Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

Valtioneuvoston viikko 42/2002

TASAVALLAN PRESIDENTTI

HALLITUKSEN ESITYKSET

Tasavallan presidentti antoi 18.10.2002 eduskunnalle seuraavat hallituksen esitykset:

Esitys (HE 182/2002 vp) Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Egyptin arabitasavallan välisen Euro-Välimeri -assosiaatiosopimuksen hyväksymisestä ja laiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta. Sopimuksen perustana on vuonna 1995 hyväksytyllä Barcelonan julistuksella käynnistetty Euro-Välimeri -kumppanuus Euroopan yhteisön, sen jäsenvaltioiden ja kahdentoista Välimeren alueen kumppanin kesken (Algeria, Egypti, Israel, Jordania, Kypros, Libanon, Malta, Marokko, Syyria, Tunisia ja Turkki sekä palestiinalaishallinto). Kumppanuuden päämääränä on edistää alueen rauhaa ja turvallisuutta sekä kehittää keskinäistä kauppaa ja taloussuhteita. Sopimuksella käynnistetään säännöllinen poliittinen, taloudellinen ja yhteiskunnallinen vuoropuhelu sopimuspuolten välillä. Johtavana kauppapoliittisena tavoitteena on Maailman kauppajärjestön sääntöjä noudattavan vapaakauppa-alueen asteittainen perustaminen. Myös maataloustuotteiden ja palvelujen kauppaa on tarkoitus vapauttaa. Sopimuspuolet sitoutuvat laaja-alaiseen yhteistyöhön, jonka piiriin kuuluvat muun muassa tulliasiat, energia, tiede, koulutus, tietoyhteiskunta, liikenne, ympäristö, kuluttajansuoja sekä rahanpesun, huumerikollisuuden ja terrorismin torjunta. Sopimus käynnistää myös siirtolaisuuden hallintaan liittyvän vuoropuhelun ja sisältää takaisinottovelvoitteen. (UM ulkoasiainneuvos Kari Veijalainen 1605 6538)

Esitys (HE 183/2002 vp) Suomen liittymisestä tullimenettelyjen yksinkertaistamisesta ja yhdenmukaistamisesta tehdyn kansainvälisen yleissopimuksen muuttamisesta tehtyyn pöytäkirjaan sekä sen I ja II liitteisiin ja laiksi pöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta. Pöytäkirjalla muutetaan Kiotossa toukokuussa 1973 tehtyä tullimenetelmien yksinkertaistamisesta ja yhdenmukaistamisesta tehtyä kansainvälistä yleissopimusta. Muutetun yleissopimuksen tavoitteena on yksinkertaistaa ja yhdenmukaistaa tullimenettelyjä ja edistää siten kansainvälisen kaupan helpottamista. Yleissopimuksen uudistamisen ja päivittämisen tarkoituksena on saattaa yleissopimus vastaamaan sen hyväksymisen jälkeen kansainvälisessä kaupassa tapahtuneita muutoksia kuten tietotekniikan käytön lisääntymistä, kansainvälisen liikenteen kasvua ja kansainvälisen kaupan globalisoitumista. Esitykseen sisältyy lakiehdotus pöytäkirjan sekä sen I ja II liitteiden lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta. (UM lainsäädäntöneuvos Ronald Wrede 1605 5711)

Esitys (HE 184/2002 vp) eräiden kansainvälistä ilmakuljetusta koskevien sääntöjen yhtenäistämisestä tehdyn yleissopimuksen hyväksymisestä, laiksi yleissopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja soveltamisesta, laiksi valmismatkalain 24 §:n muuttamisesta sekä Montrealissa 25 päivänä syyskuuta 1975 tehdyn kolmannen lisäpöytäkirjan irtisanomisen hyväksymisestä. Yleissopimuksen tarkoituksena on yhtenäistää kansainvälisiä määräyksiä, jotka koskevat matkustajien, matkatavaran ja tavaran kansainvälisissä ilmakuljetuksissa tarvittavia kuljetusasiakirjoja, rahdinkuljettajan vastuuta ja vakuuttamisvelvollisuutta sekä toimivaltaista tuomioistuinta. Asiallisesti sopimuksen määräykset vastaavat pääpiirteissään Suomessa nykyisin sovellettavaa sääntelyä. Osa sopimuksen määräyksistä kuuluu Euroopan yhteisön yksinomaiseen toimivaltaan ja yhteisössä on annettu yleissopimuksen määräyksiä täydentävää sääntelyä. Montrealin yleissopimuksen voimaansaattamista koskevassa laissa yhteisösääntelyn soveltamisalaa laajennetaan eräiltä osin. Valmismatkalakia muutetaan siten, että matkanjärjestäjän vastuu määräytyy aina kuljetusta koskevan erityissääntelyn nojalla silloin, kun korvausta vaaditaan kuljetukseen liittyvästä vahingosta. Lait on tarkoitettu voimaan samanaikaisesti Montrealin yleissopimuksen kansainvälisen voimaantulon kanssa. (UM lähetystöneuvos Katri Silfverberg 1605 6408)

Esitys (HE 185/2002 vp) keskinäisestä oikeusavusta rikosasioissa Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä tehdyn yleissopimuksen ja keskinäistä oikeusapua rikosasioissa koskevan eurooppalaisen yleissopimuksen varauman peruuttamisen hyväksymisestä sekä niihin liittyviksi laeiksi. Yleissopimuksen tarkoituksena on tehostaa ja helpottaa Euroopan unionin jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä kansainvälisessä oikeusavussa rikosasioissa. Yleissopimus täydentää jäsenvaltioiden välillä voimassa olevia yleissopimuksia, erityisesti vuoden 1959 eurooppalaista yleissopimusta keskinäisestä oikeusavusta rikosasioissa. Yleissopimus sisältää määräyksiä muun muassa oikeudenkäyntiasiakirjojen tiedoksiannosta postitse, yhteydenpitojärjestyksestä oikeusviranomaisten välillä sekä todistajien kuulemisesta videokokouksen avulla. Lisäksi yleissopimukseen sisältyy laajat telekuuntelua koskevat määräykset. Varauman poistamisella on tarkoitus mahdollistaa vapautensa menettäneiden henkilöiden väliaikainen siirtäminen Suomen ja muiden valtioiden välillä. Kansainvälisestä oikeusavusta rikosasioissa annettua lakia ja ampuma-aselakia muutetaan. Lisäksi esitykseen sisältyy ehdotus laiksi yleissopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja yleissopimuksen soveltamisesta sekä ehdotus laiksi vapautensa menettäneen henkilön väliaikaisesta siirtämisestä todistelutarkoituksessa rikosasioissa. (OM apulaisosastopäällikkö Jan Törnqvist 1606 7700)

Esitys (HE 186/2002 vp) laiksi yhteisistä tutkintaryhmistä. Suomen toimivaltainen esitutkintaviranomainen voi sopia vieraan valtion toimivaltaisen viranomaisen kanssa tutkintaryhmän perustamisesta tietyn rikoksen esitutkinnan toimittamiseksi. Laki sisältää yhteisten tutkintaryhmien perustamista ja toimintaa koskevat säännökset. Säännöksillä pannaan Suomessa täytäntöön Euroopan unionin neuvoston 13.6.2002 hyväksymä puitepäätös yhteisistä tutkintaryhmistä. Lain soveltamisalaa ei kuitenkaan rajoiteta Euroopan unionin jäsenvaltioihin, vaan yhteinen tutkintaryhmä voidaan perustaa minkä tahansa vieraan valtion kanssa. Laki on tarkoitettu voimaan 1.1.2003. (OM apulaisosastopäällikkö Jan Törnqvist 1606 7700)

Esitys (HE 187/2002 vp) velan vanhentumista ja julkista haastetta koskevan lainsäädännön uudistamisesta. Uusi laki velan vanhentumisesta sekä uusi laki julkisesta haasteesta säädetään. Velan yleinen vanhentumisaika lyhenee kymmenestä vuodesta kolmeen vuoteen. Vanhentumisajan alkamisajankohta siirtyy samalla selvästi nykyistä myöhemmäksi. Vanhentuminen alkaa, kun velka sopimuksen mukaan erääntyy tai kun velkoja voi muutoin esittää maksuvaatimuksen. Sopimuksella ei voida rajoittaa velallisen oikeutta vedota velan vanhentumiseen. Velan vanhentuminen voidaan katkaista paitsi viranomaismenettelyn yhteydessä myös vapaamuotoisesti joko tunnustamisella tai muistuttamalla velasta. Katkaisusta alkaa kulua uusi samanpituinen vanhentumisaika. Maksutuomion hankkimisen jälkeen vanhentuminen tulee katkaista viiden vuoden välein. Velkoja voi aina halutessaan estää velan lakkaamisen vanhentumisen perusteella. Yleisimpiä velkatyyppejä koskevat vanhentumissäännökset kootaan yleislakiin ja eräitä muita erityissäännöksiä yhdenmukaistetaan. Muutoksia tehdään muun muassa vahingonkorvauslakiin, kuluttajansuojalakiin, kauppakaareen, työsopimuslakiin, eri vuokrasuhteita koskeviin lakeihin sekä takauksesta ja vierasvelkapanttauksesta annettuun lakiin. Vanhentumislain ulkopuolelle jäävät muun muassa verot ja muut sellaiset saatavat, joiden perintä erityisen lainsäädännön perusteella on sidottu kiinteään määräaikaan. Julkista haastetta koskeva laki sisältää säännökset tuomioistuinmenettelystä, jossa velallisen tuntemattomia velkojia kutsutaan ilmoittamaan velkansa esimerkiksi kuolinpesän tai purkautuvan yhteisön vastuiden selvittämiseksi. Haastemenettelyä tehostetaan lyhentämällä kuulutusaikaa ja perustamalla erilaisia kuulutustilanteita varten yhteinen atk-käyttöinen rekisteri. Lait ehdotetaan tulemaan voimaan noin puolen vuoden kuluttua siitä, kun ne on hyväksytty ja vahvistettu. Uusia säännöksiä on tarkoitus soveltaa myös ennen lain voimaantuloa syntyneisiin velkoihin. (OM lainsäädäntöneuvos Marjut Jokela 1606 7703)

Esitys (HE 188/2002 vp) terrorismia koskeviksi rikoslain ja pakkokeinolain säännöksiksi. Rikoslakiin lisätään uusi terrorismirikoksia koskeva 34 a luku. Luku sisältää säännökset terroristisessa tarkoituksessa tehdyistä rikoksista ja niiden valmistelusta, terroristiryhmän johtamisesta, terroristiryhmän toimintaan osallistumisesta ja terrorismin rahoittamisesta sekä määritelmäsäännöksen ja oikeushenkilön rangaistusvastuuta koskevan säännöksen. Syytteen nostamisesta luvussa tarkoitetuista rikoksista päättää valtakunnansyyttäjä. Luku säädetään terrorismin torjumista koskevan Euroopan unionin puitepäätöksen edellyttämien lainmuutosten toteuttamiseksi. Lisäksi ehdotetaan uutta biologisten aseiden kiellon rikkomista koskevaa rangaistussäännöstä, aluksen kaappausta koskevan säännöksen tarkistamista ja törkeän vahingonteon yrityksen säätämistä rangaistavaksi teoksi. Myös pakkokeinolakiin tehdään eräitä tarkistuksia ehdotettavan terrorismirikoksia koskevan rikoslain luvun vuoksi. Lait on tarkoitettu voimaan 31.12.2002. (OM lainsäädäntöneuvos Jukka Lindstedt 1606 7725)

Esitys (HE 189/2002 vp) laiksi ilmailulain 66 §:n muuttamisesta. Ilmailussa aiheutuneen vahingon korvaamista koskevaa ilmailulain sääntelyä muutetaan. Ilma-aluksen leasing-rahoittaja tai muu omistukseen perustuvan vakuusoikeuden haltija sekä ilma-aluksen vuokralleantaja vastaavat kolmannelle aiheutuneesta vahingosta vain, jos niiden näytetään aiheuttaneen vahingon tahallisesti tai huolimattomuudesta. Lentoyhtiön tai muun ilma-aluksen käyttäjän vastuu on huolimattomuudesta riippumatonta, kuten nykyisinkin. (OM lainsäädäntöneuvos Antti Leinonen 1606 7713)

Esitys (HE 190/2002 vp) laiksi oikeudenkäymiskaaren eräiden todistelua, kiireelliseksi julistamista ja ylimääräistä muutoksenhakua koskevien säännösten muuttamisesta. Eräitä oikeudenkäymiskaaren todistelua ja ylimääräistä muutoksenhakua koskevia säännöksiä muutetaan. Lisäksi otetaan käyttöön mahdollisuus julistaa asia käsiteltäväksi kiireellisenä. Myös rikoslain perätöntä lausumaa koskevaa säännöstä muutetaan. Tavoitteena on parantaa todistelutarkoituksessa kuultavien suojaa oikeudenkäynnissä. Lakiin otetaan säännökset siitä, miten ja millä edellytyksillä henkilöä voidaan kuulla tuomioistuimen pääkäsittelyssä asianosaisen läsnä olematta. Lisäksi tietyin edellytyksin todistajaa, muuta todistelutarkoituksessa kuultavaa henkilöä tai asianomistajaa voidaan kuulla käyttäen videoneuvottelua tai muuta soveltuvaa teknistä tiedonvälitystapaa, jossa istuntoon osallistuvilla on puhe- ja näköyhteys keskenään. Tietyin edellytyksin kuulusteleminen voi tapahtua myös puhelimitse. Alle 15-vuotiaan lapsen tai henkilön, jonka henkinen toiminta on häiriintynyt, kuulemismenettelystä tuomioistuimessa otetaan lakiin tarkemmat säännökset. Lisäksi näiden henkilöiden esitutkinnassa antamaa kuva- ja äänitallennettua kertomusta voidaan käyttää tuomioistuimessa todisteena nykyistä laajemmin. Oikeudenkäymiskaareen otetaan säännökset niistä edellytyksistä ja siitä menettelystä, jonka avulla asianosainen voi saada asiansa julistettua käsiteltäväksi kiireellisenä. Lisäksi ehdotukseen sisältyvät säännökset ylimääräisestä muutoksenhausta menettämisseuraamusta koskevaan tuomioon sekä rikosasian vastaajan vahingoksi että hänen edukseen. (OM lainsäädäntöneuvos Asko Välimaa 1606 7708)

Esitys (HE 191/2002 vp) Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamista koskevaan yleissopimukseen liittyvän toisen pöytäkirjan hyväksymisestä sekä laiksi mainitun pöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta. Pöytäkirja on osa Euroopan unionin oikeus- ja sisäasioiden yhteistyön alalla hyväksyttyjä säädöksiä, joiden tarkoituksena on tehostaa Euroopan yhteisöjen taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten ja lahjusrikosten torjuntaa. Pöytäkirjassa asetetut velvoitteet liittyvät rahanpesuun, oikeushenkilön rangaistusvastuuseen ja seuraamuksiin sekä menettämisseuraamuksiin ja yhteistyöhön jäsenvaltioiden sekä jäsenvaltioiden ja komission välillä. Yhteisöpetossopimuksen toisen pöytäkirjan voimaansaattamislaki ehdotetaan tulevaksi voimaan myöhemmin asetuksella säädettävänä ajankohtana samanaikaisesti yhteisöpetossopimuksen toisen pöytäkirjan kanssa. (OM lainsäädäntöneuvos Katariina Jahkola 1606 7705)

Esitys (HE 192/2002 vp) pelastuslaiksi ja eräiden muiden lakien muuttamisesta. Pelastustoimen alueiden muodostamisesta annetun lain mukaan kuntien tulee järjestää kunnan pelastustoimen palvelujen tuottaminen yhteistoiminnassa valtioneuvoston määräämillä pelastustoimen alueilla 1.1.2004 lukien. Pelastustoimilain sekä painelaitelain, taimiaineistolain ja viihdelaitelain pelastustoimeen liittyvät säännökset muutetaan uutta alueellista järjestelmää vastaaviksi. Säännösmuutosten lukuisuudesta johtuen pelastustoimilaki korvataan uudella pelastuslailla. Samalla tehdään eräitä pelastustoimen järjestelmän kehittämiseen tähtääviä säännösmuutoksia. (SM pelastusylijohtaja Pentti Partanen 1604 2960)

Esitys (HE 193/2002 vp) laiksi hätäkeskuslain 2 ja 8 §:n muuttamisesta. Hätäkeskuslakia muutetaan siten, että lakia sovelletaan pelastus-, poliisi- sekä sosiaali- ja terveystoimen hätäkeskustoimintaan myös tällä hetkellä valtion hätäkeskusjärjestelmään kuulumattomissa Espoon, Helsingin, Kauniaisten, Kirkkonummen, Siuntion ja Vantaan kunnissa. Tällöin pääkaupunkiseudun kunnallinen pelastustoimen hätäkeskus ja poliisin hälytyskeskukset korvataan hätäkeskuslain mukaisella järjestelmällä. Hätäkeskuslain 8 §:n 1 momentin 9 kohtaa tarkennetaan samalla pelastustoimen alueiden muodostamisesta annetun lain mukaisesti siten, että kunnan pelastusviranomaisen sijasta käytetään käsitettä alueen pelastustoimi. (SM pelastusylijohtaja Pentti Partanen 1604 2960)

Esitys (HE 194/2002 vp) palosuojelurahastolaiksi. Palosuojelurahastolailla uudistetaan palosuojelurahastoa koskevat säännökset sekä nostetaan lain tasolle nykyisin asetuksella säädettyjä säännöksiä perustuslain edellyttämällä tavalla. Palosuojelurahasto on valtion talousarvion ulkopuolinen rahasto, johon tuloutetaan vakuutuksista perittävät palosuojelumaksut. Rahaston varoja käytetään tulipalojen ehkäisyn ja pelastustoiminnan edistämistarkoituksiin. Laki sisältää säännökset palosuojelumaksun määrästä, maksuvelvollisista ja maksuunpanosta sekä palosuojelurahaston varoista, rahaston hallituksesta ja sen tehtävistä, taloushallinnosta ja tilintarkastuksesta sekä avustuksien ja muun rahoituksen kohteista ja saajista, avustusten hakemisesta ja määristä. Rahastosta myönnettäviin avustuksiin sovelletaan muuten mitä valtionavustuslaissa säädetään. (SM neuvotteleva virkamies Johanna Hakala 1604 2968)

Esitys (HE 195/2002 vp) laiksi poliisin hallinnosta annetun lain 6 ja 8 §:n muuttamisesta. Poliisitoimen voimavarojen käytön tehostamiseksi sekä poliisipalvelujen saatavuuden ja laadun turvaamiseksi poliisin hallinnosta annettua lakia muutetaan siten, että mahdollistetaan paikallispoliisin toiminnan järjestäminen suurempina kokonaisuuksina hoidettavaksi. Kihlakuntien poliisilaitokset voidaan määrätä hoitamaan poliisin tehtävät täydellisessä yhteistoiminnassa. Päätös täydellisestä yhteistoiminnasta tehdään valtioneuvoston yleisistunnossa ja päätöksen muusta yhteistoiminnasta tekee sisäasiainministeriö. (SM lainsäädäntöneuvos Kimmo Hakonen 1604 2875)

Esitys (HE 196/2002 vp) laiksi kunnallisesta viranhaltijasta ja laiksi kuntalain muuttamisesta. Laissa kunnallisesta viranhaltijasta säädetään asioista, joista nykyään säädetään laissa kunnallisen viranhaltijan palvelussuhdeturvasta ja kuntalain henkilöstöä koskevassa 6 luvussa. Lisäksi laissa säädetään niistä viranhaltijan oikeusasemaa koskevista asioista, joista nykyään määrätään kunnallisissa virkasäännöissä, mutta joista perustuslain mukaan tulee säätää lain tasolla. Laki korvaa kunnallisen viranhaltijan palvelussuhdeturvasta annetun lain. Kuntalaissa on kunnan henkilöstöä koskeva perussäännös sekä säännökset viran perustamisesta ja lakkauttamisesta. Myös virkasuhteen käyttöä selkeytetään. Valtioneuvoston lausuma; Hyväksyessään esityksen laiksi kunnallisesta viranhaltijasta ja kuntalain muuttamiseksi valtioneuvosto toteaa, että valtiovarainministeriö asettaa työryhmän valmistelemaan ehdotusta julkisoikeudelliseen palvelusuhteeseen perustuvalle saatavalle maksettavaa viivästyskorkoa koskevan sääntelyn muuttamiseksi sekä edellyttää, että työryhmä selvittää myös mahdollisuudet esityksen antamiseksi vielä tälle eduskunnalle. (SM lainsäädäntöneuvos Minna-Liisa Rinne 1604 4500)

Esitys (HE 197/2002 vp) kunnalliseksi eläkelaiksi ja kunnallisen eläkelain voimaanpanolaiksi annetun hallituksen esityksen (HE 94/2002 vp) täydentämisestä. Hallitus antoi 19.6.2002 eduskunnalle esityksen kunnalliseksi eläkelaiksi ja kunnallisen eläkelain voimaanpanolaiksi, jolla kunnallisen eläkelaitoksen eläkesäännön eläketurvaa koskevat määräykset on tarkoitus siirtää perustuslain edellyttämällä tavalla lain tasolle muuttamatta kuitenkaan eläketurvan sisältöä. Kunnallisen eläkelaitoksen valtuuskunta on hallituksen esityksen antamisen jälkeen muuttanut eläkesäännön sisältöä osa-aikaeläkkeen jälkeen myönnettävän eläkkeen määräytymisen, yksilöllisen varhaiseläkkeen saamisedellytysten ja työkyvyttömyyseläkkeen työssäolovaatimuksen osalta. Eläkesääntöön tehdyt muutokset vaikuttavat kunnallisen eläkelain ja kunnallisen eläkelain voimaanpanolain sisältöön, joten hallitus täydentää esitystään näiltä osin. (SM hallitusneuvos Arto Sulonen 1604 2805)

Esitys (HE 198/2002 vp) laiksi Kainuun hallintokokeilusta. Kainuun hallintokokeilun tarkoituksena on saada kokemusta maakunnallisen itsehallinnon vahvistamisen vaikutuksista maakunnan kehittämiseen, peruspalveluiden järjestämiseen, kansalaisten osallistumiseen, maakunnan ja valtion keskushallinnon suhteeseen sekä kuntien ja valtion aluehallinnon toimintaan. Kokeilua sovelletaan Kajaanin ja Kuhmon kaupunkien sekä Hyrynsalmen, Paltamon, Puolangan, Ristijärven, Sotkamon, Suomussalmen ja Vuolijoen kuntien alueella. Päätöksentekoa kootaan maakunnassa ja siirretään toimivaltaa keskushallinnosta ja kunnista maakuntatasolle. Kainuuseen perustetaan vaaleilla valittava maakuntavaltuusto, jonka alaisuuteen kootaan kokeilualueen julkiset terveyspalvelut, osa kuntien sosiaalipalveluista, lukiokoulutus ja ammatillinen koulutus. Maakuntaan kuuluu sen tehtävien hoitamista varten Kainuun liitto, Kainuun sosiaali- ja terveydenhoidon kuntayhtymä sekä Kainuun koulutuskuntayhtymä. Maakuntavaltuusto saa toimivaltaa Kainuussa käytettävän valtion talousarviosta tulevan kehittämisrahoituksen suuntaamiseen. Kokeilussa valtion talousarviosta Kainuun maakuntaan tulevaa rahoitusta kootaan nykyistä suuremmiksi ja harvemmiksi kokonaisuuksiksi. Laki on tarkoitettu voimaan 1.6.2003 ja se olisi voimassa vuoden 2012 loppuun. (SM kehittämispäällikkö Teemu Eriksson 1604 2526)

Esitys (HE 199/2002 vp) vuoden 2002 toiseksi lisätalousarvioksi. Lisätalousarvioesityksessä korotetaan talousarviotulojen arviota nettomääräisesti 324 milj. eurolla. Esitykseen sisältyy määrärahojen lisäyksiä nettomääräisesti 97 milj. euroa. Valtionvelan nettokuoletuksiin ehdotetaan 228 milj. euron lisäystä. Lisätalousarviossa ehdotetaan lisämäärärahaa osakehankintoihin, joka on tarkoitus käyttää osakkeiden merkitsemiseen Outokumpu Oyj:n suunnittelemassa osakeannissa. Suomen Teollisuussijoitus Oy:n osakepääomaa lisätään. Lisäksi ehdotetaan omistusjärjestelyjen mahdollistamiseksi, että valtioneuvosto voisi luopua osakkeiden omistuksesta Edita Oyj:ssä. (VM osastopäällikkö Tuomas Sukselainen 1603 3105)

Esitys (HE 200/2002 vp) laiksi valmiuslain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. Valmiuslakia muutetaan vastaamaan rahoitusmarkkinoiden ja vakuutusalan sekä niitä koskevan lainsäädännön muuttumisesta aiheutuvia tarpeita ja vaatimuksia. Huomioon on otettu myös Suomen euroalueeseen osallistumisesta aiheutuvat vaatimukset. Valmiuslakiin lisätään valtioneuvostolle toimivaltuudet säännöstellä rahoitusmarkkinoita ja vakuutusalaa poikkeusoloissa sekä säännökset poikkeusolojen vakuutustakuusta ja poikkeusolojen vakuutustakuutoimikunnasta. Luottolaitokselle, eräille rahoituslaitoksille, rahastoyhtiöille, arvopaperikeskukselle, vakuutus- ja eläkelaitoksille sekä eläketurvakeskukselle asetetaan velvollisuus varautua rahoitusmarkkinoiden ja vakuutusalan toimivuuden kannalta välttämättömimpien toimintojen ylläpitämiseen poikkeusoloissa. Vakuutussopimuslakiin lisätään säännös, joka kieltää vakuutuksenantajaa vetoamasta vakuutussopimuksessa olevaan sopimusehtoon, jonka mukaan vakuutuksenantaja vapautuu vastuusta tai hänen vastuunsa vähenee, kun vakuutettuna olevan Suomen kansalaisen tai Suomessa asuvan henkilön kuolema tai työkyvyttömyys aiheutuu Suomeen kohdistuvasta aseellisesta hyökkäyksestä tai sodasta. Henkivakuutuksesta sodan aikana annettu laki, sotavakuutuslaki, sotavakuutuslain täytäntöönpanosta annettu asetus sekä valtion vakuutusliikkeen alasta ja yleisistä perustuista annettu valtioneuvoston päätös kumotaan. (VM lainsäädäntöneuvos Seppo Tanninen 1603 3096)

Esitys (HE 201/2002 vp) laiksi tuloverolain 76 §:n muuttamisesta. Suomesta Euroopan yhteisöjen komission hyväksymiin ja osittain rahoittamiin Euroopan unionin nykyisten ja tulevien raja-alueiden kehittämiseen liittyviin asiantuntijatehtäviin osallistuvien kansallisten asiantuntijoiden yhteisöltä saamat kulukorvaukset ovat verosta vapaita. Lakia on tarkoitus soveltaa ensimmäisen kerran vuodelta 2002 toimitettavassa verotuksessa. (VM finanssineuvos Antero Toivainen 1603 3167)

Esitys (HE 202/2002 vp) Singaporen kanssa tuloveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi ja veron kiertämisen estämiseksi tehdyn sopimuksen hyväksymisestä ja laiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta. Sopimuksen ensisijainen tarkoitus on kansainvälisen kaksinkertaisen verotuksen välttäminen. Sopimus rakentuu eräin poikkeuksin Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) laatimalle kahdenkeskiselle mallisopimukselle. Sopimus tulee voimaan kolmantenakymmenentenä päivänä siitä päivästä, jona sopimusvaltioiden hallitukset ovat ilmoittaneet toisilleen täyttäneensä valtiosäännössään sopimuksen voimaantulolle asetetut edellytykset. (VM finanssineuvos Antero Toivainen 1603 3167)

Esitys (HE 203/2002 vp) tullihallintojen keskinäisestä avunannosta ja yhteistyöstä tehdyn yleissopimuksen ja sen oikaisupöytäkirjan hyväksymisestä sekä siihen liittyviksi laeiksi. Napoli II yleissopimus perustuu Euroopan unionista tehdyn sopimuksen K.3 artiklaan. Yleissopimuksen soveltamisalaan kuuluu yhteistyö kansallisen tullilainsäädännön oikean soveltamisen varmistamiseksi sekä avunanto niin kansallisen kuin yhteisön tullilainsäädännön rikkomisten vuoksi syytteeseen ja rangaistukseen saattamiseksi. Perinteisien, keskinäistä hallinnollista avunantoa koskevien määräyksien lisäksi se mahdollistaa myös oikeudellisen virka-avun antamisen. Yleissopimuksessa on lisäksi määräykset yhteistyön erityismuodoista, joita ovat rajojen yli tapahtuva välitön takaa-ajo, rajojen yli tapahtuva valvonta, valvottu läpilasku, peitetutkinta ja yhteiset erityistutkimusryhmät. Yleissopimus tulee voimaan 90 päivän kuluttua siitä, kun kaikki Euroopan unionin jäsenvaltiot ovat ilmoittaneet hyväksyneensä yleissopimuksen. Jos jäsenvaltio on kuitenkin tätä ennen saattanut päätökseen valtiosääntönsä mukaiset menettelyt yleissopimuksen hyväksymiseksi, se voi antaa julistuksen, jonka mukaan yleissopimusta sovelletaan suhteissa niihin muihin jäsenvaltioihin, jotka ovat antaneet samansisältöisen julistuksen. (VM neuvotteleva virkamies Ismo Mäenpää 1603 3077)

Esitys (HE 204/2002 vp) hautaustoimilaiksi. Hautaustoimilailla korvataan nykyisessä uskonnonvapauslaissa olevat hautaustointa koskevat säännökset ja täydennetään nykyisin osin puutteellisia säännöksiä hautaustoimesta. Hautaustoimilailla pyritään erityisesti edistämään uskonnon ja omantunnon vapauden käytännön toteutumista hautaustoimessa sekä turvaamaan vainajan muiston kunnioittamiseen liittyvien pieteettinäkökohtien huomioon ottamista. Lain keskeisiä lähtökohtia ovat arvokkuuden ja kunnioittavuuden vaatimukset ruumiin ja tuhkan käsittelyssä sekä hautausmaan hoidossa. Hautaamisessa, tuhkaamisessa ja tuhkan käsittelyssä tulee kunnioittaa vainajan katsomusta ja toivomuksia. Laissa annetaan kaikkia hautausmaita koskevat perussäännökset hautausmaan hoidosta ja ylläpidosta sekä hautarekisteristä. Evankelis-luterilaisen kirkon seurakuntien hautausmaat toimivat edelleen yleisinä hautausmaina, joilta myös kirkkoon kuulumaton vainaja on oikeutettu saamaan hautasijan. Myös muut yhteisöt voivat ylläpitää hautausmaata laissa säädetyin edellytyksin. Krematorion ja yksityisen haudan voi edelleen perustaa lääninhallituksen luvalla. Vainajan tuhkan sijoittamisessa lähtökohtana on, että sijoitustavan tulee olla pysyvä. Laki on tarkoitettu voimaan 1.8.2003. (OPM hallintojohtaja Håkan Mattlin 1607 7430)

Esitys (HE 205/2002 vp) laeiksi perusopetuslain, lukiolain ja ammatillisesta koulutuksesta annetun lain sekä ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain 11 ja 16 §:n muuttamisesta. Perusopetuslakia, lukiolakia ja ammatillisesta koulutuksesta annettua lakia täydennetään siten, että aikaisempaa enemmän korostetaan lasten ja nuorten kehitykseen liittyvien vaikeuksien ennalta ehkäisemistä ja varhaista puuttumista näihin vaikeuksiin, edistetään hyvää oppimista sekä oppilaiden psyykkistä ja fyysistä terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia. Lakeja täydennetään oppilashuoltoa ja opiskelijahuoltoa koskevilla erillisillä säännöksillä. Opetussuunnitelman perusteisiin, joista Opetushallitus päättää, lisätään oppilas- ja opiskelijahuollon sekä kodin ja koulun yhteistyön keskeiset periaatteet sekä eräiltä osin myös tavoitteet. Perusopetuksessa säädetään oppilaan oikeudesta saada opetukseen osallistumisen edellyttämä tarvittava oppilashuolto. Lukiokoulutuksessa ja ammatillisessa koulutuksessa säädetään opiskelijan ohjaamisesta hakeutumaan hänen käytettävissään oleviin terveydenhuollon ja sosiaalihuollon palveluihin. Oppivelvollisuuden suorittamisen valvontaa parannetaan velvoittamalla opetuksen järjestäjä ilmoittamaan perusopetuksessa olevan oppilaan luvattomista poissaoloista. Lasten ja nuorten opiskeluympäristön turvallisuutta ja viihtyisyyttä parannetaan suunnitelmalla, joka laaditaan oppilaiden ja opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä ja seuraamalla suunnitelman toteutumista. Kouluihin ja oppilaitoksiin tulee myös hyväksyä järjestyssäännöt. Rehtorin ja opettajan valtuuksia järjestyksenpitoon täydennetään. Eräissä tapauksissa mahdollistetaan erottamisrangaistuksen täytäntöönpano lainvoimaa vailla olevana. Kokeilua ja muutoksenhakua koskevia säännöksiä tarkistetaan. Perusopetuslain, lukiolain ja ammatillisesta koulutuksesta annetun lain kokeilua koskevaa säännöstä täsmennetään. Ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annettuun lakiin lisätään muutoksia vastaavat viittaussäännökset ammatillisesta koulutuksesta annettuun lakiin. (OPM johtaja Kirsi Lindroos 1607 7268)

Esitys (HE 206/2002 vp) ammattikorkeakoululaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. Ammattikorkeakoululaki ja laki ammatillisesta opettajankoulutuksesta säädetään. Lisäksi muutetaan opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettua lakia sekä ammattikorkeakoulun jatkotutkinnon kokeilusta annettua lakia. Ammattikorkeakoululakiin otetaan nykyistä selkeämmät säännökset ammattikorkeakoulujen asemasta korkeakoulujärjestelmässä ja ammattikorkeakoulujen tehtävistä. Ammattikorkeakouluilla on sisäisissä asioissaan itsehallinto. Ammattikorkeakoulun ylläpitäjähallinnossa päätetään keskeisimmistä toiminnallisista ja taloudellisista asioista. Ammattikorkeakoulun sisäistä hallintoa hoitavat hallitus ja rehtori. Hallituksessa ovat edustettuina opettajat, muu henkilöstö ja opiskelijat, minkä lisäksi siihen kuuluu elinkeino- ja työelämän edustajia. Ammattikorkeakoulukohtaisista tavoitteista sovitaan opetusministeriön sekä ammattikorkeakoulun ylläpitäjän ja ammattikorkeakoulun edustajien kesken. Ammattikorkeakouluissa on opiskelijakunta, johon kuuluvat ammattikorkeakoulun päätoimiset opiskelijat. (OPM hallitusneuvos Matti Rajakylä 1607 7258)

Esitys (HE 207/2002 vp) laiksi yliopistolain 1 §:n muuttamisesta. Lappeenrannan teknillisen korkeakoulun nimi muutetaan Lappeenrannan teknilliseksi yliopistoksi ja Tampereen teknillisen korkeakoulun nimi Tampereen teknilliseksi yliopistoksi. (OPM hallitusneuvos Juhani Saarivuo 1607 7225)

Esitys (HE 208/2002 vp) laiksi kirkkolain muuttamisesta. Virantäytön edellytykseksi lisätään säännös, jonka mukaan henkilön tulee esittää virkaan ottavalle viranomaiselle nähtäväksi rikosrekisterinote lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä annetussa laissa tarkoitetuissa tilanteissa. Kappeli lisätään kirkollisten toimitilojen käsitteistöön. Kirkon keskusrahaston eläkerahaston sijoitustoiminnan valvonta annetaan Vakuutusvalvontavirastolle. (OPM vanhempi hallitussihteeri Tuula Lybeck 1607 7322)

Esitys (HE 209/2002 vp) laiksi eläinsuojelulain muuttamisesta. Eläintarhoille asetetaan luonnonvaraisen eläimistön suojelua ja biologisen monimuotoisuuden säilymistä edistäviä tehtäviä. Eläintarhojen tulee antaa yleisölle tietoa näytteillä pidettävistä lajeista ja niiden luonnollisista elinolosuhteista ja osallistua eläinlajien suojeluun tai eläinlajien säilyttämiseen liittyvään tehtävään. Lailla pannaan täytäntöön neuvoston eläintarhoja koskeva direktiivi. Samalla eläintarhoja, eläinnäyttelyitä ja sirkuksia koskevia säännöksiä selkeytetään. Toiminnan harjoittaminen edellyttää nykyiseen tapaan lääninhallituksen lupaa. Luvan hakemista sekä luvan myöntämisen ja peruuttamisen edellytyksiä koskevia säännöksiä täsmennetään samalla. Ihmisravinnoksi tarkoitettuja kananmunia markkinoille saatettavaksi tuottavien tuotantolaitosten tulee rekisteröityä maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen pitämään kanalarekisteriin. Lakiin otetaan säännökset niistä tiedoista, joita rekisteriin tulee ilmoittaa ja jotka merkitään rekisteriin. Rekisteröinti on tehtävä, kun vaaditut tiedot on ilmoitettu rekisteriviranomaiselle. Laki perustuu neuvoston ja komission kanaloiden rekisteröintiä koskeviin direktiiveihin. Laki on tarkoitettu voimaan 31.3.2003. (MMM eläinlääkintäneuvos Pirkko Skutnabb 1605 3386)

Esitys (HE 210/2002 vp) laiksi ulkomaanliikenteen kauppa-alusluettelosta annetun lain 1 ja 4 §:n muuttamisesta. Ulkomaanliikenteen kauppa-alusluettelosta annettua lakia muutetaan siten, että kauppa-alusluetteloon merkitsemisen edellytyksenä oleva aluksen ikävaatimus poistetaan. Esitys liittyy valtion vuoden 2003 talousarvoesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä. (LVM merenkulkuneuvos Raimo Kurki 1602 8490)

Esitys (HE 211/2002 vp) laiksi Liikenneturvasta. Liikenneturvallisuustyön keskusjärjestöä Liikenneturvaa koskevat keskeiset säännökset nostetaan lain tasolle. Lakiin sisältyy perustuslain vaatimusten mukaisesti valtuussäännös tarkempien säännösten antamiseen valtioneuvoston asetuksella. Voimassa oleva asetus Liikenneturvasta on ns. omaperäinen asetus. Laki ei sisällä muutoksia Liikenneturvan asemaan ja tehtäviin. Laki on tarkoitettu voimaan 1.1.2004. (LVM vanhempi hallitussihteeri Eija Maunu 1602 8571)

Esitys (HE 212/2002 vp) laiksi tieliikennelain 50 §:n muuttamisesta. Tieliikennelakiin kootaan liikenteen ohjauslaitteita koskevat valtuussäännökset. Muutoksella selvennetään ministeriön ja Tiehallinnon keskinäistä asemaa liikenteen ohjauslaitteisiin liittyvissä ratkaisuissa ja annetaan niille tarvittavat valtuudet. Tiehallinto valtuutetaan antamaan määräyksiä liikenteen ohjauslaitteiden teknisistä ominaisuuksista. (LVM vanhempi hallitussihteeri Anna-Liisa Tarvainen 1602 8629)

Esitys (HE 213/2002 vp) PohjoisAtlantin jäävartion taloudellisesta tuesta tehdyn sopimuksen voimassaolon lakkauttamisen hyväksymistä, ihmishengen turvallisuudesta merellä vuonna 1974 tehdyn kansainvälisen yleissopimuksen liitteen muutosten hyväksymistä ja sopimusmuutosten lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamista koskevaa lakia sekä merilain 6 luvun muuttamista koskevaa lakia koskevan hallituksen esityksen (HE 22/2002 vp) täydentämisestä. Hallitus antoi maaliskuussa 2002 eduskunnalle esityksen Pohjois-Atlantin jäävartion taloudellisesta tuesta tehdyn sopimuksen voimassaolon lakkauttamisen hyväksymisestä, ihmishengen turvallisuudesta merellä vuonna 1974 tehdyn kansainvälisen yleissopimuksen liitteen V luvun muutosten hyväksymisestä ja sopimusmuutosten lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamista koskevaksi laiksi sekä merilain 6 luvun muuttamista koskevaksi laiksi. Esityksen käsittelyn yhteydessä on kuitenkin ilmennyt tarvetta eräiden sen kohtien täydentämiseen. Esityksestä pois jätetyistä ihmishengen turvallisuudesta merellä tehdyn sopimuksen muutoksien sisällöstä samoin kuin niiden mahdollisesta lainsäädännön alaan kuulumisesta on tarpeen esittää selvitystä. Esitys sisältää uuden ehdotuksen eduskunnan hyväksymispäätöksen alaksi. Eduskunnan suostumusta pyydetään sopimusmuutoksille kokonaisuudessaan sekä sopimuksen liitteen X luvussa tarkoitetun suurnopeusaluksia koskevan vuoden 2000 kansainvälisen turvallisuussäännöstön luvuille 1 ja 18. Lisäksi ehdotetaan alusten paloturvallisuusjärjestelmiä koskevan vaihtoehtoisen toteutustavan hyväksymisen mahdollistavaa säännöstä voimaansaattamista koskevaan lakiin sekä suurnopeusaluksien liikennöintiluvan myöntämistä koskevan säännöksen lisäämistä merilakiin. Hallitus täydentää esitystään näiltä osin. (LVM hallitussihteeri Jaana Heikkinen 1602 8573)

Esitys (HE 214/2002 vp) standardisointilaiksi. Lakiin sisällytetään säännökset standardien kansallisesta valmistelusta ja standardeja koskevista yleisistä periaatteista sekä standardisoinnin keskusjärjestöstä ja sen tehtävistä. Lakiin sisältyy myös säännös Suomen Standardisoimisliitto SFS ry:n suoritteiden maksullisuuden perusteista ja viittaus valtionavustuslain soveltamiseen. Lailla saatetaan voimaan Euroopan yhteisöjen lainsäädännössä asetetut standardisointia koskevat velvoitteet. (KTM teollisuusneuvos Seppo Ahvenainen 1606 2697)

Esitys (HE 215/2002 vp) laiksi eräitä yrityksiä koskevasta taloudellisen toiminnan avoimuus- ja tiedonantovelvollisuudesta. Laki eräitä yrityksiä koskevasta taloudellisen toiminnan avoimuus- ja tiedonantovelvollisuudesta säädetään. Laki korvaa nykyiset eräitä julkisia yrityksiä koskevasta tiedonantovelvollisuudesta annetun lain ja eräitä julkisia teollisuusyrityksiä koskevasta tiedonantovelvollisuudesta annetun asetuksen. Lailla pannaan kaikilta osin täytäntöön jäsenvaltioiden ja julkisten yritysten välisten taloudellisten suhteiden avoimuudesta sekä tiettyjen yritysten taloudellisen toiminnan avoimuudesta annettu komission direktiivi 80/723/ETY, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna direktiivillä 2000/52/EY. Lailla säädetään avoimuus- ja tiedonantovelvoitteen sisällöstä sekä järjestelyn yleispuitteista. (KTM ylitarkastaja Kyllikki Silvennoinen 1606 3278)

Esitys (HE 216/2002 vp) laiksi teknologian kehittämiskeskuksesta annetun lain 6 §:n kumoamisesta. Teknologian kehittämiskeskuksesta annettua lakia muutetaan siten, että muutoksenhakukielto kumotaan. Näin muutoksenhaku on mahdollista kehittämiskeskuksen rahoitusasioita koskeviin päätöksiin. Laki on tarkoitettu voimaan 1.1.2003. (KTM nuorempi hallitussihteeri Sari Rapinoja 1606 3202)

Esitys (HE 217/2002 vp) laiksi mallioikeuslain muuttamisesta. Mallioikeuslakiin tehdään ne muutokset, joita Euroopan yhteisön neuvoston yhteisömallista antama asetus edellyttää. Patentti- ja rekisterihallituksella on oikeus ottaa vastaan yhteisömallihakemuksia ja periä niiden edelleentoimittamisesta maksu. Yhteisön mallituomioistuimena toimii Helsingin käräjäoikeus. (KTM vanhempi hallitussihteeri Marja-Leena Rinkineva 1606 2098)

Esitys (HE 218/2002 vp) laeiksi sähkömarkkinalain sekä maakaasumarkkinalain 4 luvun 6 §:n muuttamisesta. Sähkömarkkinalakia sekä siihen liittyen maakaasumarkkinalakia muutetaan. Sähkömarkkinalain soveltamisalaa täsmennetään ja lain kuluttajansuojaa koskevien säännösten soveltaminen ulotetaan kiinteistöverkoissa tapahtuvaan sähkönmyyntiin. Sähkönkäyttäjän mahdollisuus kilpailuttaa sähkönhankintansa ulotetaan myös kiinteistöverkkoihin. Lakiin sisällytetään valtuus antaa valtioneuvoston asetuksella tarkempia säännöksiä sähkönkulutuksen mittauksesta kiinteistöverkoissa. Sähkömarkkinalakiin sisällytetään säännös, joka kieltää erillisten palvelumaksujen perimisen sähkönmyyjän vaihdosta sekä säännös, joka kieltää perimästä erillistä palvelumaksua sähkömittarin lukemisesta sähkönmyyjän vaihdon yhteydessä, jos edellisestä myyjän vaihdosta on kulunut vähintään vuosi. Sähkömarkkinalakiin lisätään sähköntoimitusten keskeytyskorvauksia koskeva säännöstö, jonka mukaan jakeluverkonhaltijan tulee maksaa sähkönkäyttäjälle vakiokorvaus vähintään 12 tuntia kestävästä keskeytyksestä. Järjestelmävastaavan kantaverkonhaltijan velvoitteita täydennetään liittämällä järjestelmävastuuseen sen piiriin kuuluvia toimintoja sekä sähköverkkoa ja muita laitteistoja koskeva kehittämisvelvollisuus. Rajajohtojen rakentamisedellytyksiä täsmennetään lisäämällä mahdollisuus ottaa lupaharkinnassa huomioon sähköä tuovan kolmannen maan sähkömarkkinoiden avaamisen taso ja sähkömarkkinoiden kilpailuedellytysten vastavuoroinen olemassaolo. Rajajohtojen osalta mahdollistetaan markkinoiden vastavuoroisen avaamisen sekä rajayhteyksien kustannusvaikutusten huomioonottaminen asetettaessa siirtotariffeja kolmansista maista tuotavalle sähkölle. Sähkömarkkinalakia valvovan Energiamarkkinaviraston tietojensaantioikeuksia parannetaan säätämällä virastolle oikeus toimittaa tarkastus valvottavien yritysten tiloissa. (KTM neuvotteleva virkamies Arto Rajala 1606 4828)

Esitys (HE 219/2002 vp) laiksi koulutusrahastosta ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta. Koulutus- ja erorahastoa koskeva laki kumotaan. Tilalle säädetään laki koulutusrahastosta. Koulutusrahaston toimeenpantavana on aikuiskoulutustuesta annetun lain mukainen aikuiskoulutustuki ja näyttötutkinnon suorittamisen perusteella maksettava ammattitutkintostipendi. Ammattitutkintostipendi vastaa nykyisin koulutus- ja erorahastosta ammattikoulutusrahana ja valtiokonttorista ammattitutkintorahana maksettavaa etuutta. Ammattitutkintostipendi maksetaan tietyt hakijain ikää ja työhistoriaa koskevat edellytykset täyttävälle henkilölle. Työttömyysturvaa koskevan lainsäädännön uudistamisen yhteydessä koulutus- ja erorahaston sekä valtiokonttorin maksama eroraha ja erorahan aikuiskoulutuslisä siirretään osaksi työttömyysturvaa. Näin eroraha ja erorahan aikuiskoulutuslisä sekä ammattikoulutusraha lakkautetaan. Esitys liittyy valtion vuoden 2003 talousarvioesitykseen, jonka osalta tästä esityksestä aiheutuva tarkistamistarve tulee selvitettäväksi talousarvioesitystä täydentävän hallituksen esityksen valmistelun yhteydessä. Lait on tarkoitettu voimaan 1.1.2003. (STM hallitusneuvos Katriina Alaviuhkola 1607 4200)

Esitys (HE 220/2002 vp) laiksi terveydensuojelulain muuttamisesta. Laissa tarkoitettuja valvonnan ohjaukseen liittyviä tehtäviä siirretään sosiaali- ja terveysministeriöstä sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskukseen. Lisäksi tehdään uudesta perustuslaista johtuvia pienimuotoisia muutoksia. (STM johtaja Risto Aurola 1607 4127)

Esitys (HE 221/2002 vp) laeiksi työeläkevakuutusyhtiöistä annetun lain, eläkesäätiölain ja vakuutuskassalain muuttamisesta. Työeläkevakuutusyhtiöistä annettuun lakiin, eläkesäätiölakiin ja vakuutuskassalakiin lisätään säännökset, joilla laajennetaan työeläkevakuutusyhtiön vakuutuskannan, eläkesäätiön vakuutustoiminnan ja eläkekassan vastuun luovuttamis- ja vastaanottamismahdollisuuksia eläkelaitosten välillä siten, että toimenpiteet mahdollistavat myös kokonaan uuden eläkekassan tai eläkesäätiön perustamisen. (STM hallitussihteeri Pia Jokinen 1607 3185)

Esitys (HE 222/2002 vp) laiksi lapsilisälain 4 §:n muuttamisesta. Lapsilisälakia muutetaan siten, että kuukausittainen määräaika, jolloin Kansaneläkelaitoksen on ilmoitettava valtiolle sinä kuukautena maksettavien lapsilisien määrä, lyhenee nykyisestä viidestä arkipäivästä neljään arkipäivään ennen lapsilisien maksupäivää. Muutos liittyy Kansaneläkelaitoksen eräajanmaksatuksen uudistamiseen, joka on tarkoitus ottaa käyttöön tammikuun 2003 lapsilisien maksatuksessa. Laki on tarkoitettu voimaan 1.1.2003. (STM vanhempi hallitussihteeri Pia-Liisa Heiliö 1607 2364)

Esitys (HE 223/2002 vp) laiksi liikennevakuutuslain 7 ja 20 §:n muuttamisesta. Liikennevakuutuslain myötävaikutusta koskevia säännöksiä muutetaan. Samalla laista poistetaan säännös, jonka perusteella liikennevakuutuskorvaus evätään tapauksissa, joissa ajoneuvoa on käytetty rikoksen tekemiseen. Lisäksi lain 7 § muutetaan selkeämmäksi säännösten jäsentelyä uudistamalla. Pykäliin tehdään samalla kielellisiä ja teknisluonteisia muutoksia. (STM ylitarkastaja Pekka Koivisto 1607 3751)

Esitys (HE 224/2002 vp) kansaneläkelain ja eräiden siihen liittyvien lakien teknisten tarkistusten toteuttamiseksi. Kansaneläkelainsäädäntöön tehdään lähinnä teknisiä tarkistuksia. Vammaisuuden perusteella myönnettäviin Kansaneläkelaitoksen etuuksiin otetaan säännös siitä, että tuki voidaan lakkauttaa tai sen määrää voidaan muuttaa ottaen huomioon lääketieteen ja hoitokäytäntöjen kehitys. Kansaneläke-etuuksien viivästysajalta maksettava korotus maksetaan sen korkokannan mukaan, joka on vahvistettu etuuden maksupäivää edeltävälle korkolainsäädännössä tarkoitetulle puolivuotiskaudelle lisättynä seitsemällä prosenttiyksiköllä. Teknisiä muutoksia tehdään gluteenittoman ruokavalion johdosta maksettavaa korvausta koskeviin viittaussäännöksiin. Etuoikeutettuja tuloja koskeviin säännöksiin perhe-eläkkeessä ja eläkkeensaajien asumistuessa sekä asunto-omaisuuden arvioimista koskevaan säännökseen eläkkeensaajien asumistuessa tehdään tarkennuksia. Lait on tarkoitettu voimaan 1.1.2003. (STM ylitarkastaja Riitta Aulanko 1607 4412)

Esitys (HE 225/2002 vp) laiksi julkisesta työvoimapalvelusta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. Laki julkisesta työvoimapalvelusta säädetään. Lailla uudistetaan työvoimaviranomaisen järjestämiä tai hankkimia palveluita ja niihin liittyviä tukia, avustuksia ja etuuksia koskeva lainsäädäntö kokonaisuudessaan. Lakiin julkisesta työvoimapalvelusta kootaan työvoimapalvelulaissa, työllisyyslaissa ja työvoimapoliittisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa olevat säännökset, ja siihen siirretään eräät nykyisin työttömyysturvalaissa ja työmarkkinatuesta annetussa laissa olevat säännökset muun muassa työvoimapoliittisten toimenpiteiden järjestämisestä. Julkisen työvoimapalvelun ydintavoitteeksi määritellään työmarkkinoiden toimivuuden edistäminen. Asiasisällöltään laki julkisesta työvoimapalvelusta vastaa pääosin nykyisiä lakeja. Julkiseen työvoimapalveluun kuuluvia maksullisia työnantajapalveluita koskevat perussäännökset otetaan lakiin. Lisäksi lakiin tehdään myös eräitä työvoimapoliittiseen aikuiskoulutuksen hankintaan ja sen opintososiaalisiin etuuksiin liittyviä sisällöllisiä muutoksia. Laista kumotaan rajoitus, jonka mukaan työvoimapoliittisena aikuiskoulutuksena ei ole mahdollista hankkia lukio-opintoja tai korkeakoulututkintoja. Sanottuja opintoja voidaan hankkia valtioneuvoston asetuksella tarkemmin säädettävin rajoituksin. Lisäksi täsmennetään opiskelijan oikeusasemaa sekä säännöksiä tämän oikeusasemasta koulutukseen liittyvän palkattoman harjoittelun ajalta sekä luvattomien poissaolojen ja koulutuksen keskeyttämistä koskevan päätöksentekomenettelyn osalta. Erorahan aikuiskoulutuslisä korvataan työvoimapoliittisessa aikuiskoulutuksessa maksamalla ansiotuki korotettuna. Työllistämisvelvoitteen alaikärajaa korotetaan työttömyysturvan lisäpäiväoikeuteen ehdotettuja muutoksia vastaavasti vuonna 1950 ja sen jälkeen syntyneiden henkilöiden osalta. Lait on tarkoitettu voimaan 1.1.2003. (TM johtaja Anssi Paasivirta 1604 8070)

Esitys (HE 226/2002 vp) vuorotteluvapaalaiksi. Vuorotteluvapaalaki korvaa vuorotteluvapaakokeilusta annetun lain, jonka voimassaolo päättyy 31.12.2002. Vuorotteluvapaan tarkoituksena on edistää lyhytkestoisen työstä poissaolon avulla työntekijän työssä jaksamista ja parantaa samalla työttömänä työnhakijana olevan henkilön työllistymisedellytyksiä määräaikaisen työkokemuksen kautta. Sitä sovelletaan työ- ja virkasuhteessa oleviin ja sen voi käyttää haluamallaan tavalla. Vuorotteluvapaan edellytyksenä on, että työntekijä on ollut työnantajansa palveluksessa työssä ennen vuorotteluvapaan alkamista 12 kuukautta ja että työntekijällä on työeläkelakien mukaista työhistoriaa vähintään kymmenen vuotta. Toistamiseen vuorotteluvapaalle lähdettäessä työhistoriaa tulee olla viisi vuotta edellisen vapaan päättymisestä. Vuorotteluvapaasijaiseksi tulisi palkata ensisijaisesti nuori tai äskettäin ammattiin valmistunut työtön henkilö tai pitkäaikaistyötön. Työtöntä ei tarvitse palkata samoihin tehtäviin, joista vuorottelija on lähtenyt. Jos haettuun tehtävään ei kuitenkaan löydy sopivaa edellä tarkoitettua työtöntä, toissijaisesti sijaiseksi on palkattava henkilö, jonka työnsaannin tarve on suurin. Vuorottelukorvaus on 70 prosenttia kunkin henkilön työttömyysturvasta. Korvaus on kuitenkin porrastettu siten, että se on 80 prosenttia, jos vuorottelijalla on työhistoriaa ennen vapaalle lähtöä vähintään 25 vuotta. Korvaus määräytyy samalla tavalla kuin vuorotteluvapaakokeilusta annetussa laissa on säädetty ja se rahoitetaan kuten työttömyysetuudet. Laki on tarkoitettu voimaan 1.1.2003 ja se olisi voimassa 31 päivään joulukuuta 2007. Lakia sovellettaisiin vuorotteluvapaisiin, joita koskeva vuorottelusopimus tehdään lain voimassa ollessa, jos vuorotteluvapaa pidetään 31 päivään joulukuuta 2008 mennessä. Esitys liittyy valtion vuoden 2003 talousarvioesitykseen. (TM hallitusneuvos Raila Kangasperko 1604 8935)

Esitys (HE 227/2002 vp) laiksi rakennustuotteiden hyväksynnästä ja laiksi maankäyttö- ja rakennuslain 148 §:n muuttamisesta. Lakiin rakennustuotteiden hyväksynnästä otetaan rakentamisen viranomaisohjauksessa käytettävien rakennustuotteiden hyväksyntämenetelmien perusteet. Tärkeimmät hyväksyntämenetelmät ovat rakennustuotteiden tyyppihyväksyntä, käyttöselosteiden varmentaminen sekä laaduntarkastusyhteisöjen suorittama laadunvalvonta. Lisäksi lakiin otetaan rakennustuotteiden CE-merkkijärjestelmän perusteet. Samalla maankäyttö- ja rakennuslain 148 §:ää muutetaan siten, että tyyppihyväksynnän voi antaa paitsi ministeriö myös ministeriön valtuuttama muu taho, joka voi olla yksityisoikeudellinen toimielinkin. Lait on tarkoitettu voimaan 1.4.2003. (YM hallitusneuvos Klaus Frösen 1603 9682)

Esitys (HE 228/2002 vp) laiksi asumisoikeus- ja vuokratalotuotannon valtion ja kuntien takauslainoista. Laki asumisoikeus- ja vuokratalotuotannon valtion ja kuntien takauslainoista säädetään. Takauksen avulla on tarkoitus parantaa asumisoikeus- ja vuokratalotuotannon rahoituksen saatavuutta vapailta rahamarkkinoilta ja alentaa rahoituksen hintaa. Takaus myös poistaa hankkeen toteuttamisen esteenä usein olevan vakuusongelman. Takauslainoituksen avulla on siten tarkoitus lisätä asumisoikeus- ja vuokra-asuntotarjontaa. Lainat kohdennetaan uustuotannon rahoitukseen. Hankintaa tai perusparannusta varten myönnettyjä luottoja ei voida hyväksyä takauksen piiriin. Luoton myöntämisestä päättää valtion asuntorahasto sijaintikunnan puollosta valtion talousarviossa asetetun hyväksymisvaltuuden puitteissa. Pääsääntöisesti hanketta puoltanut kunta on yhdessä valtion kanssa takausajan takausvastuussa lainanmyöntäjälle lainan lyhennysten ja korkojen ja muiden lainasta johtuvien kustannusten suorittamisesta. Takausten piiriin on tarkoitus hyväksyä luottoja jo vuoden 2003 aikana. Lainojen hyväksyminen takauslainoiksi edellyttää valtion talousarviossa määrätyn hyväksymisvaltuuden, joten tällainen valtuus tulee talousarvioon ottaa ennen kuin lainoja voidaan käytännössä myöntää. (YM hallitusneuvos Seija Heiskanen-Frösen 1603 9623)

Esitys (HE 229/2002 vp) lainsäädännöksi valtion tukeman asuntotuotannon toimintaperiaatteiden ulottamisesta kuntien ja eräiden muiden yhteisöjen omistamiin asuntoyhteisöihin. Yleishyödyllistä asuntotuotantoa koskevat aravalaissa ja vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetussa laissa säädetyt toimintaperiaatteet ulotetaan koskemaan kuntien ja muiden julkisyhteisöjen omistamia asuntoyhteisöjä. Toimintaperiaatteet koskevat myös vakuutusyhtiöiden omistamia sellaisia asuntoyhteisöjä, joille myönnetään arava- tai korkotukilainaa lain voimaantulon jälkeen. Myös rakennusliikkeet voivat perustaa yleishyödyllisen asuntoyhteisön, jonka Valtion asuntorahasto voi nimetä kelpoiseksi saamaan arava- ja korkotukilainoja. Arava- ja korkotukilainansaajia rajataan siten, että lainoja ei enää myönnetä suoraan kunnille, muille julkisyhteisöille eikä vakuutusyhtiöille, vaan niiden omistamille asuntoyhteisöille. Arava- ja korkotukilainsäädännön valvontaa koskevia säännöksiä yhdenmukaistetaan ja poistetaan viranomaisten oikeus tehdä tarkastuksia asunnoissa. Lait on tarkoitettu voimaan 1.1.2004 siltä osin kuin ne koskevat yleishyödyllisyyttä asuntotuotannossa ja muilta osin 1.3.2003. (YM lainsäädäntöneuvos Tiina Rautio 1603 9649)

Esitys (HE 230/2002 vp) laiksi Leivonmäen kansallispuistosta. Leivonmäen kansallispuisto perustetaan Leivonmäen kunnassa oleville valtion omistamille alueille. Kansallispuisto perustetaan nykyisen Haapasuon ja Syysniemen luonnonsuojelualueen tilalle ja samalla siihen liitetään eräitä muita valtion omistamia alueita. Kansallispuiston pinta-ala on noin 2 900 hehtaaria. Kansallispuiston perustamisella toteutetaan osaltaan Suomen Natura 2000-verkostoa suojelemalla tärkeä Keski-Suomen suo-, ranta-, harju- ja metsäluontoa edustava kokonaisuus. (YM ylitarkastaja Heikki Korpelainen 1603 9516)

Esitys (HE 231/2002 vp) laiksi aravalainojen lainaehtojen määräaikaisesta muuttamisesta eräissä tapauksissa. Lailla aravalainojen lainaehtojen määräaikaisesta muuttamisesta eräissä tapauksissa voidaan nopeasti ja tehokkaasti parantaa huomattavissa taloudellisissa vaikeuksissa olevien aravavuokra- ja asumisoikeustaloyhteisöjen taloudellista tilannetta. Lain nojalla voidaan muuttaa valtion asuntolainojen ehtoja määräajaksi, kun todetaan, että taloyhteisö ei pysty hoitokatteella selviytymään nykyisistä lainaehdoista. (YM ylitarkastaja Ulla-Maija Sirviö 1603 9624)

Esitys (HE 232/2002 vp) eräiden tehtävien siirtoa Valtion asuntorahastolle koskevaksi lainsäädännöksi. Aravavuokra-asuntojen ja aravavuokratalojen käytöstä, luovutuksesta ja omaksilunastamisesta annettua lakia, vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annettua lakia sekä yhteishallinnosta vuokrataloissa annettua lakia muutetaan. Tarkoituksena on siirtää aravavuokra- ja korkotukivuokra-asuntojen asukkaiden valinnan, vuokranmäärityksen ja yhteishallinnon yleinen ohjaus ympäristöministeriöstä Valtion asuntorahastolle. Lisäksi aravalainan irtisanominen ja korkotuen lakkauttaminen asunnon käyttöön tai vuokranmääritykseen liittyvissä asioissa siirretään Valtiokonttorilta Valtion asuntorahastolle. Lisäksi aravavuokratalojen vuokrat voidaan tasata myös saman omistajan vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain nojalla lainoitettujen vuokratalojen vuokrien kanssa. Lait on tarkoitettu voimaan 1.3.2003. (YM ylitarkastaja Ulla-Maija Sirviö 1603 9624)

Esitys (HE 233/2002 vp) laeiksi aravalain 13 §:n ja vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain 9 §:n muuttamisesta. Aravalakia muutetaan siten, että kunta, kunnan tosiasiassa omistama yhtiö tai yhteisö, jonka toiminnan tarkoituksena on erityisryhmiin kuuluvien henkilöiden elinolojen parantaminen tarjoamalla heille asuntoja, voivat saada hankintalainaa sellaisen vuokratalon hankkimiseen, jonka asunnoista vähintään 30 prosenttia osoitetaan asunnottomien, pakolaisten, romanien tai muiden vastaavien erityisryhmien käyttöön. Samanlainen säännös otetaan myös vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annettuun lakiin. Samalla vuokratalon ja -asunnon hankintalainan yleiset myöntämisen edellytykset molemmissa laeissa yhtenäistetään. Lait on tarkoitettu voimaan 1.1.2003. (YM ylitarkastaja Satu Räsänen 1603 9645)

TASAVALLAN PRESIDENTIN ASETUKSET

Tasavallan presidentti antoi 18.10.2002 seuraavat asetukset:

Tasavallan presidentin asetus Kroatian kanssa tehdyn sijoitusten vastavuoroista edistämistä ja suojaamista koskevan sopimuksen voimaansaattamisesta ja sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun lain voimaantulosta. Helsingissä 1.6.1999 tehty Suomen tasavallan hallituksen ja Kroatian tasavallan hallituksen välinen sijoitusten vastavuoroista edistämistä ja suojaamista koskeva sopimus ja sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta 14.1.2000 annettu laki tulevat voimaan 1.11.2002. Asetus tulee voimaan 1.11.2002. (UM linjanjohtaja Rauno Viemerö 1605 5503)

Tasavallan presidentin asetus Tansanian kanssa tehdyn sijoitusten edistämistä ja suojaamista koskevan sopimuksen voimaansaattamisesta ja sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun lain voimaantulosta. Helsingissä 19.6.2001 tehty Suomen tasavallan hallituksen ja Tansanian tasavallan hallituksen välinen sijoitusten edistämistä ja suojaamista koskeva sopimus ja sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta 16.11.2001 annettu laki tulevat voimaan 30.10.2002. Asetus tulee voimaan 30.10.2002. (UM linjanjohtaja Rauno Viemerö 1605 5503)

VALTIONEUVOSTO

VALTIONEUVOSTON ASETUKSET

Valtioneuvosto antoi 17.10.2002 seuraavat asetukset:

Valtioneuvoston asetus kansanedustajien paikkojen jaosta vaalipiirien kesken. Asetuksella säädetään kansanedustajien paikkojen jako vaalipiirien kesken vuoden 2003 eduskuntavaaleja varten. Asetus tulee voimaan 1.11.2002 ja on voimassa 31.3.2003 saakka. (OM hallitusneuvos, vaalijohtaja Jarmo Törneblom 1606 7620)

Valtioneuvoston asetus sisäasiainministeriöstä annetun asetuksen muuttamisesta. Asetuksessa säädetään kansainvälisten turvallisuusasioiden ryhmän päällikkönä toimivan kansainvälisten turvallisuusasioiden johtajan arvonimestä, kelpoisuusehdoista ja viran täyttämisestä. Samalla virkojen kelpoisuusehtoja ja virkojen täyttämistä koskevat asetuksen 6 ja 7 pykälät saatetaan ajan tasalle muiden uusien virkanimikkeiden osalta. Asetuksen 7 §:n 3 momenttia valtioneuvostossa täytettävistä viroista muutetaan myös siten, että se koskee vain tulosyksikön päällikön tai vastaavia virkoja. Asetus tulee voimaan 1.11.2002. (SM kansliapäällikkö Kari Häkämies 1604 2803)

Valtioneuvoston asetus tieliikenneasetuksen muuttamisesta annetun asetuksen voimaantulosäännöksen muuttamisesta. Voimaantulosäännöstä muutetaan siten, että liikennemerkkien vaihtamiseen annettua määräaikaa jatketaan viidellä vuodella, vuoden 2008 loppuun saakka. Asetus tulee voimaan 1.1.2003. (LVM vanhempi hallitussihteeri Anna-Liisa Tarvainen 1602 8629)

VALTIONEUVOSTON PÄÄTÖKSET

Valtioneuvosto teki yleisistunnossa 17.10.2002 seuraavat päätökset:

Päätös Suomen edustautumisesta Eurooppa-neuvoston kokouksessa Brysselissä 24.-25.10.2002. Suomea edustaa pääministeri Paavo Lipponen avustajanaan ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja. Tasavallan presidentti Tarja Halonen on ilmoittanut osallistuvansa kokoukseen sen käsitellessä hänen toimivaltaansa kuuluvia asioita. (VNK EU-sihteeristön apulaispäällikkö Antti Peltomäki 1602 2182)

Päätös asettaa valtuuskunta Kansainvälisen televiestintäliiton (ITU) tietoyhteiskuntahuippukokouksen Euroopan alueen ministeritason valmistelukonferenssiin 7.-9.11.2002 Bukarestissa ja oikeuttaa ulkoasiainministeriö määräämään valtuuskunnalle asiantuntijat. Valtuuskunnan puheenjohtaja on liikenne- ja viestintäministeri Kimmo Sasi, varapuheenjohtaja ulkoasiainneuvos Asko Numminen ja jäsenet ovat suurlähettiläs Pekka Harttila, tietohallintojohtaja Olavi Köngäs, tutkimus- ja kehittämisjohtaja Kari Vinni, hallitusneuvos Kaarina Rautala, kansainvälisten asiain neuvos Silja Ruokola, lähetystöneuvos Anneli Vuorinen, lähetystöneuvos Timo Heino, ylitarkastaja Antti Paasilehto, erityisasiantuntija Kimmo Aulake, erityisasiantuntija Mari Herranen, johtaja Marjaana Valkonen, osastopäällikkö Hannele Pohjola ja professori Antti Kasvio. (UM ulkoasiainneuvos Riitta Resch 1605 5672)

Päätös asettaa valtuuskunta Kansainvälisen merenkulkujärjestön matkustajavastuuta koskevaa vuoden 1974 Ateenan yleissopimusta käsittelevään diplomaattikonferenssiin Lontoossa 21.10.-1.11.2002. Valtuuskunnan puheenjohtaja on ylijohtaja Heikki Muttilainen ja jäsenet ovat hallitusneuvos Lolan Eriksson sekä lähetystöneuvos Kimmo Lähdevirta. (UM lainsäädäntöneuvos Ronald Wrede 1605 5711)

Päätös määrätä valtioneuvoston edustajaksi Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkolliskokouksen syysistuntokaudelle 4.11.-9.11.2002 kulttuuriministeri Kaarina Dromberg sekä varaedustajiksi hallintojohtaja Håkan Mattlin ja vanhempi hallitussihteeri Tuula Lybeck. (OPM hallitusneuvos Heikki Rosti 1607 7318)

Päätös määrätä liikenne- ja viestintäministeriön neuvotteleva virkamies Sanna Helopuro ja ylitarkastaja Juha Perttula valtioneuvoston ylimääräisiksi esittelijöiksi. (LVM hallintojohtaja Seija Petrow 1602 8776)

Päätös oikeuttaa kauppa- ja teollisuusministeriö myymään Lännen Tehtaat Oyj:lle Avena Oy:n jakautumisen seurauksena muodostuvan rekisteröitävän yhtiön "uusi" Avena Oy osakkeita 20 000 kappaletta. (KTM johtaja Markku Tapio 1606 3598)

Valtioneuvosto lähetti eduskunnalle 17.10.2002 seuraavat Euroopan unionin säädösehdotuksia koskevat valtioneuvoston kirjelmät:

Valtioneuvoston kirjelmä (U 59/2002) eduskunnalle ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi (julkisen sektorin asiakirjojen uudelleenkäyttö ja kaupallinen hyödyntäminen). Direktiiviä sovellettaisiin kaikkiin julkisen sektorin elinten yleisesti saatavilla oleviin asiakirjoihin. Ehdotukseen sisältyy soveltamisalaa koskevia rajauksia. Ehdotuksen tarkoituksena on luoda Euroopan laajuiset yhtenäiset vähimmäissäännöt julkisen sektorin tiedon uudelleenkäytölle ja kaupalliselle hyödyntämiselle. Tarkoituksena on varmistaa, että julkisen sektorin tiedon uudelleenkäyttöä koskevat perusehdot ovat samat kaikille Euroopan tietomarkkinoilla toimiville, ja että uudelleenkäyttöehdot ovat nykyistä selkeämpiä ja paremmin tiedossa. Perusteettomat markkinavääristymät on tarkoitus saada poistettua. Julkisen sektorin tieto on tärkeä digitaalisten tietotuotteiden raaka-aine informaatio- ja sisältöteollisuudessa. (VM neuvotteleva virkamies Juhani Korhonen 1603 3208)

Valtioneuvoston kirjelmä (U 60/2002) eduskunnalle ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi (rahanpesun ehkäiseminen tulliyhteistyöllä). Tarkoituksena olisi säätää velvollisuus ilmoittaa tulliviranomaisille, kun EU:n ulkorajan yli kuljetetaan käteisvaroja vähintään 15 000 euron suuruinen määrä. EU:n jäsenvaltioiden tulliviranomaiset vaihtaisivat saamiaan tietoja keskenään. Tällä tavoin pyritään paljastamaan rahanpesutarkoituksessa kuljetettavia varoja. (VM neuvotteleva virkamies Ismo Mäenpää 1603 3077)

NIMITYSASIAT

Valtioneuvosto päätti 17.10.2002 seuraavat nimitysasiat:

Valtioneuvosto myönsi erivapauden vaadittavasta päteväksi toteamisesta lähetystöneuvos, kauppatieteiden maisteri Markku Lauri Samuli Kauppiselle ulkoasiainhallinnon ulkoasiainneuvoksen virkaan. (UM henkilöstöjohtaja Ulla Väistö 1605 5401)

Yhteiskuntatieteiden lisensiaatti Olli-Pekka Jalonen puolustusministeriön neuvottelevan virkamiehen (A 26) määräaikaiseen virkasuhteeseen 1.11.2002-31.5.2007, kuitenkin enintään siksi ajaksi, minkä viran vakinainen haltija on virasta virkavapaalla. (PLM vanhempi hallitussihteeri Helena Hakomäki 1608 8120)

Kauppatieteiden tohtori Anne Brunila valtiovarainministeriön finanssineuvoksen apulaisosastopäällikkönä virkaan 1.1.2003 lukien. (VM osastopäällikkö Martti Hetemäki 1603 3177)

Päätös myöntää apulaisosastopäällikkö Jaana Husu-Kalliolle palkatonta virkavapautta maa- ja metsätalousministeriön elintarvike- ja terveysosaston apulaisosastopäällikön virasta 16.10.2002-15.10.2007. (MMM hallitusneuvos Kirsi Koskinen 1605 3327)

Eläinlääketieteen lisensiaatti Riitta Heinonen maa- ja metsätalousministeriön elintarvike- ja terveysosaston apulaisosastopäällikön (A 29) määräaikaiseen virkasuhteeseen 16.10.2002-15.10.2007, kuitenkin enintään viran vakinaisen haltijan virkavapauden ajaksi. (MMM hallitusneuvos Kirsi Koskinen 1605 3327)

Oikeustieteen kandidaatti Kari Valonen maa- ja metsätalousministeriön vanhemman hallitussihteerin (A 26) määräaikaiseen virkasuhteeseen 1.11.2002-31.10.2003, kuitenkin enintään viran vakinaisen haltijan virkavapauden ajaksi. (MMM vanhempi hallitussihteeri Riitta Itkonen 1605 3331)

RAHA-ASIAT

Valtioneuvoston raha-asiainvaliokunta puolsi istunnossaan 16.10.2002 seuraavia asioita:

Maailmanlaajuinen ympäristörahasto Global Environmental Facilityn (GEF) kolmas lisärahoitus. GEF:n kolmannesta lisärahoituksesta sovittiin Washingtonissa 7.8.2002. Kokonaisrahoituspaketti on USD 2,92 mrd vuosille 2002-2006. Kokonaissumma koostuu uudesta rahoituksesta, toiselta rahoituskaudelta siirtyvistä varoista ja pääoman korkotuloista. Suomen osuus on 1 % GEF-3:n perusrahoituksesta. Lisäksi Suomi antaa vapaaehtoista lisärahoitusta 2,92 Meuroa, jotta turvattaisiin jatkossakin rahaston toimintakyky. Tämä nostaa Suomen kokonaisrahoituksen 30,0 Meuroon. Käteisalennuksen jälkeen Suomen todellinen maksatusten yhteissumma on 26 630 000 euroa. (UM kehitysyhteistyöneuvos Seija Kinni 1605 6283)

Toimikunnan asettaminen valmistelemaan ortodoksista kirkkokuntaa koskevan lainsäädännön uudistamista. Kokoonpano: puheenjohtaja: kansliapäällikkö Markku Linna opetusministeriö; jäsenet: metropoliitta Ambrosius Suomen ortodoksinen kirkkokunta, pastori Heikki Huttunen Suomen ortodoksinen kirkkokunta, sivistystoimentarkastaja Marja-Liisa Jenu Suomen ortodoksinen kirkkokunta, vanhempi hallitussihteeri Tuula Lybeck opetusministeriö, hallintojohtaja Håkan Mattlin opetusministeriö, lainsäädäntöneuvos Tuula Majuri oikeusministeriö, lainoppinut kirkkoneuvos Paavo Perola Suomen ortodoksinen kirkkokunta ja vanhempi hallitussihteeri Pirjo Staffans valtiovarainministeriö; sivutoimiset sihteerit: ylitarkastaja Joni Hiitola opetusministeriö ja oikeustieteen lisensiaatti Mirjami Paso. Toimikunnan on saatava työnsä valmiiksi 30.9.2004 mennessä. (OPM hallitusneuvos Heikki Rosti 1607 7318)

HALLITUKSEN NEUVOTTELUT

HALLITUKSEN NEUVOTTELU 15.10.2002

Hallitus sopi vuoden 2002 toisen lisätalousarvion sisällöstä

Hallitus esittää vuoden 2002 lisätalousarvioon määrärahojen lisäyksiä nettomääräisesti yhteensä 97 miljoonaa euroa. Täten vuoden 2002 määrärahat nousevat yhteensä 35,2 miljardiin euroon ilman velan vähentämistä.

Tuloarvioita korotetaan nettomääräisesti 324 miljoonalla eurolla. Verotuloarvioita alennetaan nettomääräisesti yhteensä 532 miljoonalla eurolla. Muiden tulojen arvioidaan puolestaan nousevan nettomääräisesti 856 miljoonalla eurolla.

Tulo- ja varallisuusveron tuottoarviota alennetaan 605 miljoonalla eurolla, josta 155 miljoonaa euroa kohdistuu yhteisöveroon ja 450 miljoonaa ansio- ja pääomatuloveroihin. Kunnat ovat saamassa tänä vuonna verotilityksen tarkistuksen kautta lisätuloja noin 400 miljoonaa euroa. Korkotulojen lähdeveroa arvioidaan kertyvän 50 miljoonaa euroa ennakoitua enemmän ja perintö- ja lahjaveroa 67 miljoonaa euroa aiempia arvioita enemmän. Tupakkaveron tuoton arvioidaan nousevan 54 miljoonalla eurolla ja alkoholijuomaveron 49 miljoonalla eurolla. Autoveron tuottoarvioita korotetaan 63 miljoonalla eurolla.

Valtionvelan nettokuoletuksia hallitus esittää lisättäväksi 228 miljoonalla eurolla. Täten valtionvelkaa lyhennettäisiin yhteensä 618 miljoonalla eurolla vuonna 2002. Tulevia korkomenoja vähentävään velanhallintaan on vuonna 2002 budjetoitu yhteensä 362 miljoonaa euroa. Valtionvelan arvioidaan olevan vuoden lopussa 60,6 miljardia euroa, mikä on 43,2 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Ilman omaisuuden myynnistä saatuja tuloja valtionvelan suhde bruttokansantuotteeseen olisi 48,1 prosenttia.

Lisäbudjetin määrärahat

Euroopan unionin vuoden 2001 talousarvion ylijäämä on otettu huomioon vuoden 2002 lisätalousarviossa. Sen perusteella Suomen maksuosuuden arvioidaan supistuvan 170 miljoonaa euroa vuonna 2002.

Euromääräisten kolikoiden tarve on osoittautunut Suomen Pankin tilaamaa määrää pienemmäksi. Valtio joutuu lunastamaan kolikoita takaisin Suomen Pankilta, minkä johdosta metallirahamenot kasvavat 95 miljoonaa euroa.

Oy Veikkaus Ab:n vuoden 2002 tuottoarvion pienenemisen johdosta Veikkauksen voittovaroista rahoitettavia määrärahoja supistetaan yhteensä 35,6 miljoonalla eurolla. Tämän johdosta kirjastoille osoitettavia valtionosuuksia ja -avustuksia katettaisiin yleisillä budjettivaroilla vastaavalla määrällä. Tarkoituksena on, että opetusministeriö huolehtisi siitä, että vuonna 2003 veikkausvoittovaroista maksettavat avustukset mitoitetaan ja ajoitetaan siten, että mainitulle vuodelle budjetoidun tuottokertymän mahdollinen alittuminen ei aiheuta vastaavia yleisten budjettimenojen lisäystarpeita.

Maaseutuelinkeinotoiminnan korkotuen myöntämisvaltuutta korotettaisiin 39,1 miljoonalla eurolla. Tämä summa jäi käyttämättä vuoden 2000 myöntämisvaltuudesta.

Osakehankintoihin hallitus esittää 121 miljoonan euron lisämäärärahaa, joka on tarkoitus käyttää Outokumpu Oyj:n suunnittelemassa osakeannissa. Omistusjärjestelyjen mahdollistamiseksi esitetään, että valtioneuvosto voisi luopua osakkeiden omistuksesta Edita Oyj:ssä. Suomen Teollisuussijoitus Oy:n osakepääoman vahvistamiseen esitetään 42 miljoonaa euroa.

Tarkentuneiden meno- ja tuloarvioiden johdosta esitetään, että valtioneuvoston takuusuoritusta Kansaneläkelaitokselle lisätään yhteensä 39 miljoonalla eurolla.

Valtionosuudesta työttömyyskassoille vähennettäisiin 31 miljoonaa euroa ja työttömyysturvalain mukaiseen perusturvan määrärahaan lisättäisiin 6,5 miljoonaa euroa tarkentuneiden etuusmenoarvioiden johdosta.

Valtionvelan korkomenoarviota alennetaan yhteensä 101 miljoonalla eurolla.

Lisätietoja antavat budjettipäällikkö Tuomas Sukselainen, p. (09) 1603 3105 ja apulaisbudjettipäällikkö Hannu Mäkinen, p. (09) 1603 3036 valtiovarainministeriöstä.

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.