolain muuttamisesta, laki polttoainemaksusta annetun lain muuttamisesta, laki liikennevakuutuslain muuttamisesta, laki ympäristönsuojelulain 13 ja 116 §:n muuttamisesta, laki pysäköintivirhemaksusta annetun lain 1 ja 8 §:n muuttamisesta, laki ajoneuvojen katsastusluvista annetun lain muuttamisesta ja laki Ajoneuvohallintokeskuksesta annetun lain 2 §:n muuttamisesta (HE 141/2002 vp). Ajoneuvolailla säädetään ajoneuvojen yleisistä turvallisuusvaatimuksista, vaatimustenvastaisten osien, erillisten teknisten yksiköiden ja polkupyörien kaupan kiellosta, ajoneuvojen luokittelusta, ajoneuvojen, järjestelmien, osien ja erillisten teknisten yksiköiden tyyppihyväksynnästä, liikenteessä käytettävien ajoneuvojen määräaikaiskatsastuksista ja teknisistä tienvarsitarkastuksista, ajoneuvojen rekisteröinnistä sekä ajoneuvojen, järjestelmien, osien ja erillisten teknisten yksiköiden asennuksesta ja korjauksesta. Lait tulevat voimaan 1.1.2003. Eduskunnan lausuma; Eduskunta edellyttää, että hallitus antaessaan tieliikennelain nojalla asetuksen pitää huolen siitä, että moottorireellä ja pyörillä varustetulla maastoajoneuvolla saa erityistä varovaisuutta noudattaen ylittää tietä tai siltaa. (LVM apulaisosastopäällikkö Reino Lampinen 1602 8639)

Laki ulkomaanliikenteen kauppa-alusluettelosta annetun lain 1 ja 4 §:n muuttamisesta (HE 210/2002 vp). Ulkomaanliikenteen kauppa-alusluettelosta annettua lakia muutetaan siten, että kauppa-alusluetteloon merkitsemisen edellytyksenä oleva aluksen ikävaatimus poistetaan. Laki tulee voimaan 15.12.2002. (LVM hallitusneuvos Aila Salminen 1602 8491)

Laki julkisesti tuettujen vienti- ja alusluottojen korontasauksesta annetun lain 1 §:n muuttamisesta (HE 113/2002 vp). Lakia muutetaan siten, että vienti- ja alusluottoja koskevien korontasaussopimusten ja -tarjousten myöntämisaikaa jatketaan vuodesta 2002 vuoteen 2005. Samalla lakiin lisätään säännös siitä, että korontasaustoiminnassa otetaan huomioon Suomea sitovat kansainväliset säännökset ja määräykset, kansainväliset kilpailutekijät sekä hankkeiden ympäristövaikutukset. Laki tulee voimaan 1.1.2003. (KTM teollisuusneuvos Eeva-Liisa Virkkunen 1606 2672)

Laki vakuutetun sairausvakuutusmaksun, työnantajan sairausvakuutusmaksun ja työnantajan kansaneläkemaksun suuruudesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta (HE 143/2002 vp). Eläkkeensaajia koskeva sairausvakuutusmaksun 0,40 prosenttiyksikön suuruinen korotus poistetaan vuoden 2003 alusta. Kaikkien vakuutettujen sairausvakuutusmaksu on siten 1,50 prosenttia kunnallisverotuksessa verotettavasta tulosta. Lisäksi väliaikaisesti korotetaan kaikkien työnantajien sairausvakuutusmaksua 0,014 prosenttiyksikköä. Maksun korotuksella rahoitetaan eräissä Lapin läänin kunnissa ja saaristokunnissa vuosina 2003-2005 toteutettava kokeilu, jossa yksityiset työnantajat ja valtion liikelaitokset vapautetaan työnantajan sosiaaliturvamaksusta. Yksityisten työnantajien, kuntatyönantajien, kirkkotyönantajien ja valtion liikelaitosten sairausvakuutusmaksu on vuoden 2003 alusta 1,614 prosenttia ja muiden työnantajien 2,864 prosenttia ennakonpidätyksen alaisesta palkasta. Laki tulee voimaan 1.1.2003. Työnantajan sairausvakuutusmaksun suuruutta koskevaa määräaikaista säännöstä sovelletaan vuoden 2005 loppuun. (STM vanhempi hallitussihteeri Juha Rossi 1607 3866)

Laki Lääkehoidon kehittämiskeskuksesta ja laki lääkelain 76 §:n muuttamisesta (HE 146/2002 vp). Laki Lääkehoidon kehittämiskeskuksesta säädetään ja lääkelakia muutetaan. Lääkehoidon kehittämiskeskus perustetaan rationaalisen lääkehoidon edistämiseksi Suomessa. Edistämällä rationaalista lääkehoitoa, kehittämiskeskus parantaa samalla lääkekustannusten hallittavuutta. Lääkehoidon kehittämiskeskus on asiantuntijaviranomainen. Kehittämiskeskuksen tehtävät painottuvat erilaisiin vaikuttamisen keinoihin kuten lääkeinformaation tuottamiseen ja jakamiseen, suositusten antamiseen, neuvontaan ja koulutukseen. Lait tulevat voimaan 1.3.2003. (STM ylilääkäri Terhi Hermanson 1607 3901)

Laki sairausvakuutuslain muuttamisesta, laki työsopimuslain 4 luvun 2 §:n muuttamisesta, laki lasten päivähoidosta annetun lain 11 a §:n muuttamisesta, laki lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain muuttamisesta ja laki vanhempainpäiväraha-ajalta suoritettavien vuosilomakustannusten korvaamisesta työnantajalle annetun lain muuttamisesta (HE 147/2002 vp). Lakeja muutetaan siten, että perheellä on nykyistä joustavammat mahdollisuudet sovittaa yhteen työ- ja perhe-elämä perheen tarpeiden mukaisesti. Isien käytettävissä olevaa isyysvapaata pidennetään toteuttamalla isien mahdollisuus kuukauden yhdenjaksoiseen vapaaseen. Ottoisien isyysvapaata pidennetään nykyisestä kuudesta arkipäivästä 18 arkipäivään. Lisäksi ottoisät ovat oikeutettuja muiden isien tavoin isyysvapaan pidennykseen. Nykyistä vanhempainvapaajärjestelmää joustavoitetaan siten, että pienten lasten vanhemmat voivat pitää vanhempainvapaan myös osittaisena. Myös yrittäjillä on oikeus osittaiseen vanhempainrahaan. Perhevapaiden käyttöä joustavoitetaan myös niissä tilanteissa, joissa perheeseen syntyy samanaikaisesti kaksi tai useampi lapsi. Äitiysrahan määräytymistä koskevia säännöksiä muutetaan siten, että äitiysraha on mahdollista siirtää isälle muissakin tilanteissa kuin äidin kuollessa. Lisäksi työnantajille vanhempainpäivärahakausien ajalta suoritettavaa vuosilomakustannusten korvausjärjestelmän hakemusmenettelyä yksinkertaistetaan. Korvausta maksetaan myös säästövapaaseen siirretyistä lomapäivistä. Lait tulevat voimaan 1.1.2003. Eduskunnan lausuma; Eduskunta edellyttää, että hallitus seuraa pidennetyn isyysvapaan vaikutusta vanhempainvapaiden käyttöön ja jos uudistuksen tavoitteet käytön tasa-arvoistumisesta jäävät toteutumatta, ryhtyy toimenpiteisiin lainsäädännön korjaamiseksi. Eduskunta edellyttää lisäksi, että vanhempainvapaita koskevaa säännöstöä kehitetään edelleen niin, että perheiden omat tarpeet tulevat huomioiduksi nykyistä joustavammin. (STM hallitussihteeri Minna Levander 1607 3868)

Laki työhallinnon asiakaspalvelun tietojärjestelmästä, laki työvoimapalvelulain 6 luvun ja 21 §:n 2 momentin kumoamisesta ja laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 24 §:n muuttamisesta (HE 87/2002 vp). Tietojärjestelmää koskeva lainsäädäntö saatetaan perustuslain edellyttämälle tasolle. Samalla erityislaissa olevat tietosuojaa ja salassapitoa koskevat säännökset sisällytetään muuttunut julkisuus- ja henkilötietolainsäädäntö huomioon ottaen viranomaisen toiminnan julkisuudesta annettuun lakiin. Lait tulevat voimaan 1.1.2003. (TM vanhempi hallitussihteeri Tarja Brandes 1604 7993)

Laki aravavuokra-asuntojen ja aravavuokratalojen käytöstä, luovutuksesta ja omaksilunastamisesta annetun lain muuttamisesta (HE 154/2002 vp). Lakia muutetaan siten, että 50 prosenttia valtion asuntolainasta tai aravalainasta voi jäädä valtion vastuulle purettaessa väestöltään vähenevällä alueella oleva aravavuokratalo, joka on pitkäaikaisen ja pysyväksi arvioidun tyhjillään olon vuoksi joutunut huomattaviin taloudellisiin vaikeuksiin. Tähän liittyen täsmennetään myös perusteita, joilla aravavuokra-asunnon tai -talon voi purkaa. Lisäksi lain nimike muutetaan aravarajoituslaiksi. Laki tulee voimaan 1.1.2003. (YM ylitarkastaja Satu Räsänen 1603 9645)

Laki aravalain 13 §:n muuttamisesta ja laki vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain 9 §:n muuttamisesta (HE 233/2002 vp). Aravalakia muutetaan siten, että kunta, kunnan tosiasiassa omistama yhtiö tai yhteisö, jonka toiminnan tarkoituksena on erityisryhmiin kuuluvien henkilöiden elinolojen parantaminen tarjoamalla heille asuntoja, voivat saada hankintalainaa sellaisen vuokratalon hankkimiseen, jonka asunnoista vähintään 30 prosenttia osoitetaan asunnottomien, pakolaisten, romanien tai muiden vastaavien erityisryhmien käyttöön. Samanlainen säännös otetaan myös vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annettuun lakiin. Samalla vuokratalon ja -asunnon hankintalainan yleiset myöntämisen edellytykset molemmissa laeissa yhtenäistetään. Lait tulevat voimaan 1.1.2003. (YM ylitarkastaja Satu Räsänen 1603 9645)

Tasavallan presidentti hyväksyi rajat ylittäviä televisiolähetyksiä koskevan eurooppalaisen yleissopimuksen muuttamisesta tehdyn pöytäkirjan ja vahvisti lain eurooppalaista yleissopimusta rajat ylittävistä televisiolähetyksistä muuttavan pöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta (HE 241/2002 vp). Rajat ylittävän televisiotoiminnan eurooppalaista yleissopimusta muuttavan pöytäkirjan tarkoituksena on yhtenäistää yleissopimuksen ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 97/36/EY, jolla muutetaan televisiotoimintaa koskevien jäsenvaltioiden lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta annettua neuvoston direktiiviä 89/552/ETY, käsitteistö ja soveltamisalat. Yleissopimuksen muuttamisella huomioidaan televisiotoimialalla tapahtunut huomattava tekninen ja taloudellinen kehitys sekä uusien viestintäpalvelujen syntyminen. Lain voimaan tulosta säädetään tasavallan presidentin asetuksella. (LVM viestintäneuvos Ismo Kosonen 1602 8462)

KANSAINVÄLISET ASIAT

Tasavallan presidentti päätti 11.12.2002 seuraavat kansainväliset asiat:

Ympäristöministeri Jouni Backmanin tai hänen estyneenä ollessaan suurlähettiläs Jaakko Blombergin valtuuttaminen allekirjoittamaan Suomen tasavallan hallituksen ja Viron tasavallan hallituksen välinen sopimus kasvihuonekaasupäästöjen yhteisestä vähentämisestä. (UM lainsäädäntöneuvos Ronald Wrede 1605 5711)

Suurlähettiläs Pekka Säilän tai hänen estyneenä ollessaan hänen sijaisensa valtuuttaminen allekirjoittamaan sopimus Kemiallisten aseiden kieltojärjestön ja Suomen tasavallan hallituksen välillä järjestön erioikeuksista ja vapauksista. (UM lainsäädäntöneuvos Ronald Wrede 1605 5711)

MUUTA

Tasavallan presidentti päätti 11.12.2002 seuraavat asiat:

Prikaatikenraali Jouko Armas Alasjärven määrääminen osallistumaan sotilasoikeudenkäyntiasioiden käsittelyyn korkeimmassa oikeudessa 1.1.2003-31.12.2003. (OM hallitusneuvos Raija Merikalla 1606 7603)

Tasavallan presidentti ratkaisi 38 armonanomusasiaa. (OM hallitussihteeri Eva Tams 1606 7625)

Tasavallan presidentti päätti lähettää seuraavan esityksen Ahvenanmaan maakuntapäivien käsiteltäväksi Ahvenanmaan maakuntapäivien suostumuksen hankkimiseksi kansainvälisen sopimuksen voimaansaattamiseksi: Hallituksen esitys eduskunnalle Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Egyptin arabitasavallan välisen Euro-Välimeri-assosiaatiosopimuksen hyväksymisestä ja laiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta (HE 182/2002 vp). (OM erityisasiantuntija Sten Palmgren 1606 7745)

NIMITYSASIAT

Tasavallan presidentti päätti 11.12.2002 seuraavat nimitysasiat:

Hallinto-oikeustuomari Pirjopäivi Kaarina Pihlanto Turun hallintooikeuden hallinto-oikeustuomarin virkaan 1.1.2003 lukien, ma. hovioikeudenneuvos, asessori Riitta Kaarina Sandholm Turun hovioikeuden hovioikeudenneuvoksen virkaan 1.1.2003 lukien ja ma. lainsäädäntöneuvos, käräjätuomari Eva Elisabeth Bygglin Helsingin hovioikeuden hovioikeudenneuvoksen virkaan 1.2.2003 lukien. (OM hallitusneuvos Heikki Liljeroos 1606 7608)

Määräaikainen käräjätuomari, viskaali Hilkka Heleena Vähäsöyrinki Helsingin käräjäoikeuden käräjätuomarin virkaan 1.1.2003 lukien ja määräaikainen käräjätuomari, viskaali Outi Kaarina Nokso-Koivisto Espoon käräjäoikeuden käräjätuomarin virkaan 1.1.2003 lukien. (OM hallitusneuvos Heikki Liljeroos 1606 7608)

VALTIONEUVOSTO

VALTIONEUVOSTON ASETUKSET

Valtioneuvosto antoi 11.12.2002 seuraavat asetukset:

Valtioneuvoston asetus vuonna 2003 toimitettavissa eduskuntavaaleissa ennakkoäänestyspaikkoina olevista edustustoista ja niiden toimipaikoista. Eduskuntavaaleissa voi äänestää ennakkoon ulkomailla 236:ssa Suomen edustustossa. Asetus tulee voimaan 1.1.2003 ja on voimassa 31.3.2003 saakka. (OM hallitusneuvos Jarmo Törneblom 1606 7620)

Valtioneuvoston asetus tilastokeskuksesta. Eduskunta on hyväksynyt lain tilastokeskuksesta annetun lain muuttamisesta (901/2002). Laki on vahvistettu 8.11.2002 ja tulee voimaan 1.1.2003. Lain muutoksella on tilastokeskuksen johtokuntaa koskevat säännökset poistettu laista ja niiden tilalle otettu lakiin säännökset laitoksen ylimmän johdon organisoinnista ja keskeisimmistä tehtävistä. Johtokunnan lakkauttamisen jälkeen tilastokeskuksen toimintaa johtaa ja ylintä päätösvaltaa käyttää laitoksen päällikkönä oleva pääjohtaja. Tilastokeskuksesta annettu valtioneuvoston asetus uudistetaan lain muutoksista johtuen. Asetuksella kumotaan asetus (105/1992) tilastokeskuksesta siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen. Asetus tulee voimaan 1.1.2003. (VM hallitusneuvos Miliza Vasiljeff 1603 3220)

Valtioneuvoston asetus hyvityssakkojen enimmäismäärien tarkistamisesta. Valtion virkaehtosopimuslaissa, kunnallisessa virkaehtosopimuslaissa ja evankelis-luterilaisen kirkon virkaehtosopimuksista annetussa laissa säädetyt ja valtioneuvoston 22.12.1999 tekemällä päätöksellä viimeksi tarkistetut hyvityssakkojen enimmäismäärät esitetään tarkistettavaksi rahan arvon muutosta vastaavasti. Asetus tulee voimaan 1.1.2003. (VM hallitusneuvos Tuija Wilska 1603 4919)

Valtioneuvoston asetus valtion kiinteistövarallisuuden hankinnasta, hallinnasta ja hoitamisesta. Asetus sisältää säännökset kiinteistövarallisuuden hankinnasta ja vuokrauksesta valtiolle, muun valtion kiinteistövarallisuuden kuin valtion maaomaisuuden vuokraamisesta muille valtion virastoille ja laitoksille sekä ulkopuolisille, valtion kiinteistövarallisuuden hallinnasta ja hallinnan siirrosta, varallisuuden hoitamisesta ja käytöstä sekä rekisteröinnistä. Valtion kiinteistövarallisuuden haltijavirastot luetellaan asetuksessa. Päätösvalta valtion kiinteistövarallisuuden hankinnassa olisi ministeriöllä, jos hankinta-arvo on vähintään 5 miljoonaa euroa, sekä sitoutumisessa vuokrasopimukseen, jos sopimuksesta ja muista vuokraukseen liittyvistä menoista koko sopimuskaudella aiheutuu valtiolle menoja yhteensä vähintään 5 miljoonaa euroa. Asetuksella kumotaan valtion kiinteistövarallisuuden hallinnosta annettu asetus (159/1995). Asetus tulee voimaan 1.1.2003. (VM neuvotteleva virkamies Kirsti Vallinheimo 1603 3052)

Valtioneuvoston asetus saamenkieliseen ja saamen kielen opetukseen perusopetuksessa, lukiossa ja ammatillisessa koulutuksessa myönnettävän valtionavustuksen perusteista annetun valtioneuvoston päätöksen muuttamisesta. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain (635/1998) 43 §:n 2 momentin mukaisesti sellaisena kuin se on laissa 1186/1998 myönnetään saamelaisten kotiseutualueen kunnissa annettavaan saamen kielen ja saamenkielisen opetukseen valtionavustusta valtioneuvoston vahvistamien perusteiden mukaisesti. Valtioneuvoston 11.2.1999 antaman päätöksen mukaan valtionavustuksen myöntämisen edellytyksenä on ollut, että opetusryhmien keskikoko on koulutuksen järjestäjää kohti keskimäärin vähintään viisi oppilasta. Asetuksen mukaan valtionavustusta myönnetään edelleen perusopetuksen, lukion ja ammatillisen koulutuksen yhteenlasketuista opetustunneista, mutta opetusryhmien vaadittava koko on nykyisen viiden asemasta keskimäärin vähintään kolme oppilasta. Asetus tulee voimaan 1.1.2003. (OPM hallitusneuvos Eeva-Riitta Pirhonen 1607 7229)

Valtioneuvoston asetus eräiden valtioneuvoston yleisistunnossaan tekemien, opetusministeriön hallinnonalaan kuuluvien päätösten maksullisuudesta ja maksujen suuruudesta annetun asetuksen 1 §:n muuttamisesta. Asetuksen 1 §:n 2 momenttiin sisältyvien lupapäätösten hinnat korotetaan huomioon ottaen päätöksenteon valmisteluun tarvittavan ajan lisääntyminen sekä palkka- ja muiden kustannusten nousu. Lisäksi on otettu huomioon muiden viranomaisten valmistelutyön lisääntyminen. Lupapäätösten hinnat pyöristetään lisäksi lähimpään viiteen euroon. Asetus tulee voimaan 1.1.2003. (OPM hallitusneuvos Heikki Rosti 1607 7318)

Valtioneuvoston asetus eräiden opintotukilaissa (28/1972) tarkoitettujen määrien vahvistamisesta. Valtioneuvosto vahvistaa vuosittain opintotukiuudistuksen yhteydessä kumotun opintotukilain (27/1972) mukaisten opintolainojen enimmäiskoron, valtion varoista maksettavan korkotuen ja luottolaitoksille opintolainojen hoidosta aiheutuvien lisäkustannusten korvaamiseen tarkoitetun hoitokorvauksen määrän. Opintolainojen enimmäiskorkoa alennetaan 0,73 prosenttiyksiköllä nykyisestä 5,53 prosentista 4,8 prosenttiin. Valtion maksaman korkotuki on 1,8 prosenttia. Korkotuen piirissä olevista lainoista lainansaajalta perittävä korko on 3,0 prosenttia. Hoitokorvaus sisältyy edelleen enimmäiskorkoon. Asetus tulee voimaan 1.1.2003. (OPM neuvotteleva virkamies Leena Koskinen 1607 7443)

Valtioneuvoston asetus eläinten lääkitsemisestä annetun asetuksen kumoamisesta. Eläinten lääkitsemisestä annettu asetus (611/1990) muutoksineen kumotaan tarpeettomana, koska tuotantoeläinten tunnistamisesta ja merkitsemisestä eläimelle annetun lääkkeen varoajan aikana sekä tietojen antamisesta tuotantoeläinten lääkitsemisestä ja valvonnasta rikkomuksia epäiltäessä säädetään laissa eläinten lääkitsemisestä (617/1997). Tuotantoeläimille annettavien lääkeruiskeiden antokohdista säädetään lääkkeiden käytöstä, luovutuksesta ja määräämisestä eläinlääkinnässä annetussa maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa (23/EEO/2002). Asetus tulee voimaan 1.1.2003. (MMM vanhempi hallitussihteeri Ritva Ruuskanen 1605 3392)

Valtioneuvoston asetus vuodelta 2002 maksettavasta pohjoisesta tuesta annetun valtioneuvoston asetuksen 5 §:n muuttamisesta. Asetuksella vahvistetaan vehnän pohjoisen hehtaarituen tasoksi 105 euroa hehtaarilta sekä kumotaan avomaanvihanneksille, tillille ja persiljalle asetettu tuen enimmäismäärää koskeva rajoite. Asetus tulee voimaan 18.12.2002. (MMM ylitarkastaja Esa Hiiva 1605 2657)

Valtioneuvoston asetus vuodelta 2002 maksettavasta kasvinviljelyn kansallisesta tuesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta. Asetuksella vahvistetaan kasvinviljelyn kansallisena tukena maksettavien vehnän, rehunurmen ja rehuviljan tukitasot vuodelle 2002. Asetus tulee voimaan 18.12.2002. (MMM ylitarkastaja Esa Hiiva 1605 2657)

Valtioneuvoston asetus vuodelta 2002 maksettavasta perunantuotannon kansallisesta tuesta annetun valtioneuvoston asetuksen 5 §:n muuttamisesta. Vuoden 2002 perunantuotannolle maksettavan kansallisen tuen yksikkötukien taso vahvistetaan ja korkealaatuisen siemenperunan tuotantoalueelle maksettavasta lisätuesta säädetään. Tukikelpoinen peruna-ala ja käytettävissä oleva määräraha huomioon ottaen perunantuotannon kansallisen tuen suuruudeksi vahvistetaan 282 euroa hehtaarilta. Viljelyalalta, jolta viljelijällä on perunan markkinoinnista kirjallinen viljelyssopimus, tuki maksetaan 118 eurolla hehtaarilta korotettuna. Lisäksi korkealaatuisen siemenperunan tuotantoalueelle maksetaan perunan viljelyalalle alueen viljelylle asetettujen erityisvaatimusten johdosta lisätukea ruoka-, ruokateollisuus ja varhaisperunalle 62 euroa hehtaarilta. Viljelyalalta, jolta viljelijällä on perunan markkinoinnista kirjallinen viljelyssopimus, lisätukea maksetaan 88 euroa hehtaarilta. Asetus tulee voimaan 18.12.2002. (MMM ylitarkastaja Esa Hiiva 1605 2657)

Valtioneuvoston asetus nurmi- ja viljakasvien siementuotannon kansallisesta tuesta vuonna 2002 annetun valtioneuvoston asetuksen 9 §:n muuttamisesta. Vuoden 2002 kansallisen nurmisiementuotannon tukitaso määrätään. Komission päätöksen 2001/61/EY perusteella nurmisiementen kansallista tukea voidaan maksaa enintään päätöksessä vahvistetuille enimmäisaloille. Jos nämä alat ylittyvät, maksettavaa tukea alennetaan vastaavasti. Vuoden 2002 tuotannon perusteella englanninraiheinän ja koiranheinän tuki voidaan maksaa komission päätöksen mukaisesti. Timotein, nurminadan ja puna-apilan tukea joudutaan alentamaan, koska viljelystarkastuksessa hyväksytty tukikelpoinen tuotantoala ylittää komission päätöksen enimmäisalan. Nurmisiementuotannon vuoden 2002 kansallista tukea maksetaan seuraavasti: puna-apila 447 euroa/ha, timotei 147 euroa/ha, nurminata 193 euroa/ha, koiranheinä 336 euroa/ha ja englanninraiheinä 403 euroa/ha. Asetus tulee voimaan 18.12.2002. (MMM ylitarkastaja Esa Hiiva 1605 2657)

Valtioneuvoston asetus ajokorttiasetuksen 34 §:n muuttamisesta. Taiwanissa, Hongkongissa ja Macaossa annettujen ajokorttien kelpoisuus Suomessa rinnastetaan kansainvälisiin tieliikennesopimuksiin liittyneissä valtioissa annettujen ajokorttien kelpoisuuden kanssa. Sopimusmaiden ajokorttien vaihto-oikeutta ilman uutta kuljettajantutkintoa laajennetaan B-luokan ohella moottoripyörän ajokortteihin. Asetus tulee voimaan 1.1.2003. (LVM hallitusneuvos Jarmo Hirsto 1602 8568)

Valtioneuvoston asetus lääkkeiden velvoitevarastoinnista annetun asetuksen muuttamisesta. Asetusta muutetaan siten, että hakemus varastointikorvauksen saamiseksi tulee tehdä kunkin vuoden marraskuun loppuun mennessä, kun hakemus tulee tehdä nykyisin helmikuun loppuun mennessä. Hakemusajan myöhentämisen tarkoituksena on vähentää varastojen vaihtelun aiheuttamia korvausten uudelleen käsittelyjä. Asetus tulee voimaan 1.1.2003. (STM hallitusneuvos Pekka Järvinen 1607 3800)

Valtioneuvoston asetus lääketaksasta. Lääketaksalla määrätään apteekista myytävän lääkkeen vähittäismyyntihinta tukkuhinnan perusteella. Lääketaksa muutetaan lääkelain 58 §:n perusteella siten, että asetuksella määritellään yksiselitteisesti väestölle tapahtuvan lääkkeenmyynnin hinnoittelu. Sotien veteraaneille tulee kuitenkin antaa 10 % alennus lääkkeen hinnasta. Sosiaali- ja terveydenhuollon laitoksille tapahtuvassa myynnissä apteekit voisivat itse päättää myönnettävistä alennuksista. Asetuksella kumotaan lääketaksasta annettu valtioneuvoston asetus (844/2001). Asetus tulee voimaan 1.1.2003. (STM hallitusneuvos Pekka Järvinen 1607 800)

Valtioneuvoston asetus lääkevalmisteiden henkilökohtaisesta tuonnista Suomeen. Yksityishenkilö saa tuoda lääkevalmisteita henkilökohtaiseen käyttöönsä pääsääntöisesti yhden vuoden käyttöä vastaavan määrän ja vastaanottaa postitse Euroopan talousalueeseen kuuluvasta valtiosta korkeintaan 3 kuukauden käyttöä vastaavan määrän. Huumausaineeksi luokiteltavaa lääkevalmistetta saa kuitenkin tuoda vain 30 vuorokauden annoksen silloin kun tuodaan Schengen-valtiosta ja 14 vuorokauden annoksen muista maista. Huumausaineeksi luokiteltavia lääkevalmisteita ei saa vastaanottaa postitse. Asetus tulee voimaan 1.1.2003. (STM hallitusneuvos Pekka Järvinen 1607 3800)

Valtioneuvoston asetus eläkkeensaajien asumistukilain mukaisista hoitomenoina hyväksyttävistä keskimääräisistä kustannuksista ja asumiskustannusten enimmäismääristä vuodelle 2003. Eläkkeensaajien asumistuessa hyväksyttävien asumiskustannusten enimmäismääriä tarkistetaan kansaneläkeindeksin 1,2 prosentin nousua vastaavasti. Hoitomenonormeihin tehdään kustannustason muutosta vastaavat tarkistukset. Tällä perusteella lämmitysnormi pidetään ennallaan ja vesinormi nousee 4,3 prosenttia. Kunnossapitonormia korotetaan 1,2 prosenttia samoin kuin vesinormia asunnoissa, joissa ei ole vesijohtoa. Asetus tulee voimaan 1.1.2003 ja on voimassa vuoden 2003 loppuun. (STM vanhempi hallitussihteeri Juha Rossi 1607 3866)

Valtioneuvoston asetus työterveyshuollon neuvottelukunnasta annetun asetuksen 3 §:n muuttamisesta. Työterveyshuollon neuvottelukunnasta annetun asetuksen 3 §:ää muutetaan siten, että työterveyshuollon neuvottelukunnassa voi olla puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan lisäksi 15 muuta jäsentä nykyisen 14 sijaan. Asetus tulee voimaan 15.12.2002. (STM ylitarkastaja Maarit Mikkonen 1607 3860)

Valtioneuvoston asetus vaikeista ja pitkäaikaisista sairauksista ja niiden hoitoon käytettävistä lääkkeistä, joista sairausvakuutuslain mukaan korvataan 100 tai 75 prosenttia säädetyn kiinteän omavastuun ylittävältä osalta, annetun valtioneuvoston päätöksen 1 ja 2 §:n muuttamisesta. Sairausnimike "Parkinsonin tauti" muutetaan muotoon "Parkinsonin tauti ja siihen verrattavat liikehäiriöt" sekä sairausnimike "Henkisesti kehitysvammaisilla esiintyvät levottomuustilat" muuttamista muotoon "Älyllisesti kehitysvammaisilla esiintyvät käyttäytymisen häiriöt". Uusiksi 100 %:n mukaan korvattaviksi lääkkeiksi lisätään risperidoni-niminen lääke sairaudessa "Älyllisesti kehitysvammaisilla esiintyvät käyttäytymisen häiriöt", brintsoliamidi-niminen lääke sairaudessa "Glaukooma", siklosporiini-niminen lääke sairaudessa "Aplastinen anemia" ja "Yleinen erytrodermia", filgrastiimi-, lenograstiimi- ja molgramostiimi- nimiset lääkkeet sairauksissa "Rintasyöpä", "Eturauhassyöpä" "Gynekologiset syövät" ja "Pahanlaatuiset kasvaimet, joita ei ole edellä erikseen mainittu" sekä fludarabiini-niminen lääke sairaudessa "Leukemiat, muut pahanlaatuiset veri- ja luuydintaudit sekä pahanlaatuiset imukudostaudit". Uusiksi 75 %:n mukaan korvattaviksi lääkkeiksi lisätään telmisartaani- ja imidapriili-nimiset lääkkeet sairaudessa "Krooninen verenpainetauti" sekä metotreksaatti- ja siklosporiini-nimiset lääkkeet sairaudessa "Haavainen paksunsuolentulehdus ja Crohnin tauti". Erityiskorvattavista lääkkeistä poistetaan bentsatropiinia ja metikseeniä sairaudessa "Parkinsonin tauti" ja maprotiliinia sairauksissa "Vaikeat psykoosit ja muut mielenterveydenhäiriöt" sekä "Henkisesti kehitysvammaisilla esiintyvät levottomuustilat", fysostigmiiniä sairaudessa "Glaukooma" sekä reserpiiniä sairaudessa "Krooninen verenpainetauti". Asetus tulee voimaan 1.2.2003. (STM hallitussihteeri Minna Levander 1607 3868)

VALTIONEUVOSTON PÄÄTÖKSET

Valtioneuvosto teki yleisistunnossa 11.12.2002 seuraavat päätökset:

Päätös seutuyhteistyökokeilulain mukaisen Lahden kaupunkiseudun sopimuksen vahvistamisesta. Lahden kaupunkiseutu on kirjeellään pyytänyt valtioneuvostoa vahvistamaan kokeiluseudun kuntien tekemän sopimuksen. Seutuyhteistyökokeilusta annetun lain 17 §:n 1 momentin mukaan valtioneuvosto vahvistaa kokeiluseutujen sopimukset. (SM kehittämispäällikkö Teemu Eriksson 1604 2526)

Päätös määrätä kansanedustaja Juha Karpio, kansanedustaja Johannes Leppänen, professori, KHT-tilintarkastaja Reino Maijala, kansanedustaja, JHTT-tilintarkastaja, HTM Iivo Polvi, kansanedustaja Matti Saarinen sekä professori, KHT-tilintarkastaja Kalervo Virtanen Valtion vakuusrahaston tilintarkastajiksi kalenterivuodeksi 2003. (VM lainsäädäntöneuvos Seppo Tanninen 1603 3096)

Päätös Euroopan unionin kalatalouden ohjauksen rahoitusvälineen (KOR) varojen ja valtion rahoitusosuuden jakamisesta työvoima- ja elinkeinokeskuksille. Työvoima- ja elinkeinokeskuksille jaetaan vuoden 2002 talousarvion momentilta 30.41.62 Euroopan unionin kalatalouden rahoitusvälineen rahoitusosuutena 515 000 euroa ja valtion rahoitusosuutena 2 674 503 euroa käytettäväksi tavoite 1 -alueiden ulkopuolisten alueiden Suomen elinkeinokalatalouden rakenneohjelman mukaisiin toimenpiteisiin. Lisäksi työvoima- ja elinkeinokeskuksille jaetaan vuoden 2002 talousarvion momentilta 30.41.62 Euroopan unionin kalatalouden rahoitusvälineen rahoitusosuutena 37 000 euroa ja valtion rahoitusosuutena 37 000 euroa käytettäväksi Itä-Suomen tavoite 1 -ohjelma-asiakirjojen mukaisiin kalataloutta koskeviin toimenpiteisiin. (MMM kalastusneuvos Markku Aro 1605 3361)

Päätös määrätä maaseutuelinkeinojen valituslautakunnan varapuheenjohtajan sijaiset ja vaihtuvat kolmannet jäsenet ja heidän sijaisensa toimikaudeksi 1.1.2003-31.12.2007. Valituslautakunnan varapuheenjohtajana toimivan lainkäyttöneuvoksen sijaiset: lainsäädäntöneuvos Esko Laurila ja vanhempi hallitussihteeri Heikki Koponen; valituslautakunnan vaihtuvat kolmannet jäsenet ja heidän sijaisensa asiaryhmittäin: eläinlääkintähuoltoon liittyviä asioita käsittelevä jäsen eläinlääkäri Sakari Heinänen sijainen läänineläinlääkäri Paula Junnilainen, porotalouden ja luontaiselinkeinojen rahoituslain ja kolttalain mukaisia asioita samoin kuin muutoinkin porotaloutta ja muita Lapin läänin varsinaisia luontaiselinkeinoja koskevia EU-osarahoitteisia ja kansallisia tukiasioita käsittelevä jäsen toimittaja, kalastaja Veikko Aikio, muita kuin edellä mainittuja asioita käsittelevä jäsen varatuomari Kari Kyttälä sijainen varatuomari Leena Uusikylä. (MMM hallitusneuvos Kirsi Koskinen 1605 3327)

Päätös asettaa Tiehallinnon johtokunta toimikaudeksi 1.1.2003-31.12.2004. Kokoonpano: puheenjohtaja: hallituksen puheenjohtaja, varatuomari Matti Vuoria; varapuheenjohtaja: yli-insinööri Mikko Ojajärvi; jäsenet: kansliapäällikkö Sirkka Hautojärvi, kaupunginjohtaja Marketta Kokkonen, toimitusjohtaja Kaarina Aho ja ylitarkastaja Seppo Toivonen (henkilöstön edustaja). (LVM hallitusneuvos Kaisa Leena Välipirtti 1602 8483)

Päätös asettaa KHT-tilintarkastaja, ekonomi Mikko Palkonen varamiehenään KHT-tilintarkastaja, dipl. ekonomi Johnny Forsström tilintarkastustoimisto Tilintarkastajien Oy - Ernst & Young:sta ja VTM, JHTT Seppo Akselinmäki varamiehenään KTM Jari Sanaskoski Tieliikelaitoksen tilintarkastajiksi vuodeksi 2003. (LVM neuvotteleva virkamies Leena Kostiander 1602 8469)

Päätös oikeuttaa kauppa- ja teollisuusministeriö myymään valtion omistamat 50 000 Suomen Luottovakuutus Oy:n osaketta siten, että 25 000 osaketta myydään Hermes Versicherungsbeteiligungen GmbH:lle ja 25 000 osaketta myydään If Skadeförsäkring Holding AB (publ):lle. (KTM teollisuusneuvos Arto Honkaniemi 1606 3578)

Päätös määrätä kauppa- ja teollisuusministeriön laskentapäällikkö, kauppatieteiden maisteri Taina Vähimaa, ylitarkastaja, hallintotieteiden maisteri, Bachelor of Arts Eija Laineenoja ja ylitarkastaja, varatuomari Liisa Huhtala valtioneuvoston ylimääräisiksi esittelijöiksi. (KTM neuvotteleva virkamies Tuula Pyykönen 1606 3554)

Päätös asettaa potilasvahinkolautakunta 1.1.2003 alkavaksi kolmivuotiskaudeksi. Kokoonpano: puheenjohtaja: oikeustieteen lisensiaatti, varatuomari Juhani Kaivola; varapuheenjohtajat: varatuomari Seppo Eskuri ja lakimies Eeva-Maija Österman; jäsenet: professori Juhani Ahonen, ylihoitaja Mariitta Kaltea, neuvotteleva lakimies Synnöve Amberla, ylilääkäri Risto Mokka ja ylilääkäri Leena Niinistö; varajäsenet: erikoishammaslääkäri Marika Doepel, erikoislääkäri Helena Ervasti, dosentti, osastonylilääkäri Markus Färkkilä, johtava lääkäri Risto Heikkala, varatuomari Taisto Hujala, johtava ylilääkäri Ilmo Jolkkonen, varatuomari Harri Koskelo-Koivisto, erikoislääkäri Matti Liukko, professori Raimo Lahti, ammattiasiain sihteeri Kirsi Markkanen, hallitussihteeri Arja Myllynpää, hallitusneuvos MarjaLiisa Partanen, ylihoitaja Aira Penttinen, erikoislääkäri Esa Rintala, neuvotteleva virkamies Raimo Salonen ja dosentti Matti Valtonen. (STM ylitarkastaja Pekka Koivisto 1607 3751)

Päätös asettaa työterveyshuollon neuvottelukunta 15.12.2002 alkavaksi kolmivuotiskaudeksi. Kokoonpano: puheenjohtaja: lääkintöneuvos Matti E Lamberg sosiaali- ja terveysministeriö (vanhempi hallitussihteeri Anja Kairisalo sosiaali- ja terveysministeriö); varapuheenjohtaja: pääjohtaja Jorma Rantanen Työterveyslaitos (osastonjohtaja Kaj Husman Työterveyslaitos); jäsenet: ylilääkäri Heikki Savolainen sosiaali- ja terveysministeriö (ylilääkäri Asko Aalto sosiaali- ja terveysministeriö), lääkintöneuvos Sakari Lankinen sosiaali- ja terveysministeriö (ylitarkastaja Marja-Leena Hiltunen sosiaali- ja terveysministeriö), hallintoneuvos Raila Kangasperko työministeriö (neuvotteleva virkamies Jouni Lemola työministeriö), budjettineuvos Pertti Tuhkanen valtiovarainministeriö (neuvotteleva virkamies Sinikka Wuolijoki valtiovarainministeriö), erityisasiantuntija Sinikka Huhtala Suomen Kuntaliitto (erityisasiantuntija Matti Laiho Suomen Kuntaliitto), työterveyspäällikkö Arto Laine Kansaneläkelaitos (ylitarkastaja Kalevi Ristola Kansaneläkelaitos), asiantuntijalääkäri Kari Kaukinen Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliitto (asiamies Rauno Toivonen Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliitto), työympäristösihteeri Raili Perimäki Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry (lakimies Timo Koskinen Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry), työsuojelutoimitsija Helinä Sairanen Metallityöväen Liitto ry (työympäristötoimitsija Anne Mironen Kunta-alan ammattiliitto KTV ry), johtaja Kaarina Knuuti Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry (vicehäradshövding Helena Ålgars Svenska Lantbruksproducenters Centralförbund SLC), asiamies Antti Mähönen Palvelutyönantajat ry (asiamies Mirja-Maija Tossavainen Palvelutyönantajat ry), puheenjohtaja Olli A. Mäkinen Suomen Teollisuuslääketieteen Yhdistys ry (varapuheenjohtaja Mikko Nykänen Suomen Teollisuuslääketieteen Yhdistys ry), puheenjohtaja Birgitta Tarvainen Suomen Työterveyshoitajaliitto (työterveyshoitaja Eeva Himmanen Suomen Työterveyshoitajaliitto), asiamies Kari Ilmonen Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry (kehittämispäällikkö Eija Kemppainen Suomen Terveydenhoitajaliitto STHL ry) ja suunnittelupäällikkö Pertti Rauhio Suomen Yrittäjät (kehittämispäällikkö Kari Björklöv Suomen Yrittäjät). (STM ylitarkastaja Maarit Mikkonen 1607 3860)

Valtioneuvosto lähetti eduskunnalle 11.12.2002 seuraavat Euroopan unionin säädösehdotuksia koskevat valtioneuvoston kirjelmät:

Valtioneuvoston kirjelmä (U 71/2002) eduskunnalle ehdotuksesta komission päätökseksi eräiden mineraaliöljyjen siirtämiseksi valmisteverotuksen valvontajärjestelmään (valmisteverotus; mineraaliöljyt). Ehdotuksen tavoitteena on saattaa jäsenvaltioiden välillä siirrettävät eräät voiteluöljyt valmisteverotuksen valvontajärjestelmän piiriin siten, että tuotteiden siirtoihin vaadittaisiin saateasiakirja. Tavoitteena on siten vähentää eräisiin voiteluöljyihin kohdistuvia veropetoksia EU:n alueella ja mahdollistaa jäsenvaltioiden verottaa asianmukaisesti eräitä liikennepolttoaineena sekä lämmityskäyttöön meneviä polttoaineita. (VM hallitusneuvos Irmeli Virtaranta 1603 3065)

Valtioneuvoston kirjelmä (U 72/2002) eduskunnalle ehdotuksesta neuvoston asetukseksi (kiertämisen estäminen). Euroopan yhteisöjen komissio on tehnyt ehdotuksensa neuvoston asetukseksi toimenpiteistä, joilla estetään tiettyjen keskeisten lääkkeiden kulkeutuminen Euroopan unionin markkinoille. Tarkoituksena on luoda lääkkeitä vieville yrityksille vapaaehtoinen erityismenettely, jonka avulla voitaisiin paremmin estää erikseen määriteltyihin köyhiin kehitysmaihin alennettuun hintaan vietyjen HIviruksen/AIDSin, tuberkuloosin ja malarian hoitoon tarkoitettujen lääkkeiden tuonti yhteisön markkinoille. (KTM neuvotteleva virkamies Tuula Kulovesi 1606 3655)

NIMITYSASIAT

Valtioneuvosto päätti 11.12.2002 seuraavat nimitysasiat:

Valtiotieteen kandidaatti Rauno Niinimäki valtiovarainministeriön finanssineuvoksen virkaan 1.1.2003 lukien. (VM finanssineuvos Eero Kallio 1603 4865)

Maatalous- ja metsätieteiden tohtori Liisa Saarenmaa maa- ja metsätalousministeriön metsäneuvoksen (A 27) määräaikaiseen virkasuhteeseen 1.1.2003-31.10.2004, kuitenkin enintään viran vakinaisen haltijan virkavapauden ajaksi. (MMM hallitusneuvos Kirsi Koskinen 1605 3327)

Hallintotieteiden kandidaatti Jukka Hirvelä Merenkulkulaitoksen pääjohtajan (A 32) määräaikaiseen virkasuhteeseen 1.1.2003-31.12.2003, kuitenkin enintään siksi ajaksi, jonka viran vakinainen haltija pääjohtaja Vesterinen on estynyt hoitamasta virkaansa. (LVM kansliapäällikkö Juhani Korpela 1602 8322)

RAHA-ASIAT

Valtioneuvoston raha-asiainvaliokunta puolsi istunnossaan 11.12.2002 seuraavia asioita:

8 246 742 euron kehitysyhteistyöavustuksen myöntäminen Etelä-Afrikan paikallisen yhteistyön tukemiseksi vuosina 2003-2005. Paikallisen yhteistyön määrärahalla tuetaan kansalaisyhteiskunnan toimijoiden toteuttamia demokraattisen hallinto- ja ihmisoikeuskulttuurin syventämiseen tähtääviä hankkeita Etelä-Afrikassa ja eteläisessä Afrikassa. Hankkeet vahvistavat kansalaisyhteiskunnan, erityisesti köyhien väestöryhmien vaikutus- ja osallistumismahdollisuuksia heitä itseään koskevassa julkisessa ja paikallisessa päätöksenteossa. (UM kehitysyhteistyöneuvos Riikka Laatu 1605 6235)

Sisäasiainministeriön asetus ulkomaalaisviraston maksullisista suoritteista. Maksuja on joiltakin osin tarkistettu vastaamaan paremmin omakustannushintaa. Suomessa haetun oleskeluluvan uusi maksu on omakustannushintaa vastaava 170 euroa. Kansalaisuushakemuksen käsittelymaksu on 400 euroa ja kansalaisuusilmoituksen 100 euroa. Uudet maksut jäävät edelleen alle omakustannushintojen. Asetuksessa säädetään myös maksun perimisestä ja palauttamisesta. Asetuksella kumotaan sisäasiainministeriön asetus ulkomaalaisviraston maksullisista suoritteista (1417/2001). Asetus tulee voimaan 1.1.2003 ja on voimassa 31.12.2003 saakka. (SM lainsäädäntöneuvos Jorma Kantola 1604 3985)

Valtiovarainministeriön asetus verontilityslain 5 §:ssä tarkoitettujen verovuodelta 2002 ennen verotuksen päättymistä maksettujen verojen tilityksissä sovellettavista jako-osuuksista. Vuoden 2001 verotustietojen tultua käyttöön, valtiolle, kunnille ja seurakunnille sekä Kansaneläkelaitokselle verontilityslain 5 §:ssä tarkoitettujen verovuodelta 2002 ennen verotuksen päättymistä maksettujen verojen tilityksissä sovellettavia jako-osuuksia tarkistetaan. Lisäksi tarkistetaan ne laskentaperusteet, joita noudatetaan laskettaessa yksittäisten kuntien ja seurakuntien edellä mainittujen verojen tilityksissä sovellettavia jako-osuuksia. Asetuksella kumotaan verontilityslain 5 §:ssä tarkoitettujen verovuodelta 2002 ennen verotuksen päättymistä maksettujen verojen tilityksissä sovellettavista jako-osuuksista annettu valtiovarainministeriön asetus (111/2002). Asetus tulee voimaan 17.12.2002. (VM neuvotteleva virkamies Merja Taipalus 1603 3149)

Maa- ja metsätalousministeriön päätös maatilatalouden kehittämisrahaston vuoden 2003 väliaikaisen käyttösuunnitelman vahvistamisesta. Maatilatalouden kehittämisrahastolla arvioidaan olevan vuonna 2003 käytettävissä varoja yhteensä noin 272 miljoonaa euroa. Väliaikaisessa käyttösuuunnitelmaesityksessä rahaston menojen määrä on yhteensä 127,78 miljoonaa euroa, josta sijoitusmenoja on 70,70 miljoonaa euroa, kulutusmenoja 49,58 miljoonaa euroa ja käyttö tuotannon ohjaamiseen 7,50 miljoonaa euroa. (MMM maatalousneuvos Juhani Tuisku 1605 4251)

Maa- ja metsätalousministeriön asetus kiinteistötietojärjestelmän suoritteista ja tietopalvelusta perittävistä maksuista. Asetuksella säädetään kiinteistötietojärjestelmästä ja siitä tuotettavasta tietopalvelusta annetun lain (453/2002) 7 §:n nojalla valtiolle ja kunnalle perittävien maksujen suuruudesta siltä osin kuin jonkun suoritteen osalta ei erikseen toisin säädetä. Asetus tulee voimaan 1.1.2003 ja on voimassa huhtikuun loppuun 2004. (MMM vanhempi hallitussihteeri Elma Solonen 1605 2709)

Maa- ja metsätalousministeriön asetus kiinteistötietojärjestelmän tulojen jakamisesta. Asetuksella säädetään kiinteistötietojärjestelmästä ja siitä tuotettavasta tietopalvelusta annetun lain (453/2002) 5 §:n 2 ja 3 momentin nojalla kiinteistötietojärjestelmän hallinnon, ylläpidon, tietopalvelun ja järjestelmän kehittämisen kustannusten kattamisesta sekä suoritteita kertyvien tulojen jakamisesta järjestelmästä huolehtivien viranomaisten kesken. Asetus tulee voimaan 1.1.2003 ja on voimassa huhtikuun loppuun 2004. (MMM vanhempi hallitussihteeri Elma Solonen 1605 2709)

Liikenne- ja viestintäministeriön asetus Viestintäviraston maksuista. Tammikuun alusta 2002 voimaan tullut aiempi asetus uusitaan kokonaisuudessaan. Asetuksesta poistetaan alusten radioasemien katsastustoimintaa koskevat kohdat, koska katsastustoiminta on 1.9.2002 siirtynyt Merenkulkulaitoksen tehtäväksi. Samoin poistetaan AutoNet- matkaviestinverkkoja koskeva kohta, koska nämä verkot eivät ole enää toiminnassa. Merkittävimmät Viestintäviraston maksuihin kohdistuvat muutokset ovat matkaviestinverkon tilaajanumeromaksun selvä korotus. Toisaalta operaattoritunnus- ja suuntanumeromaksuja on alennettu. Lisäksi otetaan käyttöön uusi teletoiminnan tietoturvan CERT-maksu ja sähköisistä allekirjoituksista annetun lain mukaiset rekisteröinti- ja valvontamaksut sekä GSM-R- radiojärjestelmän taajuusmaksut. Postitoiminnan valvontamaksuun tehdään pieni tarkennus. Asetuksella kumotaan liikenne- ja viestintäministeriön asetus (1245/2001) Viestintäviraston maksuista. Asetus tulee voimaan 1.1.2003 ja on voimassa vuoden 2005 loppuun. (LVM viestintäneuvos Antti Kohtala 1602 8392)

Vuoden 2002 talousarvion momentin 32.30.43 (Finnvera Oyj:n tappiokorvaukset) arviomäärärahan ylittäminen 5 178 000 eurolla. (KTM neuvotteleva virkamies Tapio Laamanen 1606 4599)

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus Lääkelaitoksen maksullisista suoritteista. Asetus uusitaan, koska nykyisen päätöksen voimassaolo päättyy 31.12.2002. Asetus tulee voimaan 1.1.2003 ja on voimassa 31.12.2005 saakka. (STM finanssisihteeri Tuula Karhu 1607 4354)

Vuoden 2002 talousarvion momentin 33.22.50 (Sotilasvammakorvaukset) arviomäärärahan ylittäminen 3 600 000 eurolla. (STM hallitussihteeri Anne-Marie Brisson 1607 4355)

Kansaneläkelaitoksen maksuvalmiuden hoitaminen joulukuussa 2002. Kansaneläkelaitoksen maksuvalmiuden turvaamiseksi 19.12.2002 kansaneläkelaitokselle maksetaan 60 miljoonaa euroa, jonka kansaneläkelaitos palauttaa 30.12.2002. (STM erikoissuunnittelija Susanna Grimm 1607 3869)

Vuoden 2002 talousarvion momentin 33.18.60 (Valtion osuus sairausvakuutuslaista johtuvista menoista) arviomäärärahan ylittäminen 22 420 000 eurolla. (STM erikoissuunnittelija Susanna Grimm 1607 3869)

HALLITUKSEN NEUVOTTELUT

ULKO- JA TURVALLISUUSPOLIITTINEN VALIOKUNTA 4.12.2002

Ulko- ja turvallisuuspoliittinen valiokunta käsitteli Irakin tilannetta

Tasavallan presidentin ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisen valiokunnan kokouksessa käsiteltiin 4.12.2002 Irakin tilannetta.

Yhdysvallat on kääntynyt noin viidenkymmenen maan puoleen tiedustellen niiden valmiutta käydä keskusteluja mahdollisista tukitoimista, mikäli Irakin joukkotuhoaseongelman ratkaisemisessa joudutaan turvautumaan sotilaallisiin toimiin. Suomen osalta tiedustelu kohdistui ensisijaisesti mahdollisuuksiin avustaa konfliktin jälkeisessä tilanteessa, erityisesti jälleenrakennuksessa ja humanitaarisissa tarpeissa.

Kokouksessa hyväksyttiin seuraava kannanotto:

"Suomi on johdonmukaisesti tukenut YK:n pyrkimyksiä riisua Irak joukkotuhoaseista. YK:n turvallisuusneuvosto on yksimielisesti hyväksynyt asiasta päätöslauselman 1441. Suomi pitää tärkeänä, että päätöslauselma pannaan täytäntöön turvallisuusneuvoston tarkoittamalla tavalla.

Suomi on tästä lähtökohdasta valmis edelleen selvittämään, millä tavoin se voisi jatkossa osallistua YK:n toimintaan päätöslauselman toimeenpanemiseksi.

Mahdollisen aseellisen konfliktin jälkeiseen tilanteeseen varautuen selvitetään mahdollisuudet antaa humanitaarista apua ja jälleenrakennustukea. Alustavat selvitykset osoittavat, että Suomella on kohtuulliset valmiudet osallistua YK-johtoiseen Irakin jälleenrakennukseen ja humanitaarisen avun antamiseen.

Lisäksi selvitetään mahdollisuudet osallistua YK:n valtuuttamaan rauhanturvaamistoimintaan (esimerkiksi CIMIC-henkilöstöllä) sekä poliisitoimintaan tai muuhun siviilikriisinhallintatoimintaan".

YK:n tarkastuksista vastaava UNMOVIC (UN Monitoring, Verification and Inspection Commission) on kutsunut suomalaisasiantuntijoita osallistumaan tarkastustoimintaan Irakissa. Suomi antaa myös merkittävän panoksen Kansainvälisen Atomienergiajärjestön IAEA:n toimintaan mm. säteilyteknologian alalla.

Lisätietoja antaa osastopäällikkö Markus Lyra p. (09) 1605 5032 ulkoasiainministeriöstä.

LUOVUTETUT MIETINNÖT

Oikeusturva-asian neuvottelukunta luovutti 4.12.2002 vuosiraporttinsa oikeusministeri Johannes Koskiselle. Neuvottelukunnan mielestä korkeimman hallinto-oikeuden roolia tulisi kehittää nykyistä selkeämmin oikeuskysymyksiin keskittyväksi ja oikeuskäytäntöä ohjaavaksi tuomioistuimeksi. Samalla pitäisi vahvistaa hallintolainkäytön ensimmäisenä asteena toimivien alueellisten hallinto-oikeuksien asemaa. Neuvottelukunta ottaa raportissaan kantaa myös rikosvahinkolain ongelmiin ja suosittaa oikeuskasvatuksen laajentamista kaikkiin peruskouluihin. Muita aiheita ovat muun muassa rasismin ehkäiseminen sekä velkasovinto-ohjelmaan liittyvät oikeusturvaongelmat. Lisäksi neuvottelukunta ehdottaa toimia korkeimman hallinto-oikeuden juttumäärien vähentämiseksi. Vuonna 2001 korkein hallinto-oikeus ratkaisi 3612 asiaa. Jos käsiteltäviä asioita olisi vähemmän, korkein hallinto-oikeus voisi nykyistä paremmin keskittyä oikeudellisten kysymysten ratkaisemiseen ja alempien tuomioistuinten ja viranomaisten ratkaisukäytännön ohjaamiseen, neuvottelukunta arvioi. Neuvottelukunnan raportti löytyy oikeusministeriön verkkosivuilta www.om.fi/16526.htm ja neuvottelukunnan omilta verkkosivuilta www.oikeusturva-asiainneuvottelukunta.fi/13663.htm Lisätietoja antavat neuvottelukunnan puheenjohtaja, vararehtori Teuvo Pohjolainen p. (013) 251 3699 ja hallitussihteeri Merja Muilu, p. (09) 1606 7564 oikeusministeriöstä sekä apulaispääsihteeri Pirkko Kivikari p. (09) 6866 1213.

Valtioneuvoston ohjelmajohtamisen simulointityöryhmä luovutti 5.12.2002 raporttinsa ministeri Suvi-Anne Siimekselle. Työryhmän mielestä hallitusohjelma tulisi kirjoittaa linja-asiakirjaksi, joka hahmottaa selkeästi laajoja ja usein ministeriörajat ylittäviä tehtäväkokonaisuuksia, politiikkaohjelmia. Näitä politiikkaohjelmia ja niiden rahoitusta arvioitaisiin vuosittain valtion budjetin kehysmenettelyn yhteydessä. Kutakin politiikkaohjelmaa johtaisi ja hallituksessa edustaisi ohjelmaa koordinoiva ministeri. Ohjelmajohtaminen muuttaisi siten myös vastuunjakoja hallituksen ministereiden kesken. Jo keväällä 2003 aloittava hallitus voisi ottaa käyttöönsä ohjelmajohtamisjärjestelmän tarjoamat uudet työkalut ohjelmansa toteuttamiseen ja sen seurantaan. Ministeri Siimeksen johtama ministeriryhmä ehdotti kesällä 2002 ohjelmajohtamiseen siirtymistä. Ministeriryhmän ehdotuksia käsiteltiin hallituksen iltakoulussa syyskuussa 2002. Järjestelmän käytännön toteuttamista selvittäneen virkamiestyöryhmän mukaan ohjelmalliset toimintatavat tarjoaisivat hyvät mahdollisuudet poliittista ohjausta korostavaan strategisempaan valtioneuvostotyöskentelyyn. Työryhmän mielestä ohjelmajohtaminen parantaa myös hallituksen sisäistä koordinaatiota ja antaa yksittäisille ministereille paremmat mahdollisuudet toteuttaa hallituksen yhteisiä strategisia tavoitteita. Uudistuksella luodaan uusia työkaluja hallituksen kokonaisvaltaiseen johtamiseen. Tarkoitus on myös saada jatkossa paremmin tehoa irti ministeriörajat ylittävästä virkamiesvalmistelusta. Lisätietoja antavat neuvotteleva virkamies Sirpa Kekkonen p. (09) 1603 3251 valtiovarainministeriöstä ja neuvotteleva virkamies Markku Harrinvirta p. (09) 1602 2173 valtioneuvoston kansliasta.

Koulutuksen hallinnon arviointiraportti luovutettiin 4.12.2002 opetusministeri Maija Raskille. Suomen koulutusjärjestelmän hallintoa arvioinut asiantuntijaryhmä esittää mm. tulevien työvoima- ja koulutustarpeiden ennakoinnin kehittämistä, valtio-/kunta -ohjauksen tehostamista, koulutuksen aluehallinnon vahvistamista sekä yliopistojen hallintomallin uudistamista. Arviointihanke perustuu opetusministeriön koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 1999-2004 asetettuun tavoitteeseen. Yhteiskunnan taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen turvaamiseksi on huolehdittava työvoimatarpeista, mikä asettaa arviointiryhmän mukaan vaatimuksia mm. ennakoinnille, neuvottelumenettelyille, suunnitelmien valmistelulle ja tulosohjauksen laadulle. Korkeakoulutuksen ja muun koulutuksen määrän suhteita on jatkuvasti tarkkailtava. Lukion ja ammatillisen peruskoulutuksen väliseen saumakohtaan tulee kiinnittää erityishuomiota. Aikuiskoulutuksen eri osien parempi nivominen muuhun koulutusjärjestelmään kuuluu myös koulutusjärjestelmän hallinnon keskeisiin kehittämiskohteisiin. Arviointiraportti Suomen koulutusjärjestelmän hallinnon arviointi löytyy opetusministeriön verkkosivuilta osoitteesta: http://www.minedu.fi/julkaisut/ pdf/koulhall_arv/koulhall_arv.pdf Lisätietoja antavat arviointiryhmän johtaja, professori Markku Temmes p. (09) 191 24825 Helsingin yliopistosta, professori Pertti Ahonen p. (03) 215 6356 Tampereen yliopistosta ja ylijohtaja Arvo Jäppinen, p. (09) 160 77220 opetusministeriöstä.

Valtioneuvoston asettama tietoturvallisuusasioiden neuvottelukunta luovutti 9.12.2002 liikenne- ja viestintäministeri Kimmo Sasille ehdotuksen kansalliseksi tietoturvastrategiaksi. Kansallisen tietoturvastrategian päämääränä on saattaa Suomi tietoturvalliseksi yhteiskunnaksi, johon kaikki voivat luottaa ja joka mahdollistaa tiedon turvallisen hallinnan ja välityksen kaikille osapuolille. Tämän päämäärän saavuttamiseksi on panostettava kansainväliseen ja kansalliseen yhteistyöhön, yhteiskunnan kehityksen ja kilpailukyvyn tukemiseen, tietoturvariskien hallinnan kehittämiseen, yksilön ja muiden toimijoiden perusoikeuksien turvaamiseen sekä tietoturvatietoisuuden ja osaamisen kehittämiseen. Tavoite halutaan saavuttaa vuoteen 2010 mennessä. Kansallinen tietoturvastrategia on Suomen johtavien tietoturva-alan toimijoiden yhteinen näkemys siitä, miten tietoturvallisuutta tulisi Suomessa kehittää. Strategia on kansainvälisesti ensimmäinen koko yhteiskunnan tietoturvan kehittämistä koskeva ehdotus. Strategian vahvistaa ja siitä vastaa valtioneuvosto. Strategia löytyy liikenne- ja viestintäministeriön verkkosivuilta osoitteesta: http://www.mintc.fi/www/sivut/dokumentit/ajankohtaista/Ehdotus_kansalliseksi_tietoturvastrategiaksi.pdf Lisätietoja antavat tietoturvallisuusasioiden neuvottelukunnan puheenjohtaja, ylijohtaja Rauni Hagman p. (09) 696 6401 Viestintävirastosta ja neuvottelukunnan pääsihteeri, neuvotteleva virkamies Juhapekka Ristola p. (09) 160 28348 liikenne- ja viestintäministeriöstä.

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.