Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

Valtioneuvoston viikko 26/2002

TASAVALLAN PRESIDENTTI

HALLITUKSEN ESITYKSET

Tasavallan presidentti antoi 28.6.2002 eduskunnalle seuraavat hallituksen esitykset:

Esitys (HE 89/2002 vp) laeiksi osuuskuntalain, arvo-osuusjärjestelmästä annetun lain 26 d pykälän, arvo-osuustileistä annetun lain 29 pykälän ja kaupparekisterilain 18 a pykälän muuttamisesta. Arvo-osuusjärjestelmään voidaan liittää sellaiset osuuskuntien osuudet, lisäosuudet ja sijoitusosuudet, joista osuuskunta voisi osuuskuntalain mukaan antaa arvopaperimuotoisen osuus-, lisäosuus- tai sijoitusosuuskirjan. Sääntely on mahdollisimman pitkälle yhdenmukainen osakeyhtiöitä koskevan vastaavan sääntelyn kanssa. Muutos parantaa osuuskuntien mahdollisuuksia yleisörahoituksen hankkimiseen, lisää sijoittamisen tehokkuutta ja turvallisuutta sekä yhdenmukaistaa ja selventää arvopapereiden käsittelyä. (OM osastopäällikkö, ylijohtaja Pekka Nurmi 1606 7670)

Esitys (HE 90/2002 vp) laeiksi rikoslain 23 luvun, tieliikennelain 76 pykälän ja liikennevakuutuslain 7 ja 20 pykälän muuttamisesta. Henkilö, joka kuljettaa moottoriajoneuvoa tai raitiovaunua käytettyään huumausainetta niin, että hänen veressään on ajon aikana tai sen jälkeen huumausaineen vaikuttavaa ainetta tai sen aineenvaihduntatuotetta, tuomitaan rattijuopumuksesta. Lisäksi lakeihin tehdään muitakin muutoksia ja tarkistuksia. (OM apulaisosastopäällikkö Jan Törnqvist 1606 7700)

Esitys (HE 91/2002 vp) valitusta hovioikeuteen ja valitusasian käsittelyä hovioikeudessa koskevien oikeudenkäymiskaaren säännösten muuttamiseksi. Hovioikeusmenettelyä kehitetään yleinen rajoittamaton muutoksenhakuoikeus säilyttäen. Valitukset käsitellään siinä laajuudessa kuin oikeussuojatarpeet edellyttävät. Jos hovioikeus yksimielisesti toteaa, että valitus ei voi menestyä, valitusta ei oteta enempään tutkintaan. Muut valitukset tutkitaan täydellisessä hovioikeusmenettelyssä, kirjallisessa tai suullisessa niin kuin nykyisinkin. Muutoksenhakumahdollisuutta avarretaan tekemällä ns. vastamuutoksenhaku mahdolliseksi. Uudistuksella turvataan, että hovioikeuksien ratkaisutoiminta keskittyy ylioikeustutkintaa tarvitseviin asioihin. (OM lainsäädäntöneuvos Iiro Liukkonen 1606 7653)

Esitys (HE 92/2002 vp) uudeksi kielilaiksi ja siihen liittyväksi lainsäädännöksi. Uudella kielilailla toteutetaan ja edistetään suomen- ja ruotsinkielisen väestön kielellisiä oikeuksia perustuslain edellyttämällä tavalla. Uudessa kielilaissa määritellään nykyistä selkeämmin oikeus käyttää suomen ja ruotsin kieltä tuomioistuimissa ja muissa viranomaisissa sekä viranomaisten velvollisuus palvella yleisöä molemmilla kansalliskielillä. Laki sisältää myös säännökset lainsäädännössä ja yleisessä tiedottamisessa käytettävistä kielistä sekä toimenpiteistä kielellisten oikeuksien edistämiseksi. Kielilain täytäntöönpano ja soveltamisen seuranta ovat oikeusministeriön tehtäviä. Valtioneuvostolla on velvollisuus antaa vaalikausittain eduskunnalle kertomus kielilainsäädännön soveltamisesta ja kielellisten oikeuksien toteutumisesta. Kielilakia sovelletaan laissa määriteltyjen viranomaisten lisäksi eräin edellytyksin valtion liikelaitoksiin ja sellaisia palveluja tuottaviin yhtiöihin, joissa valtiolla tai kunnilla on määräämisvalta. Laki koskee annettavan palvelun osalta myös tahoja, jotka viranomaisen toimeksiannosta tarjoavat palvelua yleisölle, sekä niitä, joille viranomainen antaa julkisia hallintotehtäviä. Laki julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta sisältää säännökset kielitaidosta, jota vaaditaan valtion, kuntien, kuntayhtymien sekä itsenäisten julkisoikeudellisten laitosten virkamiehiltä ja muulta henkilöstöltä. Lakiin sisältyvät säännökset muun muassa viranomaisten velvollisuudesta huolehtia henkilöstönsä kielitaidosta, kielitaitovaatimuksista ilmoittamisesta ja niiden asettamistavasta, erivapaudesta sekä suomen ja ruotsin kielen tutkinnoista. Esitykseen sisältyvät Kielilaki, laki julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta, laki oikeudenkäymiskaaren muuttamisesta, laki oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain muuttamisesta, laki esitutkintalain muuttamisesta, laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain 4 §:n muuttamisesta, laki potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain 3 §:n muuttamisesta, laki sosiaalihuoltolain muuttamisesta, laki kansanterveyslain 28 §:n muuttamisesta, laki erikoissairaanhoitolain muuttamisesta ja laki kuntajakolain 3 §:n 2 momentin muuttamisesta. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2004. (OM lainsäädäntöneuvos Eija Siitari-Vanne 1606 7674)

Esitys (HE 93/2002 vp) laiksi henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. Lain soveltamisala kattaa poliisin poliisilaissa säädettyjen tehtävien suorittamiseksi tarpeellisten henkilötietojen käsittelyn silloin, kun henkilötiedot muodostavat tai niiden on tarkoitus muodostaa henkilörekisteri tai sen osa. Poliisitoimessa henkilötietojen käsittelyyn sovelletaan yleistä henkilötietolakia ja viranomaisten toiminnan julkisuudesta annettua lakia. Näistä poiketaan ainoastaan silloin, kun se on poliisitoiminnan tehokkuuden turvaamiseksi välttämätöntä. Poikkeukset koskevat lähinnä arkaluonteisten tietojen keräämistä ja tallettamista, rekisteröidyn tarkastusoikeutta sekä rekisteritietojen käyttöä ja luovuttamista. Laissa säädetään myös henkilörekisterin perustamisesta, rekisterinpitäjästä, poliisin valtakunnallisten henkilörekistereiden tietosisällöstä, vihjeluonteisia tietoja sisältävästä epäiltyjen tietojärjestelmästä, Europol-tietojärjestelmästä ja suojelupoliisin toiminnallisesta tietojärjestelmästä, poliisin henkilörekisterien tietojen säilytysajoista, viranomaisten välisestä teknisen käyttöyhteyden avulla tapahtuvasta henkilörekisteritietojen luovuttamisesta sekä poliisin kansainvälisestä tietojenvaihdosta. Tarkempia säännöksiä teknisen käyttöyhteyden antamisesta, tietojen luovuttamisesta päättämisestä sekä tarkastusoikeuden käyttämisestä annetaan valtioneuvoston asetuksella. Lisäksi poliisin ylijohto oikeutetaan antamaan tarkempia ohjeita poliisille kuuluvien toimenpiteiden suorittamisesta. Esitykseen sisältyvät laki henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa, laki hätäkeskuslain muuttamisesta, laki ulkomaalaisrekisteristä annetun lain muuttamisesta, laki ampuma-aselain 113 pykälän 3 momentin kumoamisesta ja laki yksityisistä turvallisuuspalveluista annetun lain muuttamisesta. (SM hallitusneuvos Aulis Gerlander 1604 4606)

Esitys (HE 94/2002 vp) kunnalliseksi eläkelaiksi ja kunnallisen eläkelain voimaanpanolaiksi. Uuteen kunnalliseen eläkelakiin kootaan nykyisen kunnallisten viranhaltijain ja työntekijäin eläkelain sekä sen nojalla annetun kunnallisen eläkelaitoksen eläkesäännön voimassa oleva sisältö. Nykyiset kunnallisen eläkelaitoksen eläkesäännössä olevat eläketurvaa koskevat määräykset siirretään lain tasolle perustuslain edellyttämällä tavalla ja muuttamatta eläketurvan sisältöä. Lisäksi säädetään erillinen voimaanpanolaki, jossa säädetään eläketurvasta ajalta ennen nyt ehdotettujen lakien voimaantuloa sekä aikaisemmin tehtyjen muutosten yhteydessä suojatuista eläkeoikeuksista. Kunnallisen eläkelaitoksen nykyisen eläkesäännön lisäeläkettä koskevia määräyksiä sovelletaan edelleen ennen vuotta 1940 syntyneisiin viranhaltijoihin ja työntekijöihin. Mahdollisesta muusta lisäeläketurvasta, joka olisi jäsenyhteisöille vapaaehtoinen, määrätään uudessa lisäeläkesäännössä. Siihen siirretään myös nykyisestä lisäeläkejärjestelmästä voimaan jäävät taloudellista tukea koskevat määräykset. (SM hallitusneuvos Arto Sulonen 1604 2805)

Esitys (HE 95/2002 vp) laiksi tullilain muuttamisesta. Henkilörekistereitä koskevia tullilain säännöksiä muutetaan ja täydennetään. Lakiin sisältyy myös säännökset uudesta rekisterikilpien ja konttien kuvaus- ja tunnistusjärjestelmästä. Tullilakiin otetaan lisäksi säännökset televalvonnasta ja teknisen tarkkailun edellytyksiä tarkennetaan. Samalla tehdään eräitä yksittäisiä muutoksia, jotka koskevat tietojen luovuttamista sekä tietojen saamista eräistä rekistereistä. (VM finanssineuvos Reijo Virtanen 1603 4738)

Esitys (HE 96/2002 vp) verkkotunnuslaiksi ja viestintähallinnosta annetun lain 2 pykälän muuttamisesta. Verkkotunnuslaissa säädetään verkkotunnuksen muodosta ja sille asetettavista edellytyksistä, verkkotunnushallinnosta, verkkotunnusrekisteristä sekä verkkotunnuspalvelun tarjoajasta. Yritykset, ja muut yhteisöt, säätiöt ja julkisyhteisöt voivat hakea suomalaisia verkkotunnuksia, jos haettu tunnus on vapaana ja myöntämisen edellytykset muutoin täyttyvät. Viestintäviraston velvollisuutena hakemusten tarkastamisessa on pyrkiä varmistamaan, ettei haettu tunnus loukkaa toisen suojattua nimeä tai merkkiä mukaan lukien henkilön nimet. Viestintävirasto voi käyttää hakemusten tarkastamisessa koneellista palveluautomaatiojärjestelmää. Lisäksi lakiin sisältyvät verkkotunnuksen sulkemista ja peruuttamista koskevat säännökset, joiden perusteella Viestintävirasto voi ryhtyä toimenpiteisiin mahdollisissa tunnusmerkkioikeuden loukkaustilanteissa. Viestintähallinnosta annetun lain 2 pykälän muutoksella lisätään Viestintäviraston tehtäviin verkkotunnuslaissa sille säädetyt tehtävät. Lakien on tarkoitus tulla voimaan 1.3.2003. (LVM neuvotteleva virkamies Mikael Nyberg 1602 8609)

Esitys (HE 97/2002 vp) laiksi työsopimuslain 1 luvun 10 pykälän muuttamisesta. Kun vapaaehtoinen lisäeläketurva on työsuhteen ehto, se on liikkeen luovutuksen yhteydessä samassa asemassa kuin muutkin työsuhteen ehdot. (TM neuvotteleva virkamies Jouni Lemola 1604 8934)

EDUSKUNNAN VASTAUKSET

Tasavallan presidentti vahvisti 28.6.2002 seuraavat lait:

Laki osuuskuntalain voimaanpanosta annetun lain 24 §:n muuttamisesta (HE 78/2002 vp). Uuden osuuskuntalain voimaanpanolakiin tulee siirtymäsäännös, jolla jatketaan vanhaan osuuskuntalakiin sisältynyttä poikkeusta, jonka mukaan 1.7.1996 säästökassatoimintaa harjoittaneet osuuskunnat saavat harjoittaa säästökassatoimintaa, vaikka ne eivät täytä mainittuna päivänä voimaan tulleita erityisiä osuuspääomaa ja jäsenmäärää koskevia vaatimuksia. Laki tulee voimaan 1.7.2002. (OM osastopäällikkö, ylijohtaja Pekka Nurmi 1606 7670)

Laki seutuyhteistyökokeilusta (HE 248/2001 vp). Kyseessä on määräaikainen kokeilulaki, jonka tavoitteena on edistää ja tukea kuntien vapaaehtoista seutuyhteistyötä. Lakia sovelletaan Hämeenlinnan seudulla, Lahden kaupunkiseudulla, Loimaan seudulla, Nivalan-Haapajärven seudulla, Oulun seudulla, Pieksämäen seudulla, Pohjois-Lapin seudulla ja Turunmaan seudulla. Lailla tehdään kokeiluseuduille mahdolliseksi luoda uudentyyppinen seudullinen julkisoikeudellinen toimielin ja se antaa myös mahdollisuuden siirtää kuntien tehtäviä ja päätösvaltaa seudun kuntien yhteiselle yksityisoikeudelliselle yhteisölle. Kokeiluseudun kunnat voivat sopia yhteisöveron seudullisesta jakamisesta. Lisäksi kunnat voivat sopia niiden yhteisen yleiskaavan vahvistamisesta ympäristöministeriön sijasta alueellisessa ympäristökeskuksessa. Lailla annetaan kokeiluseudun kunnille mahdollisuus osallistua valtion viranomaisten ja maakuntien liittojen päätöksentekoon sitovilla lausuntomenettelyillä. Lausuntomenettelyt voivat koskea yritystoiminnan tukemisesta annetussa laissa tarkoitettuja yritystukia, työllisyysasetuksen mukaisia investointitukia, yksinomaan kokeiluseudun alueella harjoitettavan linjaliikenteen liikennelupia, eräitä maankäyttö- ja rakennuslaissa tarkoitettuja poikkeuslupia, alkoholilain mukaisia vähittäismyynti- ja anniskelulupia, maakunnan liiton Euroopan yhteisöjen rakennerahastosta ja vastaavista valtion talousarvion määrärahoista myöntämää kansallista rahoitusosuutta, luvanvaraisesta henkilöliikenteestä tiellä annetun lain mukaista joukkoliikenteen palvelutasosuunnitelmaa sekä sosiaali- ja terveystoimen sekä opetus- ja kulttuuritoimen investointien valtionosuutta. Lisäksi kokeiluseutu saa mahdollisuuden antaa valtion alue- ja paikallishallinnon viranomaisille lausunnon niiden seudun kehittämisen kannalta merkittävistä suunnitelmista ja päätöksistä sekä niiden rahoittamisesta. Valtioneuvosto vahvistaa kokeiluseudun kunnan sopimuksen ennen sen voimaantuloa. Laki on voimassa 1.8.2002-31.12.2005. Lain 6 § tulee kuitenkin voimaan 1.1.2003. (SM kehittämispäällikkö Teemu Eriksson 1604 2526)

Laki opiskelijavalintarekisteristä ja laki ylioppilastutkintorekisteristä annetun lain 1 §:n muuttamisesta (HE 35/2002 vp). Nykyisin lääninhallituksille ammattikorkeakoulujen yhteishaussa kuuluvat tehtävät siirtyvät ammattikorkeakoulujen itsensä hoidettaviksi. Ammattikorkeakoulujen yhteishakurekisterin osalta ammattikorkeakoulut osallistuvat lääninhallitusten asemesta opetushallituksen ylläpitämään opiskelijavalintarekisterinpitoon. Muilta osin ammattikorkeakoulujen yhteishakujärjestelmä säilyy nykyisellään. Lakia on tarkoitus soveltaa ensimmäisen kerran ammattikorkeakoulujen yhteishakuun lukuvuonna 2003-2004 alkavaa koulutusta varten. Lait tulevat voimaan 15.7.2002. (OPM opetusneuvos Hannu Sirén 1607 7239)

Laki Siemenperunakeskuksen muuttamisesta osakeyhtiöksi ja laki korkealaatuisen siemenperunan tuotantoalueella noudatettavista perunanviljelyn vaatimuksista (HE 70/2002 vp). Valtion laitoksena liiketoimintaa harjoittava Siemenperunakeskus muutetaan osakeyhtiöksi ja valtioneuvosto oikeutetaan luovuttamaan Siemenperunakeskuksen liiketoiminta ja sen hallinnassa olevaa omaisuutta valtion kokonaan omistamalla osakeyhtiölle. Osakeyhtiön toimialana on Suomessa yleisesti viljeltävien perunalajikkeiden terveen siemenaineiston ylläpito sekä tällaisten lajikkeiden perus- ja sertifoidun siemenen tuotanto ja markkinointi. Lisäksi annetaan uusi laki korkealaatuisen siemenperunan tuotantoalueella noudatettavista perunanviljelyn vaatimuksista. Lait tulevat voimaan 1.9.2002. Eduskunnan lausumat; 1. Eduskunta edellyttää, että nykyisin Siemenperunakeskuksella olevaa tehtävää tutkia ja kehittää korkealaatuisen siemenperunan tuotantotekniikkaa nimenomaan Suomen pohjoisiin oloihin sopivaksi tulee jatkaa Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen Ruukin tutkimusasemalla ja että valtion talousarviossa osoitetaan vuosittain perunanviljelyä koskevaan tutkimus- ja kehitystoimintaan riittävät määrärahat. 2. Eduskunta edellyttää, että Siemenperunakeskusta osakeyhtiöksi muutettaessa maamme huoltovarmuus perunantuotannon osalta turvataan muun muassa siten, että valtio säilyttää osakkuutensa yhtiössä niin kauan kuin yhtiön kansallisen huoltovarmuuden takaavien toimintatavoitteiden saavuttamisen varmistaminen sitä edellyttää. (MMM ylitarkastaja Leo Forss 1605 3283)

Laki Euroopan laajuisen rautatiejärjestelmän yhteentoimivuudesta (HE 15/2002 vp). Lailla pannaan täytäntöön kaksi direktiiviä, joista toinen koskee Euroopan laajuisen tavanomaisen rautatiejärjestelmän yhteentoimivuutta ja toinen Euroopan laajuisen suurten nopeuksien rautatiejärjestelmän yhteentoimivuutta. Laki koskee Euroopan laajuiseen rautatiejärjestelmään kuuluvalla valtion rataverkolla käytettäviä väyliä, raiteita ja laitteita sekä sillä liikennöintiin käytettäviä raidekulkuneuvoja. Lain soveltamisalaan kuuluvassa rautatiejärjestelmässä sovelletaan sellaisia teknisiä tai rautatiejärjestelmän operatiivista käyttöä koskevia vaatimuksia, joiden sisältö määräytyy yhteisön oikeuden mukaisesti. Lailla ei ole taannehtivia vaikutuksia, vaan olennaisten vaatimusten soveltaminen laajenee vähitellen järjestelmän eri osia uudistettaessa. Laki tulee voimaan 1.9.2002. (LVM hallitusneuvos Hannu Pennanen 1602 8470)

Laki liikennevakuutuslain 7 §:n muuttamisesta (HE 73/2002 vp). Ajoneuvossa olleella matkustajalla on oikeus saada korvaus henkilövahingoistaan, vaikka kuljettaja on syyllistynyt törkeään rattijuopumukseen. Korvausta voidaan kuitenkin alentaa tapauskohtaisesti, jos matkustaja on myötävaikuttanut vahingon syntymiseen. Laki tulee voimaan 1.7.2002. (STM apulaisosastopäällikkö Katriina Lehtipuro 1607 3878)

Laki transseksuaalin sukupuolen vahvistamisesta, laki steriloimislain 1 ja 4 §:n muuttamisesta, laki kastroimislain kumoamisesta ja laki terveydenhuollon oikeusturvakeskuksesta annetun lain 1 ja 2 §:n muuttamisesta (HE 56/2001 vp). Laissa transseksuaalin sukupuolen vahvistamisesta säädetään edellytyksistä, joiden perusteella transseksuaalin henkilön oikeudellinen sukupuoli voidaan muuttaa vastaamaan hänen omaa käsitystään sukupuolestaan. Maistraatti voi vahvistaa tietyin edellytyksin täysi-ikäisen henkilön sukupuolen hänen omasta hakemuksestaan, jos hakija esittää lääketieteellisen selvityksen siitä, että hän pysyvästi kokee kuuluvansa vastakkaiseen sukupuoleen ja että hän elää tämän mukaisessa sukupuoliroolissa. Steriloimislaissa otetaan huomioon steriloiminen sukupuolen vahvistamisen vuoksi. Kastroimislaki kumotaan. Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksesta annettua lakia muutetaan sen vuoksi, ettei virasto enää käsittele kastroimista koskevia asioita. Lait tulevat voimaan 1.1.2003. (STM ylilääkäri Terhi Hermanson 1607 3901)

Tasavallan presidentti hyväksyi kansainvälisen terrorismin rahoituksen vastaisen yleissopimuksen ja vahvisti lain kansainvälisen terrorismin rahoituksen torjumisesta tehdyn yleissopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja lain rikoslain 34 luvun muuttamisesta (HE 43/2002 vp). Yleissopimuksen pääsisältönä on terrorismin rahoituksen kriminalisoiminen. Sopimuksessa määrätään rangaistavaksi laiton ja tahallinen varojen luovuttaminen tai kerääminen siinä tarkoituksessa tai siitä tietoisena, että ne käytetään sopimuksessa määriteltyjen terrorististen rikosten tekemiseen. Sopimus määrää myös tällaisista rahoitusrikoksista epäiltyjen syyttämisestä ja luovutuksesta sekä oikeusavusta samoin kuin toimista terrorismin rahoituksen ehkäisemiseksi. Lait tulevat voimaan tasavallan presidentin asetuksella. (UM lähetystöneuvos Marja Lehto 1605 5726)

Tasavallan presidentti määräsi eduskunnan kirjelmän hallituksen esityksestä vuoden 2002 lisätalousarvioksi (HE 67/2002 vp) merkittäväksi pöytäkirjaan. Tuloarvioiden nettolisäys on talousarviossa 565 milj. euroa. Verotulojen arvion lisäys on 69 milj. euroa, joka muodostuu kokonaan korkotulojen lähdeveron tuottoarvion noususta. Muiden tulojen arvio kasvaa 496 milj. eurolla. Osinkotulojen arvioidaan nousevan 170 milj. euroa. Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal Oy ja Kapiteeli Oy palauttavat valtiolle pääomaa yhteensä 103 milj. euroa. Suomen Pankin voitosta tuloutetaan 99 milj. euroa. Huoltovarmuusrahastosta siirretään muuttuneiden huoltovarmuustavoitteiden vuoksi 60 milj. euroa valtion talousarvioon. Määrärahojen lisäyksiä ilman valtionvelan vähentämistä sisältyy talousarvioon nettomääräisesti 256 milj. euroa. Valtionvelan vähentämiseen käytetään 309 milj. euroa. Pitkien hoitojonojen purkamiseen sairaanhoitopiireille myönnetään avustuksena 25 milj. euroa. EU:n rakennerahastoista maksettaviin menoihin käytetään 44 milj. euroa ja vastaaviin kansallisiin osuuksiin 48 milj. euroa johtuen myöntämisvaltuuksien maksatusten kasvusta aikaisempina vuosina tapahtuneen ohjelmien viivästymisen vuoksi. Perusradanpitoon myönnetään 27 milj. euron lisäys. Työvoimapolitiikan toimenpiteiden määrää lisätään 2250 henkilöllä. Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanottoon käytetään 14 milj. euroa mm. hakijoiden ennakoitua suuremmasta määrästä johtuen. Lisätalousarviota sovelletaan 1.7.2002 lukien. Eduskunnan lausumat; Momentti 30.14.49; Eduskunta edellyttää, että maaseutuelinkeinotoiminnan korkotuen puuttuva myöntämisvaltuus myönnetään vuoden 2002 toisessa lisätalousarviossa. Momentti 30.31.44; Eduskunta edellyttää, että kehitettäessä energiapuuketjulogistiikkaa selvitetään mahdollisuudet alueellisten kustannuserojen tasaamiseen. Luku 31.24; Eduskunta edellyttää, että Tieliikelaitoksen ylimääräinen voitontuloutus 16 818 000 euroa osoitetaan tienpidon hankkeisiin vuoden 2002 aikana tehtävillä päätöksillä. Momentti 31.40.21; Eduskunta edellyttää, että radanpidon mahdollinen lisämäärärahan tarve turvataan vuoden 2002 toisen lisätalousarvion yhteydessä. Luku 34.06; Eduskunta edellyttää, että mikäli työllisyys heikkenee työllisyysmäärärahoja suunnataan suhdannepoliittisena keinona jo vuoden 2002 toisen lisätalousarvion yhteydessä esim. homevaurioista kärsivien koulujen korjaamiseen tai muihin työllisyyttä tukeviin hankkeisiin. (VM hallitusneuvos Raine Vairimaa 1603 3014)

Tasavallan presidentti määräsi, että eduskunnan suostumus sille, että valtio voi luopua omistamistaan Suomen Autokatsastus Oy:n osakkeista, merkitään tiedoksi saatetuksi (HE 23/2002 vp). (LVM neuvotteleva virkamies Leena Kostiander 1602 8469)

TASAVALLAN PRESIDENTIN ASETUKSET

Tasavallan presidentti antoi 28.6.2002 seuraavat asetukset:

Tasavallan presidentin asetus ihmishengen turvallisuudesta merellä vuonna 1974 tehtyyn kansainväliseen yleissopimukseen liittyvään ISM-koodiin tehtyjen muutosten voimaansaattamisesta. Muutokset koskevat todistuskirjojen ja väliaikaisten todistuskirjojen myöntämiseen liittyviä seikkoja. Lisäksi muutettiin todistuskirjojen kaavoja. Muutokset tulevat voimaan 1.7.2002. Asetus tulee voimaan 1.7.2002. (LVM merenkulkuneuvos Raimo Kurki 1602 8490)

KANSAINVÄLISET ASIAT

Tasavallan presidentti päätti 28.6.2002 seuraavat kansainväliset asiat:

Suurlähettiläs Ole Norrbackin tai hänen estyneenä ollessaan hänen sijaisensa valtuuttaminen allekirjoittamaan sopimus Tanskan, Suomen, Islannin, Norjan ja Ruotsin välillä 9 päivänä joulukuuta 1988 yhteispohjoismaisten laitosten ja niiden henkilökunnan oikeudellisesta asemasta tehdyn sopimuksen muuttamisesta. (UM lainsäädäntöneuvos Sari Mäkelä 1605 5588)

Helposti pilaantuvien elintarvikkeiden kansainvälisiä kuljetuksia ja tällaisissa kuljetuksissa käytettävää erityiskalustoa koskevan sopimuksen (ATP) 1 liitteen muutosten hyväksyminen. Muutokset tulevat voimaan 7.1.2003. (UM lähetysneuvos Katri Silfverberg 1605 6408)

NIMITYSASIAT

Tasavallan presidentti päätti 28.6.2002 seuraavat nimitysasiat:

Ulkoasiainneuvos Arto Mansala ulkoasiainhallinnon alivaltiosihteerin (A31) virkaan vastuualueenaan hallinnollinen ja oikeudellinen osasto sekä protokollaosasto 1.10.2002 lukien. (UM ulkoasiainneuvos Maarit Jalava 1605 5416)

MUUTA

Tasavallan presidentti myönsi 106 arvonimeä. (VNK valtiosihteeri Rauno Saari 1602 2006)

VALTIONEUVOSTO

VALTIONEUVOSTON ASETUKSET

Valtioneuvosto antoi 27.6.2002 seuraavat asetukset:

Valtioneuvoston asetus valtion yksikköjen ja toimintojen sijoittamista koskevasta toimivallasta. Asetuksella säädetään menettelystä valmisteltaessa valtion keskushallinnon yksikköjen ja valtakunnallisesti tai keskitetysti hoidettavien toimintojen sijoittamispäätöksiä sekä pääkaupunkiseudun ulkopuolella sijaitsevien valtion alueellisten tai paikallisten toimintojen supistamis- tai lakkauttamishankkeita. Ministeriöiden ja niiden alaisten valtion viranomaisten on ilmoitettava alueellistamisen koordinaatioryhmälle valmistelusta, joka tähtää uuden yksikön tai toiminnon perustamiseen, olemassa olevan yksikön tai toiminnon olennaiseen laajentamiseen tai merkittävään uudelleen organisointiin. Näissä tapauksissa on aina velvollisuus selvittää mahdollisuudet yksikön tai toiminnon sijoittamiseen pääkaupunkiseudun ulkopuolelle. Valmistelusäännökset koskevat myös alueellisten tai paikallisten valtion toimintojen supistamis- tai lakkautushankkeita. Asetuksella säädetään myös alueellistamisen koordinaatioryhmän asettamisesta ja sen tehtävistä. Keskeinen tehtävä on lausunnon antaminen ministeriöiden sijoituspaikkaesityksistä sen turvaamiseksi, että sijoittamispäätökset toteuttavat laissa asetettuja valtion yksikköjen ja toimintojen uudelleen sijoittamista koskevia tavoitteita. Asetus tulee voimaan 1.8.2002. (VNK valtiosihteeri Rauno Saari 1602 2006)

Valtioneuvoston asetus valtion virkamiesten eroraha-asetuksen 10 §:n muuttamisesta. Määräaikaisena voimassa olevaa tutkinnon perusteella suoritettavaa ammattikoulutusrahan maksamista jatketaan. Asetus tulee voimaan 1.8.2002. (VM hallitussihteeri Kari Eskola 1603 4969)

Valtioneuvoston asetus laivanisännän turvallisuusjohtamisjärjestelmästä ja aluksen turvalliseen käyttöön liittyvistä johtamisjärjestelyistä annetun asetuksen 6 §:n muuttamisesta. Asetuksen mukaan laivanisännän turvallisuusjohtamisjärjestelmään liittyvä laivanisännän maaorganisaation välitarkastus asiakirjan tai todistuksen voimassaoloa varten tulee suorittaa kaikissa tapauksissa vuosittain. Voimassa olevan säännöksen mukaan po. välitarkastus suoritetaan eri pituisin väliajoin riippuen siitä, onko kyseessä matkustaja- vai lastialus. Asetus tulee voimaan 1.7.2002. (LVM merenkulkuneuvos Raimo Kurki 1602 8490)

Valtioneuvoston asetus ajokorttiasetuksen muuttamisesta annetun asetuksen 167/1994 voimaantulosäännöksen 4 momentin kumoamisesta. Asetuksella kumotaan säännös, jonka mukaan ennen 1.3.1994 myönnettyä autokoululupaa uudistettaessa ei vaadita osoituksena vakavaraisuudesta selvitystä käytettävissä olevista riittävistä taloudellisista voimavaroista sen mukaan kuin ajokorttiasetuksen 39 §:n 1 momentin 6 kohdassa säädetään. Tällaisen luvan haltijan on esitettävä selvitys käytettävissä olevista riittävistä voimavaroista 1.1.2003 lukien luvan uudistamisen yhteydessä. Kumoaminen liittyy valtioneuvoston asetukseen ajokorttiasetuksen muuttamisesta, joka sisältää autokoulutoimintaa koskevia muutoksia. Asetus tulee voimaan 1.1.2003. (LVM vanhempi hallitussihteeri Eija Maunu 1602 8571)

Valtioneuvoston asetus ajokorttiasetuksen muuttamisesta annetun asetuksen 433/1996 voimaantulosäännöksen 4 momentin kumoamisesta. Asetuksella kumotaan säännös, jonka mukaan ennen 1.7.1996 myönnettyä yksinomaan moottoripyörällä tai kuorma-autovetoisen ajoneuvoyhdistelmän tai linja-auton kuljettajaopetukseen oikeuttavaa autokoululupaa uudistettaessa ei vaadita osoituksena vakavaraisuudesta selvitystä riittävistä käytettävissä olevista voimavaroista sen mukaan kuin ajokorttiasetuksen 39 §:n 1 momentin 6 kohdassa säädetään. Tällaisen luvan haltijan on esitettävä selvitys voimavaroista 1.1.2003 lukien luvan uudistamista hakiessaan. Kumoaminen liittyy valtioneuvoston asetukseen ajokorttiasetuksen muuttamisesta, joka sisältää eräitä autokoulutoimintaa koskevia muutoksia. Asetus tulee voimaan 1.1.2003 lukien. (LVM vanhempi hallitussihteeri Eija Maunu 1602 8571)

Valtioneuvoston asetus ajokorttiasetuksen muuttamisesta. Asetukseen tehdään tieliikennelain 66 ja 69 §:n muuttamisesta (367/2002) johtuvat muutokset ja lisäksi eräitä muita autokoulutoimintaa koskevia muutoksia. Autokoulutoimintaa koskevat muutokset johtuvat osaksi tieliikennelain muutoksesta. Asetuksesta kumotaan valtuussäännökset, jotka mainitulla muutoksella siirretään tieliikennelakiin. Vaatimusta taloudellisten voimavarojen osoittamisesta sovellettaisiin lupien uudistamisiin kaikilta osin 1.1.2003 lukien. Tältä osin asetus liittyy valtioneuvoston asetuksiin eräiden ajokorttiasetuksen muutosten voimaantulosäännösten kumoamisesta. Asetus tulee voimaan 1.10.2002. (LVM vanhempi hallitussihteeri Eija Maunu 1602 8571)

VALTIONEUVOSTON PÄÄTÖKSET

Valtioneuvosto teki yleisistunnossa 27.6.2002 seuraavat päätökset:

Päätös määrätä Suomen ja Viron välisen valtioiden rajat ylittävien ympäristövaikutusten arvioinnista tehdyn sopimuksen ympäristövaikutusten arviointikomission puheenjohtajaksi neuvotteleva virkamies Ulla-Riitta Soveri sekä jäseniksi ylitarkastaja Leena Ivalo, ylitarkastaja Seija Savo, ylitarkastaja Jorma Jantunen, ylitarkastaja Jukka Timperi ja vanhempi tutkija Panu Kontio. (UM lainsäädäntöneuvos Sari Mäkelä 1605 5588)

Päätös sisäasiainministeriön hallinnonalalla käytettävän valtion myöntämisvaltuuden alueellisesta jaosta vuonna 2002 (Interreg III A; Saaristo, Merenkurkku-MittSkandia, Pohjoinen, Karjala, Kaakkois-Suomi ja Etelä-Suomen rannikkoseutu). Aluekehitysviranomaisina toimiville maakuntien liitoille jaetaan vuoden 2002 valtion talousarvion momentilta 26.98.62 valtion rahoitusosuutena myöntämisvaltuutta yhteensä 5 458 000 euroa käytettäväksi EU:n rakennerahastojen ohjelmakaudelle 2000-2006 laadittujen Interreg III A-ohjelma-asiakirjojen mukaisiin toimenpiteisiin seuraavasti: Saariston Interreg III A -ohjelma-asiakirjan mukaisiin toimenpiteisiin yhteensä 173 000 euroa, Merenkurkku-MittSkandian Interreg III A -ohjelma-asiakirjan mukaisiin toimenpiteisiin yhteensä 921 000 euroa, Pohjoisen Interreg III A -ohjelma-asiakirjan mukaisiin toimenpiteisiin yhteensä 625 000 euroa, Karjalan Interreg III A -ohjelma-asiakirjan mukaisiin toimenpiteisiin yhteensä 1 800 000 euroa, Kaakkois-Suomen Interreg III A -ohjelma-asiakirjan mukaisiin toimenpiteisiin yhteensä 1 136 000 euroa ja Etelä-Suomen rannikkoseudun Interreg III A -ohjelma-asiakirjan mukaisiin toimenpiteisiin yhteensä 803 000 euroa. (SM aluekehitysneuvos Harry Ekestam 1604 4509)

Päätös vapauttaa Suvi Lindén tietoyhteiskunta-asiain neuvottelukunnan puheenjohtajan tehtävästä ja määrätä hänen tilalleen liikenne- ja viestintäministeri Kimmo Sasi. Kulttuuriministeri Kaarina Dromberg määrätään neuvottelukunnan jäseneksi neuvottelukunnan jäljellä olevaksi toimikaudeksi eli 31.5.2003 saakka. (VM hallitusneuvos Heikki Joustie 1603 4858)

Päätös jatkaa suomalaisille lentoyhtiöille vastavakuuksia vaatimatta myönnettyä väliaikaista valtiontakuuta, joka kattaa lentoliikennetoiminnassa ilma-aluksen käyttämisestä sotariskitilanteessa kolmansille osapuolille aiheutuvat 25.9.2001 irtisanottujen vakuutusten piiriin kuuluvat henkilö- tai esinevahingot. Valtion vastuu vahinkotapahtumaa kohden on enintään yksi miljardi Yhdysvaltain dollaria, jonka vasta-arvo ei saa ylittää 1,5 miljardia euroa. Väliaikainen valtiontakuu on maksullinen ja se on voimassa 30.9.2002 saakka. Takuu annetaan ehdolla, että takuun saaja suostuu siihen, että valtio voi muuttaa takuun ehtoja EU:ssa sovittavien suuntaviivojen mukaisesti. Ehtojen mahdollinen muutos tehtäisiin uudella valtioneuvoston päätöksellä. (VM hallitusneuvos Veikko Kantola 1603 4953)

Päätös myöntää entiselle ympäristöministerille, kansanedustaja Satu Hassille ero talousneuvoston jäsenyydestä 27.6.2002 lukien. (VM neuvotteleva virkamies Petri Syrjänen 1603 3043)

Päätös määrätä valtion tiede- ja teknologianeuvoston jäseneksi kulttuuriministeri Kaarina Dromberg. (OPM opetusneuvos Marja Pulkkinen 1607 7223)

Päätös myöntää Fingrid Oyj:lle lunastuslupa ja ennakkohaltuunottolupa omaisuuden lunastamiseksi Ylivieskan kaupungissa sijaitsevien kiinteistöjen alueille rakennettavaa 110 kV:n sähkönsiirtojohtoa varten (Teikkoperä-Junnikka). (KTM ylitarkastaja Osmo Haltia 1606 4785)

Päätös myöntää Fingrid Oyj:lle lunastuslupa ja ennakkohaltuunottolupa omaisuuden lunastamiseksi Ylivieskan ja Nivalan kaupungeissa sijaitsevien kiinteistöjen alueille rakennettavaa 2 x 110 kV:n sähkönsiirtojohtoa varten (Teikkoperä-Nivala). (KTM ylitarkastaja Osmo Haltia 1606 4785)

Päätös myöntää Länsivoima Oyj:lle lunastuslupa omaisuuden lunastamiseksi Nokian ja Tampereen kaupungeissa sijaitsevien kiinteistöjen alueilla pysytettävää 110 kV:n sähkönsiirtojohtoa varten (Melo-Myllypuro). (KTM ylitarkastaja Osmo Haltia 1606 4785)

Valtioneuvosto lähetti eduskunnalle 27.6.2002 seuraavat Euroopan unionin säädösehdotuksia koskevat valtioneuvoston kirjelmät:

Valtioneuvoston kirjelmä (U 32) eduskunnalle ehdotuksesta yleissopimukseksi (huumausaineiden laittoman kaupan torjumisesta tullihallintojen toimesta aavalla merellä). Ehdotus laajentaisi jäsenvaltion mahdollisuuksia puuttua aavalla merellä toisen jäsenvaltion lipun alla purjehtiviin aluksiin, kun niiden epäillään sekaantuneen huumausaineiden salakuljetukseen. Toimenpiteet voitaisiin tehdä ilman etukäteissuostumusta jäsenvaltion omalla merikalustolla. (VM finanssineuvos Reijo Virtanen 1603 4738)

NIMITYSASIAT

Valtioneuvosto päätti 27.6.2002 seuraavat nimitysasiat:

Kommodori Henrik Nystén apulaissotilasedustajan (A 26) virkaan 1.8.2002-31.7.2005 virkapaikkanaan Suomen Brysselissä sijaitseva pysyvä edustusto Euroopan unionissa. (UM ulkoasiainneuvos Maarit Jalava 1605 5416)

Oikeustieteen kandidaatti, johtaja Jukka Liedes opetusministeriön johtajan (A 29) virkaan 1.7.2002 lukien. (OPM hallintojohtaja Håkan Mattlin 1607 7430)

Filosofian kandidaatti, yhteiskuntatieteiden maisteri, erityisasiantuntija Raija Meriläinen opetusministeriön opetusneuvoksen (A 26) virkaan 1.7.2002 lukien. (OPM hallintojohtaja Håkan Mattlin 1607 7430)

Apulaisosastopäällikkö Raimo Ikonen sosiaali- ja terveysministeriön talous- ja suunnitteluosaston osastopäällikön määräaikaiseen virkasuhteeseen 15.7.2002-14.8.2003, kuitenkin enintään viran vakinaisen haltijan virkavapauden ajaksi. (STM osastopäällikkö Arto V. Klemola 1607 3795)

RAHA-ASIAT

Valtioneuvoston raha-asiainvaliokunta puolsi istunnossaan 26.6.2002 seuraavia asioita:

Euroopan sosiaalirahaston myöntämisvaltuuden osoittaminen ministeriöiden käytettäväksi yhteisöaloiteohjelma Equalin toteutukseen. Työministeriö oikeuttaa opetusministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön käyttämään valtion vuoden 2002 talousarvion momentilta 34.05.61 (Euroopan sosiaalirahaston osallistuminen EU:n rakennerahasto-ohjelmiin, arviomääräraha) myöntämisvaltuutta yhteensä 8 274 000 euroa. Opetusministeriön osuus on 4 737 000 euroa ja sosiaali- ja terveysministeriön osuus 3 537 000 euroa. Varat käytetään EU:n ohjelmakauden 2000-2006 yhteisöaloiteohjelma Equalin toimenpiteiden toteutukseen. (TM ylitarkastaja Aila Ryynänen 1604 7979)

HALLITUKSEN NEUVOTTELUT

LÄHIALUEMINISTERIVALIOKUNTA 26.6.2002

Suomi osallistuu Pohjoisen ulottuvuuden ympäristökumppanuusrahastoon

Suomi osallistuu Pohjoisen ulottuvuuden ympäristökumppanuusrahastoon kymmenellä miljoonalla eurolla. Lähialueministerivaliokunta puolsi 26.6.2002 pitämässään kokouksessa Suomen osallistumista hankkeeseen. Asiaa käsitellään valtioneuvoston yleisistunnossa 4. heinäkuuta.

Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin hallinnoiman rahaston avulla yhdistetään EU:n, kansainvälisten rahoituslaitosten sekä yksittäisten avunantajamaiden voimavaroja ympäristö- ja ydinjäteinvestointien rahoittamiseksi erityisesti Luoteis-Venäjällä. Rahaston kumppaneiksi ovat alustavasti lupautuneet Suomen lisäksi EU-komissio, Alankomaat, Norja, Ruotsi, Tanska ja Venäjä. Keskeistä rahaston toiminnan kannalta on, että Venäjä osallistuu rahastoon pääomaosuudella sekä sen hallinnointiin.

Ympäristökumppanuusrahaston valmistelusta vastaavassa työryhmässä ovat edustettuina EU-komissio, Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankki (EBRD), Pohjoismaiden Investointipankki (NIB), Euroopan Investointipankki (EIB) ja Maailmanpankki (IBRD). Johtoryhmän puheenjohtajana toimii NIB:in pääjohtaja Jon Sigurdsson.

Aloitteen hankkeesta teki EBRD:n pääjohtaja Jean Lemierre Suomen-vierailunsa yhteydessä helmikuussa 2001. Pääministeri Paavo Lipposen ja pääjohtaja Lemierren keskustelujen tuloksena asia eteni Ruotsin EU-puheenjohtajuuskaudella siten, että työryhmän loppuraportti hyväksyttiin kesäkuussa 2001 Göteborgin Eurooppa-neuvoston kokouksessa. Investointikohteiksi on nimetty 12 ympäristöhanketta Venäjällä.

Lisätietoja antavat yksikön päällikkö Markku Kauppinen p. (09) 1605 5625 ja projektiasiantuntija Antti Loikas p. (09) 1605 6019 ulkoasiainministeriöstä.

LUOVUTETUT MIETINNÖT

Selvitysmies Juhani Perttunen jätti ehdotuksensa Kainuun hallintokokeilusta 26.6.2002 alue- ja kuntaministeri Martti Korhoselle. Selvitysmies ehdottaa, että Kainuussa kokeiltaisiin kansanvaltaista maakuntahallintoa, jolla olisi riittävästi toimivaltaa maakunnan kehittämiseen liittyvissä asioissa ja joka vastaisi keskeisistä hyvinvointipalveluista. Hallintomalliksi selvitysmies ehdottaa vaaleilla valittavan maakuntavaltuuston ja maakuntahallituksen muodostamaa päätöksentekokoneistoa. Lisätietoja antaa kehittämispäällikkö Teemu Eriksson puh. (09) 1604 2526.

Ehdotus valtioneuvoston taide- ja taiteilijapoliittiseksi ohjelmaksi luovutettiin 19.6.2002 pääministeri Paavo Lipposelle ja kulttuuriministeri Kaarina Drombergille. Toimikunta haluaa nostaa tiede- ja teknologiavetoisen kehittämispolitiikan rinnalle panostamisen taiteelliseen luovuuteen. Se ehdottaa, että valtioneuvosto käynnistäisi taiteen merkitystä esille tuovan Luova hyvinvointiyhteiskunta -kehittämisohjelman. Ehdotus on luettavissa verkko-osoitteessa http://www.minedu.fi/opm/kulttuuri/kulttuuripoliittiset_ohjelmat.html. Lisätietoja antavat toimikunnan pääsihteeri Jarmo Malkavaara puh. (09) 1607 7338 ja kulttuuriasiainneuvos Katri Santtila puh. (09) 1607 7487.

Jäänmurtotoiminnan kehittämistä pohtinut työryhmä luovutti mietintönsä 25.6.2002 liikenne- ja viestintäministeri Kimmo Sasille. Mietinnön mukaan Suomi vastaa jatkossakin itse jäänmurtotoiminnasta. Tulevaisuudessa valtio ei kuitenkaan omista jäänmurtajia, vaan ainoastaan tilaa jäänmurtopalveluita. Palveluiden tuottamista varten tulisi perustaa valtion liikelaitos. Jäänmurron toimivuudesta, turvallisuudesta, viranomaistoiminnasta ja hallinnoinnista vastaisi edelleen Merenkulkulaitos. Mietintö on luettavissa osoitteessa http://www.mintc.fi/www/pdfheap/jaamurto.pdf. Lisätietoja antavat ylitarkastaja Tuomo Suvanto puh. (09) 1602 8551 ja apulaisjohtaja Matti Aaltonen puh. 0204 48 4623 Merenkulkulaitokselta.

Palvelusetelin käyttöönoton tehostamista pohtinut työryhmä luovutti muistionsa 25.6.2002 peruspalveluministeri Eva Biaudetlle. Työryhmä ehdottaa palvelusetelin laajaa käyttöönottoa. Samalla turvattaisiin kotipalvelun asiakkaiden mahdollisuus valita tarvitsemansa palvelut yksityiseltä tuottajalta. Palveluseteli olisi eräänlainen kunnan maksusitoumus, joka perustuu hoidon tarpeeseen ja se olisi osa hoito- ja palvelusuunnitelmaa. Lisätietoja antavat muistion laatijat johtaja Risto Suominen puh. (0500) 417 889 Suomen Yrittäjistä ja suunnittelupäällikkö Olli Valpola puh. (040) 540 4718 Kansaneläkelaitokselta sekä ylitarkastaja Viveca Arrhenius puh. (050) 561 3833 sosiaali- ja terveysministeriöstä.

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.