Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

Valtioneuvoston viikko 16/2002

Liite I: Ministereiden sijaisuudet 19.4.2002

Liite II: Periaatepäätös terveyttä edistävän liikunnan kehittämislinjoista 18.4.2002

TASAVALLAN PRESIDENTTI

MUUTOS VALTIONEUVOSTOSSA

Tasavallan presidentti vapautti 19.4.2002 pyynnöstä puolueen puheenjohtajan, valtiotieteen lisensiaatti, kansanedustaja Osmo Heikki Kristian Soininvaaran valtioneuvoston jäsenyydestä ja peruspalveluministerinä käsittelemästä sosiaali- ja terveysministeriön toimialaan kuuluvia asioita sekä nimitti ja määräsi oikeustieteen ylioppilas, kansanedustaja Eva Rita Katarina Biaudetin valtioneuvoston jäseneksi ja peruspalveluministeriksi käsittelemään sosiaali- ja terveysministeriön toimialaan kuuluvia asioita. (VNK valtiosihteeri Rauno Saari 1602 2006)

Tasavallan presidentti vahvisti 19.4.2002 ministereiden sijaisuudet(liite I). (VNK valtiosihteeri Rauno Saari 1602 2006)

HALLITUKSEN ESITYKSET

Tasavallan presidentti antoi 19.4.2002 eduskunnalle seuraavat hallituksen esitykset:

Esitys (HE 52/2002 vp) laeiksi esitutkintalain ja pakkokeinolain sekä eräiden näihin liittyvien lakien muuttamisesta. Lakien muutosten päätavoitteena on antaa poliisille paremmat keinot selvittää erityisesti törkeitä rikoksia. Lisäksi tarkoituksena on tehdä lakeihin eräitä käytännössä aiheelliseksi osoittautuneita tarkistuksia. Esitutkintalain kuulustelua ja sen toimittamista sekä avustajan esteellisyyttä koskevia säännöksiä muutetaan. Lakiin lisätään ryhmätunnistamista koskevat säännökset. Pakkokeinolain pidättämistä ja vangitsemista, vakuustakavarikkoa ja hukkaamiskieltoa, etsintää sekä telekuuntelua ja televalvontaa koskevia säännöksiä tarkistetaan. Teknistä kuuntelua voi tuomioistuimen luvalla kohdistaa myös rikoksesta epäillyn asuntoon. Esitykseen sisältyvät laki esitutkintalain muuttamisesta, laki pakkokeinolain muuttamisesta, laki oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 1 luvun muuttamisesta, laki poliisin tehtävien suorittamisesta puolustusvoimissa annetun lain 4 §:n muuttamisesta, laki poliisin henkilörekistereistä annetun lain 6 luvun muuttamisesta ja laki oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 11 §:n muuttamisesta. Valtioneuvoston lausuma; Hyväksyessään esityksen valtioneuvosto toteaa, että esitykseen sisältyvään ehdotukseen teknisen kuuntelun laajentamisesta kotirauhan piiriin kuuluviin tiloihin liittyy erityisiä oikeussuojatarpeita, jotka tulee ottaa huomioon lakia sovellettaessa. Tähän liittyen valtioneuvosto edellyttää, että sisäasiainministeriö suorittaessaan pakkokeinolain 5 a luvun 15 §:n mukaista valvontatehtäväänsä kiinnittää erityistä huomiota oikeusturvanäkökohtiin sekä vuosittaisessa kertomuksessaan eduskunnan oikeusasiamiehelle telekuuntelun ja valvonnan sekä teknisen kuuntelun käytöstä toimittaa oikeusasiamiehelle sellaiset riittävän yksilöidyt tiedot uusien pakkokeinojen käytöstä, jotka mahdollistavat oikeusasiamiehen em. oikeussuojatarpeisiin kohdistuvan valvonnan. (OM apulaisosastopäällikkö Jan Törnqvist 1606 7700)

Esitys (HE 53/2002 vp) eräiden rikoslain talousrikossäännösten ja eräiden niihin liittyvien lakien muuttamiseksi. Useita rikoslain talousrikossäännöksiä muutetaan. Kirjanpitorikokselle säädetään uusi törkeä tekomuoto, jossa enimmäis- ja vähimmäisrangaistukset ovat nykyisiä ankarammat. Kirjanpitorikoksen perustunnusmerkistöön tehdään vähäisiä tarkistuksia. Yrityssalaisuuden rikkomista koskevan säännöksen soveltamisalaa laajennetaan ja yrityssalaisuuden rikkomisen yrityksestä tehdään rangaistava. Rahanpesurikoksille säädetään itsenäiset tunnusmerkistöt ja rahanpesun enimmäisrangaistuksia korotetaan. Velallisen rikoksissa velallisen epärehellisyyden tunnusmerkistöstä tarkistetaan. Velkojansuosinnan enimmäisrangaistusta korotetaan. Yhteisösakkoon tuomitseminen on lähtökohtaisesti pakollista nykyisen harkinnanvaraisuuden asemesta. Yhteisösakko ulotetaan lisäksi rikoslaissa säädetyn työturvallisuusrikoksen seuraamukseksi. Esitykseen sisältyvät laki rikoslain muuttamisesta, laki kirjanpitolain 8 luvun 4 §:n muuttamisesta, laki rahanpesun estämisestä ja selvittämisestä annetun lain muuttamisesta, laki pakkokeinolain 5 a luvun 2 §:n muuttamisesta ja laki tullilain 14 §:n muuttamisesta. (OM apulaisosastopäällikkö Jan Törnqvist 1606 7700)

Esitys (HE 54/2002 vp) laiksi sananvapauden käyttämisestä joukkoviestinnässä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. Lain säännökset soveltuvat samansisältöisinä kaikkiin joukkoviestinnän muotoihin. Lailla korvataan voimassa olevat painovapauslaki ja radiovastuulaki. Sääntely koskee yksityishenkilöiden ylläpitämiä sähköisen viestintäverkon kotisivuja vain osittain. Niin ikään lakia sovelletaan vain osittain sellaiseen toimintaan, jossa joukkoviestintään sinänsä osallistuva luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö huolehtii pelkästään julkaisun tai verkkoviestin teknisestä valmistuksesta, lähettämisestä, välittämisestä tai jakelusta. Säännöllisesti ilmestyville julkaisuille samoin kuin ohjelmille tulee määrätä vastaava toimittaja. Julkaisijan ja ohjelmatoiminnan harjoittajan on huolehdittava siitä, että jokainen ohjelma ja verkkojulkaisu tallennetaan. Tallennetta tulee pääsääntöisesti säilyttää vähintään kolme kuukautta siitä, kun ohjelma on lähetetty tai verkkojulkaisu toimitettu yleisön saataville. Sisällöltään usein muuttuvien verkkojulkaisujen osalta tallentamisvelvollisuus on kuitenkin lyhyempi. Lähettimen, palvelimen tai muun vastaavan laitteen ylläpitäjän on huolehdittava siitä, että hänellä on laitteen avulla yleisön saataville toimitettavan verkkoviestin lähettäjän selvittämisessä tarpeelliset tunnistamistiedot. Tiedot saa hävittää aikaisintaan kolmen kuukauden kuluttua siitä, kun viesti on tullut kyseiseen laitteeseen. Laki sisältää myös säännöksen uudesta pakkokeinosta, verkkoviestin jakelun keskeyttämismääräyksestä. Lähettimen, palvelimen tai muun vastaavan laitteen ylläpitäjällä on myös kahdessa erikseen mainitussa tapauksessa oikeus itse keskeyttää verkkoviestin pitäminen yleisön saatavilla. Oikeusministeriölle nykyisin kuuluva painokannevalta siirretään valtakunnansyyttäjälle. Esitykseen sisältyvät laki sananvapauden käyttämisestä joukkoviestinnässä, laki oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 24 §:n muuttamisesta, laki esitutkintalain 27 §:n muuttamisesta, laki rikoslain 2 luvun 17 §:n kumoamisesta, laki yleisistä syyttäjistä annetun lain 7 §:n muuttamisesta, laki yksityisyyden suojasta televiestinnässä ja teletoiminnan tietoturvasta annetun lain 9 §:n muuttamisesta, laki valmiuslain 43 §:n muuttamisesta ja laki puolustustilalain muuttamisesta. (OM lainsäädäntöneuvos Risto Eerola 1606 7740)

Esitys (HE 55/2002 vp) alueiden kehittämislaiksi. Uudessa alueiden kehittämislaissa säädetään alueiden kehittämisen suunnittelujärjestelmästä ja alueiden kehittämistä toteuttavista viranomaisista sekä tuen myöntämisestä sisäasiainministeriön hallinnonalalla. Aluekehittämisviranomaisena toimii maakunnan liitto. Alueiden kehittäminen perustuu edelleen määräaikaisiin ohjelmiin. Ohjelmatyön sisältöä laajennetaan. Maakunnan liitto laatii maakuntaohjelman yhteistyössä valtion viranomaisten, kuntien ja muiden alueiden kehittämiseen osallistuvien kanssa. Maakuntaohjelman perusteella laaditaan vuosittainen maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma. Valtioneuvoston päätöksellä määrätyt ministeriöt määrittelevät alueiden kehittämistä koskevat tavoitteet ja toimenpiteet. Valtioneuvosto hyväksyy hallituskauden alussa valtakunnalliset alueiden kehittämisen tavoitteet, joiden toteuttamiseksi valtioneuvosto voi päättää laadittavaksi erityisohjelmia. Lakiin otetaan myös säännökset Euroopan yhteisön alueellisten rakennerahasto-ohjelmien valmistelusta, hyväksymisestä ja muuttamisesta. Tuen myöntämiseen liittyen lakiin otetaan säännökset tuen hakemisesta, myöntämisestä ja maksamisesta sekä tuen valvontaa ja tarkastusta koskevat säännökset. (SM lainsäädäntöneuvos Kari Parkkonen 1604 2311)

Esitys (HE 56/2002 vp) laeiksi maanmittauslaitoksesta annetun lain 3 §:n sekä Geodeettisesta laitoksesta annetun lain 3 §:n muuttamisesta. Maanmittauslaitoksen ja Geodeettisen laitoksen johtokunnat lakkautetaan. Johtokuntia koskevien säännösten tilalle tulevat säännökset laitosten ylimmän johdon organisoinnista. Johtokuntien lakkauttamisen jälkeen laitosten toimintaa johtavat ja ylintä päätösvaltaa käyttävät laitosten päällikköinä toimivat virkamiehet. (MMM hallitussihteeri Martti Niemelä 1605 2187)

Esitys (HE 57/2002 vp) laiksi yksityisyyden suojasta televiestinnässä ja teletoiminnan tietoturvasta annetun lain muuttamisesta. Viestintävirasto saa toimivaltuudet toimia kansallisena tietoturvaan ja tietoturvaloukkauksiin keskittyvänä vastuuviranomaisena. Uuden perustuslain mukaisesti siirretään myös velvoittavia säännöksiä määräystasolta lakiin. Samalla laajennetaan teleyrityksillä olevaa velvollisuutta ilmoittaa Viestintävirastolle häiriötilanteista. (LVM ylitarkastaja Tia Laine-Ylijoki-Laakso 1602 8617)

Esitys (HE 58/2002 vp) osakeyhtiölakiin ja eräisiin muihin lakeihin sisältyvien asuin- ja kotipaikkavaatimusten sekä poikkeuslupasäännösten muuttamista koskevaksi lainsäädännöksi. Yksityisoikeudellisten yhteisöjen ja säätiöiden toimielinten jäseniä koskevat asuin- ja kotipaikkavaatimukset muutetaan. Poikkeuslupasäännöksiä muutetaan siten, että vähintään yhdellä yhteisön tai säätiön hallituksen ja muiden toimielinten jäsenellä on oltava asuin- tai kotipaikka Euroopan talousalueella, jollei poikkeuslupaa myönnetä. Lisäksi osakeyhtiön ja osuuskunnan prokuristin ja toiminimenkirjoittajan, säätiön nimenkirjoittajan sekä kommandiittiyhtiön äänettömän yhtiömiehen poikkeuslupamenettelystä luovutaan. Poikkeusluvat myöntää kauppa- ja teollisuusministeriön sijasta Patentti- ja rekisterihallitus. Esitykseen sisältyvät laki osakeyhtiölain muuttamisesta, laki asunto-osakeyhtiölain 53 ja 59 §:n muuttamisesta, laki asumisoikeusyhdistyksistä annetun lain 34 §:n muuttamisesta, laki osuuskuntalain 5 luvun 5 ja 15 §:n muuttamisesta, laki prokuralain 4 §:n kumoamisesta, laki eurooppalaisesta taloudellisesta etuyhtymästä annetun lain 4 §:n muuttamisesta, laki elinkeinon harjoittamisen oikeudesta annetun lain muuttamisesta, laki yhdistyslain 35 §:n muuttamisesta, laki säätiölain muuttamisesta, laki patentti- ja rekisterihallituksen valitusasioiden käsittelystä annetun lain 1 ja 3 §:n muuttamisesta ja laki konkurssipesien hallinnon valvonnasta annetun lain 1 §:n muuttamisesta. (KTM vanhempi hallitussihteeri Tuomo Knuuti 1606 3537)

Esitys (HE 59/2002 vp) työturvallisuuslaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. Työturvallisuuslaki uudistetaan kokonaisuudessaan. Nykyinen työturvallisuuslaki ja sen soveltamisasetus kumotaan. Lain nojalla annetut alemmanasteiset työturvallisuutta koskevat säännökset jäävät voimaan. Laissa kiinnitetään entistä enemmän huomiota muuttuneen työelämän vaara- ja haittatekijöihin. Lisäksi tavoitteena on edelleen torjua tapaturmia ja ammattitauteja sekä edistää työkykyä. Esitykseen sisältyvät työturvallisuuslaki, laki rikoslain 47 luvun 1 ja 8 §:n muuttamisesta, laki työsuojelun valvonnasta ja muutoksenhausta työsuojeluasioissa annetun lain 4 §:n muuttamisesta, laki toimenpiteistä tupakoinnin vähentämiseksi annetun lain 11 a §:n muuttamisesta, laki ydinenergialain 59 §:n muuttamisesta, laki kemikaalilain 3 §:n muuttamisesta, laki säteilylain 3 §:n muuttamisesta, laki siviilipalveluslain 22 §:n muuttamisesta, laki nuorista työntekijöistä annetun lain 1 §:n muuttamisesta, laki työmarkkinatuesta annetun lain 8 a §:n muuttamisesta, laki terveydensuojelulain 3 §:n muuttamisesta, laki lähetetyistä työntekijöistä annetun lain 2 §:n muuttamisesta, laki työsopimuslain 2 luvun 3 §:n muuttamisesta, laki kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain 22 §:n muuttamisesta, laki työterveyshuoltolain 2 ja 12 §:n muuttamisesta, laki sosiaalihuoltolain 27 e §:n muuttamisesta ja laki työvoimapalvelulain 13 b §:n muuttamisesta. (STM neuvotteleva virkamies Pertti Siiki 03-260 8464)

EDUSKUNNAN VASTAUKSET

Tasavallan presidentti vahvisti 19.4.2002 seuraavat lait:

Laki Euroopan unionin tulevaisuutta käsittelevän valmistelukunnan rahoittamista ja sen varainhoitoa koskevia säännöksiä koskevan Euroopan unionin jäsenvaltioiden hallitusten edustajien päätöksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta(HE 11/2002 vp). Eduskunta on hyväksynyt Euroopan unionin tulevaisuutta käsittelevän valmistelukunnan rahoittamista ja sen varainhoitoa koskevia säännöksiä koskevan Euroopan unionin jäsenvaltioiden hallitusten edustajien 26.2.2002 tekemän päätöksen. Jäsenvaltioiden hallitusten edustajien päätöksessä määrätään erityisen yhteisöjen talousarvion ulkopuolisen rahaston perustamisesta Euroopan unionin tulevaisuutta käsittelevän valmistelukunnan, konventin rahoittamista ja taloudenhoitoa varten sekä kyseisen rahaston talousarviosta ja taloudenhoidosta sekä sen oikeudellisesta asemasta. Laki tulee voimaan 1.5.2002. (VNK EU-sihteeristön apulaispäällikkö Antti Peltomäki 1602 2182)

Laki rikoksen johdosta tapahtuvasta luovuttamisesta annetun lain 30 §:n muuttamisesta ja laki maksuttomasta oikeudenkäynnistä annetun lain 1 §:n muuttamisesta (HE 4/2002 vp). Rikoksen johdosta tapahtuvasta luovuttamisesta annettua lakia selvennetään siten, että tuomioistuin voi antaa rikoksen johdosta tapahtuvaa luovuttamista koskevassa eurooppalaisessa yleissopimuksessa tai vastaavanlaisissa kansainvälisissä instrumenteissa edellytetyn vangitsemispäätöksen, jotta henkilön luovuttaneelta valtiolta voidaan pyytää suostumus henkilön syyttämiseksi myös muista kuin luovuttamispyynnössä tarkoitetuista rikoksista. Vangitsemispäätös voidaan panna täytäntöön vasta vieraan valtion suostumuksen jälkeen. Vieraan valtion suostumuksen jälkeen vangitsemisasiassa siirrytään soveltamaan pakkokeinolain edellytyksiä. Maksuttomasta oikeudenkäynnistä annettuun lakiin lisätään säännös, joka mahdollistaa maksuttoman oikeudenkäynnin myös näissä tilanteissa. Laki tulee voimaan 1.5.2002. (OM lainsäädäntöneuvos Tanja Innanen 1606 7585)

Laki kirkkolain muuttamisesta ja laki kirkon keskusrahastosta annetun lain 1 ja 9 a §:n muuttamisesta (HE 2/2002 vp). Seurakuntien avustusjärjestelmää kehitetään siten, että kirkon keskusrahaston varoja voidaan käyttää vähävaraisten seurakuntien tukemisen lisäksi myös seurakuntien yhteistoiminnan ja seurakuntarakenteen kehittämiseen. Kirkollisista arvonimistä säädetään kirkkolaissa. Lisäksi kirkkolakiin tehdään uudesta markkinaoikeuslaista johtuva tekninen muutos. Lait tulevat voimaan 1.5.2002. (OPM ylitarkastaja Tuula Lybeck 1607 7322)

Tasavallan presidentti päätti peruuttaa rikoksen johdosta tapahtuvaa luovuttamista koskevan eurooppalaisen yleissopimuksen 2 artiklan 1 kohtaan sekä terrorismin vastustamista koskevan eurooppalaisen yleissopimuksen 1 artiklaan tehdyt varaumat ja vahvisti lain rikoksen johdosta tapahtuvasta luovuttamisesta annetun lain muuttamisesta (HE 209/2001 vp). Rikoksen johdosta tapahtuvaa luovuttamista koskevan eurooppalaisen yleissopimuksen 2 artiklan 1 kohtaan tehty varauma koskee säädetyn ja sovittamatta olevan rangaistuksen pituutta. Varauman peruuttamisen jälkeen Suomen on mahdollista luovuttaa henkilö rikoksesta, joista saattaa lain mukaan seurata vähintään yhden vuoden vapausrangaistus tai vapauden menetys sekä luovuttaa henkilö rangaistuksen täytäntöönpanoa varten rikoksesta, josta määrätty seuraamus käsittää vähintään neljän kuukauden vapaudenmenetyksen. Luovuttamissopimuksen varauman peruuttaminen edellyttää myös rikoksen johdosta tapahtuvasta luovuttamisesta annetun lain muuttamista siten, että viimeksi mainittu luovuttaminen rangaistuksen täytäntöönpanoa varten olisi lain mukaan mahdollista. Terrorismin vastustamista koskevan eurooppalaisen yleissopimuksen 1 artiklaan tehdyn varauman mukaan Suomi voi kieltäytyä luovuttamasta poliittisesta rikoksesta. Varauman peruuttaminen merkitsee sitä, että varauman peruuttamisen jälkeen terrorismisopimuksessa tarkoitettuja tekoja ei enää pidetä luonteeltaan poliittisina rikoksina suhteessa terrorismisopimuksen sopimuspuoliin. Laki tulee voimaan 24.4.2002. (UM lainsäädäntöneuvos Ronald Wrede 1605 5711)

TASAVALLAN PRESIDENTIN ASETUKSET

Tasavallan presidentti antoi 19.4.2002 seuraavat asetukset:

Tasavallan presidentin asetus rikoksen johdosta tapahtuvaa luovuttamista koskevan eurooppalaisen yleissopimuksen voimaansaattamisesta annetun asetuksen muuttamisesta. Rikoksen johdosta tapahtuvaa luovuttamista koskevaan eurooppalaisen yleissopimuksen 2 artiklan 1 kohtaan tehdyn varauman poistaminen saatetaan voimaan. Asetusta muutetaan siten, että peruutettavan selityksen teksti poistetaan asetuksen 2 §:stä. Asetus tulee voimaan 24.4.2002. (UM lainsäädäntöneuvos Ronald Wrede 1605 5711)

Tasavallan presidentin asetus terrorismin vastustamista koskevan eurooppalaisen yleissopimuksen voimaansaattamisesta annetun asetuksen 2 §:n kumoamisesta. Terrorismin vastustamista koskevan eurooppalaisen yleissopimuksen 1 artiklaan tehdyn varauman poistaminen saatetaan voimaan. Asetusta muutetaan siten, että peruutettavan selityksen teksti poistetaan asetuksesta kumoamalla sen 2 §. Asetus tulee voimaan 24.4.2002. (UM lainsäädäntöneuvos Ronald Wrede 1605 5711)

KANSAINVÄLISET ASIAT

Tasavallan presidentti päätti 19.4.2002 seuraavat kansainväliset asiat:

Ministeri Satu Hassin tai hänen estyneenä ollessaan alivaltiosihteeri Pekka Linnun valtuuttaminen allekirjoittamaan Euroopan yhteisöjen ja sen jäsenvaltioiden sekä Libanonin tasavallan välisen Euro-Välimeri -assosiaatiosopimus. (UM linjanjohtaja Maria Serenius 1605 6212)

Ministeri Satu Hassin tai hänen estyneenä ollessaan alivaltiosihteeri Pekka Linnun valtuuttaminen allekirjoittamaan Euroopan yhteisöjen ja sen jäsenvaltioiden sekä Algerian demokraattisen kansantasavallan välinen Euro-Välimeri -assosiaatiosopimus. (UM linjanjohtaja Maria Serenius 1605 6212)

Ulkoasiainministeri Erkki Tuomiojan tai hänen estyneenä ollessaan ulkoasiainneuvos Ann-Marie Nyroosin valtuuttaminen allekirjoittamaan yleissopimukseen ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi Vilnassa 3.5.2002 tehtävä 13. lisäpöytäkirja koskien kuolemanrangaistuksen poistamista kaikissa olosuhteissa. (UM lainsäädäntöneuvos Ronald Wrede 1605 5711)

VALTIONEUVOSTO

VALTIONEUVOSTON ASETUKSET

Valtioneuvosto antoi 18.4.2002 seuraavat asetukset:

Valtioneuvoston asetus vanginkuljetusasetuksen 3 §:n muuttamisesta. Asetusta muutetaan siten, että oikeusministeriö ja sisäasiainministeriö voivat sopia vankeinhoitoviranomaisten ja poliisiviranomaisten välisestä vanginkuljetuksen tehtävänjaosta rangaistuslaitoskohtaisesti. Vanginkuljetusasetuksen 3 §:ään lisätään uusi 3 momentti, jonka mukaan vanginkuljetusasetuksen 3 §:n 1 ja 2 momentissa säädetystä vanginkuljetuksen tehtävänjaosta voidaan poiketa, jos se vankeinhoitoviranomaisten ja poliisiviranomaisten käytettävissä olevien voimavarojen sekä alueellisten ja paikallisten olosuhteiden vuoksi on tarkoituksenmukaista. Asetus tulee voimaan 1.5.2002. (OM lainsäädäntöneuvos Ulla Mohell 1606 7892)

Valtioneuvoston asetus passintarkastuspaikoista annetun asetuksen 9 §:n muuttamisesta. Muutoksella helpotetaan Suomesta tai muusta sisärajatarkastukset lakkauttaneesta valtiosta saapuvien kalastusalusten ja huvialusten maahantuloa. Ne voivat käyttää muutakin reittiä kuin julkista kulkuväylää ilman että niihin kohdistetaan säännönmukaisia rajatarkastustoimenpiteitä. Lisäksi passintarkastuspaikkoina toimivien satamien ja merivartioasemien luettelo päivitetään. Asetus tulee voimaan 1.5.2002. (SM rajavartiolaitoksen lainsäädäntöneuvos Tomi Vuori 020 410 6600)

Valtioneuvoston asetus vuodelta 2001 maksettavasta emolehmien kansallisesta lisäpalkkiosta. Naudanliha-alan yhteisestä markkinajärjestelyistä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1254/1999 nojalla jäsenvaltiolla on oikeus myöntää enintään 50 euron suuruinen kansallinen emolehmäpalkkio. Rakennerahastoja koskevista yleisistä säännöksistä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1260/1999 artikloissa 3 ja 6 määritellyillä alueilla sijaitsevilla tiloilla palkkio on osarahoitteinen siten, että lisäpalkkion ensimmäiset 24,15 euroa eläintä kohden rahoitetaan Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahaston (EMOTR) tukiosastosta. Emolehmien kansallisen lisäpalkkion määrä vuodelle 2001 on 50 euroa emolehmältä. Asetus tulee voimaan 24.4.2002. (MMM ylitarkastaja Esa Hiiva 1605 2657)

Valtioneuvoston asetus ilmatieteen laitoksesta annetun asetuksen 1 ja 11 §:n muuttamisesta. Ilmatieteen laitoksen tehtäviin asetuksen 1 § :ssä lisätään maininta avaruustutkimuksen hallinnollisten ja teknisten tukipalvelujen tuottamisesta. Pääjohtajan kelpoisuusvaatimuksista poistetaan maininta tohtorin tutkinnosta tai tohtorin arvoon oikeuttavista opinnäytteistä virkaan soveltuvalta alalta. Pääjohtajan virkaan vaaditaan ylempi korkeakoulututkinto, hyvä perehtyneisyys laitoksen toimialaan ja käytännössä osoitettu johtamistaito sekä johtamiskokemusta. Lisäksi 11 §:stä poistetaan maininta virkojen yleisistä kelpoisuusehdoista nykyistä yleistä säädöskäytäntöä vastaten. Lisäksi 11 §:ään tehdään eräitä muita vähäisiä tarkistuksia. Asetus tulee voimaan 25.4.2002. (LVM hallitusneuvos Aila Salminen 1602 8491)

Valtioneuvoston asetus vaikeista sairauksista ja niiden hoitoon käytettävistä kliinisistä ravintovalmisteista, joihin suoritetaan sairausvakuutuslain mukaista korvausta. Annetaan uusi asetus, jolla kumotaan valtioneuvoston päätös (404/1998) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen. Asetus tulee voimaan 1.5.2002 kuitenkin siten, että korvausta voidaan suorittaa myös 11.3.2002 tai sen jälkeen ostetusta Semper Teho Proteiini-valmisteesta. (STM hallitusneuvos Anja Kairisalo 1607 4411)

Valtioneuvoston asetus terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun asetuksen 3 §:n muuttamisesta. Asetuksen 3 §:n 6 momentin mukaan opiskelija voi erityisestä syystä toimia tilapäisesti asianomaisessa laillistetun ammattihenkilön tehtävässä, kun opintojen aloittamisesta on kulunut yli kymmenen vuotta, 31.8.2003 saakka. Asetus tulee voimaan 22.4.2002. (STM hallitusneuvos Marja-Liisa Partanen 1607 4350)

Valtioneuvoston asetus vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun asetuksen muuttamisesta. Osaomistusasuntojen rakentaminen rahoitetaan vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain mukaisella vuokra-asuntojen korkotukilainalla. Asetuksella säädetään näiden korkotukilainojen ehdoista ja korkotuesta siltä osin kuin ne eroavat vuokra-asuntojen rakentamiseen myönnettävien korkotukilainojen ehdoista. Osaomistusasuntojen rakentamiseen myönnettävien korkotukilainojen lainoitusosuus on 80 prosenttia hyväksytyistä kustannuksista. Loput 20 prosenttia kustannuksista katetaan asukkaiden maksamilla osaomistusmaksuilla. Lainansaajan maksettavaksi jäävä koron perusomavastuu on 3,8 %. Tämän ylittävästä koron osuudesta maksetaan korkotukena ensimmäisenä lainavuonna 85 %. Korkotukena maksettava prosenttimäärä pienenee tämän jälkeen vuosittain 6 %-yksiköllä. Korkotukilainan lyhennykset voivat määräytyä asetuksessa säädetyn taulukon mukaan tai siten, että korkotukilainan pääomameno on ensimmäisenä lainavuonna 4,5 % lainan määrästä. Pääomamenoa tarkistetaan tämän jälkeen vuosittain määrällä, joka vastaa inflaatiota lisättynä 0,6 %-yksiköllä. Korkotukilainan ehtojen on oltava sellaiset, että lainaa voidaan lyhentää ilman lisäkuluja niissä tilanteissa, joissa vähemmistöosuuden omistaja ostaa lisäosuuksia tai lunastaa loppuosan asunnon hallintaan oikeuttavista osakkeista. Asetus tulee voimaan 1.5.2002. (YM lainsäädäntöneuvos Tiina Honkanen 1603 9649)

Valtioneuvoston asetus lainaehdoiltaan muutettujen vuokratalolainojen koroista annetun valtioneuvoston päätöksen 1 §:n muuttamisesta. Lainaehdoiltaan vuosimaksujärjestelmän mukaisiksi muutettujen vuokratalolainojen nimelliskorot yli 16 vuotta vanhojen talojen osalta ovat 7,5 % 1.3.2002 alkaen. Näiden lainojen korkojen määräytymisperusteita muutetaan siten, että reaalikorko alenee 0,5 %-yksiköllä eli on 4,5 %. Korot alenevat 7,0 %:iin. Asetusta sovelletaan takautuvasti 1.3.2002 alkaen perittäviin korkoihin. Asetus tulee voimaan 25.4.2002. (YM ylitarkastaja Ulla-Maija Sirviö 1603 9624)

Valtioneuvoston asetus eräiden pitkäaikaisten vuokra-asumisen perusparannuslainojen ja yhdistettyjen lainojen korkojen muuttamisesta. Eräiden pitkäaikaisten vuokra-asumisen perusparannuslainojen ja yli 16 vuotta vanhojen yhdistettyjen lainojen nimelliskorot ovat 6,5 % 1.3.2002 alkaen. Näiden lainojen korkojen määräytymisperusteita muutetaan siten, että reaalikorko alenee 0,5 %-yksiköllä eli on 3,5 %. Korot alenevat 6,0 %:iin. Asetusta sovelletaan takautuvasti 1.3.2002 alkaen perittäviin korkoihin. Asetus tulee voimaan 25.4.2002. (YM ylitarkastaja Ulla-Maija Sirviö 1603 9624)

Valtioneuvoston asetus omistusasuntokorkotukilainaksi hyväksymisessä sovellettavista perusteista annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta. Korkotuettua osaomistusasuntojärjestelmää koskeva lainsäädäntö on tullut voimaan 15.4.2002. Asetus sisältää säännökset sosiaalisen tarkoituksenmukaisuuden ja taloudellisen tarpeen arvioinnista osaomistusasuntojen asukasvalinnassa. Osaomistusasuntojen asukasvalinnassa noudatetaan samoja tulorajoja ja muita asukasvalintaperusteita kuin hyväksyttäessä omistusasuntolainoja korkotukilainoiksi. Asetus tulee voimaan 1.5.2002. (YM ylitarkastaja Jorma Pietiläinen 1603 9648)

VALTIONEUVOSTON PÄÄTÖKSET

Valtioneuvosto teki yleisistunnossa 18.4.2002 seuraavat päätökset:

Päätös asettaa valtuuskunta Maailman terveysjärjestön (WHO) yleiskokouksen 55. istuntoon Genevessä 13.-18.5.2002 ja oikeuttaa ulkoasiainministeriö määräämään valtuuskunnalle asiantuntijat. Valtuuskunnan puheenjohtaja on kansliapäällikkö Markku Lehto ja jäsenet ovat suurlähettiläs Pekka Huhtaniemi ja ylijohtaja Jarkko Eskola sekä varajäsenet ovat apulaisosastopäällikkö Marjatta Blanco Sequeiros, neuvotteleva virkamies Liisa Ollila, johtaja Tapani Melkas, yksikönpäällikkö Riitta Resch, lähetystöneuvos Anneli Vuorinen, ylitarkastaja Taru Mikkola ja hallitusneuvos Pekka Järvinen. (UM linjanjohtaja Hannu Kyröläinen 1605 5036)

Päätös asettaa valtuuskunta Kemiallisten aseiden kieltojärjestön (OPCW) sopijapuolten ylimääräiseen kokoukseen Haagissa 21.-25.4.2002. Valtuuskunnan puheenjohtaja on suurlähettiläs Pekka Säilä Suomen Haagin suurlähetystöstä ja jäsenet ovat ulkoasiainsihteeri Kai Räsänen ja ulkoasiainsihteeri Theresa Zitting. (UM lähetystöneuvos Pilvi-Sisko Vierros-Villeneuve 1605 5580)

Päätös vapauttaa hallitusneuvos Zoe Pohjanvirta Pohjoismaisen saamelaisasiain virkamieselimen Suomen valtuuskunnan jäsenyydestä sekä nimetä valtuuskuntaan Pohjanvirran tilalle johtaja Kirsi Lindroos ja uudeksi jäseneksi lakimiessihteeri Heikki J. Hyvärinen, molemmat valtuuskunnan jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Toimikausi päättyy 31.3.2004. (OM hallitusneuvos Markku Kuusela 1606 7571)

Päätös merkitä eduskunnan kirjelmä eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen vaalista (EK 4/2002 vp) pöytäkirjaan. Valituksi on tullut valtionsyyttäjä, oikeustieteen tohtori Petri Jääskeläinen nelivuotiskaudeksi 1.4.2002-31.3.2006. (OM hallitussihteeri Sami Sarvilinna 1606 7649)

Päätös myöntää ero pääjohtaja Jussi Huttuselle Hätäkeskuslaitoksen johtokunnan varajäsenen tehtävistä ja määrätä hänen tilalleen neuvotteleva virkamies Sakari Lankinen johtokunnan jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Toimikausi päättyy 4.4.2005. (SM neuvotteleva virkamies Johanna Hakala 1604 2968)

Päätös vahvistaa Metsähallituksen tilinpäätös vuodelta 2001 ja päätös voitosta tuloutettavaksi neljässä erässä yhteensä 44 200 000 euroa sekä päätös siitä, että toimintakertomus ei aiheuta toimenpiteitä. (MMM ylitarkastaja Ville Schildt 1605 3358)

Päätös myöntää Ratahallintokeskukselle lunastuslupa ja ennakkohaltuunottolupa:
a) lunastuslupa omistusoikeuksin Kerava-Lahti -oikoradan rakentamista varten vuosina 2002-2006 tarvittaviin yhteensä noin 376,7 hehtaarin suuruisiin alueisiin
-- Keravan kaupungin Ylikeravan kylässä
-- Järvenpään kaupungin Järvenpään, Tuomalan, Yleiset tiet - ja Yleisten teiden liitännäisalueet -kylissä
-- Tuusulan kunnan Kellokosken, Tuomalan ja Yleiset tiet -kylissä
-- Mäntsälän kunnan Hautjärven, Hirvihaaran, Kaukalammen, Levannon, Mäntsälän, Nummisen, Ohkolan ja Saaren kylissä
-- Orimattilan kaupungin Karkkulan, Luhtikylän, Mallusjoen ja Yleiset tiet -kylissä
-- Hollolan kunnan Hankaan, Jarvalan, Nokkolan, Sairakkalan, Untilan ja Yleiset tiet -kylissä,
b) lunastuslupa pysyvin käyttöoikeuksin yleisten teiden järjestelyä varten tarvittaviin yhteensä noin 6,7 hehtaarin suuruisiin alueisiin Järvenpään kaupungissa, Tuusulan kunnassa, Mäntsälän kunnassa, Orimattilan kaupungissa ja Hollolan kunnassa,
c) lunastuslupa pysyvin käyttöoikeuksin maakaasuputken siirtoa varten tarvittaviin yhteensä noin 1,6 hehtaarin suuruisiin alueisiin Järvenpään kaupungissa ja Mäntsälän kunnassa, sekä
d) ennakkohaltuunottolupa edellä a-, b- ja c-kohdissa tarkoitettuihin alueisiin ja että lunastuksen kohde voidaan vähemmän tärkeiltä osiltaan jättää lunastustoimituksessa määrättäväksi lunastuslain 10 §:n mukaisesti. Tarvittavat yksityistie- ja ojitusjärjestelyt päätetään ja otetaan haltuun lunastustoimituksen haltuunottokatselmuksessa. (LVM rakennusneuvos Juhani Tervala 1602 8482)

Päätös oikeuttaa kauppa- ja teollisuusministeriö myymään Suomen valtion omistamia Vapo Oy:n osakkeita Metsäliitto Osuuskunnalle 88 635 037,25 eurolla (527 miljoonalla markalla) sekä allekirjoittamaan Suomen valtion ja Metsäliitto Osuuskunnan välinen osakassopimus. Kaupan seurauksena Suomen valtion osuus Vapo Oy:n osakkeista ja osakepääomasta laskee nykyisestä 100 prosentista 66,66 prosenttiin. Valtio saa 88,6 miljoonan euron myyntitulot. (KTM teollisuusneuvos Arto Honkaniemi 1606 3578)

Päätös asettaa tuoteturvallisuusasiain neuvottelukunta kolmeksi vuodeksi 1.5.2002 lukien. Kokoonpano (suluissa henkilökohtainen varajäsen): puheenjohtaja: hallitusneuvos Kristian Tammivuori kauppa- ja teollisuusministeriö; varapuheenjohtaja: kaupallinen neuvos Ilkka Cantell kauppa- ja teollisuusministeriö (ylitarkastaja Ulla Karhu kauppa- ja teollisuusministeriö); jäsenet: ylitarkastaja Merja Söderholm sosiaali- ja terveysministeriö (yli-insinööri Riitta Kirkkola-Järvenpää sosiaali- ja terveysministeriö), tuoteturvallisuuspäällikkö Tomi Lounema Kuluttajavirasto (tuoteturvallisuusinsinööri Eeva Kelloniemi Kuluttajavirasto), ryhmäpäällikkö Pekka Maijala VTT (erikoistutkija Tiia Ryynänen VTT), valvontapäällikkö Raimo Rauhamäki Tullilaboratorio (johtaja Veli-Pekka-Nurmi Turvatekniikan keskus), lakimies Tuula Sario Suomen Kuluttajaliitto (pääsihteeri Sinikka Turunen Suomen Kuluttajaliitto), kehityspäällikkö Tarja Jutila Kotitalous- ja kuluttajaneuvottelukunta (MMM Eija Wirmiala Kuluttajat - Konsumenterna ry, Kotitalous- ja kuluttajaneuvottelukunta), johtava tutkija Anneli Reisbacka Työtehoseura (yksikön johtaja Pekka Kähkönen Akava), toimitusjohtaja Stig Granqvist TT/Teknokemian Yhdistys (varatuomari Antti Maijala TT), toimitusjohtaja Juhani Pursiainen Kaupan Keskusliitto/Urheilu- ja Vapaa-aikatukkuliikkeet (toimitusjohtaja Seppo Uusitalo Kaupan Keskusliitto) ja osastopäällikkö Leena Linnainmaa Keskuskauppakamari (toimitusjohtaja Pentti Tanskanen Suomen Yrittäjät). (KTM ylitarkastaja Eeva-Liisa Koltta-Sarkanen 1606 3518)

Päätös myöntää Pirkko Mäkiselle ero työttömyysturvalautakunnan varapuheenjohtajan tehtävästä ja nimetä varatuomari Tuula Laurila Mäkisen tilalle varapuheenjohtajaksi. Varatuomari Marja-Terttu Mäkiranta nimitetään Tuula Laurilan tilalle varajäseneksi 22.4.2002 lukien lautakunnan jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Toimikausi päättyy 31.12.2002. (STM hallitusneuvos Anja Kairisalo 1607 4411)

Periaatepäätös terveyttä edistävän liikunnan kehittämislinjoista (liite II). Periaatepäätös terveyttä edistävän liikunnan kehittämislinjoista on terveyttä edistävään liikuntaan liittyvää toimintaa linjaava strategia. Se sisältää lähivuosien keskeiset toimintasuunnat ja eri toimijoiden yhteistyön organisoinnin. (STM johtaja Tapani Melkas 1607 3886)

Valtioneuvosto teki yleisistunnossa 19.4.2002 seuraavat päätökset:

Päätös vahvistaa ministereiden työnjako sosiaali- ja terveysministeriössä. Peruspalveluministeri Eva Biaudet käsittelee terveysosastolle kuuluvat asiat, ei kuitenkaan lääkehuoltoa ja perhe ja sosiaaliosastolle kuuluvat asiat, ei kuitenkaan maatalousyrittäjien lomituspalveluja koskevia asioita, sekä työsuojeluosastolle kuuluvat asiat sekä raha-automaattiyhdistystä ja sen tuottoa koskevat asiat sekä tasa-arvo ja valmiusasiat. Sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho käsittelee muut sosiaali- ja terveysministeriön toimialaan kuuluvat asiat. (VNK hallitusneuvos Seija Salo 1602 4026)

Päätös raha-asiainvaliokunnan kokoonpanon muuttamisesta. Pääministeri määräsi ympäristöministeri Satu Hassin raha-asiainvaliokunnan jäseneksi. Valiokunnan kokoonpano on seuraava: puheenjohtaja: pääministeri Paavo Lipponen; jäsenet: puolustusministeri Jan-Erik Enestam, valtiovarainministeri Sauli Niinistö, kauppa- ja teollisuusministeri Sinikka Mönkäre, ministeri Suvi-Anne Siimes ja ympäristöministeri Satu Hassi. (VNK hallitusneuvos Seija Salo 1602 4026)

Päätös talouspoliittisen ministerivaliokunnan kokoonpanon muuttamisesta. Pääministeri määräsi ympäristöministeri Satu Hassin talouspoliittisen ministerivaliokunnan jäseneksi. Ministerivaliokunnan kokoonpano on seuraava: puheenjohtaja: pääministeri Paavo Lipponen; jäsenet: sisäasiainministeri Ville Itälä, puolustusministeri Jan-Erik Enestam, valtiovarainministeri Sauli Niinistö, kauppa- ja teollisuusministeri Sinikka Mönkäre, ministeri Suvi-Anne Siimes, ympäristöministeri Satu Hassi, työministeri Tarja Filatov ja maa- ja metsätalousministeri Raimo Tammilehto. (VNK hallitusneuvos Seija Salo 1602 4026)

NIMITYSASIAT

Valtioneuvosto päätti 18.4.2002 seuraavat nimitysasiat:

Käräjätuomari Kari Samuli Kiesiläinen oikeusministeriön oikeushallinto-osaston osastopäällikön, hallitusneuvoksen (A 32) virkaan 1.7.2002-30.6.2007. (OM kansliapäällikkö Kirsti Rissanen 1606 7502)

Apulaisosastopäällikkö, oikeustieteen kandidaatti Teemu Penttilä puolustusvoimien asessorin (A 30) virkaan pääesikunnassa 1.5.2002 lukien. (PLM kansliapäällikkö Matti Ahola 1608 8101)

Neuvotteleva virkamies Jukka Knuuti puolustusministeriön neuvottelevan virkamiehen (A 27) määräaikaiseen virkasuhteeseen 22.4.2002-28.2.2005 kuitenkin enintään siksi ajaksi, minkä viran vakinainen haltija on virasta virkavapaalla. Samalla myönnetään Knuutille palkatonta virkavapautta omasta neuvottelevan virkamiehen virasta. (PLM hallintojohtaja Hannu Antikainen 1608 8119)

RAHA-ASIAT

Valtioneuvoston raha-asiainvaliokunta puolsi istunnossaan 17.4.2002 seuraavia asioita:

Palkkaussopimuksen tekeminen Hätäkeskuslaitoksen johtajan Jyrki Landstedtin kanssa. Sopimuspalkka on 5 029 euroa kuukaudessa 1.2.2002 lukien. (SM hallitusneuvos Tarja Oksanen 1604 2973)

Valtiontakuun myöntäminen Retretti Oy Ltd:lle Taidekeskus Retretissä järjestettäville taidenäyttelyille. Opetusministeriö myöntää valtiontakuun Taidekeskus Retretissä 30.5.-25.8.2002 järjestettäviä "Luonnon näyt - Visions de la nature - maalaus" ja "Luonnon näyt - Visions de la nature -grafiikka" sekä "Venäjän taiteen mestarit" -näyttelyjä varten. Valtiontakuu kattaa esinevahingot taidenäyttelyiden valtiontakuusta annetussa laissa sekä valtiontakuupäätöksessä tarkemmin mainituin ehdoin. Valtiontakuun enimmäismäärä on 83 miljoonaa euroa. Valtiontakuu on voimassa 13.5.-7.9.2002. (OPM kulttuuriasiainneuvos Tiina Eerikäinen 1607 7483)

Liikenne- ja viestintäministeriön asetus ulkomaanliikenteen kauppa-alusluettelosta annetun lain soveltamisesta annetun liikenneministeriön päätöksen 2 §:n muuttamisesta. Ulkomaanliikenteen kauppa-alusluettelosta annetun lain 1 ja 4 §:ää on muutettu 21.12.2001 annetulla lailla siten, että tuen piiriin tulevat myös sellaiset Suomen lipun alla purjehtivat, lain tietyt edellytykset täyttävät matkustaja-alukset, jotka liikennöivät säännöllisesti suomalaisesta satamasta. Laki on saatettu voimaan 15.4.2002 lukien valtioneuvoston asetuksella. Tästä johtuen tuen hakemista ja muita tukimenettelyn yksityiskohtia koskevan liikenneministeriön päätöksen 2 §:n 2 momenttia muutetaan vastaavasti. Asetus tulee voimaan 22.4.2002. (LVM hallitussihteeri Pekka Kouhia 1602 8612)

Valtion asuntorahaston vuoden 2001 tilinpäätöksen vahvistaminen valtion talousarvion ulkopuolisten varojen osalta. (YM ylitarkastaja Satu Räsänen 1603 9645)

HALLITUKSEN NEUVOTTELUT

HALLITUKSEN NEUVOTTELU 17.4.2002

Tulevaisuusfoorumit 2002
Tulevaisuuden haasteista keskustellaan jälleen ensi syksynä

Syksyllä järjestetään alueellisten tilaisuuksien sarja, Tulevaisuusfoorumit 2002. Tilaisuuksissa otetaan avoimeen ja laajaan keskusteluun kansallisia ja alueellisia kehittämiskysymyksiä. Nyt kolmatta kertaa järjestettävien foorumien teemana on "Tulevaisuus luodaan yhteistyössä". Hallitus on päättänyt foorumien järjestämisestä neuvottelussaan 17. huhtikuuta.

Tilaisuudet pidetään Tampereella, Rovaniemellä, Savonlinnassa, Vaasassa, Kuusamossa, Jyväskylässä ja Järvenpäässä. Aiheina jokaisessa foorumissa ovat kunkin alueen tulevaisuuden ydinkysymykset, erityisesti eurooppalaisen, kansallisen ja alueellisen kehityksen yhteisvaikutukset.

Tulevaisuusfoorumien tavoitteena on valtakunnallisten ja alueellisten toimijoiden avoin vuoropuhelu. Näkemyksiä ja visioita esitellään ja etsitään vastauksia suuriin haasteisiin. Näitä haasteita ovat alueellinen kehitys, elinkeinot ja hyvinvointi. Lisäksi korostetaan yhteistyötä ja alueellista aloitteellisuutta.

Ajankohtaisten alueellisten kysymysten ohella lähtökohtana keskusteluille on hallituksen eduskunnalle 2001 antama tulevaisuusselonteko "Tasapainoisen kehityksen Suomi 2015" (www.vnk.fi/julkaisut). Keskustelut pohjautuvat myös aikaisempiin foorumeihin ja muun muassa hallituksen hankesalkkuun.

Tulevaisuusfoorumit ovat hallituksen käynnistämä keskustelujen sarja, jota valtioneuvoston kanslia valmistelee yhteistyössä eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan ja paikallisten toimijoiden kanssa. Alustajina tilaisuuksissa toimii paikallisia asiantuntijoita, ministereitä ja kansanedustajia.

Edellisistä, vuosina 1998 ja 2000 pidetyistä foorumeista tehtyihin raportteihin voi tutustua osoitteissa http://www.vn.fi/vn/suomi/selont/vntf1998.pdf ja http://www.vn.fi/vnk/suomi/julkaisut/vnkjulkaisu20005/vnkjulkaisu20005.pdf .

Lisätietoja antavat valtiosihteeri Rauno Saari, p. (09) 1602 2006 ja neuvotteleva virkamies Markku Harrinvirta, p. (09) 1602 2173 valtioneuvoston kansliasta.

LUOVUTETUT MIETINNÖT

Oikeusministeriön kriminaalipoliittisen yhteistyön tehostamista pohtinut työryhmä luovutti mietintönä 16.4.2002 oikeusministeriölle. Työryhmän mukaan neuvottelukuntatyppistä yhteistyötä kriminaalipolitiikassa on syytä jatkaa ja kehittää. Lisäksi työryhmä ehdottaa, että nykyisen vankeinhoitoasiain neuvottelukunnan tilalle perustettaisiin uusi kriminaalityön neuvottelukunta. Työryhmän mukaan rikoksentorjuntaneuvosto kehittäisi toimintaansa nykyisellä rakenteellaan. Työryhmän tehtävänä oli selvittää, miten oikeusministeriön kriminaalipoliittista yhteistyötä voitaisiin tehostaa neuvottelukuntatyyppisen yhteistyön keinoin. Hanke liittyy ministeriön kriminaalipoliittisten tehtävien uudelleen organisointiin. Lisätietoja antavat osastopäällikkö Esa Vesterbacka, p. (09) 1606 8102 ja neuvotteleva virkamies Aarne Kinnunen, p.(09) 1606 8109.

Media- ja viestintäalan korkeakoulutuksen arviointiraportti Evaluation of Media and Communication Studies in Higher Education in Finland luovutettiin 11.4.2002 opetusministeri Maija Raskille. Korkeakoulujen arviointineuvosto ja sen nimittämä kansainvälinen arviointiryhmä ovat arvioineet media- ja viestintäalan korkeakoulutusta Suomessa. Arviointiin sisältyivät sekä yliopistot että ammattikorkeakoulut. Arviointiryhmän mielestä yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen asema ja tehtävät media- ja viestintäalan koulutuksessa on määriteltävä tarkemmin. Useilla media- ja viestintäalan korkeakoulutusta antavilla laitoksilla ja koulutusohjelmilla on selkeä koulutustehtävä, joka perustuu joko alueelliseen tai kielipoliittiseen rooliin tai alan erityisosaamiseen. Selvennystä kaivattaisiin AMK-tutkintojen ja yliopistojen alempien korkeakoulututkintojen sisältöjen välisiin eroihin ja yhtäläisyyksiin sekä asemaan suhteessa toisiinsa. Myös opiskelijoiden tulisi saada tietoa koulutusyksikön asemasta ja koulutuksen sisällöstä. Arviointiryhmä suosittaa myös tutkintorakenteiden kehittämistä. Lisätietoja antaa suunnittelija Hannele Ellä, p. 040 771 2212 korkeakoulujen arviointineuvostosta.

Selvitys elinkeinoelämän tuesta taiteelle luovutettiin 17.4.2002 kulttuuriministeri Suvi Lindénille. Selvityksessä esitetään muun muassa, että kulttuurin ja elinkeinoelämän välillä tulee olla säännöllinen keskusteluyhteys yhteistyömahdollisuuksien käynnistämiseksi ja tunnetuksi tekemiseksi. Alojen keskeisten vaikuttajien yhteiset aloitteet voivat auttaa kehittämään suomalaista toimintakulttuuria, jotta molempia osapuolia hyödyttäviä yhteistyömuotoja olisi entistä helpommin löydettävissä. Opetusministeriö voisi toimia asiassa aloitteentekijänä. Lisätietoja antaa taiteen keskustoimikunnan puheenjohtaja Risto Ruohonen, puh. (09) 1607 7333.

Luomuvalvontatyöryhmän mietintö luovutettiin 15.4.2002 maa- ja metsätalousministeri Raimo Tammilehdolle. Työryhmä säilyttäisi luomuvalvonnan viranomaisilla, mutta kehittäisi ja tehostaisi sitä edelleen. Lisäksi työryhmä ehdottaa luomutuotteiden viennin edistämishankkeen asettamista mahdollisimman pian. Luonnonmukaisessa tuotannossa käytettävien tuotantoehtojen ja niiden valvonnan tulisi työryhmän mielestä perustua nykyisen EU:n luomuasetuksen mukaiseen järjestelmään, jota viranomaiset valvovat Suomessa. Asetus sisältää tuotannon vähimmäisvaatimukset ja yhteiset merkintävaatimukset. Asetuksen tavoitteena on edistää luomutuotteiden vapaata liikkuvuutta sisämarkkinoilla, luomuelinkeinon kilpailukykyä ja kuluttajien luottamusta luomutuotteisiin. Lisätietoja antavat työryhmän puheenjohtaja, ylijohtaja Maria Teirikko, p. (09) 5765 2700 Kasvintuotannon tarkastuskeskuksesta ja työryhmän sihteeri, ylitarkastaja Tero Tolonen, p. (09) 1605 3405 maa- ja metsätalousministeriöstä.

Vaasa-Uumaja-meriyhteyden tulevaisuutta pohtinut työryhmä luovutti mietintönsä 12.4.2002 liikenne- ja viestintäministeri Kimmo Sasille. Työryhmä esittää Merenkurkun laivaliikenteen tuelle jatkoaikaa. Säännöllinen ympärivuotinen matkustajaliikenne Vaasan ja Uumajan välillä ei ole vielä kannattavaa ilman yhteiskunnan tukea. Tämän vuoksi korkeintaan kolmen vuoden ostoliikennesopimus olisi sopivin vaihtoehto liikenteen turvaamiseksi reitillä. Ruotsin valtio on tärkeää saada mukaan rahoitusjärjestelyihin. Peruspalvelut turvaavaan ostosopimukseen tarvittaisiin arviolta 1-1,5 miljoonaa euroa vuodessa. Lisätietoja antaa työryhmän puheenjohtaja, merenkulkuneuvos Raimo Kurki, puh. (09) 1602 8490 liikenne- ja viestintäministeriöstä.

Kaupparekisterilainsäädännön uudistamistarpeita selvitellyt työryhmä luovutti muistionsa 12.4.2002 kauppa- ja teollisuusministeriölle. Selvityksessään työryhmä paneutui erityisesti kaupparekisterin sähköisten palvelujen kehittämiseen, rekisterin ajantasaisuuden parantamiseen ja taloudelliseen perustaan vaikuttavien maksuperusteiden uusimiseen. Kaupparekisterin talousperustan vakauttamiseksi ja rekisteritietojen ajantasaisuuden kannalta tärkeän ilmoitusaktiviteetin lisäämiseksi työryhmä esittää siirtymistä vuosimaksujärjestelmään, jossa osa rekisterin ylläpitokustannuksista katettaisiin vuosimaksulla. Käsittelymaksuja perittäisiin vain perustamisilmoituksista ja enemmän työtä vaativista muutosilmoituksista. Vuosimaksu, jonka suuruus vaihtelisi yritysmuodon mukaan, kattaisi tavanomaisimpien muutosilmoitusten käsittelyn. Ilmoitusaktiviteetin lisääntymisen ohella vuosimaksujärjestelmä loisi hyvät edellytykset tietopalvelun tarjoamiseen Internetissä maksuttomana. Lisätietoja antavat hallitusneuvos Tuomas Aho, puh. (09) 1606 3565 ja hallitusneuvos Timo Pekkarinen, puh. (09) 1606 3566 kauppa- ja teollisuusministeriöstä.

Rikos- ja riita-asioiden sovittelua selvittänyt työryhmä jätti mietintönsä maanantaina 15.4.2002 sosiaali- ja terveysministeriölle. Työryhmän tehtävänä oli laatia malli sovittelutoiminnan järjestämiseksi koko maassa niin, että kaikki ihmiset pääsevät asuinpaikkakunnasta riippumatta yhdenvertaisesti rikos- ja riita-asioiden sovittelun piiriin. Työryhmä on rakentanut ehdotuksensa vastaavalle menettelylle, jota velkaneuvonnan järjestämisessä noudatetaan. Tämän mukaisesti valtio vastaisi tämän aiemmin etupäässä kuntien rahoittaman ja vapaaehtoisesti järjestämän toiminnan kustannuksista. Lääninhallituksilla olisi sovittelutoiminnan järjestämisvastuu alueellaan. Käytännössä toiminta järjestettäisiin niin, että lääninhallitukset tekisivät sopimuksia kuntien tai muiden palveluntuottajien kanssa sovittelun järjestämisestä tietyllä alueella esimerkiksi seutukuntakohtaisesti. Laissa säädettäisiin paitsi sovittelutoiminnan hallinnollisesta järjestämisestä ja kustannusten korvaamisesta myös mm. sovittelun alasta ja sovittelua järjestettäessä noudatettavista menettelyistä, joista niinikään ei aiemmin ole ollut laintasoista sääntelyä. Esityksen mukaan sovittelutoiminnan yleinen johto, ohjaus ja valvonta kuuluisivat sosiaali- ja terveysministeriölle. Ministeriön yhteydessä toimisi neuvottelukunta toiminnan valtakunnallista ohjausta, seurantaa ja kehittämistä varten. Lisätietoja antavat työryhmän puheenjohtaja, sosiaalineuvos Martti Lähteinen, puh. 1607 4351 sekä sihteeri, ylitarkastaja Anne Hujala, puh. 1607 3907 sosiaali- ja terveysministeriöstä.

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.