Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

Valtioneuvoston viikko 37/2002

TASAVALLAN PRESIDENTTI

HALLITUKSEN ESITYKSET

Tasavallan presidentti antoi 13.9.2002 eduskunnalle seuraavat hallituksen esitykset:

Esitys (HE 108/2002 vp) eräiden Suomen ja Norjan välisen valtakunnanrajan vuonna 2000 suoritetussa rajankäynnissä todettujen rajalinjan muutosten hyväksymisestä. Suomen ja Norjan välillä voimassa olevien sopimusten perusteella maiden välinen raja käydään 25 vuoden välein. Viimeksi raja käytiin vuonna 2000. Rajankäynnin perusasiakirjat allekirjoitettiin Oslossa joulukuun lopulla 2001. Esitys rajankulusta perustuu syväväylään, joka on tutkittu heinäkuun lopulla vuonna 2000 otetuilla ortoilmakuvilla ja joka on tarkastettu myöhemmin maastotutkimuksilla ja luotauksilla. Rajankäynnin tuloksena rajan kulku muuttuu yleiseltä linjaukseltaan Vuolit Glgojvrin seudulla, jossa syväväylän ja siten myös rajan kulkiessa Inarijoen läntisessä uomassa, läntinen saari tulee kuulumaan Suomeen. Muilla alueilla rajan kulku säilyy yleiseltä linjaukseltaan entisellään, mutta rajan kulkuun tulee kuitenkin muutoksia, koska raja seuraa rajankäynnissä määritettyä syväväylää. Rajalinjan muutokset on tarkoitus vahvistaa noottienvaihdolla Norjan hallituksen kanssa ja saattaa voimaan asetuksella sen jälkeen, kun eduskunta on antanut suostumuksensa kyseisiin rajalinjan muutoksiin. Norjan hallitus on hyväksynyt rajalinjan muutokset omalta osaltaan 28.6.2002. (UM lainsäädäntöneuvos Ronald Wrede 1605 5711)

Esitys (HE 109/2002 vp) laiksi puolustustarvikkeiden maastaviennistä ja kauttakuljetuksesta annetun lain muuttamisesta. Lakiin lisätään säännökset, jonka mukaan puolustustarvikkeiden maastaviennin ja kauttakuljetuksen lisäksi myös puolustustarvikkeiden välitys kolmansien maiden välillä on eräissä tapauksissa sallittua ainoastaan sitä varten myönnetyllä luvalla. Välitysluvan myöntää puolustusministeriö, jonka tulee välityslupa-asian sitä edellyttäessä erikseen selvittää ulkoasiainministeriöltä, ettei luvan myöntämiselle ole ulko- ja turvallisuuspoliittista estettä. (PLM hallitusneuvos Seppo Kipinoinen 1608 8109)

Esitys (HE 110/2002 vp) valtuudesta valtiontakuun myöntämiseksi suomalaisille lentoyhtiöille koskien kolmansille osapuolille aiheutuvia sotariskivahinkoja. Eduskunnalta pyydetään perustuslain 82 §:n 2 momentissa tarkoitettua suostumusta siihen, että valtioneuvosto voi vastavakuuksia vaatimatta myöntää 1.10.2002-30.4.2003 välisenä aikana voimassa olevia valtiontakuita suomalaisten lehtoyhtiöiden sotariskin piiriin kuuluvien, kolmansille osapuolille aiheutuvien henkilö- ja esinevahinkojen osalta. Järjestelyllä jatketaan eduskunnan suostumuksella 25.9.2001 alkaen voimassa pidettyjä väliaikaisia takuita, joilla on turvattu lentoliikenteen jatkuminen lentoyhtiöiden sotariskivakuutusten tultua irtisanotuiksi. Takuita myönnetään muiden ehtojen suhteen erikseen sovittavalla tavalla, kuitenkin niin, että kolmansien osapuolien henkilö- ja esinevahingot katetaan enimmillään 1,5 miljardiin euroon asti tai vastaavaan määrään Yhdysvaltain dollareissa vahinkotapahtumaa kohden. (VM hallitusneuvos Veikko Kantola 1603 4953)

Esitys (HE 111/2002 vp) laiksi Euroopan yhteisön yleisen tutkintojen tunnustamisjärjestelmän voimaanpanosta annetun lain 6 ja 10 §:n muuttamisesta. Euroopan yhteisön yleisen tutkintojen tunnustamisjärjestelmän voimaanpanosta annettua lakia muutetaan siten, ettei kelpoisuuden tai ammatinharjoittamisoikeuden saamiseksi voida vaatia kelpoisuuskoetta tai sopeutumisaikaa, jos hakijan työ- tai ammattikokemus tai koulutus korvaa eroavuuden hakijan ammattiin valmentaneen koulutuksen ja Suomen koulutusvaatimusten välillä tai hakijan harjoittaman ammatin tehtävien ja Suomen ammattitehtävien välillä. Lisäksi lakiin otetaan säännös menettelystä, jolla päätetään kelpoisuudesta arkkitehdin tai rakennusarkkitehdin virkaan tai tehtävään, kun hakijalla ei ole sellaista tutkintoa, joka tuottaa kelpoisuuden automaattisesti. Muutosten syynä on Euroopan yhteisön tutkintojen tunnustamislainsäädännön muuttuminen. (OPM opetusneuvos Anita Lehikoinen 1607 7424)

Esitys (HE 112/2002 vp) viestintämarkkinoita koskevan lainsäädännön muuttamisesta. Uusi viestintämarkkinalaki säädetään sekä muutetaan televisio- ja radiotoiminnasta annettua lakia, valtion televisio- ja radiorahastosta annettua lakia, Yleisradio Oy:stä annettua lakia, radiolakia sekä eräitä muita lakeja. Laeilla pannaan täytäntöön Euroopan yhteisön uudet sähköisen viestinnän direktiivit sekä saatetaan viestintämarkkinoita koskeva lainsäädäntö uuden perustuslain edellyttämälle tasolle. Uuden viestintämarkkinalain mukaan teleyrityksiin kohdistuvat velvoitteet koskevat pääasiassa vain teleyrityksiä, joilla on huomattava markkinavoima. Velvollisuuksien perusteista säädetään laissa. Käyttäjillä on oikeus tiettyihin yleispalveluihin, kuten oikeus vaatia liittymää yleiseen puhelinverkkoon. Käyttäjä saa oikeuden säilyttää puhelinnumeronsa myös matkaviestinpalvelun tarjoajaa vaihtaessaan. Nykyisen viestintämarkkinalain rangaistussäännökset poistetaan ja markkinaoikeus saa määrätä teleyrityksille tietyissä väärinkäyttötilanteissa seuraamusmaksun. Teletoimintaa koskevien riitojen ratkaisua nopeutetaan säätämällä Viestintävirastolle velvollisuus ratkaista ne pääsääntöisesti neljässä kuukaudessa. Tiettyjen asioiden osalta valitustietä lyhennetään siten, että Viestintäviraston päätöksestä voi valittaa suoraan korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Kaapelitelevisioverkoissa toimiviin teleyrityksiin kohdistuvia siirtovelvoitteita muutetaan siten, että maksuton siirtovelvoite kohdistuu ainoastaan Yleisradio Oy:n ohjelmistoihin. Kaupallisten toimijoiden maksuttomat valtakunnalliset kanavat kuuluvat myös velvoitteen piiriin. Niiden siirrosta teleyritys voi kuitenkin periä kustannussuuntautuneen hinnan. Televisio- ja radiotoiminnasta annettua lakia muutetaan siten, että Viestintävirasto myöntää toimiluvat lyhytaikaiseen ja pienimuotoiseen televisio- ja radiotoimintaan. Yleisradio Oy:stä annettua lakia muutetaan siten, että Yleisradio Oy:n toiminnasta annetaan vuosittain kaksi uutta kertomusta. Radiolakia muutetaan siten, että telepäätelaitteiden markkinoille saattamisesta ja kaupan pitämisestä sekä telepäätelaitteiden aiheuttamien häiriöiden selvittämisestä säädetään radiolaissa. Esitykseen sisältyvät viestintämarkkinalaki, laki televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain muuttamisesta, laki valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain muuttamisesta, laki Yleisradio Oy:stä annetun lain muuttamisesta, laki viestintähallinnosta annetun lain 2 §:n muuttamisesta, laki tekijänoikeuslain 25 i §:n muuttamisesta, laki radiolain muuttamisesta, laki kilpailunrajoituksista annetun lain muuttamisesta, laki yksityisyyden suojasta televiestinnässä ja teletoiminnan tietoturvasta annetun lain muuttamisesta, laki meripelastuslain 16 §:n muuttamisesta, laki hätäkeskuslain 8 §:n muuttamisesta ja laki pelastustoimilain 43 §:n muuttamisesta. Lait on tarkoitettu voimaan 25.7.2003. (LVM ylijohtaja Harri Pursiainen 1602 8389)

Esitys (HE 113/2002 vp) laiksi julkisesti tuettujen vienti- ja alusluottojen korontasauksesta annetun lain 1 §:n muuttamisesta. Julkisesti tuettujen vienti- ja alusluottojen korontasauksesta annettua lakia muutetaan siten, että vienti- ja alusluottoja koskevien korontasaussopimusten ja -tarjousten myöntämisaikaa jatketaan vuodesta 2002 vuoteen 2005. Samalla lakiin lisätään säännös siitä, että korontasaustoiminnassa otetaan huomioon Suomea sitovat kansainväliset säännökset ja määräykset, kansainväliset kilpailutekijät sekä hankkeiden ympäristövaikutukset. Esitys liittyy valtion vuoden 2003 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä. Laki on tarkoitettu voimaan 1.1.2003. (KTM teollisuusneuvos Eeva-Liisa Virkkunen 1606 2672)

Esitys (HE 114/2002 vp) laiksi sähkömarkkinalain muuttamisesta. Sähkömarkkinalakiin lisätään vakavan tehopulan varalle hitaan varakapasiteetin ylläpitoa ja käyttöä koskeva järjestelmä. Huoltovarmuuskeskus tekee kapasiteetin ylläpidosta sopimuksia voimantuottajien kanssa sekä päättää laissa säädetyin edellytyksin sen käyttöönotosta. Sähköliiketoimintojen eriyttämistä koskevia laskentatoimeen liittyviä säännöksiä tarkennetaan. Lakiin sisällytetään uuden perustuslain edellyttämät muutokset sekä sähkökauppojen selvitystä koskeva salassapitovelvollisuus. Norminantovaltaa siirretään kauppa- ja teollisuusministeriöltä Energiamarkkinavirastolle. Laki on tarkoitettu voimaan 1.3.2003. (KTM neuvotteleva virkamies Arto Rajala 1606 4828)

Esitys (HE 115/2002 vp) työttömyysturvalaiksi ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta. Työttömyysturvaa koskeva lainsäädäntö uudistetaan kokonaisuudessaan. Uuteen työttömyysturvalakiin kootaan eri laeissa olevat työttömyyden aikaista toimeentuloturvaa koskevat säännökset. Erillislait ja eri lakeihin sisältyvät työttömyysajan toimeentuloturvaa koskevat säännökset kumotaan. Tavoitteena on selkeyttää työttömyysturvaa koskevan lainsäädännön rakennetta muun muassa siten, että työttömyysetuudet ja niihin liittyvien kansalaisten oikeuksien ja velvollisuuksien perusteista säädetään pääsääntöisesti yhdessä laissa. Esitykseen sisältyvät työttömyysturvalaki, laki työttömyyskassalain muuttamisesta, laki maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta annetun lain muuttamisesta, laki kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain muuttamisesta ja laki toimeentulotuesta annetun lain muuttamisesta. Lait on tarkoitettu voimaan 1.1.2003. (STM hallitusneuvos Anja Kairisalo 1607 4411)

Esitys (HE 116/2002 vp) kuntoutusta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi. Kansaneläkelaitokselle ja työeläkelaitoksille säädetään velvollisuus järjestää ammatillista kuntoutusta henkilölle, jolla voidaan todeta olevan sairaudesta, viasta tai vammasta johtuva uhka joutua kansaneläkelaissa tai työeläkelaeissa tarkoitetulla tavalla työkyvyttömäksi. Ammatillisesta kuntoutuksesta säädetään työntekijälle oikeus ja sen edellytykset säädetään laissa. Kansaneläkelaitoksen maksaman kuntoutusrahan taso nostetaan vastaamaan paremmin työeläkejärjestelmän kuntoutusrahan tasoa. Työntekijäin eläkelaissa säädetään osakuntoutusrahasta. Oikeus työeläkelakien tai kansaneläkelain mukaiseen työkyvyttömyyseläkkeeseen alkaa aikaisintaan sen kuukauden alusta, jota edeltäneen kuukauden aikana hakijalla oli viimeksi ollut oikeus sairausvakuutuslain mukaiseen päivärahaan tai ammatillisen kuntoutuksen ajalta maksettavaan kuntoutusrahaan. Muutokset ovat osa työmarkkinajärjestöjen 12.11.2001 sopimaa yksityisalojen työeläkkeiden kehittämistä, johon myös hallitus omalta osaltaan on sitoutunut. Esitykseen sisältyvät laki kansaneläkelaitoksen järjestämästä kuntoutuksesta annetun lain muuttamisesta, laki kuntoutusrahalain muuttamisesta, laki työntekijäin eläkelain muuttamisesta, laki merimieseläkelain muuttamisesta ja laki kansaneläkelain 39 §:n muuttamisesta. Lait on tarkoitettu voimaan 1.1.2004. (STM hallitusneuvos Anja Kairisalo 1607 4411)

Esitys (HE 117/2002 vp) laiksi tapaturma- ja liikennevakuutuslaitoksilta vuodelta 2003 perittävästä maksusta. Tapaturma- ja liikennevakuutuslaitoksilta sekä maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslaitokselta peritään vuonna 2003 yhteensä 51 600 000 euron suuruinen maksu. Maksusta on tapaturmavakuutuslaitosten osuus 27 100 000 euroa, liikennevakuutuslaitosten 21 700 000 euroa ja maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslaitoksen 2 800 000 euroa. Lailla toteutetaan vuoden 2003 osalta tapaturma- ja liikennevakuutusjärjestelmän täyskustannusvastuu tapaturma- ja liikennevahinkopotilaiden hoidosta julkiselle terveydenhuollolle aiheutuvista kustannuksista. Valtiontaloudellisista syistä maksu ohjataan kansaneläkelaitokselle pienentämään sairausvakuutuslain 59 §:n 1 momentissa säädettyä valtion takuusuoritusta. Maksun määrä perustuu tapaturma- ja liikennevahinkopotilaiden hoidosta julkiselle terveydenhuollolle aiheutuviksi arvioituihin sairaanhoitokustannuksiin. Laki on tarkoitettu voimaan 1.1.2003. Laki koskee vuotta 2003. (STM hallitussihteeri Jaakko Hannula 1607 3883)

Esitys (HE 118/2002 vp) laiksi öljysuojarahastosta annetun lain 2 ja 3 §:n väliaikaisesta muuttamisesta. Öljysuojarahastosta annetun lain (379/1974) 2 §:n 1 momentti ja 3 § muutetaan väliaikaisesti. Valtion talousarvion ulkopuoliseen öljysuojarahastoon kerättävä, lain 2 §:ssä säädettyä öljysuojamaksua korotetaan noin 60 prosentilla seuraavan kahden vuoden ajaksi. (YM ympäristöneuvos Olli Pahkala 1603 9737)

EDUSKUNNAN VASTAUKSET

Tasavallan presidentti vahvisti 13.9.2002 seuraavat lait:

Laki äitiysavustuslain muuttamisesta (LA 61/2002 vp). Eduskunta on hyväksynyt lakialoitteen pohjalta lain äitiysavustuslain muuttamisesta. Lainmuutoksen mukaan ottovanhemmalla tai lapseksiottajalla on oikeus tukeen kansainvälisestä adoptiosta aiheutuviin kustannuksiin valtion varoista samoin edellytyksin kuin äitiysavustukseen. Koska sekä kohdemaat että niistä toteutettavien adoptioiden kustannukset muuttuvat melko usein, tuen suuruudesta säädetään valtioneuvoston asetuksella. Laki tulee voimaan 1.12.2002. (STM vanhempi hallitussihteeri Pia-Liisa Heiliö 1607 2364)

KANSAINVÄLISET ASIAT

Tasavallan presidentti päätti 13.9.2002 seuraavat kansainväliset asiat:

Vaarallisten tavaroiden kansainvälisistä tiekuljetuksista tehdyn eurooppalaisen sopimuksen (ADR) liitteiden A ja B muutosten hyväksyminen. Muutosehdotukset koskevat 1.7.2001 voimaan tulleiden ADR-sopimuksen liitteiden A ja B määräyksiin liittyviä lähinnä teknisiä yksityiskohtia ja joitakin pieniä kirjoitusvirheitä. Muutoksissa on huomioitu YK:n vaarallisten aineiden kuljetuksia koskevat mallisäännökset (12. tarkistettu painos). Muutokset sisältävät mm. kaikissa kuljetusmuodoissa käytettävän rahtikirjan mallin ja uusiutuneen vaarallisista aineista rahtikirjassa käytettävän merkinnän, joka tämän jälkeen olisi kaikissa kuljetusmuodoissa samanlainen. (LVM liikenneneuvos Seija Miettinen 1602 8563)

VALTUUSKUNNAT

Tasavallan presidentti asetti 13.9.2002 seuraavat valtuuskunnat:

Valtuuskunnan asettaminen ASEM IV -huippukokoukseen. Valtuuskunnan puheenjohtaja on pääministeri Paavo Lipponen, varapuheenjohtaja alivaltiosihteeri Jaakko Laajava ja jäsenet ovat suurlähettiläs Pekka Ojanen, linjanjohtaja Päivi Luostarinen, pääministerin erityisavustaja Timo Pesonen, pääministerin erityisavustaja Jari Luoto, apulaistiedotuspäällikkö Mikko Norros ja ulkoasiainsihteeri Jyrki Kallio. Ulkoasiainministeriö oikeutetaan samalla määräämään valtuuskunnalle tarvittavat asiantuntijat ja sihteerit. (UM lähetystöneuvos Anne Lammila 1605 6360)

MUUTA

Tasavallan presidentti päätti 13.9.2002 seuraavat asiat:

Tasavallan presidentti päätti antaa eduskunnalle hallituksen kertomuksen valtiovarain hoidosta ja tilasta vuonna 2001. (VM finanssineuvos Immo Pohjola 1603 3196)

NIMITYSASIAT

Tasavallan presidentti päätti 13.9.2002 seuraavat nimitysasiat:

Prikaatikenraali Olli-Matti Multamäen määrääminen apulaissotilasedustajaksi virkapaikkanaan Suomen Brysselissä sijaitseva edustusto Pohjois-Atlantin liitossa (NATO) 1.10.2002 lukien. (PLM hallitusneuvos Pasi Lankinen 1608 8114)

Kenraaliluutnantti Kari Allan Rimpin nimittäminen pääesikunnan päällikön virkaan (A 34) 1.1.2003 lukien, kenraaliluutnantti Ilkka Eemeli Kylä-Harakan määrääminen Läntisen maanpuolustusalueen komentajaksi 1.1.2003 lukien, kenraalimajuri Kalervo Vilho Sipin määrääminen maavoimapäälliköksi Pääesikunnassa 1.1.2003 lukien, lippueamiraali Pertti Antti Malmbergin määrääminen Puolustusvoimien materiaalilaitoksen johtajaksi 1.1.2003 lukien ja prikaatikenraali Paavo Kalevi Kiljusen määrääminen erityistehtävään Pääesikunnassa 1.1.2003 lukien. (PLM hallitusneuvos Pasi Lankinen 1608 8114)

Komentajakapteeni Pekka Varjonen puolustusministeriön vanhemman osastoesiupseerin määräaikaiseen virkasuhteeseen (A 25) ajalle 1.10.2002- 31.5.2007, kuitenkin enintään siksi ajaksi, jonka viran vakinainen haltija on virkavapaana. (PLM hallintojohtaja Hannu Antikainen 1608 8119)

Erivapauden myöntäminen Sergey Vainshteinille valtion teknillisen tutkimuskeskuksen tutkimusprofessorin virkaan vaadittavasta suomen kielen täydellisestä hallitsemisesta sekä ruotsin kielen suullista ja kirjallista taitoa koskevista kelpoisuusehdoista. (KTM neuvotteleva virkamies Tuula Pyykkönen 1606 3554)

VALTIONEUVOSTO

VALTIONEUVOSTON PÄÄTÖKSET

Valtioneuvosto teki yleisistunnossa 12.9.2002 seuraavat päätökset:

Päätös asettaa valtuuskunta Kansainvälisen televiestintäliiton (ITU) täysivaltaisten edustajien konferenssiin 23.9.-18.10.2002 Marrakeshissa ja oikeuttaa ulkoasiainministeriö määräämään valtuuskunnalle asiantuntijat. Valtuuskunnan puheenjohtaja on ylijohtaja Rauni Hagman, varapuheenjohtajat ovat johtaja Kari Koho, ulkoasiainneuvos Asko Numminen, liikenneyksikön päällikkö Pekka Länsman sekä viestintäverkkoasiantuntija Risto Väinämö ja jäsenet ovat neuvotteleva lakimies Pertti Suortti, tutkimusjohtaja Aimo Maanavilja, johtaja Miikka Nieminen, johtaja Matti Pasanen ja johtaja Timo Rajamäki. Samalla myönnetään ylijohtaja Rauni Hagmanille, johtaja Kari Koholle, ulkoasiainneuvos Asko Nummiselle, liikenneyksikön päällikkö Pekka Länsmanille ja viestintäverkkoasiantuntija Risto Väinämölle valtuudet allekirjoittaa konferenssin hyväksymä loppuasiakirja. (UM ulkoasiainneuvos Elina Kalkku 1605 5480)

Päätös asettaa valtuuskunta ASEM IV -huippukokousta valmistelevaan ministerikokoukseen 18.9.-19.9.2002 Kööpenhaminassa ja oikeuttaa ulkoasiainministeriö määräämään valtuuskunnalle tarvittavat asiantuntijat ja sihteerit. Valtuuskunnan puheenjohtaja on alivaltiosihteeri Pekka Lintu, varapuheenjohtaja linjanjohtaja Päivi Luostarinen ja jäsenet ovat suurlähettiläs Pekka Ojanen ja ulkoasiainsihteeri Jyrki Kallio. (UM lähetystöneuvos Anne Lammila 1605 6360)

Päätös asettaa valtion hankintatoimen neuvottelukunta toimikaudeksi 15.9.2002-31.8.2004. Kokoonpano: puheenjohtaja: alivaltiosihteeri Juhani Turunen valtiovarainministeriö; jäsenet: tuottavuusvirkamies Pekka Taipale sisäasiainministeriö, kaupallinen neuvos Arto Koski puolustusministeriö, tietohallintojohtaja Martti Favorin ulkoasiainministeriö, hallintojohtaja Håkan Mattlin opetusministeriö, hallintojohtaja Seija Petrow liikenne- ja viestintäministeriö, hallitusneuvos Elise Pekkala kauppa- ja teollisuusministeriö, asiantuntija Krista Konstenius valtioneuvoston tietohallintoyksikkö ja erikoistutkija Katariina Kemppainen Helsingin kauppakorkeakoulu. (VM osastopäällikkö Tuomas Sukselainen 1603 3105)

Päätös merkitä eduskunnan kirjelmä Eduskunnan kirjaston hallituksen täydennysvaalista (EK 11/2002 vp) pöytäkirjaan. Kansanedustajajäseneksi on tullut valituksi kansanedustaja Irja Tulonen ja häneltä vapautuvalle varajäsenen paikalle kansanedustaja Raija Vahasalo. (OPM korkeakouluneuvos Juhani Hakkarainen 1607 7432)

Valtioneuvosto lähetti eduskunnalle 12.9.2002 seuraavat Euroopan unionin säädösehdotuksia koskevat valtioneuvoston kirjelmät:

Valtioneuvoston kirjelmä (U 46/2002) eduskunnalle ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi (TBT-asetus). Asetusehdotuksen tarkoituksena on vähentää tai poistaa alusten kiinnittymisenestojärjestelmissä käytettävien orgaanisten tinayhdisteiden (TBT-yhdisteet) meriympäristölle ja ihmisten terveydelle aiheuttamia haitallisia vaikutuksia. Tämän vuoksi TBT-yhdisteiden käyttö kiellettäisiin yhteisön jäsenvaltioiden lipun alla purjehtivilta aluksilta sekä kaikilta yhteisön jäsenvaltioiden satamiin saapuvilta aluksilta niiden lipusta riippumatta. (LVM hallitussihteeri Jaana Heikkinen 1602 8573)

NIMITYSASIAT

Valtioneuvosto päätti 12.9.2002 seuraavat nimitysasiat:

Valtioneuvosto myönsi vanhempi osastoesiupseeri Henrik Nysténille palkatonta virkavapautta puolustusministeriön vanhemman osastoesiupseerin (A 26) virasta 1.10.2002-31.5.2005. (PLM hallintojohtaja Hannu Antikainen 1608 8119)

Varatuomari Jari Kajavirta puolustusministeriön vanhemman hallitussihteerin (A 27) virkaan 16.9.2002 lukien. (PLM hallintojohtaja Hannu Antikainen 1608 8119)

Ylitarkastaja, filosofian kandidaatti Ahti Itkonen Itä-Suomen ympäristölupaviraston ympäristöneuvoksen (A 28) virkaan 1.10.2002 lukien. (YM hallitusneuvos Taru Hallberg 1603 9402)

Ympäristöneuvos, diplomi-insinööri Paavo Liimatta Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston ympäristöneuvoksen (A 28) virkaan 1.1.2003 lukien. (YM hallitusneuvos Taru Hallberg 1603 9402)

RAHA-ASIAT

Valtioneuvoston raha-asiainvaliokunta puolsi istunnossaan 11.9.2002 seuraavia asioita:

Kehitysyhteistyöavustuksen (12 357 420 euroa) myöntäminen Mosambikin terveyssektorin ohjelmaan vuosina 2003-2005. Suomen tarkoituksena on jatkaa tukea Mosambikin terveyssektorille uuden ohjelman puitteissa vuosina 2003-2005. Terveyssektorin ohjelmalla tuetaan Manican läänin terveyshallintoa, Mosambikin terveyssektorin kunnossapitoa sekä HIV/AIDSia vastustavaa toimintaa. (UM kehitysyhteistyöneuvos Riikka Laatu 1605 6235)

Maa- ja metsätalousministeriön päätös maatilatalouden kehittämisrahaston vuoden 2002 käyttösuunnitelman muuttamisesta. Koko käyttösuunnitelman yhteismäärä on 233,90 miljoonaa euroa. (MMM maatalousneuvos Juhani Tuisku 1605 4251)

Finnvera Oyj:n investointi- ja käyttöpääomalainojen sekä takausten vuoden 2002 myöntämisvaltuuksien korottaminen. Valtioneuvosto on antanut Finnvera Oyj:lle sitoumuksen luotto- ja takaustappioiden osittaisesta korvaamisesta. Finnvera Oyj:n vuonna 2002 sitoumuksen piiriin kuuluvien takauksien myöntämisvaltuutta 319,6 milj. euroa korotetaan 350 milj. euroon sekä investointi- ja käyttöpääomalainojen myöntämisvaltuutta 232,94 miljoonasta eurosta 243 miljoonaan euroon. (KTM hallitusneuvos Sakari Arkio 1606 3567)

HALLITUKSEN NEUVOTTELUT

TALOUSPOLIITTINEN MINISTERIVALIOKUNTA 10.9.2002

Työeläkeuudistus vahvistaa eläkejärjestelmän kestävyyttä

Hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta puolsi 10.9.2002 kokouksessaan 12. marraskuuta 2001 tehtyä ja 5. syyskuuta 2002 täydennettyä sopimusta yksityisalojen työeläkkeiden kehittämistä koskevan lainsäädännön pohjaksi. Hallituksen esitys pyritään antamaan eduskunnalle 18. lokakuuta mennessä.

Lisäksi hallitus kiirehtii julkisen sektorin eläkeuudistusten valmisteluja.

Hallitus antaa lakimuutosehdotuksen, jonka mukaan sellaisilta ajoilta, joina henkilö hoitaa alle 3-vuotiasta lasta saamatta päivärahaa, vanhuuseläkettä kertyy perusteesta, joka on nykytasossa 500 euroa kuukaudessa. Opiskeluajalta kertyy vanhuuseläkettä samansuuruisen perusteen mukaan opintoviikkojen perusteella, kuitenkin enintään viideltä vuodelta ja vain niissä tapauksissa, joissa henkilö suorittaa loppututkinnon.

Hallitus antaa eduskunnalle lakiehdotuksen kansaneläkelain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamiseksi vuoden 2005 alusta lukien. Ehdotuksessa kannustettaisiin työnteon jatkamista siten, että vanhuuseläke alkaisi 62/63-68-vuotiaana. Kansaneläke on täysimääräinen 65-vuotiaana ja samansuuruinen kuin nykyisin. Kansaneläke yhteensovitettaisiin kuitenkin työntekijän 63-vuotiaana karttuneen työeläkkeen mukaan, jolloin tämän iän jälkeen karttunut työeläke ei vähentäisi kansaneläkkeen määrää. Sairausvakuutuslain mukaista päivärahaoikeutta pidennettäisiin nykyisestä 65 vuodesta 68 vuoteen.

Lisätietoja antavat toimitusjohtaja Kari Puro, p. (09) 010 284 11 ja apulaisosastopäällikkö Tuulikki Haikarainen, p. (09) 1607 3865 sosiaali- ja terveysministeriöstä.

HALLITUKSEN ILTAKOULU 11.9.2002

Keskushallinnon uudistaminen iltakoulussa

Hallitus käsitteli iltakoulussa 11.9.2002 valtion keskushallinnon uudistamista. Ministeri Suvi-Anne Siimeksen johdolla toiminut keskushallinnon uudistamista selvittänyt ministerityöryhmä on valmistellut suosituksensa kehittämistoimenpiteiksi. Ministeriryhmään ovat kuuluneet lisäksi peruspalveluministeri Eva Biaudet, oikeusministeri Johannes Koskinen ja liikenne- ja viestintäministeri Kimmo Sasi.

Loppuraportissaan ministeriryhmä on listannut

- suosituksia hallinnonalarajat ylittävän toiminnan tehostamiseksi,

- suosituksia ministeriöiden ja hallinnonalojen sisäisen toiminnan parantamiseksi sekä

- näkemyksiä vaalikauden mittaan hallituksessa esillä olleista merkittävistä toimialajaoista.

Pääosa suosituksista oli väliraportin pohjalta hallituksen iltakoulukäsittelyssä kesällä 2001. Suosituksien perusteella valtioneuvoston kanslia ja valtiovarainministeriö ovat asettaneet suositusten toteuttamiseen tähtääviä hankkeita. Osa suosituksista on luonteeltaan sellaisia, että niiden eteenpäinviemistä käsitellään vaalien jälkeisissä hallitusohjelmaneuvotteluissa.

Keskushallinnon uudistamista selvittävä ministerityöryhmä jatkaa työtään suositusten toteuttamiseksi.

Lisätietoja antavat alivaltiosihteeri Juhani Turunen p. (09) 1603 3007 ja hallitusneuvos Heikki Joustie p. (09) 1603 4858 valtiovarainministeriöstä.

LUOVUTETUT MIETINNÖT

Kuluttajariitatyöryhmä luovutti loppuraporttinsa 10.9.2002 ministeri Jari Vilénille. Ryhmän mukaan tarvitaan tuomioistuimen ulkopuolinen taho, joka voi antaa ratkaisusuosituksia asumisturva-asioissa. Suositukset ohjaisivat myös paikallistason asumisturva-asioiden neuvontaa. Työryhmä ei kuitenkaan kannata uuden valtakunnallisen ratkaisuelimen perustamista vaan katsoo, että asumisturvaa samoin kuin arvopaperisijoittamista koskevat riidat saatetaan kuluttajavalituslautakunnan ratkaistaviksi. Lautakunnalla olisi mahdollisuus jättää käsittelemättä asiat, jotka eivät sovellu lautakuntakäsittelyyn tai joiden merkitys on vähäinen. Työryhmä ehdottaa myös kuluttajavalituslautakunnan toiminnan kehittämistä entistä joustavammaksi ja nopeammaksi. Lautakunnan kokoonpanossa korostettaisiin entistä enemmän asiantuntemusta. Samalla lautakunnan nimi muutettaisiin kuluttajariitalautakunnaksi. Lautakunnan toiminta on luonteeltaan riitoja estävää ja sovittelevaa sekä ohjaavaa. Riita-asiat, joissa on tarve täytäntöönpanokelpoiseen päätökseen, kuuluvat tuomioistuimiin. Kuluttajariitatyöryhmän loppuraportti löytyy kokonaisuudessaan kauppa- ja teollisuusministeriön Internet-sivuilta osoitteesta: http://www.vn.fi/ ktm/julkaisu/julkaisut.htm. Lisätietoja antaa hallitusneuvos Kristian Tammivuori, p. (09) 1606 3521 kauppa- ja teollisuusministeriöstä.
Selvitysmiesraportti työeläkejärjestelmän kilpailuolosuhteista luovutettiin 10.9.2002 sosiaali- ja terveysministeriölle. Selvitysmies, Eläketurvakeskuksen toimitusjohtaja Jukka Rantala esittää, että aikaisemmasta poiketen laskuperustekorko lasketaan vastedes Eläketurvakeskuksessa. Silloin kun laskuperustekorolla säädellään eläkerahastojen kartuttamisesta, siirrytään käyttämään termiä eläkerahastojen täydennyskerroin. Laskuperustekorkoa käytetään nykyään myös varsinaisena korkona eläkelaitosten välisessä rahaliikenteessä. Ehdotuksen mukaan eläkelaitokset siirtyvät käyttämään näissä tapauksissa laskuperustekoron sijasta sopivia viitekorkoja. Nykyisen menettelyn mukaan laskuperustekorko vahvistetaan sosiaali- ja terveysministeriössä työeläkelaitosten hakemuksesta työeläkelaitosten tekemien laskelmien pohjalta. Laskuperustekoron tasosta on neuvoteltu puolivuosittain. Nyt selvitysmies Rantala esittää eläkerahaston täydennyskertoimen laskemista uudella kaavaan perustuvalla menettelytavalla. Esityksen mukaan Eläketurvakeskus laskisi eläkerahastojen täydennyskertoimen laskuperusteissa määritellyn kaavan mukaisesti käyttäen eläkelaitosten sille toimittamia tietoja. Laskennan tulos käsiteltäisiin Eläketurvakeskuksen hallituksessa, joka tekee esityksen kertoimen arvon vahvistamisesta sosiaali- ja terveysministeriölle. Prosessin aikana on kuultava työmarkkinoiden keskusjärjestöjä. Eläkerahastojen täydennyskertoimella tuetaan työeläkerahastojen kartuttamista. Raportti on STM:n nettisivuilla osoitteessa: www.stm.fi; julkaisut. Lisätietoja antaa toimitusjohtaja Jukka Rantala, p. 010 751 2533 Eläketurvakeskuksesta.

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.