Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

Valtioneuvoston viikko 46/2002

TASAVALLAN PRESIDENTTI

HALLITUKSEN ESITYKSET

Tasavallan presidentti antoi 15.11.2002 eduskunnalle seuraavat hallituksen esitykset:

Esitys (HE 248/2002 vp) laiksi yhdyskuntapalvelusta annetun lain muuttamisesta. Yhdyskuntapalvelusta annettua lakia muutetaan siten, että eräät yhdyskuntapalvelun toimeenpanossa todetut käytännön ongelmat poistuvat. Keskeisimmät muutokset koskevat muun kuin työn osuuden lisäämistä yhdyskuntapalvelussa, yhdyskuntapalvelun suorittamista varten laadittavan palvelusuunnitelman sisällön täsmentämistä sekä yhdyskuntapalveluun tuomitun velvollisuuksista, niiden rikkomisesta sekä rikkomistilanteiden selvittämisestä säätämistä nykyistä tarkemmin laissa. (OM hallitussihteeri Anne Hartoneva 1606 7578)

EDUSKUNNAN VASTAUKSET

Tasavallan presidentti vahvisti 15.11.2002 seuraavat lait:

Laki muinaismuistolain 20 §:n muuttamisesta (HE 80/2002 vp). Merestä tai vesistöstä tavatun laivan tai muun aluksen hylyn, jonka uppoamisesta voidaan olettaa olevan vähintään sata vuotta, tai tällaisen hylyn osan omistusoikeus kuuluu aina valtiolle, jos ulkoisten olosuhteiden perusteella on ilmeistä, että omistaja on hylännyt sen. Laki tulee voimaan 1.12.2002. (OPM hallitusneuvos Erkki Norbäck 1607 7444)

Laki Euroopan yhteisön yleisen tutkintojen tunnustamisjärjestelmän voimaanpanosta annetun lain 6 ja 10 §:n muuttamisesta (HE 111/2002 vp). Euroopan yhteisön yleisen tutkintojen tunnustamisjärjestelmän voimaanpanosta annettua lakia muutetaan siten, ettei kelpoisuuden tai ammatinharjoittamisoikeuden saamiseksi voida vaatia kelpoisuuskoetta tai sopeutumisaikaa, jos hakijan työ- tai ammattikokemus tai koulutus korvaa eroavuuden hakijan ammattiin valmentaneen koulutuksen ja Suomen koulutusvaatimusten välillä tai hakijan harjoittaman ammatin tehtävien ja Suomen ammattitehtävien välillä. Lisäksi lakiin otetaan säännös menettelystä, jolla päätetään kelpoisuudesta arkkitehdin tai rakennusarkkitehdin virkaan tai tehtävään, kun hakijalla ei ole sellaista tutkintoa, joka tuottaa kelpoisuuden automaattisesti. Muutosten syynä on Euroopan yhteisön tutkintojen tunnustamislainsäädännön muuttuminen. Laki tulee voimaan 1.12.2002. (OPM opetusneuvos Anita Lehikoinen 1607 7424)

Laki ortodoksisesta kirkkokunnasta annetun lain 36 a ja 38 §:n muuttamisesta (HE 85/2002 vp). Lakiin tehdään eräistä kirkkohallituksen virkamiesten virkajärjestelyistä johtuvat muutokset. Laki tulee voimaan 1.12.2002. (OPM vanhempi hallitussihteeri Tuula Lybeck 1607 7322)

Laki tieliikennelain muuttamisesta (HE 103/2002 vp). Polkupyöräilijän ja polkupyörän matkustajan on ajon aikana yleensä käytettävä kypärää. Jalankulkijan on yleensä käytettävä heijastinta pimeän aikana tiellä liikkuessaan. Suojakypärän käyttövelvollisuus eräissä moottorikäyttöisissä ajoneuvoissa koskee myös alle 15-vuotiasta matkustajaa. Laki tulee voimaan 1.1.2003. (LVM vanhempi hallitussihteeri Anna-Liisa Tarvainen 1602 8629)

Laki työsopimuslain 1 luvun 10 §:n muuttamisesta (HE 97/2002 vp). Kun vapaaehtoinen lisäeläketurva on työsuhteen ehto, se on liikkeen luovutuksen yhteydessä samassa asemassa kuin muutkin työsuhteen ehdot. Laki tulee voimaan 1.12.2002. (TM neuvotteleva virkamies Jouni Lemola 1604 8934)

Laki ympäristönsuojelulain muuttamisesta (HE 172/2002 vp). Ympäristönsuojelulakia muutetaan siten, että sillä voidaan panna kaikilta osin täytäntöön tiettyjen suurista polttolaitoksista ilmaan joutuvien epäpuhtauspäästöjen rajoittamisesta annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2001/80/EY. Valtioneuvosto voi lain nojalla päättää tietyn toimialan toiminnanharjoittajien yhteisestä päästöjen vähennysvelvoitteesta ja velvoitteen kohdistumisesta eri toiminnanharjoittajiin. Lupaviranomaisilla on velvollisuus ympäristölupaharkinnassa tarkastella sähkön ja lämmön yhteistuotannon mahdollisuutta. Lakia täydennetään myös polttolaitosten poikkeuksellisia tilanteita koskevilla säännöksillä. Laki tulee voimaan 20.11.2002. (YM hallitussihteeri Oili Rahnasto 1603 9492)

KANSAINVÄLISET ASIAT

Tasavallan presidentti päätti 15.11.2002 seuraavat kansainväliset asiat:

Osastopäällikkö, ylijohtaja Lasse Arvelan tai hänen estyneenä ollessaan finanssineuvos Antero Toivaisen valtuuttaminen allekirjoittamaan pöytäkirja Tanskan, Suomen, Islannin, Norjan ja Ruotsin välillä Islannin liittymisestä pohjoismaisen verotieteellisen tutkimusneuvoston perustamisesta tehtyyn sopimukseen ja sanotun pöytäkirjan hyväksyminen. (UM lainsäädäntöneuvos Ronald Wrede 1605 5711)

Sisäasiainministeri Ville Itälän tai hänen estyneenä ollessaan suurlähettiläs Eikka Kososen valtuuttaminen allekirjoittamaan Euroopan poliisiviraston perustamisesta tehdyn yleissopimuksen (Europol-yleissopimus) muutos sekä Europolin, sen elinten jäsenten sekä Europolin apulaisjohtajien ja työntekijöiden erioikeuksia ja -vapauksia koskevan pöytäkirjan muutos. (SM poliisiylitarkastaja Kaarle J. Lehmus 1604 2539)

VALTIONEUVOSTO

VALTIONEUVOSTON ASETUKSET

Valtioneuvosto antoi 14.11.2002 seuraavat asetukset:

Valtioneuvoston asetus metsäveroasetuksen 15 §:n muuttamisesta. Asetuksen 15 §:n keskimääräisiä vähennysprosentteja alennetaan yhdellä prosenttiyksiköllä Etelä-Savon, Etelä-Pohjanmaan, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin metsäkeskuksen toimialueella ja korotetaan yhdellä prosenttiyksiköllä Ahvenanmaan metsäkeskuksen toimialueella. Asetus tulee voimaan 20.11.2002. (VM hallitusneuvos Maija-Leena Sarkko 1603 3155)

Valtioneuvoston asetus tonnistoverolain voimaantulosta. Asetuksella säädetään 5.6.2002 annettu tonnistoverolaki (476/2002) tulemaan voimaan 20.11.2002. Asetus tulee voimaan 20.11.2002. (VM neuvotteleva virkamies Jukka Vanhanen 1603 4753)

Valtioneuvoston asetus verotustietojen julkisuudesta ja salassapidosta annetun lain 6 §:n muuttamisesta annetun lain voimaantulosta. Asetuksella säädetään verotustietojen julkisuudesta ja salassapidosta annetun lain 6 §:n muuttamisesta 5.6.2002 annettu laki (477/2002) tulemaan voimaan 20.11.2002. Asetus tulee voimaan 20.11.2002. (VM neuvotteleva virkamies Jukka Vanhanen 1603 4753)

Valtioneuvoston asetus lukiokoulutuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja tuntijaosta. Lukiolain (629/1998) mukaisesti valtioneuvosto päättää lukiokoulutuksen valtakunnallisista tavoitteista samoin kuin opetukseen käytettävän ajan jakamisesta eri oppiaineiden ja aineryhmien opetukseen sekä opinto-ohjaukseen (tuntijako). Asetuksella täsmennetään lukiolain 2 §:ssä säädettyjä lukiokoulutuksen tavoitteita. Asetuksessa korostetaan opetuksen tavoitteita, opiskelijalle annettavia tarpeellisia tietoja ja taitoja, opiskeluympäristöä sekä elinikäisen oppimisen ja itsensä kehittämisen merkitystä samoin kuin aikuisille annettavan opetuksen erityisiä tavoitteita. Nuorille annettavat lukio-opinnot jaetaan kuten aiemminkin pakollisiin, syventäviin ja soveltaviin kursseihin. Nuorille annettavan opetuksen tuntijaossa kurssien vähimmäismäärä on kuten aiemminkin 75 ja aikuisille annettavassa opetuksessa vähintään 44 kurssia. Nuorille annettavan opetuksen tuntijakoon lisätään yksi pakollinen kurssi psykologiaan ja yhteiskuntaoppiin. Syventäviä kursseja lisätään äidinkieleen ja kirjallisuuteen, biologiaan, kemiaan, filosofiaan, yhteiskuntaoppiin ja opintoohjaukseen. Aikuisille annettavan opetuksen tuntijakoon lisätään pakollinen kurssi äidinkieleen ja kirjallisuuteen sekä kaksi kurssia syventävänä opintoina tarjottaviin kieltenkursseihin. Asetuksella kumotaan lukion tuntijaosta annettu valtioneuvoston päätös (835/1993) ja aikuislukion tuntijaosta annettu opetusministeriön päätös (873/1994) niihin myöhemmin tehtyine muutoksineen. Asetus tulee voimaan 1.8.2003. (OPM hallitusneuvos Eeva-Riitta Pirhonen 1607 7229)

Valtioneuvoston asetus opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun asetuksen 12 ja 20 a §:n muuttamisesta. Ammattikorkeakoulujen yksikköhintojen korotusperusteita tarkistetaan. Tarkistaminen perustuu ammattikorkeakoulujen kustannuksissa tapahtuneisiin muutoksiin. Ammatillisen koulutuksen laitehankintojen käyttökustannusten raja (80 000 euroa) nostetaan. Uusi raja on 320 000 euroa, joka on sama kuin mm. lukiossa ja ammattikorkeakoulussa. Koulutuksen perustamishankkeisiin osoitettujen määrärahojen niukkuus on johtanut siihen, että käytännössä koulutuksen järjestäjät huolehtivat laitehankintojen rahoituksesta kokonaan omilla varoillaan. Koska yli 80 000 euron hankkeiden tai laitehankintojen kustannukset eivät ole käyttökustannuksia, vaikka koulutuksen järjestäjä käyttäisi niiden rahoitukseen käyttökustannuksia varten saamaansa rahoitusta, yksikköhinnat alenevat käytännössä vähitellen. Edellä mainittu merkitsee erityisesti kansantaloudellisesti merkittävien tekniikan- ja liikenteen alojen sekä metsäkoneenkuljettajakoulutuksen kone- ja laitehankintojen jäämistä sekä perustamishanke- että käyttökustannusrahoituksen ulkopuolelle vaikeuttaen laadukkaan ja vetovoimaisen koulutuksen järjestämistä. Asetus tulee voimaan 1.1.2003. (OPM vanhempi hallitussihteeri Marjatta Lindqvist 1607 7219)

Valtioneuvoston asetus patentti- ja rekisterihallituksen valitusasioiden käsittelystä annetun asetuksen 1 §:n muuttamisesta. Laki patentti- ja rekisterihallituksen valitusasioiden käsittelystä annetun lain 1 ja 3 §:n muuttamisesta tulee voimaan 1.1.2003. Koska lainmuutoksella patentti- ja rekisterihallituksen määrätyistä säätiörekisteriasioita koskevista päätöksistä voi valittaa patentti- ja rekisterihallituksen valituslautakuntaan, patentti- ja rekisterihallituksen valitusasioiden käsittelystä annetun asetuksen 1 §:ään lisätään säätiörekisteriasiat valituslautakunnassa käsiteltäviin asioihin. Asetus tulee voimaan 1.1.2003. (KTM vanhempi hallitussihteeri Tuomo Knuuti 1606 3537)

Valtioneuvoston asetus korvausedustajien nimeämisestä. Liikennevakuutustoimintaa harjoittavien vakuutusyhtiöiden on nimettävä korvausedustajat muihin ETA-valtioihin ja toimitettava ETA-valtioiden tietokeskuksille korvausedustajia koskevat tiedot 20.1.2003 mennessä. Asetus tulee voimaan 1.12.2002. (STM ylitarkastaja Pekka Koivisto 1607 3751)

VALTIONEUVOSTON PÄÄTÖKSET

Valtioneuvosto teki yleisistunnossa 14.11.2002 seuraavat päätökset:

Päätös asettaa valtuuskunta Thaimaan kanssa sijoitusten edistämistä ja suojaamista koskevasta sopimuksesta käytäviin neuvotteluihin sekä oikeuttaa ulkoasiainministeriö määräämään valtuuskunnalle tarvittavat asiantuntijat ja sihteerin. Valtuuskunnan puheenjohtaja on lähetystöneuvos Jukka Nystén. (UM lähetystöneuvos Tapani Lehtinen 1605 5546)

Päätös myöntää ero turvallisuuspäällikkö Harri Koskenrannalle rikoksentorjuntaneuvoston jäsenen tehtävästä 15.11.2002 lukien ja määrätä hänen tilalleen varsinaiseksi jäseneksi toimitusjohtaja Osmo Laine ja Laineen henkilökohtaiseksi varajäseneksi turvallisuusjohtaja Harri Uusitalo neuvoston jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Toimikausi päättyy 14.5.2005. (OM hallitusneuvos Leena Kuusama 1606 7734)

Päätös kuntien harkinnanvaraisista rahoitusavustuksista. Päätöksellä jaetaan 89 kunnalle yhteensä 41 316 452 euroa harkinnanvaraista rahoitusavustusta. (SM neuvotteleva virkamies Rainer Alanen 1604 4644)

Päätös määrätä opetusministeriön ylitarkastaja Janne Puhakka valtioneuvoston ylimääräiseksi esittelijäksi. (OPM hallintojohtaja Håkan Mattlin 1607 7430)

Päätös nimittää torjunta-ainelautakuntaan sosiaali- ja terveysministeriön edustajiksi varsinaisen jäsenen ylitarkastaja Rauno Hanhelan tilalle ylitarkastaja Kirsi Kyrkö ja varajäsenen Kirsi Kyrkön tilalle lääkintöneuvos Asko Aalto jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Toimikausi päättyy 28.2.2005. (MMM ylitarkastaja Sinikka Saari 1605 4291)

Päätös asettaa kansainvälisen lentoliikennepolitiikan neuvottelukunta toimikaudeksi 1.1.2003-31.12.2005. Kokoonpano: puheenjohtaja:
pääjohtaja Mikko Talvitie Ilmailulaitos; jäsenet: kansainvälisten asioiden neuvos Silja Ruokola liikenne- ja viestintäministeriö, vanhempi hallitussihteeri Rita Linna liikenne- ja viestintäministeriö, lähetystöneuvos Lauri Aaltonen ulkoasiainministeriö ja ylitarkastaja Lea Häyhä kauppa- ja teollisuusministeriö. (LVM osastopäällikkö Harri Cavén 1602 8500)

Päätös ottaa valtioneuvoston päätettäväksi liikenne- ja viestintäministeriön toimivaltaan kuuluvien toimilupien myöntämistä koskeva asia. (LVM viestintäneuvos Antti Kohtala 1602 8392)

Päätös myöntää toimiluvat televerkkopalveluiden tarjontaan digitaalisissa maanpäällisissä televisio- ja radioverkoissa Digita Oy:lle ja Telemast Nordic Oy:lle. Samalla hylätään MTV Oy:n, SWelcom Oy:n ja Yleisradio Oy:n toimilupahakemukset televerkkopalveluiden tarjontaan digitaalisissa maanpäällisissä televisioverkoissa. (LVM viestintäneuvos Antti Kohtala 1602 8392)

Päätös merkitä eduskunnan kirjelmä valtioneuvoston selonteosta lasten ja nuorten hyvinvoinnista (EK 22/2002 vp) pöytäkirjaan ja ryhtyä kirjelmään sisältyvistä lausunnoista aiheutuviin toimenpiteisiin. Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin parantaakseen lapsiperheiden toimeentuloa sitomalla lapsilisät indeksiin niiden ostovoiman turvaamiseksi.

Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin parantaakseen lapsiperheiden palveluja osoittamalla lisävoimavaroja
- kouluterveydenhuoltoon, neuvolatoimintaan ja niiden moniammatillisen osaamisen vahvistamiseen sekä ohjaamalla valtakunnallisilla laatusuosituksilla neuvoloita kotikäyntien suorittamiseen ja kouluterveydenhuoltoa lääkärintarkastusten lisäämiseen,
- lapsiperheiden kotipalveluiden lisäämiseen sekä
- palveluohjauksen kattavaan järjestämiseen pitkäaikaissairaiden ja vammaisten lasten perheiden tukemiseksi. (STM neuvotteleva virkamies Olavi Kaukonen 1607 4393)

Päätös määrätä työministeriön ylitarkastaja Olli Sorainen valtioneuvoston ylimääräiseksi esittelijäksi. (TM ylitarkastaja Sinikka Hyyppä 1604 7988)

NIMITYSASIAT

Valtioneuvosto päätti 14.11.2002 seuraavat nimitysasiat:

Kihlakunnansyyttäjä, varatuomari Ari-Pekka Antero Koivisto Valtakunnansyyttäjänviraston valtionsyyttäjän (A 28) määräaikaiseen virkasuhteeseen 1.1.2003-31.3.2006, kuitenkin enintään viran vakinaisen haltijan virkavapauden ajaksi. (OM hallitusneuvos Leena Kuusama 1606 7734)

Määräaikainen valtionsyyttäjä, varatuomari Leena Eila Aulikki Metsäpelto Valtakunnansyyttäjänviraston (A 28) määräaikaiseen valtionsyyttäjän virkasuhteeseen 1.1.-31.12.2003. (OM neuvotteleva virkamies Helinä Lehtinen 1606 7624)

Vanhempi hallitussihteeri Ralf Grahn opetusministeriön vanhemman hallitussihteerin (A 26) määräaikaiseen virkasuhteeseen virkamieheksi 1.10.2003-31.12.2006, kuitenkin edellyttäen, että eduskunta myöntää vuosittain tarvittavat varat. (OPM hallintojohtaja Håkan Mattlin 1607 7430)

Filosofian maisteri, kulttuuriasiainneuvos Veikko Unto Elias Kunnas opetusministeriön kulttuuriasiainneuvoksen (A 26) määräaikaiseen virkasuhteeseen 1.12.2002-31.7.2007, kuitenkin enintään siksi ajaksi, jonka viran vakinainen haltija Raija Mattila on virkavapaana. (OPM hallintojohtaja Håkan Mattlin 1607 7430)

Liikenneneuvos, tekniikan tohtori Matti Roine liikenne- ja viestintäministeriön liikenneneuvoksen virkaan, joka on sijoitettu ministeriön liikennepolitiikan osaston liikenneturvallisuus- ja ympäristöyksikköön 1.1.2003 lukien. (LVM kansliapäällikkö Juhani Korpela 1602 8322)

Päätös myöntää Mauri Riihoselle palkatonta virkavapautta kauppa- ja teollisuusministeriön neuvottelevan virkamiehen virasta 1.1.2003-31.12.2004. (KTM neuvotteleva virkamies Tuula Pyykönen 1606 3554)

Päätös myöntää hallitussihteeri Jaana Norio-Timoselle palkatonta virkavapautta sosiaali- ja terveysministeriön hallitussihteerin virasta 1.1.-31.12.2003. (STM vanhempi hallitussihteeri Liisa Perttula 1607 3797)

Ylijohtaja Harri Skog työministeriön ylijohtajan (A 31) virkaan 1.1.2003 lukien. (TM kansliapäällikkö Markku Wallin 1604 8010)

RAHA-ASIAT

Valtioneuvoston raha-asiainvaliokunta puolsi istunnossaan 13.11.2002 seuraavia asioita:

Yrittäjien eläkelain mukaisen vuoden 2002 valtion osuuden ennakon määrän tarkistaminen 53,2 miljoonaksi euroksi. (STM neuvotteleva virkamies Minna Liuttu 1607 4423)

Yrittäjien eläkelain mukaisen valtion ennakon vahvistaminen vuodelle 2003 56,3 miljoonaksi euroksi. (STM neuvotteleva virkamies Minna Liuttu 1607 4423)

LUOVUTETUT MIETINNÖT

Pääministeri Paavo Lipposen nimittämä verotusta selvittävä työryhmä jätti 13.11.2002 raporttinsa pääministerin johtamalle talousneuvostolle. Ryhmä toteaa, että suomalainen hyvinvointiyhteiskunta on saavuttanut hyviä tuloksia. Sen turvaaminen kiihtyvän kansainvälisen kilpailun oloissa edellyttää uudistuksia. Etenkin ikääntymiseen liittyvien menopaineiden rahoittaminen vaatii verotuksen kehittämistä talouden kasvua ja työllisyyttä edistävään suuntaan. Viime vuosina toteutetut ansiotuloverojen alennukset ovat edesauttaneet työllisyyden paranemista, mutta työllisyysaste on edelleen liian alhainen. Selvästi nykyistä korkeampi työllisyysaste vähentäisi tulonsiirtojen tarvetta ja mahdollistaisi kattavien hyvinvointipalveluiden rahoittamisen kohtuullisen kokonaisveroasteen avulla. Työllisyysasteen nostamiseksi on turvattava kestävän talouskasvun edellytykset, mutta tarvitaan myös verotuksellisia erityistoimia työn kysynnän ja tarjonnan vahvistamiseksi. Työhön kohdistuva verokiila on Suomessa selvästi korkeampi kuin EU-maissa keskimäärin ja ansiotuloverotuksen progressio on kireää kaikilla tulotasoilla. Raportti löytyy internetistä osoitteesta http://192.49.226.41/files/pdf/vnkjulkaisu20025.pdf. Lisätietoja antaa pääsihteeri Seppo Leppänen p. (09) 1602 2171 valtioneuvoston kansliasta.

Tuomarikoulutustyöryhmä luovutti ehdotuksensa tuomarien pätevöitymisjärjestelmää koskevaksi lainsäädännöksi 14.11.2002 oikeusministeri Johannes Koskiselle. Tuomarin virkaan pätevöitymistä varten tulisi luoda koulutusjärjestelmä. Uudistuksen tarkoituksena on vastata nykyistä paremmin yhteiskunnan ja tuomioistuinlaitoksen tuomareille asettamiin vaatimuksiin. Samalla pyritään turvaamaan se, että tuomareilla on korkea ammattitaito ja muut hyvältä tuomarilta vaadittavat ominaisuudet. Ehdotus pohjautuu tammikuussa 2001 valmistuneeseen tuomarikoulutustoimikunnan mietintöön ja siitä annettuihin lausuntoihin. Tuomarien koulutusjärjestelmään voisivat pyrkiä oikeustieteen kandidaatin tutkinnon sekä tuomioistuinharjoittelun suorittaneet henkilöt. Tuomioistuinharjoittelua vastaavat taidot voisi hankkia myös muissa lakimiestehtävissä. Tuomarikoulutus koostuisi työharjoittelusta ja teoriaopinnoista. Tuomarin työtä harjoiteltaisiin vähintään kolmessa eri paikassa, joista ainakin kaksi olisi tuomioistuimissa. Lisäksi harjoittelua voisi suorittaa esimerkiksi oikeusaputoimistossa, syyttäjänvirastossa tai asianajotoimistossa. Teoriaopintoihin sisältyisi muun muassa oikeusteoriaa, tuomarin etiikkaa, oikeudellisen tiedon hallintaa, tuomion kirjoittamista, prosessin johtamista ja viestintää. Koulutus kestäisi 2,5 vuotta, josta työharjoittelun osuus olisi yhteensä kaksi vuotta. Työryhmän ehdotus löytyy verkkosivulta www.om.fi/16205.htm. Lisätietoja antavat työryhmän puheenjohtaja, dekaani Ari Saarnilehto p. (02) 333 5529 Turun yliopistosta sekä vanhempi hallitussihteeri Erja Hynninen p. (09) 1606 7610 ja hallitussihteeri Maaria Leskelä p. (09) 1606 9381 oikeusministeriöstä.

Tulo- ja varallisuusverotuksen, ja erityisesti yritys- ja pääomaverotuksen, kehittämistä pohtinut työryhmä jätti 8.11.2002 mietintönsä valtiovarainministeriölle. Työryhmän tavoitteena on ollut hahmottaa verojärjestelmä, jota voidaan pitää kestävänä ratkaisuna keskipitkällä aikavälillä. Kehittämistarpeita arvioitaessa on huomioitu kansainvälisen kehitys ja voimistuva verokilpailu, eurooppaoikeuden asettamat vaatimukset, järjestelmän kansallinen ja kansainvälinen hyväksyttävyys sekä fiskaaliset ja hallinnolliset näkökohdat. Mietinnön keskeiset ehdotukset muodostavat kokonaisuuden, ja niiden toteuttamisesta tulisi päättää yhdellä kertaa. Ehdotukset voitaisiin saattaa voimaan myös vaiheittain vuoden 2004 alusta lukien. Yhteisöverokanta ehdotetaan alennettavaksi 29 prosentista 25 prosenttiin. Laajalla veropohjalla voidaan parhaiten toteuttaa verojärjestelmän neutraalisuutta, oikeudenmukaisuutta, yksinkertaisuutta ja hallinnollista tehokkuutta. Samalla matala nimellinen verokanta on tehokkain keino ylläpitää verojärjestelmän kansainvälistä kilpailukykyä. Yhteisöverokannan alentaminen olisi myös edellytys työryhmän ehdottamaan klassiseen osinkoverojärjestelmään siirtymiselle, sillä korkea verokanta johtaisi liian ankaraan jaetun voiton kokonaisverorasitukseen. Luonnollisten henkilöiden pääomatulojen verokanta ehdotetaan samoin alennettavaksi 25 prosenttiin. Eri pääomatulojen yhtenäinen verotus on järjestelmän toimivuuden ja selkeyden kannalta tärkeää. Luovutusvoittojen ja korkotulojen verotus on nykyisin laajan veropohjan vuoksi kansainvälisesti verrattain ankaraa. Mietintö on internetissä osoitteessa www.vm.fi/resource/ fi/27616.pdf. Lisätietoja antavat ylijohtaja Lasse Arvela p. (09) 1603 3150 ja vanhempi hallitussihteeri Janne Juusela p. (09) 1603 3205 valtiovarainministeriöstä.

Sosiaali- ja terveysministeriön asettama tasa-arvolain kehittämistoimikunta luovutti 11.11.2002 mietintönsä tasa-arvoministeri Eva Biaudetlle. Toimikunta ehdottaa tasa-arvolain kokonaisuudistusta, jonka mukaan viranomaisen velvollisuutta edistää tasa-arvoa vahvistetaan ja tarkennetaan kattamaan mm. tasa-arvon edistämisstrategioiden ja menetelmien kehittäminen. Lisäksi säädösvalmistelussa tulee arvioida lainsäädäntöhankkeiden sukupuolivaikutukset. Toimikunta katsoo, että julkisten palvelujen saatavuudessa ja tarjonnassa pitää ottaa huomioon naisten ja miesten tarpeet, arvot ja kiinnostuksen kohteet. Lisätietoja antaa professori Niklas Bruun, Svenska handelshögskolan p. (09) 431 331 (keskus).

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.