Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

Valtioneuvoston viikko 15/2002

Liite: Periaatepäätös terveydenhuollon tulevaisuuden turvaamiseksi 11.4.2002

TASAVALLAN PRESIDENTTI

HALLITUKSEN ESITYKSET

Tasavallan presidentti antoi 12.4.2002 eduskunnalle seuraavat hallituksen esitykset:

Esitys (HE 47/2002 vp) laiksi painelaitelain muuttamisesta. Painelaitelakiin lisätään uusi 24 a § neuvottelukunnasta, joka toimii kauppa- ja teollisuusministeriön ja Turvatekniikan keskuksen apuna tämän lain säännösten kehittämistä ja seurantaa varten. Lain 27 §:n 3 momentin siirtymäsäännöksen loppuun lisätään, että puolustushallinnon toimialan painelaitteiden, alusten painelaitteiden sekä ilmaalusten ja niiden käyttölaitteistoihin kuuluvien painelaitteiden osalta kyseisessä momentissa säädettyä siirtymäaikaa voidaan jatkaa 31 päivään joulukuuta 2003. Siirtymäsäännöksen muutos ei koske muiden alojen painelaitteita. (LVM hallitussihteeri Pekka Kouhia 160 2612)

Esitys (HE 48/2002 vp) laiksi luvanvaraisesta tavaraliikenteestä tiellä annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta. Joulukuun 21 päivänä 2001 tapahtuneessa tasavallan presidentin esittelyssä vahvistettiin laki luvanvaraisesta tavaraliikenteestä tiellä annetun lain muuttamisesta ja laki määrättiin tulemaan voimaan 1 päivänä toukokuuta 2002. Eduskunnan vastauksessa lain voimaantulovuodeksi oli kuitenkin merkitty jo 2001. Tämän vuoksi lain voimaantulosta on säädettävä uudelleen. Tasavallan presidentti peruutti valtioneuvoston esityksestä tekemänsä päätöksen 21.12.2001 luvanvaraisesta tavaraliikenteestä tiellä annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantuloajankohdan määräämisestä. (LVM liikenneneuvos Lassi Hilska 160 2497)

Esitys (HE 49/2002 vp) laiksi sosiaali-ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain muuttamisesta. Nykyiset asetustasoiset säännökset sosiaali- ja terveydenhuollon pitkäaikaisesta laitoshoidosta perittävistä maksuista sisällytetään sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annettuun lakiin. Pitkäaikaisesta laitoshoidosta peritään maksukyvyn mukaan määräytyvä maksu, kuten nykyisinkin. Sen perusteena ovat pääsääntöisesti hoidossa olevan henkilön käytettävissä olevat tulot. Muutosta nykytilaan merkitsee säännös, jonka mukaan maksu määrätään puolisoiden yhteenlaskettujen tulojen perusteella, jos pitkäaikaisessa laitoshoidossa oleva oli välittömästi ennen hoidon alkamista elänyt yhteistaloudessa avioliitossa tai avioliiton omaisissa olosuhteissa ja jos hänen tulonsa ovat suuremmat kuin puolison tulot. Maksu on enintään 40 prosenttia yhteenlasketuista kuukausituloista. Puolisolle maksettavaa elatusapua ei enää oteta huomioon hoidettavan tulojen vähennyksenä silloin, kun laitoshoidosta perittävä maksu määrätään puolisoiden yhteenlaskettujen tulojen mukaan. (STM vanhempi hallitussihteeri Riitta Kuusisto 160 4360)

Esitys (HE 50/2002 vp) alkoholilain muuttamista koskevan hallituksen esityksen (HE 24/2001 vp) täydentämisestä. Hallitus antoi maaliskuussa 2001 eduskunnalle esityksen laiksi alkoholilain muuttamisesta. Muutoksella on tarkoitus keventää ja alueellistaa alkoholihallintoa. Esityksen käsittelyn yhteydessä on kuitenkin ilmennyt tarvetta eräiden sen kohtien täydentämiseen. Alkoholilain pykälä, jossa määritellään, kenelle ja millä ehdoilla alkoholijuomien anniskelulupa myönnetään, saatetaan vastaamaan uutta perustuslakia. Uusi perustuslaki edellyttää selkeää sääntelyä silloin, kun elinkeinovapautta rajoitetaan. Lisäksi lakiin kirjataan selkeästi sellaiset tilanteet, jolloin lupaviranomainen voi sosiaali- ja terveyspoliittisin perustein rajoittaa anniskelulupaa tai, jollei tällaista katsota riittäväksi, hylätä hakemuksen. (STM hallitusneuvos Kari Paaso 160 4018)

Esitys (HE 51/2002 vp) laiksi ympäristönsuojelulain muuttamisesta. Ympäristönsuojelulakia muutetaan, jotta se vastaa sanamuodoltaan voimassa olevaa lakia tarkemmin ympäristön pilaantumisen ja vähentämisen yhtenäistämiseksi annettua neuvoston direktiiviä 96/61/EY. Ympäristönsuojelulakiin lisätään päästörajaarvon määritelmä ja päästöraja-arvon käyttöä koskevat säännökset. Lisäksi täsmennetään parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttöä, tarkkailumääräyksiä ja luvan voimassaoloa koskevia säännöksiä. Muutokset ovat tarpeen Euroopan yhteisöjen komission huomautuksen vuoksi. (YM hallitussihteeri Mika Seppälä 1991 9326)

EDUSKUNNAN VASTAUKSET

Tasavallan presidentti vahvisti 12.4.2002 seuraavat lait:

Laki yksityisistä turvallisuuspalveluista,laki poliisin henkilörekistereistä annetun lain 1 b ja 24 d §:n muuttamisesta, laki rikoslain 17 luvun muuttamisesta, laki järjestyksenvalvojista annetun lain muuttamisesta ja laki hätäkeskuslain 4 §:n muuttamisesta (HE 69/2001 vp). Lakien tavoitteena on parantaa turvallisuustoimenpiteiden kohteena olevien henkilöiden oikeusturvaa sekä turvallisuuspalveluita ostavien asiakkaiden kuluttajansuojaa. Tavoitteena on myös selkeyttää julkisen vallan ja yksityisen turvallisuusalan välistä työnjakoa sekä lisätä turvallisuusviranomaisten ja yksityisten turvallisuusalan välistä yhteistyötä. Lait tulevat voimaan 1.10.2002. Yksityisistä turvallisuuspalveluista annetun lain 35 §:ää sovelletaan vasta 1.1.2003 lukien. (SM ylitarkastaja Janne Kerkelä 160 2847)

Laki erikoissairaanhoitolain muuttamisesta ja laki päihdehuoltolain 28 §:n muuttamisesta (HE 236/2001 vp). Erikoissairaanhoitolain 9 §:n 3 momenttiin ja 11 §:n 2 momenttiin tehdään teknisluonteiset, perustuslain 80 §:stä johtuvat muutokset. Lisäksi lain 56 a §:ään sisältyvää poikkeuksellisen suurten potilaskohtaisten kustannusten tasausjärjestelmää koskevaa säännöstä muutetaan siten, että siinä velvoitetaan sisällyttämään järjestelmään kaikki tutkimukset, toimenpiteet ja hoidot. Päihdehuoltolain 28 §:n 2 momenttiin otetaan valtuutussäännökset, joiden nojalla sosiaalija terveysministeriö voi antaa asetuksella säännöksiä huumeriippuvaisten lääkkeellisen hoidon järjestämisestä ja toteuttamisesta, sekä lisäksi säännöksiä siitä, millaista hoitoa pidetään rikoslain 50 luvun 7 §:ssä tarkoitettuna sosiaali- ja terveysministeriön hyväksymänä hoitona. Mainittuun pykälään tehdään myös teknisluonteiset, perustuslain 80 §:stä johtuvat muutokset. Lait tulevat voimaan 1.5.2002. Erikoissairaanhoitolain muuttamisesta annetun lain 56 a § tulee kuitenkin voimaan 1.1.2003. Eduskunnan lausuma; Eduskunta edellyttää, että hallitus selvittää, onko huumausaineiden käyttövälineiden vaihtamisesta tarpeellista lisätä nimenomainen säännös tartuntatautiasetukseen tai antaa asiasta tarkempia ohjeita, jotta toiminnan säännöstenmukaisuus tulisi selvennetyksi. (STM hallitussihteeri Arja Myllynpää 160 4130)

TASAVALLAN PRESIDENTIN ASETUKSET

Tasavallan presidentti antoi 12.4.2002 seuraavat asetukset:

Tasavallan presidentin asetus Ariane-kantoraketin tuotantojulistuksen voimaansaattamisesta. Eräiden Euroopan valtioiden hallitusten julistus Ariane-kantoraketin tuotantovaiheesta saatetaan voimaan. Asetus tulee voimaan 17.4.2002. (UM lainsäädäntöneuvos Ronald Wrede 1341 5711)

MUUTA

Tasavallan presidentti päätti 12.4.2002 seuraavat asiat:

Villieläimistön ja kasviston uhanalaistenlajien kansainvälistä kauppaa koskevan yleissopimuksen (CITES) I ja II liitteen muutosten hyväksyminen. (UM lainsäädäntöneuvos Ronald Wrede 1341 5711)

Tasavallan presidentti myönsi Suomen Punaisen Ristin hopeisen ansiomitalin 107 henkilölle ja pronssisen ansiomitalin 235 henkilölle. (SM pelastusylijohtaja, osastopäällikkö Pentti Partanen 160 2960)

NIMITYSASIAT

Tasavallan presidentti päätti 12.4.2002 seuraavat nimitysasiat:

Suurlähettiläs Matti Johannes Pullisen valtuuttaminen toimimaan Suomen pysyvänä edustajana Yhdistyneiden Kansakuntien Itä-Timorin väliaikaisella hallintoalueella. (UM henkilöstöjohtaja Ulla Väistö 1341 5401)

VALTIONEUVOSTO

VALTIONEUVOSTON ASETUKSET

Valtioneuvosto antoi 11.4.2002 seuraavat asetukset:

Valtioneuvoston asetus esitutkinnasta ja pakkokeinoista annetun asetuksen 2 §:n muuttamisesta. Asetuksen 2 §:ään otetaan uusi 2 momentti, jossa velvoitetaan poliisi tai muu esitutkintaviranomainen eräissä tilanteissa toimittamaan asianomistajan rikosilmoitus ja hänen rikoksen johdosta esittämänsä vaatimukset toisessa Euroopan unionin jäsenvaltiossa tehdystä rikoksesta siihen jäsenvaltioon, jossa rikos on tehty. Asetuksen muuttaminen on tarpeen Euroopan unionin neuvoston maaliskuussa 2001 hyväksymän puitepäätöksen uhrin asemasta rikosoikeudenkäyntimenettelyistä täytäntöönpanemiseksi. Asetus tulee voimaan 22.4.2002. (OM lainsäädäntöneuvos Mari Aalto 1825 7697)

Valtioneuvoston asetus ulkomaanliikenteen kauppa-alusluettelosta annetun lain 1 ja 4 §:n muuttamisesta annetun lain voimaantulosta. Laki ulkomaanliikenteen kauppa-alusluettelosta annetun lain 1 ja 4 §:n muuttamisesta (1349/2001) saatetaan voimaan. Lakia sovelletaan kuitenkin jo 1.1.2002 lukien aiheutuneista kustannuksista maksettavaan tukeen. Asetus tulee voimaan 15.4.2002. (LVM merenkulkuneuvos Raimo Kurki 160 2490)

VALTIONEUVOSTON PÄÄTÖKSET

Valtioneuvosto teki yleisistunnossa 11.4.2002 seuraavat päätökset:

Periaatepäätös sisällyttää vuoden 2002 lisätalousarvioehdotukseen suostumus lento-, matkustajavastuuja kolmanteen osapuoleen kohdistuvia vahinkoja koskevan vastuuvakuutuksen korvaavan valtiontakuun myöntämiseen vahingoille, joita voi aiheutua ilma-alukselle tai ilma-aluksen käyttämisestä ulkopuolisille henkilöille ja yhteisöille sekä ilma-aluksen matkustajille sotatoimialuelle tehtävien ministerivierailujen tai näillä alueilla tapahtuvien ministereiden kansainvälisten neuvotteluiden yhteydessä. Samalla oikeutetaan ulkoasiainministeriö tekemään sopimus JetFlite Oy:n kanssa. (UM talousjohtaja Pekka Mattila 1341 5850)

Päätös asettaa valtuuskunta YK:n yleiskokouksen erityisistuntoon lasten huippukokouksen seurannasta New Yorkissa 8.-10.5.2002 ja oikeuttaa ulkoasiainministeriö määräämään valtuuskunnalle tarvittavat asiantuntijat. Valtuuskunnan varapuheenjohtajat ovat kansanedustaja Eva Biaudet, alivaltiosihteeri Pertti Majanen ja suurlähettiläs Marjatta Rasi ja jäsenet ovat pääsihteeri Eeva Kuuskoski, apulaisosastopäällikkö Riitta Viitala, linjanjohtaja Hannu Kyröläinen, yksikön päällikkö Kirsti Aarnio, ylitarkastaja Erkki Merimaa ja neuvonantaja Jarmo Viinanen. Valtuuskunnan puheenjohtaja on tasavallan presidentti Tarja Halonen. (UM kehitysyhteistyöneuvos Inger Wirén 1341 6469)

Päätös vahvistaa Hallinnon kehittämiskeskuksen ja Hallinnon kehittämiskeskuksen liikelaitoskonsernin vuoden 2001 tilinpäätökset, jotka osoittavat voittoa 536 098,71 markkaa ja 545 310,55 markkaa sekä päättää voiton kirjaamisesta oman pääoman lisäykseksi. (VM hallitusneuvos Miliza Vasiljeff 160 3220)

Päätös asettaa Hallinnon kehittämiskeskuksen tilintarkastajiksi vuodeksi 2002 KHT-tilintarkastaja Yrjö Tuokko varamiehenään KHT-tilintarkastaja Timo Tuokko (Tuokko Tilintarkastus Oy) ja JHTT-tilintarkastaja Eero Prepula varamiehenään JHTT-tilintarkastaaja Silvo Kaasalainen (Tuokko Tilintarkastus Oy). (VM hallitusneuvos Miliza Vasiljeff 160 3220)

Päätös myöntää valiokuntaneuvos Maarit Pekkaselle ero keskusverolautakunnan puheenjohtajan tehtävästä 15.4.2002 lukien ja määrätä samasta ajankohdasta lukien lautakunnan jäljellä olevaksi toimikaudeksi keskusverolautakunnan puheenjohtajaksi varapuheenjohtajana toiminut johtava veroasiantuntija, oikeustieteen kandidaatti Sirpa-Liisa Venesjärvi sekä lautakunnan jäseneksi ja varapuheenjohtajaksi johtaja, oikeustieteen kandidaatti Marjaana Haarala. Venesjärven varajäsenenä jatkaa ylitarkastaja Kari Aaltonen ja Haaralan varajäsenenä Pekkasen varajäsenenä toiminut ylitarkastaja Pirjo Räty. Lautakunnan toimikausi päättyy 31.12.2004. (VM neuvotteleva virkamies Helena Ikonen 160 3161)

Päätös hyväksyä virka- ja työehtosopimus ryhmähenkivakuutusta koskevasta edusta siltä osin kuin se on virkaehtosopimus ja päätös alistaa se eduskunnan valtiovarainvaliokunnan hyväksyttäväksi. (VM hallitussihteeri Risto Leikos 160 4973)

Päätös myöntää perusopetuslain (628/1998) 7 §:n nojalla lupa perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen järjestämiseen 1.8.2002 lukien seuraavalle yhteisölle: Porin Kristillisen Koulun kannatusyhdistys ry., Kristilliseen maailmankatsomukseen perustuva esi- ja perusopetus Porin kaupungissa (määräaikainen luvan jatkaminen). Samalla hylätään seuraavien yksityisten yhteisöjen perusopetuslain 7 §:n mukaiset hakemukset: 1) In Vivo Oy, 2) Joensuun Steiner-koulun kannatusyhdistys ry., 3) Lappeenrannan kristillisen koulun ja päiväkodin kannatusyhdistys ry., 4) Pieksämäen Suomi-Amerikka -yhdistys ry., 5) Setlementti Kyröskoskela ry., 6) Sipilän Varakoti Oy, 7) Suomen Moskeijoiden Säätiö, 8) Suur-Helsingin seurakunnan kristillisen koulun kannatusyhdistys ry., 9) Turun kristillinen koulu -yhdistys ry. (OPM hallitusneuvos Matti Vatka 1341 7256)

Periaatepäätös terveydenhuollon tulevaisuuden turvaamiseksi (liite). Maamme terveyspalvelujärjestelmän tulevaisuuden kehittämistä on selvitetty valtioneuvoston 13.9.2002 asettamassa hankkeessa. Hankkeen yhteydessä on selvitetty terveyspalvelujärjestelmän keskeiset kehittämistarpeet. Keskeiset kehittämistarpeet koskevat hoitoon pääsyn perusteiden yhtenäistämistä maan eri osissa sekä riittävän nopeaa hoitoon pääsyä. Lisäksi terveydenhuollossa toimivan henkilöstön riittävästä määrästä ja koulutuksesta täydennyskoulutus mukaan lukien tulee huolehtia. Terveydenhuollon järjestäminen tulee toteuttaa riittävän suurella väestöpohjalla ja eri vastuutahojen yhteistyöllä. Terveydenhuollon käytössä olevat voimavarat edellyttävät vahvistamista. (STM kansliapäällikkö Markku Lehto 160 3763)

Päätös antaa eduskunnalle selonteko lasten ja nuorten hyvinvoinnista. Selonteko sisältää selvitystä lasten ja nuorten hyvinvointiin vaikuttaneista suomalaisen yhteiskunnan muutoksista viime vuosikymmenellä. Selonteossa kuvataan syntyvyyden kehitystä ja väestön muutoksia, lapsiperheiden toimeentulon kehittymistä, yhteiskunnan lapsiin ja nuoriin kohdistuvien palveluissa sekä lapsiperheiden tulonsiirroissa tapahtuneita muutoksia. Lisäksi selonteossa arvioidaan keinoja työn ja perhe-elämän yhteensovittamiseksi. Selonteossa todetaan, että suomalaisen yhteiskunnan perusrakenne lasten ja nuorten sekä lapsiperheiden turvaamiseksi on edelleen toimintakuntoinen. Lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointipolitiikan linjauksen mukaan perhepolitiikkaa tulisi kehittää siten, että se tarjoaa välineet lapsen kasvulle ja kehitykselle sekä turvaa lapsen kehitysedellytykset kaikissa oloissa. Ensisijaisena toimenpiteiden kohteena tulee olla syrjäytyvien lasten ja nuorten aseman parantaminen. Tätä edistetään kohdentamalla sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksien lisäyksiä tälle ryhmälle suunnattuihin palveluihin ja samalla pyritään eri tavoin kehittämään palvelujärjestelmää. Työn ja perheelämän yhteensovittamista edistetään tukemalla vanhemmuutta ja työssä käyvien vanhempien mahdollisuuksia lasten hoitoon pidentämällä isyysvapaata kahdella viikolla. (STM ylitarkastaja Kari Ilmonen 160 4393)

NIMITYSASIAT

Valtioneuvosto päätti 11.4.2002 seuraavat nimitysasiat:

Oikeustieteen kandidaatti, hallitussihteeri Marika Anna Elina Paavilainen valtioneuvoston kanslian hallitussihteerin (A 26) virkaan 1.9.2002 lukien. (VNK hallitusneuvos Seija Salo 160 4026)

Lääketieteen tohtori Päivi Hämäläinen sosiaali- ja terveysministeriön lääkintöneuvoksen (A 28) määräaikaiseen virkasuhteeseen 22.4.2002-10.2.2004, kuitenkin enintään viran vakinaisen haltijan virkavapauden ajaksi. (STM kansliapäällikkö Markku Lehto 160 3763)

RAHA-ASIAT

Valtioneuvoston raha-asiainvaliokunta puolsi istunnossaan 10.4.2002 seuraavia asioita:

Sopimusten tekeminen Turun vankiloille rakennettavien uusien tilojen sekä Riihimäen vankilan perusparannettavien rakennusten vuokraamisesta. Senaatti-kiinteistöt rakentaa Turun kaupunkiin kaavoitettavalle tonttialueelle Turun Kakolanmäellä sijaitsevia rangaistuslaitoksia korvaavat uudisrakennukset. Arvioitu valmistumisaika on 15.11.2006. Vuokra-aika alkaa tilojen valmistuttua. Riihimäen vankilassa Senaatti-kiinteistöt toteuttaa vankila- ja porttirakennuksen perusparannuksen sekä niihin liittyvän laajennuksen. Tavoiteaikataulun mukaan lisärakennus valmistuu 2.5.2004 ja perusparannustyöt 1.12.2005. (OM hallitusneuvos Leena Kuusama 1825 7734)

Toiminta- ja taloussuunnitelmien sekä talousarvioehdotusten laadintamääräys. Toiminta- ja taloussuunnitelmien sekä talousarvioehdotusten laadintaa koskeva määräys perustuu rakenteeltaan voimassa olevaan valtiovarainministeriön määräykseen. Määräyksessä on uudistettu tulojen ja menojen kohdentamista varainhoitovuodelle sekä määrärahojen ja valtuuksien käyttöä koskevia budjetointiperiaatteita ja -ohjeita. Lisäksi on tehty vähäisiä teknisiä tarkistuksia. Määräyksen on tarkoitus tulla voimaan 15.4.2002 ja sitä sovelletaan ensimmäisen kerran vuoden 2003 talousarvioehdotusten laadintaan. (VM osastopäällikkö, budjettipäällikkö Tuomas Sukselainen 160 3105)

HALLITUKSEN NEUVOTTELUT

ULKO - JA TURVALLISUUSPOLIITTINEN VALIOKUNTA 5.4.2002

Suomen ja Ruotsin välinen yhteistyö merivalvonnassa

Tasavallan presidentin ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisen valiokunnan kokouksessa hyväksyttiin 5.4.2002 hanke, jonka tarkoituksena on aloittaa valvontatietojen vaihto Suomen ja Ruotsin merivalvontajärjestelmien välillä erikseen sovittavalla tavalla nykyistä laajemmassa mittakaavassa.

Valtioneuvoston 13.6.2001 eduskunnalle antaman selonteon mukaan puolustusvoimien erääksi kehittämiskohteeksi määritetään johtamisjärjestelmät. Johtamisjärjestelmän kehittämisen tavoitteena on parantaa puolustusvoimien kykyä tuottaa johtamisessa ja oikea-aikaisessa päätöksenteossa tarvittava strateginen ja operatiivinen tilannekuva. Kehittämisessä otetaan huomioon mahdollisuus tarvittaessa vastaanottaa kansainvälisistä lähteistä Suomen kansallisessa puolustuksessa tarvittavia tietoja.

Yhteistyön syventäminen Ruotsin kanssa merivalvonnan alalla palvelee yllä mainitun johtamisjärjestelmän kehittämistä koskevia selonteon linjauksia. Yhteistyön syventäminen tehostaa merialueen valvontaa ja vaikuttaa myönteisesti meriliikenteen turvallisuuteen. Suomen valvontaviranomaisten käytössä oleva reaaliaikainen meritilannekuva paranee.

Teknisten selvitysten mukaan yhteistyö Ruotsin kanssa voidaan aloittaa asteittain ja toteuttaa nyt suunnitellussa laajuudessa noin vuoden kuluessa.

Lisätietoja antaa komentaja Henrik Nystén (09) 160 88205 puolustusministeriöstä.

Suomen kumppanuustavoitteet 2002-2008 ja varautuminen EU:n kriisinhallinnan edellyttämiin toimiin

Tasavallan presidentin ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisen valiokunnan kokouksessa hyväksyttiin perjantaina 5.4.2002 Suomen lähtökohdat neuvotteluissa Naton kanssa vuosien 2002-2008 kumppanuustavoitteista sekä varautumisesta EU:n kriisinhallinnan edellyttämiin toimiin.

Suomella on voimassa 64 kumppanuustavoitetta. Niiden avulla lisätään Suomen kykyä osallistua joko EU:n, YK:n tai Naton johtamiin kriisinhallintaoperaatioihin. Kumppanuustavoitteista sovitaan muodollisesti Naton kanssa. Koska EU:lla ei ole tarkoitusta laatia kumppanuustavoitteiden kaltaisia teknisiä vaatimuksia eri alojen yhteistyölle, on niillä ensisijainen merkitys myös EU:n kriisinhallintakyvyn kehittämisen kannalta.

Teknisissä neuvotteluissa Naton kanssa tullaan tarkistamaan olemassa olevat tavoitteet ja myös neuvottelemaan mahdollisista uusista tavoitteista, mukaan lukien ns. isäntämaatukitavoitteet.

Isäntämaatuella (Host Nation Support, HNS) tarkoitetaan siviili- tai sotilasviranomaisten tukitoimenpiteitä joukkojen ja materiaalin siirtämiseksi valtion alueelle tai sen kautta kolmannen osapuolen alueelle joko harjoitustarkoituksessa tai mahdollisessa katastrofi- tai kriisitilanteessa. Euroopan unioni on parhaillaan kehittelemässä omaa isäntämaatukikonseptiaan.

Tekniset neuvottelut Naton kanssa käydään 8.-10.4.2002 ja varsinaiset neuvottelut, jossa osapuolet osaltaan hyväksyvät Suomen kumppanuustavoitteet, käydään 2.5.2002.

Lisätietoja antavat komentaja Henrik Nystén (09) 160 88205 puolustusministeriöstä ja lähetystöneuvos Pia Rantala (09) 1341 5322 ulkoasiainministeriöstä.

LUOVUTETUT MIETINNÖT

Avoimen yliopisto-opetuksen arviointiraportti Suomen avoin yliopisto luovutettiin 4.4.2002 opetusministeri Maija Raskille. Korkeakoulujen arviointineuvoston nimeämä arviointiryhmä on selvittänyt avoimen yliopisto-opetuksen opetustarjonnan laatua, avoimuutta, tasa-arvon toteuttamista sekä opintojärjestelmän toimivuutta. Arviointiryhmän mielestä suomalaisilla on hyvät mahdollisuudet osallistua avoimeen opetukseen sekä yliopistoissa että aikuisoppilaitoksissa ympäri maan. Arviointiryhmän mielestä yliopistojen on huolehdittava siitä, että kaikilla väestöryhmillä on todellinen mahdollisuus opiskeluun omista lähtökohdistaan. Arviointiryhmä esittää, että koulutuksellisen tasa-arvon tavoitetta avoimen yliopiston keskeisenä arvona edelleen vahvistetaan. Tasa-arvoa edistää mm. opetustarjonnan ja opetusmuotojen monipuolisuus sekä opintomaksujen kohtuullisuus. Mahdollisuutta siirtyä avoimen yliopiston opinnoista tutkinto-opintoihin tulee nykyisestä helpottaa. Lisätietoja antaa projektisuunnittelija Kari Seppälä, puh. (02) 333 6332 korkeakoulujen arviointineuvosto.

Opetusministeriön hallinnonalan aluekehittämisstrategia vuosina 2003-2013 luovutettiin 10.4.2002 opetusministeri Maija Raskille ja kulttuuriministeri Suvi Lindénille. Aluekehittämisstrategia linjaa opetusministeriön hallinnonalan kehittämisen strategiset painopisteet ja toimenpiteet vuosille 2003 - 2013. Strategian tarkoituksena on jäsentää opetusministeriön aluekehittämistoimintaa ja luoda pitkän aikavälin toimintatapa hallinnonalan kehittämiseksi. Opetusministeriön aluekehittämisen tavoitteena on, että maassa on alueellisesti kattavat koulutus-, tutkimus- ja kulttuuripalvelut, jotka edistävät kansalaisten ja yhteiskunnan hyvinvointia ja tasa-arvoa. Palveluiden tulee myös vastata toimintaympäristön muutoksiin. Opetusministeriö toimii aktiivisessa yhteistyössä alueellisten ja muiden toimijoiden kanssa, ennakoi tulevaisuuden aluekehitykseen vaikuttavia kehityslinjoja, arvioi toiminnan vaikutuksia ja tuloksia sekä vahvistaa kansainvälistä yhteistyötä ottaen huomioon alueelliset näkökohdat. Lisätietoja antaa neuvotteleva virkamies Juha Mäntyvaara, puh. (09) 1341 7302 opetusministeriöstä.

Salaojituksen tavoiteohjelma vuosille 2002-2020 luovutettiin 9.4.2002 maa- ja metsätalousministeri Raimo Tammilehdolle. Tavoiteohjelman laatinut työryhmä päätyi esittämään kahdeksan tavoitetta ohjelmakaudelle sekä ehdotuksensa toimenpiteiksi. Tavoitteissa on linjattu salaojitusmäärien ohella peruskuivatus, valtion rahoitus, neuvonta, urakointi, tutkimus, kansainvälinen toiminta ja seuranta. Työryhmä esittää, että ohjelmakauden aikana viljelijät salaojittavat puolet vielä avo-ojitettuina olevista pelloista ja uudistavat tarvittavan määrän olemassa olevia salaojia. Uusien salaojitettavien peltojen määräksi työryhmä arvioi 300 000 hehtaaria ohjelmakaudella eli 15 000 hehtaaria vuodessa. Nykyisistä pelloista salaojissa on noin 1,3 miljoonaa hehtaaria ja avo-ojissa 600 000 hehtaaria. Lisätietoja antavat työryhmän puheenjohtaja, ylijohtaja Timo Kotkasaari, puh. (09) 160 3320 ja työryhmän sihteeri, ylitarkastaja Ilkka Reponen, puh. (09) 160 3328 maa- ja metsätalousministeriöstä.

Meri- ja sisävesiväylien kehittämistä pohtinut työryhmä luovutti mietintönsä 11.4.2002 liikenne- ja viestintäministeri Kimmo Sasille. Työryhmän mielestä meriväylien kunto ja turvallisuus on varmistettava. Suomen tärkeimmät meriväylähankkeet ovat tällä hetkellä Vuosaaren, Naantalin, Raahen ja Haminan väylät. Ennen uusien väylien rakentamista on kuitenkin varmistettava olemassa olevien väylien kunto ja turvallisuus. Huonokuntoisten väylien kunnostaminen paremmin tarvittavaa palvelutasoa vastaavaksi tulee olemaan lähivuosien tärkein kehittämistavoite. Lisätietoja antavat rakennusneuvos Juhani Tervala, puh. (09) 160 2482 ja yliinsinööri Anneli Tanttu, puh. (09) 160 2485 liikenne- ja viestintäministeriöstä.

Kansallisen terveysprojektin muistio julkistettiin 9.4.2002 sosiaali- ja terveysministeriössä. Terveysprojekti esittää muun muassa hoidon saatavuuden parantamista. Kiireellinen hoito annetaan viivytyksettä. Muissa kuin päivystystilanteissa potilaan on saatava terveyskeskuslääkärin tai hoitajan ensiarvio kolmen päivän kuluessa yhteydenotosta ja erikoissairaanhoidon lääkärin ensiarvio kolmen viikon kuluessa lähetteen kirjoittamisesta. Lääketieteellisesti perusteltu hoito on annettava viimeistään kuuden kuukauden kuluessa hoitopäätöksestä. Mikäli kunta tai kuntayhtymä ei voi järjestää hoitoa määräajassa omassa yksikössään sen on järjestettävä se muualla (toisessa kunnallisessa yksikössä, yksityisellä tai kolmannella sektorilla) potilaan omavastuuosuuden muuttumatta. Periaate hoitoon pääsystä kohtuuajassa kirjataan lakiin vuoteen 2005 mennessä. Lisätietoja antavat johtoryhmän puheenjohtaja, kansliapäällikkö Markku Lehto, puh. (09) 160 3763 ja johtoryhmän sihteeri, lääkintöneuvos Jouko Isolauri, puh. (09) 160 3843 sosiaali- ja terveysministeriöstä.

Geenitekniikkalain muutoksia valmistellut työryhmä luovutti ehdotuksena 11.4.2002 peruspalveluministeri Osmo Soininvaaralle. Ehdotuksen tavoitteena on tehostaa ihmisen ja eläinten terveyden ja ympäristön suojelua käytettäessä geenitekniikalla muunnettuja organismeja. Lakiehdotus laajentaa, täsmentää ja yhdenmukaistaa geenitekniikalla muunnettujen elävien organismien käyttöä koskevaa riskinarviointia siten, että huomioon otetaan suorat, välilliset, välittömät ja viipeellä ilmenevät ympäristö-ja terveysvaikutukset. Markkinoille saatetuille tuotteille on tarkoitus laatia seurantasuunnitelma, jonka avulla voidaan havaita geenitekniikalla muunnettujen organismien mahdolliset vaikutukset ihmisen ja eläinten terveyteen ja ympäristöön markkinoille saattamisen jälkeen. Lakiin lisättäisiin myös tuotteiden pakkausmerkintöjä koskeva säännös, joka edellyttää, että kaikissa merkintävelvoitteen alaisissa tuotteissa on maininta "Tämä tuote sisältää geenitekniikalla muunnettuja organismeja". Lisätietoja antavat pääsihteeri Irma Salovuori, puh. 160 9839 ja ylitarkastaja Maarit Mikkonen, puh. 160 3860 sosiaali- ja terveysministeriöstä.

Työssä jaksamisen ohjelman vuoden 2001 seurantaraportti luovutettiin 4.4.2002 pääministeri Paavo Lipposelle. Hallituksen Työssä jaksamisen ohjelman vuoden 2001 seurantaraportista ilmenee muun muassa, että aikaisempaa useampi työntekijä jaksaa työelämässä vanhuuseläkeikään saakka. Raportin mukaan palkansaajien työkyky oli heidän oman kokemuksensa mukaan varsin hyvä. Työssä jaksamisen kannalta jatkossa on kehitettävä etenkin sosiaalisia työoloja. Suuri merkitys on myös työn yhteydessä tapahtuvalla oppimisella ja perehdyttämisellä, johon on varattava riittävästi aikaa. Lisätietoja antaa projektijohtaja Tuulikki Petäjäniemi, puh. (09) 1856 9209 työministeriöstä.

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.