Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

Valtioneuvoston viikko 20/2002

TASAVALLAN PRESIDENTTI

HALLITUKSEN ESITYKSET

Tasavallan presidentti antoi 16.5.2002 eduskunnalle seuraavat hallituksen esitykset:

Esitys (HE 64/2002 vp) Uruguayn itäisen tasavallan kanssa tehdyn sijoitusten edistämistä ja suojaamista koskevan sopimuksen hyväksymisestä ja laiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta. Suomen ja Uruguayn itäisen tasavallan välinen sijoitusten edistämistä ja suojaamista koskeva sopimus allekirjoitettiin Montevideossa 21.3.2002. Sopimuksen tarkoituksena on edistää ja tiivistää taloudellista yhteistyötä Uruguayn itäisen tasavallan kanssa ja selkiinnyttää erityisesti sijoituksia koskevia oikeudellisia perusteita maiden välillä. Sopimuksen avulla halutaan varmistaa suotuisat edellytykset toisen sopimuspuolen kansalaisten ja yritysten sijoituksille toisessa sopimusmaassa sekä tunnustetaan tarve suojella niitä. (UM lähetystöneuvos Jukka Nystén 1605 5071)

Esitys (HE 65/2002 vp) laiksi kunnallisten viranhaltijain ja työntekijäin eläkelain 1 §:n muuttamisesta. Kunnallisen eläkelaitoksen jäsenyhteisöksi voi halutessaan liittyä myös osakeyhtiö, jonka osakkeista vähintään 90 prosenttia on kuntien, kuntayhtymien tai eläkelaitoksen jäsenyhteisöksi liittyneiden yhdistysten omistuksessa. Vastaavanlainen säännös on jo voimassa ammatillista oppilaitosta ja ammattikorkeakoulua ylläpitävien osakeyhtiöiden osalta. (SM lainsäädäntöneuvos Minna-Liisa Rinne 1604 4500)

Esitys (HE 66/2002 vp) laiksi ulkomaalaislain 37 §:n muuttamisesta. Euroopan unionin neuvoston direktiivi 2001/40/EY kolmansien maiden kansalaisia koskevien maastapoistamispäätösten vastavuoroisesta tunnustamisesta pannaan täytäntöön. Ulkomaalainen voidaan käännyttää Suomesta tiettyjen edellytysten täyttyessä myös silloin, kun toinen Euroopan unionin jäsenvaltio on tehnyt häntä koskevan maastapoistamispäätöksen. Toisen valtion tekemää maastapoistamispäätöstä ei kuitenkaan panna suoraan täytäntöön. Käännyttäminen edellyttää toimivaltaisen Suomen viranomaisen tekemää täytäntöönpanokelpoista päätöstä. Ulkomaalaisella on myös oikeus saada asiansa Suomessa ulkomaalaislain mukaisesti hallintotuomioistuimen käsiteltäväksi. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.12.2002. (SM neuvotteleva virkamies Tiina Sinkkanen 1604 2731)

Esitys (HE 67/2002 vp) vuoden 2002 lisätalousarvioksi. Tuloarvioiden nettolisäys on talousarviossa 565 milj. euroa. Verotulojen arvion lisäys on 69 milj. euroa, joka muodostuu kokonaan korkotulojen lähdeveron tuottoarvion noususta. Muiden tulojen arvio kasvaa 496 milj. eurolla. Osinkotulojen arvioidaan nousevan 170 milj. euroa. Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal Oy ja Kapiteeli Oy palauttavat valtiolle pääomaa yhteensä 103 milj. euroa. Suomen Pankin voitosta tuloutetaan 99 milj. euroa. Huoltovarmuusrahastosta siirretään muuttuneiden huoltovarmuustavoitteiden vuoksi 60 milj. euroa valtion talousarvioon. Määrärahojen lisäyksiä ilman valtionvelan vähentämistä sisältyy esitykseen nettomääräisesti 245 milj. euroa. Valtionvelan vähentämiseen käytetään 320 milj. euroa. Pitkien hoitojonojen purkamiseen sairaanhoitopiireille myönnetään avustuksena 25 milj. euroa. Valtionosuuksia lisätään 20 milj. eurolla valtionosuuksien tasausjärjestelmään ja verotulotasauksiin liittyvistä tarkennuksista johtuen. EU:n rakennerahastoista maksettaviin menoihin käytetään 44 milj. euroa ja vastaaviin kansallisiin osuuksiin 47 milj. euroa johtuen myöntämisvaltuuksien maksatusten kasvusta aikaisempina vuosina tapahtuneen ohjelmien viivästymisen vuoksi. Perusradanpitoon käytetään 17 milj. euron lisäystä Kouvola-Pieksämäki-radan perusparannustöiden nopeuttamiseksi. Työvoimapolitiikan toimenpiteiden määrää lisätään 2250 henkilöllä. Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanottoon käytetään 14 milj. euroa mm. hakijoiden ennakoitua suuremmasta määrästä johtuen. (VM osastopäällikkö Tuomas Sukselainen 1603 3105)

Esitys (HE 68/2002 vp) laiksi metsästyslain muuttamisesta. Metsästäjäorganisaatiota tehostetaan pienentämällä Metsästäjäin keskusjärjestön ja riistanhoitopiirien hallitusten kokoa siten, että ne vastaavat nykyistä paremmin asianomaisen organisaation tarpeita. Riistanhoitoyhdistysten johtokunnat muutetaan hallituksiksi. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2003. (MMM vanhempi hallitussihteeri Ritva Torvinen 1605 2283)

Esitys (HE 69/2002 vp) laiksi puutavaranmittauslain muuttamisesta. Puutavaranmittauslain toimeenpanoon liittyvät operatiiviset tehtävät siirretään maa- ja metsätalousministeriöltä Metsäntutkimuslaitokselle. Maa- ja metsätalousministeriön tehtäväksi jää edelleen puutavaranmittauslain täytäntöönpanon ylin johto ja valvonta, puutavaran mittauksessa käytettävien mittausmenetelmien ja niitä koskevien ohjeiden vahvistaminen sekä puutavaran mittauksen neuvottelukunnan ja mittauslautakuntien asettaminen. (MMM hallitussihteeri Vilppu Talvitie 1605 2293)

Esitys (HE 70/2002 vp) Siemenperunakeskuksen muuttamiseen osakeyhtiöksi liittyväksi lainsäädännöksi. Valtion laitoksena liiketoimintaa harjoittava Siemenperunakeskus muutetaan osakeyhtiöksi ja valtioneuvosto oikeutetaan luovuttamaan Siemenperunakeskuksen liiketoiminta ja sen hallinnassa olevaa omaisuutta valtion kokonaan omistamalla osakeyhtiölle. Osakeyhtiön toimialana on Suomessa yleisesti viljeltävien perunalajikkeiden terveen siemenaineiston ylläpito sekä tällaisten lajikkeiden perus- ja sertifoidun siemenen tuotanto ja markkinointi. Lisäksi Siemenperunakeskuksen tuotantoalueella noudatettavista perunanviljelyn vaatimuksista annetusta laista poistetaan viittaukset lakkautettavaan Siemenperunakeskukseen. Lakiin tehdään myös joitain uudesta perustuslaista johtuvia muutoksia. Esitys liittyy valtion vuoden 2002 lisätalousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä. Esitykseen sisältyvät lait Siemenperunakeskuksen muuttamisesta osakeyhtiöksi, Siemenperunakeskuksen tuotantoalueella noudatettavista perunanviljelyn vaatimuksista annetun lain muuttamisesta ja korkealaatuisen siemenperunan tuotantoalueella noudatettavista perunanviljelyn vaatimuksista. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.9.2002. (MMM ylitarkastaja Kirsi Heinonen 1605 4221)

EDUSKUNNAN VASTAUKSET

Tasavallan presidentti vahvisti 16.5.2002 seuraavat lait:

Laki valtion yksikköjen ja toimintojen sijoittamista koskevasta toimivallasta ja laki Opetusalan koulutuskeskuksesta annetun lain 2 §:n muuttamisesta (HE 237/2001 vp). Voimassa olevassa lainsäädännössä ei ole, ulkomaanedustustoja lukuun ottamatta, nimenomaisia valtion keskushallinnon yksikköjen ja toimintojen sijoittamista koskevia toimivaltasäännöksiä. Lailla kootaan päätöksenteko yhtenäiseksi ja kansanvaltaiseksi järjestelmäksi. Toimivalta sijoituspaikoista annetaan asianomaiselle ministeriölle, jossa päätöksen tekee ministeri. Lain soveltamisalaan eivät kuuluu Suomen ulkomaanedustustot, eduskunta, Suomen Pankki, Kansaneläkelaitos, yliopistot eivätkä valtion liikelaitokset. Lisäksi ministeriö saa oikeuden pidättää itselleen päätösvallan pääkaupunkiseudun ulkopuolella olevien valtion alueellisten ja paikallisten yksikköjen ja toimintojen lakkauttamista tai supistamista koskevissa hankkeissa, jotka ministeriö katsoo merkittäviksi. Lainsäädännön yhtenäisen systematiikan säilyttämiseksi muutetaan lisäksi Opetusalan koulutuskeskuksesta annetun lain 2 §:ää. Valtioneuvostolle annetaan asetuksenantovaltuus sijoittamisasioiden valmistelusta. Lait tulevat voimaan 1.6.2002. Eduskunnan lausuma: Eduskunta edellyttää hallituksen huolehtivan siitä, että valtion keskushallinnon yksikköjen ja valtakunnallisesti tai keskitetysti hoidettavien valtion toimintojen sijoittaminen pääkaupunkiseudun sijasta maan eri osiin otetaan aina selvitettäväksi, kun perustetaan uusi yksikkö, olemassa olevaa toimintaa oleellisesti laajennetaan tai olemassa olevaa toimintaa organisoidaan merkittävästi uudelleen ja että sijoittamispäätöksessä painotetaan erityisesti alueellisia näkökohtia ja vaikutuksia. (VNK valtiosihteeri Rauno Saari 1602 2006)

Laki eräiden Suomelle Yhdistyneiden Kansakuntien ja Euroopan unionin jäsenenä kuuluvien velvoitusten täyttämisestä annetun lain 2 a ja 4 §:n muuttamisesta ja laki rikoslain 46 luvun 1 §:n muuttamisesta (HE 13/2002 vp). Eräiden Suomelle Yhdistyneiden Kansakuntien ja Euroopan unionin jäsenenä kuuluvien velvoitusten täyttämisestä annettua lakia sekä säännöstelyrikosta koskevaa rikoslain määräystä muutetaan siten, että ne koskevat myös sellaisia EU:n yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan alaan kuuluvia, pääomien liikkuvuutta, maksuja ja taloudellisten suhteiden keskeyttämistä koskevia asetuksia, jotka ovat EY:n perustamissopimuksen 60 tai 301 artiklan lisäksi annettu perustamissopimuksen 308 artiklan nojalla. Lait tulevat voimaan 22.5.2002. (UM lähetystöneuvos Marja Lehto 1605 5726)

Laki keskinäisestä virka-avusta eräiden saatavien, maksujen ja tullien sekä verojen perinnässä Suomen ja muiden Euroopan unionin jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten välillä annetun lain 1 §:n muuttamisesta (HE 34/2002 vp). Lain 1 pykälään tehdään muutokset, jotka aiheutuvat lain perustana olevaan Euroopan yhteisöjen perintädirektiiviin tehdyistä muutoksista. Tuloveroon, varallisuusveroon ja vakuutusmaksuveroon sekä hallinnollisiin rangaistusmaksuihin sekä sakkoihin liittyvät saatavat tulevat perinnän piiriin. Perinnän edellytyksiä lievennetään siten, että perintää voidaan pyytää nykyistä aikaisemmassa vaiheessa eikä perintä esty vanhentumisen vuoksi yhtä nopeasti kuin nykyisin. Myös riitautetun saatavan periminen on eräin edellytyksin mahdollista. Laki tulee voimaan valtioneuvoston asetuksella säädettävänä ajankohtana. (VM finanssisihteeri Anders Colliander 1603 3163)

Laki tieliikennelain 66 ja 69 §:n muuttamisesta (HE 235/2001 vp). Opetustoiminnasta vastaavan johtajan vaatimuksia täsmennetään autokoululuvan haltijan ollessa oikeushenkilö. Lakiin lisätään valtuutussäännökset eräiden kuljettajaopetukseen ja sen valvontaan liittyvien säännösten antamiseen perustuslain vaatimusten mukaisesti. Laki tulee voimaan 1.10.2002. (LVM vanhempi hallitussihteeri Eija Maunu 1602 8571)

Laki ulkomaisista vakuutusyhtiöistä annetun lain muuttamisesta ja laki tilintarkastuslain 1 §:n muuttamisesta (HE 7/2002 vp). Ulkomaisista vakuutusyhtiöistä annettu laki saatetaan vastaamaan soveltuvin osin vakuutusyhtiölakiin ja siihen liittyvään lainsäädäntöön tehtyjä muutoksia. Kolmannen maan vakuutusyhtiön edustuston on laadittava edustuston varojen sijoittamista koskeva suunnitelma. Edustuston tilintarkastuksesta ja tilintarkastajien ilmoitusvelvollisuudesta annetaan säännökset, jotka soveltuvin osin vastaavat vakuutusyhtiölain säännöksiä. Kirjanpitolain soveltamisesta kolmannen maan vakuutusyhtiön edustuston tilinpäätökseen annetaan yksityiskohtaiset säännökset. Kolmannen maan vakuutusyhtiön pääomavaatimuksiin tehdään eräitä, pääosin teknisiä muutoksia. Lisäksi muutoksilla selkeytetään viranomaisten toimivaltaa koskevia ulkomaisista vakuutusyhtiöistä annetun lain säännöksiä. Lait tulevat voimaan 1.7.2002. (STM hallitusneuvos Markku Sorvari 1607 3879)

Tasavallan presidentti hyväksyi terrorististen pommi-iskujen torjumista koskevan kansainvälisen yleissopimuksen ja vahvisti lain terrorististen pommi-iskujen torjumisesta tehdyn kansainvälisen yleissopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta (HE 231/ 2001 vp). Yleissopimuksen pääsisältönä on julkiseen paikkaan, valtion tai hallituksen omaisuuteen, julkiseen liikennevälineeseen tai infrastruktuuriomaisuuteen kohdistuvien pommi-iskujen kriminalisointi. Sopimus määrää myös tällaisista rikoksista epäiltyjen syyttämisestä ja luovutuksesta sekä oikeusavusta samoin kuin toimista pommi-iskujen ehkäisemiseksi. Lain voimaantulosta säädetään tasavallan presidentin asetuksella. (UM lähetystöneuvos Marja Lehto 1605 5726)

TASAVALLAN PRESIDENTIN ASETUKSET

Tasavallan presidentti antoi 16.5.2002 seuraavat asetukset:

Tasavallan presidentin asetus Jordanian Hashemiittisen kuningaskunnan kanssa tehdyn Euro-Välimeri -assosiaatiosopimuksen voimaansaattamisesta ja sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä annetun lain voimaantulosta. Brysselissä 24.11.1997 Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Jordanian Hashemiittisen kuningaskunnan välillä tehty Euro-Välimeri -assosiaatiosopimus ja sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä annettu laki saatetaan voimaan. Sopimus on tullut voimaan 1.5.2002. Asetus ja laki tulevat voimaan 22.5.2002. (UM lähetystöneuvos Kari Veijalainen 1605 6538)

KANSAINVÄLISET ASIAT

Tasavallan presidentti päätti 16.5.2002 seuraavat kansainväliset asiat:

Tasavallan presidentti päätti ItäTimorin demokraattisen tasavallan tunnustamisesta itsenäisenä valtiona 20.5.2002 alkaen ja hyväksyi diplomaattisten suhteiden solmimisen Suomen tasavallan ja Itä-Timorin demokraattisen tasavallan välille. Kansanäänestyksellä Indonesiasta irtautuneelle Itä-Timorille perustettiin YK:n väliaikaishallinto YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmalla 1272 (1999). Itä-Timorin demokraattinen tasavalta itsenäistyy 20.5.2002 ja samalla päättyy myös UNTAET:n mandaatti YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1392 (2002) mukaisesti. (UM ulkoasiainneuvos Tarja Laitinen 1605 6308)

Ulkomaankauppaministeri Jari Vilénin tai hänen estyneenä ollessaan alivaltiosihteeri Pertti Majasen valtuuttaminen allekirjoittamaan Suomen tasavallan hallituksen ja El Salvadorin tasavallan hallituksen välinen sijoitusten edistämistä ja suojaamista koskeva sopimus. (UM lähetystöneuvos Jukka Nystén 1605 5071)

Tasavallan presidentti hyväksyi kansainvälisistä säännöistä yhteentörmäämisen ehkäisemiseksi merellä tehtyyn yleissopimukseen tehdyt muutokset. Kansainvälisen merenkulkujärjestön IMO:n yleiskokouksessa 29.11.2001 on päätöslauselmalla A.910(22) hyväksytty muutoksia meriteiden sääntöihin. Päätöslauselmalla meriteiden sääntöihin sisällytettiin uusi alustyyppi, lentovene (Wing-In-Ground, WIG) ja sille asetettiin valo-, väistämis- ja navigointivaatimuksia. Pituudeltaan 12-20 metrisen aluksen merkinantovarustevaatimuksia helpotettiin siten, ettei tällaisella aluksella tarvitse olla enää laivakelloa, vaan vihellin on riittävä. Viheltimen taajuus määrättiin korkeammaksi kuin 20-100 metrisen aluksen. Suurnopeusaluksille (High Speed Craft, HSC) annettiin kulkuvalomääräyksiä. (LVM hallitussihteeri Jaana Heikkinen 1602 8573)

NIMITYSASIAT

Tasavallan presidentti päätti 16.5.2002 seuraavat nimitysasiat:

Everstiluutnantti Jouko Juhani Hyötyläiselle sotilas-, laivasto- ja ilmailuasiamiehen tehtäviin Turkissa sekä puolustusasiamiehen tehtäviin Israelissa annettujen määräysten peruuttaminen 1.7.2002 lukien ja kommodori Hannu Tapio Taskisen määrääminen näihin tehtäviin 1.7.2002 lukien asemapaikkana Ankara, kommodori Bo Ragnar Österlundille sotilas-, laivasto- ja ilmailuasiamiehen tehtäviin Ruotsissa annettujen määräysten peruuttaminen 1.8.2002 lukien ja kommodori Stig-Göran Grönbergin määrääminen näihin tehtäviin Ruotsissa 1.8.2002 lukien asemapaikkana Tukholma, eversti Jan Olli Laukalle sotilas-, laivasto- ja ilmailuasiamiehen tehtäviin Yhdysvalloissa ja Kanadassa annettujen määräysten peruuttaminen 1.8.2002 lukien ja eversti Hannu Juhani Hansen-Haugin määrääminen näihin tehtäviin 1.8.2002 lukien asemapaikkana Washington DC sekä everstiluutnantti Jarmo Juhani Alenille sotilas- ja ilmailuasiamiehen tehtäviin Tshekissä ja Slovakiassa sekä maavoima- ja apulaispuolustusasiamiehen tehtäviin Saksan Liittotasavallassa annettujen määräysten peruuttaminen 1.8.2002 lukien ja komentajakapteeni Juha Sakari Vauhkosen määrääminen näihin tehtäviin 1.8.2002 lukien asemapaikkana Berliini. (PLM kansliapäällikkö Matti Ahola 1608 8101)

VALTIONEUVOSTO

VALTIONEUVOSTON ASETUKSET

Valtioneuvosto antoi 15.5.2002 seuraavat asetukset:

Valtioneuvoston asetus luonnonhaittakorvauksesta ja maatalouden ympäristötuesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta. Asetusta muutetaan tiettyjen teknisluonteisten asioiden osalta. Muutokset koskevat muun muassa seuraavia kokonaisuuksia: peltolohkojen ilmoitusmenettely tukihakemuslomakkeella, perus- ja lisätoimenpiteen vaihtaminen ja uuden sitoumuksen tai sopimuksen antaminen kesken sitoumus- tai sopimuskauden. Asetus tulee voimaan 20.5.2002. (MMM ylitarkastaja Tiina Malm 1605 4220)

VALTIONEUVOSTON PÄÄTÖKSET

Valtioneuvosto teki yleisistunnossa 15.5.2002 seuraavat päätökset:

Päätös asettaa valtuuskunta YK:n kestävän kehityksen Johannesburgin huippukokouksen neljänteen valmistelukokoukseen Indonesiassa, Balilla 27.5.-7.6.2002. Valtuuskunnan puheenjohtaja on ympäristöministeri Satu Hassi (2.-7.6.2002) ja varapuheenjohtajat ovat linjanjohtaja Hannu Kyröläinen (26.5.-2.6.2002), suurlähettiläs Taisto Huimasalo (22.5.-9.6.2002), kv. asiain johtaja Aira Kalela (22.5.-8.6.2002), yksikön päällikkö Kari Karanko (31.5.-7.6.2002) sekä tulosryhmän päällikkö Jukka Uosukainen (21.5.-7.6.2002). Valtuuskunnan jäsenet ovat kansanedustaja Pentti Tiusanen (2.-7.6.2002), valiokuntaneuvos Salme Kandolin (2.-7.6.2002), suurlähettiläs Matti Pullinen (1.-8.6.2002), yksikön päällikkö Hannele Tikanvaara (28.5.-4.6.2002), yksikön päällikkö Pauli Mustonen (22.5.-2.6.2002), lähetystöneuvos Hanna Rinkineva-Heikkilä (2.-9.6.2002), lähetystösihteeri Marjaana Sall (29.5.-7.6.2002), finanssineuvos Heikki Sourama (28.5.-8.6.2002), ympäristöjohtaja Veikko Marttila (28.5.-7.6.2002), ympäristöylitarkastaja Heikki Granholm (22.-27.5.2002), neuvotteleva virkamies Risto Ranki (24.5.-6.5.2002), ylitarkastaja Erja Fagerlund (22.5.-5.6.2002), ylilääkäri Mikko Paunio (2.-8.6.2002), erityisavustaja Taina Nikula (2.-7.6.2002), neuvotteleva virkamies Camilla Lommi-Kippola (27.5.-6.6.2002) ja ylitarkastaja Marjo Nummelin (22.5.-8.6.2002). Ulkoasiainministeriö oikeutetaan määräämään valtuuskunnalle tarvittavat asiantuntijat. (UM osastopäällikkö Markus Lyra 1605 5032)

Päätös asettaa pääkaupunkiseudun neuvottelukunta toimikaudeksi 1.6.2002-31.5.2003. Kokoonpano: puheenjohtaja: alue- ja kuntaministeri Martti Korhonen sisäasiainministeriö; varapuheenjohtaja: ylipormestari Eva-Riitta Siitonen Helsingin kaupunki; jäsenet: valtiosihteeri Rauno Saari valtioneuvoston kanslia, kansliapäällikkö Kari Häkämies sisäasiainministeriö, ylijohtaja Pekka Kilpi sisäasiainministeriö, ylijohtaja Veijo Kavonius sisäasiainministeriö, valtiosihteeri Raimo Sailas valtiovarainministeriö, ylijohtaja Pekka Kangas ympäristöministeriö, kansliapäällikkö Markku Linna opetusministeriö, kansliapäällikkö Juhani Korpela liikenne- ja viestintäministeriö, kansliapäällikkö Markku Lehto sosiaali- ja terveysministeriö, ylijohtaja Kalle J. Korhonen kauppa- ja teollisuusministeriö, kansliapäällikkö Markku Wallin työministeriö, kaupunginjohtaja Marketta Kokkonen Espoon kaupunki, kaupunginjohtaja Erkki Rantala Vantaan kaupunki, kaupunginjohtaja Torsten Widn Kauniaisten kaupunki, apulaiskaupunginjohtaja Pekka Korpinen Helsingin kaupunki, maakuntajohtaja Aimo Lempinen Uudenmaan liitto ja maakuntajohtaja Esa Halme Itu-Uudenmaan liitto. Neuvottelukunnan sihteereinä toimivat erikoistutkija Antti Valle sisäasiainministeriöstä ja kaupunginsihteeri Matti Ollinkari Helsingin kaupungilta. (SM aluekehitysjohtaja Pekka Urjanheimo 1604 4525)

Päätös oikeuttaa Senaatti-kiinteistöt sopimaan enintään 140 miljoonan euron lainan ottamisesta Svenska Handelsbankenilta pankin tekemän tarjouksen pohjalta. Valtion liikelaitoksena toimiva Senaatti-kiinteistöt ottaa vuoden 2002 aikana tehtäviä investointisitoumuksia varten pitkäaikaista lainaa eduskunnan kuluvalle vuodelle myöntämän lainanottovaltuuden 160 miljoonan euron rajoissa. Senaatti-kiinteistöt kuitenkin arvioi lopullisen lainanottotarpeensa. (VM neuvotteleva virkamies Kirsti Vallinheimo 1603 3052)

Päätös merkitä eduskunnan kirjelmä Valtiontilintarkastajain kertomuksesta vuodelta 2000 (EK 6/2002 vp) pöytäkirjaan ja ryhtyä kertomuksen edellyttämiin toimenpiteisiin. (VM neuvotteleva virkamies Kirsti Vallinheimo 1603 3052)

Päätös määrätä opetusministeriön ylitarkastaja Johanna Wallius valtioneuvoston ylimääräiseksi esittelijäksi. (OPM hallitusneuvos Päivi Viippola 1607 7477)

Päätös määrätä liikenne- ja viestintäministeriön neuvotteleva virkamies, varatuomari Juhapekka Ristola valtioneuvoston ylimääräiseksi esittelijäksi. (LVM vanhempi hallitussihteeri Helena Petrisalo 1602 8336)

Päätös myöntää toimiluvat paikallisen televisiotoiminnan harjoittamiseen analogisessa lähetysverkossa När-TV r.f:lle Närpiön alueelle ja KRS-TV r.f:lle Kristiinankaupungin alueelle 1.6.2002-31.12.2006. (LVM erityisasiantuntija Elina Normo 1602 8463)

Päätös nimittää budjettipäällikkö Tuomas Sukselainen Timo Viherkentän tilalle Valtion ydinjätehuoltorahaston johtokuntaan valtiovarainministeriön edustajaksi sekä johtokunnan varapuheenjohtajaksi kuluvan toimikauden loppuun 31.12.2002 asti. (KTM neuvotteleva virkamies Anne Väätäinen 1606 4836)

Päätös myöntää varatoimitusjohtaja Timo Viherkentälle ero Raha-automaattiyhdistyksen hallituksen jäsenen tehtävästä ja määrätä hänen tilalleen 15.5.2002 lukien apulaisbudjettipäällikkö Hannu Mäkinen hallituksen jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Toimikausi päättyy 31.12.2003. (STM neuvotteleva virkamies Matti Pulkkinen 1607 3894)

Päätös Vantaan kaupungin hakemukseen saada lunastaa ja ennakolta haltuunottaa hallinnollisella alueellaan sijaitsevat Keravanjoen ja Vantaanjoen vesialueet ja niistä mahdollisesti syntyneet vesijättömaat. Vantaan kaupungille myönnetään lupa lunastaa liitekartasta ilmenevät Vantaan- ja Keravanjoen vesialueet ja niistä mahdollisesti muodostuneet vesijättömaat jokialueiden kunnossapidosta huolehtimista ja virkistyskäytön kehittämistä sekä siihen liittyvien toimenpiteiden toteuttamista varten. Hakemus hylätään oikeudellisten edellytysten puuttuessa siltä osin kuin se koskee kehä III:n pohjoispuolella sijaitsevia Vantaanjoen alueita. Siltä osin kuin hakemuksessa on pyydetty ennakkohaltuunottolupaa, hakemus hylätään myös edellytysten puuttuessa. (YM hallitussihteeri Jyrki Hurmeranta 1603 9567)

NIMITYSASIAT

Valtioneuvosto päätti 15.5.2002 seuraavat nimitysasiat:

Varatuomari Pasi Lankinen puolustusministeriön hallitusneuvoksen, henkilöstöjohtajana (A 29) virkaan 1.6.2002 lukien. (PLM kansliapäällikkö Matti Ahola 1608 8101)

Filosofian lisensiaatti, neuvotteleva virkamies Mirja Kyllikki Arajärvi opetusministeriön neuvottelevan virkamiehen määräaikaiseen virkasuhteeseen 1.8.2002-31.8.2003, kuitenkin enintään ajaksi, jonka viran vakinainen haltija neuvotteleva virkamies Simo Juva on virkavapaana. (OPM hallitusneuvos Päivi Viippola 1607 7477)

Valtioneuvosto myönsi opetusneuvos Osmo Lampiselle palkatonta virkavapautta opetusministeriön opetusneuvoksen virasta 1.8.2002-31.12.2002 tutkimustyötä varten. (OPM hallitusneuvos Päivi Viippola 1607 7477)

RAHA-ASIAT

Valtioneuvoston raha-asiainvaliokunta puolsi istunnossaan 15.5.2002 seuraavia asioita:

Vuoden 2002 talousarvion momentin 28.39.40 (Arpajaisveron tuoton palauttaminen Ahvenanmaan maakunnalle) arviomäärärahan ylittäminen 1 011 000 eurolla. Ahvenanmaan raha-automaattiyhdistys (Ålands Penningautomatförening) on kirjeessään 6.3.2002 vahvistanut, että yhdistys on arpajaisverolain (552/1992) nojalla suorittanut valtiolle arpajaisveroa vuoden 2001 osalta yhteensä 1 683 100,05 euroa, joka valtion tulee palauttaa Ahvenanmaan maakunnalle. Vuoden 2002 talousarviossa veron palauttamiseen on varattu 673 000 euroa. (VM neuvotteleva virkamies Petri Syrjänen 1603 3043)

Ns. perinteisen TEN-tuen hakeminen Euroopan unionin talousarvion yleiseurooppalaisten liikenneverkkojen (TEN) kehittämiseen osoitetusta vuoden 2002 määrärahasta. TEN-tukea haetaan 6,4 miljoonaa euroa vuodelle 2002. Tukea haetaan investointeihin ja selvityksiin. Hankkeita toteuttavat valtio ja kunnat. (LVM rakennusneuvos Juhani Tervala 1602 8482)

Palkkaussopimuksen tekeminen mittatekniikan keskuksen johtajan Timo Kalle Tapani Hirven kanssa. Sopimuspalkka on 5 773 euroa kuukaudessa 1.4.2002 lukien. (KTM hallintojohtaja Hannes Aulu 1606 3618)

HALLITUKSEN NEUVOTTELUT

HALLITUKSEN LISÄTALOUSARVIONEUVOTTELUT 15.5.2002

Valtionvelan vähentämiseen 318 miljoonaa euroa

Hallitus sopi 15.5.2002 vuoden 2002 lisätalousarvioesityksen sisällöstä. Verotulojen arvioidaan kasvavan 69 miljoonalla eurolla ja muita tuloarvioita nostetaan 496 miljoonalla eurolla. Määrärahojen lisäyksiin hallitus esittää yhteensä 247 miljoonaa euroa. Valtionvelan vähentämiseen käytettäisiin 318 miljoonaa euroa, josta 162 miljoonaa euroa velan nettokuoletuksiin. Lainojen ennenaikaisesta takaisinostosta aiheutuviin pääomatappioihin käytettäisiin 182 miljoonaa euroa, mikä vähentää tulevia korkomenoja. Valtionvelka pienenisi täten arviolta yhteensä 762 miljoonaa euroa vuonna 2002.

Tulojen kasvu johtuu mm. korkotulojen lähdeveron tuottoarvion noususta 69 miljoonalla eurolla ja osinkotuloarvion kasvusta 170 miljoonalla eurolla. Lisäksi Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal Oy sekä Kapiteeli Oy palauttavat valtiolle pääomaa yhteensä 103 miljoonaa euroa. Suomen Pankin voiton tuloutus on 99 miljoonaa euroa ja valtion liikelaitosten voiton tuloutukset 20 miljoonaa euroa. Huoltovarmuusrahastosta siirretään muuttuneiden tavoitteiden vuoksi yhteensä 100 miljoonaa euroa, josta tuloutetaan nyt lisätalousarvioon 60 miljoonaa euroa. Euroopan sosiaalirahastosta saatavat tulot kasvavat 58 miljoonalla eurolla viime vuodelta siirtyneiden maksatusten vuoksi.

Pitkien hoitojonojen purkamiseen hallitus esittää tälle vuodelle 25 miljoonaa euroa, joka myönnetään sairaanhoitopiireille avustuksena.

Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan valtionosuudet kasvavat tasausjärjestelmästä johtuen 9 miljoonalla eurolla. Lisäys toteutetaan korottamalla sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannusten valtionosuutta 0,06 prosenttiyksiköllä 25,36 prosenttiin. Sen lisäksi kuntien valtionosuuksiin esitetään 11 miljoonan euron lisäystä eri hallinnonaloilla lähinnä verotulotasauksien kasvun vuoksi.

EU:n rakennerahastoista maksettaviin menoihin ja kansalliseen vastinrahoitukseen esitetään yhteensä 93 miljoonaa euroa. Yhden miljoonan euron lisäys osoitetaan valtion uusien palkkausjärjestelmien kustannusten rahoittamiseen.

Rauhanturvaamistoimintaan varataan 3,6 miljoonaa euroa, joka mahdollistaa mm. Afganistanin kriisinhallintaoperaatioon osallistumisen.

Ammatilliseen aikuiskoulutukseen hallitus esittää 5,3 miljoonan euron lisäystä. BSE-taudin valvonnasta ja vastustamisesta johtuviin menoihin esitetään 8,8 miljoonan euron lisäystä.

Kouvola-Pieksämäki -radan perusparannustöiden nopeuttamiseksi esitetään 16,8 miljoonan euron määrärahalisäystä. Vuosaaren sataman liikenneväylien suunnitteluun valtion puolelta on tulossa 3,8 miljoonan euron lisämääräraha. Airbus-yhteistyöhankkeelle vuonna 2001 myönnetty 9,4 miljoonan euron laina esitetään budjetoitavaksi uudelleen tälle vuodelle sopimuksen allekirjoittamisen siirryttyä. Yritysten investointi- ja kehittämishankkeiden tuen myöntämisvaltuutta lisätään 2,4 miljoonalla eurolla Valmet Automotive Oy:n investointihankkeeseen.

Hallitus esittää, että työvoimapolitiikan toimenpiteisiin osallistujien keskimääräistä lukumäärää lisätään 2 260 henkilöllä. Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanottoon esitetään 14 miljoonan euron lisäystä mm. turvapaikan hakijoiden ennakoitua suuremmasta määrästä johtuen.

Kansallisen ilmastostrategian tavoitteiden saavuttamista tuetaan energiatuen 4 miljoonan euron lisämyöntämisvaltuudella sekä lisämäärärahalla ja valtuudella puuntuotannon kestävyyden tukeen. Pietarin konsulaatin rakentamiseen esitetään 5,5 miljoonan euron lisärahoitusta.

Lisätietoja antavat budjettipäällikkö Tuomas Sukselainen p. (09) 160 33105, apulaisbudjettipäällikkö Hannu Mäkinen p. (09) 160 33036 ja finanssineuvos Helena Tarkka p. (09) 160 34876 valtiovarainministeriöstä.

HALLITUKSEN ILTAKOULU 15.5.2002

Kielilain uudistus esillä hallituksen iltakoulussa

Hallitus käsitteli 15.5.2002 iltakoulussaan oikeusministeriössä valmisteltavana olevaa uutta kielilakia ja siihen liittyvää lainsäädäntöä.

Ehdotuksen mukaan kielilaki ja siihen sisältyvä laki valtion virkamiehiltä vaadittavasta kielitaidosta uudistettaisiin sisällöllisesti, lakiteknisesti ja kielellisesti.

Uusi kielilaki koskisi vain kansalliskieliä, suomea ja ruotsia. Saamen kielestä sekä muista kielistä säädettäisiin edelleen erityislainsäädännössä. Esityksessä ehdotetaan kuitenkin, että eduskunnalle annettavassa hallituksen kieliä koskevassa kertomuksessa olisi myös käsiteltävä saamen kieltä, romaanin kieltä ja viittomakieltä.

Tavoitteena on, että perustuslaissa säädetyt kielelliset oikeudet toteutuisivat myös käytännössä. Samalla pyritään vahvistamaan kielellistä tasa-arvoa ja luomaan edellytyksiä korjata ilmenneitä epäkohtia. Viranomaisten tulisi toimia niin, että kielelliset oikeudet toteutuvat yksilön tarvitsematta vedota niihin.

Uuden kielilain soveltamisala olisi laaja. Kielilaki koskisi tuomioistuimia ja muita viranomaisia sekä itsenäisiä julkisoikeudellisia laitoksia. Yleisölle annettavan palvelun osalta se koskisi myös liikelaitoksia sekä yhtiöitä, joissa valtiolla tai kunnalla on määräämisvalta. Laki koskisi myös yksityisiä niiden hoitaessa julkisia tehtäviä.

Ehdotetut lait edellyttävät, että viranomaisilla on palveluksessaan riittävän kielitaitoista henkilöstöä laista seuraavien velvollisuuksien täyttämiseksi. Voimavaroja tarvitaan etenkin kääntämiseen, tiedottamiseen sekä koulutukseen.

Hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle kesäkuussa. Uusien lakien on määrä tulla voimaan 1.1.2004.

Lisätietoja antavat lainsäädäntöneuvos Sten Palmgren p. (09) 1606 7745 ja lainsäädäntösihteeri Paulina Tallroth p. (09) 1606 7726 oikeusministeriöstä.

Vaalijärjestelmän kehittäminen esillä iltakoulussa

Hallitus keskusteli 15.5.2002 iltakoulussa mahdollisuuksista parantaa suhteellisuuden toteutumista eduskuntavaaleissa. Vaalijärjestelmän kehittämiseksi esillä oli neljä eri mallia, joiden avulla suhteellisuutta voitaisiin parantaa. Keskustelun pohjalta oikeusministeriössä jatketaan asian valmistelua ja hankkeeseen liittyvä lausuntokierros järjestettäneen kesän aikana.

Suhteellinen vaalitapa eduskuntavaaleissa tarkoittaa sitä, että kukin poliittinen ryhmittymä saa niin suuren edustajamäärän kuin sen vaaleissa saama kannatus edellyttää.

Nykyisin suhteellinen vaalitapa toteutuu epätasaisesti maan eri osissa. Erityisesti pienissä vaalipiireissä muiden kuin suurimpien puolueiden on vaikea saada yhtään edustajaa eduskuntaan, koska piilevä äänikynnys on niissä korkea. Piilevä äänikynnys on se prosenttiosuus vaalipiirissä annetuista äänistä, jonka puolue tai muu ryhmittymä tarvitsee saadakseen läpi vähintään yhden edustajan.

Suhteellisuuden parantaminen voitaisiin toteuttaa eri tavoin. Pelkkään vaalipiirirajojen muutokseen perustuvassa mallissa Uudenmaan vaalipiiri jaettaisiin kahtia ja Etelä-Savon, Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan vaalipiirit yhdistettäisiin. Vaihtoehtoisesti yhdistäminen voisi koskea vain Etelä-Savon ja Pohjois-Savon vaalipiirejä.

Vaaliyhtymäjärjestelmässä pienimmistä vaalipiireistä muodostettaisiin eri vaihtoehtojen pohjalta vaaliyhtymiä. Suurimmat vaalipiirit säilyisivät ennallaan. Jo julkisuudessa olleessa valtakunnallisessa vaaliyhtymämallissa kahden vaalipiirin vaaliyhtymät koskisivat koko maata. Lisäksi esillä oli seitsemän suurvaalipiirin muodostaminen koko maahan ilman vaalipiirirajojen muuttamista.

Kaikissa malleissa piilevän äänikynnykset erot tasoittuisivat nykytilanteeseen verrattuna. Niihin harkitaan sisällytettäväksi myös vaaliliittojen kieltoa mikä selkeyttäisi vaaliasetelmaa äänestäjän kannalta.

Lisätietoja antaa kehittämispäällikkö Arto Jääskeläinen p. (09) 1606 7572 oikeusministeriöstä.

LUOVUTETUT MIETINNÖT

Erikoishammaslääkärityöryhmä luovutti muistionsa 14.5.2002 opetusministeri Maija Raskille. Työryhmä esittää koulutusta koskevan tutkintoasetuksen uudistamista sekä koulutuksen aloituspaikkojen lisäämistä. Erikoishammaslääkärikoulutus järjestettäisiin jatkossakin nykyisen neljän erikoisalan - hampaiston oikomishoito, kliininen hammashoito, suu- ja leukakirurgia sekä terveydenhuolto - mukaisena. Suu- ja leukakirurgian koulutusta tulee kehittää yhdessä lääketieteen erikoistumiskoulutuksen kanssa. Myös terveydenhuollon erikoisalan koulutuksessa tavoitteena tulee olla yhteinen koulutus erikoislääkärikoulutuksen vastaavan erikoisalan kanssa. Kliinisen hammashoidon erikoisalalla työryhmä painottaa laaja-alaista kliinisen hammashoidon koulutusta. Koulutusta tulee lisätä kaikilla erikoisaloilla, erityisesti kliinisessä hammashoidossa. Yhteensä erikoishammaslääkärikoulutuksen koulutusvirkoja tulee lisätä vähintään 35:llä. Koulutusta hajautettaessa yhä laajemmin yliopistosairaaloiden ulkopuolelle tulee huolehtia siitä, että terveyspalvelujärjestelmässä on käytettävissä riittävästi kouluttajia ja ohjaajia. Lisätietoja antaa opetusneuvos Marja-Liisa Niemi, puh. (09) 1607 7398 opetusministeriöstä.

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.