Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

LIITE II

PERIAATEPÄÄTÖS TERVEYTTÄ EDISTÄVÄN LIIKUNNAN KEHITTÄMISLINJOISTA 18.4.2002

Hallitusohjelman mukaan tuetaan etenkin terveyttä edistävää ja lasten ja nuorten tervettä kasvua tukevaa liikuntaa. Valtioneuvoston hyväksymässä Terveys 2015 -kansanterveysohjelmassa liikunta nähdään yhtenä tärkeänä keinona väestön terveyden edistämisessä. Sosiaali- ja terveysministeriössä toimi vuonna 2001 terveyttä edistävän liikunnan kehittämistoimikunta, johon osallistui edustajia sosiaali- ja terveysministeriöstä ja opetusministeriöstä ja niiden hallinnonaloilta sekä muista ministeriöistä ja alan järjestöistä. Toimikunta luovutti mietintönsä (komiteanmietintö 2001:12) marraskuussa 2001.

Liikunnan myönteisistä terveysvaikutuksista on kiistatonta tutkimusnäyttöä. Liikuntaa lisäämällä voidaan väestön toimintakykyä, terveyttä ja hyvinvointia merkittävästi parantaa sekä säästää julkisen sektorin kustannuksia.

Suomalaisen aikuisväestön harrastusliikunta on lisääntynyt viimeisen 25 vuoden aikana, mutta samalla jokapäiväinen työmatka- ja muu arkiliikunta on vähentynyt. Merkittävää on, että alle puolet aikuisväestöstä liikkuu terveytensä kannalta riittävästi. Lasten ja nuorten parissa liikunta-aktiivisuus on jakautunut voimakkaasti. Eräissä tutkimuksissa on todettu, että vain yksi kolmannes lapsista liikkuu terveen kasvun kannalta riittävästi ja että jopa viidesosa 15?18 -vuotiaista on liikunnallisesti täysin passiivisia. Iäkkäillä ihmisillä liian vähäinen fyysinen aktiivisuus aiheuttaa toimintakyvyn heikkenemistä, itsenäisen arkitoiminnan rajoittumista sekä ennen aikaista hoivan tarvetta.

Liikkumattomuus lisää huomattavasti monien sairauksien vaaraa. On arvioitu, että passiivisilla henkilöillä sairauksien vaara suhteessa kohtuullisesti liikkuviin on: sepelvaltimotaudissa, aivohalvauksessa ja lihavuuden kehittymisessä noin kaksinkertainen, aikuisiän sokeritaudissa 20?60 prosenttia, verenpainetaudissa 30 prosenttia, paksusuolen syövässä 40?50 prosenttia ja osteoporoottisissa luunmurtumissa 30?50 prosenttia suurempi. Suomalaisessa alueellisessa tutkimuksessa on osoitettu, että suomalaisten sairaalapalvelujen käyttö on 25?35 prosenttia vähäisempää fyysisesti aktiivisimmalla kolmanneksella verrattuna passiivisimpaan kolmannekseen.

Liikuntalain (1054/1998) tarkoituksena on mm. edistää väestön hyvinvointia ja terveyttä sekä tukea lasten ja nuorten kasvua ja kehitystä liikunnan avulla. Opetusministeriö vastaa liikuntatoimen yleisestä johdosta, kehittämisestä ja yhteensovittamisesta liikunnan yhteistyössä valtionhallinnossa. Kunnan tulee luoda edellytyksiä kuntalaisten liikunnalle kehittämällä terveyttä edistävää liikuntaa, tukemalla kansalaistoimintaa, tarjoamalla liikuntapaikkoja sekä järjestämällä liikuntaa ottaen huomioon myös erityisryhmät. Opetusministeriön asiantuntijaelimenä liikuntalain mukaisissa tehtävissä on valtion liikuntaneuvosto. Terveyttä edistävää liikuntaa ja sitä tukevia olosuhteita kehitetään ja toteutetaan myös useilla muilla hallinnonaloilla ja monien toimijoiden työnä. Yhteistyötä on kehitetty opetusministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön, liikenne- ja viestintäministeriön, ympäristöministeriön ja Metsähallituksen kesken. Liikuntajärjestöt ja enenevästi myös sosiaali- ja terveysalan järjestöt ovat tärkeitä toimijoita terveyttä edistävän liikunnan kehittämisessä.

Terveyttä edistävän liikunnan lisäämiseksi ja siihen liittyvän toiminnan tasapainoiseksi kehittämiseksi on tarpeen tehostaa yhteistyötä yli hallinnonalojen rajojen. Tämä edellyttää, että eri hallinnonalojen toimijoiden ja järjestösektorin yhteistyötä koordinoidaan nykyistä tehokkaammin. Lisäksi tulee varmistaa terveyttä edistävään liikuntaan osoitettujen voimavarojen riittävyys ja niiden tarkoituksenmukainen käyttö.

Terveyttä edistävän liikunnan kehittämistoimikunnan ehdotuksen mukaisesti valtioneuvosto tekee periaatepäätöksen terveyttä edistävän liikunnan kehittämiseksi.

Periaatepäätöksen mukaisesti valmistellaan ja toteutetaan toimenpiteitä sekä tehostetaan ministeriöiden nykyistä toimintaa terveysliikunnan alalla seuraavasti:

Terveyttä edistävän liikunnan yhteistyön organisointi
1. Eri ministeriöt vastaavat terveyttä edistävän liikunnan ja sitä tukevien olosuhteiden kehittämisestä toimialoillaan. Sosiaali- ja terveysministeriö vastaa kansanterveystyöstä, ennaltaehkäisevästä terveydenhuollosta ja kuntoutuksen kehittämisestä. Opetusministeriö vastaa liikuntatoimen yleisestä johdosta, kehittämisestä ja yhteensovittamisesta sekä liikunnan yhteistyöstä valtionhallinnossa.

2. Ministeriöiden ja muiden tahojen yhteistyön kehittämiseksi valtioneuvosto asettaa sosiaali- ja terveysministeriön yhteyteen kolmeksi vuodeksi kerrallaan neuvottelukunnan, jossa ovat edustettuina keskeiset ministeriöt ja sidosryhmät. Terveyttä edistävää liikuntaa koskevissa asioissa neuvottelukunta tekee esityksiä ja antaa lausuntoja, mutta sillä ei ole itsenäistä toimivaltaa esimerkiksi avustusten jakamisessa.

Terveyttä edistävän liikunnan rahoitus
3. Terveyttä edistävän liikunnan kehittämiseen osoitetaan nykyistä enemmän voimavaroja määrärahakehysten puitteissa lisäämällä ja uudelleen kohdentamalla nykyisiä kansanterveyden edistämiseen tarkoitettuja raha-automaattivaroja ja liikunnan veikkausvoittovaroja.

4. Kuntien sosiaali- ja terveydenhuoltoon sekä liikuntatoimeen kohdistuvan valtion rahoituksen perusteita kehitetään siten, että siinä otetaan huomioon kunnan omat toimenpiteet kunnan asukkaiden terveyttä edistävän liikunnan lisäämiseksi.

Liikuntaa suosiva yhdyskuntarakenne ja arkiympäristö
5. Kaavasuunnittelun tavoitteiden asettamisessa, kaavojen vaikutusten arvioinnissa ja kaavojen laadinnassa otetaan huomioon terveyttä edistävän liikunnan merkitys ja tarpeet. Tiedonkulkua ja vuorovaikutuskäytäntöjä parantamalla mahdollistetaan liikunnan ja terveydenhuollon asiantuntijoiden, asukkaiden ja palvelujen käyttäjien aito osallistuminen uuden maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti ympäristönsä suunnitteluun yhteistyössä kaavoituksen asiantuntijoiden ja päättäjien kanssa.

6. Väestön eniten käyttämiä liikuntapaikkoja kehitetään terveysliikunnan tavoitteiden suuntaisesti. Lähiliikuntapaikkojen kehittäminen erityisesti lasten ja nuorten, iäkkäiden ihmisten, erityisryhmien sekä perheiden tarpeet ja mahdollisuudet huomioon ottaen määritetään kuntien liikuntapaikkarakentamisen painoalueeksi.

7. Kevyen liikenteen väylien, julkisten piha-alueiden ja puistojen käyttöä liikuntapaikkoina tehostetaan liikunnan, terveydenhuollon, ympäristön ja liikenteen asiantuntijoiden yhteistyönä.

Liikunnan edistäminen elinkaaren eri vaiheissa
8. Varmistetaan jokaisen lapsen ja nuoren mahdollisuus päivittäiseen liikkumiseen ja liikuntaan päivähoidossa ja koulussa liittämällä liikunta osaksi hoito- ja koulupäivää sekä lisäämällä liikunnan roolia pienten koululaisten iltapäivätoiminnassa.

9. Kehitetään vuoden 2003 aikana 4-13 -vuotiaille lapsille monipuolinen, iloinen ja liikunnan perustaitoja opettavan liikuntakoulun malli, jota voidaan käyttää erilaisissa toimintaympäristöissä sekä kehitetään 13?18 -vuotiaille nuorille uudenlaista, ei-kilpailupainotteista harrasteurheilutoimintaa.

10. Kehitetään perheliikunnan edistämistapoja ja -palveluita eri toimijoiden yhteistyönä. Perustetaan eri tahojen yhteistyönä valtakunnallinen perheliikunnan edistämisverkosto vuoden 2003 aikana.

11. Vahvistetaan työterveyshuollon roolia työliikunnan ja työpaikan terveysliikunnan suunnittelussa sekä käytetään nykyistä laajemmin liikunta-alan asiantuntijoita työterveyshuollon toteuttamisessa.

12. Käynnistetään vuoden 2004 aikana kansallinen ohjelma kotona asuvien iäkkäiden ihmisten voimaharjoittelun lisäämiseksi tavoitteena tuki- ja liikuntaelimistön toimintakyvyn parantaminen.

13. Laaditaan vuoden 2003 aikana ikääntyvien ohjatun terveysliikunnan laatukriteeristö, jonka pohjana on ikääntyvien liikunnan tutkimustieto sekä vanhustyötä koskevat eettiset ohjeet ja suositukset.

Terveyttä edistävä liikunta osaksi kunnan hyvinvointipolitiikkaa
14. Kunnat sisällyttävät terveyttä edistävän liikunnan hyvinvointistrategiaansa ja eri sektoreiden strategioihin. Vastuusta ja tehtäväjaosta sovitaan eri hallinnonalojen ja tasojen kesken. Erityistukea tarvitsevat ryhmät, kuten mielenterveyspotilaat, ikäihmiset sekä vammaiset otetaan huomioon. Kunnille annetaan asiantuntija-apua ja niiden kokeilu- ja kehittämishankkeita tuetaan. Kokeiluhankkeita käynnistetään vuoden 2003 aikana.

15. Tuetaan kunnan johdon ja liikuntaviranomaisen koordinaatiovastuuta terveyttä edistävän liikunnan kehittämisessä ja vahvistetaan terveyttä edistävän liikunnan painoarvoa ja asemaa kuntien liikuntatoimen sisällä.

16. Nivelletään liikunnan edistäminen osaksi kunnan terveys-, liikunta- ja nuorisoalan palveluketjuja, joita toteuttamassa ovat mukana kunnan toimielimet ja kansalaisjärjestöt.

Terveyttä edistävän liikunnan koulutus
17. Terveysliikunnan opetuksen asema koulutuksessa, erityisesti ammatillisessa koulutuksessa, ammattikorkeakoulutuksessa ja yliopistokoulutuksessa otetaan erillisen selvitystyön kohteeksi vuoden 2003 aikana. Työssä kartoitetaan nykyinen terveysliikuntaan liittyvän opetuksen laajuus ja sisältö sekä tehdään ehdotukset koulutuksen yhdenmukaistamiseksi ja kehittämiseksi sekä koulutusta järjestävien tahojen yhteistyön kehittämiseksi. Selvitys tehdään osana valtakunnallista opetussuunnitelmien ja tutkinnon perusteiden kehittämistyötä.

Terveyttä edistävän liikunnan tutkimusohjelma
18. Perustetaan ja toteutetaan terveyttä edistävän liikunnan kehittämistoimenpiteiden tueksi tutkimusohjelma osana opetusministeriön tukemaa liikuntatieteellistä tutkimustoimintaa. Ohjelmassa tulee selvittää laajasti liikunnan terveysvaikutuksia eri kohderyhmissä sekä tutkia terveysliikunnan edistämisen mahdollisuuksia yksilö-, yhteisö- ja ympäristötasolla, tavoitteena luoda vankka tietopohjaa terveysliikunnan kehittämistoimenpiteille. Tutkimusohjelman valmistelu käynnistetään vuoden 2003 aikana.

Väestön fyysisen aktiivisuuden ja toimintakyvyn seuranta
19. Luodaan vuoden 2004 aikana pysyvä seurantatutkimuskokonaisuus, joka tuottaa tietoa koko väestön terveysliikunnan ja toimintakyvyn tilasta ja niiden muutoksista. Tutkimuskokonaisuuden suunnittelussa ja toteutuksessa hyödynnetään Kansanterveyslaitoksen väestötasoisia seurantatutkimuksia sekä muita aiheeseen liittyviä väestötasoisia tutkimuksia.

Periaatepäätöksen toteuttaminen, toteuttamisen edellytykset ja seuranta
20. Valtioneuvosto pitää tärkeänä, että eri viranomaiset, organisaatiot, kunnat ja kansalaisjärjestöt toteuttavat terveyttä edistävän liikunnan kehittämistoimikunnan (komiteanmietintö 2001:12) ehdotuksia mahdollisimman laajasti ottaen huomioon tämän periaatepäätöksen kannanotot.

21. Valtioneuvosto pitää tärkeänä, että resursseja kohdennetaan eri hallinnonaloilla tässä periaatepäätöksessä esitettyihin toimiin.

22. Periaatepäätöksen toteutumista koordinoivat ja seuraavat sosiaali- ja terveysministeriö ja opetusministeriö toimialoillaan sekä tässä perustettava neuvottelukunta neuvoa-antavana elimenä.

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.