Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

Valtioneuvoston viikko 44/2002

TASAVALLAN PRESIDENTTI

HALLITUKSEN ESITYKSET

Tasavallan presidentti antoi 1.11.2002 eduskunnalle seuraavat hallituksen esitykset:

Esitys (HE 234/2002 vp) laiksi saamelaiskäräjistä annetun lain muuttamisesta. Lainmuutoksella täsmennetään saamelaiskäräjien vaalien toimittamiseen liittyviä säännöksiä, yksinkertaistetaan ja nopeutetaan vaalien muutoksenhakumenettelyä ja mahdollistetaan saamelaisten kotiseutualueella äänestys paitsi postin välityksellä myös laissa säädettävänä äänestyspäivänä. Saamelaiskäräjät saatetaan myös eräiden hallinto-oikeudellisten säännösten soveltamisalan piiriin, säädetään saamelaiskäräjien vaalien vaaliluettelon julkisuudesta ja tehdään lakiin eräitä teknisluonteisia tarkistuksia. (OM hallitusneuvos Mirja Kurkinen 1606 7621)

Esitys (HE 235/2002 vp) kansalaisuuslaiksi. Kansalaisuuslaissa säädetään Suomen kansalaisuuden saamisesta, säilyttämisestä ja menettämisestä sekä kansalaisuusaseman määrittämisestä. Viranomaisten tehtävät säännellään nykyistä tarkemmin. Kansalaisuuteen liittyvä keskeinen käsitteistö määritellään. Suomen kansalainen säilyttää kansalaisuutensa vaikka saisi hakemuksesta tai siihen verrattavalla tavalla vieraan valtion kansalaisuuden. Aikaisemman kansalaisuutensa menettäneelle ja hänen jälkeläiselleen varataan mahdollisuus saada Suomen kansalaisuus takaisin ilmoitusmenettelyllä. (SM ylijohtaja Pentti Visanen 1604 2700)

Esitys (HE 236/2002 vp) laeiksi väestötietolain ja henkilökorttilain muuttamisesta. Väestötietolakiin tehdään uudesta sähköisiin allekirjoituksiin liittyvästä yleislaista aiheutuvat välttämättömät muutokset. Yleislakia sovelletaan Väestörekisterikeskuksen toimintaan laatuvarmenteita tarjoavana varmentajana. Lisäksi yleislakia sovelletaan Väestörekisterikeskuksen myöntämään, sähköisiin allekirjoituksiin liittyvään varmenteeseen lukuun ottamatta Väestörekisterikeskuksen myöntämän kansalaisvarmenteen tietosisältöä, tallettamista julkiseen hakemistoon ja hakemismenettelyä, joista säädetään väestötietolaissa yleislaista poikkeavasti. Henkilökorttilakiin ja väestötietolakiin tehdään muutokset, jotka johtuvat sähköisen asioinnin kehittämistarpeista. Sähköinen henkilökortti ja sosiaaliturvakortti yhdistetään yhdeksi yhteiseksi valtion viranomaisen myöntämäksi sähköisessä asioinnissa käytettäväksi asiointikortiksi. Lisäksi kortin voimassaoloaikaa pidennetään, hakemismenettelyä helpotetaan sekä sisällytetään tekninen osa kaikkiin henkilökortteihin. (SM lainsäädäntöneuvos Terhi Lehtonen 1604 2839)

Esitys (HE 237/2002 vp) laeiksi verotusmenettelystä annetun lain sekä verotustietojen julkisuudesta ja salassapidosta annetun lain muuttamisesta. Puolisoita koskevia tuloverolain säännöksiä sovellettaessa verotuksen toimittava verovirasto määräytyy ensisijaisesti puolison iän mukaan. Ilmoittamismenettelyä koskevia säännöksiä muutetaan siten, että arvopaperikeskus velvoitetaan toimittamaan verohallinnolliset tarpeelliset tiedot arvo-osuusjärjestelmään kuuluvista arvo-osuuksista ja niiden omistajista. Verohallitus oikeutetaan antamaan veronalaisista etuuksista toimitettavaa ennakonpidätystä varten tarpeelliset tiedot etuuksia maksaville tahoille, eli Kansaneläkelaitokselle, työttömyyskassoille ja vakuutuslaitoksille. Julkisia tilinpäätöstietoja koskevan tietopalvelun alkamisajankohtaa siirretään vuonna 2006 päättyviltä tilikausilta annettaviin tietoihin. Lisäksi verohallinnolle säädetään oikeus antaa tietoja myös valtion talousarvion laadintaa varten. (VM hallitusneuvos Kirsi Seppälä 1603 3122)

Esitys (HE 238/2002 vp) laiksi valtion eläkelain muuttamisesta. Valtion eläkelakia muutetaan siten, että eläkeasioissa ensimmäisenä muutoksenhakuasteena toimiva valtion eläkelautakunta irrotetaan valtiokonttorin yhteydestä. Tarkoituksena on vahvistaa valtion eläkelautakunnan asemaa riippumattomana lainkäyttöelimenä. (VM ylitarkastaja Heli Backman 1603 4945)

Esitys (HE 239/2002 vp) laiksi opintotukilain 25 a §:n 1 momentin ja 41 d §:n muuttamisesta. Opintotukilain tietojen luovuttamista koskeviin säännöksiin lisätään säännös siitä, että Kansaneläkelaitos voi salassapitosäännösten estämättä luovuttaa rahalaitokselle opintolainan valtiontakauksen voimassaoloa ja sisältöä koskevat tiedot, kun opiskelija on hakenut opintolainaa kyseisestä rahalaitoksesta. Muutos liittyy niin sanotun sähköisen lainatakauksen käyttöönottoon, joka on tarkoitus toteuttaa kesäkuusta 2003 lukien. Lisäksi täsmennetään opintotukilain opintotuen tarkistamista ilman hakemusta koskevaa säännöstä. Laki on tarkoitettu voimaan 1.6.2003. (OPM neuvotteleva virkamies Leena Koskinen 1607 7443)

Esitys (HE 240/2002 vp) yhteismetsälaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. Uusi yhteismetsälaki säädetään ja siihen liittyen muutetaan yhteisaluelakia, kiinteistönmuodostamislakia sekä kestävän metsätalouden rahoituksesta annettua lakia. Tarkoituksena on kehittää yhteismetsien toimintaedellytyksiä kestävän metsätalouden harjoittamismuotona, parantaa edellytyksiä metsän liittämiseen osaksi yhteismetsää yhteismetsäosuutta vastaan, lieventää yhteismetsäosuuksien vaihdannan rajoituksia ja poistaa yhteismetsään kuuluvan alueen luovuttamista koskevat rajoitukset, ehkäistä yhteismetsäosuuksien pirstoutumista ja luoda mahdollisuuksia yhteismetsien olosuhteiden kannalta tarkoituksenmukaisille hallintomalleille. Yhteisaluelakia muutetaan siten, että metsätalouden harjoittamiseen soveltuva yhteinen alue on mahdollista muuttaa yhteismetsäksi. Kiinteistönmuodostamislakia muutetaan siten, että lain 10 luvun yhteismetsän muodostamista koskevat menettelysäännökset täsmennetään vastaamaan yhteismetsälakia. Kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain 2 §:ää muutetaan siten, että rahoituskelpoisen yhteismetsän ja yhteisaluelaissa tarkoitetun yhteisen alueen osuuksista vähintään puolet tulee olla luonnollisten henkilöiden omistuksessa. Lait on tarkoitettu voimaan 1.1.2003. Esitykseen sisältyvät yhteismetsälaki, laki yhteisaluelain 16 §:n muuttamisesta, laki kiinteistönmuodostamislain muuttamisesta ja laki kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain 2 §:n muuttamisesta. (MMM hallitussihteeri Vilppu Talvitie 1605 2293)

Esitys (HE 241/2002 vp) rajat ylittävän televisiotoiminnan eurooppalaisen yleissopimuksen muuttamisesta annetun pöytäkirjan hyväksymisestä sekä laiksi rajat ylittävän eurooppalaisen yleissopimuksen muuttamiseksi annetun pöytäkirjan voimaansaattamisesta. Rajat ylittävän televisiotoiminnan eurooppalaista yleissopimusta muuttavan pöytäkirjan tarkoituksena on yhtenäistää yleissopimuksen ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 97/36/EY, jolla muutetaan televisiotoimintaa koskevien jäsenvaltioiden lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta annettua neuvoston direktiiviä 89/552/ETY, käsitteistö ja soveltamisalat. Yleissopimuksen muuttamisella huomioidaan televisiotoimialalla tapahtunut huomattava tekninen ja taloudellinen kehitys sekä uusien viestintäpalvelujen syntyminen. (LVM viestintäneuvos Ismo Kosonen 1602 8462)

Esitys (HE 242/2002 vp) eläkelainsäädännön muuttamiseksi. Yksityisten alojen työeläkejärjestelmään tehdään lainmuutoksia, joiden tarkoituksena on turvata työntekijöille ja yrittäjille riittävä ansiosidonnainen eläketurva myös tulevaisuudessa. Työeläke lasketaan kunkin vuoden palkan ja karttumaprosentin perusteella. Siten työeläkkeen määrään vaikuttavat koko työhistorian ansiot. Vanhuuseläkeikä muuttuu joustavaksi siten, että eläkkeelle siirtymisen myöhentäminen parantaa eläketurvaa. Työntekijä ja yrittäjä voi jäädä pois töistä 63-vuotiaana, ja eläke lasketaan siihen mennessä ansaituista palkoista tai työansioista. Jos hän jatkaa työssä, vanhuuseläkettä karttuu vuodessa 4,5 prosenttia ansioista 68 ikävuoteen saakka. Eläkkeen karttuminen alkaisi 18 ikävuodesta 1,5 prosentin suuruisena. Karttumaprosentti nousisi 53 ikävuodesta 1,9 prosenttiin. Tämän ikäryhmän työntekijät ja yrittäjät osallistuvat parantuvan eläketurvansa kustantamiseen nykyistä suuremmalla työeläkemaksulla. Kansaneläkkeen vanhuuseläkkeen saa edelleen 65 vuotiaana. Kansaneläkkeen määrää ei kuitenkaan vähennä se työeläkekarttuma, jota ansaitaan 63 ikävuodesta lähtien. Sairausvakuutuslain mukaista päivärahaa voi saada 68 ikävuoteen saakka. Työkyvyttömyyseläke muuttuu 63 vuoden iässä vanhuuseläkkeeksi. Osa-aikaeläkettä saa 68 vuoden ikään. Tulevan ajan eläkepalkan laskenta-aika muuttuu. Pitkään työkyvyttömyyseläkkeellä olevien eläketason varmistamiseksi työkyvyttömyyseläkkeitä korotetaan iästä riippuvalla kertoimella, kun viisi vuotta on kulunut eläkkeen alkamisesta. Eläkejärjestelmässä varaudutaan eliniän pitenemiseen. Vuodesta 2009 käyttöön otettavalla elinaikakertoimella eläketurva sopeutetaan eliniän kasvuun. Kaikkia maksussa olevia työeläkkeitä tarkistetaan indeksillä, jossa palkkojen osuus on 20 prosenttia ja hintojen osuus 80 prosenttia. Esitys perustuu työmarkkinoiden keskusjärjestöjen 12.11.2001 ja sitä täydentävään 5.9.2002 tehtyyn sopimukseen yksityisalojen työeläkkeiden kehittämisestä. (STM apulaisosastopäällikkö Tuulikki Haikarainen 1607 3865)

Esitys (HE 243/2002 vp) laeiksi työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain ja työntekijäin eläkelain 12 c §:n muuttamisesta. Työnantajalle säädetään omavastuu osaksi työttömyysturvan lisäpäivien rahoittamista. Työttömyysturvalakiin on ehdotettu (HE 115/2002 vp) muutos, jonka mukaan työttömyyspäivärahan kestoa koskevia säännöksiä muutetaan siten, että työnhakijalla on oikeus saada työttömyyspäivärahaa sen kuukauden loppuun, jolloin hän täyttää 65 vuotta (lisäpäiväoikeus). Muutos koskee vuonna 1950 ja sen jälkeen syntyneitä. Menettelyllä korvataan se, että yksityisen alan työeläkelaeista lakkautetaan sanottuja ikäluokkia koskeva työttömyyseläke eläkemuotona. Tämän esityksen tarkoituksena on siirtää suurtyönantajien vastaavan kaltainen omavastuumenettely eläkejärjestelmästä työttömyysturvajärjestelmään. Omavastuumenettelyä sovelletaan kaikkiin työnantajatahoihin. Omavastuu peritään pääsääntöisesti tilanteissa, joissa työnantajan irtisanoma henkilö tulee oikeutetuksi työttömyysturvan lisäpäiviin. Omavastuu määräytyy työnantajan palkkasumman ja irtisanotulle työntekijälle maksettavan etuusmenon perusteella. Lisäpäiviltä maksettavien päivärahojen työttömyyskassojen rahoitusosuuksia tarkistetaan ensin vuosien 2009-2014 väliselle ajalle ja sen jälkeen olemaan voimassa vuodesta 2015 lukien. Menettelyn tarkoituksena on, ettei kassojen rahoitusosuus muutu. Myös suhdannepuskurin enimmäismäärän määrittelyä ja työttömyysvakuutusmaksun vähimmäismäärää täsmennetään. Lisäksi tehdään tekniset tarkistukset, jotka liittyvät eduskunnalle annettuun esitykseen työttömyysturvalaiksi, esitykseen julkista työvoimapalvelua koskevaksi laiksi, esitykseen koulutusrahastoa koskevaksi laiksi ja esitykseen vuorotteluvapaalaiksi. Työntekijäin eläkelain 12 c §:ää muutetaan siten, että työttömyysvakuutusrahaston eläketurvakeskukselle suorittamassa vakuutusmaksussa otetaan huomioon myös aikuiskoulutustuki. (STM hallitusneuvos Anja Kairisalo 1607 4411)

Esitys (HE 244/2002 vp) ulkomailla olevien ja eräiden muiden henkilöiden sosiaaliturvan rahoitusta koskevaksi lainsäädännöksi. Ulkomaantyössä vakuutetun sairausvakuutusmaksun ja työnantajan sosiaaliturvamaksun uudeksi maksuperusteeksi tulee se palkka, jota tällaisessa työssä pidetään eläkepalkkaan luettavan työansion ja eläkemaksujen perusteena. Uutta maksuperustetta sovelletaan, kun ulkomailla työskentelevä henkilö on yksityisen sektorin työeläkelakien mukaan vakuutettu ja saa verovapaata ulkomaantyötuloa tai on rajoitetusti verovelvollinen. Sama palkka on ulkomailla työskentelyn ajalta myös sairausvakuutuksen päivärahan perusteena. Suomessa rajoitetusti verovelvollisena työskentelevän henkilön sairausvakuutusmaksu määräytyy lähdeveron alaisen palkan perusteella. Rajoitetusti verovelvolliselle eläkkeensaajalle määrätään vakuutetun sairausvakuutusmaksu hänelle maksetun eläkkeen perusteella. Velvollisuus suorittaa vakuutetun sairausvakuutusmaksu koskee myös sellaisia ulkomailla asuvia eläkkeensaajia, jotka eivät kuulu Suomen sosiaaliturvan piiriin, mutta joiden sairaanhoidon kustannuksista Suomi Euroopan yhteisön säännösten perusteella vastaa. Jos eläkkeensaaja kuitenkin maksaa Suomessa 35 prosentin suuruisen lähdeveron, häneltä ei peritä erillistä sairausvakuutusmaksua. Verohallinto tilittää tällöin lähdeveron tuotosta sairausvakuutusmaksun osuutta vastaavan osan Kansaneläkelaitokselle. Säännös, jonka mukaan kunta on voinut myöntää vapautuksen vakuutetun sairausvakuutusmaksun suorittamisesta, kumotaan. Lisäksi työntekijän ulkomaille lähettävä suomalainen työnantaja on velvollinen suorittamaan työnantajan sosiaaliturvamaksun samaan konserniin kuuluvan ulkomaisen yrityksen puolesta. Palkan maksava suomalainen lähettävä työnantaja pidättää myös vakuutetun sairausvakuutusmaksun. Esitys liittyy valtion vuoden 2003 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä. Lait on tarkoitettu voimaan 1.1.2004. Sairausvakuutuksen päivärahan perustetta koskeva muutos on kuitenkin tarkoitettu voimaan vuoden 2006 alusta. Esitykseen sisältyvät laki sairausvakuutuslain muuttamisesta, laki sairausvakuutuslain 33 §:n muuttamisesta annetun voimaantulosäännöksen 3 momentin kumoamisesta, laki työnantajan sosiaaliturvamaksusta annetun lain muuttamisesta, laki vakuutetun sairausvakuutusmaksun, työnantajan sairausvakuutusmaksun ja työnantajan kansaneläkemaksun suuruudesta annetun lain muuttamisesta ja laki ennakkoperintälain 1 §:n muuttamisesta. (STM vanhempi hallitussihteeri Juha Rossi 1607 3866)

Esitys (HE 245/2002 vp) laiksi tapaturmavakuutuslain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta sekä laiksi opiskeluun liittyvissä työhön rinnastettavissa olosuhteissa syntyneen vamman tai sairauden korvaamisesta. Tapaturmavakuutuslain mukaista haittarahakorvausta korotetaan ja haitta-, vaate- ja opaskoiralisien korvausperusteita selkeytetään. Myös tapaturmavakuutuslain opiskelijoiden ja nuorten henkilöiden vuosityöansiota ja työkyvyn alentumaa koskevat säännökset uudistetaan. Opiskeluun liittyvien tapaturmien ja ammattitautien korvaamisesta säädetään erillinen laki, jolla muun muassa parannetaan tapaturmaturvaa käytännön opetuksessa. Ammattitautilain muutoksilla säädetään rannekanavaoireyhtymä eräissä tapauksissa ammattitautina korvattavaksi sairaudeksi ja parannetaan korvausta ammattitaudin ilmetessä eläkkeessä ollessa. Kuntoutettavan tapaturmaturvaa parannetaan muuttamalla tapaturmavakuutuslain perusteella korvattavasta kuntoutuksesta annettua lakia. Myös maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslakiin tehdään lähinnä teknisiä muutoksia. (STM hallitussihteeri Jaakko Hannula 1607 3883)

Esitys (HE 246/2002 vp) eläkelautakunnan itsenäisen aseman vahvistamisesta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. Yksityisten alojen eläkevalituksia käsittelevän eläkelautakunnan asemaa ja lautakunnan jäsenten nimittämistä ja toimikauden pituutta koskevia lainsäännöksiä tarkistetaan. Eläkelautakunta irrotetaan hallinnollisesta eläketurvakeskuksesta, lautakunnan jäsenet nimittää valtioneuvosto ja sen toimikausi pitenee viiteen vuoteen. Myös tapaturmalautakunnan jäsenten toimikausi pidennetään nykyisestä kolmesta vuodesta viideksi vuodeksi. Lait on tarkoitettu voimaan 1.1.2003. (STM hallitussihteeri Maritta Hirvi 1607 4338)

Tasavallan presidentti päätti peruuttaa hallituksen esityksen laiksi Tieliikelaitoksen nimen muuttamisesta (HE 75/2002 vp). (LVM hallitusneuvos Pekka Hurtola 1602 8475)

EDUSKUNNAN VASTAUKSET

Tasavallan presidentti vahvisti 1.11.2002 seuraavat lait:

Laki valtion virkamiesten tapaturmakorvauksesta annetun lain 3 ja 4 §:n kumoamisesta (HE 134/2002 vp). Valtion virkamiesten tapaturmakorvauksesta annettua lakia muutetaan niin, että virkamiehelle tulee oikeus päivärahaan tapaturman tai ammattitaudin aiheuttamalta työkyvyttömyysajalta. Muutoksen jälkeen työnantajalla on mahdollisuus saada virkamiehelle työkyvyttömyysajalta maksamaansa palkkaa vastaava määrä takaisin tapaturmakorvauksena maksettavasta päivärahasta. Virkamiehelle maksettavaan määrään muutoksella ei ole vaikutusta. Laki tulee voimaan 1.1.2003. (VM ylitarkastaja Heli Backman 1603 4945)

Laki osakeyhtiölain muuttamisesta, laki asunto-osakeyhtiölain 53 ja 59 §:n muuttamisesta, laki asumisoikeusyhdistyksistä annetun lain 34 §:n muuttamisesta, laki osuuskuntalain 5 luvun 5 ja 15 §:n muuttamisesta, laki prokuralain 4 §:n kumoamisesta, laki eurooppalaisesta taloudellisesta etuyhtymästä annetun lain 4 §:n muuttamisesta, laki elinkeinon harjoittamisen oikeudesta annetun lain muuttamisesta, laki yhdistyslain 35 §:n muuttamisesta, laki säätiölain muuttamisesta, laki patentti- ja rekisterihallituksen valitusasioiden käsittelystä annetun lain 1 ja 3 §:n muuttamisesta ja laki konkurssipesien hallinnon valvonnasta annetun lain 1 §:n muuttamisesta (HE 58/2002 vp). Yksityisoikeudellisten yhteisöjen ja säätiöiden toimielinten jäseniä koskevat asuin- ja kotipaikkavaatimukset muutetaan. Poikkeuslupasäännöksiä muutetaan siten, että vähintään yhdellä yhteisön tai säätiön hallituksen ja muiden toimielinten jäsenellä on oltava asuin- tai kotipaikka Euroopan talousalueella, jollei poikkeuslupaa myönnetä. Lisäksi osakeyhtiön ja osuuskunnan prokuristin ja toiminimenkirjoittajan, säätiön nimenkirjoittajan sekä kommandiittiyhtiön äänettömän yhtiömiehen poikkeuslupamenettelystä luovutaan. Poikkeusluvat myöntää kauppa- ja teollisuusministeriön sijasta Patentti- ja rekisterihallitus. Lait tulevat voimaan 1.1.2003. (KTM vanhempi hallitussihteeri Tuomo Knuuti 1606 3537)

Kauppakamarilaki (HE 106/2002 vp). Kauppakamareita koskeva asetuksentasoinen sääntely saatetaan lain tasolle. Kauppakamareihin ja Keskuskauppakamariin sovelletaan pääosin yhdistyslakia. Ne ovat luonteeltaan yhdistyslaissa tarkoitettuja yhdistyksiä. Yhdistysrekisteriin tehdään kuitenkin erillinen merkintä niiden toimimisesta kauppakamarina. Laki sisältää säännökset vain siltä osin, kun ne ovat tarpeen kauppakamareille ja Keskuskauppakamarille säädettyjen julkisten tehtävien hoidon kannalta. Säännökset koskevat muun muassa kauppakamarin perustamista, kirjanpitoa, yhdistysrekisteriin tehtäviä ilmoituksia ja osakeyhtiölaissa tarkoitettujen välimiesten asettamista. Laki tulee voimaan 1.1.2003. (KTM ylitarkastaja Ulla Karhu 1606 3547)

Laki sosiaali- ja terveyskertomuksesta (HE 107/2002 vp). Sosiaali- ja terveyskertomus annetaan eduskunnalle hallituksen toimenpidekertomuksen oheisaineistona joka neljäs vuosi. Voimassa olevan lain mukaan sosiaali- ja terveyskertomus annetaan joka toinen vuosi. Laki tulee voimaan 1.12.2002. (STM hallitussihteeri Liisa Katajamäki 1607 3854)

Laki tapaturma- ja liikennevakuutuslaitoksilta vuodelta 2003 perittävästä maksusta (HE 117/2002 vp). Tapaturma- ja liikennevakuutuslaitoksilta sekä maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslaitokselta peritään vuonna 2003 yhteensä 51 600 000 euron suuruinen maksu. Maksusta on tapaturmavakuutuslaitosten osuus 27 100 000 euroa, liikennevakuutuslaitosten 21 700 000 euroa ja maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslaitoksen 2 800 000 euroa. Lailla toteutetaan vuoden 2003 osalta tapaturma- ja liikennevakuutusjärjestelmän täyskustannusvastuu tapaturma- ja liikennevahinkopotilaiden hoidosta julkiselle terveydenhuollolle aiheutuvista kustannuksista. Valtiontaloudellisista syistä maksu ohjataan kansaneläkelaitokselle pienentämään sairausvakuutuslain 59 §:n 1 momentissa säädettyä valtion takuusuoritusta. Maksun määrä perustuu tapaturma- ja liikennevahinkopotilaiden hoidosta julkiselle terveydenhuollolle aiheutuviksi arvioituihin sairaanhoitokustannuksiin. Laki tulee voimaan 1.1.2003. Laki koskee vuotta 2003. (STM hallitussihteeri Jaakko Hannula 1607 3883)

Laki lasten päivähoidosta annetun lain 11 a §:n muuttamisesta ja laki lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain 4 ja 28 §:n muuttamisesta (HE 151/2002 vp). Lapsen vanhempien oikeus valita kunnan järjestämä päivähoitopaikka tai sen vaihtoehtona lasten kotihoidon tai yksityisen hoidon tuki laajennetaan koskemaan myös pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien lasten ensimmäistä oppivelvollisuusvuotta. Lainmuutoksilla saatetaan nämä lapset yhdenvertaiseen asemaan muiden samaan ikäluokkaan kuuluvien lasten kanssa. Lait tulevat voimaan 1.1.2003. (STM vanhempi hallitussihteeri Pia-Liisa Heiliö 1607 2364)

Tasavallan presidentti hyväksyi sopimuksen Tanskan, Suomen, Islannin, Norjan ja Ruotsin välillä eräiden kansalaisuutta koskevien määräysten voimaansaattamisesta ja vahvisti lain Pohjoismaiden välillä tehdyn eräiden kansalaisuutta koskevien määräysten voimaansaattamista koskevan sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta (HE 81/2002 vp). Pohjoismaan kansalainen saa toisen Pohjoismaan kansalaisuuden tietyin edellytyksin. Uuden sopimuksen tekeminen johtuu lähinnä Ruotsin kansalaisuuslainsäädännöstä, joka hyväksyy monikansalaisuuden laajemmin kuin muut Pohjoismaat. Uuteen sopimukseen on myös tehty eräitä teknisiä muutoksia. Lain voimaan tulosta säädetään tasavallan presidentin asetuksella. (UM lainsäädäntöneuvos Ronald Wrede 1605 5711)

Tasavallan presidentti hyväksyi yleissopimuksen korkea-asteen koulutusta koskevien tutkintojen tunnustamisesta Euroopan alueella ja vahvisti lain korkea-asteen koulutusta koskevien tutkintojen tunnustamista Euroopan alueella koskevan yleissopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta (HE 155/2002 vp). Yleissopimuksella pyritään edistämään akateemista liikkuvuutta Euroopan alueella sekä helpottamaan sopimuspuolten oppilaitosten opiskelijoita pääsemään osallisiksi muiden sopimuspuolten koulutusresursseista erityisesti helpottamalla heidän pyrkimyksiään jatkaa opintojaan tai suorittaa opintojakso toisten sopimuspuolten korkeakouluissa. Lain voimaan tulosta säädetään tasavallan presidentin asetuksella. (UM lainsäädäntöneuvos Ronald Wrede 1605 5711)

TASAVALLAN PRESIDENTIN ASETUKSET

Tasavallan presidentti antoi 1.11.2002 seuraavat asetukset:

Tasavallan presidentin asetus Kansainvälistä merenkulkujärjestöä koskevan yleissopimuksen muutosten voimaansaattamisesta. Asetuksella saatetaan voimaan Kansainvälistä merenkulkujärjestöä (IMO) koskevaan yleissopimukseen marraskuussa 1993 tehdyt muutokset. Muutokset koskevat IMOn neuvoston jäsenmäärän nostamista 32 jäsenestä 40 jäseneen. Asetus tulee voimaan 7.11.2002. (LVM hallitussihteeri Jaana Heikkinen 1602 8573)

KANSAINVÄLISET ASIAT

Tasavallan presidentti päätti 1.11.2002 seuraavat kansainväliset asiat:

Afrikan kehitysrahaston (AfDF) perustamissopimuksen muutosten hyväksyminen. Afrikan kehitysrahaston hallintoneuvosto hyväksyi 28.5.2002 vuosikokouksessaan äänten jakautumista koskevat muutokset rahaston perustamissopimukseen. Muutos astuu voimaan sopimuksen 51 artiklan mukaisesti, kun jäsenet ovat hyväksyneet muutokset. Rahaston johtokunnassa äänivalta on jaettu puoliksi ei-afrikkalaisten jäsenmaiden ja pankin kesken, pankin äänivaltaa käyttävät alueelliset johtokuntaedustajat. Kun Etelä-Afrikka osallistui rahaston lisärahoitukseen, sopimusmääräysten täsmennys tuli ajankohtaiseksi. Perustamissopimuksen muutokset eivät sisällä lainsäädännön alaan kuuluvia määräyksiä tai muita määräyksiä, jotka edellyttäisivät perustuslain 94 §:n mukaan eduskunnan hyväksymistä. (UM linjanjohtaja Matti Kääriäinen 1605 6312)

Ulkomaankauppaministeri Jari Vilnin tai h nen estyneenä ollessaan suurlähettiläs Yrjö Karisen valtuuttaminen allekirjoittamaan Suomen tasavallan hallituksen ja Iranin islamilaisen tasavallan hallituksen välinen sijoitusten edistämistä ja suojaamista koskeva sopimus. (UM lähetystöneuvos Tapani Lehtinen 1605 5546)

Ulkomaankauppaministeri Jari Vilnin tai h1nen estyneenä ollessaan suurlähettiläs Glen Lindholmin valtuuttaminen allekirjoittamaan Suomen tasavallan hallituksen ja Intian tasavallan hallituksen välinen sijoitusten edistämistä ja suojaamista koskeva sopimus. (UM lähetystöneuvos Tapani Lehtinen 1605 5546)

MUUTA

Tasavallan presidentti päätti 1.11.2002 seuraavat asiat:

Tasavallan presidentti määräsi eduskunnan kirjelmän (EK 14a/2002 vp) Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön Suomen valtuuskunnan Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön parlamentaarisen yleiskokouksen toiminnasta vuonna 2001 antaman kertomuksen johdosta ja siihen liittyvän ulkoasiainvaliokunnan mietinnön merkittäväksi pöytäkirjaan. (UM lähetystöneuvos Hannele Voionmaa 1605 5485)

NIMITYSASIAT

Tasavallan presidentti päätti 1.11.2002 seuraavat nimitysasiat:

Valtioneuvoston kanslian EU-asioiden valtiosihteeri, ulkoasiainneuvos Alec Mikael Aalto Roomassa (Italia) olevan suurlähetystön päällikön tehtävään 1.5.2003 lukien. (UM henkilöstöjohtaja Ulla Väistö 1605 5401)

Varatuomari Matti Kalevi Louekoski Suomen Pankin johtokunnan jäsenen virkaan 1.1.2003 alkavaksi viiden vuoden toimikaudeksi. (VM hallitusneuvos Pekka Laajanen 1603 3040)

VALTIONEUVOSTO

VALTIONEUVOSTON ASETUKSET

Valtioneuvosto antoi 31.10.2002 seuraavat asetukset:

Valtioneuvoston asetus maatalousyrittäjien luopumistuesta annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosta. Laki saatetaan voimaan valtioneuvoston asetuksella 1.12.2002. Asetus tulee voimaan 15.11.2002. (MMM vanhempi hallitussihteeri Katriina Pessa 1605 4245)

Valtioneuvoston asetus kaupparekisteriasetuksen muuttamisesta. Asetusta muutetaan siten, että kaupparekisteri-ilmoituksiin on tarvittaessa liitettävä selvitys rekisteriviranomaisen myöntämästä poikkeusluvasta harjoittaa elinkeinoa tai toimia osakeyhtiön tai muun yhteisön toimielimen jäsenenä. Asetus tulee voimaan 1.1.2003. (KTM vanhempi hallitussihteeri Tuomo Knuuti 1606 3537)

Valtioneuvoston asetus äitiysavustuksesta ja adoptiotuesta. Äitiysavustus on edelleen 140 euroa kutakin syntynyttä lasta kohden. Valtion tuki kansainvälisestä lapseksiottamisesta aiheutuneisiin kustannuksiin (adoptiotuki) on kohdemaasta riippuen seuraava: Viro 1 900 euroa, Kiina ja Kolumbia 4 500 euroa, muut maat 3 000 euroa. Asetus liittyy lakiin äitiysavustuslain muuttamisesta (783/2002). Asetuksella kumotaan äitiysavustuksen suuruuden vahvistamisesta annettu valtioneuvoston asetus (98/2001). Asetus tulee voimaan 1.12.2002. (STM vanhempi hallitussihteeri Pia-Liisa Heiliö 1607 2364)

VALTIONEUVOSTON PÄÄTÖKSET

Valtioneuvosto teki yleisistunnossa 31.10.2002 seuraavat päätökset:

Päätös määrätä osaamiskeskuksiksi Hyvinkään seudun, Kokkolan seudun, Mikkelin seudun, Seinäjoen seudun, Hämeen ja Kainuun osaamiskeskukset sekä Raahe-Tornio-Nivalan ja matkailun verkosto-osaamiskeskukset ajaksi 1.1.2003-31.12.2006. (SM ylijohtaja Pekka Kilpi 1604 2810)

Päätös määrätä sisäasiainministeriön ylitarkastaja Mika Riipi valtioneuvoston ylimääräiseksi esittelijäksi. (SM neuvotteleva virkamies Ismo Atosuo 1604 2816)

Valtioneuvoston päätös maakunnista annetun valtioneuvoston päätöksen muuttamisesta. Punkalaitumen kunta siirretään Satakunnan maakunnasta Pirkanmaan maakuntaan. Päätös tulee voimaan 1.1.2005. (SM hallitusneuvos Leena Lehtonen 1604 4554)

Päätös oikeuttaa kauppa- ja teollisuusministeriö myymään Orbilac Holding Oy:lle 6 000 kappaletta Inspecta Oy:n osakkeita eli yhtiön koko osakekanta 8 500 000 eurolla. (KTM teollisuusneuvos Arto Honkaniemi 1606 3578)

Päätös määrätä kauppa- ja teollisuusministeriön ylitarkastaja, kauppatieteiden maisteri Minna Härkönen valtioneuvoston ylimääräiseksi esittelijäksi. (KTM neuvotteleva virkamies Tuula Pyykönen 1606 3554)

Valtioneuvosto lähetti eduskunnalle 31.10.2002 seuraavat Euroopan unionin säädösehdotuksia koskevat valtioneuvoston kirjelmät:

Valtioneuvoston kirjelmä (U 62/2002) eduskunnalle ehdotuksesta Euroopan Investointipankin perussäännön muuttamiseksi (Euroopan Investointipankin perussäännön muuttaminen). Euroopan investointipankki on tehnyt ehdotuksen perussäännön muuttamisesta. Perussäännön muuttaminen on välttämätöntä uusien jäsenvaltioiden liittyessä Euroopan unioniin. Muutokset koskevat jäsenvaltioiden osuuksia pankin merkitystä peruspääomasta, hallintoneuvoston kokoonpanoa, hallintoneuvoston jäsenten äänioikeutta ja päätöksenteossa vaadittavaa enemmistöä. (VM neuvotteleva virkamies Kristiina Sarjo 1603 3085)

Valtioneuvoston kirjelmä (U 63/2002) eduskunnalle ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi (hyötylämmön tarpeeseen perustuvan sähkön ja lämmön yhteistuotannon edistäminen sisämarkkinoilla). Direktiivillä on tarkoitus kehittää nykyisiä yhteistuotantolaitoksia ja edistää mahdollisuuksien mukaan uusien tehokkaiden laitosten perustamista energian sisämarkkinoilla. Komission esitykseen sisältyy: yhteistuotantosähkön määrittely ja tehokkaan yhteistuotannon määrittelymenetelmät; yhteistuotantosähkön alkuperätakuu; velvoite jäsenvaltioille tutkia tehokkaan yhteistuotannon kansallisia mahdollisuuksia ja toteuttamisen esteitä; tukimekanismien soveltamisesta saatujen kokemusten arviointi; sähköverkon käyttöä koskevia periaatteita; nykyisten hallinnollisten menettelyjen arviointi. (KTM ylitarkastaja Pentti Puhakka 1606 4813)

NIMITYSASIAT

Valtioneuvosto päätti 31.10.2002 seuraavat nimitysasiat:

Oikeustieteen kandidaatti Antti Riivari kauppa- ja teollisuusministeriön neuvottelevan virkamiehen määräaikaiseen virkasuhteeseen 1.1.2003-30.6.2003, kuitenkin enintään siksi ajaksi, jonka Eero Mantere on virkavapaana omasta virastaan. (KTM neuvotteleva virkamies Tuula Pyykönen 1606 3554)

RAHA-ASIAT

Valtioneuvoston raha-asiainvaliokunta puolsi istunnossaan 31.10.2002 seuraavia asioita:

Kehitysyhteistyöavustuksen myöntäminen Etiopian maaseudun vesihuolto- ja ympäristöhankkeelle vuosina 2003-2006. Hanke on kolmas vaihe vuonna 1994 alkaneelle Etiopian maaseudun vesihuolto- ja ympäristöhankkeelle, mikä toimii Amharan läänissä. Hankkeen yleistavoitteena on ihmisten elinolojen, terveystilanteen ja ympäristön parantaminen. Hankkeen kustannukset ovat 8 110 000 euroa. (UM kehitysyhteistyöneuvos Heli Sirve 1605 6260)

Valtiovarainministeriö antaa vastavakuuksia vaatimatta omavelkaisen takauksen Finnvera Oyj:n enintään kuudensadan (600) miljoonan Norjan kruunun eli vasta-arvoltaan noin 81,1 miljoonan euron määräisen, laina-ajaltaan enintään viiden vuoden mittaisten ulkomaisen joukkovelkakirjalainan maksamisen vakuudeksi. Samalla valtiovarainministeriö pidättää oikeuden antaa Finnvera Oyj:lle myöhemmin määräyksiä vastavakuuksien antamisesta valtiolle tai muusta valtion aseman turvaamisesta takaajana. Lisäksi valtiovarainministeriö päättää, että takauksesta ei peritä takausmaksua ottaen huomioon Finnvera Oyj:n kannattavuuden turvaamiseksi toteutetut valtion eri tukitoimet (alueellinen korkotuki, erityiskorkotuki, luotto- ja takaustappiotuki, toimintatuki). (VM hallitusneuvos Veikko Kantola 1603 4953)

Valtion kansaneläkerahaston takuusuorituksen tarkistaminen vuodelle 2002 27,9 miljoonaksi euroksi. (STM neuvotteleva virkamies Minna Liuttu 1607 4423)

Vuoden 2002 talousarvion momentin 33.19.60 (Valtion osuus kansaneläkelaista johtuvista menoista) arviomäärärahan ylittäminen 19,4 miljoonalla eurolla. (STM neuvotteleva virkamies Minna Liuttu 1607 4423)

HALLITUKSEN NEUVOTTELUT

HALLINNON JA ALUE-KEHITYKSEN MINISTERITYÖRYHMÄ 24.10.2002

KUUSI UUTTA OSAAMISKESKUSTA

Hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmä puolsi 24.10.2002 kuuden uuden osaamiskeskuksen perustamista.

Valtakunnallista osaamiskeskusohjelmaa koordinoivan asiantuntijatyöryhmän ehdotuksen mukaisesti ohjelmaan valitaan Hyvinkään seudun nosto- ja siirtoalan, Kokkolan seudun kemian, Hämeen ammatillisen osaamisen sekä Raahen-Nivalan ja Tornion seudun metallituotteiden ja matkailun verkosto-osaamiskeskukset.

Hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmä esitti, että näiden lisäksi kansalliseen ohjelmaan valitaan Mikkelin seudun osaamiskeskus erikoisalanaan komposiitit ja pinnoitteet.

Samalla ministerityöryhmä esittää, että Etelä-Savon ja Varkauden ehdottama prosessiteollisuuden elinkaarituottojen hallinta yhdistetään Kaakkois-Suomen osaamiskeskusohjelman metsäteollisuuden prosessit ja järjestelmät osaamisalaan. Lisäksi Uudenmaan osaamiskeskusohjelmaa esitettiin laajennettavaksi logistiikka -osaamisalalla.

Valtioneuvostolle osaamiskeskusohjelmaan vuosiksi 2003-2006 ehdotetut uudet keskukset ja niiden edustamat osaamisalat:

Uudet keskukset ja niiden osaamisalat

Hyvinkään seudun osaamiskeskus:
Nosto- ja siirtoala
Kokkolan seudun osaamiskeskus:
Kemia
Hämeen osaamiskeskus:
Ammatillinen osaaminen ja e-oppiminen
Mikkelin seudun osaamiskeskus:
Komposiitit ja pinnoitteet
Raahen-Nivalan-Tornion verkosto-osaamiskeskus:
Metallituotteet ja teollisuuden kunnossapitopalvelut
Matkailun verkosto-osaamiskeskus:
Matkailu

Muutokset nykyisissä osaamiskeskuksissa (muutokset kursivoitu):

Seinäjoen seudun osaamiskeskus:
Älytekniikka, Elintarvike
Kainuun osaamiskeskus:
Mittaustekniikka (Kajaani), Kamarimusiikki (Kuhmo)
Kaakkois-Suomen osaamiskeskus:
Korkean teknologian metallirakenteet, Metsäteollisuuden prosessit ja järjestelmät, Logistiikka, Venäjä liiketoimintaympäristönä
Oulun seudun osaamiskeskus:
Tietoteollisuus, Lääketieteen tekniikka ja biotekniikka, Ympäristö-teknologia
Uudenmaan osaamiskeskus:
Digitaalinen media ja sisältötuotanto, Lääketieteen ja hyvinvoinnin teknologia, Logistiikka, Aktiivimateriaalit ja mikrosysteemit, Geeniteknologia ja molekyylibiologia, Ohjelmistotuote-liiketoiminta
Varsinais-Suomen osaamiskeskus:
Biomateriaalit, diagnostiikka ja lääkekehitys, Kulttuuri- ja sisältötuotanto, Materiaalien pintatekniikka (meri-, metalli- ja graafinen teollisuus), ICT

Muut osaamiskeskukset (ei muutoksia aiempaan)

Pohjois-Karjalan osaamiskeskus:
Muovi- ja metalli, Puuteknologia- ja metsätalous
Päijät-Hämeen osaamiskeskus:
Muotoilu-, laatu- ja ympäristöteknologia
Satakunnan osaamiskeskus:
Materiaalitekniikka, Etäteknologia
Länsi-Suomen osaamiskeskus:
Energiatekniikka
Lapin elämysteollisuuden osaamiskeskus:
Elämysteollisuus
Tampereen seudun osaamiskeskus:
Koneenrakennus ja automaatio, ICT, Terveysteknologia, Viestintä
Jyväskylän seudun osaamiskeskus:
Informaatioteknologia, Paperin valmistuksen hallinta, Energia- ja ympäristöteknologia
Kuopion seudun hyvinvointiosaamiskeskus:
Lääkekehitys, Agrobioteknologia, Terveydenhuollonteknologia
Elintarvikealan valtakunnallinen verkosto-osaamiskeskus
Puutuotealan valtakunnallinen verkosto-osaamiskeskus
Muita osaamiskeskusten eri osaamisalojen sisältöjen vähäisempiä muutoksia puollettiin osaamiskeskustyöryhmän 17.10. esittämällä tavalla.

Osaamiskeskusohjelmaan jätettiin 29 hakemusta

Ohjelman tarkistamiseen liittyvä haku koski uusia ohjelmaehdotuksia sekä valtioneuvoston neljä vuotta sitten nimeämien nykyisten osaamiskeskusten mahdollisia osaamisalarakenteen muutoksia. Osaamiskeskusohjelmaan jätettiin määräaikaan 30.8.2002 mennessä 29 hakemusta, joista 18 oli kokonaan uusia ehdotuksia ja 11 nykyisten keskusten osaamisalojen muutosesityksiä. Ohjelmaehdotukset liittyivät yhteensä 39 eri osaamisalaan. Osaamisala on alueiden kansainvälisesti korkeatasoinen osaamisen erikoisala, jota pyritään ohjelman avulla pitkäjänteisesti hyödyntämään mm. kehittämällä alalle uutta liiketoimintaa ja parantamalla yritysten kilpailukykyä.

Ohjelmaehdotuksia arvioitiin huippuosaamisen määrän ja laadun perusteella sekä osaamisen käytettävyyttä uuden ja olemassa olevan liiketoiminnan kehittämisen kannalta. Lisäksi huomioon otettiin ohjelman toimenpiteiden arvioitu vaikuttavuus, ohjelman organisointi ja eri toimijoiden sitoutuminen ohjelman toteuttamiseen. Nykyisten osaamiskeskusten muutosesityksiä tarkasteltiin myös ohjelman väliarvioinnin tulosten valossa.

Alue- ja kuntaministeri Martti Korhonen esittelee ministerityöryhmän ehdotuksen valtioneuvostossa lähiviikkoina. Osaamiskeskusohjelmaa toteuttavat keskukset saavat "statuksen" lisäksi valtiolta vuosittain perusrahoitusta hankevalmisteluun, koordinointiin ja kärkihankkeiden osarahoitukseen. Valtion perusrahoituksen edellytyksenä on, että myös alue osallistuu ohjelman rahoitukseen. Lisäksi keskuksilla on osaamiskeskusten yhteistyöverkoston kautta käytössä laajat kansalliset ja kansainväliset yhteydet eri alojen kehittämisessä.

Ohjelman toiminta-ajatuksena on kansainvälistä huipputasoa edustavan tiedon ja osaamisen hyödyntäminen yritystoiminnan, työpaikkojen luomisen ja alueellisen kehittämisen voimavarana. Parhaillaan osaamiskeskusohjelmaa toteuttavat valtioneuvoston vuosiksi 1999-2006 nimeämät 14 alueellista osaamiskeskusta sekä puutuote- ja elintarvikealan valtakunnalliset verkosto-osaamiskeskukset. Keskuksissa on tällä hetkellä edustettuina yhteensä 35 erilaista osaamisalaa. Ministerityöryhmän esityksen perusteella vuodesta 2003 alkaen uusia alueellisia keskuksia olisi 19 ja kolme valtakunnallista verkosto-osaamiskeskusta, jotka yhteensä edustavat 45 osaamisalaa. Osaamiskeskus on alueen keskeisten toimijoiden (yliopistot, ammattikorkeakoulut, tutkimuslaitokset, elinkeinoelämä, teknologiakeskukset sekä kaupungit ja muut eri rahoittajatahot) yhteistyöverkosto, jonka avulla pyritään käynnistämään alueen yritysten ja innovaatioympäristön tarpeista käsin merkittäviä tutkimus-, koulutus- ja muita kehittämishankkeita.

Lisätietoja antavat aluekehitysjohtaja Veijo Kavonius p. (09) 1604 4506 ja ylitarkastaja Mika Pikkarainen p. (09) 1604 3497 sisäasiainministeriöstä. Lisätietoja osaamiskeskusohjelmasta osoitteesta www.intermin.fi/suom/oske.

LUOVUTETUT MIETINNÖT

Sisäasiainministeriön poliisiosaston 24.10.2002 julkaiseman Poliisin tietoon tullut rasistinen rikollisuus Suomessa 2001 -selvityksen tarkoituksena on kartoittaa sellaiset poliisin tietoon tulleet rikokset, joissa on ollut rasistinen motiivi. Selvityksen aineistona ovat poliisille tehdyt rikosilmoitukset, jotka täyttävät tietyt poiminnassa käytetyt kriteerit. Selvityksen tiedot perustuvat siihen, mitä poliisi on kirjannut rikosilmoitukseen. Rikollisuuslukujen lisäksi selvityksessä on pyritty selvittämään, missä ja milloin rasistisia rikoksia tehtiin, minkä maan kansalaisia uhrit ja rikoksista epäillyt olivat sekä miten rasistiset rikokset jakautuivat alueellisesti. Julkaisu löytyy kokonaisuudessaan osoitteesta: www.poliisi.fi/julkaisu/rasismi2001. Lisätietoja antaa ylikomisario Pia Holm p. (09) 1604 2271 sisäasiainministeriöstä.

FM Tiina Vesalan sisäasiainministeriön poliisiosastolle 24.10.2002 jättämän Maahanmuuttajien kokemuksia rasistisista rikoksista Suomessa -selvityksen mukaan rasistisen rikoksen uhriksi oli joutunut tutkimusta edeltäneiden 12 kuukauden aikana lähes kolmannes tutkimukseen osallistuneista maahanmuuttajista. Maahanmuuttajat olivat kokeneet useimmiten lievähköjä rikoksia, kuten rasistisia solvauksia ja uhkauksia (59 % ilmoitetuista rikostapauksista). Vakavia rasistisesti motivoituneita rikoksia edustivat pahoinpitelyt. Niiden osuus ilmoitetuista rasistisista rikoksista oli kymmenen prosenttia. Vesalan selvitykseen osallistui 3 595 maahanmuuttajaa seitsemästä kansallisuusryhmästä, jotka olivat arabit, Kosovon albaanit, somalit, vietnamilaiset, venäläiset, virolaiset ja suomalaista syntyperää olevat. Selvitys löytyy kokonaisuudessaan osoitteesta www.poliisi.fi/julkaisu/maahanmuuttaja. Lisätietoja antaa ylikomisario Pia Holm p. (09) 1604 2271 sisäasiainministeriöstä.

Yliopistojen tutkintorakenteen kehittämistyöryhmä luovutti 31.10.2002 muistionsa opetusministeri Maija Raskille. Opetusministeriön työryhmä esittää yliopistojen perustutkintorakenteen muuttamista kaksiportaiseksi. Opintojen mitoituksessa tulisi siirtyä opintoviikkokäytännöstä eurooppalaiseen ECTS-pohjaiseen opintopistejärjestelmään. Työryhmän esityksen mukaan yliopistojen tulisi ottaa kaksiportainen tutkintorakenne käyttöön kaikilla koulutusaloilla 1.8.2005 alkaen. Perustutkintorakenteen kaksiportaisessa mallissa opiskelijat suorittaisivat ensin kolmivuotisen kandidaatin tutkinnon ja sen jälkeen kaksivuotisen ylemmän korkeakoulututkinnon. Opiskelijavalinnassa opiskelijat valittaisiin edelleenkin pääsääntöisesti suorittamaan ylempää ja alempaa korkeakoulututkintoa yhdellä valinnalla. Vuonna 2008, kun ensimmäiset uuden rakenteen mukaiset alemman korkeakoulututkinnon suorittaneet opiskelijat valmistuvat, tulisi uuden järjestelmän toimivuudesta järjestää kansainvälinen arviointi. Työryhmämuistio Yliopistojen kaksiportaisen tutkintorakenteen toimeenpano (39:2002) on opetusministeriön www-sivuilla osoitteessa: http://www.minedu.fi/julkaisut/julkaisusarjat/39_02tutkintorak/39_02tutkintorak.pdf. Lisätietoja antavat työryhmän puheenjohtaja, johtaja Markku Mattila p. (09) 160 77230, ylitarkastaja Sirkka-Leena Hörkkö p. (09) 160 77212, opetusneuvos Anita Lehikoinen p. 040 511 8892, ylitarkastaja Birgitta Vuorinen p. (09) 160 77255 ja ylitarkastaja Johanna Wallius p. (09) 160 77226 opetusministeriöstä.

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.