Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

LIITE

PERIAATEPÄÄTÖS TERVEYDENHUOLLON TULEVAISUUDEN TURVAAMISEKSI 11.4.2002

Perustuslain mukaan julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut ja edistettävä väestön terveyttä. Lainsäädännön mukaan palvelujen järjestämisvastuu on pääosin kunnilla.

Terveyspalvelujen järjestäminen kuuluu kuntien ensisijaisiin tehtäviin. Valtiolle kuuluu vastuu terveyspolitiikan ohjauksesta ja yleisistä toimintaedellytyksistä.

Viime vuosina terveydenhuollon toimintaedellytyksissä ja palvelujen saatavuudessa on ollut kasvavia ongelmia, joihin on tartuttava. Tämän johdosta valtioneuvosto asetti 13.9.2001 kansallisen hankkeen terveydenhuollon tulevaisuuden turvaamiseksi. Hankkeen tavoitteeksi asetettiin väestön terveystarpeista lähtevän hoidon saatavuuden, laadun ja riittävän määrän turvaaminen maan eri osissa asukkaan maksukyvystä riippumatta.

Palvelujärjestelmää kehitetään kuntien ja valtion yhteistyönä ottamalla huomioon yksityisen ja kolmannen sektorin toiminta Palvelujärjestelmien toimivuuden turvaamiseksi valtioneuvosto on päättänyt seuraavista toimenpiteistä:

1. Toimiva perusterveydenhuolto ja ennaltaehkäisevä työ

Riittävästi resursoitu ja hyvin toimiva perusterveydenhuolto on koko terveydenhuoltojärjestelmän perusta. Ennaltaehkäisevä työ on perusterveydenhuollon keskeisimpiä tehtäviä, joka yhdessä kansalaisten omasta terveydestä kantaman vastuun ja terveiden elintapojen kanssa vähentää palvelujen kysynnän kasvua ja suuntaa palvelujen tarvetta kevyisiin, avohoitopainotteisiin hoitoihin. Hallitus on tätä ennen ottanut kantaa terveyden edistämistä koskeviin keinoihin Terveys-2015 ohjelmassa. Valtioneuvosto toteuttaa ja edistää niitä toimia, joilla voidaan vähentää päihteiden käyttöä sekä niiden käytöstä aiheutuvaa terveyspalvelujärjestelmän kuormitusta sekä keskeisten kansansairauksien esiintyvyyttä ja niistä aiheutuvaa hoidon tarvetta.

2. Hoitoon pääsyn turvaaminen

Hoitoon pääsyn perusteissa olevien erojen vähentämiseksi sosiaali- ja terveysministeriö valmistelee yhteistyössä Suomen Kuntaliiton kanssa valtakunnalliset kiireettömän hoidon ja jononhallinnan toteuttamisohjeet vuoden 2003 loppuun mennessä. Valmistelu perustuu seuraaviin lähtökohtiin:

- Pääsy perusterveydenhuollon ammattilaisen, tavallisesti lääkärin, ensiarvioon turvataan kolmen päivän kuluessa yhteydenotosta.

- Pääsy erikoissairaanhoidon polikliiniseen hoidon arvioon järjestetään kolmen viikon kuluessa lähetteen kirjoittamisesta.

- Pääsy lääketieteellisesti perusteltuun hoitoon turvataan kansallisen hoitosuosituksen määrittämässä tai muuten näyttöön perustuen määritellyssä kohtuullisessa ajassa, tavallisesti enintään kolmessa ja viimeistään kuudessa kuukaudessa.

- Mikäli hoitoa ei määräajassa voida antaa asuinkunnan tai kuntayhtymän tuottamana, niiden on hankittava se muilta palveluntuottajilta asiakasmaksun muuttumatta.

Periaate hoitoon pääsystä kohtuuajassa sisällytetään lakiin vuoteen 2005 mennessä. Sosiaali- ja terveysministeriö ohjaa kiireettömään hoitoon pääsyä tarkemmin asetuksilla ja ohjeilla, jotka tulevat voimaan 1.1.2005.

3. Henkilöstön saatavuuden ja osaamisen turvaaminen

Lääkärikoulutuksen aloituspaikkoja lisätään vuodesta 2002 alkaen 550:sta 600:aan. Muun terveydenhuoltohenkilöstön koulutusta lisätään sosiaalija terveydenhuollon työvoimatarpeen ennakointitoimikunnan (STM komiteanmietintö 2001:7) suuntaviivojen mukaisesti alueelliset erityistarpeet huomioon ottaen.

Opetusministeriö tarkistaa lääkärien perusterveydenhuollon lisäkoulutusta ja erikoistumiskoulutusta sekä vastaavia hammaslääkärien koulutusta koskevia asetuksia niin, että jokaisen lääkärin ja hammaslääkärin perustutkinnon jälkeiseen koulutukseen sisällytetään vähintään 9 kuukauden jakso terveyskeskuslääkärin tai -hammaslääkärin tehtävissä toimimista. Erikoistumiskoulutuksesta vähintään puolet suoritetaan muualla kuin yliopistosairaalassa. Vuosina 2003-2005 siirretään 8 miljoonaa euroa erikoissairaanhoitolain 47 ja 47 b §:n mukaiseen tutkimustoimintaan tarkoitetusta valtion korvauksesta lääkäri- ja hammaslääkärikoulutukseen tarkoitettuun valtion korvaukseen. Nykyiseen käytäntöön palataan vuonna 2006.

Henkilöstölle järjestetään täydennyskoulutus, joka peruskoulutuksen pituudesta sekä työn vaativuudesta ja toimenkuvan muuttumisesta riippuen on keskimäärin 3-10 päivää vuodessa. Terveydenhuollon johtamista kehitetään järjestämällä moniammatillinen terveydenhuollon johtamiskoulutusohjelma lääketieteen ja terveystieteen opetusta antaviin yliopistoihin viimeistään vuonna 2005. Yliopistot yhdessä opetusministeriön, sosiaalija terveysministeriön ja Kuntaliiton kanssa vastaavat koulutuksen sisällöstä. Täydennyskoulutuksen kustannusvastuu on työnantajalla. Terveyskeskusten ja sairaaloiden tulee huolehtia siitä, että lääketeollisuuden ja muiden yritysten terveydenhuoltohenkilöstölle suuntaama koulutustuki ohjataan yksittäisten henkilöiden sijasta yksiköille, jotka päättävät tuen ohjaamisesta.

Valtio myötävaikuttaa siihen, että työmarkkinaosapuolet käynnistävät keskustelut tulospalkkauksen kehittämisestä tavoitteena tuloksekkaan työpanoksen huomioiminen terveydenhuoltoalan palkkaratkaisuissa.

Erikoismaksuluokkajärjestelmästä luovutaan asteittain. Asiakasmaksulain 9 § kumotaan ja valtio myötävaikuttaa erikoismaksuluokan purkuun liittyvän korvaavan kannustinjärjestelmän kehittämisessä. Jos sairaala täyttää edellä kohdassa 2 todetut hoitoon pääsyn kriteerit, sairaanhoitopiiri voi ostaa lisätyönä omalta henkilöstöltään varsinaisen työajan jälkeen myös sellaisia polikliinisia ja päiväkirurgisia palveluita, joiden maksajana ovat muut kuin potilaiden asuinkunnat, esimerkiksi työnantajat, vakuutusyhtiöt ja potilaat itse.

4. Toimintojen ja rakenteiden uudistaminen

Perusterveydenhuolto järjestetään seudullisina, toiminnallisina kokonaisuuksina. Suositeltava väestöpohja on 20 000 - 30 000 asukasta ja näin rakennetuissa yksiköissä toimii 12-18 lääkäriä. Kokonaisuuksia muodostettaessa tulee kuitenkin ottaa huomioon alueelliset olosuhteet sekä turvata esitettyä pienempien, mutta tehokkaiden yksiköiden toiminta. Toimipisteverkkoa muodostettaessa huomioidaan se, etteivät etäisyydet muodostu palvelujen käytön esteeksi. Mielenterveystyön avopalvelut, psykososiaaliset palvelut ja päihdepalvelut sekä niihin liittyvä päivystys järjestetään seudullisena toiminnallisena kokonaisuutena yhteistyössä kolmannen ja yksityisen sektorin kanssa.

Erikoissairaanhoidon toiminnallinen yhteistyö ja työnjako toteutetaan erityisvastuualueittain. Lääkkeiden ja materiaalien yhteishankintamenettelyä kehitetään edelleen. Päivystystoimintaa rationalisoidaan. Sosiaali- ja terveysministeriö antaa vuoden 2003 aikana asetuksen valtakunnallisesti ja erityisvastuualueilla keskitettävistä tutkimuksista ja hoidoista. Sairaanhoitopiirit solmivat yhteistyösopimuksia, yhdistyvät tai muodostavat terveydenhuoltopiirejä. Yhteistyön ja työnjaon kehittämiseksi tulee sairaanhoitopiirien laatia erityisvastuualueittain 31.5.2003 mennessä sosiaali- ja terveysministeriölle suunnitelma, joka koskee ennakolta suunniteltavissa olevaa vaativaa hoitoa, pieniä potilasmääriä koskevia toimenpideryhmiä, sairaanhoidollisia palveluita ja tukipalveluita. Yhteistyö voidaan toteuttaa joko yhdistämällä sairaanhoitopiirejä tai nykyisten sairaanhoitopiirien puitteissa. Sosiaali- ja terveysministeriö käsittelee suunnitelmat ja tarvittaessa myöntää niiden toteuttamiseen hankerahoitusta. Mikäli suunnitelmat eivät johda toiminnan kannalta tarkoituksenmukaisiin ratkaisuihin, sairaanhoitopiirit voidaan velvoittaa toimenpiteisiin lainsäädännön muutoksilla. Aluesairaalat muodostavat terveydenhuoltoalueita alueidensa perusterveydenhuollon yksiköiden kanssa tai toimivat osana alueensa keskussairaalaa.

Laboratorio- ja kuvantamistoiminnoissa siirrytään yhden tai useamman sairaanhoitopiirin muodostamiin yksiköihin, kunnallisten liikelaitosten hyväksikäyttöön ja hyödynnetään uusinta tietotekniikkaa. Yksityissektorin laboratorio- ja kuvantamistutkimusten sairausvakuutuskorvausten määräytymisperusteet lasketaan tehokkaimpien yksiköiden tuotantokustannusten tasolle vuoden 2002 loppuun mennessä.

Valtakunnallinen sähköinen sairauskertomus otetaan käyttöön. Kansallisten hoitosuositusten ja alueellisten hoito-ohjelmien laatimista jatketaan ja käytäntöön soveltamista tehostetaan, jolloin kohdentavan tehokkuuden lisääntyminen aikaansaa rationalisointihyötyä. Olemassa olevaa vaikuttavuustietoa käytetään hyväksi myös kuntoutustoiminnassa. Lääkkeiden määräämisen ja käytön järkeistämistä edistetään tukemalla tätä varten toimivaa Rohto- projektia. Edellä esitetyt toimintojen ja rakenteiden uudistamishankkeet on saatettu loppuun vuoden 2007 loppuun mennessä ja niiden avulla arvioidaan voitavan saavuttaa vuodesta 2007 alkaen 0,2 miljardin euron hyödyt vuodessa.

5. Terveydenhuollon rahoituksen vahvistaminen

Kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksia lisätään vuodesta 2003 alkaen hallituksen kehysneuvotteluissa sopimien päätösten mukaisesti 104 miljoonalla eurolla vuodessa. Hankkeen mukaan lisärahoitustarvetta aiheutuu väestön ikärakenteen muutoksen aiheuttamasta palvelutarpeen kasvusta, uuden teknologian käyttöön otosta sekä täydennyskoulutuksen ja laatusuositusten tason saavuttamisesta aiheutuvista lisäkustannuksista.

Edellyttäen, että toimintojen ja rakenteiden uudistaminen on käynnistynyt esitetyllä tavalla kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksia ja niiden prosenttiosuutta nostetaan asteittain siten, että edellä mainitut tavoitteet voidaan saavuttaa. Kuntarahoituksen vakautta ja ennakoitavuutta parannetaan. Asiakasmaksuja sekä maksukattoa koskevat säännökset uudistetaan.

Tutkimus- ja hoitojonojen purkamisesta neuvotellaan valtion, Suomen Kuntaliiton ja sairaanhoitopiirien kesken. Neuvottelujen perusteella toteutettavaan jonojen purkuun osoitetaan valtionavustusta. Tarvittavasta lisämäärärahasta päätetään erillisen selvityksen perusteella.

Palvelujärjestelmää kehitetään vaiheittain etenevänä ohjelmatyönä, johon osoitetaan valtion budjetissa ensi vuonna 8 miljoonan euron ja vuodesta 2004 vuoteen 2007 vuosittain 30 miljoonan euron suuruinen hankerahoitus. Hankkeissa esitetyt toiminnalliset ja rakenteelliset uudistukset on toteutettu vuoden 2007 loppuun mennessä. Hankerahoitusta osoitetaan lähipalvelujen seudulliseen järjestämiseen, sairaanhoitopiirien välisen työnjaon kehittämiseen ja niiden toiminnallisesta ja hallinnollisesta yhdistymisestä seuraavien ratkaisujen tukemiseen. Sairaanhoitopiirien väliset työnjakokeskustelut käydään erityisvastuualueittain.

Hankerahoituksen lisäksi valtion toimesta tuetaan erillisrahoituksella kansallisen elektronisen sairauskertomuksen kehittämistä ja käyttöön ottoa 0,8 miljoonalla eurolla sekä Käypä Hoito ja Rohto projekteja 1,4 ja 1,3 miljoonalla eurolla vuodessa vuosina 2003-2007. Terveydenhuollon menetelmien arviointiyksikön rahoitus nostetaan 2,5 miljoonaan euroon vuoteen 2007 mennessä.

6. Hankkeen ehdotusten toteutus

Hankkeen toimeenpanoa varten muodostetaan johtoryhmä, jonka asettaa sosiaali- ja terveysministeriö. Sosiaali-ja terveysministeriö koordinoi ohjelman toteuttamista. Tätä varten varataan 0,3 miljoonan euron määräraha vuodelle 2002 ja 0,8 miljoonan euron vuotuinen määräraha vuosille 2003-2007.

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.