Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

Valtioneuvoston viikko 39/2002

TASAVALLAN PRESIDENTTI

HALLITUKSEN ESITYKSET

Tasavallan presidentti antoi 27.9.2002 eduskunnalle seuraavat hallituksen esitykset:

Esitys (HE 160/2002 vp) laiksi ulkomaalaislain 18 a §:n muuttamisesta. Ulkomaalaislain 18 a §:ää, jossa säädetään oleskeluluvan myöntämisestä entisen Neuvostoliiton alueelta peräisin oleville henkilöille, joilla on suomalaisen syntyperä (ns. inkerinsuomalaiset) muutetaan siten, että oleskeluluvan myöntämiseksi edellytetään suomen tai ruotsin kielen taitoa. Lakiin lisättävä oleskeluluvan myöntämisen edellytys ei koske Inkerin siirtoväkeen vuosina 1943-1944 kuuluneita eikä Suomen armeijassa toisen maailmansodan aikana palvelleita henkilöitä. Perustuslain edellyttämällä tavalla lakiin lisätään 18 a §:n perusteella myönnettävän oleskeluluvan erityismenettelyä koskevat säännökset. Erityinen menettely liittyy paluumuuttajaksi ilmoittautumiseen, asuntoedellytyksen täyttämiseen sekä perhesiteen arvioimisajankohtaan. (SM lainsäädäntöneuvos Jorma Kantola 1604 3985)

Esitys (HE 161/2002 vp) laiksi valtion liikelaitoksista. Liikelaitoksia koskeva yleislaki uudistetaan. Uudessa valtion liikelaitoksia koskevassa laissa säädetään liikelaitoksen ohjauksesta, ministeriön ja liikelaitoksen välisestä toimivallasta, liikelaitoksen lakisääteisistä toimielimistä, joita ovat hallitus ja toimitusjohtaja, hallituksen ja toimitusjohtajan tehtävistä ja vastuusta, tilintarkastajista, heidän tehtävistään ja vastuustaan sekä liikelaitoskonsernin laajuudesta. Laki sisältää säännökset valtiolle suoritettavasta takausmaksusta, mikä peritään liikelaitoksen rahoitusmarkkinoilta ottamista lainoista ja sen tytäryhtiölle myöntämistä takauksista. Liikelaitoksilta peritään palvelumaksu valtion viranomaisten tuottamista, keskitetysti hoidetuista palveluista. Lakiin ei sisällytetä valtion vahinkoturvajärjestelmää koskevia säännöksiä. Liikelaitokset voivat hankkia omaisuus- ja vastuuvakuutukset vakuutuslaitoksilta. Yleislain uudistamisesta seuraa, että laitoskohtaiset lait tulee myös uudistaa. Laki on tarkoitettu voimaan 1.1.2003. Voimassa olevaa lakia sovelletaan sen mukaisina liikelaitoksina perustettuihin liikelaitoksiin 31 päivään joulukuuta 2003, paitsi Ilmailulaitokseen 31 päivään joulukuuta 2004. (VM hallitusneuvos Miliza Vasiljeff 1603 3220)

Esitys (HE 162/2002 vp) rautatielaiksi sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. Rautatielaki, laki Ratahallintokeskuksesta, laki Euroopan laajuisen rautatiejärjestelmän yhteentoimivuudesta annetun lain muuttamisesta ja laki rautatiekuljetuslain 2 §:n muuttamisesta säädetään. Rautatielailla kumotaan valtion rataverkosta, radanpidosta ja rataverkon käytöstä annettu laki, vuonna 1889 annettu asetus yksityisistä rautateistä yleistä keskuusliikettä varten, samana vuonna annettu laki yleistä keskuusliikettä varten rakennetun yksityisen rautatien laillistuksesta ja kiinnittämisestä sekä luvattoman rautatiealueella kulkemisen ja muun järjestystä häiritsevän toiminnan kieltämisestä rautatiealueella annettu asetus. Euroopan unionin I rautatiepaketti, joka koostuu yhteisön rautateiden kehittämisestä annetun neuvoston direktiivin muuttamisesta annetusta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivistä, rautatieyritysten toimiluvista annetun neuvoston direktiivin muuttamisesta annetusta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivistä sekä rautateiden infrastruktuurikapasiteetin käyttöoikeuden myöntämisestä ja rautateiden infrastruktuurin käyttömaksujen perimisestä sekä turvallisuustodistusten antamisesta annetusta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivistä, pannaan kansallisesti täytäntöön. Samalla rautatieliikennettä koskevaa lainsäädäntöä uudistetaan myös muutoin ottaen erityisesti huomioon perustuslaista johtuvat voimassa olevan rautatielainsäädännön muutostarpeet. (LVM hallitusneuvos Hannu Pennanen 1602 8470)

Esitys (HE 163/2002 vp) laiksi yksityisistä teistä annetun lain muuttamisesta. Yksityisistä teistä annetun lain säännöksiä, jotka koskevat tieosakkaiden oikeutta rajoittaa tien käyttöä muilta kuin tieosakkailta, muutetaan. Lisäksi laajennetaan mahdollisuutta suorittaa tietoimituksen yhteydessä tilusvaihto tai alueen siirtäminen kiinteistöstä toiseen. Lakiin tehdään myös eräitä teknisiä tarkistuksia. Laki on tarkoitettu voimaan 1.1.2003. (LVM hallitusneuvos Kaisa Leena Välipirtti 1602 8483)

Esitys (HE 164/2002 vp) laiksi kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. Laki kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä säädetään sekä muutetaan eräitä sosiaali- ja terveydenhuollon, työhallinnon, vakuutusjärjestelmien ja opetushallinnon lakeja. Laissa kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä säädetään eri hallinnonalojen yhteistyötä ja asiakkaan asemaa koskevista periaatteista sekä yhteistyössä noudatettavista menettelytavoista ja sen toteuttamisesta. Keskeisissä sosiaali- ja terveydenhuollon, työhallinnon ja vakuutusjärjestelmien laeissa olevia kuntoutuksen yhteistyösäännöksiä täsmennetään ja kuntoutusta järjestävän viranomaisen, laitoksen ja muun yhteisön tiedottamisvelvollisuutta vahvistetaan. Eräisiin opetushallinnon lakeihin lisätään kuntoutuksen yhteistyösäännös. (STM hallitusneuvos Marja-Liisa Partanen 1607 4350)

Esitys (HE 165/2002 vp) laeiksi lääkelain ja sairausvakuutuslain muuttamisesta. Lääkelakia ja sairausvakuutuslakia muutetaan. Tarkoituksena on mahdollistaa reseptilääkkeissä niin sanottu geneerinen substituutio eli apteekeille säädettävä velvollisuus vaihtaa lääkärin määräämä lääke halvempaan vastaavaan valmisteeseen. Lääkkeen patenttisuojan raukeamisen jälkeen markkinoille tulee usein monia vastaavia valmisteita, jotka ovat lääkkeellisesti saman arvoisia kuin alkuperäinen valmiste. Nämä niin sanotut rinnakkaisvalmisteet ovat kuitenkin yleensä selvästi edullisempia kuin alkuperäisvalmiste. Halvempia rinnakkaisvalmisteita ei kuitenkaan määrätä kovinkaan paljoa, mikä aiheuttaa tarpeettomia kustannuksia niin potilaille kuin sairausvakuutusjärjestelmälle. Toteuttamalla geneerinen substituutio voidaan lääkekustannuksia alentaa heikentämättä lääkehoidon tehoa tai turvallisuutta. Lääkkeen määräävä lääkäri tai hammaslääkäri voivat kieltää vaihdon lääketieteellisin perustein. Lisäksi lääkkeen ostaja voi kieltää vaihdon. Lääkeoston perusteella suoritettava sairausvakuutuskorvaus määräytyy edelleenkin ostetun lääkkeen mukaan. Lääkkeen vaihdon kieltäminen ei siten vaikuta potilaan oikeuteen saada korvausta. Apteekissa suoritettava lääkkeen vaihto voidaan tehdä sellaisten valmisteiden kesken, jotka Lääkelaitos on todennut vaihtokelpoisiksi ja jotka sisältyvät Lääkelaitoksen laatimaan luetteloon. Apteekin tulee toimittaa luettelon mukaisista lääkkeistä halvinta tai siitä hinnaltaan vähän poikkeavaa lääkettä. Geneerisen substituution käyttöönoton kanssa apteekkien farmaseuttinen neuvonta- ja ohjausvelvollisuus laajennetaan käsittämään myös lääkkeiden hintoja koskeva tiedottaminen. Esitys liittyy valtion vuoden 2003 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä. (STM ylilääkäri Terhi Hermanson 1607 3901)

Esitys (HE 166/2002 vp) laeiksi merityöaikalain, työajasta kotimaanliikenteen aluksissa annetun lain ja merimieslain muuttamisesta. Merityöaikalakiin ja työajasta kotimaanliikenteen aluksissa annettuun lakiin lisätään säännökset, joiden mukaan työnantajan on pyrittävä järjestämään osa-aikatyötä sellaiselle työntekijälle, joka osa-aikaeläkkeelle siirtyäkseen haluaa tehdä osa-aikatyötä. Säännökset korvaavat määräaikaisena vuoden 2002 loppuun voimassa olevan ikääntyvien työntekijöiden osa-aikatyö- ja osa-aikaeläkejärjestelystä annetun lain säännöksen. Sääntely on yhdenmukainen työaikalain vastaavan uuden säännöksen kanssa. Merimieslain muutoksella toteutetaan osittaista hoitovapaata koskevat järjestelyt merityölainsäädännössä. (TM lainsäädäntöneuvos Tarja Kröger 1604 8932)

Esitys (HE 167/2002 vp) laiksi maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta. Lailla luodaan järjestelmä, jossa asemakaavasta merkittävää hyötyä saavat maanomistajat osallistuvat osaltaan kunnalle aiheutuviin kaavan toteuttamiskustannuksiin. Ensisijaisesti kustannuksiin osallistumisesta sovitaan kunnan ja maanomistajien kesken tehtävin maankäyttösopimuksin. Kunnalla on myös mahdollisuus periä kustannukset kehittämiskorvauksena niiltä maanomistajilta, joiden kanssa ei ole päästy sopimukseen kustannusten korvaamisesta. Maankäyttösopimusten suhdetta kaavoitukseen samalla selkeytetään. (YM hallitusneuvos Auvo Haapanala 1603 9368)

EDUSKUNNAN VASTAUKSET

Tasavallan presidentti määräsi 27.9.2002 eduskunnan suostumuksen valtiontakuun myöntämisestä suomalaisille lentoyhtiöille koskien kolmansille osapuolille aiheutuvia sotariskivahinkoja merkittäväksi pöytäkirjaan tiedoksi saatetuksi (HE 110/2002 vp). Eduskunta antoi perustuslain 82 §:n 2 momentissa tarkoitetun suostumuksen siihen, että valtioneuvosto voi vastavakuuksia vaatimatta myöntää 1.10.2002-30.4.2003 välisenä aikana voimassa olevia valtiontakuita suomalaisten lehtoyhtiöiden sotariskin piiriin kuuluvien, kolmansille osapuolille aiheutuvien henkilö- ja esinevahinkojen osalta. Järjestelyllä jatketaan eduskunnan suostumuksella 25.9.2001 alkaen voimassa pidettyjä väliaikaisia takuita, joilla on turvattu lentoliikenteen jatkuminen lentoyhtiöiden sotariskivakuutusten tultua irtisanotuiksi. Takuita myönnetään muiden ehtojen suhteen erikseen sovittavalla tavalla, kuitenkin niin, että kolmansien osapuolien henkilö- ja esinevahingot katetaan enimmillään 1,5 miljardiin euroon asti tai vastaavaan määrään Yhdysvaltain dollareissa vahinkotapahtumaa kohden. (VM hallitusneuvos Veikko Kantola 1603 4953)

KANSAINVÄLISET ASIAT

Tasavallan presidentti päätti 27.9.2002 seuraavat kansainväliset asiat:

Suurlähettiläs Antti Sierlan tai hänen estyneenä ollessaan suurlähettiläs Teemu Tannerin valtuuttaminen allekirjoittamaan Euroopan yhteisön liittymistä Eurocontrol-yleissopimukseen koskeva liittymispöytäkirja ja päätösasiakirja. (LVM vanhempi hallitussihteeri Rita Linna 1602 8556)

MUUTA

Tasavallan presidentti päätti 27.9.2002 seuraavat asiat:

Tasavallan presidentti antoi hengenpelastusmitalin 14 henkilölle ja hylkäsi 21 hakemusta. (SM pelastusylijohtaja, osastopäällikkö Pentti Partanen 1604 2960)

VALTIONEUVOSTO

VALTIONEUVOSTON ASETUKSET

Valtioneuvosto antoi 26.9.2002 seuraavat asetukset:

Valtioneuvoston asetus kuntien valtionosuudesta annetun asetuksen 3 §:n muuttamisesta. 3 §:n säännöstä kuntien yleiseen valtionosuuteen sisältyvään syrjäisyyslisään oikeutetuista kunnista muutetaan siten, että myös Reisjärven ja Virolahden kunnat ovat oikeutettuja syrjäisyyslisään. Syrjäisyysluku Reisjärven kunnassa on 0,75 ja Virolahden kunnassa 0,50. Asetus tulee voimaan 1.1.2003. (SM hallitusneuvos Arto Sulonen 1604 2805)

Valtioneuvoston asetus vapaasta sivistystyöstä annetun asetuksen muuttamisesta. Asetukseen lisätään Snellman-korkeakoulun valtionosuusrahoitusta koskevat porrastukset eli sisäoppilaitoksen osuutta koskeva vähennys ja steinerpedagogista opettajankoulutustehtävää koskeva porrastus. Asetus tulee voimaan 1.10.2002. (OPM hallitusneuvos Marja-Riitta Pönkä 1607 7271)

Valtioneuvoston asetus opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen 2 ja 18 §:n muuttamisesta. Snellman-korkeakoulun rehtorin ja opettajan kelpoisuusvaatimuksia laajennetaan niin, että kelpoisuuden tuottavat vapaan sivistystyön rehtorin ja opettajan kelpoisuuden lisäksi myös steinerpedagogiikkaan perustuvaa opetusta antavalta opettajalta vaaditut opinnot. Pääasiallisesti opettajankoulutustehtävässä toimivalta opettajalta edellytetään lisäksi kolmen vuoden työkokemus steinerpedagogiikkaan perustuvaa opetusta antavassa oppilaitoksessa. Asetus tulee voimaan 1.10.2002. (OPM hallitusneuvos Marja-Riitta Pönkä 1607 7271)

Valtioneuvoston asetus valtion rahoituksen perusteena käytettävistä opetus- ja kirjastotoimen keskimääräisistä yksikköhinnoista vuonna 2003. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (635/1998) 16 §:n ja 24 §:n 2 momentin sekä vapaasta sivistystyöstä annetun lain (632/1998) 11 §:n 5 momentin nojalla säädetään opiskelija-, opetus- tunti- ja asukaskohtaiset keskimääräiset yksikköhinnat, joiden mukaan lasketaan opetustoimen ja kirjaston yksikköhinnat vuodelle 2003. Keskimääräiset yksikköhinnat lasketaan mainittujen lakien säännösten mukaisesti vuoden 2001 toteutuneiden kustannusten perusteella. Keskimääräisten yksikköhintojen laskennassa otettaisiin huomioon vuotta 2001 koskeva kustannustason tarkistus, vuotta 2002 koskeva virheellisen ansiotasoindeksin käytöstä johtuva tarkistus, kustannustason arvioitu muutos vuosina 2001-2003 sekä toiminnan laajuuden ja laadun muutokset vuonna 2003. Kustannustason arvioidusta muutoksesta vuodesta 2001 vuoteen 2003 on otettu puolet huomioon. Asetusta tulee muuttaa, jos hyväksytty valtion talousarvio ja sen yhteydessä annetut lait poikkeavat tässä asetuksessa tarkoitetuilta osin valtion talousarvioesityksestä vuodelle 2003. Asetus tulee voimaan 1.1.2003, tai jos eduskunta hyväksyy vuoden 2003 talousarvion mainittua ajankohtaa myöhemmin, talousarvion hyväksymisajankohdasta lukien, jollei 2 momentista muuta johdu. (OPM lainsäädäntöneuvos Matti Lahtinen 1607 7262)

Valtioneuvoston asetus valtion rahoituksen perusteena käytettävistä opetus- ja kirjastotoimen keskimääräisistä yksikköhinnoista vuonna 2002. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (635/1998) 16 §:n ja 24 §:n 2 momentin sekä vapaasta sivistystyöstä annetun lain (632/ 1998) 11 §:n 5 momentin nojalla säädetään opiskelija-, opetus- tunti- ja asukaskohtaiset keskimääräiset yksikköhinnat, joiden mukaan lasketaan opetustoimen ja kirjaston yksikköhinnat vuodelle 2002. Asetuksella kumotaan 27.9.2001 valtionosuuden perusteena käytettävistä opetus- ja kirjastotoimen keskimääräisistä yksikköhinnoista annettu valtioneuvoston asetus (834/2001) ja sen mukaisesti annetut yksikköhintapäätökset. Kumottavalla asetuksella keskimääräiset yksikköhinnat vahvistettiin vuotta 2000 koskevan virheellisen kuntien ansiotasoindeksin takia 0,3 prosenttia tarkoitettua korkeammiksi. Uudella asetuksella keskimääräiset yksikköhinnat määrätään 0,3 prosenttiyksikköä alemmiksi. Asetus tulee voimaan 1.1.2003. (OPM lainsäädäntöneuvos Matti Lahtinen 1607 7262)

Valtioneuvoston asetus ylioppilastutkinnon kokeilusta. Asetuksessa säädetään lukiolain 18 §:n 3 momentin mukaisesti ylioppilastutkinnon kokeilusta. Kokeilussa oleva kokelas suorittaa lukiolain 18 §:n 1 momentissa säädetystä poiketen neljästä pakollisesta kokeesta ainoastaan äidinkielessä ja kirjallisuudessa järjestettävän kokeen. Kolme muuta pakollista koetta kokelas saisi valita toisen kotimaisen kielen kokeen, vieraan kielen kokeen, matematiikan kokeen ja reaalikokeen joukosta. Kokeilun piiriin otetaan 57 lukiota ja aikuislukiota eri puolilta maata. Kokeilun piiriin kuuluisi sekä suomen- että ruotsinkielisiä lukioita. Kokeilun mukainen tutkinto voidaan suorittaa vuosina 2003-2007. Asetus tulee voimaan 1.11.2002. (OPM opetusneuvos Raija Meriläinen 1607 7473)

Valtioneuvoston asetus ajoneuvojen katsastuksesta annetun asetuksen 39 §:n muuttamisesta. Asetuksen 39 §:n 3 momenttia muutetaan siten, että kuorma-auton lisäksi myös linja-auton omistajalla, haltijalla tai ajoneuvon katsastukseen esittäneellä olisi pyynnöstä oikeus saada momentissa tarkoitettu kansainvälinen katsastustodistus. Asetus tulee voimaan 15.10.2002. (LVM apulaisosastopäällikkö Reino Lampinen 1602 8639)

Valtioneuvoston asetus ajokorttiasetuksen 20 §:n muuttamisesta. Kuljettajaopetukseen ottamisen vähimmäisikää koskevaa vaatimusta ei sovellettaisi annettaessa yhdistelmäajoneuvonkuljettajan kuljettajaopetusta opetushallituksen valvonnassa tapahtuvan kolmivuotisen kuljettajan ammattiopetuksen yhteydessä ammatillisessa oppilaitoksessa yhdessä kuorma-auton ajo-oikeuden saamiseksi annettavan kuljettajaopetuksen kanssa. Ajo-opetuksen antaminen liikenteessä edellyttäisi vetoauton kuljetusoikeutta. Asetus tulee voimaan 1.10.2002. (LVM vanhempi hallitussihteeri Eija Maunu 1602 8571)

VALTIONEUVOSTON PÄÄTÖKSET

Valtioneuvosto teki yleisistunnossa 26.9.2002 seuraavat päätökset:

Päätös Suomen osalta hyväksyä ehdotus INTERACT 2002-2006 -ohjelmaksi. INTERACT 2002-2006 on Interreg III -yhteisöaloiteohjelmien koordinointia ja kokemustenvaihtoa tukeva puiteohjelma. Ohjelmalla tuetaan sekä Interreg-ohjelmien hallintoa ja toteuttamista (ml. Interreg IIIC-ohjelmien koordinointia) että yleisemmin Interreg-toiminnan kehittämistä. Ohjelman puitteissa tullaan rahoittamaan erilaisia kokemustenvaihto-, koulutus- ym. hankkeita, joista osa valmistellaan ja toteutetaan ohjelmahallinnon toimesta, osa valitaan avointen hakujen perusteella. Ohjelmaa on valmisteltu 15 jäsenmaan edustajista koostuvassa työryhmässä. Suomea työryhmässä on edustanut sisäasiainministeriö. Käytännön kirjoitustyöstä on vastannut Itävalta. Ohjelmaehdotus valmistui heinäkuussa 2002. Jäsenmaat valtuuttivat Itävallan jättämään ohjelmaehdotuksen kaikkien jäsenmaiden puolesta. Ohjelma jätettiin komissiolle 16.7.2002. Komissio hyväksynee ohjelman lokakuussa 2002. Edellytyksenä on, että kaikki jäsenmaat kirjallisesti vahvistavat komissiolle että ne hyväksyvät komissiolle jätetyn ohjelmaehdotuksen. (SM aluekehitysjohtaja Mårten Johansson 1604 4527)

Päätös nimetä INTERACT 2002-2006 -ohjelman seurantakomitean suomalaiset jäsenet ja varajäsenet. Jäseniksi nimitetään aluekehitysneuvos Harry Ekestam sisäasiainministeriöstä varajäsenenään suunnittelija Petri Haapalainen sisäasiainministeriöstä ja aluesuunnittelupäällikkö Kari Pakarinen Suomen kuntaliitosta. Yleensä seurantakomiteat asettaa valtioneuvosto. Niissä tapauksissa, joissa komitea on yhteinen yhden tai useamman muun EU-maan kanssa, valtioneuvosto nimeää vain Suomen jäsenet. INTERACT 2002-2006 ohjelman seurantakomitea on 15 EU:n jäsenmaan yhteinen elin. (SM aluekehitysjohtaja Mårten Johansson 1604 4527)

Päätös vahvistaa kuntien yleisen valtionosuuden keskimääräiseksi euromääräksi 27,65 euroa. Päätös korvaa 20.12.2001 vahvistetun asukaskohtaisen euromäärän. Muutos aiheutuu vuoden 2000 ansiotasoindeksissä olleen 0,3 prosenttiyksikön virheen korjaamisesta. (SM neuvotteleva virkamies Hannele Savioja 1604 2832)

Päätös vahvistaa kuntien yleisen valtionosuuden keskimääräiseksi euromääräksi 27,55 euroa. (SM neuvotteleva virkamies Hannele Savioja 1604 2832)

Päätös oikeuttaa kauppa- ja teollisuusministeriö myymään Outokumpu Oyj:lle 4 289 226 kappaletta Suomen valtion omistamia Avesta Polarit Oyj:n osakkeita, joista Outokumpu Oyj on tehnyt ostotarjouksen. (KTM johtaja Markku Tapio 1606 3598)

Päätös asettaa arktisen ja muun pohjoisen tutkimuksen neuvottelukunta ajaksi 1.10.2002-30.9.2005. Kokoonpano: puheenjohtaja: neuvotteleva virkamies Alpo Kuparinen kauppa- ja teollisuusministeriö; jäsenet: neuvotteleva virkamies Markku Harrinvirta valtioneuvoston kanslia, yksikön päällikkö Satu Mattila ulkoasiainministeriö, ylitarkastaja Mika Pikkarainen sisäasiainministeriö, ylitarkastaja Marikaisa Tiilikainen puolustusministeriö, ylitarkastaja Petteri Kauppinen opetusministeriö, metsäneuvos Sinikka Jalasjoki maa- ja metsätalousministeriö, liikenneneuvos Martti Mäkelä liikenne- ja viestintäministeriö, ylitarkastaja Riitta Mansukoski kauppa- ja teollisuusministeriö, tutkimus- ja kehittämisjohtaja Kari Vinni sosiaali- ja terveysministeriö, ylitarkastaja Outi Mähönen ympäristöministeriö, puheenjohtaja Pekka Aikio Saamelaiskäräjät, erityisavustaja Anne Heinänen Suomen Akatemia, teknologiapäällikkö Reijo Munther Teknologian kehittämiskeskus (Tekes) ja johtaja Ilkka Jussila Teollisuuden ja Työnantajain keskusliitto (Fortum Oil and Gas Oy). (KTM nuorempi hallitussihteeri Sari Rapinoja 1606 3202)

Päätös määrätä varatuomari Mikael Söderlundille ero kuluttajavalituslautakunnan yleisen osaston täysistunnon varajäsenen tehtävistä ja määrätä hänen tilalleen toimitusjohtaja Jukka Malila. (KTM ylitarkastaja Eeva-Liisa Koltta-Sarkanen 1606 3518)

Päätös asettaa valtakunnallinen terveydenhuollon eettinen neuvottelukunta määräajaksi 1.10.2002-30.9.2006. Kokoonpano (varajäsenet suluissa): puheenjohtaja: terveydenhuollon etiikan dosentti Martti Lindqvist; varapuheenjohtaja: ylilääkäri Leena Niinistö Katriinan sairaala; palvelujen käyttäjät: ekonomi Jyrki Pinomaa (arkkitehti Oiva Antti Mäki), lähihoitaja Markku Lehto (apulaistoiminnan johtaja Kati-Pupita Mattila Sininauhaliitto ry); palvelujen järjestäjät: ylilääkäri, sairaanhoidon hallinnon johtaja Timo Keistinen Vaasan sairaanhoitopiiri (johtava lääkäri Rauno Mäkelä A-klinikkasäätiö), ylilääkäri Vuokko Rauhala Keski-Suomen keskussairaala (erityisasiantuntija Anne Boström Suomen Työterveyshoitajaliitto ry); terveydenhuollon ammattihenkilöt: toiminnanjohtaja Pirkko Lahti Suomen Mielenterveysseura (kehittämisyksikön suunnittelija Soili Nevala Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer), psykiatri Veikko Aalberg Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (ylilääkäri Esko Alhava Kuopion yliopistollinen sairaala), apulaisosastopäällikkö Marjatta Blanco Sequeiros sosiaali- ja terveysministeriö (koulutussuunnittelija Aira Pihlainen Helsingin kaupunki), sosiaalihammaslääketieteen professori Hannu Hausen Oulun yliopisto (lääketieteen lisensiaatti, teologian kandidaatti Kalle Mäki Lääkärikeskus Koskiklinikka), ylilääkäri Jaana Kaleva-Kerola Länsi-Pohjan keskussairaala (apulaisylilääkäri Heikki Hinkka Kangasalan seudun terveyskeskuksen ky); oikeustiede: hallintoneuvos Marita Liljeström Korkein hallinto-oikeus (lakimies Irma Pahlman Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry), professori Martin Scheinin Åbo Akademi (professori Veli-Pekka Viljanen Turun yliopisto); ihmisen sairautta ja terveyttä koskeva tutkimus: dosentti Merja Nikkonen Oulun yliopisto (professori Hans Åberblom Helsingin yliopisto); yhteiskuntaa koskeva eettinen tutkimus (vakaumukselliset seikat): assistentti Pekka Louhiala Helsingin yliopisto (professori Jaana Hallamaa Helsingin yliopisto), sairaalapastori Sirkku Eho Lapin keskussairaala (professori Helena Leino-Kilpi Turun yliopisto); eduskunnan jäsenet: kansanedustaja Anne Huotari (henkilökohtainen varajäsen kansanedustaja Pehr Löv), kansanedustaja Marjatta Vehkaoja (henkilökohtainen varajäsen kansanedustaja Saara Karhu), kansanedustaja Niilo Keränen (henkilökohtainen varajäsen kansanedustaja Merikukka Forsius), kansanedustaja Riitta Korhonen (henkilökohtainen varajäsen kansanedustaja Pirjo-Riitta Antvuori); asiantuntija Arkkiatri Risto Pelkonen. (STM hallitusneuvos Pekka Järvinen 1607 3800)

Päätös myöntää sosiaalisihteeri Veikko Simpaselle ero tapaturmalautakunnan työntekijä- ja toimihenkilöjärjestöjä edustavan jäsenen tehtävästä 1.10.2002 lukien ja varatuomari Outi Antilalle ero tapaturmalautakunnan päätoimisen puheenjohtajan tehtävästä 1.11.2002 lukien ja määrätä Veikko Simpasen tilalle työntekijä- ja toimihenkilöjärjestöjä edustavaksi jäseneksi lakimies Juri Aaltonen 1.10.2002 lukien sekä Outi Antilan tilalle päätoimiseksi puheenjohtajaksi hallitusneuvos, oikeustieteen kandidaatti Hannu Hakkola 1.11.2002 lukien, molemmat tapaturmalautakunnan jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Toimikausi päättyy 31.12.2002. (STM ylitarkastaja Riitta Aulanko 1607 4412)

Päätös määrätä työministeriön ylitarkastaja Sirpa Liljeström ja ylitarkastaja Pauliina Porkka valtioneuvoston ylimääräisiksi esittelijöiksi. (TM hallitusneuvos Mikko Salmenoja 1604 7986)

Päätös hyväksyä kansallinen ohjelma tiettyjen ilman epäpuhtauksien kansallisista päästörajoista annetun direktiivin toimeenpanemiseksi. Ohjelma sisältää suunnitelman päästöjen vähentämiseksi energiantuotannon, liikenteen, maatalouden ja teollisuuden toimialoilla sekä toimet työkoneiden, huviveneiden ja pienpolton päästöjen vähentämiseksi. (YM neuvotteleva virkamies Seppo Sarkkinen 1603 9685)

Valtioneuvosto teki yleisistunnossa 27.9.2002 seuraavat päätökset:

Päätös jatkaa suomalaisille lentoyhtiöille vastavakuuksia vaatimatta myönnettyä väliaikaista valtiontakuuta, joka kattaa lentoliikennetoiminnassa ilma-aluksen käyttämisestä sotariskitilanteessa kolmansille osapuolille aiheutuvat 25.9.2001 irtisanottujen vakuutusten piiriin kuuluvat henkilö- tai esinevahingot. Valtion vastuu vahinkotapahtumaa kohden on enintään yksi miljardi Yhdysvaltain dollaria, jonka vasta-arvo ei saa ylittää 1,5 miljardia euroa. Väliaikainen valtiontakuu on maksullinen ja se on voimassa 31.10.2002 saakka. (VM hallitusneuvos Veikko Kantola 1603 4953)

Valtioneuvosto lähetti eduskunnalle 26.9.2002 seuraavat Euroopan unionin säädösehdotuksia koskevat valtioneuvoston kirjelmät:

Valtioneuvoston kirjelmä (U 50/2002) eduskunnalle ehdotuksesta neuvoston säädöksen antamiseksi Euroopan poliisiviraston perustamisesta tehdyn yleissopimuksen muuttamiseksi (Europol-yleissopimus). Muutoksen taustalla on pyrkimys lisätä Europolin toimintamahdollisuuksia ja jatkuvasti parantaa ja laajentaa yhteistyötä sen ja jäsenvaltioiden välillä, jotta Europol pystyy toiminnallisesti yhä paremmin tukemaan jäsenvaltioiden kansallisia lainvalvontaviranomaisia. (SM poliisiylitarkastaja Kaarle J. Lehmus 1604 2539)

Valtioneuvoston kirjelmä (U 51/2002) eduskunnalle ehdotuksesta komission asetukseksi (soveltamissäännöt). Soveltamissäännöissä annetaan yksityiskohtaisia säännöksiä, joilla täydennetään ja täsmennetään varainhoitoasetuksen säännöksiä. Neuvoston asetus (EY, Euratom) N:o 1605/2002 Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta sisältää säännökset Euroopan yhteisöjen yleisen talousarvion laatimisesta ja toteuttamisesta, tilinpäätöksen laatimisesta sekä taloushallinnon toimijoiden vastuusta ja toiminnan valvonnasta. Varainhoitoasetuksessa säädetään säädöksen aiheena olevat alan keskeiset elementit ja niihin sovellettavat perusperiaatteet. (VM neuvotteleva virkamies Seija Kivinen 1603 3030)

NIMITYSASIAT

Valtioneuvosto päätti 26.9.2002 seuraavat nimitysasiat:

Hallitusneuvos Auni-Marja Kaarina Vilavaara valtioneuvoston kanslian hallitusneuvos, hallintojohtajan (A 31) virkaan 1.10.2002 lukien. (VNK alivaltiosihteeri Heikki Aaltonen 1602 2008)

Eläinlääketieteen tohtori Jaana Husu-Kallio maa- ja metsätalousministeriön elintarvike- ja terveysosaston osastopäällikön määräaikaiseen (A 31) virkasuhteeseen 1.10.2002-15.10.2002 ja samalla myönnetään Husu-Kalliolle vastaavaksi ajaksi palkatonta virkavapautta hänen omasta apulaisosastopäällikön virastaan. (MMM hallitusneuvos Kirsi Koskinen 1605 3327)

Eläinlääketieteen lisensiaatti Riitta Heinonen maa- ja metsätalousministeriön elintarvike- ja terveysosaston apulaisosastopäällikön määräaikaiseen (A 29) virkasuhteeseen 1.10.2002-15.10.2002. (MMM hallitusneuvos Kirsi Koskinen 1605 3327)

Varatuomari Satu-Maria Sundberg ympäristöministeriön hallitussihteerin (A 26) virkaan 1.10.2002 lukien. (YM hallitussihteeri Merja Suoninen 1603 9406)

RAHA-ASIAT

Valtioneuvoston raha-asiainvaliokunta puolsi istunnossaan 25.9.2002 seuraavia asioita:

Vuoden 2002 talousarvion momentille 30.13.60 (Siirto interventiorahastoon) osoitetusta määrärahasta 2,15 miljoonan euron siirtäminen maatalouden interventiorahastoon. (MMM maatalousylitarkastaja Kari Liskola 1605 2192)

HALLITUKSEN NEUVOTTELUT

ULKO- JA TURVALLISUUS-POLIITTINEN VALIOKUNTA 20.9.2002

Irakin tilanne

Irakin tilanne oli esillä tasavallan presidentin ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisen valiokunnan kokouksessa 20.9.2002. Kokouksessa todettiin, että Irakin on pantava täytäntöön YK:n turvallisuusneuvoston päätökset ja sallittava YK:n asetarkastajien esteetön toiminta maassaan ja, että kriisissä on pyrittävä rauhanomaiseen ratkaisuun.

Kokouksessa todettiin myös, että Irakiin kohdistuva sotilaallinen voimankäyttö edellyttäisi YK:n turvallisuusneuvoston valtuutusta.

Lisätietoja antaa osastopäällikkö Markus Lyra p. (09) 1605 5032 ulkoasiainministeriöstä.

Suomalaisia rauhanturvaajia Etiopiaan ja Eritreaan, Suomi KFOR-prikaatin johtoon Kosovossa

Tasavallan presidentin ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisen valiokunnan kokouksessa käsiteltiin 20.9.2002 Suomen osallistumisen laajentamista YK-operaatioon Etiopian ja Eritrean rajalla sekä suomalaisten rauhanturvajoukkojen toimintaa Nato-johtoisissa rauhanturvaoperaatiossa Kosovossa ja Bosnia-Hertsegovinassa.

YK:n UNMEE-operaatio (United Nations Mission in Ethiopia and Eritrea) on toiminut maiden raja-alueella vuodesta 2000. Operaation tehtävänä on valvoa tulitauon pitävyyttä ja osapuolten kesken solmittujen erilaisten turvallisuussitoumusten toimeenpanoa. Operaatio avustaa myös miinanraivauksessa ja koordinoi YK:n ja muiden alueella toimivien yhteisöjen humanitaarista- ja ihmisoikeustyötä.

Suomi aikoo ilmoittaa YK:lle valmiudestaan lähettää UNMEE-operaatioon esikuntakomppania vuoden määräajaksi kesäkuun 2003 alusta lukien operaatiossa nyt palvelevien 9 upseerin lisäksi. Komppanian vahvuudeksi on määritelty noin 180.

Suomi KFOR-prikaatin johtoon

Nato suunnittelee KFORin (Kosovo Force) operaatiorakenteen uudelleenjärjestämistä siten, että vahvuuksia voidaan asteittain supistaa ja komentorakenteita yhdistää. Suomen pataljoona KFORissa toimii nykyisin Ison-Britannian johtaman prikaatin osana. Suomi ottaa tämän monikansallisen prikaatin johtovastuun Iso Britannialta 1. toukokuuta 2003 kuuden kuukauden ajaksi. Johtovaltiona Suomi asettaa prikaatin komentajan.

Suomen SFOR-osasto kotiutetaan Bosnia-Hertsegovinasta

Osana Balkanin rauhanturvaamisoperaatioiden operaatiorakenteiden yhtenäistämistä myös Bosnia-Hertsegovinassa toimiva SFOR (Stabilisation Force) supistuu. Suomi on osallistunut operaatioon vuodesta 1996 lähtien. Suomen siviili- ja sotilasyhteistyöstä vastaava CIMIC-osasto on toimeenpannut vähemmistöjen paluumuuttoon liittyviä projekteja Suomen kehitysyhteistyövaroin sekä vastaavia EU-projekteja unionin rahoittamana.

Daytonin rauhansopimuksen toimeenpano on edennyt tyydyttävällä tavalla. Sen tyyppiset tehtävät, joita Suomen CIMIC-osasto toteuttaa, siirtyvät jatkossa ensisijaisesti paikallisten siviiliviranomaisten, muiden toimeenpanevien elinten ja kansalaisjärjestöjen hoidettavaksi. Osasto kotiutetaan tästä syystä asteittain elokuun loppuun 2003 mennessä, jolloin Suomen osallistuminen SFORiin päättyy.

Lisätietoja antavat lähetystöneuvos Anu Laamanen p. (09) 1605 5357 ulkoasiainministeriöstä ja yksikön päällikkö Helena Partanen p. (09) 1608 8154 puolustusministeriöstä.

HALLITUKSEN ILTAKOULU 25.9.2002

Kainuun hallintokokeilu eteni iltakoulussa

Kainuun hallintokokeilun valmistelu etenee. Hallitus käsitteli Kainuun kokeilua iltakoulussaan keskiviikkona 25.9.2002. Ehdotus hallituksen esitykseksi tulee valtioneuvoston esittelyyn lokakuun aikana.

Kainuun hallintokokeilun tarkoituksena on saada kokemusta maakunnallisen itsehallinnon vahvistamisen vaikutuksista Kainuun maakunnan kehittämiseen, peruspalveluiden järjestämiseen, kansalaisten osallistumiseen, Kainuun maakunnan ja valtion keskushallinnon suhteeseen sekä kuntien ja valtion aluehallinnon toimintaan.

Tavoitteena on julkisten palvelujen tuotannon ja rahoituksen turvaaminen sekä kehittämistoimien paremman osuvuuden takaaminen. Pyrkimyksenä on saada aikaan nykyistä isompia ja vaikuttavampia kehittämishankkeita. Lisäksi pyritään pysäyttämään väestökato, lisäämään työpaikkoja ja turvaamaan Kainuun asukkaiden osallistumismahdollisuudet.

Hallintokokeilussa Kainuussa lisättäisiin kansanvaltaista päätöksentekoa maakuntatasolla luomalla vaaleilla valittava maakuntavaltuusto ja sen pohjalle maakuntahallinto. Maakunta saisi valtaa valtion talousarviossa olevien kehittämisvarojen suuntaamisessa ja se voisi ohjata alueella valtion viranomaisten toimintoja.

Maakuntatasolle perustettaisiin sosiaali- ja terveydenhuollon sekä koulutuksen kuntayhtymät ja maakuntahallintoon liitettäisiin myös Kainuun liitto. Hallituksen esitysluonnoksesta saatujen lausuntojen perusteella Kajaanin ammattikorkeakoulu on jätetty koulutuskuntayhtymän ulkopuolelle. Sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän tehtäviin on lisätty mielenterveyslain ja terveydensuojelulain mukaan kunnille kuuluvat tehtävät. Terveydenhuollossa Pohjois-Pohjanmaan maakunnan kanssa yhteistyötä tekevä Vaalan kunta esitetään oman kantansa mukaisesti jätettäväksi hallintokokeilun ulkopuolelle. Lakiehdotukseen on lisätty säännös siitä, että ministeriöt, Kainuun kunnat ja maakunta neuvottelevat hallintokokeilun toimeenpanosta jonkin osapuolen sitä halutessa.

Maakuntavaltuusto ja maakuntahallitus toimisivat näiden kuntayhtymien ylimpinä toimieliminä. Maakuntahallitus toimisi myös erityisessä kokoonpanossa maakunnan yhteistyöryhmänä.

Kokeilu olisi voimassa 1.1.2005-31.12.2012.

Hallintokokeiluun liittyvät muut toimenpiteet

Selvitysmies Juhani Perttunen ja kansliapäällikkö Erkki Virtasen johtama Kainuun elinkeinopolitiikan tehostamisen ja elinkeinopoliittisen yhteistyön tiivistämisen työryhmä tekivät hallintokokeilun valmistelun yhteydessä useita ehdotuksia Kainuun elinkeinopolitiikan ja innovaatiojärjestelmän kehittämiseksi. Iltakoulussa puollettiin myös näitä ehdotuksia, joista suurin osa on tarkoitus toteuttaa hallintokokeilulainsäädännön ulkopuolella.

Tällainen Virtasen työryhmän ehdotus on Kainuun riskirahasto.

Kainuuseen perustettaisiin riskirahasto, joka sijoittaisi Kainuussa toimintansa aloittaviin tai sitä laajentaviin pk-yrityksiin. Rahastoon sijoitettava pääoma voisi olla 5 miljoonaa euroa ja sijoittajiksi etsittäisiin yksityisiä ja julkisia tahoja.

Virtasen työryhmä ehdotti myös työnantajan sosiaaliturvamaksun alentamiskokeilua, työvoima- ja elinkeinokeskusten henkilöstöhallinnon ylläpitotehtävien keskittämistä Kainuun TE-keskukseen, yrityspalvelujen kehittämistä, matkailun kehittämistä ja useita muita toimenpiteitä.

Selvitysmies Perttunen teki ehdotuksia Kainuun innovaatiojärjestelmän kehittämisestä. Tavoitteena on mm. Oulun yliopiston tietojenkäsittelytieteen maisterikoulutuksen ja mittaustekniikan diplomi-insinööri-koulutuksen aloittaminen Kajaanissa. Oulun yliopisto aloittaisi myös opettajankoulutusyksikön puitteissa vuosittain vaihtelevia maisteriohjelmia. Osa tavoitteista voidaan toteuttaa Oulun yliopiston toimintamenojen puitteissa, mutta jotkut vaativat lisärahoitusta. Lisäksi Perttunen ehdotti, että kuljetustukea jatketaan nykymuotoisena Kainuussa ainakin hallintokokeilun ajan.

Sisäasiainministeriö tulee tukemaan Kainuun liittoa ja kuntia myös taloudellisesti hallintokokeilun valmistelussa.

Lisätietoja antaa kehittämispäällikkö Teemu Eriksson, p. (09) 1604 2526 sisäasiainministeriöstä.

LUOVUTETUT MIETINNÖT

Ympäristöministeriön asettama selvitysmies, hallintoneuvos Lauri Tarasti luovutti romuautodirektiivin täytäntöönpanoa koskevan raporttinsa 25.9.2002 ympäristöministeriölle. Selvitysmies esittää, että romuajoneuvojen jätehuoltoa koskeva EU-direktiivi pantaisiin Suomessa täytäntöön puhtaasti tuottajan vastuuseen perustuvalla mallilla. Uusi järjestelmä tulisi voimaan vuoden 2004 alusta lukien, sillä tuottajat tarvitsevat siirtymäaikaa moniin käytännön järjestelyihin. Myös selvitysmiehen esittämät valtion talousarviopäätökset vievät aikaa. Tarasti esittää muun muassa, että tuottajat eli autonvalmistajat ja ammattimaiset uusien autojen maahantuojat vastaisivat romuajoneuvojen jätehuollon kustannuksista. Romutuskustannusten on arvioitu olevan 0-151 euroa ajoneuvolta. Tarasti käytti selvityksessään arviota, jossa romutus maksaisi 100 euroa romuajoneuvolta. Lisätietoja antaa selvitysmies, hallintoneuvos Lauri Tarasti p. 050 568 7300.

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.