Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

Valtioneuvoston viikko 24/2002

Liite 1: Ministereiden sijaisuudet 14.6.2002

Liite 2: Ministereiden lomat kesällä 2002

TASAVALLAN PRESIDENTTI

MUUTOS VALTIONEUVOSTOSSA

Tasavallan presidentti vahvisti 14.6.2002 ministereiden sijaisuudet (liite I). (VNK valtiosihteeri Rauno Saari 1602 2006)

HALLITUKSEN ESITYKSET

Tasavallan presidentti antoi 14.6.2002 eduskunnalle seuraavat hallituksen esitykset:

Esitys (HE 81/2002 vp) Pohjoismaiden välillä tehdyn eräiden kansalaisuutta koskevien määräysten voimaansaattamista koskevan sopimuksen hyväksymisestä ja laiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta. Pohjoismaan kansalainen saa toisen Pohjoismaan kansalaisuuden tietyin edellytyksin. Uuden sopimuksen tekeminen johtuu lähinnä Ruotsin kansalaisuuslainsäädännöstä, joka hyväksyy monikansalaisuuden laajemmin kuin muut Pohjoismaat. Uuteen sopimukseen on myös tehty eräitä teknisiä muutoksia. (UM lainsäädäntöneuvos Ronald Wrede 1605 5711)

Esitys (HE 82/2002 vp) El Salvadorin tasavallan kanssa tehdyn sijoitusten edistämistä ja suojaamista koskevan sopimuksen hyväksymisestä ja laiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta. Sopimus allekirjoitettiin Helsingissä 20.5.2002. Sopimuksen tarkoituksena on edistää ja tiivistää taloudellista yhteistyötä El Salvadorin tasavallan kanssa ja selkiinnyttää erityisesti sijoituksia koskevia oikeudellisia perusteita maiden välillä. Sopimuksen avulla halutaan varmistaa suotuisat edellytykset toisen sopimuspuolen kansalaisten ja yritysten sijoituksille toisessa sopimusmaassa sekä tunnustetaan tarve suojella niitä. (UM lähetystöneuvos Christina Harttila 1605 5741)

Esitys (HE 83/2002 vp) eräiden valtiovarainministeriön hallinnonalan virastojen ja laitosten johtokuntien lakkauttamista koskevaksi lainsäädännöksi. Tilastokeskuksen, tullilaitoksen, valtiokonttorin ja Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen johtokunnat lakkautetaan. Johtokuntien nykyiset tehtävät siirrettään virastojen ja laitosten virkamiesjohdolle. Lisäksi lainsäädäntö muutetaan vastaamaan uuden perustuslain säännöksiä. Lainsäädännön tarkistukset koskevat virastojen ja laitosten johtamista ja ratkaisuvallan käyttöä sekä asetuksenantovaltuuksien täsmentämistä. Esitykseen sisältyvät laki tilastokeskuksesta annetun lain muuttamisesta, laki tullilaitoksesta annetun lain muuttamisesta, laki valtionkonttorista annetun lain muuttamisesta, laki Valtion taloudellisesta tutkimuskeskuksesta annetun lain muuttamisesta ja laki verohallintolain muuttamisesta. Lakien on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2003. (VM hallitusneuvos Miliza Vasiljeff 1603 3220)

Esitys (HE 84/2002 vp) laiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain muuttamisesta. Option asettajan saama preemio on tietyin edellytyksin veronalaista tuloa vasta sinä verovuonna, jona optiosopimus suljetaan, toteutetaan tai raukeaa. Preemion määrällä oikaistaan kohde-etuuden hankintamenoa, jos optio toteutetaan hankkimalla option kohde-etuutena oleva hyödyke. Luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten kaupankäyntisalkkuun kuuluvan omaisuuden realisoitumattomat arvonnousut ja arvonalenemiset luetaan sen verovuoden tuotoksi ja kuluksi, jona arvonmuutokset on kirjattu kirjanpidossa. (VM lainsäädäntöneuvos Tarja Jääskeläinen 1603 3143)

Esitys (HE 85/2002 vp) laiksi ortodoksisesta kirkkokunnasta annetun lain 36 a ja 38 §:n muuttamisesta. Lakiin tehdään eräistä kirkkohallituksen virkamiesten virkajärjestelyistä johtuvat muutokset. (OPM vanhempi hallitussihteeri Tuula Lybeck 1607 7322)

Esitys (HE 86/2002 vp) laiksi sähköturvallisuuslain muuttamisesta. EY-lainsäädännön edellytykset täyttävä sähkö-alan ammatinharjoittaja täyttää myös kansalliset pätevyysvaatimukset. Lisäksi sähkölaitteistojen rekisteröintiin ja tarkastukseen liittyviä menettelyjä selkeytetään sekä täsmennetään sähköturvallisuusviranomaisen toimivaltuuksia. (KTM teollisuusneuvos Seppo Ahvenainen 1606 2697)

Esitys (HE 87/2002 vp) laeiksi työvoimahallinnon asiakaspalvelun tietojärjestelmästä, työvoimapalvelulain 6 luvun ja 21 §:n 2 momentin kumoamisesta sekä viranomaisen toiminnan julkisuudesta annetun lain 24 §:n muuttamisesta. Tietojärjestelmää koskeva lainsäädäntö saatetaan perustuslain edellyttämälle tasolle. Samalla erityislaissa olevat tietosuojaa ja salassapitoa koskevat säännökset sisällytetään muuttunut julkisuus- ja henkilötietolainsäädäntö huomioon ottaen viranomaisen toiminnan julkisuudesta annettuun lakiin. (TM vanhempi hallitussihteeri Tarja Branders 1604 7993)

Esitys (HE 88/2002 vp) laiksi vapaaehtoisesta osallistumisesta ympäristöasioiden hallinta- ja auditointijärjestelmään. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 761/2001 organisaatioiden vapaaehtoisesta osallistumisesta yhteisön ympäristöasioiden hallinta- ja auditointijärjestelmään (EMAS-järjestelmä) edellyttämät lainsäädäntötoimet pannaan täytäntöön. Kansallinen toimivaltainen elin on Suomen ympäristökeskus ja akkreditointijärjestelmään liittyvä akkreditointielin Mittatekniikan keskus. Lisäksi säädetään ympäristötodentajia koskevista hyvän hallinnon vaatimuksista, muutoksenhausta, organisaatioiden tarkemmasta valvonnasta, maksuista ja rangaistuksista EMAS-logon väärinkäyttämisen vuoksi. (YM ympäristöneuvos Antero Honkasalo 1603 9345)

EDUSKUNNAN VASTAUKSET

Tasavallan presidentti vahvisti 14.6.2002 seuraavat lait:

Laki rikoslain muuttamisesta, laki metsästyslain muuttamisesta, laki riistanhoitomaksusta ja pyyntilupamaksusta annetun lain muuttamisesta, laki kalastuslain muuttamisesta, laki Euroopan yhteisön yhteisen kalastuspolitiikan täytäntöönpanosta annetun lain 7 §:n muuttamisesta ja laki metsälain 16 ja 18 §:n muuttamisesta (HE 203/2001 vp). Rikoslakiin säädetään uusi 48 a luku luonnonvararikoksista. Lukuun kootaan rikoslain uudistamiseen liittyvän keskittämisperiaatteen mukaisesti vankeusuhkaiset metsästys-, kalastus- ja metsärikoksia koskevat säännökset. Asianomaisiin erityislakeihin jäävät edelleen sakonuhkaiset rikkomussäännökset. Lait tulevat voimaan 1.9.2002. Eduskunnan lausumat; 1. Eduskunta edellyttää, että rikoslain kokonaisuudistuksen loppuun saattamisen yhteydessä arvioidaan, ovatko rikoslain säännökset riittäviä estämään toimintaa, jolla pyritään estämään laillisen elinkeinon harjoittamista tai metsänhakkuutta, ja tarvittaessa ryhdytään toimiin nykyisten säädösten täydentämiseksi. 2. Eduskunta edellyttää, että metsärikosta ja -rikkomusta koskevien säädösten toimivuutta seurataan ja tarvittaessa ryhdytään toimiin niiden tarkistamiseksi. (OM lainsäädäntöneuvos Lena Andersson 1606 7709)

Laki euromääräisten maksujen pyöristämisestä annetun lain 1 §:n muuttamisesta (HE 29/2002 vp). Myös pankki- yms. maksukortilla tapahtuva maksu voidaan pyöristää lähimpään 5 senttiin. Laki tulee voimaan 1.7.2002. (VM hallitusneuvos Raine Vairimaa 1603 3014)

Laki Hallinnon kehittämiskeskuksen muuttamisesta osakeyhtiöksi (HE 30/ 2002 vp). Lailla oikeutetaan valtioneuvosto luovuttamaan Hallinnon kehittämiskeskuksen liiketoiminta ja hallinnassa oleva omaisuus perustettavalle osakeyhtiölle, jonka toimialana olisi koulutus-, konsultointi- ja kehittämispalvelut sekä niihin liittyvä liiketoiminta. Laki tulee voimaan 1.9.2002. (VM hallitusneuvos Miliza Vasiljeff 1603 3220)

Laki tupakkaverosta annetun lain muuttamisesta (HE 31/2002 vp). Tupakkaverosta annettua lakia muutetaan sikarin ja pikkusikarin määritelmän osalta. Asia liittyy neuvoston antamaan direktiiviin tupakkaverotusta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi. Lisäksi lakiin tehdään eräs tupakkatuotteiden verottomuutta koskeva tekninen muutos. Laki tulee voimaan 1.7.2002. (VM hallitusneuvos Irmeli Virtaranta 1603 3065)

Laki telemarkkinalain muuttamisesta, laki televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain muuttamisesta, laki valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain muuttamisesta, laki Yleisradio Oy:stä annetun lain muuttamisesta ja laki viestintähallinnosta annetun lain muuttamisesta (HE 241/2001 vp). Televerkkoja sekä televisio- ja radioverkkoja koskeva lainsäädäntö yhtenäistetään ja avataan televisio- ja radioverkot tietoyhteiskuntapalvelujen tarjonnalle. Nykyiset televisiotoimiluvat jaetaan kahdentyyppisiksi toimiluviksi: ohjelmisto- ja verkkoluviksi. Yleisradio Oy:n mahdollisuutta julkisen palvelun tarjontaan parannetaan siten, että yhtiö voi tarjota tätä palvelua myös muissa kuin televisio- ja radioverkoissa. Lait tulevat voimaan 1.7.2002. (LVM ylijohtaja Harri Pursiainen 1602 8389)

Laki toimenpiteistä tupakoinnin vähentämiseksi annetun lain muuttamisesta (HE 40/2002 vp). Toimenpiteistä tupakoinnin vähentämiseksi annettua lakia muutetaan Euroopan parlamentin ja neuvoston tupakkatuotteiden valmistamista, esittämistapaa ja myyntiä koskevien jäsenvaltioiden lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten lähentämisestä annetun direktiivin täytäntöön panemiseksi Suomessa. Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskus määrätään kansalliseksi viranomaiseksi, joka hyväksyy tupakkatuotteiden testauslaboratoriot ja valvoo niitä. Laissa määritellään myös testauslaboratorioiden hyväksymisen edellytyksistä samoin kuin hyväksymisen peruuttamisesta. Tupakkatuotteen valmistajan tai maahantuojan on ilmoitettava savukkeiden terva-, nikotiini- ja hiilimonoksidipitoisuudet sekä ainesosaluettelo kaikista tupakkatuotteiden valmistamisessa käytetyistä aineista ja niiden määristä. Lisäksi lailla kielletään tupakkatuotteiden pakkauksissa sellaisten ilmaisujen käyttäminen, joka luo vaikutelman, että kyseinen tupakkatuote on vähemmän haitallinen kuin muut. Laissa annetaan valtuutus säännellä ministeriön asetuksella direktiivin mukaisista tupakkatuotteiden vähittäismyyntipakkausten merkinnöistä. Direktiivistä johtuvien muutosten lisäksi tarkennetaan säännöksiä, jotka koskevat tupakkatuotteiden ja tupakointivälineiden myyntiä automaattisista myyntilaitteista. Laki tulee voimaan 30.9.2002. (STM hallitussihteeri Liisa Katajamäki 1607 3854)

Laki lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijäin eläkelain muuttamisesta, laki taiteilijoiden ja eräiden erityisryhmiin kuuluvien työntekijäin eläkelain muuttamisesta, laki maatalousyrittäjien eläkelain muuttamisesta ja laki merimieseläkelain muuttamisesta (HE 41/2002 vp). Mainittujen eläkelakien mukaisten eläkelaitosten tilinpäätöstä ja tilintarkastusta koskevat säännökset siirretään eläkelaitosten ohjesäännöt sisältävistä asetuksista lain tasolle. Samalla säännöksiä täsmennetään ja nykyaikaistetaan. Lisäksi säännöksiin liittyvät viranomaisvaltuudet muutetaan vastaamaan perustuslain vaatimuksia. Lait tulevat voimaan 1.7.2002 (STM hallitussihteeri Pia Jokinen 1607 3185)

Laki henkilöstörahastolain muuttamisesta (HE 24/2002 vp). Henkilöstörahastolakia muutetaan siten, että sellaiseen konserniin, jossa emoyhtiö on suomalainen ja johon kuuluu yksi tai useampi ulkomainen tytäryhtiö, koko henkilöstö saa mahdollisuuden kuulua konsernin yhteiseen henkilöstörahastoon. Myös ulkomaisen yrityksen Suomessa rekisteröidyn sivuliikkeen henkilöstöllä on mahdollisuus kuulua suomalaisen yrityksen yhteyteen perustettuun henkilöstörahastoon. Rahaston jäsenelle annetaan myös tietyissä tilanteissa mahdollisuus siirtää osuutensa käteisestä voittopalkkioerästä henkilöstörahastoon ja jäsenen niin halutessa rahasto voi suorittaa tämän nostettavissa olevan rahasto-osuuden rahaston hallinnassa olevilla julkisen kaupankäynnin kohteeksi saatetuilla oman yrityksen tai samaan konserniin kuuluvien yritysten osakkeilla. Rahaston säännöissä ei myöskään voida enää sulkea määräaikaisessa työ- tai virkasuhteessa olevia henkilöitä rahaston jäsenyyden ulkopuolelle. Lisäksi rahaston arvonmäärityspäivät vähennetään kahdesta yhteen. Laki tulee voimaan 1.7.2002. (TM vanhempi hallitussihteeri Päivi Kantanen 1604 8951)

Laki lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä ja laki rikosrekisterilain 6 ja 7 §:n muuttamisesta (HE 3/2002 vp). Työnantaja velvoitetaan selvittämään alaikäisten kanssa työskentelevien henkilöiden rikostausta. Työnantajan tulee vaatia työhön valittua henkilöä ennen lopullista nimittämistä tai työsopimuksen tekemistä nähtäväksi ote rikosrekisteristä, josta tulee ilmetä, onko henkilö tuomittu rikoslain nojalla sukupuolisiveellisyyttä loukkaavasta teosta, seksuaalirikoksesta, törkeästä henkeen tai terveyteen kohdistuneesta rikoksesta taikka huumausainerikoksista. Rikostaustan selvittämisvelvollisuus koskee tilanteita, joissa työ on luonteeltaan sellaista, että se mahdollistaa läheisen vuorovaikutuksen lapsen kanssa. Menettely koskee myös perhehoitoa koskevia toimeksiantosuhteita, ilman työsuhdetta toteutettavia työvoimapoliittisia toimenpiteitä, siviilipalvelusta suorittavia henkilöitä sekä yksityisten sosiaalipalvelujen ja yksityisten terveyspalvelujen tuottajia, kun henkilö työskentelee edellä mainituissa tehtävissä alaikäisten kanssa. Lait tulevat voimaan 1.1.2003. Eduskunnan lausuma; Eduskunta edellyttää, että hallitus selvittää mahdolliset lainsäädännölliset tai muut toimenpiteet, joilla lapsiin kohdistuvaa seksuaalista hyväksikäyttöä voidaan ennaltaehkäistä myös vapaaehtoistyössä. (TM hallitussihteeri Päivi Kantanen 1604 8951)

Laki ympäristönsuojelulain muuttamisesta (HE 51/2002 vp). Ympäristönsuojelulakia muutetaan, jotta se vastaa sanamuodoltaan voimassa olevaa lakia tarkemmin ympäristön pilaantumisen ja vähentämisen yhtenäistämiseksi annettua neuvoston direktiiviä 96/61/EY. Ympäristönsuojelulakiin lisätään päästöraja-arvon määritelmä ja päästöraja-arvon käyttöä koskevat säännökset. Lisäksi täsmennetään parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttöä, tarkkailumääräyksiä ja luvan voimassaoloa koskevia säännöksiä. Muutokset ovat tarpeen Euroopan yhteisöjen komission huomautuksen vuoksi. Laki tulee voimaan 1.7.2002. (YM ympäristöneuvos Antero Honkasalo 1603 9345)

Tasavallan presidentti hyväksyi uudistetun Euroopan sosiaalisen peruskirjan ja päätti, että Suomi antaa uudistetun Euroopan sosiaalisen peruskirjan III osan A artiklan mukaisen ilmoituksen, sekä vahvisti lain uudistetun Euroopan sosiaalisen peruskirjan lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja lain Euroopan sosiaalisen peruskirjan ja siihen liittyvän lisäpöytäkirjan eräiden määräysten hyväksymisestä annetun lain kumoamisesta (HE 229/2001 vp). Uudistetun Euroopan sosiaalisen peruskirjan tavoitteena on saattaa Euroopan sosiaalinen peruskirja vastaamaan peruskirjan hyväksymisen jälkeen tapahtuneita sosiaalisia muutoksia. Uudistuksessa Euroopan sosiaaliseen peruskirjaan on lisätty joitakin uusia oikeuksia ja joidenkin määräyksien sisältöä on muutettu. Uudistettu Euroopan sosiaalinen peruskirja tulee korvaamaan vuonna 1961 tehdyn Euroopan sosiaalisen peruskirjan ja siihen vuonna 1988 tehdyn lisäpöytäkirjan. Vuonna 1995 tehty järjestökanteluja koskeva lisäpöytäkirja jää erillisenä voimaan. Suomen antama ilmoitus: Suomi sitoutuu noudattamaan seuraavia uudistetun Euroopan sosiaalisen peruskirjan määräyksiä: 1 ja 2 artikla, 3 artiklan 1 ja 4 kohta, 4 artiklan 2, 3 ja 5 kohta, 5 ja 6 artikla, 7 artiklan 1-5, 7, 8 ja 10 kohta, 8 artiklan 2 ja 4 kohta, 9-18 artikla, 19 artiklan 1-9 ja 11-12 kohta, sekä 20-31 artikla. Lait tulevat voimaan tasavallan presidentin asetuksella. Eduskunnan lausuma; Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy ulkoasiainvaliokunnan mietinnössä esitetyt näkökohdat huomioon ottaen pikaisesti toimenpiteisiin, joiden tavoitteena on selvittää, voiko Suomi sitoutua noudattamaan seuraavia uudistetun Euroopan sosiaalisen peruskirjan määräyksiä: 3 artiklan 2 ja 3 kohta, 4 artiklan 1 kohta, 7 artiklan 9 kohta sekä 8 artiklan 3 ja 5 kohta. (UM lainsäädäntöneuvos Ronald Wrede 1605 5711)

Tasavallan presidentti hyväksyi Costa Rican kanssa tehdyn sijoitusten edistämistä ja suojaamista koskevan sopimuksen ja vahvisti lain Costa Rican kanssa tehdyn sijoitusten edistämistä ja suojaamista koskevan sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta (HE 27/2002 vp). Suomen ja Costa Rican välinen sijoitusten edistämistä ja suojaamista koskeva sopimus allekirjoitettiin San Josssa 28.11.2001. Sopimuksen tarkoituksena on edisttä ja tiivistää taloudellista yhteistyötä Costa Rican kanssa ja selkiinnyttää erityisesti sijoituksia koskevia oikeudellisia perusteita maiden välillä. Sopimuksen avulla halutaan varmistaa suotuisat edellytykset toisen sopimuspuolen kansalaisten ja yritysten sijoituksille toisessa sopimusmaassa sekä tunnustetaan tarve suojella niitä. Laki tulee voimaan presidentin asetuksella. (UM lähetystöneuvos Christina Harttila 1605 5741)

Tasavallan presidentti hyväksyi Dominikaanisen tasavallan kanssa tehdyn sijoitusten edistämistä ja suojaamista koskevan sopimuksen ja vahvisti lain Dominikaanisen tasavallan kanssa tehdyn sijoitusten edistämistä ja suojaamista koskevan sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta (HE 28/2002 vp). Suomen ja Dominikaanisen tasavallan välinen sijoitusten edistämistä ja suojaamista koskeva sopimus allekirjoitettiin Santo Domingossa 27.11.2001. Sopimuksen tarkoituksena on edistää ja tiivistää taloudellista yhteistyötä Dominikaanisen tasavallan kanssa ja selkiinnyttää erityisesti sijoituksia koskevia oikeudellisia perusteita maiden välillä. Sopimuksen avulla halutaan varmistaa suotuisat edellytykset toisen sopimuspuolen kansalaisten ja yritysten sijoituksille toisessa sopimusmaassa sekä tunnustetaan tarve suojella niitä. Laki tulee voimaan presidentin asetuksella. (UM lähetystöneuvos Christina Harttila 1605 5741)

Tasavallan presidentti ratifioi merenkulkijoiden työaikaa ja alusten miehitystä koskevan yleissopimuksen ja kauppa-aluksissa noudatettavaa vähimmäistasoa koskevaan yleissopimukseen liittyvän pöytäkirjan sekä vahvisti lain merenkulkijoiden työaikaa ja alusten miehitystä koskevan yleissopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta (HE 63/2002 vp). Asiakirjat liittyvät Euroopan unionin direktiiviin 1999/63/EY merenkulkijoiden työajan järjestämisestä ja sitä täydentävän merenkulkijoiden työajan valvonnasta yhteisön satamissa käyvillä aluksilla annettuun direktiiviin 1999/95/EY, joka edellyttää Euroopan unionin jäsenvaltioiden ratifioivan yleissopimuksen nro 180 ja yleissopimukseen nro 147 liittyvän pöytäkirjan. Tämä on tarpeen, jotta voidaan tarkastaa, ovatko yhteisön ulkopuolisen maiden lipun alla purjehtivien alusten työaikajärjestelyt merenkulkijoiden työaikadirektiivin mukaiset. Laki tulee voimaan presidentin asetuksella. (TM hallitussihteeri Liisa Heinonen 1604 8017)

TASAVALLAN PRESIDENTIN ASETUKSET

Tasavallan presidentti antoi 14.6.2002 seuraavat asetukset:

Tasavallan presidentin asetus Etelämannerta koskevaan sopimukseen liittyvän ympäristönsuojelupöytäkirjan V liitteen voimaansaattamisesta. Etelämannerta koskevaan sopimukseen liittyvä ympäristönsuojelupöytäkirjan V liite tulee voimaan 24.5.2002. Asetus tulee voimaan 19.6.2002. (UM lainsäädäntöneuvos Ronald Wrede 1605 5711)

Tasavallan presidentin asetus Suomen ulkomaanedustustojen sijaintipaikoista annetun tasavallan presidentin asetuksen muuttamisesta. Suurlähetystö Hararessa (Zimbabwe) ja suurlähetystön erillinen yksikkö Bonnissa (Saksa) lakkautetaan 31.7.2002. Asetus tulee voimaan 1.8.2002. (UM lainsäädäntöneuvos Ari Rouhe 1605 5677)

Tasavallan presidentin asetus Kansainvälisen rikostuomioistuimen Rooman perussäännön voimaansaattamisesta sekä perussäännön lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja perussäännön soveltamisesta annetun lain voimaantulosta. Kansainvälisen rikostuomioistuimen Rooman perussääntö sekä perussäännön lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja perussäännön soveltamisesta annettu laki tulevat voimaan 1.7.2002. Asetus tulee voimaan 1.7.2002. (UM lainsäädäntöneuvos Sari Mäkelä 1605 5588)

Tasavallan presidentin asetus rikoslain muuttamisesta annetun lain voimaantulosta. Rikoslain muuttamisesta annettu laki, joka sisältää Kansainvälisen rikostuomioistuimen Rooman perussäännön 70 artiklan johdosta rikoslakiin tarvittavat muutokset, tulee voimaan 1.7.2002. Asetus tulee voimaan 1.7.2002. (UM lainsäädäntöneuvos Sari Mäkelä 1605 5588)

Tasavallan presidentin asetus terrorististen pommi-iskujen torjumisesta tehdyn kansainvälisen yleissopimuksen voimaansaattamisesta sekä yleissopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun lain voimaantulosta. Yleissopimus ja yleissopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annettu laki tulevat voimaan 27.6.2002. Asetus tulee voimaan 27.6.2002. (UM lähetystöneuvos Marja Lehto 1605 5726)

Tasavallan presidentin asetus säteilyvalvonnan tietojen vaihdosta tehdyn sopimuksen voimaansaattamisesta ja sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun lain voimaantulosta. Sopimus ja säteilyvalvonnan tietojen vaihdosta tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annettu laki tulevat voimaan 19.6.2002. Asetus tulee voimaan 19.6.2002. (UM lähetysneuvos Katri Silfverberg 1605 6408)

Tasavallan presidentin asetus ihmishengen turvallisuudesta merellä vuonna 1974 tehdyn kansainvälisen yleissopimuksen liitteeseen tehtyjen muutosten voimaansaattamisesta. Yleissopimuksen liitteeseen toukokuussa 1998 tehdyt muutokset tulevat voimaan 1.7.2002. Muutokset koskevat aluksen vesitiiviiden laipioiden rakentamista, merenkulun maailmanlaajuisen kansainvälisen hätä- ja turvallisuusjärjestelmän (GMDSS) aluskohtaisia identifiointitietoja sekä lastin varmistamista koskevaa manuaalia. Asetus tulee voimaan 1.7.2002. (LVM hallitussihteeri Jaana Heikkinen 1602 8573)

Tasavallan presidentin asetus ihmishengen turvallisuudesta merellä vuonna 1974 tehtyyn kansainväliseen yleissopimukseen liittyvään vuoden 1988 pöytäkirjaan tehtyjen muutosten voimaansaattamisesta. Yleissopimukseen liittyvään vuoden 1988 pöytäkirjaan joulukuussa 2000 tehdyt muutokset tulevat voimaan 1.7.2002. Muutokset koskevat alusten todistuskirjojen varusteluetteloita. Asetus tulee voimaan 1.7.2002. (LVM hallitussihteeri Jaana Heikkinen 1602 8573)

Tasavallan presidentin asetus ihmishengen turvallisuudesta merellä vuonna 1974 tehtyyn kansainväliseen yleissopimukseen liittyvään FTP-koodiin tehtyjen muutosten voimaansaattamisesta. Yleissopimukseen liittyvään FTP-koodiin joulukuussa 2000 tehdyt muutokset tulevat voimaan 1.7.2002. Muutoksella koodiin lisätään suurnopeusaluksissa käytettävät rakennemateriaalit. Asetus tulee voimaan 1.7.2002. (LVM hallitussihteeri Jaana Heikkinen 1602 8573)

Tasavallan presidentin asetus ihmishengen turvallisuudesta merellä vuonna 1974 tehtyyn kansainväliseen yleissopimukseen liittyviin IBC- ja IGC-koodeihin tehtyjen muutosten voimaansaattamisesta. IBC- ja IGC-koodeihin joulukuussa 2000 tehdyt muutokset tulevat voimaan 1.7.2002. IBC-koodin muutokset koskevat lastisäiliöiden tuuletusjärjestelmiä sekä rikkihiilen kuljetusta. IGC-koodin muutokset koskevat tuuletusjärjestelmiä sekä inerttikaasua, hätäventtiilejä ja lastausvälineitä. Asetus tulee voimaan 1.7.2002. (LVM hallitussihteeri Jaana Heikkinen 1602 8573)

Tasavallan presidentin asetus ihmishengen turvallisuudesta merellä vuonna 1974 tehtyyn kansainväliseen yleissopimukseen liittyviin kiinteää irtolastia kuljettavien alusten ja öljysäiliöalusten tehostettua tarkastusohjelmaa koskeviin suuntaviivoihin tehtyjen muutosten voimaansaattaminen. Kiinteää irtolastia kuljettavien alusten ja öljysäiliöalusten tehostettua tarkastusohjelmaa koskeviin suuntaviivoihin joulukuussa 2000 tehdyt muutokset tulevat voimaan 1.7.2002. Muutokset liittyvät yksirunkoisten öljysäiliöalusten nopeutettuun käytöstä poistamiseen. Asetus tulee voimaan 1.7.2002. (LVM hallitussihteeri Jaana Heikkinen 1602 8573)

Tasavallan presidentin asetus alusten aiheuttaman meren pilaantumisen ehkäisemisestä vuonna 1973 tehtyyn kansainväliseen yleissopimukseen liittyvään vuoden 1978 pöytäkirjaan liittyvien IBC- ja BCH-koodien muutosten voimaansaattamisesta. Vuoden 1978 pöytäkirjaan eli MARPOL 73/78 -yleissopimukseen liittyviin IBC- ja BCH-koodeihin heinäkuussa 1999 tehdyt muutokset tulevat voimaan 1.7.2002. Muutokset koskevat vaarallisia kemikaaleja irtolastina kuljettavien alusten lastisäiliöiden tuuletusjärjestelmille asetettavia vaatimuksia. Asetus tulee voimaan 1.7.2002. (LVM hallitussihteeri Jaana Heikkinen 1602 8573)

Tasavallan presidentin asetus alusten aiheuttaman meren pilaantumisen ehkäisemisestä vuonna 1973 tehtyyn kansainväliseen yleissopimukseen liittyvään vuoden 1978 pöytäkirjaan liittyvien IBC- ja BCH-koodien muutosten voimaansaattamisesta. Vuoden 1978 pöytäkirjaan eli MARPOL 73/78 -yleissopimukseen liittyviin IBC- ja BCH-koodeihin lokakuussa 2000 tehdyt muutokset tulevat voimaan 1.7.2002. Muutokset koskevat vaarallisia kemikaaleja irtolastina kuljettavien alusten lastiletkuille, rikkihiilen kuljetukselle sekä miehistön koulutukselle asetettavia vaatimuksia. Asetus tulee voimaan 1.7.2002. (LVM hallitussihteeri Jaana Heikkinen 1602 8573)

KANSAINVÄLISET ASIAT

Tasavallan presidentti päätti 14.6.2002 seuraavat kansainväliset asiat:

Ulkoasiainministeri Erkki Tuomiojan tai hänen estyneenä ollessaan suurlähettiläs Eikka Kososen valtuuttaminen allekirjoittamaan Euroopan yhteisöjen ja sen jäsenvaltioiden sekä Libanonin tasavallan välinen Euro-Välimeri-assosiaatio-sopimus. (UM ulkoasiainneuvos Kari Veijalainen 1605 6538)

Kansainvälisen energiajärjestön hallintoneuvoston päätöksen hyväksyminen. Päätöksellä järjestö siirtyy kaksivuotiseen budjetointiin. (UM lainsäädäntöneuvos Ronald Wrede 1605 5711)

Tasavallan presidentti päätti jatkaa Suomen osallistumista Afganistanissa toimivassa sotilaallisessa kriisinhallintaoperaatiossa toistaiseksi enintään 60 hengen vahvuisella CIMIC- ja yhteysupseeriosastolla. YK on hyväksynyt operaation mandaatin 6 kuukaudeksi kuluvan vuoden loppuun. Osastoa voidaan tarpeen mukaan vahventaa enintään 10:llä henkilöllä EU:n komission rahoittamien (500 000 EUR) CIMIC-projektien toimeenpanon turvaamiseksi. (UM lähetystöneuvos Elina Kalkku 1605 5480)

Tasavallan presidentti hyväksyi ihmishengen turvallisuudesta merellä vuonna 1974 tehtyyn kansainväliseen yleissopimukseen liittyvään HSC-koodiin tehdyt muutokset. Muutosten sisältämät määräykset ovat samansisältöiset kuin muita aluksia koskevan SOLAS-yleissopimuksen määräykset. Lisäksi koodin pakottavien määräysten soveltamisalasta vapautetaan sota-alukset, laivaston apualukset sekä lippuvaltion omistamat alukset, jos niitä käytetään muuhun kuin kaupalliseen tarkoitukseen. Muutokset tulevat voimaan 1.1.2003. (LVM hallitussihteeri Jaana Heikkinen 1602 8573)

Suurlähettiläs Eikka Kososen tai hänen estyneenä ollessaan va. asiainhoitaja Eero Koskenniemen valtuuttaminen allekirjoittamaan Euroopan yhteisön liittymistä Eurocontrol-yleissopimukseen koskeva liittymispöytäkirja ja päätösasiakirja. (LVM vanhempi hallitussihteeri Rita Linna 1602 8556)

MUUTA

Tasavallan presidentti päätti 14.6.2002 seuraavat asiat:

Tasavallan presidentti päätti olla käyttämättä veto-oikeuttaan seuraavan maakuntalain osalta, joka näin ollen astuu voimaan: maakuntalaki rikoslain 29 luvun soveltamisesta Ahvenanmaan maakunnassa. (OM erityisasiantuntija Sten Palmgren 1606 7745)

Ahvenanmaan valtuuskunnan vuoden 2001 tasoitusta koskevan päätöksen vahvistaminen. Ahvenanmaan valtuuskunta on Ahvenanmaan itsehallintolain mukaisesti toimittanut vuoden 2001 tasoituksen ja 3.4.2002 tehnyt Ahvenanmaan maakunnalle tulevaa lopullista tasoitusmäärää koskevan päätöksen. Päätöksen mukaan lopullinen tasoitusmäärä on 947 837 498,31 markkaa. Koska Ahvenanmaan maakunta on vuoden 2001 varainhoitovuotta varten saanut ennakkoa yhteensä 963 000 000 markkaa, Ahvenanmaan maakunnan on maksettava palautuksena valtiolle 2 550 149,72 euroa (15 162 501,69 markkaa). (VM valtiosihteeri Raimo Sailas 1603 3000)

Ahvenanmaan valtuuskunnan vuoden 2000 verohyvitystä koskevan päätöksen vahvistaminen. Ahvenanmaan valtuuskunta on Ahvenanmaan itsehallintolain mukaisesti päätöksessään 3.4.2002 vahvistanut Ahvenanmaan maakunnalle kuuluvan vuoden 2000 verohyvityksen. (VM valtiosihteeri Raimo Sailas 1603 3000)

VALTIONEUVOSTO

VALTIONEUVOSTON ASETUKSET

Valtioneuvosto antoi 13.6.2002 seuraavat asetukset:

Valtioneuvoston asetus rikoslain 1 luvun 7 §:n soveltamisesta annetun asetuksen 1 §:n muuttamisesta. Terrorististen pommi-iskujen torjumista koskeva kansainvälinen yleissopimus tulee Suomen osalta voimaan 27.6.2002. Sopimuksen tarkoittamat rikokset lisätään rikoslain soveltamisesta annetun asetuksen luetteloon. Asetus tulee voimaan 27.6.2002. (UM lähetystöneuvos Marja Lehto 1605 5726)

Valtioneuvoston asetus ajoneuvojen rakenteesta ja varusteista annetun asetuksen 46 ja 48 §:n muuttamisesta. Asetuksella pannaan täytäntöön kaksi direktiiviä. Direktiivi 2001/100/EY koskee henkilö- ja pakettiautojen pakokaasupäästövaatimuksien tiukentamista ja direktiivi 2001/63/EY koskee työkoneiden päästödirektiivin muuttamista tyyppihyväksynnän mittausmenettelyn osalta. Asetus tulee voimaan 30.6.2002. (LVM apulaisosastopäällikkö Reino Lampinen 1602 8639)

Valtioneuvoston asetus televisio- ja radiotoimintaan sekä toimiluvanvaraiseen teletoimintaan määrättyjen taajuusalueiden käyttösuunnitelman muuttamisesta. Asetusta muutetaan siten, että televisio- ja radiotoiminnasta vapaaksi jäävästä kanavanipun siirtokapasiteetin käyttämisestä muuhun toimintaan koskevasta 15 prosentin rajoituksesta Yleisradio Oy:n osalta luovutaan. Muiden toimijoiden osalta vastaava rajoitus poistetaan toimilupaehdoista samassa yhteydessä, kun viestintämarkkinalain mukaiset verkkotoimiluvat myönnetään ensimmäisen kerran. Lisäksi asetuksen liitettä muutetaan siten, että on mahdollista julistaa haettavaksi paikallisradiolupia eräillä paikkakunnilla. Asetus tulee voimaan 1.7.2002. (LVM neuvotteleva virkamies Mikael Nyberg 1602 8609)

Valtioneuvoston asetus maakaasuasetuksen 10 §:n 1 momentin kumoamisesta. Maakaasuasetuksen 10 §:n 1 momentin mukaan maakaasuputkiston saa asentaa ja sitä saa huoltaa toiminnanharjoittaja, jonka toimintaedellytykset on arvioitu riittäviksi paineastioita koskevien säännösten mukaisesti. Painelaitelain (869/1999) 27 §:n mukaan lailla kumotun paineastialain (98/1973) säännöksiä voidaan soveltaa tietyn määräajan. Määräajan päätyttyä kumotaan maakaasuasetuksen 10 §:n 1 momentin viittaukset poistuneisiin säännöksiin. Asetus tulee voimaan 20.6.2002. (KTM ylitarkastaja Veli Viitala 1606 3725)

Valtioneuvoston asetus liikkuviin työkoneisiin asennettavien polttomoottorien pakokaasu- ja hiukkaspäästöjen rajoittamisesta annetun valtioneuvoston päätöksen muuttamiseksi. Asetuksella pannaan täytäntöön komission direktiivi (2001/63/EY), jolla on mukautettu työkoneiden päästödirektiivin (97/68/EY) moottorien testausta koskevat liitteet tekniikan kehitykseen. Lisäksi muutetaan valtioneuvoston päätöksen (408/ 1998) viittaussäännökset vastaamaan 4.2.2000 annetun ympäristönsuojelulain säädöksiä. Asetus tulee voimaan 30.6.2002. (YM neuvotteleva virkamies Seppo Sarkkinen 1603 9685)

VALTIONEUVOSTON PÄÄTÖKSET

Valtioneuvosto teki yleisistunnossa 13.6.2002 seuraavat päätökset:

Päätös Suomen edustautumisesta Eurooppa-neuvoston kokouksessa Sevillassa 21.-22.6.2002. Suomea edustaa pääministeri Paavo Lipponen avustajanaan ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja. Talous- ja rahaliittoa koskevissa kysymyksissä kokoukseen osallistuu myös valtiovarainministeri Sauli Niinistö. Tasavallan presidentti Tarja Halonen osallistuu kokoukseen sen käsitellessä hänen toimivaltaansa kuuluvia asioita. Keskeisimmäksi aiheeksi nousee todennäköisesti maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikka. Tavoitteena on keskustella yhteisen maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikan kehittämisestä ja vauhdittaa sen alaan kuuluvia yhteisiä toimia. (VNK EU-sihteeristön apulaispäällikkö Antti Peltomäki 1602 2182)

Päätös lähettää eduskunnalle valtioneuvoston kirjelmä ja sen liitteenä olevat kulttuuriministeri Kaarina Drombergin ja kauppa- ja teollisuusministeri Sinikka Mönkäreen ilmoitukset muutoksista sidonnaisuuksiinsa. (VNK hallitusneuvos Seija Salo 1602 4026)

Päätös vahvistaa valtioneuvoston jäsenten vuoden 2002 vuosilomat (liite II). (VNK hallitusneuvos Seija Salo 1602 4026)

Päätös kuntajaon muuttamisesta Kokemäen ja Huittisten kaupunkien välillä. Kokemäen kaupungista siirretään Huittisten kaupunkiin tietyt tilat, tilanosat ja rekisteriyksikön osa. Päätös tulee voimaan 1.1.2003. (SM neuvotteleva virkamies Hannele Savioja 1604 2832)

Päätös kuntajaon muuttamisesta Rääkkylän kunnan ja Kiteen kaupungin välillä. Kuntajakoa muutetaan siirtämällä 8,35 neliökilometrin suuruinen alue, josta maa-aluetta on 3,76 neliökilometriä ja vesialuetta 4,59 neliökilometriä Rääkkylän kunnasta Kiteen kaupunkiin. Päätös tulee voimaan 1.1.2003. (SM neuvotteleva virkamies Hannele Savioja 1604 2832)

Päätös määrätä valtion edustajaksi Oy Veikkaus Ab:n vuosina 2002 ja 2003 pidettäviin yhtiökokouksiin ministeri Kaarina Dromberg ja hänen varamiehekseen kansliapäällikkö Markku Linna. (OPM hallitusneuvos Riitta Kaivosoja 1607 7476)

Päätös oikeuttaa kauppa- ja teollisuusministeriö myymään enintään 84 368 000 kappaletta Suomen valtion omistamia Fortum Oyj:n osakkeita kansainvälisessä tarjousmyynnissä, joka kohdistetaan suomalaisille ja ulkomaalaisille instituutiosijoittajille sekä yleisömyynnissä, joka kohdistetaan Suomeen. (KTM erikoistutkija Pekka Kettunen 1606 3583)

Päätös merkitä eduskunnan kirjelmä valtioneuvoston kuntoutusselonteon 2002 (EK 7/2002 vp) johdosta pöytäkirjaan ja ryhtyä kirjelmään sisältyvistä lausumista aiheutuviin toimenpiteisiin. Eduskunnan lausumat; 1. Eduskunta edellyttää, että hallitus selvittää mahdollisuudet saattaa 65 vuotta täyttäneet vaikeavammaiset Kansaneläkelaitoksen järjestämän lakisääteisen lääkinnällisen kuntoutuksen piiriin. 2. Eduskunta edellyttää hallituksen huolehtivan, että valmisteltaessa kansallisen terveydenhuollon projektin jatkotyönä hoitokäytäntöjen yhdenmukaistamista ja käypää hoitoa koskevia suosituksia niihin sisällytetään selkeästi myös kuntoutus. 3. Eduskunta edellyttää hallituksen ryhtyvän toimenpiteisiin, että kuntoutuspalvelujen järjestämisen ja rahoituksen koordinointia lisätään ja vastuunjakoa selkeytetään. (STM kansliapäällikkö Markku Lehto 1607 3763)

Päätös asettaa ympäristövakuutuslautakunta 15.6.2002 alkavaksi kolmivuotiskaudeksi. Kokoonpano (varajäsenet suluissa): puheenjohtaja: oikeustieteen tohtori Pauli Ståhlberg; jäsenet: lainsäädäntöneuvos Marja Ekroos valtioneuvoston määräämänä varapuheenjohtajana (lainsäädäntöneuvos Antti Leinonen oikeusministeriö), lainsäädäntöneuvos Jukka Nurmio ympäristöministeriö valtioneuvoston määräämänä varapuheenjohtajana (erikoistutkija Jouko Tuomainen Suomen ympäristökeskus), lakimies Tiina Majola (lakimies Riitta Haapasaari Kuluttajien vakuutustoimisto), riskipäällikkö Kristiina Ellmn Tapiola (vastaava lakimies Klaus Aminoff Fennia) ja osastoppällikkö Jukka Luokkamäki (veropoliittinen asiamies Virpi Pasanen Teollisuuden ja Työnantajien Keskusliitto). (STM ylitarkastaja Pekka Koivisto 1607 3751)

Päätös määrätä työministeriön ylitarkastaja Silja Romo valtioneuvoston ylimääräiseksi esittelijäksi. (TM ylitarkastaja Sinikka Hyyppä 1604 7988)

Valtioneuvosto lähetti eduskunnalle 13.6.2002 seuraavat Euroopan unionin säädösehdotuksia koskevat valtioneuvoston kirjelmät:

Valtioneuvoston kirjelmä (U 30/2002) eduskunnalle ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi (ammattipätevyyden tunnustamisdirektiivi). Ehdotuksen mukaan yhteisön kolme tunnustamisjärjestelmää koottaisiin yhdeksi direktiiviksi ja säännöksiä yksinkertaistettaisiin. (OPM korkeakouluneuvos Leena Pirilä 1607 7418)

NIMITYSASIAT

Valtioneuvosto päätti 13.6.2002 seuraavat nimitysasiat:

Valtioneuvosto myönsi neuvotteleva virkamies Kirsi Vartiaiselle palkallista virkavapautta 1.9.2002-31.8.2003. (VM vanhempi hallitussihteeri Ulla Vilhu 1603 4708)

Valtioneuvosto myönsi finanssineuvos Hannu Jokiselle palkatonta virkavapautta 1.9.2002-31.12.2002. (VM vanhempi hallitussihteeri Ulla Vilhu 1603 4708)

Valtioneuvosto myönsi finanssineuvos Ilkka Mytylle palkatonta virkavapautta 1.9.2002-31.8.2003. (VM vanhempi hallitussihteeri Ulla Vilhu 1603 4708)

Valtioneuvosto määräsi käräjätuomari Juha Tervon IV piirin piirisovittelijaksi 27.6.2002 lukien seuraavaksi kolmivuotiskaudeksi. (TM ylitarkastaja Sinikka Hyyppä 1604 7988)

RAHA-ASIAT

Valtioneuvoston raha-asiainvaliokunta puolsi istunnossaan 12.6.2002 seuraavia asioita:

Yrittäjien eläkelain mukaisen vuoden 2001 valtion osuuden lopullisen määrän vahvistaminen 39 799 407 euroksi. (STM erikoissuunnittelija Minna Liuttu 1607 4423)

Yrittäjien eläkelain mukaisen vuoden 2002 valtion osuuden ennakon määrän tarkistaminen 46,9 miljoonaksi euroksi. (STM erikoissuunnittelija Minna Liuttu 1607 4423)

LUOVUTETUT MIETINNÖT

Pohjois-Lappi -työryhmä luovutti raporttinsa alue- ja kuntaministeri Martti Korhoselle 5.6.2002. Työryhmä on selvittänyt edellytyksiä vauhdittaa Pohjois-Suomen ja Pohjois-Norjan kuntien mahdollisuuksia tehdä valtakunnanrajat ylittävää yhteistyötä. Työryhmä on liittänyt raporttiinsa myös selvityksen ja toimenpide-esitykset Pelkosenniemen, Savukosken ja Utsjoen kuntien taloudellisesta tilanteesta. Työryhmä painottaa raportissaan PohjoisSuomen kuntien omien erityispiirteiden ja vahvuuksien hyväksikäyttöä elinkeinoelämän kehittämisessä. Yhdessä Norjan ja Venäjän pohjoisten alueiden kanssa alue muodostaa kansainvälisesti houkuttelevan monimuotoisen kokonaisuuden, jonka markkinointiin kannattaa panostaa. Erityisen tärkeää työryhmän mielestä on Pohjois-Norjan kaasukenttien käyttöönoton hyödyntäminen yritystoiminnassa. Yrityksiä tulee kannustaa mukaan urakoihin ja alihankkijoiksi. Raportti on julkaistu internetissä osoitteessa http://www.intermin.fi/julkaisu/pohjoislappi. Lisätietoja antavat ylijohtaja Cay Svon puh. (09) 1604 2831, lainssädäntöneuvos Minna-Liisa Rinne puh. (09) 1604 4500 ja neuvotteleva virkamies Anne-Marie Välikangas puh. (09) 1604 4507.

Opintotuen kannustavuutta pohtinut työryhmä luovutti muistionsa kulttuuriministeri Kaarina Drombergille 6.6.2002. Työryhmän mielestä opintotukijärjestelmää tulee kehittää nykyrakenteen pohjalta siten, että se entistä paremmin turvaa päätoimisen opiskelun ajaksi riittävän toimeentulon sekä tehokkaan opiskelun ja tutkinnon suorittamisen kohtuullisessa ajassa. Ehdotuksissa on otettu huomioon yliopistojen tutkintorakenteen uudistaminen kaksiportaiseksi. Muistio löytyy osoitteesta http://www.minedu.fi/julkaisut/julkaisusarjat/18_02opintotuki/18_02opintotuki.pdf. Lisätietoja antavat neuvotteleva virkamies Leena Koskinen puh. (09) 1607 7443 ja ylitarkastaja Virpi Hiltunen puh. (09) 1607 7034 opetusministeriöstä.

Eläinlääketieteellisen koulutuksen kehittämistä pohtinut ja alan määrällistä koulutustarvetta kartoittanut työryhmä luovutti muistionsa opetusministeri Maija Raskille 10.6.2002. Työryhmä esittää, että eläinlääketieteen lisensiaatin tutkinto säilytetään eläinlääketieteen alan perustutkintona ja kaikki sen suorittaneet saavat säädösten mukaisen oikeuden eläinlääkärin ammattiin. Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisen tiedekunnan opetusohjelmaa tulee uusia siten, että opintoviikot jakautuvat tasaisemmin joka lukuvuodelle. Opetusta tulee myös keventää kansainvälisten arviointien edellyttämällä tavalla. Työryhmä ehdottaa, että eläinlääketieteen opiskelupaikkojen määrää lisätään nykyisestä noin 50 paikasta 60-65 paikkaan vuosikurssia kohden. Myös tutkijoiden määrää tulee lisätä ja eläinlääketieteelliseen tiedekuntaan perustaa tutkijakoulu. Työryhmän muistio on luettavissa osoitteessa http://www.minedu.fi/julkaisut/julkaisusarjat/21_02elainlaak_koul/21_02elainlaak_koul.html. Lisätietoja antavat työryhmän puheenjohtaja Markku Mattila puh. (09) 1607 7230 ja työryhmän sihteeri Johanna Wallius puh. (09) 1607 7226 opetusministeriöstä.

Tekijänoikeuslainsäädännön uudistamiseen liittyvä selvitys työ- ja virkasuhteissa syntyneen aineiston tekijänoikeuskysymyksistä luovutettiin kulttuuriministeri Kaarina Drombergille keskiviikkona 12.6.2002. Selvityksen johtopäätöksenä on, että tapahtuneesta kehityksestä huolimatta selvitys ei riittävästi tue sitä, että tässä vaiheessa olisi ryhdyttävä lainsäädäntötoimiin työsuhdetekijänoikeutta koskevan yleisen sääntelyn toteuttamiseksi. Selvityksen mukaan merkittävää muutosta on tapahtunut niin teknisen kehityksen alalla kuin tekijänoikeuden käytön ja käyttöympäristön suhteen. Alan toimijat näkevät nykyisen sääntelemättömän tilanteen haittaavan aineiston monikäyttöisyyttä ja markkinoiden kehittämistä. Selvitys on luettavissa osoitteessa http://www.minedu.fi/opm/tekijanoikeus/tyosuhdetekijanoikeus.pdf. Lisätietoja antavat ylijohtaja Pekka Nurmi puh. (09) 1606 7670 oikeusministeriöstä ja vanhempi hallitussihteeri Jorma Waldn puh. (09) 1607 7384 opetusministeriöstä.

Yliopistokeksintötyöryhmä luovutti mietintönsä ministeri Sinikka Mönkäreelle 3.6.2002. Yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa tehtävien keksintöjen tehokasta hyödyntämistä selvittänyt työryhmä ehdottaa, että korkeakoulujen oikeuksia niissä tehtäviin keksintöihin laajennettaisiin. Tämä takaisi yliopistoille nykyistä paremmat mahdollisuudet osallistua keksintöjen tunnistamiseen ja kaupallistamiseen. Työryhmän mukaan korkeakouluissa tehtävien keksintöjen tehokas kaupallistaminen edellyttää, että oikeudet keksintöihin määritellään lainsäädännössä selkeästi. Työryhmä esittääkin uutta lakia (korkeakoulukeksintölaki), joka määrittelee oikeudet korkeakouluissa tehtäviin keksintöihin. Lisätietoja antavat työryhmän puheenjohtaja, ylijohtaja Arvo Jäppinen puh. (09) 1607 7220 opetusministeriöstä, vanhempi hallitussihteeri Marja-Leena Rinkineva puh. (09) 1606 2098 ja työryhmän sihteeri, tutkija Karri Puustinen puh. (09) 1606 4784 kauppa- ja teollisuusministeriöstä.

Alkoholipolitiikka 2000 -työryhmä jätti muistionsa peruspalveluministeri Eva Biaudet'lle 13.6.2002. Työryhmä pitää tärkeänä sellaista alkoholipoliittista keskustelukulttuuria, jossa on tilaa toisia kunnioittavalle moniäänisyydelle. Keskeisenä alkoholipoliittisena lähtökohtana on sosiaalinen vastuu. Työryhmä korostaa, että niin kauan kuin osalla meistä ei ole valmiutta kantaa omaa vastuutaan alkoholin käytöstä ja sen seurauksista eikä meillä ole tukenamme riittävän vahvoja sosiaalisia normeja, me tarvitsemme alkoholipolitiikassa järjestöjen ja julkisten toimijoiden tukea - ja myös rajojen määrätietoista osoittamista. Työryhmä ei tällä hetkellä näe käytännön mahdollisuuksia alkoholinkäytön ikärajojen alentamiselle. Liikenteen promillerajat on työryhmän mielestä hyvä pitää nykyisinä. Kansallista alkoholipolitiikkaa tehtäessä on otettava huomioon jatkuvasti lisääntyvä kansainvälistyminen sekä siihen liittyvä alkoholinkäyttötapojen ja alkoholipoliittisten toimien samanlaistuminen. Lisätietoja antavat työryhmän puheenjohtaja Petri Viglione puh. 040 501 3676, työryhmän varapuheenjohtaja Kari Paaso puh. 050 565 8379 sosiaali- ja terveysministeriöstä ja työryhmän sihteeri, kehittämispäällikkö Ari Saarto puh. 0400 481 293.

Nuorten osallisuuden edistämistä selvittäneen yhteistyöhankkeen johtoryhmä luovutti muistionsa pääministeri Paavo Lipposelle 4.6.2002. Johtoryhmän mukaan mitä pidemmäksi nuoren siirtymäaika perusopetuksesta toiselle asteelle tai jatko-opintoihin muodostuu, sitä ongelmallisempaa jatko-opintojen aloittaminen ja niiden loppuunsaattaminen on. Tämän välivaiheen vastuullinen hoitaminen ehkäisisi monia nuoria myöhemmältä syrjäytymiskehitykseltä. Nuorten palveluja pitää parantaa, vanhemmuutta tukea, lähiyhteisöjen toimintaa tehostaa, koulun ja kodin yhteistyömahdollisuuksia parantaa ja työelämää kehittää. Johtoryhmä esittää, että muistiossa mainittujen toimenpide-ehdotusten täytäntöönpanoa varten käynnistetään valtion ja kuntien yhteistoimintakokeilu nuorten osallisuuden edistämiseksi. Lisätietoja antavat neuvotteleva virkamies Tapio Kosunen puh. (09) 1607 7007, ylitarkastaja Tarja Riihimäki puh. (09) 1607 7348 opetusministeriöstä ja neuvotteleva virkamies Pirjo Harjunen-Rosenholm puh. (09) 1604 8007 työministeriöstä.

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.