Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

Valtioneuvoston viikko 38/2002

TASAVALLAN PRESIDENTTI

HALLITUKSEN ESITYKSET

Tasavallan presidentti antoi 17.9.2002 eduskunnalle seuraavat hallituksen esitykset:

Esitys (HE 119/2002 vp) laiksi tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetun lain 3 §:n muuttamisesta. Tuomioistuimissa perittävien oikeudenkäyntimaksujen suuruutta tarkistetaan noin 19 prosentilla. Käräjäoikeudessa käsiteltävien muutoksenhakuasioiden käsittelystä perittävistä maksuista ja maksun perimättä jättämisestä säädetään nykyistä selvemmin. Maksuperusteiden määrittelyä muutetaan oikeudenkäyntimenettelyä koskevat muutokset huomioon ottavaksi. Valtion maksutulojen arvioitu lisäys on noin 1,8 miljoonaa euroa vuodessa. Esitys liittyy valtion talousarvioesitykseen vuodelle 2003 ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä. Laki on tarkoitettu voimaan 1.1.2003. (OM hallitusneuvos Ahti Penttinen 1606 7547)

Esitys (HE 120/2002 vp) laiksi työnantajan sosiaaliturvamaksusta vapauttamisesta eräissä kunnissa vuosina 2003-2005. Määräaikainen laki työnantajan sosiaaliturvamaksusta vapauttamisesta eräissä kunnissa vuosina 2003-2005 säädetään. Työnantajan sosiaaliturvamaksu poistetaan kolmevuotisena kokeiluna Enontekiön, Inarin, Kemijärven, Kittilän, Kolarin, Muonion, Pelkosenniemen, Pellon, Posion, Sallan, Savukosken, Sodankylän, Utsjoen ja Ylitornion kunnissa sekä ns. A-saaristokunnissa eli Hailuodon, Houtskarin, Iniön, Korppoon, Nauvon ja Velkuan kunnissa. Kokeilun piiriin kuuluvat tietyin rajauksin yritykset ja valtion liikelaitokset sekä kotitaloustyönantajat. Kokeilun johdosta sosiaaliturvamaksuja menetetään noin 8 miljoonaa euroa vuodessa, mikä katetaan nostamalla työnantajan sosiaaliturvamaksua 0.014 prosenttiyksikköä. Esitys liittyy valtion talousarvioesitykseen vuodelle 2003 ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä. Laki on tarkoitettu voimaan 1.1.2003. Laki olisi voimassa vuoden 2005 loppuun siten, että viimeisen kerran vapautuksen sosiaaliturvamaksusta saisi tammikuussa 2006 joulukuussa 2005 maksettavien palkkojen perusteella. (SM lainsäädäntöneuvos Minna-Liisa Rinne 1604 4500)

Esitys (HE 121/2002 vp) vuoden 2003 veroasteikkolaiksi. Laki sisältää vuodelta 2003 sovellettavan progressiivisen tuloveroasteikon ja progressiivisen varallisuusveroasteikon. Tuloveroasteikon tulorajoihin tehdään 1 prosentin inflaatiotarkistus sekä kaikkia marginaaliveroprosentteja alennetaan 0,3 prosenttiyksiköllä. Varallisuusveroasteikko ja yhteisön varallisuusveroprosentti säilyvät ennallaan. Tuloveroasteikon lievennys pienentää valtion tuloveron tuottoa 170 miljoonaa euroa vuodelta 2003. Esitys liittyy valtion talousarvioesitykseen vuodelle 2003 ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä. Laki on tarkoitettu voimaan 1.1.2003. (VM ylijohtaja Lasse Arvela 1603 3150)

Esitys (HE 122/2002 vp) laeiksi tuloverolain muuttamisesta sekä tuloverolain 77 §:n muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta. Tulonhankkimisvähennyksen enimmäismäärää korotetaan 460 eurosta 540 euroon ja kunnallisverotuksen ansiotulovähennyksen enimmäismäärää korotetaan 2 140 eurosta 2 300 euroon. Lisäksi muun muassa, valtiolle muuhun kuin luonnonsuojelutarkoitukseen luovutetun kiinteistön veronhuojennuksesta luovutusvoittoverotuksessa luovutaan. Ulkomailla tehdystä työstä saadun palkan verovapautta koskevaa ns. 6 kk:n säännöstä jatketaan vuodella. Lakiin tehdään myös eräitä teknisiä tarkistuksia. Tulonhankkimisvähennyksen korottaminen alentaa verotuottoa vuositasolla 72 miljoonaa euroa. Kunnallisverotuksen ansiotulovähennyksen korottaminen alentaa verotuottoa vuositasolla 72 miljoonaa euroa. Esitys liittyy valtion talousarvioesitykseen vuodelle 2003 ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä. Lait on tarkoitettu voimaan 1.1.2003. (VM ylijohtaja Lasse Arvela 1603 3150)

Esitys (HE 123/2002 vp) laeiksi verontilityslain 12 §:n ja tuloverolain 124 §:n muuttamisesta. Lait sisältävät verovuonna 2003 sovellettavat yhteisöveron jako-osuudet. Valtion jako-osuus on 78,55 prosenttia, kuntien osuus 19,75 prosenttia ja seurakuntien osuus 1,70 prosenttia yhteisöveron tuotosta. Tuloverolakiin ja verontilityslakiin tehdään yhteisöveron jako-osuusmuutoksia vastaavat muutokset. Kuntien jako-osuuden alentaminen 3,47 prosenttiyksiköllä pienentää kuntien yhteisöveron tuottoa vuositasolla 187 miljoonalla eurolla ja vuoden 2003 kassakertymää 160 miljoonalla eurolla verrattuna vuoteen 2002. Valtion jako-osuutta korotetaan vastaavasti. Esitys liittyy valtion talousarvioesitykseen vuodelle 2003 ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä. Lait on tarkoitettu voimaan 1.1.2003. (VM ylijohtaja Lasse Arvela 1603 3150)

Esitys (HE 124/2002 vp) laiksi Kansaneläkelaitoksen rahoituksen väliaikaisesta muuttamisesta vuonna 2003. Kansaneläkelaitoksen rahoituksen turvaamiseksi sille tilitetään vuonna 2003 arvonlisäveron tuotosta 1 000 miljoonaa euroa. Esitys liittyy valtion vuoden 2003 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä. Laki on tarkoitettu voimaan 1.1.2003. (VM ylijohtaja Lasse Arvela 1603 3150)

Esitys (HE 125/2002 vp) laeiksi arvonlisäverolain sekä Ahvenanmaan maakuntaa koskevista poikkeuksista arvonlisävero- ja valmisteverolainsäädäntöön annetun lain muuttamisesta. Arvonlisäverolakiin sekä Ahvenanmaan maakuntaa koskevista poikkeuksista arvonlisävero- ja valmisteverolainsäädäntöön annettuun lakiin tehdään sähköisten tuotteiden arvonlisäverokohtelua koskevan Euroopan yhteisön direktiivin edellyttämät muutokset. Muutokset koskevat sähköisiä tuotteita, joita ovat radio- ja televisiolähetyspalvelut sekä tietyt sähköisten verkkojen kautta toimitettavat sähköiset palvelut, kuten atkohjelmat sekä erilaiset tieto-, kulttuuri- ja viihdepalvelut. Yhteisön ulkopuolelle sijoittautuneet yritykset tulevat velvollisiksi suorittamaan Suomen veroa tänne sijoittautuneille kuluttajille myymistään sähköisistä tuotteista. Sähköisten palvelujen osalta käyttöön otetaan erityisjärjestelmä, jossa yhteisön ulkopuolelle sijoittautunut myyjä voi hoitaa verotukseen liittyvät ilmoitus- ja maksuvelvoitteensa kaikkiin jäsenvaltioihin yhden valitsemansa jäsenvaltion verohallinnon kautta. Jäsenvaltioiden välistä sähköisten tuotteiden kauppaa koskevia sääntöjä selkeytetään. Lisäksi kaikki arvonlisäverovelvolliset voivat antaa rekisteröinti- ja veroilmoitukset sähköisessä muodossa. Esitys liittyy valtion vuoden 2003 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä. Lait on tarkoitettu voimaan 1.7.2003. (VM ylijohtaja Lasse Arvela 1603 3150)

Esitys (HE 126/2002 vp) laiksi vaikeavammaisille yrittäjille myönnettävistä veronhuojennuksista annetun lain 3 §:n muuttamisesta. Vaikeavammaisille yrittäjille myönnettävistä veronhuojennuksista annetun lain voimassaoloaikaa jatketaan vuodella. Sellaiset vaikeavammaiset yrittäjät, joiden toiminta olisi ollut vuoden 1994 kesäkuussa voimaan tulleen arvonlisäverolain mukaan verotonta, vapautetaan verovelvollisuudesta siirtymäkauden järjestelynä vuonna 2003. Esitys liittyy vuoden 2003 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä. Laki on tarkoitettu voimaan 1.1.2003. (VM ylijohtaja Lasse Arvela 1603 3150)

Esitys (HE 127/2002 vp) laiksi arpajaisverolain 2 ja 4 §:n muuttamisesta. Yksinoikeudella toimivien rahapeliyhteisöjen arpajaisveron laskentaperustetta yhtenäistetään. Arpajaisvero muista kuin totopeleistä lasketaan pelipanosten määrän ja pelaajille jaettujen voittojen erotuksesta. Laskentaperuste vastaa raha-automaatteihin ja kasinopeleihin nykyisin sovellettavaa laskentaperustetta. Verokannaksi tulee 9,5 prosenttia, mikä vastaa Oy Veikkaus Ab:n nykyistä arpajaisverotuksen tasoa. Raha-automaattien ja kasinopelien pitämisestä suoritettavan arpajaisveron verokanta nousee nykyisestä 7 prosentista 9,5 prosenttiin. Totopeleistä on nykyiseen tapaan suoritettava veroa 5 prosenttia pelipanosten määrästä. Esitys liittyy valtion talousarvioesitykseen vuodelle 2003 ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä. Laki on tarkoitettu voimaan 1.1.2003. (VM ylijohtaja Lasse Arvela 1603 3150)

Esitys (HE 128/2002 vp) laiksi jäteverolain 4 §:n muuttamisesta. Jäteveroa korotetaan 23 euroon tonnilta jätettä 1.1.2003 alkaen ja vastaavasti 30 euroon 1.1.2005 alkaen. Jäteveron korotus lisää jäteverotuottoja noin 17 miljoonaa euroa ja lisäksi arvonlisäverotuottoja noin 1,5 miljoonaa euroa vuositasolla vuodesta 2003 lähtien. Esitys liittyy valtion talousarvioesitykseen vuodelle 2003 ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä. Laki on tarkoitettu voimaan 1.1.2003. (VM ylijohtaja Lasse Arvela 1603 3150)

Esitys (HE 129/2002 vp) laiksi valmisteverotuslain 18 §:n muuttamisesta. Matkustajan verolliseen hintaan toisesta jäsenvaltiosta hankkimien ja mukanaan omaan käyttöön tuomien oluiden määrä korotetaan 64 litraan siten, että sanotuista oluista ei Suomessa tarvitse uudelleen maksaa valmisteveroa. Esitys liittyy valtion talousarvioesitykseen vuodelle 2003 ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä. Laki on tarkoitettu voimaan 1.1.2003. (VM ylijohtaja Lasse Arvela 1603 3150)

Esitys (HE 130/2002 vp) laeiksi sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annetun lain ja nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain muuttamisesta. Sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annettua lakia sekä nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annettua lakia muutetaan siten, että polttoaineista ja sähköstä kannettavaa valmisteveroa korotetaan noin 5,2 prosenttia. Sähköntuotannon verotukia laajennetaan koskemaan biokaasulla, kierrätyspolttoaineella ja kemiallisten prosessien reaktiolämmöllä tuotettua sähköä. Samassa yhteydessä metsähakkeella tuotetulle sähkölle esitetään korkeampaa tukea kuin muilla puu ja puuperäisillä polttoaineilla tuotetulle sähkölle. Lisäksi turpeen verotusta koskevia säännöksiä muutetaan siten, että turpeesta suoritetaan veroa vain siltä osin kuin sen käyttö ylittää 25 000 megawattituntia vuodessa. Yhdistetyn sähkön ja lämmöntuotannon verotusta koskevia säännöksiä täsmennetään paremmin käytäntöön sopiviksi. Yhdistetyn tuotannon verotuksen laskentasääntöä muutetaan siten, että sen verotus kevenee 10 prosentilla. Verojen korotuksen myötä valmisteverotuotot kasvavat noin 144 miljoonaa euroa vuositasolla. Verotukien laajennukset vähentävät toisaalta verotuottoja noin 18 miljoonalla eurolla. Esitys liittyy valtion vuoden 2003 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä. Lait on tarkoitettu voimaan 1.1.2003. (VM ylijohtaja Lasse Arvela 1603 3150)

Esitys (HE 131/2002 vp) laeiksi arvonlisäverolain sekä Ahvenanmaan maakuntaa koskevista poikkeuksista arvonlisävero- ja valmisteverolainsäädäntöön annetun lain 18 b §:n muuttamisesta. Arvonlisäverolakiin tehdään Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen tuomion edellyttämät muutokset. Tekijän suorittama taide-esineen myynti, välittäjän suorittama tekijän omistaman taide-esineen välitys sekä tekijän omistaman taide-esineen maahantuonti saatetaan arvonlisäverotuksen piiriin. Tekijän suorittaman taide-esineen myyntiin sekä kaikkien taide-esineiden maahantuontiin sovelletaan alennettua 8 prosentin verokantaa. Tekijän omistamia taide-esineitä koskevan välityspalvelun myyntiin sovelletaan normaalia 22 prosentin verokantaa. Taide-esineen käsite laajennetaan koskemaan myös taiteilijan vedostamia signeerattuja ja numeroituja valokuvia. Arvonlisäverolain taide-esineiden jälleenmyynnin marginaaliverotusta koskeviin säännöksiin tehdään taide-esineiden ensimyynnin verolle saattamisesta ja alennetun verokannan soveltamisesta aiheutuvat teknisluonteiset muutokset. Esitys liittyy vuoden 2003 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä. Lait on tarkoitettu voimaan 1.1.2003. (VM ylijohtaja Lasse Arvela 1603 3150)

Esitys (HE 132/2002 vp) vuoden 2003 talousarvioksi. Talousarvion tulojen kokonaismäärä ilman nettolainanottoa ja velanhallintaa on 35 567 miljoonaa euroa. Talousarvion määrärahojen kokonaismäärä on 35 722 miljoonaa euroa. Määrärahojen yhteismäärä on reaalisesti noin miljardi euroa suurempi kuin vastaavien määrärahojen kokonaismäärä vuoden 1999 talousarviossa. Määrärahat ylittävät tuloarviot 155 miljoonalla eurolla. Uutta velkaa otetaan 389 miljoonaa euroa, josta 234 miljoonaa euroa käytetään velanhallintaan. Rahastotalous mukaan lukien valtiontalouden arvioidaan olevan v. 2003 ylijäämäinen, mikä johtuu lähinnä valtion eläkevarojen rahastoimisesta. Kansantalouden tilinpidon mukaisen rahoitusylijäämän arvioidaan vuonna 2003 olevan valtionhallinnon osalta 0,4 prosenttia ja koko julkisen talouden osalta 2,7 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Ylijäämät pienenevät vuodesta 2002. Talousarvion finanssipoliittinen vaikutus on lievästi kotimaista kysyntää tukeva. Talousarvion tavoitteena on luoda talouspolitiikkaan vakautta ja ennustettavuutta, joka ylläpitää kotitalouksien ja yritysten luottamusta myönteiseen talouskehitykseen. Ansiotulojen verotusta kevennetään. Kevennys vähentää valtion verotuloja vuositasolla 315 miljoonaa euroa ja kuntien verotuloja 102 miljoona euroa. Energia- ja ympäristöverojen määrää lisätään, mikä lisää valtion verotuloja arviolta 145 miljoonaa euroa. Arvonlisäveron tuoton suoraa tuloutusta Kansaneläkelaitokselle lisätään 300 miljoonaa euroa. Veroasteen arvioidaan alenevan 44,9 prosentista 43,7 prosenttiin vuonna 2003. Määrärahalinjausten painopisteinä ovat työllisyyden ja kuntien palvelutuotannon tukeminen. Kuntien valtionavut ovat 5,6 miljardia euroa, jossa on 6 prosenttia lisäystä kuluvan vuoden tasoon. Aikuisten koulutustason nosto-ohjelma aloitetaan ja oppisopimusmuotoista ammatillista lisäkoulutusta lisätään. Työmarkkinatuen käyttöä aktiivisena työllistämistukena laajennetaan. Oikeusministeriöön perustetaan tietohallintoyksikkö ja koko hallinnonalaa palveleva oikeushallinnon tietotekniikkakeskus. Pelastustoimen järjestelmää uudistetaan siten, että pelastustoimen palveluista vastaa kunnan sijasta pelastustoimen alue. Poliisihallintoa uudistetaan. Puolustushallinnon kiinteistöuudistuksen toteuttamista jatketaan siirtämällä puolustushallinnon rakennettu kiinteistökanta Senaatti-kiinteistöille. Lääkelaitoksen yhteyteen perustetaan 1.3.2003 lukien Lääkehoidon kehittämiskeskus. (VM osastopäällikkö Tuomas Sukselainen 1603 3105)

Esitys (HE 133/2002 vp) laiksi valtion talousarviosta annetun lain muuttamisesta. Valtion talousarviosta annettuun lakiin otetaan yleissäännös perusteista, jotka on otettava huomioon kohdennettaessa valtion talousarvioon otettavat tulot ja menot varainhoitovuoteen kuuluviksi. Tarkempia säännöksiä tulojen ja menojen kohdentamisesta voidaan antaa valtioneuvoston asetuksella. Lain eräiden yksittäisten tulo- ja menoerien kohdentamista koskevat säännökset kumotaan samalla. Lakia muutetaan myös siten, että käyttösuunnitelma voidaan ottaa määrärahaa sisältävän menomomentin lisäksi talousarviossa myös tuloarvion sisältävälle nettobudjetoidulle tulomomentille. Asianomaiseen pykälään otetaan myös tarvittavat säännökset käyttösuunnitelman sisällöstä ja merkityksestä nettobudjetoitaessa. Esitys liittyy vuoden 2003 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä. (VM neuvotteleva virkamies Tuomas Pöysti 1603 3025)

Esitys (HE 134/2002 vp) laiksi valtion virkamiesten tapaturmakorvauksesta annetun lain 3 ja 4 §:n kumoamisesta. Valtion virkamiesten tapaturmakorvauksesta annettua lakia muutetaan niin, että virkamiehelle tulee oikeus päivärahaan tapaturman tai ammattitaudin aiheuttamalta työkyvyttömyysajalta. Muutoksen jälkeen työnantajalla on mahdollisuus saada virkamiehelle työkyvyttömyysajalta maksamaansa palkkaa vastaava määrä takaisin tapaturmakorvauksena maksettavasta päivärahasta. Virkamiehelle maksettavaan määrään muutoksella ei ole vaikutusta. Esitys liittyy vuoden 2003 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä. Laki on tarkoitettu voimaan 1.1.2003. (VM ylitarkastaja Heli Backman 1603 4945)

Esitys (HE 135/2002 vp) laeiksi eräiden koulutusta koskevien lakien sekä opetushallituksesta annetun lain 4 §:n muuttamisesta. Koulutuksen arviointia koskevat säännökset muutetaan perusopetuslaissa, lukiolaissa, ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa, ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa, vapaasta sivistystyöstä annetussa laissa ja taiteen perusopetuksesta annetussa laissa. Koulutuksen ulkopuolista arviointia varten opetusministeriön yhteyteen perustetaan erillinen koulutuksen arviointineuvosto, jonka tehtävistä ja kokoonpanosta säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella. Ministeriö voi kuitenkin edelleen antaa yksittäisen arvioinnin jonkin muun tahon tehtäväksi. Valtioneuvoston asetuksella voidaan tarvittaessa antaa tarkemmat säännökset koulutuksen arvioinnista ja sen kehittämisestä. Lisäksi opetushallituksen sisäisen organisaation tarkempi määrittely siirretään opetushallituksesta annetusta laista valtioneuvoston asetukseen ja opetushallituksen työjärjestykseen. Ruotsinkielisen koulutuksen hallinto opetushallituksessa turvataan kuitenkin edelleen lain tasolla. Esitys liittyy valtion vuoden 2003 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä. Lait on tarkoitettu voimaan 1.3.2003. (OPM suunnittelupäällikkö Jouko Könnölä 1607 7252)

Esitys (HE 136/2002 vp) laiksi kuntien kulttuuritoiminnasta annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta. Kuntien kulttuuritoiminnasta annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimassaoloa jatketaan siten, että myös vuoden 2003 aikana lain mukaisiin valtionosuuksiin ja -avustuksiin voidaan käyttää veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovaroja. Esitys liittyy valtion vuoden 2003 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä. Laki on tarkoitettu voimaan 1.1.2003. (OPM hallitusneuvos Erkki Norbäck 1607 7444)

Esitys (HE 137/2002 vp) laiksi taiteilijaprofessorin viroista ja valtion taiteilija-apurahoista annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta. Taiteilijaprofessorin viroista ja valtion taiteilija-apurahoista annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimassaoloa jatketaan siten, että mahdollistetaan veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarojen käyttö lain mukaisiin menoihin myös vuonna 2003. Esitys liittyy valtion vuoden 2003 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä. Laki on tarkoitettu voimaan 1.1.2003. (OPM hallitusneuvos Erkki Norbäck 1607 7444)

Esitys (HE 138/2002 vp) laiksi eräistä kirjailijoille ja kääntäjille suoritettavista apurahoista ja avustuksista annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta. Eräistä kirjailijoille ja kääntäjille suoritettavista apurahoista ja avustuksista annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimassaoloa jatketaan siten, että mahdollistetaan veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarojen käyttö lain mukaisiin menoihin myös vuonna 2003. Esitys liittyy valtion vuoden 2003 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä. Laki on tarkoitettu voimaan 1.1.2003. (OPM hallitusneuvos Erkki Norbäck 1607 7444)

Esitys (HE 139/2002 vp) laiksi raha-arpajaisten sekä veikkaus- ja vedonlyöntipelien tuoton käyttämisestä annetun lain 2 §:n muuttamisesta. Raha-arpajaisten sekä veikkaus- ja vedonlyöntipelien tuoton käyttämisestä annettua lakia muutetaan niin, että tuoton käyttämistä urheilun ja liikuntakasvatuksen, nuorisotyön, tieteen ja taiteen edistämiseen lain 1 §:ssä säädettyjen prosenttiosuuksien mukaisesti lykätään vuodella. Siten myös vuonna 2003 veikkausvoittovarojen jaosta eri käyttötarkoituksiin päätetään tarkemmin valtion talousarviossa. Esitys liittyy valtion vuoden 2003 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä. Laki on tarkoitettu voimaan 1.1.2003. (OPM hallitusneuvos Erkki Norbäck 1607 7444)

Esitys (HE 140/2002 vp) laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 11 ja 43 §:n muuttamisesta. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettua lakia muutetaan niin, että ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus keskitetään kokonaan valtionosuusjärjestelmään. Lääninhallitusten valtionavustusjärjestelmää koskeva 43 §:n 3 momentti kumotaan. Myös opetusministeriön ammatilliseen lisäkoulutukseen myöntämät valtionavustukset yhdistetään valtionosuusrahoitukseen. Valtionosuus keskitetään pääasiassa niille koulutuksen järjestäjille, jotka tarjoavat toisen asteen ammatillista koulutusta. Etusijalla rahoituksessa on tutkintoon johtava koulutus. Myös vakiintuneesti ammatillista lisäkoulutusta järjestäneillä vapaan sivistystyön oppilaitosten ylläpitäjillä on mahdollisuus saada valtionosuutta. Sen sijaan muun tyyppistä ammatillista lisäkoulutusta järjestäneiden yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen järjestämää lisäkoulutusta ei enää rahoiteta tällä valtionosuudella. Esitys liittyy valtion vuoden 2003 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä. Laki on tarkoitettu voimaan 1.1.2003. (OPM opetusneuvos Arja Mäkeläinen 1607 7265)

Esitys (HE 141/2002 vp) ajoneuvolaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi. Ajoneuvolaki säädetään ja lisäksi muutetaan tieliikennelakia, luvanvaraisesta henkilöliikenteestä tiellä annettua lakia, luvanvaraisesta tavaraliikenteestä annettua lakia, ajoneuvojen katsastusluvista annettua lakia, rikoslakia, moottoriajoneuvoverosta annettua lakia, ajoneuvoverosta annettua lakia, autoverolakia, polttoainemaksusta annettua lakia, liikennevakuutuslakia, ympäristönsuojelulakia, pysäköintivirhemaksusta annettua lakia ja Ajoneuvohallintokeskuksesta annettua lakia. Ajoneuvolailla säädetään ajoneuvojen yleisistä turvallisuusvaatimuksista, vaatimustenvastaisten osien, erillisten teknisten yksiköiden ja polkupyörien kaupan kiellosta, ajoneuvojen luokittelusta, ajoneuvojen, järjestelmien, osien ja erillisten teknisten yksiköiden tyyppihyväksynnästä, liikenteessä käytettävien ajoneuvojen määräaikaiskatsastuksista ja teknisistä tienvarsitarkastuksista, ajoneuvojen rekisteröinnistä sekä ajoneuvojen, järjestelmien, osien ja erillisten teknisten yksiköiden asennuksesta ja korjauksesta. Säännökset vastaavat asiallisesti keskeisimmiltä osin mitä tieliikennelaissa, liikennetarvikkeiden kaupasta, asennuksesta ja korjaamisesta annetussa laissa, asetuksessa ja liikenneministeriön päätöksessä, ajoneuvojen rakenteesta ja varusteista annetussa asetuksessa, ajoneuvojen rekisteröinnistä annetussa asetuksessa ja ajoneuvojen katsastuksesta annetussa asetuksessa nykyisin säädetään. Esitys liittyy valtion vuoden 2003 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä. Lait on tarkoitettu voimaan 1.1.2003. (LVM apulaisosastopäällikkö Reino Lampinen 1602 8639)

Esitys (HE 142/2002 vp) laiksi sosiaalisesta luototuksesta, laiksi sosiaalihuoltolain muuttamisesta sekä laiksi sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain 3 §:n muuttamisesta. Laki sosiaalisesta luototuksesta säädetään. Sosiaalisen luototuksen tarkoituksena on ehkäistä taloudellista syrjäytymistä ja ylivelkaantumista sekä edistää henkilön itsenäistä suoriutumista. Sosiaalinen luototus liitetään osaksi kunnan sosiaalihuoltoa. Luototuksen järjestäminen on kunnille laissa säädetty vapaaehtoinen tehtävä. Kunnalla on mahdollisuus harkita toiminnan laajuus sekä luottopääoman määrä ja luottojen suuruus paikallisten tarpeiden mukaan. Kunta voi myöntää sosiaalisen luoton henkilölle, jolla ei ole pienituloisuutensa ja vähävaraisuutensa vuoksi muulla tavoin mahdollisuutta saada kohtuuehtoista luottoa, mutta jolla kuitenkin on kykyä suoriutua hänelle myönnetyn luoton takaisinmaksusta. Luotosta kunta voi periä kohtuullisen vuotuisen koron. Kunnan tulee järjestää taloudellista neuvontaa ja ohjausta sosiaalisen luoton hakijalle ja saajalle. Kunta vastaa sosiaalisen luototuksen pääomasta ja toimeenpanosta. Kunta voi järjestää sosiaalisen luototuksen toteuttamisen yksin tai yhteistyössä muiden kuntien kanssa. Esitys liittyy valtion vuoden 2003 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä. Lait on tarkoitettu voimaan 1.1.2003. (STM hallitusneuvos Eija Koivuranta 1607 3187)

Esitys (HE 143/2002 vp) laiksi vakuutetun sairausvakuutusmaksun, työnantajan sairausvakuutusmaksun ja työnantajan kansaneläkemaksun suuruudesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta. Eläkkeensaajia koskeva sairausvakuutusmaksun 0,40 prosenttiyksikön suuruinen korotus poistetaan vuoden 2003 alusta. Kaikkien vakuutettujen sairausvakuutusmaksu on siten 1,50 prosenttia kunnallisverotuksessa verotettavasta tulosta. Lisäksi väliaikaisesti korotetaan kaikkien työnantajien sairausvakuutusmaksua 0,014 prosenttiyksikköä. Maksun korotuksella rahoitetaan eräissä Lapin läänin kunnissa ja saaristokunnissa vuosina 2003 - 2005 toteutettava kokeilu, jossa yksityiset työnantajat ja valtion liikelaitokset vapautetaan työnantajan sosiaaliturvamaksusta. Yksityisten työnantajien, kuntatyönantajien, kirkkotyönantajien ja valtion liikelaitosten sairausvakuutusmaksu on vuoden 2003 alusta 1,614 prosenttia ja muiden työnantajien 2,864 prosenttia ennakonpidätyksen alaisesta palkasta. Sairausvakuutusmaksun korotuksen poistaminen eläkkeensaajilta vähentää Kansaneläkelaitoksen vuonna 2003 saamia maksutuottoja noin 39 miljoonaa euroa. Vuositasolla vaikutus on noin 46 miljoonaa euroa. Työnantajan sairausvakuutusmaksun korottaminen 0,014 prosenttiyksiköllä lisää Kansaneläkelaitoksen saamia maksutuottoja vuonna 2003 noin 7 miljoonaa euroa, vuositasolla maksutuottojen lisäys on noin 8 miljoonaa euroa. Kasvavilla tuotoilla katetaan maksuvapautuskokeilusta aiheutuva Kansaneläkelaitoksen maksutuottojen menetys. Eläkkeensaajien korotetun sairausvakuutusmaksun poistaminen lisää keskimääräistä noin 970 euron suuruista eläkettä saavan eläkeläisen nettotuloja noin 3 euroa kuukaudessa. Suurempaa 1 500 euron kuukausieläkettä saavan eläkeläisen nettotulot kasvavat noin 6 euroa kuukaudessa. Esitys liittyy valtion vuoden 2003 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä. Laki on tarkoitettu voimaan 1.1.2003. Työnantajan sairausvakuutusmaksun suuruutta koskevaa määräaikaista säännöstä sovelletaan vuoden 2005 loppuun. (STM vanhempi hallitussihteeri Juha Rossi 1607 3866)

Esitys (HE 144/2002 vp) laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta. Valtion ja kuntien välistä kustannustenjakoa koskevaa säännöstä tarkistetaan siten, että valtion osuutta korotetaan 25,36 prosentista 26,87 prosenttiin laskennallisista kustannuksista. Kunnan omarahoitusosuuden korottamista koskevaa säännöstä tarkistetaan. Esitys liittyy valtion vuoden 2003 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä. Laki on tarkoitettu voimaan 1.1.2003. (STM hallitusneuvos Jouko Narikka 1607 3857)

Esitys (HE 145/2002 vp) laiksi maahanmuuttajan erityistuesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. Laki maahanmuuttajan erityistuesta säädetään. Lailla luodaan uusi taloudellinen tukimuoto, jolla turvataan toimeentulo vanhuuden tai työkyvyttömyyden ajalta sellaiselle Suomessa asuvalle maahanmuuttajalle, joka muutoin on pitkäaikaisen toimeentulotuen tarpeessa. Erityistuki on luonteeltaan sosiaalihuoltoon kuuluva tarveharkintainen sosiaaliavustus. Määrältään erityistuki on enintään täyden kansaneläkkeen suuruinen. Erityistuen toimeenpanosta huolehtii Kansaneläkelaitos. Laissa säädetään muun muassa tuen myöntämisedellytyksistä, määrästä, hakemisesta, tarkistamisesta, lakkaamisesta ja muutoksenhausta. Kansaneläkelakiin, eläkkeensaajien asumistukilakiin, perhe-eläkelakiin ja vammaistukilakiin tehdään lisäksi maahanmuuttajan erityistuesta annetusta laista johtuvat teknisluonteiset muutokset. Esitys liittyy valtion vuoden 2003 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä. Lait on tarkoitettu voimaan 1.10.2003. (STM neuvotteleva virkamies Pekka Viljanen 1607 4489)

Esitys (HE 146/2002 vp) laeiksi lääkehoidon kehittämiskeskuksesta ja lääkelain 76 §:n muuttamisesta. Laki Lääkehoidon kehittämiskeskuksesta säädetään ja lääkelakia muutetaan. Lääkehoidon kehittämiskeskus perustetaan rationaalisen lääkehoidon edistämiseksi Suomessa. Edistämällä rationaalista lääkehoitoa, kehittämiskeskus parantaa samalla lääkekustannusten hallittavuutta. Lääkehoidon kehittämiskeskus on asiantuntijaviranomainen. Kehittämiskeskuksen tehtävät painottuvat erilaisiin vaikuttamisen keinoihin kuten lääkeinformaation tuottamiseen ja jakamiseen, suositusten antamiseen, neuvontaan ja koulutukseen. Esitys liittyy valtion vuoden 2003 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä. Lait on tarkoitettu voimaan 1.3.2003. (STM ylilääkäri Terhi Hermanson 1607 3901)

Esitys (HE 147/2002 vp) laiksi sairausvakuutuslain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta. Sairausvakuutuslakia, työsopimuslakia, lasten päivähoidosta annettua lakia, lasten kotihoidon tuesta ja yksityisen hoidon tuesta annettua lakia sekä vanhempainraha-ajalta suoritettavien vuosilomakustannusten korvaamisesta annettua lakia muutetaan siten, että perheellä on nykyistä joustavammat mahdollisuudet sovittaa yhteen työ- ja perhe-elämä perheen tarpeidensa mukaisesti. Isien käytettävissä olevaa isyysvapaata pidennetään toteuttamalla isien mahdollisuus kuukauden yhdenjaksoiseen vapaaseen. Ottoisien isyysvapaata pidennetään nykyisestä kuudesta arkipäivästä 18 arkipäivään. Lisäksi ottoisät ovat oikeutettuja muiden isien tavoin isyysvapaan pidennykseen. Nykyistä vanhempainvapaajärjestelmää joustavoitetaan siten, että pienten lasten vanhemmat voivat pitää vanhempainvapaan myös osittaisena. Myös yrittäjillä on oikeus osittaiseen vanhempainrahaan. Perhevapaiden käyttöä joustavoitetaan myös niissä tilanteissa, joissa perheeseen syntyy samanaikaisesti kaksi tai useampi lapsi. Äitiysrahan määräytymistä koskevia säännöksiä muutetaan siten, että äitiysraha on mahdollista siirtää isälle muissakin tilanteissa kuin äidin kuollessa. Lisäksi työnantajille vanhempainpäivärahakausien ajalta suoritettavaa vuosilomakustannusten korvausjärjestelmän hakemusmenettelyä yksinkertaistetaan. Korvausta maksetaan myös säästövapaaseen siirretyistä lomapäivistä. Muutokset lisäävät sairausvakuutuksen menoja vuositasolla noin 15 miljoonalla eurolla ja vuonna 2003 lisäkustannukset ovat noin 14 miljoonaa euroa. Esitys liittyy valtion vuoden 2003 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä. Lait on tarkoitettu voimaan 1.1.2003. (STM hallitussihteeri Lauri Pelkonen 1607 3868)

Esitys (HE 148/2002 vp) laeiksi sairausvakuutuslain ja kuntoutusrahalain muuttamisesta. Sairausvakuutuslakia ja kuntoutusrahalakia muutetaan siten, että sairausvakuutuksen päivärahojen sekä kuntoutusrahan vähimmäismäärää korotetaan. Äitiys-, erityisäitiys-, isyys- ja vanhempainrahan sekä erityishoitorahan vähimmäismäärä nousee 10,09 eurosta 11,45 euroon. Vastaava korotus tehdään myös sairauspäivärahan ja kuntoutusrahan vähimmäismäärään. Lisäksi vanhempainpäivärahat määräytyvät sairauspäivärahan tavoin myös laissa säädetyissä tilanteissa työttömyysturvaetuuksien perusteella. Mikäli vakuutetulla ei ole ollut verotuksessa todettuja työtuloja eikä niin sanottuja kuuden kuukauden työtuloja, taikka niiden määrä on pieni, vakuutetulle voidaan suorittaa vanhempainpäivärahaa taikka erityishoitorahaa hänen saamansa työttömyysetuuden suuruisena. Sairausvakuutuslain mukaisten päivärahojen sekä kuntoutusrahalain mukaisen kuntoutusrahan määräytymisperusteita muutetaan myös siten, että ne vastaavat uuden työttömyysturvalain ja julkisesta työvoimapalvelusta annettavan lain säännöksiä. Sairausvakuutuksen lääkekorvauksien omavastuuosuuksia tarkistetaan siten, että peruskorvattavien lääkkeiden kertaomavastuuosuus nousee 8,41 eurosta 10 euroon ja erityiskorvattavien lääkkeiden kertaomavastuuosuus 4,2 eurosta viiteen euroon. Lisäksi lääkkeiden vuotuinen omavastuuraja nousee 594,02 eurosta 630 euroon. Esitys liittyy valtion vuoden 2003 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä. Lait on tarkoitettu voimaan 1.1.2003. (STM hallitussihteeri Lauri Pelkonen 1607 3868)

Esitys (HE 149/2002 vp) laiksi työntekijäin eläkemaksun ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun huomioon ottamisesta eräissä päivärahoissa. Niissä päivärahaetuuksissa, jotka määräytyvät henkilön työtulon perusteella, vähennetään työtulosta tai maksettavasta etuudesta työntekijäin eläkemaksun ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksua vastaavana osuutena 4,8 prosenttia. Esitys liittyy valtion vuoden 2003 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä. Laki on tarkoitettu voimaan 1.1.2003. (STM hallitussihteeri Lauri Pelkonen 1607 3868)

Esitys (HE 150/2002 vp) laiksi sotilasvammalain 6 §:n muuttamisesta. Sotilasvammalakia muutetaan siten, että kuntien sosiaalihuoltolain sekä kansanterveyslain mukaan sotainvalideille järjestämiä avopalveluja voidaan korvata myös niille sotainvalideille, joiden sotilasvammalain mukainen työkyvyttömyysaste on nykyisen 30 prosentin sijasta vähintään 25 prosenttia. Muutos laajentaa korvauksensaajien piiriä ja edesauttaa sotainvalidien selviytymistä omassa kodissaan tukipalvelujen, omaishoidon tuen sekä avosairaanhoidon turvin. Esitys liittyy valtion vuoden 2003 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä. Laki on tarkoitettu voimaan 1.1.2003. (STM hallitussihteeri Anne-Marie Brisson 1607 4355)

Esitys (HE 151/2002 vp) laeiksi lasten päivähoidosta annetun lain 11 a §:n ja lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain 4 ja 28 §:n muuttamisesta. Lapsen vanhempien oikeus valita kunnan järjestämä päivähoitopaikka tai sen vaihtoehtona lasten kotihoidon tai yksityisen hoidon tuki laajennetaan koskemaan myös pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien lasten ensimmäistä oppivelvollisuusvuotta. Lainmuutoksilla on tarkoitus saattaa nämä lapset yhdenvertaiseen asemaan muiden samaan ikäluokkaan kuuluvien lasten kanssa. Esitys liittyy valtion vuoden 2003 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä. Lait on tarkoitettu voimaan 1.1.2003. (STM vanhempi hallitussihteeri Pia-Liisa Heiliö 1607 2364)

Esitys (HE 152/2002 vp) laiksi asuntojen korjaus- ja energia-avustuksista. Asuinrakennusten ja asuntojen energiatalouden parantamiseksi myönnettävien avustusten myöntämistä varten säädetään tarvittava erityislainsäädäntö. Korjausavustusten osalta sovitetaan yhteen avustuksia koskeva lainsäädäntö valtionavustuslain kanssa sekä muutetaan avustusten käyttötarkoituksia vähäisiltä osin. Esitys liittyy valtion vuoden 2003 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä. Laki on tarkoitettu voimaan 1.1.2003. (YM asuntoneuvos Riitta Kimari 1603 9646)

Esitys (HE 153/2002 vp) laiksi eräistä Valtion asuntorahastosta maksettavista avustuksista annetun lain muuttamisesta. Valtion asuntorahaston varoista myönnettäviä tervehdyttämisavustuksia voidaan myöntää vuokratalojen lisäksi myös taloudellisissa vaikeuksissa oleville asumisoikeusyhteisöille. Lisäksi asunnottomien asuttamiseksi myönnettäviä omapääoma-avustuksia voidaan myöntää aravavuokrakohteiden lisäksi myös korkotukivuokrakohteille. Esitys liittyy valtion vuoden 2003 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä. Laki on tarkoitettu voimaan 1.1.2003. (YM ylitarkastaja Ulla-Maija Sirviö 1603 9624)

Esitys (HE 154/2002 vp) laiksi aravavuokra-asuntojen ja aravavuokratalojen käytöstä, luovutuksesta ja omaksilunastamisesta annetun lain muuttamisesta. Lakia aravavuokra-asuntojen ja aravavuokratalojen käytöstä, luovutuksesta ja omaksilunastamisesta muutetaan siten, että 50 prosenttia valtion asuntolainasta tai aravalainasta voi jäädä valtion vastuulle purettaessa väestöltään vähenevällä alueella oleva aravavuokratalo, joka on pitkäaikaisen ja pysyväksi arvioidun tyhjillään olon vuoksi joutunut huomattaviin taloudellisiin vaikeuksiin. Tähän liittyen täsmennetään myös perusteita, joilla aravavuokra-asunnon tai -talon voi purkaa. Lisäksi lain nimike muutetaan aravarajoituslaiksi. Esitys liittyy valtion vuoden 2003 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä. Laki on tarkoitettu voimaan 1.1.2003. (YM ylitarkastaja Satu Räsänen 1603 9645)

Tasavallan presidentti antoi 20.9.2002 eduskunnalle seuraavat hallituksen esitykset:

Esitys (HE 155/2002 vp) korkea-asteen koulutusta koskevien tutkintojen tunnustamisesta Euroopan alueella tehdyn yleissopimuksen hyväksymisestä ja laiksi sen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta. Yleissopimuksella pyritään edistämään akateemista liikkuvuutta Euroopan alueella sekä helpottamaan sopimuspuolten oppilaitosten opiskelijoita pääsemään osallisiksi muiden sopimuspuolten koulutusresursseista erityisesti helpottamalla heidän pyrkimyksiään jatkaa opintojaan tai suorittaa opintojakso toisten sopimuspuolten korkeakouluissa. (UM lainsäädäntöneuvos Ronald Wrede 1605 5711)

Esitys (HE 156/2002 vp) laiksi Euroopan yhteisön yhteisen kalastuspolitiikan täytäntöönpanosta annetun lain muuttamisesta. Kalastusalusten rekisteröinnin edellytyksistä otetaan lakiin säännökset, joilla pyritään aikaisempaa paremmin turvaamaan Suomen kalastuskiintiöiden pyynti suomalaisille aluksille. Suomen kalastuskiintiöitä kalastavilta aluksilta vaaditaan riittävä taloudellinen yhteys suomalaiseen kalastuselinkeinoon. Laki on tarkoitettu voimaan 1.1.2003. (MMM kalastusneuvos Markku Aro 1605 3361)

Esitys (HE 157/2002 vp) laiksi maaseutuelinkeinojen rahoituslain muuttamisesta. Maaseutuelinkeinojen rahoituslakia muutetaan vastaamaan uuden perustuslain säännöksiä. Teknisluontoisten muutosten lisäksi lakiin tehdään eräitä tarkennuksia liittyen tarkastusten suorittamiseen. Tarkastusoikeus laajennetaan koskemaan laissa määrätyillä edellytyksillä myös kotirauhan piiriin kuuluvia tiloja. Tarkastusten suorittamista koskevia säännöksiä muutetaan siten, että ministeriö voi valtuuttaa toisen viranomaisen tai ulkopuolisen tilintarkastajan suorittamaan tarkastuksen. Samassa yhteydessä säädetään ulkopuolista tilintarkastusyhteisöä tai tilintarkastajaa koskevista laeista ja muista edellytyksistä. Lisäksi laissa säädetään niistä pääasiallisista edellytyksistä, joilla maksuvapautus valtionlainan lyhennyksille voidaan myöntää. Lakiin otetaan myös säännös tuen takaisin perinnän suorittamisesta kohtuullisessa määräajassa takaisinperinnän peruste ja henkilön maksukyky huomioon ottaen. (MMM hallitusneuvos Timo Tolvi 1605 2445)

Esitys (HE 158/2002 vp) laiksi Euroopan yhteisön yhteisen maatalouspolitiikan täytäntöönpanosta annetun lain muuttamisesta. Laki muutetaan vastaamaan uuden perustuslain säännöksiä. Maa- ja metsätalousministeriö voi siirtää toimivaltaansa kuuluvia asioita myös yksityisoikeudellisille maatalousalan yhteisöille valvonnan ja rekisterien ylläpidon osalta. Tarkastusoikeutta koskevat lain säännökset muutetaan perustuslain kotirauhan suojaa vastaaviksi. Viranomaistehtäviä hoitavien yksityisoikeudellisten yhteisöjen edustajien virkamiesoikeudellinen asema määritellään. Lain valtuussäännöksiä täsmennetään sekä tehdään eräitä muitakin teknisluontoisia täsmennyksiä. (MMM lainsäädäntöneuvos Esko Laurila 1605 3341)

Esitys (HE 159/2002 vp) laeiksi työeläkekassan muuttamisesta keskinäiseksi työeläkevakuutusyhtiöksi sekä lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijäin eläkelain muuttamisesta. Työeläkekassa muutetaan keskinäiseksi työeläkevakuutusyhtiöksi. Yhteisömuodon muutoksella ei ole vaikutusta työeläkekassan hoitaman lakisääteisen työeläkevakuutuksen toimeenpanoon, vaan tästä johtuvat tehtävät siirtyvät sellaisenaan muodostettavalle keskinäiselle työeläkevakuutusyhtiölle. (STM hallitussihteeri Pia Jokinen 1607 3185)

TASAVALLAN PRESIDENTIN ASETUKSET

Tasavallan presidentti antoi 20.9.2002 seuraavat asetukset:

Tasavallan presidentin asetus Venäjän kanssa eräiden rajanylityspaikkojen avaamisesta kansainväliselle liikenteelle tehdyn periaatesopimuksen osittaisesta voimaansaattamisesta. Asetuksella saatetaan voimaan Moskovassa 12.5.1997 Suomen ja Venäjän välillä noottienvaihdolla tehty periaatesopimus Kelloselkä-Sallan tilapäisen rajanylityspaikan avaamisesta kansainväliselle ajoneuvoliikenteelle ja Imatra-Svetogorskin tilapäisen rajanylityspaikan avaamisesta kansainväliselle ajoneuvo- ja rautatieliikenteelle Sallan rajanylityspaikan avaamisen osalta. Asetus tulee voimaan 26.9.2002. (UM lähetystöneuvos Katri Silfverberg 1605 6408)

KANSAINVÄLISET ASIAT

Tasavallan presidentti päätti 20.9.2002 seuraavat kansainväliset asiat:

Suurlähettiläs Pertti Salolaisen tai hänen estyneenä ollessaan hänen sijaisensa valtuuttaminen allekirjoittamaan aluksen polttoaineen aiheuttamasta pilaantumisvahingosta johtuvaa siviilioikeudellista vastuuta koskeva kansainvälinen yleissopimus, 2001. Suomi antaa allekirjoittamisen yhteydessä seuraavan selityksen: "Tämän yleissopimuksen alaan kuuluvia asioita koskevat tuomiot, jotka on annettu Alankomaiden, Belgian, Espanjan, Irlannin, Italian, Itävallan, Kreikan, Luxemburgin, Portugalin, Ranskan, Ruotsin, Saksan ja Yhdistyneen kuningaskunnan tuomioistuimessa, tunnustetaan ja pannaan täytäntöön Suomessa asiaa koskevien yhteisön sisäisten säännösten mukaisesti". (UM lähetystöneuvos Katri Silfverberg 1605 6408)

NIMITYSASIAT

Tasavallan presidentti päätti 20.9.2002 seuraavat nimitysasiat:

Ulkoasiainneuvos Kaija Marjatta Ilanderin määrääminen Tunisissa olevan suurlähetystön päällikön tehtävään 1.1.2003 lukien ja ulkoasiainneuvos Ora Olavi Herman Meres-Wuoren määrääminen Caracasissa olevan suurlähetystön päällikön tehtävään 15.10.2002 lukien. (UM lähetystöneuvos Christer Michelsson 1605 5410)

Ulkoasiainneuvos Tarja Sinikka Laitiaisen valtuuttaminen toimimaan ulkoasiainministeriöstä käsin kiertävän suurlähettilään tehtävässä myös Afganistanissa. (UM lähetystöneuvos Christer Michelsson 1605 5410)

Suurlähettiläs Matti Pullisen sivuakkreditointi Itä-Timorin demokraattiseen tasavaltaan. (UM lähetystöneuvos Christer Michelsson 1605 5410)

Kansliapäällikkö Kari-Matti Kauppila Vaasan hovioikeuden hovioikeudenneuvoksen virkaan 1.1.2003 lukien, määräaikainen laamanni, hovioikeudenneuvos Eero Ilmari Takkunen Kemi-Tornion käräjäoikeuden laamannin virkaan 1.10.2002 lukien, käräjätuomari Outi Marjatta Holma Heinolan käräjäoikeuden laamannin virkaan 1.10.2002 lukien, käräjätuomari Silja Aura Leena Palmgren Orimattilan käräjäoikeuden käräjätuomarin virkaan 1.10.2002 lukien, käräjätuomari Jukka Pentti Alfred Ketola Kouvolan käräjäoikeuden käräjätuomarin virkaan 1.1.2003 lukien, käräjätuomari Ilpo Tapio Kamppinen Oulun käräjäoikeuden käräjätuomarin virkaan 1.10.2002 lukien, määräaikainen käräjätuomari, viskaali Tuula Marjatta Hiukka-Poikela Rovaniemen käräjäoikeuden käräjätuomarin virkaan 1.10.2002 lukien, käräjätuomari Ilkka Kalevi Ylönen Kyrönmaan käräjäoikeuden käräjätuomarin virkaan 1.11.2002 lukien ja asianajaja Jorma Tapani Väyrynen Vaasan käräjäoikeuden käräjätuomarin virkaan 1.12.2002 lukien. (OM hallitusneuvos Heikki Liljeroos 1606 7608)

VALTIONEUVOSTO

VALTIONEUVOSTON ASETUKSET

Valtioneuvosto antoi 17.9.2002 seuraavat asetukset:

Valtioneuvoston asetus sosiaali- ja terveydenhuollon vuoden 2003 voimavaroista. Asetuksessa hyväksytään kuntien käyttökustannusten valtionosuuden laskennassa käytettävät tekijät ja perustamishankkeita koskevat eurojen määrät. Lisäksi asetuksessa hyväksytään valtionavustuksen määrä erikseen kehittämishankkeisiin ja erikseen perustamishankkeisiin sekä päätetään, että osa kehittämishankkeiden valtionavustuksesta jätetään sosiaali- ja terveysministeriön käytettäväksi. Asetuksessa määritellään myös kehittämishankkeiden valtakunnalliset painopisteet ja kriteerit. Asetus tulee voimaan 1.1.2003. (STM kansliapäällikkö Markku Lehto 1607 3763)

Valtioneuvosto antoi 19.9.2002 seuraavat asetukset:

Valtioneuvoston asetus ulkoasiainhallinnosta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta. Asetukseen tehdään ulkoasiainhallintolain 26 §:n muuttamisesta johtuvat muutokset. Uudistuksen jälkeen laissa säädetään yleiset perusteet ja edellytykset eri hallinnonalojen virkamiesten toiminnalle ulkomaanedustuksessa. Tarkemmat säännökset asiasta annetaan ulkoasiainhallintoasetuksessa. Asetukseen lisätään uusi 21 a §, jossa määritellään lain tarkoittamat eri hallinnonalojen henkilöstöryhmät. Samalla täsmennetään edustustojen taloushallintoa koskevaa 18 §:ää ja lisätään kelpoisuusvaatimuksia koskevaan 5 §:ään uusi kohta. Asetus tulee voimaan samanaikaisesti ulkoasiainhallintolain muutoksen kanssa 1.10.2002. (UM lainsäädäntöneuvos Ari Rouhe 1605 5677)

Valtioneuvoston asetus sakon täytäntöönpanosta. Asetuksella säädetään sakon ja sakon täytäntöönpanosta annetussa laissa tarkoitettujen muiden valtiolle tuomittujen saatavien täytäntöönpanoon liittyvästä viranomaisten välisestä ilmoitusvelvollisuudesta ja maksuvelvolliselle vapaaehtoista maksamista varten annettavien tietojen sisällöstä. Lisäksi säädetään niistä rahamääräisistä rajoista, joiden puitteissa vähäisten saatavien täytäntöönpanosta voidaan luopua ja menetetyksi tuomittua omaisuutta koskevasta arviointimenettelystä. Asetus tulee voimaan 1.10.2002. (OM ulosottojohtaja Timo Heikkinen 1606 7773)

Valtioneuvoston asetus torjunta-aineasetuksen muuttamisesta. Torjunta-aineasetuksen (792/1995) 5 §:ää muutetaan siten, että torjunta-aineiden uudelleen hyväksymistä on haettava vuosi ennen hyväksymisen päättymistä. Samalla 5 §:ään lisätään 6 vuoden lisäaika torjunta-aineiden hyväksymisen voimassaoloajalle, jos torjuntaainelautakunta ei katso tarpeelliseksi käsitellä uudelleen hyväksymistä. Lisäksi asetuksen 16 §:ää selkeytetään ja siihen lisätään torjunta-ainelautakunnan päätösvaltaisuutta sekä kuukausipalkkiota koskeva kohta. Samalla 17 §:ään lisätään säädökset torjunta-ainelautakunnassa noudatettavasta äänestysmenettelystä. Asetus tulee voimaan 1.10.2002. (MMM ylitarkastaja Leo Forss 1605 3283)

Valtioneuvoston asetus valtakunnallisesta terveydenhuollon eettisestä neuvottelukunnasta annetun asetuksen muuttamisesta. Asetusta muutetaan siten, että valtioneuvosto voi nimetä neuvottelukunnalle yhden tai useampia asiantuntijoita. Lisäksi muutetaan lääketieteellisen tutkimuseettisen jaoston puheenjohtajan määräämistä ja asiantuntijoita koskevia säännöksiä. Neuvottelukunnan ja lääketieteellisen tutkimuseettisen jaoston palkkioita ja korvauksia yhdenmukaistetaan siten, että sosiaali- ja terveysministeriö päättää näiden perusteista. Asetus tulee voimaan 1.10.2002. (STM hallitussihteeri Mervi Kattelus 1607 4161)

VALTIONEUVOSTON PÄÄTÖKSET

Valtioneuvosto teki yleisistunnossa 19.9.2002 seuraavat päätökset:

Päätös asettaa valtuuskunta Yhdistyneiden Kansakuntien Ilmastosopimuksen kahdeksanteen konferenssiin (COP8) New Delhissä, Intiassa 23.10.-1.11.2002. Valtuuskunnan puheenjohtaja on ministeri Jouni Backman ympäristöministeriöstä, varapuheenjohtaja on kansliapäällikkö Sirkka Hautojärvi ympäristöministeriöstä ja jäsenet ovat suurlähettiläs Glen Lindholm ulkoasiainministeriöstä (New Delhi), kansanedustaja Pentti Tiusanen, kansanedustaja Tarja Kautto, valiokuntaneuvos Salme Kandolin eduskunnasta, neuvotteleva virkamies Outi Berghäll ympäristöministeriöstä, neuvotteleva virkamies Jukka Uosukainen ympäristöministeriöstä, lähetystöneuvos Juha Kuusi ulkoasiainministeriöstä, finanssineuvos Heikki Sourama valtiovarainministeriöstä, ylitarkastaja Marjukka Mähönen maa- ja metsätalousministeriöstä ja neuvotteleva virkamies Päivi Janka kauppa- ja teollisuusministeriöstä. Samalla ulkoasiainministeriö oikeutetaan määräämään valtuuskunnalle asiantuntijat. (UM kehitysyhteistyöneuvos Kari Karanko 1605 5590)

Päätös kuntien harkinnanvaraisista rahoitusavustuksista. Päätöksellä jaetaan 20 kunnalle yhteensä 12 840 548 euroa seuraavasti: Enontekiö 408 748, Hartola 572 700, Hyrynsalmi 505 650, Keitele 441 450, Kemijärvi 2 520 000, Kestilä 268 350, Kolari 586 200, Lehtimäki 313 200, Multia 316 350, Muonio 371 100, Mänttä 1 029 900, Pelkosenniemi 673 000, Pohja 900 000, Rääkkylä 461 400, Savonranta 236 000, Savukoski 840 000, Toholampi 561 750, Utajärvi 493 500, Utsjoki 925 000 ja Vuolijoki 416 250. Loppuosa avustuksesta 41 316 416 euroa jaetaan myöhemmin. (SM neuvotteleva virkamies Rainer Alanen 1604 4644)

Päätös jatkaa poliisiasiain neuvottelukunnan toimikautta 28.2.2003 saakka. Kokoonpano: puheenjohtaja: kansanedustaja Aulis Ranta-Muotio; varapuheenjohtaja: kansanedustaja Arto Seppälä; jäsenet (henkilökohtaiset varajäsenet suluissa): kansanedustaja Susanna Rahkonen (toimitusjohtaja Mika Stepanoff), kansanedustaja Anu Vehviläinen (kansanedustaja Paula Lehtomäki), varatuomari Markku Häkkänen, kansanedustaja Paula Kokkonen (oikeustieteen kandidaatti Anna-Kaisa Auvinen), naispoliittinen sihteeri Lena Paju (kansanedustaja Annikka Lapintie), rehtori Märta-Lisa Westman (insinööri Gustaf Åberg), varatuomari Kaisa Kausto (erityisopettaja Tuija Maaret Pykäläinen), kansanedustaja Kari Kärkkäinen (kansanedustaja Marja-Leena Kemppainen), vankeinhoitojohtaja Jari Lohi (ylitarkastaja Ulla Mohell), hallitusneuvos Seppo Kipinoinen (vanhempi hallitussihteeri Timo Turkki), neuvotteleva virkamies Kirsti Vallinheimo (budjettineuvos Pertti Tuhkanen), johtava lakimies Antero Oksanen (lakimies Salme Sauvonsaari) ja valiokuntaneuvos Ossi Lantto (valiokuntaneuvos Kaisa Vuorisalo). (SM hallitusneuvos Tiina Eränkö-Pekkanen 1604 2845)

Päätös myöntää varatoimitusjohtaja, varatuomari Seppo Pietiläiselle ero tarkastuslautakunnan lakimiesjäsenen tehtävästä 1.10.2002 lukien ja oikeustieteen lisensiaatti Timo Havulle ero tarkastuslautakunnan II varapuheenjohtajan tehtävästä 1.11.2002 lukien ja määrätä Seppo Pietiläisen tilalle lakimiesjäseneksi varatuomari Maijaliisa Takanen 1.10.2002 lukien tarkastuslautakunnan jäljellä olevaksi toimikaudeksi sekä Timo Havun tilalle II varapuheenjohtajaksi hallitusneuvos, oikeustieteen kandidaatti Hannu Hakkola ja Hannu Hakkolan tilalle lakimiesjäseneksi hallitussihteeri, varatuomari Jaakko Hannula ja Jaakko Hannulan tilalle lakimiesjäsen Katriina Alaviuhkolan henkilökohtaiseksi varajäseneksi varatuomari Outi Antila, kaikki 1.11.2002 lukien tarkastuslautakunnan jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Toimikausi päättyy 31.12.2002. (STM ylitarkastaja Riitta Aulanko 1607 4412)

Valtioneuvosto lähetti eduskunnalle 19.9.2002 seuraavat Euroopan unionin säädösehdotuksia koskevat valtioneuvoston kirjelmät:

Valtioneuvoston kirjelmä (U 47/2002) eduskunnalle ehdotuksista neuvoston asetuksiksi (yhteisen kalastuspolitiikan uudistaminen). Komission ehdotukset koskevat yhteisön yhteisen kalastuspolitiikan uudistamista. (MMM kalastusneuvos Markku Aro 1605 3361)

Valtioneuvoston kirjelmä (U 48/2002) eduskunnalle ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi (tilinpäätösdirektiivien muuttaminen). Muutosten tarkoitus on ajantasaistaa direktiivejä sekä poistaa niistä ristiriitaisuudet kansainvälisiin tilinpäätösstandardeihin (IAS-standardeihin) nähden. (KTM neuvotteleva virkamies Markku Jänkälä 1606 3568)

Valtioneuvoston kirjelmä (U 49/2002) eduskunnalle ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi tietyistä työajan järjestämistä koskevista seikoista (työaikadirektiivi, kodifioitu toisinto). Direktiiviehdotuksella ehdotetaan kodifioitavaksi tietyistä työajan järjestämistä koskevista seikoista annettu direktiivi 93/ 104/EY ja mainitun työaikadirektiivin soveltamisalan ulkopuolisia toimialoja ja toimintoja koskeva direktiivi 2000/34/EY. Ehdotuksen sisältö vastaa kodifioinnin kohteena olevien direktiivien sisältöä. (TM lainsäädäntöneuvos Tarja Kröger 1604 8932)

NIMITYSASIAT

Valtioneuvosto päätti 19.9.2002 seuraavat nimitysasiat:

Valtioneuvosto myönsi ulkoasiainneuvos Hannu Haliselle palkatonta virkavapautta ulkoasiainhallinnon ulkoasiainneuvoksen virasta 14.10.2002-13.10.2005. (UM lähetystöneuvos Christer Michelsson 1605 5410)

Ulkoasiainneuvos Erkki Kourula ulkoasiainneuvoksen (A 29) virkaan 1.10.2002 lukien, ulkoasiainneuvos Rauno Viemerö ulkoasiainhallinnon (A 28) virkaan 1.10.2002 lukien, ulkoasiainneuvos Aapo Pölhö ulkoasiainneuvoksen (A 28) virkaan 1.10.2002 lukien, ulkoasiainneuvos Ulla Väistö ulkoasiainneuvoksen (A 28) virkaan 1.11.2002 lukien, lähetystöneuvos Pilvi-Sisko Vierros-Villeneuve ulkoasiainneuvoksen (A 27) virkaan 1.10.2002 lukien, lähetystöneuvos Päivi HiltunenToivio ulkoasiainneuvoksen (A 27) virkaan 1.10.2002 lukien, lähetystöneuvos Nina Vaskunlahti ulkoasiainneuvoksen (A 27) virkaan 1.10.2002 lukien, lähetystöneuvos Jarmo Sareva ulkoasiainneuvoksen (A 27) virkaan 1.11.2002 lukien, lähetystöneuvos Timo Rajakangas ulkoasiainneuvoksen (A 27) virkaan 1.11.2002 lukien, lähetystöneuvos Harri Salmi lähetystöneuvoksen (A 26) virkaan 1.10.2002 lukien, lähetystöneuvos Klaus Korhonen lähetystöneuvoksen (A 26) virkaan 1.10.2002 lukien, lähetystöneuvos Anneli Vuorinen lähetystöneuvoksen (A 26) virkaan 1.10.2002 lukien, lähetystöneuvos Hans Ottelin lähetystöneuvoksen (A 26) virkaan 1.11.2002 lukien, lähetystöneuvos Katriina Kortteinen lähetystöneuvoksen (A 26) virkaan 1.11.2002 lukien, lähetystöneuvos Petri Kruuti lähetystöneuvoksen (A 25) virkaan 1.10.2002 lukien, lähetystöneuvos Pirkko Hämäläinen lähetystöneuvoksen (A 25) virkaan 1.10.2002 lukien, lähetystöneuvos Piritta Asunmaa lähetystöneuvoksen (A 25) virkaan 1.10.2002 lukien, lähetystöneuvos Hilkka Nenonen lähetystöneuvoksen (A 25) virkaan 1.11.2002 lukien ja lähetystöneuvos Hannu Ripatti lähetystöneuvoksen (A 25) virkaan 1.11.2002 lukien. (UM lähetystöneuvos Christer Michelsson 1605 5410)

Ulkoasiainsihteeri Paula Parviainen lähetystöneuvoksen (A 24) virkaan 1.10.2002 lukien, ulkoasiainsihteeri Marko Laine lähetystöneuvoksen (A 24) virkaan 1.10.2002 lukien, ulkoasiainsihteeri Erik Lundberg lähetystöneuvoksen (A 24) virkaan 1.11.2002 lukien, ulkoasiainsihteeri Vesa Lehtonen lähetystöneuvoksen (A 24)virkaan 1.11.2002 lukien, kehitysyhteistyöneuvos Pauli Mustonen kehitysyhteistyöneuvoksen (A 26) virkaan 1.10.2002 lukien, kehitysyhteistyöneuvos Riikka Laatu kehitysyhteistyöneuvoksen (A 25) virkaan 1.10.2002 lukien ja kehitysyhteistyösihteeri Helena Airaksinen kehitysyhteistyöneuvoksen (A 24) virkaan 1.10.2002 lukien. (UM lähetystöneuvos Christer Michelsson 1605 5410)

Oikeustieteen kandidaatti Hannele Taavila sisäasiainministeriön lainsäädäntöneuvoksen määräaikaiseen virkasuhteeseen 1.10.2002-31.12.2002 kuitenkin enintään Laura Yli-Vakkurin virkavapauden ajaksi. (SM neuvotteleva virkamies Ismo Atosuo 1604 2816)

RAHA-ASIAT

Valtioneuvoston raha-asiainvaliokunta puolsi istunnossaan 19.9.2002 seuraavia asioita:

Vuoden 2002 talousarvion momentille 34.06.02 (Palkkaperusteinen työllistämistuki valtionhallinnolle) osoitetun arviomäärärahan ylittäminen 10 184 000 eurolla. (TM johtaja Anssi Paasivirta 1604 8070)

HALLITUKSEN NEUVOTTELUT

HALLITUKSEN NEUVOTTELU 13.9.2002

Savonlinnan lentoliikenne

Hallitus päätti neuvottelussaan 13.9.2002, että liikenne- ja viestintäministeriö voi osoittaa enintään 170 000 euroa Savonlinnan lentoliikenteen jatkon turvaamiseksi. Tukea voidaan maksaa ensivaiheessa Golden Airille ja sen jälkeen järjestettävän tarjouskilpailun voittajalle.

Liikenne- ja viestintäministeriö tulee asettamaan työryhmän selvittämään toimenpiteet, joilla tarvittava lentoliikenne voitaisiin tulevaisuudessa turvata muillakin vähäliikenteisillä reiteillä.

Lisätietoja antaa osastopäällikkö Harri Caven, p. (09) 1602 8500 liikenne- ja viestintäministeriöstä.

HALLINNON JA ALUEKEHITYKSEN MINISTERITYÖRYHMÄ 17.9.2002

Kainuun hallintokokeilun valmistelu eteni

Kainuun hallintokokeilun valmistelu etenee. Hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmä käsitteli tiistaina 17.9.2002 lakiehdotusta ja siitä saatuja lausuntoja. Ministerityöryhmä puolsi asian viemistä eteenpäin koko hallituksen käsittelyyn.

Kokeilun tarkoituksena on saada kokemusta maakunnallisen itsehallinnon vahvistamisen vaikutuksista maakunnan kehittämiseen, peruspalveluiden järjestämiseen, kansalaisten osallistumiseen, maakunnan ja valtion keskushallinnon suhteeseen sekä kuntien ja valtion aluehallinnon toimintaan.

Hallintokokeilussa Kainuuseen muodostettaisiin vaaleilla valittava maakuntavaltuusto ja sen pohjalle maakuntahallinto. Maakunta saisi valtaa valtion talousarviossa olevien kehittämisvarojen suuntaamisessa ja se voisi ohjata alueella valtion viranomaisten toimintoja.

Maakuntatasolle perustettaisiin sosiaali- ja terveydenhuollon sekä koulutuksen kuntayhtymät ja maakuntahallintoon liitettäisiin myös Kainuun liitto. Maakuntavaltuusto ja maakuntahallitus toimisivat näiden kuntayhtymien ylimpinä toimieliminä. Maakuntahallitus toimisi myös erityisessä kokoonpanossa maakunnan yhteistyöryhmänä.

Kokeilu olisi voimassa 1.1.2005-31.12.2012.

Hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmän puheenjohtaja on alue- ja kuntaministeri Martti Korhonen, ja jäseniä ovat ministerit Jan-Erik Enestam, Johannes Koskinen, Suvi-Anne Siimes, Sinikka Mönkäre, Jari Vilén, Jouni Backman ja Jari Koskinen.

Lisätietoja antaa kehittämispäällikkö Teemu Eriksson p. (09) 1604 2526 sisäasiainministeriöstä.

LUOVUTETUT MIETINNÖT

Kansallisen ikäohjelman seurantaraportti 2002 julkistettiin 19.9.2002 työministeriössä. Raportin mukaan ikääntyneiden työllisyys parani Suomessa vuonna 2001 kaikista ikäryhmistä selvästi eniten. Näin kävi myös vuotta aikaisemmin. Kansallisen Ikäohjelman seurantaraportista käy myös ilmi, että ikääntyneiden työllisyys on kohentunut voimakkaasti vuodesta 1998 alkaen. Ikääntyneet ovatkin ainoa ryhmä, joka on saavuttanut talouslamaa edeltäneen työllisyystason. Ikääntyneistä 55-59 -vuotiaat, niin miehet kuin naisetkin, ovat jopa ylittäneet tuolloisen työllisyystason selvästi. Ikääntyneiden työllisyyden kehitys Suomessa poikkeaa muiden EU-maiden kehityksestä. Työllisyyden kasvu on täällä ollut EU-maista nopeinta. Myös verrattuna nuorempiin ikäryhmiin ovat ikääntyneet hyötyneet yleisestä työllisyyden kasvusta eniten juuri Suomessa. Lisätietoja antaa työmarkkinaneuvos, työryhmän puheenjohtaja Matti Sihto, p.(09) 1604 8064 työministeriöstä.

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.