Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

Valtioneuvoston viikko 11/2002

TASAVALLAN PRESIDENTTI

HALLITUKSEN ESITYKSET

Tasavallan presidentti antoi 14.3.2002 eduskunnalle seuraavat hallituksen esitykset:

Esitys (HE 17/2002 vp) laiksi sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa. Lakia sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa sovelletaan hallintoviranomaisissa, tuomioistuimissa, muissa lainkäyttöelimissä ja ulosottoviranomaisissa. Lakia sovelletaan myös silloin, kun julkista hallintotehtävää hoitaa muu kuin viranomainen. Lakiin sisältyvät säännökset sähköisen asioinnin osapuolten, viranomaisten ja yksityisten, oikeuksista ja velvollisuuksista. Laissa säädetään asiakirjan kirjallisen muodon ja allekirjoitusvaatimuksen täyttymisestä, sähköisen viestin saapumisajankohdan määrittelystä sekä sähköisen asiakirjan kirjaamisesta tai muusta rekisteröinnistä, teknisestä muokkaamisesta ja siirrosta. Lain mukaan sähköisesti saapunutta asiakirjaa ei tarvitsisi täydentää vain allekirjoituksen saamista varten, mikäli asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä ja eheyttä ole syytä epäillä. Laissa on säännökset päätösasiakirjan sähköisestä allekirjoittamisesta ja päätöksen sähköisestä tiedoksiantamisesta. Sähköistä tiedoksiantoa voidaan käyttää erityistiedoksiannon sijasta. Muussa tapauksessa asiakirja voidaan antaa tiedoksi asianomaiselle sähköisenä viestinä hänen ilmoittamallaan tavalla. Arkistolaitokselle tulee toimivalta antaa tarkempia määräyksiä ja ohjeita sähköisen asioinnin kirjaamisesta tai muusta rekisteröinnistä sekä arkistoinnista. Valtiovarainministeriö antaa ohjeita ja suosituksia sähköisen asioinnin yhteentoimivuuden varmistamisesta sekä sähköisten asiointipalvelujen järjestämisestä. (OM lainsäädäntöneuvos Eija Siitari-Vanne 1825 7674)

Esitys (HE 18/2002 vp) laiksi Ahvenanmaan itsehallintolain muuttamisesta. EU-asioihin liittyvästä valtakunnan ja maakunnan välisestä hallintovallan jakautumisesta säädetään nykyistä tarkemmin, maakunnan mahdollisuuksia osallistua EU-asioiden valmisteluun parannetaan ja itsehallintolakia sopeutetaan eräiltä osin perustuslakiin. Maakuntapäivien säätämät ns. budjettilait voidaan poikkeustapauksissa saattaa voimaan nopeutetussa järjestyksessä ja kansainvälisten sopimusten hyväksymismenettelyä yksinkertaistetaan. (OM lainsäädäntöneuvos Sten Palmgren 1825 7745)

Esitys (HE 19/2002 vp) laiksi poliisin hallinnosta annetun lain ja poliisin henkilörekistereistä annetun lain 5 §:n muuttamisesta. Nykyisin keskusrikospoliisin tulosyksikkönä toimivasta poliisin tietohallintokeskuksesta muodostetaan erillinen sisäasiainministeriön alaisuudessa toimiva virasto. Nykyisin osin Etelä-Suomen läänin poliisin lääninjohdon osin sisäasiainministeriön alaisuudessa toimivan Helsingin kihlakunnan poliisilaitoksen asemaa muutetaan siten, että se on kaikkien tehtäviensä osalta suoraan sisäasiainministeriön alainen. Kihlakunnan poliisipäälliköiden ja nimismiesten kelpoisuusvaatimuksia muutetaan siten, että vaatimuksiin lisätään vaatimus käytännössä osoitetusta johtamistaidosta. Lisäksi tehdään eräitä muita vähäisempiä tarkennuksia poliisin hallinnosta annettuun lakiin. (SM hallitusneuvos Tiina Eränkö-Pekkanen 160 2845)

Esitys (HE 20/2002 vp) laiksi turvallisuuden edistämistä yleisillä paikoilla koskevien säännösten uudistamiseksi. Turvallisuuden edistämiseksi yleisillä paikoilla säädetään järjestyslaki, johon on koottu säännöksiä muusta lainsäädännöstä ja nykyisistä kuntien lainsäädännöstä. Kuntalain 7 § ja maaseudun yleinen järjestyssääntö sekä teräaselaki kumotaan. Järjestyslaissa kielletään yleisen järjestyksen ja turvallisuuden häiritseminen metelöimällä tai muulla vastaavalla tavalla, uhkaava käyttäytyminen sekä turvallisuuden vaarantaminen ampumalla tai esineitä heittämällä. Samoin kielletään päihdyttävän aineen nauttiminen taajamassa yleisellä paikalla ja julkisessa liikenteessä olevassa kulkuneuvossa sekä mainostaminen turvallisuutta vaarantavalla tavalla. Myös muu häiriötä aiheuttava toiminta yleisillä paikoilla, kuten seksuaalipalvelujen ostaminen ja niiden maksullinen tarjoaminen, virtsaaminen ja ulostaminen sekä esitysten järjestäminen vaaraa tai häiriötä aiheuttavalla tavalla kielletään. Laissa on myös säännöksiä kotieläinten ja muiden eläinten pitämisestä. Lisäksi voimassa olevan teräaselain säännökset kumotaan ja sen yleiseen järjestykseen ja turvallisuuteen liittyvät säännökset otetaan järjestyslakiin eräiltä osin täsmennettyinä ja täydennettyinä.
Lisäksi järjestyslakiin otetaan säännökset vastoin lakia hallussa pidetyn kielletyn esineen tai aineen taikka päihdyttävän aineen tuomitsemisesta valtiolle ja vähäarvoisen esineen tai aineen hävittämisoikeudesta. Poliisi voi paikan tai kulkuneuvon haltijan hakemuksesta antaa luvan asettaa liikenneasemalle, kauppakeskukseen tai joukkoliikenteen kulkuneuvoon järjestyksenvalvojista annetun lain mukaisia järjestyksenvalvojia ylläpitämään järjestystä ja turvallisuutta, jos siihen on perusteltuja syitä. Esitykseen sisältyvät järjestyslaki, laki rikoslain muuttamisesta, laki rangaistusmääräysmenettelystä annetun lain 1 §:n muuttamisesta, laki järjestyksen pitämisestä joukkoliikenteessä annetun lain 6 §:n muuttamisesta, laki alkoholilain 58 §:n muuttamisesta, laki teräaselain kumoamisesta, laki kuntalain 7 §:n kumoamisesta, laki kuntajakolain 31 §:n muuttamisesta, laki elinkeinon harjoittamisen oikeudesta annetun lain 23 ja 24 §:n kumoamisesta, laki tieliikennelain muuttamisesta, laki järjestyksenvalvojista annetun lain 1 §:n muuttamisesta, laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta annetun lain muuttamisesta. (SM poliisiylitarkastaja Pentti Luntiala 160 2302)

Esitys (HE 21/2002 vp) eräiden kulttuurihallintoa koskevien valtionavustussäännösten muuttamisesta. Eräitä kulttuurihallintoa koskevia valtionavustussäännöksiä muutetaan uuden valtionavustuslain johdosta. Esitykseen sisältyvät laki liikuntalain muuttamisesta, laki nuorisotyölain muuttamisesta, laki eräistä kuvataiteen tekijöille suoritettavista apurahoista annetun lain muuttamisesta, laki eräistä kirjailijoille ja kääntäjille suoritettavista apurahoista ja avustuksista annetun lain muuttamisesta, laki taiteilijaprofessorin viroista ja valtion taiteilija-apurahoista annetun lain muuttamisesta, laki taiteen edistämisen järjestelystä annetun lain muuttamisesta ja laki elokuvataiteen edistämisestä annetun lain 4 ja 8 §:n muuttamisesta. (OPM hallitusneuvos Erkki Norbäck 1341 7444)

Esitys (HE 22/2002 vp) Pohjois-Atlantin jäävartion taloudellisesta tuesta tehdyn sopimuksen voimassaolon lakkauttamisen hyväksymisestä, ihmishengen turvallisuudesta merellä vuonna 1974 tehdyn kansainvälisen yleissopimuksen liitteen muutosten hyväksymisestä ja sopimusmuutosten lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamista koskevaksi laiksi sekä laiksi merilain 6 luvun muuttamisesta. Eduskunnan hyväksyttäväksi annetaan Pohjois-Atlantin jäävartion taloudellisesta tuesta tehdyn sopimuksen voimassaolon lakkauttaminen Suomen osalta. Pohjois-Atlantin jäävartiota ja sen rahoitusta koskevat määräykset uudistetaan Kansainvälisessä merenkulkujärjestössä IMO:ssa ihmishengen turvallisuudesta merellä vuonna 1974 tehtyyn yleissopimukseen (SOLAS-yleissopimus) joulukuussa 2000 tehdyillä muutoksilla. Tämän vuoksi jäävartiosopimuksen osapuolten tarkoitus on julistaa sopimuksen soveltaminen päättyneeksi. Samalla eduskunnan hyväksyttäväksi annetaan SOLAS-yleissopimuksen liitteen V lukuun joulukuussa 2000 tehdyt muutokset. Merilain 6 luvun muutoksella lakiin lisätään eräitä aluksen päällikön turvalliseen navigointiin liittyviä velvollisuuksia, kuten reitin suunnittelu sekä velvollisuus ilmoittaa merenkulun turvallisuutta uhkaavista tekijöistä muille aluksille ja viranomaisille. Lakiin lisätään säännös, jonka mukaan laivanisäntä tai kukaan muukaan henkilö ei saa estää aluksen päällikköä toteuttamasta päätöstä, joka hänen ammatillisen arvionsa mukaan on tarpeellinen aluksen turvallisen navigoinnin tai meriympäristön suojelun kannalta. Merilain muutoksilla pannaan osaltaan täytäntöön SOLAS-yleissopimuksen liitteen muutoksia. SOLAS-yleissopimuksen liitteen muutokset tulevat kansainvälisesti voimaan 1.7.2002. Esitykseen sisältyvät laki ihmishengen turvallisuudesta merellä vuonna 1974 tehdyn kansainvälisen yleissopimuksen liitteen muutosten lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja laki merilain 6 luvun muuttamisesta. Lakien voimaan tulosta säädetään tasavallan presidentin asetuksella. (LVM hallitussihteeri Jaana Heikkinen 160 4674)

Esitys (HE 23/2002 vp) suostumuksen antamisesta Suomen Autokatsastus Oy:n osakkeista luopumiseksi. Eduskunnalta pyydetään suostumusta siihen, että valtio voi luopua Suomen Autokatsastus Oy:n osakkeista. Osakkeista luopuminen voisi tapahtua osakepohjaisin ostoin ja fuusioin, myynnein, strategisin järjestelyin tai muunlaisin toimenpitein. (LVM neuvotteleva virkamies Leena Kostiander 160 2469)

Esitys (HE 24/2002 vp) laiksi henkilöstörahastolain muuttamisesta. Henkilöstörahastolakia muutetaan siten, että sellaiseen konserniin, jossa emoyhtiö on suomalainen ja johon kuuluu yksi tai useampi ulkomainen tytäryhtiö, koko henkilöstö saa mahdollisuuden kuulua konsernin yhteiseen henkilöstörahastoon. Myös ulkomaisen yrityksen Suomessa rekisteröidyn sivuliikkeen henkilöstöllä on mahdollisuus kuulua suomalaisen yrityksen yhteyteen perustettuun henkilöstörahastoon. Rahaston jäsenelle annetaan myös tietyissä tilanteissa mahdollisuus siirtää osuutensa käteisestä voittopalkkioerästä henkilöstörahastoon ja jäsenen niin halutessa rahasto voi suorittaa tämän nostettavissa olevan rahasto-osuuden rahaston hallinnassa olevilla julkisen kaupankäynnin kohteeksi saatetuilla oman yrityksen tai samaan konserniin kuuluvien yritysten osakkeilla. Rahaston säännöissä ei myöskään voida enää sulkea määräaikaisessa työ- tai virkasuhteessa olevia henkilöitä rahaston jäsenyyden ulkopuolelle. Lisäksi rahaston arvonmäärityspäivät vähennetään kahdesta yhteen. (TM hallitusneuvos Raili Kangasperko 1856 8935)

EDUSKUNNAN VASTAUKSET

Tasavallan presidentti vahvisti 14.3.2002 seuraavat lait:

Laki eduskunnan oikeusasiamiehestä (HE 202/2001 vp). Eduskunnan oikeusasiamiehen johtosääntöön nykyisin sisältyvä sääntely nostetaan pääosin lain tasolle. Laki sisältää myös uuden säännöksen oikeusasiamiesten velvollisuudesta antaa selvitys sellaisista sidonnaisuuksista, joilla voi olla merkitystä arvioitaessa heidän toimintaansa. Lisäksi tehdään täsmennyksiä oikeusasiamiehen huomautusta ja käsitystä koskevaan säännökseen. Laki tulee voimaan 1.4.2002. (OM lainsäädäntöneuvos Eero J Aarnio 1825 7694)

Laki rangaistusten täytäntöönpanosta annetun lain muuttamisesta ja laki tutkintavankeudesta annetun lain muuttamisesta (HE 217/2001 vp). Rangaistusten täytäntöönpanosta annettua lakia ja tutkintavankeudesta annettua lakia muutetaan siten, että lakeihin lisätään säännökset vankeinhoitoviranomaisen oikeudesta ilmoittaa vangin tai tutkintavangin vapauttamisesta ja laitoksesta poistumisesta asianomistajalle tai eräille muille henkilöille laissa säädetyissä tilanteissa. Muutos perustuu Euroopan unionin neuvoston hyväksymään puitepäätökseen uhrin asemasta rikosoikeudenkäyntimenettelystä. Rangaistusten täytäntöönpanosta annettuun lakiin tehdään lisäksi vähäinen täsmennys. Lait tulevat voimaan 22.3.2002. (OM lainsäädäntöneuvos Ulla Mohell 1825 7892)

TASAVALLAN PRESIDENTIN ASETUKSET

Tasavallan presidentti antoi 14.3.2002 seuraavat asetukset:

Tasavallan presidentin asetus Makedonian kanssa tehdyn sijoitusten edistämistä ja suojaamista koskevan sopimuksen voimaansaattamisesta ja sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun lain voimaantulosta. Skopjessa 25.1.2001 tehty Suomen tasavallan hallituksen ja Makedonian hallituksen välinen sijoitusten edistämistä ja suojaamista koskeva sopimus ja sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta 24.8.2001 annettu laki saatetaan voimaan. Asetus, laki ja sopimus tulevat voimaan 22.3.2002. (UM lähetystöneuvos Jukka Nystén 1341 5071)

KANSAINVÄLISET ASIAT

Tasavallan presidentti päätti 14.3.2002 seuraavat kansainväliset asiat:

Tasavallan presidentti päätti, että Suomi liittyy Eräiden Euroopan Valtioiden Hallitusten Julistukseen Ariane-kantoraketin Tuotantovaiheesta ja että julistukseen liittymisen yhteydessä Suomi tekee seuraavansisältöisen varauman: "Päätöksen Ariane laukaisuraketin käyttämisestä jonkun muun ESAn jäsenmaan tai jonkun kolmannen osapuolen toimesta ei voida tulkita sisältävän Suomen valtion vastuuta." (UM lainsäädäntöneuvos Ronald Wrede 1341 5711)

Suurlähettiläs Dieter Vitzthumin tai hänen estyneenä ollessaan hänen sijaisensa valtuuttaminen allekirjoittamaan elintarvikkeiden ja maatalouden kasvigeenivaroja koskevan kansainvälisen sopimuksen. (UM kehitysyhteistyöneuvos Inger Wirén 1341 6469)

MUUTA

Tasavallan presidentti päätti 14.3.2002 seuraavat asiat:

Tasavallan presidentti ratkaisi 13 armonanomusasiaa. (OM hallitussihteeri Eva Tams 1825 7625)

NIMITYSASIAT

Tasavallan presidentti päätti 14.3.2002 seuraavat nimitysasiat:

Tasavallan presidentti määräsi Strasbourgissa Euroopan neuvostossa olevan pysyvän edustuston päällikön, ulkoasiainneuvos Erkki Kourulan edustuston päällikön tehtävän päättymään 1.7.2002 lukien, Kairossa olevan suurlähetystön päällikön, ulkoasiainneuvos Aapo Pölhön edustuston päällikön tehtävän päättymään 1.8.2002 lukien ja Limassa olevan suurlähetystön päällikön, ulkoasiainneuvos Mikko Pyhälän edustuston päällikön tehtävän päättymään 1.9.2002 lukien. (UM henkilöstöjohtaja Ulla Väistö 1341 5401)

Tasavallan presidentti nimitti alivaltiosihteeri Pertti Juhani Torstilan ulkoasiainhallinnon ulkoasiainneuvoksen (A 28) virkaan ja määräsi hänet Tukholmassa olevan suurlähetystön päällikön tehtävään 1.10.2002 lukien. Lisäksi tasavallan presidentti määräsi ulkoasiainneuvos Hannu Keijo Ilari Mäntyvaaran Kairossa olevan suurlähetystön päällikön tehtävään 1.8.2002 lukien, ulkoasiainneuvos Anna-Maija Korven Beogradissa olevan suurlähetystön päällikön tehtävään 1.8.2002 lukien, ulkoasiainneuvos Kimmo Veli Pekka Pulkkisen Limassa olevan suurlähetystön päällikön tehtävään 1.9.2002 lukien ja kehitysyhteistyöneuvos Jorma Antero Paukun Dar es Salaamissa olevan suurlähetystön päällikön tehtävään 1.5.2002 lukien. (UM henkilöstöjohtaja Ulla Väistö 1341 5401)

VALTIONEUVOSTO

VALTIONEUVOSTON ASETUKSET

Valtioneuvosto antoi 13.3.2002 seuraavat asetukset:

Valtioneuvoston asetus ulkomaalaisvirastosta. Ulkomaalaisviraston eräitä virkanimikkeitä on muutettu. Virastosta annettu asetus saatetaan näiltä osin vastamaan nykyistä tilannetta. Koska nimikkeet esiintyvät lähes kaikissa asetuksen pykälissä, selvyyden vuoksi annetaan kokonaan uusi asetus. Asetuksella kumotaan ulkomaalaisvirastosta annettu asetus (157/1995) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen. Asetus tulee voimaan 1.4.2002. (SM hallitusneuvos Riitta Koponen 160 2711)

Valtioneuvoston asetus vaarallisten aineiden kuljetuksesta tiellä. Asetuksella pannaan osittain täytäntöön vaarallisten aineiden tiekuljetuksia koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä annetun neuvoston direktiivin muutos. Asetus sisältää voimassa olevassa asetuksessa olevat säännökset kuitenkin niin, että eräistä asioista säädetään jo laissa ja eräistä asioista säädetään jatkossa liikenne- ja viestintäministeriön asetuksella. Asetukseen otetaan säännös tilapäisestä säilytyksestä ja yksityiskohtaiset säännökset kuljetusten osapuolten velvollisuuksista. Lisäksi asetuksessa säädetään vaarallisten aineiden kuljetuksesta matkatavarana ja nykyistä laajemmin vaarallisten aineiden kuljetuksesta. Asetuksella kumotaan vaarallisten aineiden kuljetuksesta tiellä annettu asetus (632/1996) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen. Asetus tulee voimaan 1.4.2002. (LVM liikenneneuvos Seija Miettinen 160 2563)

Valtioneuvoston asetus vaarallisten aineiden kuljetuksesta rautatiellä. Asetuksella pannaan osittain täytäntöön vaarallisten aineiden rautatiekuljetuksia koskevan jäsenvaltion lainsäädännön lähentämisestä annetun neuvoston direktiivin muutos. Asetus sisältää nykyisin voimassa olevassa asetuksessa olevat säännökset kuitenkin niin, että eräät nykyisin asetuksen säännökset on sisällytetty jo lakiin ja eräistä asioista säädetään jatkossa liikenne- ja viestintäministeriön asetuksella lain valtuutussääntöjen mukaisesti. Asetukseen otetaan tarkennetut ja täydentävät säännökset kuljetusten eri osapuolten velvollisuuksista, kaikkien osapuolten yleisistä koulutusvaatimuksista, tiettyjen pakkausten kylmänkestävyydestä sekä tilapäisestä säilytyksestä direktiivien mukaisesti. Lisäksi asetuksessa säädetään nykyistä laajemmin vaarallisten aineiden kuljetuksesta sekä ratapihojen turvallisuusselvityksistä. Asetuksella kumotaan vaarallisten aineiden kuljetuksesta rautatiellä annettu asetus (674/1997) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen. Asetus tulee voimaan 1.4.2002. (LVM yli-insinööri Liisa Virtanen 160 2564)

Valtioneuvoston asetus terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun asetuksen muuttamisesta. Asetuksen 3 §:n mukaan opiskelijalla ei ole oikeutta toimia tilapäisesti asianomaisessa laillistetun ammattihenkilön tehtävässä sen jälkeen, kun opintojen aloittamisesta on kulunut yli kymmenen vuotta. Asetuksen 4 ja 14 §:n mukaan ulkomailla tutkinnon suorittanut lääkäri voi saada erityisestä syystä Terveydenhuollon oikeusturvakeskukselta tilapäisen luvan toimia enintään kahden vuoden ajan laillistetun lääkärin tehtävissä ennen lisäopintojen ja kuulustelun suorittamista oikeusturvakeskuksen määräämin ehdoin. Asetus tulee voimaan 1.4.2002. (STM hallitusneuvos Marja-Liisa Partanen 160 4350)

Valtioneuvoston asetus pakolaisista ja eräistä muista maahanmuuttajista sekä turvapaikanhakijoiden vastaanoton järjestämisestä aiheutuvien kustannusten korvaamisesta annetun valtioneuvoston päätöksen muuttamisesta. Pakolaisista ja eräistä muista maahanmuuttajista sekä turvapaikanhakijoiden vastaanoton järjestämisestä aiheutuvien kustannusten korvaamisesta annettua valtioneuvoston päätöstä muutetaan asetuksella siten, että kunnalle voidaan maksaa korvausta tilapäistä suojelua saavien vastaanoton järjestämisestä vastaanottokeskuksessa ja järjestelykeskuksessa. Kunnalle maksetaan 1.3.2002 lukien korvausta vastaanoton järjestämisestä henkilölle, joka on hakenut turvapaikkaa tai saanut tilapäistä suojelua Suomessa ja saanut tämän jälkeen pysyväisluonteisen oleskeluluvan ulkomaalaislain 20 §:n 1 momentin 3 kohdan perusteella, ei kuitenkaan, jos oleskelulupa on myönnetty opiskelun, työnteon tai ammatin harjoittamisen tai avioliiton johdosta. Asetus tulee voimaan 20.3.2002. (TM erikoissuunnittelija Eeva Vattulainen 1856 8019)

VALTIONEUVOSTON PÄÄTÖKSET

Valtioneuvosto teki yleisistunnossa 13.3.2002 seuraavat päätökset:

Päätös asettaa valtuuskunta Yhdistyneiden Kansakuntien ikääntymistä koskevaan II maailmankonferenssiin Madridissa 8.-12.4.2002 ja oikeuttaa ulkoasiainministeriö määräämään valtuuskunnalle asiantuntijat. Valtuuskunnan puheenjohtaja on sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho, varapuheenjohtajat ovat osastopäällikkö Riitta Viitala ja yksikönpäällikkö Riitta Resch ja jäsenet ovat pääjohtaja Vappu Taipale, kansanedustaja Niilo Keränen, kansanedustaja Susanna Huovinen, kansanedustaja Anne Holmlund, tohtori, diplomiekonomi Elisabeth Rehn, ministerineuvos Jarl-Håkan Rosengren ja toiminnanjohtaja Pirkko Karjalainen. (UM linjanjohtaja Hannu Kyröläinen 1341 5036)

Päätös kansainvälisen kehitysyhteistyön myöntö- ja sopimusvaltuuksien käyttösuunnitelmakohtaisesta kohdentamisesta ja voimassapitämisestä vuonna 2002. Vuoden 2002 talousarvion käsittelyn yhteydessä on momentille 24.30.66. myönnetty valtuudet tehdä uusia kehitysyhteistyösopimuksia ja antaa sitoumuksia, joista saa aiheutua valtiolle menoja vuoden 2002 jälkeisille vuosille enintään 410 496 000 euroa. Myönnettyjen valtuuksien käyttösuunnitelmakohtaista jakoa noudatetaan kehitysyhteistyön suunnittelussa ja ohjelmoinnissa. Päätös noudattaa vuoden 2002 talousarvion perusteluja. Kaikkien käyttösuunnitelmakohtien valtuudet pidetään voimassa. Ulkoasiainministeriöllä on mahdollisuus, valtioneuvoston periaatepäätöstä kunnioittaen, tehdä muutoksia kohdennettuihin valtuuksiin käyttösuunnitelmakohtien sisällä, monenkeskisen kehitysyhteistyön osalta lisärahoituksien tarkennuttua sekä maa- ja aluekohtaisen kehitysyhteistyön osalta mikäli olosuhteet tai painavat poliittiset tekijät yhteistyömaassa niin edellyttävät. Päätös on tehty valtioneuvoston kehitysmaapolitiikan tavoitteiden toiminnallistamisesta Suomen kehitysyhteistyössä helmikuussa 2001 tekemän periaatepäätöksen mukaisesti. (UM linjanjohtaja Matti Kääriäinen 1341 6312)

Päätös antaa eduskunnalle selonteko uusien koululakien vaikutuksista ja laeissa asetettujen tavoitteiden toteutumisesta. Selonteon mukaan lait ovat toimineet varsin hyvin eikä merkittäviin lainsäädännön muutoksiin ole tarvetta. Vuoden 1999 alusta voimaan tulleet koululait koskevat perusopetusta, lukio- ja ammatillista koulutusta, ammatillista aikuiskoulutusta, vapaata sivistystyöstä ja taiteenperusopetusta. (OPM ylijohtaja Arvo Jäppinen 1341 7220)

Päätös asettaa valtuuskunta ja määrätä sen sihteerit ja pysyvät asiantuntijat Venäjän federaation kanssa käytäviin neuvotteluihin Suomen Tasavallan ja Sosialististen Neuvostotasavaltain Liiton kesken Saimaan kanavan Neuvostoliitolle kuuluvan osan ja Malyj Vysotskij-saaren vuokraamisesta Suomen Tasavallalle tehdyn sopimuksen uudistamiseksi. Samalla oikeutetaan liikenne- ja viestintäministeriö määräämään valtuuskunnalle muut tarvittavat asiantuntijat. Valtuuskunnan puheenjohtaja on kansliapäällikkö Juhani Korpela liikenne- ja viestintäministeriöstä, varapuheenjohtaja linjanjohtaja Harry Helenius ulkoasiainministeriöstä ja jäsenet ovat talousjohtaja Marja Heikkinen-Jarnola sekä kansainvälisten asioiden neuvos Silja Ruokola liikenne- ja viestintäministeriöstä, linjanjohtaja Marcus Laurent ulkoasiainministeriöstä ja eversti Jaakko Kaukanen rajavartiolaitoksesta. Valtuuskunnan sihteeri on hallitussihteeri Pekka Kouhia liikenne- ja viestintäministeriöstä ja lähetystöneuvos Katri Silfverberg ulkoasiainministeriöstä. Valtuuskunnan pysyviksi asiantuntijoiksi määrätään piiripäällikkö Aimo Heiskanen Merenkulkulaitoksesta ja Saimaan kanavan hoitokunnan toimistopäällikkö Ossi Häärä. (LVM hallitusneuvos Aila Salminen 160 2491)

Päätös asettaa KHT-tilintarkastaja Jorma Tuominen varahenkilönään KHT-tilintarkastaja Hannu Koskinen ja VTM, JHTT Seppo Akselinmäki varahenkilönään KTM, JHTT Jari Sanaskoski Ilmailulaitoksen tilintarkastajiksi vuodeksi 2002. (LVM neuvotteleva virkamies Esko Pyykkönen 160 9534)

Valtioneuvosto teki yleisistunnossa 14.3.2002 seuraavat päätökset:

Päätös määrärahakehyksiksi vuosille 2003-2006. Päätöksellä annetaan ministeriöille vuosia 2003-2006 koskevat määrärahakehykset vuoden 2003 talousarvioehdotuksen sekä vuosien 2004-2006 toiminta- ja taloussuunnitelmien laadintaa varten. Ministeriöiden tulee laatia vuoden 2003 talousarvioehdotuksensa määrärahakehysten mukaisesti. Vuosia 2004-2006 koskevat määrärahakehykset ovat ohjeelliset. Valtion budjettitalouden määrärahojen kokonaiskehys vuodelle 2003 on 35 625 milj. euroa, vuodelle 2004 35 515 milj. euroa, vuodelle 2005 35 399 milj. euroa ja vuodelle 2006 35 466 milj. euroa. (VM budjettineuvos Hannu Mäkinen 160 3036)

Valtioneuvosto lähetti eduskunnalle 13.3.2002 seuraavat Euroopan unionin säädösehdotuksia koskevat valtioneuvoston kirjelmät:

Valtioneuvoston kirjelmä (U 9/2002) eduskunnalle ehdotuksesta neuvoston direktiiviksi (edellytyksistä, joiden täyttyessä kolmansien maiden kansalaiset voivat matkustaa vapaasti jäsenvaltioiden alueella enintään kolmen kuukauden ajan, erityisen matkustusluvan käyttöön ottamisesta ja maahantulon edellytysten vahvistamisesta enintään kuuden kuukauden matkaa varten). Direktiivin keskeinen sisältö on, että sillä otettaisiin käyttöön erityinen matkustuslupa sellaisille kolmansien maiden kansalaisille, jotka aikovat matkustaa jäsenvaltioiden alueella enintään kuusi kuukautta kahdentoista kuukauden ajanjaksoa kohti, sekä tämän oikeuden harjoittamista koskevat edellytykset ja siihen liittyvät hallinnolliset menettelyt. Tämän erityisen matkustusluvan haltijat voivat jäädä yhden jäsenvaltion alueelle enintään kolmeksi kuukaudeksi. (UM linjanjohtaja Marcus Laurent 1341 5701)

Valtioneuvoston kirjelmä (U 10/2002) eduskunnalle ehdotuksesta neuvoston direktiiviksi (oikeusapu rajat ylittävissä riita-asioissa). Direktiivissä vahvistettaisiin oikeusapua koskevat vähimmäisvaatimukset rajat ylittävissä riita-asioissa. Apua annettaisiin jäsenvaltiossa käytävissä oikeudenkäynneissä samoin edellytyksin unionin kansalaisille ja yhteisön alueella laillisesti oleskeleville kolmansien maiden kansalaisille. Avun saannin edellytyksenä olisi avun tarve niin, ettei hakija kykene itse vastaamaan oikeudenkäynnin kustannuksista. Tulojen ja varallisuuden mukaan osittainen oikeusapu on tarkoitus mahdollistaa. Oikeusturvavakuutukseen tai muuhun vastaavaan järjestelyyn turvautuminen voidaan säätää oikeusavun saamiseen nähden ensisijaiseksi menettelyksi. Oikeusavusta päättäisi ja apua antaisi se jäsenvaltio, jossa oikeudenkäynti käydään. Avun saaja vapautuisi suorittamasta oikeudenkäyntimaksuja ja asiamiehensä palkkiota. Apua annettaisiin myös muualla kuin tuomioistuimessa käytäviin lakisääteisiin riidan ratkaisumenettelyihin. (OM lainsäädäntöneuvos Iiro Liukkonen 1825 7653)

Valtioneuvoston kirjelmä (U 11/2002) eduskunnalle ehdotuksesta neuvoston direktiiviksi (liikenteen biopolttoaineiden valmisteveroalennukset). Komissio on 7.11.2001 hyväksynyt tiedonannon toimenpiteistä liikenteen vaihtoehtoisten polttoaineiden käytön edistämisestä. Tämän päämäärän toteuttamiseksi komissio on antanut direktiiviehdotukset biopolttoaineiden vähimmäisosuudesta markkinoilla myytävistä liikennepolttoaineista ja valmisteveron alentamisesta. Verodirektiivin mukaan biopolttoaineisiin, kuten bioetanoliin ja biodieseliin tai kivennäisöljyn ja biopolttoaineen sekoituksiin voitaisiin soveltaa alempaa valmisteverokantaa kuin perinteisiin liikennepolttoaineisiin. Veronalennus perustuisi polttoaineseoksessa olevan biopolttoaineen määrään. Biopolttoainetta sisältävän polttoaineseoksen verotaso voisi tällöin myös alittaa yhteisössä moottoribensiinille ja dieselöljylle säädetyn vähimmäisverotason. Veronalennusohjelmat olisivat ajallisesti rajattuja kerrallaan kuuden vuoden mittaisiksi. Niiden olisi päätyttävä viimeistään 2016. Veronalennusohjelmiin sovellettaisiin myös valtiontukisääntöjä. Ehdotus ei estäisi nykyisten veronalennussäännösten käyttämistä esimerkiksi kokeiluhankkeille. (VM neuvotteleva virkamies Leo Parkkonen 160 3148)

Valtioneuvoston kirjelmä (U 12/2002) eduskunnalle ehdotuksesta neuvoston päätökseksi kansainvälisen kaupan kohteina olevia tiettyjä vaarallisia kemikaaleja ja torjunta-aineita koskevan ilmoitetun ennakkosuostumuksen menettelystä tehdyn Rotterdamin yleissopimuksen hyväksymisestä Euroopan yhteisön puolesta sekä ehdotuksesta neuvoston asetukseksi vaarallisten kemikaalien viennistä ja tuonnista (Rotterdamin sopimus vaarallisista kemikaaleista ja torjunta-aineista). Yleissopimuksen tarkoituksena on kannustaa sopimuspuolia jakamaan vastuuta ja tekemään yhteistyötä vaarallisten kemikaalien kansainvälisessä kaupassa ihmisten terveyden ja ympäristön suojelemiseksi ja ympäristön kannalta järkevän käytön edistämiseksi. (YM neuvotteleva virkamies Pirkko Kivelä-Ikonen 1991 9733)

NIMITYSASIAT

Valtioneuvosto päätti 13.3.2002 seuraavat nimitysasiat:

Valtioneuvosto myönsi erivapauden ylitarkastaja, valtiotieteen kandidaatti Karl-Johan Krokforsille ulkoasiainhallinnon ulkoasiainneuvoksen virkaan vaadittavasta päteväksi toteamisesta sekä toisen vieraan kielen hyvästä suullisesta ja kirjallisesta taidosta. (UM henkilöstöjohtaja Ulla Väistö 1341 5401)

Ylitarkastaja Karl-Johan Krokfors ulkoasiainhallinnon ulkoasiainneuvoksen (A 27) virkaan 1.4.2002 lukien. (UM henkilöstöjohtaja Ulla Väistö 1341 5401)

Valtioneuvosto määräsi ulkoasiainneuvos Karl-Johan Krokforsin ulkoasiainministeriön pohjoismaisen yhteistyön sihteeristön päällikön tehtävään 1.4.2002 lukien. (UM henkilöstöjohtaja Ulla Väistö 1341 5401)

RAHA-ASIAT

Valtioneuvoston raha-asiainvaliokunta puolsi istunnossaan 13.3.2002 seuraavia asioita:

Opetusministeriön päätös Suomen Kansallisteatterille myönnettävästä valtionavustuksesta. Suomen Kansallisteatterin Osakeyhtiölle myönnetään 7 896 000 euroa valtion-avustuksena käyttökustannuksiin. Avustus kohdennetaan käytettäväksi teatterin hallinto-, henkilöstö-, esitystoiminta- ja kiinteistökustannuksiin teatterin vuoden 2002 talousarvion mukaisesti. (OPM johtaja Rauno Anttila 1341 7470)

Järvenpään lukion uudisrakennushankkeen laajuuden vahvistaminen 4 400 hyötyneliömetriksi. Hankkeen kustannusarvio tammikuun 2002 kustannustasossa on 7 462 600 euroa. (OPM yli-insinööri Erkki Salmio 1341 7253)

Työryhmän asettaminen selvittämään asumisperusteisen sosiaaliturvalainsäädännön ja Euroopan Yhteisön sosiaaliturvan koordinointilainsäädännön yhteensopivuutta. Kokoonpano: puheenjohtaja: apulaisosastopäällikkö Anne Neimala sosiaali- ja terveysministeriö; jäsenet: hallitusneuvos Marja-Terttu Mäkiranta sosiaali- ja terveysministeriö, hallitussihteeri Mervi Kattelus sosiaali- ja terveysministeriö, neuvotteleva virkamies Maini Kosonen sosiaali- ja terveysministeriö, budjettineuvos Pertti Tuhkanen valtiovarainministeriö, ylitarkastaja Silja Romo työministeriö, varatuomari Markus Äimälä Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliitto, lakimies Markku Kojo AKAVA, lakimies Janne Metsämäki Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry, neuvotteleva lakimies Sami Uotinen Suomen Kuntaliitto, sosiaali- ja terveyspoliittinen asiamies Irma Pahlman Toimihenkilökeskusjärjestö STTK, sosiaalipoliittinen asiamies Vesa Rantahalvari Palvelutyönantajat, vastaava tutkija Maija Sakslin Kansaneläkelaitos ja suunnittelupäällikkö Pertti Rauhio Suomen Yrittäjät. Työryhmän määräaika päättyy 31.3.2003. Työryhmän on jätettävä välimietintö 30.10.2002 mennessä. (STM apulaisosastopäällikkö Matti Toiviainen 160 4191)

HALLITUKSEN NEUVOTTELUT

ULKO- JA TURVALLISUUS-POLIITTINEN VALIOKUNTA 8.3.2002

SUOMEN EHDOTUKSET NATON EUROATLANTTISEN KUMPPANUUSNEUVOSTON JA RAUHANKUMPPANUUSYHTEIS-TYÖN KEHITTÄMISEKSI

Tasavallan presidentin ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisen valiokunnan kokouksessa käsiteltiin perjantaina 8.3.2002 Suomen ja Ruotsin yhteisiä ehdotuksia NATOn Euroatlanttisen kumppanuusneuvoston EAPC:n ja rauhankumppanuusyhteistyön PfP:n kehittämiseksi. Kumppanuusyhteistyön kehittämisestä on käynnistynyt NATOn jäsenmaiden ja rauhankumppanuusmaiden piirissä alustava keskustelu, jonka tarkoituksena on valmistella NATOn ja EAPC:n toukokuussa pidettävien ulkoministerikokousten sekä marraskuussa pidettävien huippukokousten päätöksiä ja kannanottoja.

Suomen ja Ruotsin tätä keskustelua varten tekemien ehdotusten sisällöstä on tarkoitus tiedottaa ensi viikolla erikseen.

Rauhanturvaamistoimintaan osallistumista koskevat yleisperiaatteet ja Suomen osallistuminen rauhanturvatoimintaan vuonna 2002

Kokouksessa käsiteltiin myös niitä yleisiä toimintalinjauksia, joiden puitteissa Suomi osallistuu rauhanturvatoimintaan. Nämä linjaukset otetaan huomioon, kun Suomen viranomaiset valmistelevat osallistumista rauhanturvatehtäviin. Päätöksen osallistumisesta tekee tasavallan presidentti rauhanturvaamislain mukaisesti. Osallistumisesta päätetään aina tapauskohtaisesti. Suomi varautuu jatkossakin osallistumaan rauhanturvaamiseen YK:n ja Naton rauhankumppanuusyhteistyön puitteissa samoin kuin osallistumaan EU:n mahdollisesti käynnistämiin kriisinhallintaoperaatioihin.

Kokouksessa saatiin myös tilannekatsaus Suomen osallistumisesta rauhanturvaoperaatioihin vuoden 2002 aikana. Tarkoituksena on, että Suomi jatkaa kuluvana vuonna osallistumista mm. KFOR-joukkoihin Kosovossa, SFOR-joukkoihin Bosniassa sekä Kyproksen UNFICYP-rauhanturvatehtävään ja UNMEE-operaatioon Etiopian ja Eritrean rajalla. Lisäksi Suomi jatkaa osallistumistaan kuuteen YK:n sotilastarkkailijatehtävään.

Suomen osallistuminen ISAF-joukkoihin Afganistanissa

Suomi päätti tammikuussa 2002 osallistua Kabulissa ja sen lähialueilla toimiviin ISAF-rauhanturvajoukkoihin. Suomella on Afganistanissa tällä hetkellä 46 rauhanturvaajaa. Perjantaisessa kokouksessa käsiteltiin Suomen osallistumista ISAF-joukkoihin Iso-Britannian johdolla toteutetun kolmen kuukauden mittaisen ensivaiheen jälkeen. Päätettiin, että Suomi varautuu jatkamaan operaatiossa myös seuraavan kolmen kuukauden mittaisen jakson. Operaatiolla on YK:n mandaatti kaikkiaan kuudeksi kuukaudeksi, kesäkuuhun 2002 saakka.

EU:n yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan (ESDP) toimintakykyiseksi saattaminen

Kokoukselle esitettiin selvitys EU:n ensimmäisen siviilikriisinhallintatehtävän valmisteluista. EU:n on tarkoitus ottaa hoitaakseen Bosnian poliisioperaatio (IPTF), josta YK valmistautuu irrottautumaan vuoden 2002 päätteeksi. Suomella on IPTF:ssä tällä hetkellä 12 poliisia. EU on jo käynnistänyt valmistelut poliisioperaation hoitamiseksi EU:n tehtävänä. Operaation vahvuus tulee olemaan noin 500 poliisia.

Kokoukselle esitettiin lisäksi selvitys EU:n mahdollisuuksista ottaa hoitaakseen pienehkö sotilaallinen kriisinhallintatehtävä.

Lisätietoja antaa yksikön päällikkö Elina Kalkku (09) 1341 5480 ulkoasiainministeriöstä.

TALOUSPOLIITTINEN MINISTERIVALIOKUNTA 12.3.2002

Talouspoliittinen ministerivaliokunta puolsi LVM:n esitystä Suomen Autokatsastuksen myyntivaltuudeksi

Talouspoliittinen ministerivaliokunta puolsi 12.3.2002 liikenne- ja viestintäministeriön esitystä, jonka mukaan eduskunnalta haettaisiin valtuus luopua Suomen Autokatsastus Oy:n osakkeista. Valtio omistaa nykyisin Suomen Autokatsastuksen sataprosenttisesti.

Liikenne- ja viestintäministeriön ehdotus perustuu alan markkinatilanteeseen. Katsastustoiminta avattiin kilpailulle vuoden 1994 alusta. Kilpailun avaaminen on synnyttänyt toimivat markkinat, joilla palvelujen tarjonta on lisääntynyt ja parantunut. Valtion rooli on toimia lainsäätäjänä ja valvovana viranomaisena. Valtion omistukselle ei ole strategisia perusteita.

Ministeriön tavoitteena on myös luoda mahdollisimman hyvät edellytykset valtion omistajapolitiikan harjoittamiselle yhtiössä. Valtuus antaa valtio-omistajalle entistä paremmat mahdollisuudet kehittää yhtiötä ja toimia markkinoiden tarjoamat tilaisuudet hyödyntäen.

Suomen Autokatsastus Oy on toiminut valtion omistamana osakeyhtiönä vuoden 1996 alusta. Yhtiöllä on 151 katsastusasemaa ja 66 prosentin markkinaosuus vuosikatsastuksista. Viime vuoden alustavien tietojen mukaan yhtiön liikevaihto oli noin 57 miljoonaa euroa, liikevoitto 5 miljoonaa euroa (8,6 %) ja tulos 3 miljoonaa euroa (5,8 %).

Suomen Autokatsastuksen kanssa kilpailee nykyään 59 katsastusyritystä. Katsastusasemia on Suomessa yhteensä 191.

Lisätietoja antavat ylijohtaja Samuli Haapasalo (09) 160 2472 ja neuvotteleva virkamies Leena Kostiander (09) 160 2469 liikenne- ja viestintäministeriöstä.

Aravakorkoja alennetaan

Hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta käsitteli 12.3.2002 aravalainaehtojen uudistamista. Ministerivaliokunnan päätöksen mukaan uusien aravavuokratalolainojen reaalikorko alenee 3, 7 %:sta 2,95 %:iin. Muutos tulee voimaan 1.1.2002 lähtien.

Lisäksi vanhassa lainakannassa alennetaan eräitä yksittäisiä korkeimpia korkoja. Myös taloudellisissa vaikeuksissa olevien vuokra- ja asumisoikeusasuntotalojen tukitoimenpiteitä tullaan tehostamaan.

Esimerkki päätöksen vaikutuksista

Aravajärjestelmän toimintaperiaatteista johtuen kahden prosentin inflaatiotasolla reaalikorko on alussa kuitenkin vain 1,8 % ja vasta 10. vuotena 2,95 %. Tällöin lainasta peritään alussa 3,8 %:n kokonaiskorkoa, joka nousee vähitellen 10 vuoden aikana 4,95 %:iin.

Lisätietoja antavat erityisavustaja Maria Viljanen (09) 1991 3100 ja kehittämisjohtaja Markku Tahvanainen (09) 1991 9626 ympäristöministeriöstä.

HALLITUKSEN NEUVOTTELU 13.3.2002

HALLITUS SOPI MÄÄRÄRAHAKEHYKSISTÄ

Hallitus sopi keskiviikkona 13.3.2002 vuosien 2003-2006 määrärahakehyksistä. Ensi vuoden määrärahakehys on 35 625 miljoonaa euroa. Vuoden 2004 määrärahakehys on 35 515 miljoonaa euroa ja vuoden 2005 kehys 35 399 miljoonaa euroa sekä vuoden 2006 kehys 35 466 miljoonaa euroa. Kehykset on laadittu vuoden 2003 hinta- ja kustannustasossa.

Epävarmuus talouskehityksestä jatkuu

Talouden tila heikkeni vuonna 2001. Kokonaistuotannon kasvu jäi pitkän ja vahvan kasvukauden jälkeen 0,7 prosenttiin. Kuluvalle vuodelle on ennakoitu 1 1/2 prosentin kasvua. Epävarmuudet kansainvälisen talouden suhteen ovat edelleen suuret. Odotukset talouden elpymisestä vuoden lopulla ovat kuitenkin voimistuneet. Kokonaistuotanto voisi seuraavina vuosina palata runsaan 3 prosentin kasvu-uralleen.

Työvoiman kysyntä heikentynee kuluvana vuonna ja työttömyysaste pyrkii kohoamaan. Työttömyyden odotetaan kääntyvän kuitenkin laskuun vuoden 2003 aikana.

Valtionhallinnon kokonaistulot jäivät vuonna 2001 3 1/2 prosenttia pienemmiksi kuin vuotta aikaisemmin; yhteisöverojen tuotto väheni lähes neljänneksen. Kuluvana vuonna kokonaistulojen arvioidaan kasvavan kolmen prosentin verran. Menojen kasvu kiihtyy merkittävästi. Valtiontalous pysyy kuitenkin vielä vuonna 2002 ylijäämäisenä. Ylijäämän arvioidaan olevan yhden prosentin suhteessa kokonaistuotantoon. Valtionvelan pieneneminen uhkaa pysähtyä lähivuosiksi.

Kehysratkaisulla pyritään hillitsemään menojen kasvua

Kehyspäätöksen lähtökohtana on ollut tarve rajoittaa valtion menojen kasvua ja siten parantaa mahdollisuuksia varautua väestön ikääntymisestä aiheutuviin menopaineisiin. Vuonna 2003 valtion budjettialijäämäksi arvioidaan muodostuvan runsaat puoli miljardia euroa. Myös valtiontalouden odotetaan painuvan hieman alijäämäiseksi kansantalouden tilinpidon käsittein. Julkisyhteisöjen kokonaisylijäämä alenisi vuonna 2003 hieman alle 2 1/2 prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen.

Valtionvelan korot on sisällytetty määrärahakehyksiin, kun taas velan vähentäminen on entiseen tapaan jätetty kehysten ulkopuolelle. Vuodelle 2003 arvioidut korkomenot ovat noin miljardi euroa vuoden 1999 tasoa pienemmät. Samaan aikaan hallinnonalojen menot ovat kasvaneet yli 5 miljardia euroa, josta reaalista kasvua on arviolta puolet. Valtiontalouden menot ovat kasvaneet reaalisesti vuoden 1999 talousarvion tasosta lähes 1 1/2 miljardia euroa. Korkomenojen aleneminen hidastuu tulevina vuosina.

Hallituspuolueiden eduskuntaryhmien vuoden 2001 kesäkuussa hyvinvointipanostuksista tekemän sopimuksen vaikutukset vuodelle 2003 ovat mukana kehyksissä. Samoin kehyksiin sisältyvät sopimuksen mukaiset myöhempinä vuosina toteutettavat liikennehankkeet, kuten jo vuodesta 2004 lähtien Lohja-Muurla -tiehankkeen edellyttämä rahoitus.

Kehyksissä on otettu huomioon mm. korkeakoulujen kehittämislain sekä puolustuspoliittisen selonteon mukaiset tasokorotukset.

Määrärahakehyksissä on varauduttu tarkistamaan työeläkkeiden yhteensovitusta niiden valtion eläkejärjestelmän eläkeläisten osalta, joilta työeläkettä on kansaneläkkeen yhteensovituksen johdosta aikoinaan alennettuja joilta kansaneläkkeen pohjaosa asteittain leikattiin. Myös sairausvakuutusmaksun nosto 0,4 prosenttiyksiköllä eläkeläisten sairausvakuutusmaksun tasolle sisältyy kehyksiin. Tämä pienentää siirtoa valtion budjetista Kansaneläkelaitokselle 230 miljoonaa euroa.

Kuntien käyttötalouden valtionapuihin lisätään runsaat 300 miljoonaa euroa vuonna 2003. Valtionosuuksiin on varauduttu tekemään 1,6 prosentin lakisääteinen indeksikorotus, joka on puolet täysmääräisestä korotuksesta. Vuonna 2003 valtion toimenpiteet vahvistaisivat kuntataloutta nettomääräisesti 128 miljoonalla eurolla.

Myös tutkimus- ja kehittämismenojen taso nousisi kehysratkaisun perusteella jonkin verran. Menojen yhteismäärä olisi runsaat 1,2 miljardia euroa vuonna 2003.

Työllisyysmäärärahojen tasoa tarkastellaan kevään lisätalousarvion yhteydessä vuoden 2002 osalta ja vuoden 2003 osalta budjettiriihessä.

Raha-automaattiyhdistyksen avustuksiin on varattu 10 miljoonan euron lisäys asunnottomuuden torjuntaan.

Euroopan unioniin liittyviä menoja sisältyy määrärahakehykseen runsaat 2 miljardia euroa vuonna 2003. Menot kasvavat kuluvaan vuoteen verrattuna lähes 10 prosenttia.

Kehitysyhteistyömenot on mitoitettu kehyksessä 0,348 prosentin bruttokansantulo-osuuden mukaisesti vuonna 2003.

Raha-automaattiyhdistyksen ja Veikkauksen arpajaisvero yhtenäistetään perusteiltaan ja tasoltaan, mikä merkitsee Raha-automaattiyhdistyksen veron nousua.

Työnantajan sosiaaliturvamaksun alentamisesta kokeilu

Työnantajan sosiaaliturvamaksu poistetaan kolmivuotisena kokeiluna kolmen pohjoisimman seutukunnan alueella eli Enontekiön, Kittilän, Kolarin, Muonion, Inarin, Sodankylän, Utsjoen, Kemijärven, Pelkosenniemen, Pellon, Posion, Sallan, Savukosken ja Ylitornion kunnissa sekä ns. A-saaristokunnissa eli Hailuodossa, Houtskarissa, Iniössä, Korppoossa, Nauvossa ja Velkuassa. Kokeilun piirissä ovat yritykset EY-lainsäädännöstä johtuvin rajoituksin sekä valtion liikelaitokset. Kokeilun johdosta sosiaaliturvamaksuja menetetään noin 8 miljoonaa euroa, mikä katetaan nostamalla työnantajan sotumaksua 0, 014 prosenttia.

Lisätietoja antavat budjettipäällikkö Timo Viherkenttä (09) 160 3105, apulaisbudjettipäällikkö Hannu Mäkinen (09) 160 3036 ja finanssineuvos Helena Tarkka (09) 160 4876 valtiovarainministeriöstä.

LUOVUTETUT MIETINNÖT

Viranomaisten ja teleyritysten välisten tietopyyntöjen korvausperiaatteita pohtinut työryhmä luovutti muistionsa 12.3.2002 liikenne- ja viestintäministeriössä. Työryhmä ehdottaa, että viranomaiset saisivat ilmaiseksi teleyritysten tiedot sellaisina kuin ne ovat teleyrityksellä oman toiminnan takia. Jos tietoja täytyy jollakin tavalla muokata, viranomainen maksaa muuttamisen aiheuttamat kulut. Viranomaiset voivat tarvita teleyritysten tilaajatietoja, telelaitteita ja -palveluita tehtäviensä hoitamista varten. Palveluja käyttävät muun muassa palo- ja pelastusviranomaiset, rajavartiolaitos, poliisi ja tulli. Lisätietoja antaa neuvotteleva virkamies Rainer Salonen, puh. (09) 160 2395 liikenne- ja viestintäministeriöstä.

Ammatillisen erityisopetuksen strategiatyöryhmä luovutti muistionsa 7.3.2002 opetusministeri Maija Raskille. Työryhmän mukaan ammatillisessa erityisopetuksessa on huomiota kiinnitettävä koulutukselliseen tasa-arvoon. Opinnoissaan erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden tulisi voida hankkia ammatillinen koulutus yleisopetuksen yhteydessä. Ammatillisten erityisoppilaitosten tulisi keskittyä vaikeimmin vammaisten koulutuksen järjestämiseen ja kehittämiseen. Työryhmä pitää ensisijaisena vaihtoehtona erityistukea tarvitsevan henkilön opiskelua ammatillisissa oppilaitoksissa samoissa opiskeluryhmissä muiden opiskelijoiden kanssa. Ammatillista erityisopetusta järjestetään tällä hetkellä ammatillisissa oppilaitoksissa ja ammatillisissa erityisoppilaitoksissa. Ammatillista erityisopetusta voidaan järjestää myös oppisopimuskoulutuksena. Lisätietoja antavat ylitarkastaja Tarja Riihimäki, puh. (09) 1341 7348 ja hallitussihteeri Kaija Suorsa-Aarnio, puh. (09) 1341 7204 opetusministeriöstä.

HIV- asiantuntijatyöryhmän Ehdotus kansalliseksi HIV/aids-strategiaksi julkistettiin 11.3.2002 sosiaali- ja terveysministeriössä. Ohjelman keskeiset kohdat käsittelevät tartuntojen ehkäisyä, hoito- ja tukijärjestelmien toimivuutta, tartunnan saaneiden asemaa, epidemian seurantaa, koulutusta, kansainvälistä yhteistyötä ja alaan liittyvää lainsäädäntöä. Kullekin osa-alueelle on määritelty avaintavoitteet, joiden saavuttaminen osoittaisi HIV-torjuntatyön onnistuneen. Ohjelma ei sinällään sisällä konkreettisia toimintaehdotuksia vaan ne on tarkoitus suunnitella ja toteuttaa nyt määriteltyjen tavoitteiden pohjalta. Lisätietoja antaa ylilääkäri Maarit Kokki, puh. (09)160 4030 sosiaali- ja terveysministeriöstä.

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.