Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

Valtioneuvoston viikko 35/2002

TASAVALLAN PRESIDENTTI

HALLITUKSEN ESITYKSET

Tasavallan presidentti antoi 30.8.2002 eduskunnalle seuraavat hallituksen esitykset:

Esitys (HE 105/2002 vp) laiksi kalastuslain 11 §:n muuttamisesta. Onkimis-, pilkkimis- ja viehekalastuskielto voidaan määrätä tai mainittua kalastusta rajoittaa myös silloin, kun vesialueen omistaja tai muu kalastusoikeuden haltija käyttää aluetta kaupalliseen kalastukseen tai muutoin erityisiin kalastustarkoituksiin. Kiellon edellytyksenä on näissä tilanteissa se, että kalaveteen tehdään huomattavia kalan tai ravun istutuksia kalastustoiminnan harjoittamista varten. (MMM vanhempi hallitussihteeri Ritva Torvinen 1605 2283)

Esitys kauppakamarilaiksi (HE 106/2002 vp). Kauppakamareita koskeva asetuksentasoinen sääntely saatetaan lain tasolle. Kauppakamareihin ja Keskuskauppakamariin sovelletaan pääosin yhdistyslakia. Ne ovat luonteeltaan yhdistyslaissa tarkoitettuja yhdistyksiä. Yhdistysrekisteriin tehdään kuitenkin erillinen merkintä niiden toimimisesta kauppakamarina. Laki sisältää säännökset vain siltä osin, kun ne ovat tarpeen kauppakamareille ja Keskuskauppakamarille säädettyjen julkisten tehtävien hoidon kannalta. Säännökset koskevat muun muassa kauppakamarin perustamista, kirjanpitoa, yhdistysrekisteriin tehtäviä ilmoituksia ja osakeyhtiölaissa tarkoitettujen välimiesten asettamista. (KTM ylitarkastaja Ulla Karhu 1606 3547)

Esitys (HE 107/2002 vp) laiksi sosiaali- ja terveyskertomuksesta. Sosiaali- ja terveyskertomus annetaan eduskunnalle hallituksen toimenpidekertomuksen oheisaineistona joka neljäs vuosi. Voimassa olevan lain mukaan sosiaali- ja terveyskertomus annetaan joka toinen vuosi. (STM hallitussihteeri Liisa Katajamäki 1607 3854)

EDUSKUNNAN VASTAUKSET

Tasavallan presidentti vahvisti 30.8.2002 seuraavat lait:

Laki ulkoasiainhallintolain 26 ja 27 §:n muuttamisesta (HE 60/2002 vp). Ulkoasiainhallinnon ulkopuolisen henkilöstön toimintaa ulkomaanedustustoissa koskevia säännöksiä muutetaan. Laissa säädetään vain yleiset perusteet ja tarkemmat säännökset annetaan valtioneuvoston asetuksella. Tarkoituksena on avata mahdollisuuksia uusille hallinnollisille järjestelyille, jotka koskevat mm. eduskunnan kanslian erityisasiantuntijaa, tullin yhdyshenkilöitä ja Suomen edustajaa Eurojustissa. Laki tulee voimaan 1.10.2002. (UM lainsäädäntöneuvos Ari Rouhe 1605 5677)

Laki oikeudenkäymiskaaren muuttamisesta, laki oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 11 luvun 7 ja 8 §:n muuttamisesta, laki konkurssisäännön 1 d §:n muuttamisesta, laki yrityksen saneerauksesta annetun lain 68 §:n muuttamisesta, laki yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun lain 49 §:n muuttamisesta, laki liiketoimintakiellosta annetun lain 19 §:n muuttamisesta, laki käräjäoikeuslain 17 §:n muuttamisesta, laki ulosottolain 10 luvun 7 ja 13 §:n muuttamisesta (HE 32/2001 vp). Oikeudenkäymiskaaren ja eräiden muiden lakien riita-asioiden valmistelua, pääkäsittelyä sekä hakemusasioiden käsittelyä koskevia säännöksiä muutetaan. Säännöksiä muutetaan siten, että riita-asiain oikeudenkäynnistä tulee nykyistä tehokkaampi, valmistelu ja pääkäsittely vaiheistuvat paremmin ja oikeudenkäynnit halpenevat. Tämän lisäksi laissa pyritään korostamaan kansalaisnäkökulmaa tuomioistuimissa. Lait tulevat voimaan 1.1.2003. (OM lainsäädäntöneuvos Asko Välimaa 1606 7708)

Laki alkoholilain muuttamisesta (HE 24/2001 vp ja HE 50/2002 vp). Alkoholijuomien anniskelulupien myöntämisperusteet uusitaan. Laissa säädetään yksityiskohtaisesti ne perusteet, joiden mukaan hakemus voidaan hylätä. Esimerkiksi hakijan aikaisemmat rikokset, päihdeongelma, verojen laiminlyönti, ylivelkaantuminen ja aikaisemmat konkurssit voivat estää luvan myöntämisen. Ravintolan vastaavalta hoitajalta edellytetään koulutuksella tai kokemuksella hankittua ammattitaitoa. Luvan hakijan tulee liittää hakemukseen henkilökunnan määrää ja tehtäviä sekä anniskelualueen valvontaa koskeva suunnitelma. Anniskelulupaa voidaan rajoittaa tai lupa voidaan jättää myöntämättä, jos ravintolan lähiympäristön lausuntojen perusteella on syytä epäillä, että anniskelutoiminnasta aiheutuu häiriöitä. Häiriöitä ovat esimerkiksi päihtyneiden meluaminen ulkoterassilla tai ravintolan ulkopuolella sulkemisaikaan. Samanaikaisesti alkoholihallintoa kevennetään. Laki tulee voimaan 1.1.2003. (STM hallitusneuvos Ismo Tuominen 1607 4018)

KANSAINVÄLISET ASIAT

Tasavallan presidentti päätti 30.8.2002 seuraavat kansainväliset asiat:

Kulttuuriministeri Kaarina Drombergin tai hänen estyneenä ollessaan suurlähettiläs Ann-Marie Nyroosin valtuuttaminen allekirjoittamaan dopingin vastaisen yleissopimuksen lisäpöytäkirja. (UM lainsäädäntöneuvos Ronald Wrede 1605 5711)

Osastopäällikkö Erkki Kourulan tai hänen estyneenä ollessaan suurlähettiläs Marjatta Rasin valtuuttaminen allekirjoittamaan sopimus Kansainvälisen rikostuomioistuimen erioikeuksista ja vapauksista. (UM lainsäädäntöneuvos Sari Mäkelä 1605 5588)

NIMITYSASIAT

Tasavallan presidentti päätti 30.8.2002 seuraavat nimitysasiat:

Tasavallan presidentti määräsi tekniikan tohtori Allan Åke Johanssonin toimimaan yli-insinöörineuvoksena korkeimmassa hallinto-oikeudessa patenttia, hyödyllisyysmallioikeutta tai integroidun piirin piirimallia koskevien asioiden käsittelyssä 1.9.2002-31.8.2005 ja tekniikan tohtori Tapani Veikko Juhani Jokisen 1.12.2002-30.11.2004. (OM kansliapäällikkö Kirsti Rissanen 1606 7502)

Tekniikan tohtori Heikki Juhani Kiuru 1.9.2002-31.8.2006 ja tekniikan tohtori Pertti Olavi Seuna 1.12.2002B30.11.2006 korkeimman hallintooikeuden ympäristöasiantuntijaneuvoksiksi. (OM kansliapäällikkö Kirsti Rissanen 1606 7502)

VALTIONEUVOSTO

VALTIONEUVOSTON ASETUKSET

Valtioneuvosto antoi 29.8.2002 seuraavat asetukset:

Valtioneuvoston asetus avioliittoasetuksen 13 §:n muuttamisesta. Asetuksen 13 §:ään lisätään uusi 2 momentti, jonka mukaan avioeroasiassa tuomioistuimen on annettava kummallekin puolisolle kirjallinen ilmoitus avioeroon tuomitsemisesta. Asetus tulee voimaan 1.1.2003. (OM lainsäädäntöneuvos Asko Välimaa 1606 7708)

Valtioneuvoston asetus Euroopan laajuisen rautatiejärjestelmän yhteentoimivuudesta. 1.9.2002 voimaan tulevalla Euroopan laajuisen rautatiejärjestelmän yhteentoimivuudesta annetulla lailla (561/2002) pannaan kansallisesti täytäntöön neuvoston direktiivi Euroopan laajuisen suurten nopeuksien rautatiejärjestelmän yhteentoimivuudesta 96/48/EY sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi Euroopan laajuisen tavanomaisen rautatiejärjestelmän yhteentoimivuudesta 2001/16/EY. Laissa valtuutetaan antamaan valtioneuvoston asetuksella tarkemmat säännökset laissa tarkoitetuista olennaisista vaatimuksista, osajärjestelmälle annettavasta EY-tarkastusvakuutuksesta sekä yhteentoimivuuden osatekijälle annettavasta EY-vaatimuksenmukaisuusvakuutuksesta ja EY-käyttöönsoveltuvuusvakuutuksesta, niiden antamisen edellytyksistä ja antamista koskevasta menettelystä, ilmoitetulle laitokselle asetettavista vaatimuksista sekä Ratahallintokeskuksen tehtävien järjestämisestä markkinavalvonnasta vastaavana viranomaisena. Yhteisölainsäädännössä asioista säädetään markkinavalvontatehtävien järjestämistä lukuun ottamatta edellä mainittujen yhteentoimivuusdirektiivien pääosin hyvin teknisluonteisissa liitteissä. Asetus tulee voimaan 5.9.2002. (LVM hallitusneuvos Hannu Pennanen 1602 8470)

Valtioneuvoston asetus alusten katsastuksista annetun asetuksen 5 §:n 4 momentin kumoamisesta. Koska alusten radioasemien katsastus siirretään Viestintävirastosta merenkulkulaitokseen asetuksesta kumotaan 5 §:n 4 momentti, jonka mukaan radioaseman katsastajat ja varakatsastajat määrää Telehallintokeskus. Asetus tulee voimaan 1.9.2002. (LVM neuvotteleva virkamies Mikael Nyberg 1602 8609)

Valtioneuvoston asetus alusten radiolaitteista annetun asetuksen muuttamisesta. Koska alusten radioasemien katsastus siirretään Viestintävirastosta merenkulkulaitokseen asetuksesta kumotaan 5 §:n 1 momentti, jonka mukaan Telehallintokeskus tarkastaa ja valvoo katsastusten avulla kauppa-alusten radiolaitteita ja niiden toimintakuntoa. Lisäksi kumotaan asetuksen 1 §:n 2 momentti tarpeettomana, koska radiolaitteiden tyyppihyväksymisestä on luovuttu. Asetus tulee voimaan 1.9.2002. (LVM neuvotteleva virkamies Mikael Nyberg 1602 8609)

VALTIONEUVOSTON PÄÄTÖKSET

Valtioneuvosto teki yleisistunnossa 29.8.2002 seuraavat päätökset:

Päätös asettaa valtuuskunta Kansainvälisen rikostuomioistuimen Rooman perussäännön sopimusvaltioiden kokouksen ensimmäiseen istuntoon 3.9.-10.9.2002 New Yorkissa. Valtuuskunnan puheenjohtaja on osastopäällikkö Erkki Kourula (edustaja) ja jäsenet ovat yksikön päällikkö Marja Lehto (varaedustaja), lainsäädäntöneuvos Sari Mäkelä (varaedustaja) ja ulkoasiainsihteeri Mikael Långström (neuvonantaja). (UM lainsäädäntöneuvos Ronald Wrede 1605 5711)

Päätös asettaa valtuuskunta Kansainvälisen atomienergiajärjestön (IAEA) 46. yleiskokoukseen 16.-20.9.2002 Wienissä ja oikeuttaa ulkoasiainministeriö määräämään valtuuskunnalle tarvittavat asiantuntijat. Valtuuskunnan puheenjohtaja on suurlähettiläs Tom Grönberg, varapuheenjohtaja on teollisuusneuvos Jussi Manninen ja valtuuskunnan jäsenet ovat pääjohtaja Jukka Laaksonen, lähetystöneuvos Liisa Maunula, erityisasiantuntija Mauri Riihonen ja korkeakouluharjoittelija Hanna Ruuttunen. (UM lähetystöneuvos Pilvi-Sisko VierrosVilleneuve 1605 5580)

Päätös asettaa valtuuskunta Yhdistyneiden Kansakuntien yleiskokouksen 57. istuntokaudelle ja oikeuttaa ulkoasiainministeriö määräämään valtuuskunnalle asiantuntijat. Valtuuskunnan puheenjohtaja on ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja, varapuheenjohtajat ovat valtiosihteeri Antti Satuli ja suurlähettiläs Marjatta Rasi sekä jäsenet ovat alivaltiosihteeri Jaakko Laajava, osastopäällikkö Markus Lyra, yksikön päällikkö Riitta Resch ja yksikön päällikkö Kirsti Aarnio. (UM lähetystöneuvos Elina Kalkku 1605 5480)

Päätös asettaa Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen johtokunta toimikaudeksi 1.10.B31.12.2002. Kokoonpano: puheenjohtaja: alivaltiosihteeri Johnny Åkerholm valtiovarainministeriö; jäsenet: apulaisosastopäällikkö Carin Lindqvist-Virtanen sosiaali- ja terveysministeriö, hallitusneuvos Kirsi Seppälä valtiovarainministeriö, osastopäällikkö Antti Suvanto Suomen Pankki, vanhempi budjettisihteeri Päivi Valkama valtiovarainministeriö ja kansliapäällikkö Erkki Virtanen kauppa- ja teollisuusministeriö. Johtokuntaan kuuluvat lisäksi ylijohtaja Reino Hjerppe virka-aseman perusteella sekä henkilöstön valitsemana jäsenenä erikoistutkija Esko Mustonen. (VM osastopäällikkö Martti Hetemäki 1603 3177)

Päätös 1) muuttaa valtioneuvoston 15.5.2002 tekemää päätöstä, jolla Senaatti-kiinteistöt oikeutettiin ottamaan enintään 140 miljoonan euron laina Svenska Handelsbankenilta siten, että tästä lainanottovaltuudesta peruutetaan 60 miljoonaa euroa. 2) Senaatti-kiinteistöt oikeutetaan sopimaan enintään 80 miljoonan euron lainan ottamisesta Euroopan Investointipankilta pankin tekemän tarjouksen pohjalta. (VM neuvotteleva virkamies Kirsti Vallinheimo 1603 3052)

Päätös määrätä valtiovarainministeriön ylitarkastaja Heli Backman valtioneuvoston ylimääräiseksi esittelijäksi. (VM vanhempi hallitussihteeri Ulla Vilhu 1603 4708)

Päätös asettaa satovahinkoneuvottelukunta toimikaudeksi 1.9.2002B31.8.2005. Kokoonpano (varajäsenet suluissa): puheenjohtaja: lainsäädäntöneuvos Esko Laurila (maatalousneuvos Olli-Pekka Peltomäki) maa- ja metsätalousministeriö; jäsenet: ylitarkastaja Maila Lumperoinen (ylitarkastaja Sauli Jokela) maa- ja metsätalousministeriö, budjettineuvos Kati Suihkonen (neuvotteleva virkamies Seija Kivinen) valtiovarainministeriö, johtaja Markku Suojanen (tutkimuspäällikkö Simo Tiainen) Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry, puutarha-asiamies Minna Oravuo (agronomi Mika Virtanen) Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry, jaostopäällikkö Hannu Simula (MTK:n II puhteenjohtaja Hannu Aho) Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry ja toiminnanjohtaja Tage Ginström (asiamies Rikard Korkman) Svenska Lantbruksproducenternas centralförbund SLC. (MMM ylitarkastaja Mikko Aaltonen 1605 2193)

Päätös myöntää toimiluvat radiotoimintaan mainituilla taajuuksilla 1.9.2002-31.12.2006 seuraaville hakijoille:
a) Erikoisradiotoiminta: SUOMEN URHEILURADIO OY: Helsinki 94,9 MHz, Turku (Kaarina) 97,6 MHz, Ylöjärvi 104,2 MHz, Lahti (Hollola) 89,7 MHz, Oulu (Kiiminki) 95,8 MHz, Jyväskylä 97,7 MHz, Kuopio 100,9 MHz, Anjalankoski 90,0 MHz, Eurajoki 101,7 MHz, Pori 96,5 MHz, Hauho (Hämeenlinna) 92,3 MHz, Mustasaari 91,6 MHz, RADIO SATELLITE FINLAND OY: Helsinki 106,9 MHz, Porvoo 88,4 MHz, Pyhtää (Ruotsinpyhtää) 104,6 MHz, Kotka 107,2 MHz, Lappeenranta 102,1 MHz, Virolahti 100,0 MHz
b) Paikallinen radiotoiminta: MONDAY'S SPECIAL OY: Lahti 98,6 MHz, Sysmä 94,9 MHz, Kouvola ( Jaala) 91,0 MHz, Mikkeli (Ristiina) 107,5 MHz, Heinola 87,6 MHz, MONDAY'S SPECIAL OY: Lahti 103,0 MHz, HUITTISTEN SANOMALEHTI OY: Huittinen 93,0 MHz, Köyliö 107,9 MHz, Harjavalta (Nakkila) 100,4 MHz, ETELÄ-POHJANMAAN VIESTINTÄ OY: Lapua 98,2 MHz, SAMULI AALTONEN TMI: Mikkeli (Mäntyharju) 96,2 MHz, Mikkeli (Hirvensalmi) 93,0 MHz, PIRKANMAAN VIESTINTÄPALVELU OY: Juva 87,8 MHz, NRJ FINLAND OY: Vaasa (Vähäkyrö) 93,9 MHz
2) Hyläten hakemukset enemmälti myönnetään seuraaville hakijoille oikeus käyttää mainittuja taajuuksia aikaisemmin myönnettyjen taajuuksien lisäksi:
a) Valtakunnallinen toiminta: OY SUOMEN UUTISRADIO AB: Pyhätunturi (Sodankylä) 105,8 MHz, Ylläs (Kolari) 107,9 MHz
b) Erikoisradiotoiminta: CLASSIC RADIO OY: Jämsä (Jämsänkoski) 88,8 MHz, KRISTILLINEN MEDIA OY: Pori (Luvia) 95,7 MHz, Rovaniemi 93,4 MHz, Kokkola (Pietarsaaren mlk) 104,3 MHz, HELSINGIN RADIOVIESTINTÄ OY: Joutseno 94,2 MHz, Iisalmi 103,1 MHz, OY METROMEDIA FINLAND AB: Mäntsälä 103,4 MHz, Varkaus 91,0 MHz, SUOMEN SÄVELRADIO OY: Lahti 94,2 MHz, OY HETNYTT AB: Kotka 96,2 MHz, Mäntyharju 104,8 MHz
c) Paikallisradiot: RADIO POOKI OY: Pietarsaaren mlk 105,9 MHz, TURUN PAIKALLISRADIO OY: Turku (Rymättylä) 87,8 MHz, KAINUUN PAIKALLISRADIO OY: Kuusamo 101,8 MHz, KAIMAX MEDIA OY: Vuokatti (Valtimo) 96,3 MHz, Ruukki 92,5 MHz, NRJ FINLAND OY: (Oulu) Raahe (Siikajoki) 87,7 MHz, KEVYT KANAVA OY: Kalajoki 104,6 MHz, Pattijoki 89,9 MHz
3) Hylätään seuraavien hakijoiden hakemukset: LAB42 avoin yhtiö Paikallisradio Ramona Oy, Radio Kantri Oy, Oy Radio Vaasa Ab, Kustannusliike Aluelehdet Oy, Kevyt Kanava Oy (erikoisradiohakemukset), Lahden Kääntöpiiri ry. (LVM viestintäneuvos Ismo Kosonen 1602 8462)

Päätös hylätä Classic Radio Oy:n, Oy Suomen Uutisradio Ab:n, Helsingin Radioviestintä Oy:n, NRJ Finland Oy:n, Kansan Radioliitto ry:n, Oy Hetnytt Ab:n, Suomen Sävelradio Oy:n, Länsi-Uudenmaan Paikallisradio Oy:n, Suomen Kaupunkiradio Oy:n ja Metromedia Oy:n digitaalista radiotoimintaa koskevat hakemukset. (LVM viestintäneuvos Ismo Kosonen 1602 8462)

Päätös myöntää ero hallitusneuvos Arto Luhtalalle kirjanpitolautakunnan jäsenen tehtävistä ja määrätä hänen tilalleen ylitarkastaja Kari Lehtinen lautakunnan jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Toimikausi päättyy 31.12.2003. (KTM neuvotteleva virkamies Markku Jänkälä 1606 3568)

Päätös asettaa kemikaalineuvottelukunta määräajaksi 1.9.2002B31.8.2005. Kokoonpano (varajäsenet suluissa): puheenjohtaja: neuvotteleva virkamies Juha Pyötsiä (johtaja Risto Aurola) sosiaali- ja terveysministeriöstä; varapuheenjohtaja: neuvotteleva virkamies Pirkko Kivelä (ylitarkastaja Else Peuranen) ympäristöministeriöstä; jäsenet: kemistiasiamies Eva Frostell (johtaja Lauri Mäki) Teknisen Kaupan Liitosta, ylitarkastaja Tapani Koivumäki (nuorempi hallitussihteeri Sari Rapinoja) kauppa- ja teollisuusministeriöstä, työympäristösihteeri Kari Mäkelä (työehtosihteeri Markku Aaltovirta) Kemianliitto ry:stä, johtaja Aimo Kastinen (osastopäällikkö Seppo Loikkanen) Kemianteollisuus ry:stä, liikenneneuvos Seija Miettinen (ylitarkastaja Anu Häkkinen) liikenne- ja viestintäministeriöstä, yli-insinööri Kirsi Rajaniemi (yli-insinööri Jukka Metso) sisäasiainministeriöstä, osastopäällikkö Katariina Rautalahti (ylitarkastaja Paul Kreuzer) Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskuksesta, neuvotteleva virkamies Anna-Liisa Sundquist (ylitarkastaja Matti Kajantie) sosiaali- ja terveysministeriöstä, yksikön päällikkö Jukka Malm (ylitarkastaja Elina Karhu) Suomen ympäristökeskuksesta ja turvallisuusinsinööri Hanna Kuivalainen (ylitarkastaja Erkki Teräsmaa) Turvatekniikan keskuksesta. (STM ylitarkastaja Maarit Mikkonen 1607 3860)

Valtioneuvosto lähetti eduskunnalle 29.8.2002 seuraavat Euroopan unionin säädösehdotuksia koskevat valtioneuvoston kirjelmät:

Valtioneuvoston kirjelmä (U 40/ 2002) eduskunnalle ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi (yhteisön lentoasemia käyttävien yhteisön ulkopuolisten maiden ilma-alusten turvallisuus). Direktiiviehdotuksen tarkoituksena on lentoturvallisuuden korkean tason varmistaminen Euroopassa Chicagon yleissopimuksen asettamien velvoitteiden mukaisesti. Direktiivi velvoittaisi jäsenvaltioita tarkastamaan pistokokein, että myös yhteisön ulkopuolisten maiden ilma-alukset täyttävät kansainväliset vähimmäisvaatimukset. (LVM hallitusneuvos Yrjö Mäkelä 1602 8473)

Valtioneuvoston kirjelmä (U 41/2002) eduskunnalle komission ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi (viides liikennevakuutusdirektiivi). Direktiiviehdotuksessa ehdotetaan nykyaikaistettavaksi eräitä säännöksiä 1970- ja 1980-luvuilla annetuista liikennevakuutusta koskevista direktiiveistä. Lisäksi siinä ehdotetaan korjattavaksi havaittuja puutteita ja pyritään löytämään ratkaisut ongelmiin, joita ovat muun muassa tilapäisesti ulkomailla työskentelevien ja asuvien oikeus saada vakuutus, lyhytaikaisen vakuutusturvan saaminen ostettaessa autoa toisesta jäsenvaltiosta, lisääntynyt tarve jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden sisällyttämiseksi liikennevakuutuksen piiriin ja niin sanottujen bonustodistusten saaminen vakuutuksenottajan siirtyessä toiseen vakuutusyritykseen. (STM apulaisosastopäällikkö Katriina Lehtipuro 1607 3878)

Valtioneuvoston kirjelmä (U 42/2002) eduskunnalle ehdotuksesta neuvoston direktiiviksi (umpilähteiden valvonta). Komissio esittää yhdenmukaistettavaksi korkea-aktiivisten lähteiden sääntelykäytäntöjä, joita sovelletaan jäsenvaltioissa perusnormidirektiivin yleisten vaatimusten nojalla. (STM neuvotteleva virkamies Raimo Salonen 1607 3805)

NIMITYSASIAT

Valtioneuvosto päätti 29.8.2002 seuraavat nimitysasiat:

Kauppatieteiden maisteri Ossi Leppänen valtiovarainministeriön neuvottelevan virkamiehen virkaan 1.9.2002 lukien. (VM neuvotteleva virkamies Pekka Moren 1603 3270)

Diplomi-insinööri Hannu Mäkinen Hämeen työsuojelupiirin piiripäällikön (A 28) virkaan 1.9.2002 lukien. (STM kansliapäällikkö Markku Lehto 1607 3763)

RAHA-ASIAT

Valtioneuvoston raha-asiainvaliokunta puolsi istunnossaan 28.8.2002 seuraavia asioita:

Palkkaussopimuksen tekeminen valtioneuvoston kanslian alivaltiosihteerin Heikki Aaltosen kanssa. Sopimuspalkka on 6 952 euroa kuukaudessa 1.7.2002 lukien. (VNK ylitarkastaja Elisa Kumpula 1602 2294)

Palkkaussopimuksen tekeminen ulkoasiainministeriön ulkoasiainneuvos Arto Mansalan kanssa. Sopimuspalkka on 6 956 euroa kuukaudessa 1.10.2002 lukien. (UM ulkoasiainneuvos Maarit Jalava 1605 5416)

Eläinlääkintä- ja elintarviketutkimuslaitoksen, Kasvituotannon tarkastuskeskuksen ja Elintarvikeviraston Viikin toimitilojen vuokrausta koskevan sopimuksen tekeminen. Eläinlääkintä- ja elintarviketutkimuslaitos (EELA), Kasvintuotannon tarkastuskeskus (KTTK) ja Elintarvikevirasto (EVI) tekisivät kukin osaltaan sopimuksen toimitilojen vuokraamisesta, jotka toimitilat Senaatti-Kiinteistöt rakennuttaa Viikkiin. Vuokra-aika alkaisi vuoden 2006 alusta ja vuokrasopimukset voitaisiin irtisanoa päättymään aikaisintaan 15 vuoden kuluttua. (MMM hallitusneuvos Kristiina Pajala 1605 3399)

Vuoden 2002 talousarvion momentille 34.99.50 (Palkkaturva) myönnetyn arviomäärärahan ylitys 8 136 000 eurolla. (TM hallitusneuvos Raili Hartikka 1604 9049)

HALLITUKSEN NEUVOTTELUT

HALLITUKSEN NEUVOTTELU 23.8.2002

Hallituksen budjettineuvottelut

Hallitus sopi perjantaina 23.8.2002 valtion vuoden 2003 talousarvioesityksestä. Tavoitteena on tukea julkisen talouden kestävyyttä sekä vahvistaa työllisyyden ja talouskasvun edellytyksiä ja siten ylläpitää luottamusta.

Talousarvioesityksellään hallitus tukee työllisyyttä ja kuntataloutta sekä painottaa veroratkaisuissa työn verotuksen keventämistä. Hallinnonalojen menoihin hallitus esittää yhteensä 32,2 miljardia euroa, joka on 3,4 prosenttia enemmän kuin vuoden 2002 talousarviossa.

Hidas talouskasvu ja osakekurssien laskua seuraava ns. pörssiherkän veropohjan supistuminen näkyvät ensi vuoden verotulojen kertymässä. Talouskasvun ja työllisyyden tukemiseksi suunnataan veronkevennyksiä ansiotuloihin ja samalla lisätään energia- ja ympäristöverojen määrää. Tuloja arvioidaan kertyvän 35,5 miljardia euroa vuonna 2003.

Valtionvelan korkomenot ovat 3,6 miljardia euroa. Talousarvioesityksen varsinainen alijäämä on 201 miljoonaa euroa. Uutta velkaa otetaan 435 miljoonaa euroa, josta runsaat 230 miljoonaa euroa käytetään valtionvelan takaisinostoihin liittyviin kustannuksiin, mikä alentaa tulevia velanhoitomenoja. Kansantalouden tilinpidon mukainen rahoitusjäämä on ensi vuonna vain lievästi ylijäämäinen.

Talouskehitys vaisua

Kokonaistuotannon pitkään jatkunut vahva kasvu pysähtyi viime vuonna, kun vienti ja teollisuustuotanto ensimmäistä kertaa kymmeneen vuoteen supistuivat. Tänä vuonna kokonaistuotannon arvioidaan nousevan 1,3 prosenttia. Kansainvälisen talouden elpymisen lykkääntyminen voi kuitenkin viivästyttää Suomen talouskasvun vahvistumista seuraavaan vuoden puolelle. Kansainvälisen talouden elpyessä ja viennin vauhdittuessa talouskasvun arvioidaan olevan 2,8 prosenttia ensi vuonna.

Työllisten osuus työikäisestä väestöstä on juuttumassa nykytasolleen 67,5 prosenttiin vuonna 2003. Työttömyysaste on kuluvana vuonna keskimäärin 9,3 prosenttia ja kohoaa ensi vuonna 9,5 prosenttiin.

Kuluttajahintaindeksi kohoaa tänä vuonna keskimäärin 1,7 prosenttia ja nousuvauhti pysynee ensi vuonna parissa prosentissa.

Verotusta ja sosiaaliturvamaksuja koskevat ratkaisut

Ansiotulojen verotusta esitetään kevennettäväksi 315 miljoonalla eurolla vuositasolla. Valtion tuloveroasteikon kaikkia marginaaliveroprosentteja alennetaan 0,3 prosenttiyksiköllä, ja asteikon tulorajoja korotetaan yhdellä prosentilla. Lisäksi sekä tulonhankkimisvähennystä että kunnallisveron ansiotulovähennystä korotetaan.

Muutosten seurauksena palkkatulon veroaste alenee noin puolella prosenttiyksiköllä; kevennys painottuu pienituloisiin palkansaajiin.

Eläketuloista perittävä korotettu sairausvakuutusmaksu poistuu. Vuonna 2003 kaikkien vakuutettujen sairausvakuutusmaksu on 1,5 prosenttia. Arvonlisäveron tuotosta ohjataan Kansaneläkelaitokselle yhteensä 1 000 milj. euroa, jossa on 300 milj. euroa lisäystä kuluvaan vuoteen verrattuna.

Eräissä Pohjois-Suomen ja saariston kunnissa yksityisen työnantajan ja valtion liikelaitoksen sosiaaliturvamaksu poistetaan vuosiksi 2003-2005.

Hallitus esittää, että verovuodesta 2003 alkaen yhteisöveron valtion jako-osuus on 78,55 prosenttia, kuntien osuus 19,75 prosenttia ja seurakuntien osuus 1,70 prosenttia yhteisöveron tuotosta. Valtion osuus nousisi 3,47 prosenttiyksiköllä tämänvuotisesta, kuntien alenisi vastaavalla määrällä ja seurakuntien pysyisi ennallaan. Yhteisöveron jako-osuuksien muutokset johtuvat vuoden 2002 alusta voimaan tulleesta kuntien arvonlisäveron palautusten takaisinperintäjärjestelmän uudistamisesta, valtionosuusjärjestelmän verotulotasauksen vaikutuksesta kuntaryhmän yhteisövero-osuuteen sekä vuonna 2002 tehdystä kuntatyönantajan kansaneläkemaksun alennuksesta. Tämä kokonaisuus on valtion ja kuntien välisten rahavirtojen suhteen kustannusneutraali.

Energiaverojen eli nestemäisten polttoaineiden, sähkön, kivihiilen, maakaasun ja turpeen valmisteveroa korotetaan 5,2 prosentilla. Korotus lisää valtion verotuloja arviolta 126 miljoonalla eurolla. Moottoribensiinin litrahinta nousisi arvonlisävero mukaan lukien vajaalla neljällä sentillä ja dieselöljyn runsaalla kahdella sentillä.

Tekijän suorittaman taide-esineiden myynnin sekä tekijän omistaman taide-esineen välityksen ja maahantuonnin esitetään tulevan arvolisäverotuksen piirin. Taide-esineiden ensimyyntiin ja maahantuontiin sovellettaisiin kahdeksan prosentin verokantaa, kun taas taide-esineiden välitykseen sovellettaisiin 22 prosentin verokantaa.

Matkustajatuomisten kohdalla valmisteverolakia esitetään muutettavaksi niin, että kansalaiset saavat tuoda toisesta EU-maasta verolliseen hintaan hankittua olutta enintään 64 litraa. Raha-automaattien ja kasinopelien pitämisestä sekä pelikasinotoiminnasta maksettavaa arpajaisveroa esitetään korotettavaksi 9,5 prosenttiin. Tavoitteena on yhtenäistää Rahaautomaattiyhdistyksen ja Veikkauksen verorasitusta. Jäteveroa korotettaisiin 23 euroon yleiselle kaatopaikalle toimitetulta jätetonnilta.

Poimintoja budjetin menoista

Kuntien valtionapuihin hallitus esittää yhteensä 5,6 mrd. euroa, missä on lisäystä noin 7 prosenttia. Valtionosuuksia tarkistetaan puolella arvioidusta täydestä kustannustason muutoksesta eli 1,4 prosentilla. Hyvinvointipalvelujen edistämiseen tarkoitettuja määrärahoja sosiaali- ja terveydenhuollolle lisätään jo päätettyjen 74 milj. euron lisäksi 97 milj. eurolla vuonna 2003. Kansallisen terveysprojektin toteuttamiseen lisätään 57 milj. euroa ja kehittämishankkeisiin osoitetaan 8 milj. euroa. Syrjäytymisuhan alaisten lasten ja nuorten palveluihin ohjataan rahoitusta sosiaali- ja terveysministeriön sekä opetusministeriön pääluokista. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien lasten päivähoito-oikeutta laajennetaan. Sosiaalinen luototus liitetään osaksi kunnan sosiaalihuoltoa. Kuntien yhdistymistä kannustetaan yhteensä 8 milj. eurolla, missä on lisäystä 2 milj. euroa. Valtion toimenpiteet vahvistavat kuntataloutta 127 milj. eurolla.

Hallitus helpottaa rakenteellista työttömyyttä laajentamalla työmarkkinatuen käyttöä aktiivisena työllistämistukena, lisäämällä työvoimapoliittisia määrärahoja 40 milj. eurolla sekä ohjaamalla määrärahoja koulurakennusten ja erityisesti koulujen homevaurioiden korjaukseen.

Ammatillista koulutusta lisätään nostamalla vuonna 2003 oppisopimusmuotoisen ammatillisen lisäkoulutuksen oppilasmäärää 2 000 opiskelijalla 20 000 opiskelijaan ja aloittamalla aikuisten koulutustason kohottamisen viisivuotinen toimenpideohjelma. Vuonna 2003 koulutustason kohottamisohjelmaan voisi osallistua noin 2 800 aikuisopiskelijaa.

Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettua lakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus keskitettäisiin kokonaan valtionosuusjärjestelmään, josta rahoitettaisiin toisen asteen ammatillisen aikuiskoulutuksen järjestäjien ja vakiintuneesti lisäkoulutusta järjestäneiden vapaan sivistystyön oppilaitosten järjestämää koulutusta.

Kehitysyhteistyöhön hallitus esittää 507 milj. euroa, josta 413 milj. euroa on ulkoasiainhallinnon määrärahoissa. Lisäystä tämänvuotiseen on 28 milj. euroa. Kehitysyhteistyömäärärahojen taso vastaa 0,348 prosenttia vuodelle 2003 ennustetusta bruttokansantuotteesta. Sitoumusvaltuuksia myönnettäisiin 314 milj. euron arvosta.

Rauhanturvaamistoimintaan esitetään 95 milj. euroa, jossa on lisäystä 15 milj. euroa.

Mahdollisuus saada oikeusapua laajeni kesäkuussa 2002 myös keskituloisiin ja oikeusaputoimistojen tehtävät lisääntyivät. Tämän johdosta oikeusavun määrärahoja lisättäisiin 1,7 milj. eurolla. Ulosottolaitoksen voimavaroja suunnataan edelleen erikoisperintään ja rikoshyödyn jäljittämiseen. Ulosottolain uudistuksen on tarkoitus tulla voimaan maaliskuussa 2003.

Poliisitoimen hallintoa uudistetaan. Poliisitoimen painopisteitä ovat yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitäminen, hälytysvalmiuden turvaaminen, järjestäytyneen rikollisuuden torjunta sekä talousrikollisuuden vähentäminen yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa. Kasvavan huumerikollisuuden tehostettua torjuntaa jatketaan. Poliisin toimintamenoihin esitetään 15 milj. euron lisäystä tämänvuotisesta.

Osaamiskeskusohjelmien rahoitusta lisätään.

Puolustusvoimien toimintamenoihin hallitus esittää 72 milj. euron lisäystä. Lisäys johtuu pääasiassa puolustushallinnon kiinteistöuudistuksesta. Puolustusmateriaalihankintoihin osoitettaisiin 519 milj. euroa, josta 455 milj. euroa aiheutuu aikaisemmin myönnettyjen tilausvaltuuksien maksuista. Uuden tilausvaltuuden painopiste on raskaissa ampumatarvikkeissa ja sen avulla pyritään nykyistä pitkäjänteisempään yhteistyöhön kotimaisen ampumatarviketeollisuuden kanssa.

Valtion maksamiin eläkkeisiin ja korvauksiin esitetään 2 886 milj. euroa, missä on lisäystä 5,7 prosenttia. Suomen maksuosuuksiin Euroopan unionille varattaisiin 1376 milj. euroa, missä lisäystä on 2,1 prosenttia.

Yliopistojen rahoitusta lisätään korkeakoululaitoksen kehittämisestä annetun lain mukaisesti 30 milj. eurolla yliopistojen tehokkaan ja tuloksellisen toiminnan varmistamiseksi. Opintotukimäärärahoihin esitetään 12,5 milj. euron lisäystä lähinnä opintotukea saavien määrän kasvun johdosta.

Veikkauksen voittovaroja arvioidaan kertyvän 398 milj. euroa eli suunnilleen sama määrä kuin kuluvana vuonna. Hallitus esittää, että voittovarat jaetaan siten, että nuorisotyön osuus on 5 prosenttia, liikunnan osuus 21 prosenttia, tieteen osuus 19 prosenttia sekä taiteen ja kulttuurin 55 prosenttia.

Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan 2 565 milj. euron määrärahasta noin 80 prosenttia määräytyy EU-jäsenyyden perusteella. Vuoden 2003 määrärahalisäykset aiheutuvat pääosin Agenda 2000:n toimeenpanosta, EU:n rakennerahastoista osarahoitettujen ohjelmien ja Kansallisen metsäohjelma 2010:n toteuttamisesta.

Hallitus esittää tierahoitukseen 20 milj. euron ja ratarahoitukseen 46 milj. euron lisäystä. Uusina hankkeina aloitetaan Nuijamaan raja-aseman tieyhteyden rakentaminen, Naantalin väylän syventäminen sekä Vuosaaren sataman liikenneväylien rakentaminen. Merenkurkun liikennettä tuetaan.

Teknologiapolitiikan määrärahoiksi esitetään 494 milj. euroa. Energiatuen myöntämisvaltuutta lisättäisiin 4 milj. eurolla. Yrittäjäpolitiikkaan osoitettaisiin yhteensä 204 milj. euroa. Talous- ja velkaneuvonnan määrärahat lisääntyisivät 1,5 milj. eurolla vapaaehtoisia velkasovintoja koskevan ohjelman toteuttamiseksi.

Isyysrahakautta pidennetään ja perhevapaiden käyttöä joustavoitetaan. Sairaanhoitokorvausten omavastuita korotetaan ja lääkekustannusten kasvua rajoitetaan. Sairausvakuutuksen päivärahajärjestelmää kehitetään korottamalla mm. sairauspäivärahan ja vanhempainrahan vähimmäismäärää.

Uutta erityistukea on tarkoitus maksaa 1.10.2003 lukien sellaisille 65 vuotta täyttäneille tai työkyvyttömille Suomessa asuville maahanmuuttajille, jotka olisivat muutoin pitkäaikaisesti toimeentulotuen tarpeessa.

Ympäristösuojelun tärkeimpänä uutena hankkeena parannetaan hallituksen Itämeriohjelman mukaisesti Suomenlahden öljyntorjuntavalmiutta varustamalla väylänhoitoalus Seili öljyntorjunta- ja pelastusalukseksi. Luonnonsuojelussa edistetään EteläSuomen metsänsuojelua ja varaudutaan Repovedelle perustettavan kansallispuiston kustannuksiin. Rakentamisen ja rakennuskannan laadun parantamiseksi sekä kestävän kehityksen edistämiseksi toteutetaan kansallista rakennuspoliittista ohjelmaa. Kansallisen ilmastostrategian edistämiseksi ryhdytään avustamaan asuntojen energiakorjauksia. Asunnottomuuden hoitamiseen ohjataan lisäresursseja RAY:n kautta.

Tuettavien asumismenojen korottaminen vuonna 2002 lisää yleisen asumistuen menoja ensi vuonna 15 milj. euroa yhteensä 430 milj. euroon. Uustuotannon tukea painotetaan niihin kasvukeskuksiin, joissa asuntojen kysyntä on suurinta tarjontaan nähden.

Talousarvioesitys sisältää eräitä menojen kasvua rajoittavia toimia. Tällaisia ovat mm. kaikille hallinnonaloille tehty toimintamenosäästö, joka on 10 prosenttia suhteutettuna matkustuskustannuksiin, sairausvakuutuksen omavastuiden nostaminen ja lääkekorvausten kasvun rajoittaminen, puolustusmenojen maksatusten lykkäys sekä rata- ja luotsausmaksujen korotus.

Valtionhallinnon tavaroiden ja palvelujen ostoon sisältyvä arvonlisävero on budjetoitu uutena määrärahana kullekin hallinnonalalle. Aiemmin arvonlisävero oli kokonaisuudessaan valtionvarainministeriön määrärahoissa.

LUOVUTETUT MIETINNÖT

Arkkitehtuuripoliittinen seurantatyöryhmä luovutti muistionsa 28.8.2002 kulttuuriministeri Kaarina Drombergille. Arkkitehtuuripoliittisen seurantatyöryhmän mukaan valtioneuvoston vuonna 1998 hyväksymä arkkitehtuuripoliittinen ohjelma on toteutunut kolmen seurantavuoden aikana melko hyvin. Ehdotusten mukaisesti mm. on laajennettu aluearkkitehtitoimintaa, laadittu rakennusperintöstrategia ja perustettu suunnittelijarekisterit. Ohjelman 24 toimenpiteestä yhdeksän on toteutunut hyvin. Työryhmän mukaan muut toimet vaativat vielä toteutuakseen aikaa ja resursseja. Toteutumatta ovat jääneet ne ehdotukset, joiden vastuutaho ei ole ollut oikea tai sitä ei ole selkeästi osoitettu. Lisätietoja: työryhmän puheenjohtaja, johtaja Rauno Anttila, puh.(09) 160 77470 opetusministeriöstä ja rakennusneuvos Matti Vatilo, puh. (09) 1603 9560 ympäristöministeriöstä.

Selvitysmiesraportti Lääkkeiden korvausjärjestelmän laajuus ja sisältö julkistettiin 29.8.2002 sosiaali- ja terveysministeriössä. Selvitysmies, professori Pauli Ylitalo esittää, että korvattavat lääkkeet ja sairaudet luokiteltaisiin uudelleen niin, että korvausjärjestelmässä olisi peruskorvausluokka, yksi erityiskorvausluokka ja nollakorvausluokka. Uudessa erityiskorvausluokassa olisi nykyistä vähemmän lääkkeitä ja peruskorvausluokassa ja nollakorvausluokassa nykyistä enemmän. Lääkkeiden erityiskorvaus olisi kullakin ostokerralla 90 % ja peruskorvaus 60 % 10 euroa ylittävästä määrästä. Lääkkeiden keskimääräinen korvausaste ei muuttuisi olennaisesti. Erityiskorvattavia olisivat vaikeiden ja pitkäaikaisten sairauksien hoidossa välttämättömät ja elintärkeät lääkkeet. Raportti on internetissä osoitteessa http://www.stm.fi/suomi/vao/julkaisut/laakekorv2002/ylitaloraporttipdf.pdf. Lisätietoja: professori Pauli Ylitalo, puh. (03) 215 6731 ja hallitusneuvos Anja Kairisalo, puh. (09) 160 74411 sosiaali- ja terveysministeriöstä.

Koti kerrostalossa - asukkaiden arjen kokemuksia asumisestaan -tutkimus julkistettiin 28.8.2002 ympäristöministeriössä. Tutkimuksen mukaan suurin osa pääkaupunkiseudun kerrostaloasukkaista on tyytyväisiä asumisensa eri puoliin. Hiukan yli puolet kerrostalossa asuvista pääkaupunkiseudun asukkaista valitsi mieleisimmäksi asumismuodokseen juuri kerrostalon. Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun kerrostaloasukkaiden omia kokemuksia ja mielipiteitä selvitettiin näin laajasti. Tutkimus toteutettiin kyselyllä sekä syventävillä henkilökohtaisilla haastatteluilla. Lisätietoja: tutkija Jukka Hirvonen, puh. (09) 451 3950 Teknillisen korkeakoulun Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskuksesta ja yliarkkitehti Aila Korpivaara, puh. (09) 1603 9671, ympäristöministeriöstä.

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.