Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

Valtioneuvoston viikko 47/2002

VALTIONEUVOSTO

VALTIONEUVOSTON ASETUKSET

Valtioneuvosto antoi 21.11.2002 seuraavat asetukset:

Valtioneuvoston asetus käräjäoikeuksien tuomiopiireistä ulosottovalituksia koskevissa asioissa annetun asetuksen 1 §:n muuttamisesta. Etelä-Suomen lääninhallitus on muuttanut Järvenpään kihlakunnan nimen Keski-Uudenmaan kihlakunnaksi 1.1.2003 lukien. Vastaava nimenmuutos tehdään asetukseen käräjäoikeuksien tuomiopiireistä ulosottovalituksia koskevissa asioissa. Asetus tulee voimaan 1.1.2003. (OM vanhempi hallitussihteeri Marja-Liisa Tolvi 1606 7550)

Valtioneuvoston asetus ortodoksisesta kirkkokunnasta annetun asetuksen muuttamisesta. Asetukseen tehdään ortodoksisesta kirkkokunnasta annetusta laista johtuvat muutokset, jotka liittyvät eräisiin kirkollishallituksen virkamiesten virkajärjestelyihin. Lisäksi muutetaan museonjohtajan kelpoisuusehtoja. Asetus tulee voimaan 1.12.2002. (OPM vanhempi hallitussihteeri Tuula Lybeck 1607 7322)

Valtioneuvoston asetus kiinteistötietojärjestelmän neuvottelukunnasta. Asetuksella säädetään kiinteistötietojärjestelmästä ja siitä tuotettavasta tietopalvelusta annetun lain 12 §:n nojalla neuvottelukunnan kokoonpanosta ja tehtävistä. Asetus tulee voimaan 1.1.2003. (MMM vanhempi hallitussihteeri Elma Solonen 1605 2709)

Valtioneuvoston asetus vakuutusyhdistysten toimintapääomaan luettavista eristä annetun asetuksen 1 §:n muuttamisesta. Asetuksen 1 §:n viittauksia vakuutusyhdistyslain (1250/1987) säännöksiin muutetaan siten, että ne vastaavat lain voimassa olevia säännöksiä. Asetus tulee voimaan 1.12.2002. (STM ylitarkastaja Pekka Koivisto 1607 3751)

Valtioneuvoston asetus tapaturma-asiain korvauslautakunnasta. Asetuksella annetaan tapaturma-asiain korvauslautakuntaa koskevat tarkemmat määräykset. Säännökset koskevat lausuntoasioiden ratkaisemista, lautakunnan päätösvaltaisuutta ja hallintoa sekä lautakunnan lausunnon muotoa. Säännökset vastaavat vähäisin muutoksin nykyisen asetuksen vastaavia säännöksiä. Osa nykyisen asetuksen säännöistä on tullut tarpeettomiksi, koska niissä mainituista asioista säädetään lailla. Asetuksella kumotaan tapaturma-asiain korvauslautakunnan säännöistä annettu asetus (1313/1996), sellaisena kuin se on lailla (723/2002) osaksi kumottuna. Asetus tulee voimaan 1.12.2002. (STM ylitarkastaja Riitta Aulanko 1607 4412)

Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojeluasetuksen 17 §:n muuttamisesta. Ympäristönsuojelulain mukainen ympäristölupaviranomainen velvoitetaan pyytämään kauppa- ja teollisuusministeriön lausunto, kun lupaviranomainen käsittelee polttoaineteholtaan vähintään 50 megawatin polttolaitosten ja kaasuturbiinien lupa-asioita. Lupamääräyksiä annettaessa ympäristönsuojelulain 43 §:n 4 momentin mukaisesti on otettava huomioon mahdollisuus sähkön ja lämmön yhteistuotantoon. Asetus tulee voimaan 27.11.2002. (YM hallitussihteeri Oili Rahnasto 1603 9492)

VALTIONEUVOSTON PÄÄTÖKSET

Valtioneuvosto teki yleisistunnossa 21.11.2002 seuraavat päätökset:

Päätös asettaa valtuuskunta otsonikerroksen suojelua koskevan Wienin sopimuksen 6. osapuolikokoukseen ja otsonikerrosta heikentäviä aineita koskevan Montrealin pöytäkirjan 14. osapuolikokoukseen 25.-29.11.2002 Roomassa ja oikeuttaa ulkoasiainministeriö määräämään valtuuskunnalle asiantuntijat. Valtuuskunnan puheenjohtaja on neuvotteleva virkamies Jukka Uosukainen ja jäsenet ovat kehitysyhteistyöneuvos Anu Pärnänen-Landtman, ylitarkastaja Else Peuranen ja DI Eliisa Irpola. (UM lähetystöneuvos Risto Rautiainen 1605 5589)

Päätös määrätä Vaasan hallintooikeuden asiantuntijajäsenen varajäseneksi ylilääkärin, psykiatrian erikoislääkäri Asta-Leena Hakala 1.12.2002-31.10.2005. (OM vanhempi hallitussihteeri Erja Hynninen 1606 7610)

Päätös määrätä yksikön päällikkö, hallitusneuvos Kaarina Rautala edustamaan Suomen valtiota Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin (EBRD) johtokuntaan 1.6.2003 alkavalle kolmen vuoden toimikaudelle. (VM lainsäädäntöneuvos Tytti Noras 1603 3054)

Päätös tarkentaa Suomen siemenperunakeskus Oy:lle 1.9.2002 luovutetun omaisuuden arvoksi 985 588,38 euroa. (MMM hallitusneuvos Kristiina Pajala 1605 3399)

Päätös määrätä pääjohtaja Petteri Taalas toimimaan Suomen pysyvänä edustajana Maailman ilmatieteen järjestössä (WMO). (LVM hallitussihteeri Pekka Kouhia 1602 8612)

Päätös määrätä Suomen kansainvälisten lapseksiottamisasioiden lautakuntaan puheenjohtajaksi hallitussihteeri Anne Kumpula ylitarkastaja Anne Hujalan tilalle, varapuheenjohtajaksi neuvotteleva virkamies Olavi Kaukonen hallitussihteeri Anne Kumpulan tilalle, johtaja Heikki Taskisen varajäseneksi tulosalueen johtaja Arja Kallakivi ylitarkastaja Petra Ylisen tilalle, lautakunnan varsinaiseksi jäseneksi toiminnanjohtaja Tarja Monto adoptiovastaava Marjo Hannu-Jaman tilalle sekä Tarja Monnon varajäseneksi adoptiovastaava Karin Luther. (STM hallitussihteeri Heidi Manns-Haatanen 1607 3812)

Päätös antaa lupa Keminmaan ja Tervolan kunnissa sijaitsevien määräalojen lunastamiseen valtiolle luonnonsuojelutarkoituksiin. Alue on yhteispinta-alaltaan noin 94 hehtaarin suuruinen. Alue koostuu kolmeen eri tilaan kuuluvista määräaloista; 1) Keminmaa, Alapaakkola, Tennula RN:o 42:45 (26 ha), 2) Tervola, Ylipaakkola, Uusi-Hannus, RN:o 4:29 (61 ha) ja 3) Keminmaa, Alapaakkola, Välitalo, RN:o 42:41 (7 ha). Alue sisältyy kokonaisuudessaan valtioneuvoston 20.8.1998 hyväksymään Natura 2000 -verkostoehdotukseen, kohteeseen "FI1301811 Suuripään alue". Lisäksi alue kuuluu valtaosin (67,8 ha) myös valtioneuvoston 26.3.1981 hyväksymään soidensuojelun perusohjelmaan, kohteeseen "D5.5. Suuripään alue". Alueella on meneillään Euroopan Unionin Life-Luonto rahoitusvälineen tukema hanke "Aapasoiden suojelu Lapin kolmion alueella ja Pohjois-Pohjanmaalla". (YM ylitarkastaja Heikki Korpelainen 1603 9516)

Valtioneuvosto lähetti eduskunnalle 21.11.2002 seuraavat Euroopan unionin säädösehdotuksia koskevat valtioneuvoston kirjelmät:

Valtioneuvoston kirjelmä (U 66/2002) eduskunnalle ehdotuksesta neuvoston asetukseksi (yhteisön tullisuspensiot; teollisuus-, maatalous- ja kalastustuotteet). Yhteisön tullisuspensiojärjestelmän tarkoituksena on turvata ensisijaisesti jalostusteollisuudessa käytettävien yhteisön tullitariffin mukaan tullinalaisten raaka-aineiden saanti tullitta tai alennetuin tullein milloin niitä ei tuoteta yhteisössä. Voimassa olevan asetuksen liitteenä oleva taulukko ehdotetaan korvattavaksi asetusehdotuksen liitteenä olevalla taulukolla. Ehdotuksen liitteenä olevassa taulukossa on luettelo tavaroista, joille tulliedut ehdotetaan myönnettäväksi. (VM neuvotteleva virkamies Harri Seeskari 1603 4771)

Valtioneuvoston kirjelmä (U 67/2002) eduskunnalle ehdotuksesta neuvoston asetukseksi (yhteisön autonomiset tariffikiintiöt; maatalous- ja teollisuustuotteet). Yhteisön jalostusteollisuuden tarpeiden tyydyttämiseksi komissio ehdottaa eräiden voimassa olevien tariffikiintiöiden korottamista sekä eräiden uusien tariffikiintiöiden avaamista. Toisaalta komissio ehdottaa poistettavaksi tariffikiintiöt niiltä tuotteilta, joiden osalta tariffikiintiön ylläpitäminen ei ole enää yhteisön etujen mukaista. (VM neuvotteleva virkamies Harri Seeskari 1603 4771)

Valtioneuvoston kirjelmä (U 68/2002) eduskunnalle ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiveiksi (öljytuotteiden ja maakaasun toimitusvarmuus). Direktiiviehdotuksilla pyritään turvaamaan öljyn ja maakaasun saantivarmuutta sekä parantamaan öljytuotteiden ja maakaasun sisämarkkinoiden toimintaa. (KTM ylitarkastaja Mauri Valtonen 1606 4814)

Valtioneuvoston kirjelmä (U 69/2002) eduskunnalle ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi (kudosdirektiivi). Direktiivillä asetettaisiin laatu- ja turvallisuusvaatimukset ihmisperäisten kudosten ja solujen luovuttamista, hankintaa, tutkimista, käsittelyä, varastointia ja jakelua varten. (STM hallitussihteeri Mervi Kattelus 1607 4161)

Valtioneuvoston kirjelmä (U 70/2002) eduskunnalle ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi pesuaineista (detergentit). Asetusehdotuksella korvattaisiin yhteisön nykyinen pesuainelainsäädäntö. Asetuksella tiukennettaisiin pesuaineiden sisältämien pinta-aktiivisten aineiden biohajoavuuden testausvaatimuksia sekä tehtäisiin pakollisiksi pesu- ja puhdistusaineiden sisältämien ainesosien tarkempi ilmoittaminen. (YM neuvotteleva virkamies Pirkko Kivelä 1603 9733)

NIMITYSASIAT

Valtioneuvosto päätti 21.11.2002 seuraavat nimitysasiat:

Lainsäädäntöneuvos Tuula Kristiina Majuri oikeusministeriön lainvalmisteluosaston lainsäädäntöneuvoksen (A 27) virkaan 1.1.2003-31.12.2007. (OM osastopäällikkö Pekka Nurmi 1606 7670)

Valtiotieteiden maisteri Arto Eno valtiovarainministeriön neuvottelevan virkamiehen virkaan 1.12.2002 lukien. (VM neuvotteleva virkamies Pekka Moren 1603 3270)

Valtioneuvosto myönsi hallitussihteeri Harri Sintoselle palkatonta virkavapautta sosiaali- ja terveysministeriön hallitussihteerin virasta 1.4.-31.12.2003. (STM vanhempi hallitussihteeri Liisa Perttula 1607 3797)

RAHA-ASIAT

Valtioneuvoston raha-asiainvaliokunta puolsi istunnossaan 20.11.2002 seuraavia asioita:

Kansanopistojen, valtakunnallisten liikunnan koulutuskeskusten ja opintokeskusten yksikköhintojen määrääminen vuodelle 2003. Yksikköhinnat lasketaan vapaasta sivistystyöstä annetun lain 11 §:n 1-4 momentin mukaisesti vuoden 2001 toteutuneiden kustannusten perusteella. Yksikköhintojen laskennassa otetaan huomioon vuodesta 2001 vuoteen 2002 kustannustason tarkistuksena 1,2 prosenttia ja vuodesta 2002 vuoteen 2003 arvioidun kustannustason muutoksen takia valtion talousarvioesityksen mukaisesti 1,4 prosenttia. Yksikköhinnat määrätään arvonlisäverottomina lukuun ottamatta opintokeskuksia, joista kaikki ovat yksityisten yhteisöjen ylläpitämiä. Vapaasta sivistystyöstä annetun lain 13 a §:n nojalla yksityisen ylläpitäjän yksikköhintaa korotetaan siten, että korotus vastaa niiden maksamien arvonlisäverojen osuutta yksityisille ylläpitäjille aiheutuneista arvonlisäverottomista kustannuksista mainitussa koulutuksessa. (OPM hallitusneuvos Marja-Riitta Pönkä 1607 7271)

Vuoden 2002 talousarvion momentille 30.51.30 (Vesihuoltolaitteiden rakentamisen korkotuki) myönnetyn arviomäärärahan ylittäminen 661 000 eurolla. (MMM ylitarkastaja Sakari Ervola 1605 2186)

Maa- ja metsätalousministeriön asetus maatilatalouden rakennetuen ja vastaavan yritystoimintaan myönnettävän tuen kohdentamisesta vuonna 2002 annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen muuttamisesta. Asetusta muutetaan siten, että tukea voidaan myöntää vuoden 2002 poikkeuksellisesta kuivuudesta johtuviin maatilojen vesihuoltoinvestointeihin niissä tapauksissa, joissa investointitarve aiheutuu pääasiallisesti maatilan tuotannollisista tarpeista. Asetus tulee voimaan 27.11.2002. (MMM ylitarkastaja Hannu Porkola 1605 4247)

HALLITUKSEN NEUVOTTELUT

ULKO- JA TURVALLISUUSPOLIITTINEN VALIOKUNTA 15.11.2002

Naton Prahan huippukokous ja rauhanturva ulko- ja turvallisuuspoliittisessa valiokunnassa

Tasavallan presidentin ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisen valiokunnan kokouksessa käsiteltiin 15.11.2002 muun muassa Suomen osallistumista rauhanturvaoperaatioihin vuonna 2003, Prahassa 21. ja 22. marraskuuta pidettävää Naton huippukokousta ja Irakin tilannetta.

Suomen tavoitteena on lähettää esikunta- ja vartiokomppania UNMEE-operaatioon Etiopian ja Eritrean rajalle kesäkuussa 2003. Suomi jatkaa osallistumistaan KFOR-operaatioon Kosovossa nykyisellä vahvuudella, ja ottaa yhden prikaatin johtovastuun toukokuussa 2003. Bosnia-Hertsegovinan SFOR-operaatiosta tullaan vetäytymään vuoden 2003 aikana. Suomi jatkaa ISAF-operaatiossa Afganistanissa. Suomen osallistumista sotilastarkkailijaoperaatioihin on tarkoitus jatkaa ennallaan.

Natoasiat

Prahassa järjestetään 21. ja 22. marraskuuta Naton neuvoston huippukokous samoin kuin Euroatlanttisen kumppanuusneuvoston (EAPC) valtion- ja hallitusten päämiesten kokous. Naton neuvoston asialistalla ovat keskeisinä aiheina Naton laajentuminen, terrorismin ja uusien uhkien vastainen toiminta sekä Naton sisäinen uudistuminen, ml. liittokunnan voimavarakysymykset.

EAPC-kokouksen tärkeimmät kysymykset keskittyvät rauhankumppanuuden edelleenkehittämiseen samoin kuin kumppanimaiden yhteistyöhön Naton kanssa terrorismin vastaisessa toiminnassa. EAPC:ssä tehtävät päätökset huomioivat myös Suomen ja Ruotsin vuosina 2001 ja 2002 tekemät ehdotukset rauhankumppanuuden kehittämisestä.

Irak

Valiokunta keskusteli Irakia koskeneesta YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmasta, joka edellyttää Irakilta joukkotuhoaseiden riisuntaa ja asetarkastajien paluuta Irakiin. Suomi antaa täyden tukensa päätöslauselmalle ja edellyttää Irakilta siinä vaadittujen toimien täytäntöönpanoa.

Lisätietoja antaa osastopäällikkö Markus Lyra p. (09) 1605 5032 ulkoasiainministeriöstä.

TALOUSPOLIITTINEN MINISTERIVALIOKUNTA 18.11.2002

Hallituksen kannanotto 18.11.2002 saavutettuun tulopoliittista sopimusta vuosille 2003-2005 koskevaan neuvottelutulokseen

Hallitus toteaa, että työmarkkinoiden keskusjärjestöjen 18.11.2002 saavuttama tulopoliittista sopimusta vuosille 2003-2004 koskeva neuvottelutulos täyttää hallituksen sille asettamat vaatimukset.

Hallitus sitoutuu omasta puolestaan alla lueteltuihin toimenpiteisiin ja antaa tarvittavat esitykset eduskunnalle. Mikäli hallitus katsoo, että neuvottelutulos ei ole tullut riittävän kattavana hyväksytyksi liittotason neuvotteluissa 30.11.2002 klo 16 mennessä, hallitus toteaa, että alla luetellut esitykset raukeavat.

1. Työllisyyttä ja ostovoimaa tukevat toimenpiteet

1.1 Verotus

Talousarvioesityksessä vuodelle 2003 hallitus esitti ansiotulojen verotuksen keventämistä vuositasolla 315 milj. eurolla. Tässä kannanotossa esitettävien veronalennusten kotitalouksien käytettävissä olevia tuloja lisäävä vuositason vaikutus on 112 milj. euroa. Palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun aleneminen 0,2 prosenttiyksiköllä nostaa vuositason yhteisvaikutuksen noin 174 milj. euroon.

Vuotta 2003 koskevien ansiotuloverotuksen kevennysten yhteismäärä nousee noin 490 milj. euroon.

Hallitus on valmis esittämään valtion tuloveroasteikon kaikkien marginaaliveroprosenttien alentamista vuoden 2003 talousarvioesityksessä ehdotetun 0,3 prosenttiyksikön sijasta 0,5 prosenttiyksiköllä.

Tulonhankkimisvähennyksen enimmäismäärää korotetaan 50 eurolla vuoden 2003 talousarvioesityksessä ehdotetusta 540 eurosta 590 euroon.

Kotitalousvähennyksen vuotuista maksimimäärää nostetaan 900 eurosta 1 100 euroon 1.1.2003 lukien. Verotulojen arvioidaan vähenevän 2 milj. eurolla.

Hallitus hyväksyy työttömyysvakuutusrahaston esityksen työnantajien ja palkansaajien työttömyysvakuutusmaksun alentamisesta 0,2 prosenttiyksiköllä 1.1.2003 lähtien.

1.2 Työllisyyttä edistävät toimet

Hallitus varautuu Euroopan unionin eräille alustyypeille hyväksymän ns. väliaikaisen tukimekanismin käyttöön Suomessa. Tarvittavat valtuudet ja määrärahat otetaan vuoden 2003 lisätalousarvioesitykseen.

Asuntojen korjausrakentamisen laina-, korkotuki-, ja avustusvaltuuksia lisätään vuoden 2003 talousarvioesitykseen nähden korottamalla asuntojen energia- ja korjausavustusvaltuutta 25 milj. eurolla sekä korkotuki- ja aravalainavaltuutta yhteensä 70 milj. eurolla.

Aravalainakannan korkeimpia korkoja alennetaan rajoittamalla enimmäislainakorko 6 prosentiksi. Mikäli valtion varainhankinnan korko vuoden 2002 jälkeen oleellisesti nousee, lainaehtojen mukaista enimmäiskorkoa alennetaan vastaamaan valtion edellisenä kalenterivuonna toteutunutta 10 vuoden varainhankintakorkoa lisättynä 0,9 prosenttiyksiköllä. Ratkaisulla vähennetään valtiontalouden korkotuloja jäljellä olevana lainaaikana yhteensä noin 50 milj. eurolla.

Yleissivistävien ja ammatillisten oppilaitosten sekä ammattikorkeakoulujen home- ja kosteusvaurioiden poistamiseksi lisätään perustamishankkeiden myöntämisvaltuutta ja valtionosuutta 5 milj. eurolla sen lisäksi, mitä vuoden 2003 talousarvioesityksessä on ehdotettu.

Valtion kiinteistöjen korjaustöitä aiennetaan korottamalla Senaatti-kiinteistöjen investointivaltuutta 15 milj. eurolla vuodelle 2003.

Kuntien vesihuoltotoimenpiteisiin myönnettäviä avustuksia lisätään 1 milj. eurolla.

Ilmasto-ohjelman tavoitteiden mukaisesti energiatuen myöntämisvaltuutta korotetaan 2 milj. eurolla vuoden 2003 talousarvioesityksessä ehdotetusta. Valtuuden lisäys aiheuttaa 40 000 euron määrärahalisäystarpeen.

Työministeriön hallinnonalan työllisyysperusteista investointiavustusvaltuutta korotetaan 4 milj. eurolla vuoden 2003 talousarvioesityksessä ehdotetusta tasosta. Tästä aiheutuu yhteensä 1,2 milj. euron korotustarve investointimomenttien vuoden 2003 määrärahoihin.

Työvoimapoliittisten toimenpiteiden määrärahoja lisätään 2 milj. eurolla vuoden 2003 talousarvioesityksen tasosta.

Finnvera Oyj:n erityislainojen myöntämisvaltuutta korotetaan 8 milj. eurolla vuoden 2003 talousarvioesityksessä ehdotetusta. Korkotuen momentille aiheutuu valtuuden korotuksen johdosta 140 000 euron lisämäärärahantarve vuodelle 2003.

1.3 Kuntien ja kirkon talous

Palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun aleneminen lisää kuntien verotuloja noin 20 milj. eurolla ja seurakuntien verotuloja noin 1 milj. eurolla. Palkansaajan työeläkemaksun korotuspaine saattaa kuitenkin vähentää kuntien verotuloja vastaavalla määrällä.

Työnantajan työttömyysvakuutusmaksun aleneminen 0,2 prosenttiyksiköllä vähentää kuntien käyttömenoja 22 milj. eurolla ja seurakuntien käyttömenoja 1 milj. eurolla.

Tulonhankkimisvähennyksen korotus vähentää kuntien verokertymää vuositasolla 22 milj. euroa ja kirkollisveron kertymää 1 milj. euroa.

Hallitus esittää eduskunnalle sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannusten valtionosuusprosentin nostoa 15 milj. euroa vastaavalla määrällä.

Kuntatyönantajan työttömyysvakuutusmaksun aleneminen pienentää kuntien valtionosuusindeksin nousua siten, että valtionosuudet alenevat yhteensä 5 milj. eurolla vuoden 2003 talousarviossa esitetystä, mikä otetaan huomioon vuoden 2005 indeksitarkistuksen yhteydessä.

2. Koulutus

Työmarkkinajärjestöjen saavuttamaan neuvottelutulokseen liittyy useita koulutuksen kehittämisehdotuksia. Hallitus perehtyy niihin ja harkitsee tarvittavia toimenpiteitä.

Oppisopimuskoulutuksena toteutettavan ammatillisen lisäkoulutuksen vuotuista opiskelijamäärään nostetaan väliaikaisesti vuosina 2003 ja 2004 vuoden 2003 talousarvioesityksessä ehdotetun lisäksi 500 opiskelijalla ja valtionosuutta 1,5 milj. eurolla.

Aikuisten koulutustason kohottamiseksi tarkoitettuun vuosia 2003-2007 koskevaan lisätoimenpideohjelmaan vuoden 2003 talousarvioesitykseen esitettyä valtionavustusta lisätään 2 milj. euroa.

Aikuiskoulutustukea kehitetään siten, että aikuiskoulutustuen perusosaa korotetaan 440 eurosta 500 euroon kuukaudessa. Uudistus valmistellaan siten, että se on saatavissa voimaan vuoden 2004 alusta lukien.

3. Työelämän ja perhe-elämän yhteensovittaminen

Hallitus asettaa kolmikantaisen työryhmän valmistelemaan työsopimuslain muutosta osittaisen hoitovapaan kehittämiseksi työmarkkinaosapuolien sopimalla tavalla.

Eduskunnalle annetaan esitys laiksi lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain muuttamisesta siten, että oikeus osittaiseen hoitorahaan laajennetaan koskemaan virka- tai työsuhteessa olevaa perusopetukseen oppivelvollisena osallistuvan lapsen vanhempaa ja muuta huoltajaa, jonka keskimääräinen viikoittainen työaika on perusopetuslain mukaisena ensimmäisenä ja toisena lukuvuotena lapsen hoidon vuoksi enintään 30 tuntia. Jos kummankin vanhemman osittainen hoitovapaa ajoittuu samalle kalenterijaksolle, selvitetään mahdollisuutta maksaa osittainen hoitoraha molemmille, mikäli vanhemmat eivät ole yhtäaikaisesti osittaisella hoitovapaalla.

Kotihoidon tuen kustannukset kasvaisivat vuositasolla 8 milj. euroa, jolloin kuntien nettomenojen lisäys on 6 milj. euroa ja valtionosuuksien lisäys 2 milj. euroa. Uudistuksen on tarkoitus tulla voimaan syyslukukauden alussa 1.8.2004.

4. Työttömyysturva

Sosiaali- ja terveysministeriön johdolla asetetaan kolmikantainen työryhmä selvittämään voidaanko ja millä edellytyksellä työttömyysturvalakia muuttaa siten, että sääesteiden vuoksi lomautetut työntekijät rinnastetaan kokoaikaisesti lomautettuihin työntekijöihin. Työryhmän selvityksen määräaika on 31.3.2003. Mikäli selvitykset antavat aihetta lainsäädäntömuutoksiin, tavoitteena on saattaa muutokset voimaan 1.1.2004.

Lisäksi selvitetään sosiaali- ja terveysministeriön johdolla kolmikantaisesti jatketaanko sovitellun päivärahan maksamista sitä 36 kuukauden enimmäisajan saaneille. Selvityksen määräaika on 31.5.2003.

Hallitus esittää eduskunnalle, että työttömyyspäivärahan korotetun ansio-osan enimmäiskestoa pidennetään 130 päivästä 150 päivään. Kustannusvaikutukset tasapainotilanteessa ovat 3,4 milj. euroa vuodessa. Kustannusten rahoituksessa noudatetaan korotetun ansio-osan rahoitusta hallituksen esityksen (115/2002 vp) mukaisesti.

5. Indeksiehto

Annetaan hallituksen esitys laiksi, jolla sallitaan tulopoliittisen sopimuksen kohtaan 2.4 sisältyvän indeksiehdon ottaminen tämän sopimuksen mukaisiin työ- ja virkaehtosopimuksiin.

6. Valtion henkilöstömenojen budjetointi

Tulosopimuksesta aiheutuvat henkilöstömenojen lisäykset vuodelle 2003 budjetoidaan vuoden 2003 ensimmäisessä lisätalousarvioesityksessä. Vuoden 2004 henkilöstömenojen lisäykset budjetoidaan kyseistä vuotta koskevassa talousarvioesityksessä.

7. Kuntien kalleusluokitus

Nykyinen laki kuntien kalleusluokituksesta on voimassa vuoden 2003 loppuun. Hallitus lähtee siitä, että nykyisen kalleusluokituksen voimassaoloa jatketaan nyt sovittavan tulopoliittisen sopimuskauden loppuun saakka.

8. Ulkomaalaisten työsuhdevalvonta

Hallitus valmistelee ulkomaalaisten työsuhdevalvonnan kehittämistä työmarkkinasopimusosapuolten esittämien suuntaviivojen mukaisesti.

9. Verottoman lakkoavustuksen taso

Verottoman lakkoavustuksen enimmäismäärä on ollut vuodesta 1992 70 mk päivässä. Vuoden 2002 alusta summa on ollut 12 euroa päivässä. Vuodesta 1992 ansiotaso on kohonnut noin kolmanneksella. Hallitus antaa eduskunnalle esityksen lakkoavustuksen verottomuusrajan nostamisesta 16 euroon, jolloin se on ansioihin suhteutettuna samantasoinen kuin vuonna 1992. Uuden verottomuusrajan on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2004.

HALLITUKSEN NEUVOTTELU 20.11.2002

Hallituksen neuvottelussa 20.11.2002 sovittiin maatalouden tukiratkaisusta vuodelle 2003. Ratkaisu sisältää maa- ja puutarhatalouden kansallisen tuen momentin vuoden 2003 määrärahan korottamisen 20 milj. eurolla sekä karjatalouden harjoittajien lomapäivien lisäyksen yhdellä lomapäivällä vuonna 2003. Maatalousyrittäjien työterveyshuollon järjestelemistä tarkastelemaan asetetaan työryhmä. Samoin asetetaan työryhmä selvittämään aikuiskoulutustuen ja työttömyysturvan säännösten selkeyttämistarpeita maatalousyrittäjien osalta. Saaristoalueiden tukikysymyksiä tarkastellaan Etelä-Suomen kansallisen tuen jatkoneuvottelujen yhteydessä.

Maa- ja puutarhatalouden kansallisen tuen määrärahaa ehdotetaan korotettavaksi vuoden 2003 talousarviossa 20 milj. eurolla maatalouden kustannuskehityksen osittaiseksi kompensoimiseksi ja viljelijöiden tulokehityksen turvaamiseksi. Korotuksen jälkeen määräraha olisi 608,62 milj. euroa.

Karjatalouden harjoittajien lomapäivien määrää ehdotetaan lisättäväksi yhdellä lomapäivällä vuonna 2003. Lisäyksen jälkeen lomaoikeus olisi 24 päivää. Yhden lisäpäivän kustannusvaikutukseksi arvioidaan 4,3 milj. euroa. Lomapäivän lisäämisellä parannetaan karjatalouden harjoittajien sosiaaliturvaa, tuetaan perheviljelmäpohjaista karjataloutta sekä tuetaan viljelijöiden jaksamista työssään.

Tukiratkaisuun sisältyy myös maatalousyrittäjien työterveyshuollon järjestämistä kokonaisuutena tarkastelevan työryhmän perustaminen. Samoin perustetaan työryhmä, jonka tehtävänä on selvittää tuottajajärjestöjen esille nostamia kysymyksiä koskien viljelijöiden ja muiden yrittäjien aikuiskoulutukseen pääsyn helpottamista ja työttömyysturvan säännöksiä.

Lisätietoja antavat maa- ja metsätalousministeri Jari Koskisen erityisavustaja Elina Ussa p. (09) 1605 3302 ja sosiaali- ja terveysministeri Maija Perhon erityisavustaja Eija Hiitiö p. (09) 1607 3754.

LUOVUTETUT MIETINNÖT

Perustuslain toimeenpanoa selvittänyt oikeusministeriön työryhmä julkisti mietintönsä 19.11.2002.Vuoden 2000 maaliskuun alusta voimassa ollut uusi perustuslaki on osoittautunut toimivaksi ja uudistuksen keskeiset tavoitteet ovat toteutuneet hyvin, katsoo työryhmää johtanut oikeusministeri Johannes Koskinen. Työryhmän mielestä uudistuksen perusratkaisuihin ei kohdistu muutospaineita, vaikkakin eräiden yksittäisten säännösten tarkistamista tulisi harkita. Työryhmän työn pohjalta hallituksen on tarkoitus antaa eduskunnalle selvitys perustuslakiuudistuksen toteutumisesta ja toimeenpanosta vielä tämän vaalikauden aikana. Työryhmä ehdottaa, että asiasta annetaan eduskunnalle selvitys pääministerin tai hänen määräämänsä ministerin ilmoituksella, josta järjestetään keskustelu eduskunnan täysistunnossa. Lisäksi eduskunnan perustuslakivaliokunnalle annetaan seikkaperäisempi selvitys. Työryhmän mietintö löytyy oikeusministeriön verkkosivuilta osoitteesta www.om.fi/16311.htm, työryhmät teettämät erillisselvitykset osoitteesta www.om.fi/16313.htm. Lisätietoja antavat lainsäädäntöneuvos Tuula Majuri p. (09) 1606 7687 ja lainsäädäntöneuvos Risto Eerola p. (09) 1606 7740 oikeusministeriöstä.

Korkeimman oikeuden aikaisemman presidentin Olavi Heinosen johtama muutoksenhakutoimikunta luovutti 20.11.2002 ehdotuksensa oikeusministeri Johannes Koskiselle. Muutoksenhakua hovioikeudesta korkeimpaan oikeuteen tulisi kehittää ja selkeyttää. Korkeimmalle oikeudelle tulisi antaa nykyistä paremmat mahdollisuudet antaa ratkaisuja juuri niihin kysymyksiin, joissa oikeuskäytännön ohjaamiseen on tarvetta. Ratkaisukokoonpanoja kevennettäisiin eräissä asioissa. Toimikunta ehdottaa, että korkein oikeus saisi rajata asiassa myönnettävää valituslupaa useammalla perusteella kuin nykyisin. Valituslupa voisi koskea esimerkiksi vain jonkin kysymyksen oikeudellista arviointia. Näyttökysymyksissä ratkaisu voitaisiin perustaa hovioikeuden tuomioon, joten käräjäoikeudessa ja hovioikeudessa esitettyä todistelua ei enää arvioitaisi uudelleen. Muutoksen hakeminen korkeimmalta oikeudelta edellyttää aina, että tuomioistuin myöntää valitusluvan. Vain hovioikeuden ensimmäisenä asteena tekemiin ratkaisuihin saa hakea muutosta suoraan. Valituslupa myönnetään noin kymmenessä prosentissa hakemuksista. Tärkein lupaperuste on, että tarvitaan korkeimman oikeuden ratkaisu oikeuskäytännön ohjaamiseksi. Toimikunnan ehdotus löytyy verkkosivulta www.om.fi/16343.htm. Lisätietoja antavat puheenjohtaja, korkeimman oikeuden presidentti Olavi Heinonen p. (09) 698 3633 ja jäsen lainsäädäntöneuvos Iiro Liukkonen p. (09) 1606 7653 oikeusministeriöstä.

Musiikkialan ammatillisen koulutuksen määrällisiä ja laadullisia kysymyksiä pohtinut opetusministeriön työryhmä luovutti muistionsa opetusministeri Maija Raskille 20.11.2002. Työryhmä esittää alan ammatillisen peruskoulutuksen ja korkea-asteen koulutuksen opiskelijoiden ja aloituspaikkamäärien vähentämistä. Työryhmä esittää myös musiikkialan koulutuksen kokonaisarviointia opetuksen tuloksellisuuden selvittämiseksi. Työryhmän arvion mukaan musiikkialan ammatillisen peruskoulutuksen ja ammattikorkeakoulutuksen koulutusyksiköitä ja opiskelijoita on liikaa. Koulutusjärjestelmässä tapahtuneiden muutosten seurauksena musiikkialan ammatillista koulutusta antavien oppilaitosten määrä kasvoi vuosina 1995-2002 12:sta 26:een. Työryhmä ehdottaa, että musiikkialan ammatillisen peruskoulutuksen ja korkea-asteen koulutuksen opiskelijoiden ja aloituspaikkojen määrää vähennetään, kuitenkin siten, että koulutustarjonnan monimuotoisuus ja kielelliset ja alueelliset koulutustarpeet säilyvät. Musiikkialan ammatillinen perustutkinto tulee sisällyttää rajoitettavien koulutuksien joukkoon. Työryhmämuistio Musiikkialan ammatillisen koulutuksen työryhmän muistio (38:2002) on julkaistu opetusministeriön www-sivuilla osoitteessa: http://www.minedu.fi/julkaisut/julkaisusarjat/38_02musala_amm/38_02musala_amm.pdf. Lisätietoja antavat rehtori Janne Murto p. (09) 7771 2120 Pop & Jazz Konservatoriosta, vanhempi hallitussihteeri Kaija Suorsa-Aarnio p. (09) 1607 7204 opetusministeriöstä, opetusneuvos Terhi Heino p. (09) 7747 7204 Opetushallituksesta ja ylitarkastaja Jukka Katajisto p. (09) 7747 7949 Opetushallituksesta.

Lohen rannikkokalastuksen kehittämistyöryhmä luovutti muistionsa maa- ja metsätalousministeri Jari Koskiselle 21.11.2002. Työryhmä ehdottaa, että ammattikalastajille annettaisiin mahdollisuus pyytää valikoiden istutettua lohta nykyisinä kieltoaikoina. Työryhmä ehdottaa lisäksi, että lähinnä Itämeren pohjoisosissa esiintyvien harmaahylkeiden määrää vähennetään nykyisestä 16 000 harmaahylkeestä 10 000 harmaahylkeeseen tehostamalla metsästyksen edellytyksiä. Muistio on maa- ja metsätalousministeriön sivuilla osoitteessa http://www.mmm.fi/julkaisut/tyoryhmamuistiot/20-2002.pdf. Lisätietoja antaa kalatalousylitarkastaja Orian Bondestam p. (09) 1605 2902, maa- ja metsätalousministeriöstä.

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.