Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

Valtioneuvoston viikko 5/2002

Liite: Ministereiden sijaisuudet 1.2.2002

TASAVALLAN PRESIDENTTI

MUUTOS VALTIONEUVOSTOSSA

Tasavallan presidentti vapautti 1.2.2002 pyynnöstä maatalous- ja metsätieteiden tohtori, agronomi Matti Kalevi Hemilän valtioneuvoston jäsenyydestä ja maa- ja metsätalousministerin tehtävistä sekä nimitti ja määräsi pankinjohtaja, agronomi Raimo Kauko Juhani Tammilehdon valtioneuvoston jäseneksi ja maa- ja metsätalousministeriksi. (VNK hallitusneuvos, hallintojohtaja Heikki Aaltonen 160 2008)

Tasavallan presidentti vahvisti 1.2.2002 ministereiden sijaisuudet (liite). (VNK hallitusneuvos, hallintojohtaja Heikki Aaltonen 160 2008)

HALLITUKSEN ESITYKSET

Tasavallan presidentti antoi 1.2.2002 eduskunnalle seuraavat hallituksen esitykset:

Esitys (HE 248/2001 vp) laiksi seutuyhteistyökokeilusta. Kyseessä on määräaikainen kokeilulaki, jonka tavoitteena on edistää ja tukea kuntien vapaaehtoista seutuyhteistyötä. Lakia sovelletaan Hämeenlinnan seudulla, Lahden kaupunkiseudulla, Loimaan seudulla, Nivalan-Haapajärven seudulla, Oulun seudulla, Pieksämäen seudulla, Pohjois-Lapin seudulla ja Turunmaan seudulla. Lailla tehdään kokeiluseuduille mahdolliseksi luoda uudentyyppinen seudullinen julkisoikeudellinen toimielin ja se antaa myös mahdollisuuden siirtää kuntien päätösvaltaa seudun kuntien yhteiselle yksityisoikeudelliselle yhteisölle. Kokeiluseudun kunnat voivat sopia yhteisöveron seudullisesta jakamisesta ja niiden yhteisen yleiskaavan vahvistamisesta ympäristöministeriön sijasta alueellisessa ympäristökeskuksessa. Lailla annetaan kokeiluseudun kunnille mahdollisuus osallistua valtion viranomaisten ja maakuntien liittojen päätöksentekoon sitovilla lausuntomenettelyillä. Lausuntomenettelyt voivat koskea yritystoiminnan tukemisesta annetussa laissa tarkoitettuja yritystukia, työllisyysasetuksen mukaisia investointitukia, yksinomaan kokeiluseudun alueella harjoitettavan linjaliikenteen liikennelupia, uusia taksi- ja sairaankuljetuslupia, eräitä maankäyttö- ja rakennuslaissa tarkoitettuja poikkeuslupia, alkoholilain mukaisia vähittäismyyntilupia ja anniskelulupia sekä näiden valvontaa ja sanktiointia, maakunnan liiton Euroopan yhteisöjen rakennerahastosta ja vastaavista valtion talousarvion määrärahoista myöntämää kansallista rahoitusosuutta, luvanvaraisesta henkilöliikenteestä tiellä annetun lain mukaista joukkoliikenteen palvelutasosuunnitelmaa sekä sosiaali- ja terveystoimen sekä opetus- ja kulttuuritoimen investointien valtionosuutta. Lisäksi kokeiluseutu saa mahdollisuuden antaa valtion alue- ja paikallishallinnon viranomaisille lausunnon niiden seudun kehittämisen kannalta merkittävistä suunnitelmista ja päätöksistä sekä niiden rahoittamisesta. Lain mukaan valtioneuvosto vahvistaa kokeiluseudun kunnan sopimuksen ennen sen voimaantuloa. (SM kehittämispäällikkö Teemu Eriksson 160 2526)

Esitys (HE 249/2001 vp) laiksi kokoontumislain 12 §:n 2 momentin kumoamisesta. Kokoontumislain sisältämä niin sanottu huvikieltosäännös kumotaan. Kyseisen säännöksen nojalla yleisötilaisuuksien kuten elokuva- ja teatteriesitysten sekä taidenäyttelyiden järjestäminen on ollut mahdollista tiettyinä kirkollisina juhlapyhinä ainoastaan poliisin luvalla. Tavoitteena on selkeyttää yleisötilaisuuksien järjestämiseen liittyvää sääntelyä sekä parantaa kansalaisten yhtäläisiä mahdollisuuksia osallistua paikkakunnasta riippumatta yleisötilaisuuksiin. Tarkoitus on myös parantaa yleisötilaisuuksien järjestäjinä toimivien elinkeinonharjoittajien asemaa muihin elinkeinonharjoittajiin verrattuna. (SM ylitarkastaja Janne Kerkelä 160 2847)

Esitys (HE 250/2001 vp) laeiksi vakuutuskassalain ja eläkesäätiölain 6 §:n muuttamisesta. Vakuutuskassalakia muutetaan siten, että eläkekassan on mahdollista siirtää ylikatetta osastolta toiselle ja lisäetuja myöntävältä osastolta kassan osakkaille kuten eläkesäätiössäkin. Lisäetuja myöntävän osaston ylikatteen siirto toiselle osastolle vaatii erityisen ilmoitusmenettelyn, ja ylikatteen palautukset kassan osakkaille vaativat aina Vakuutusvalvontaviraston suostumuksen. Ilmoitusmenettelyä edellytetään jatkossa myös siirrettäessä ylikatetta eläkesäätiön A-osastolta B-osastolle. (STM hallitussihteeri Pia Jokinen 160 9778)

Esitys (HE 251/2001 vp) laiksi työntekijäin eläkelain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta. Työntekijäin eläkelakia muutetaan siten, että työsuhde katsotaan yhdenjaksoiseksi, jos sen jatkuessa työnteko ja palkanmaksu ovat yhdenjaksoisesti keskeytyneinä enintään vuoden ajan. Jos keskeytys jatkuu yli vuoden ajan, työsuhteen katsotaan päättyneen siihen päivään, jolta työntekijälle on viimeksi vuoden kuluessa keskeytyksen alkamisesta maksettu eläkepalkkaan kuuluvia eriä. Vastaavat muutokset tehdään myös merimieseläkelakiin. Tarkoituksena on, että enintään vuoden mittainen palkaton poissaolo työstä, esimerkiksi äitiys- ja vanhempainloman takia, ei katkaise eläketurvan karttumista. Esitykseen sisältyvät laki työntekijäin eläkelain muuttamisesta, laki maatalousyrittäjien eläkelain muuttamisesta, laki maatalousyrittäjien eläkelain 19 §:n väliaikaisesta muuttamisesta, laki yrittäjien eläkelain 17 §:n väliaikaisesta muuttamisesta ja laki merimieseläkelain 11 §:n muuttamisesta. Lait on tarkoitettu voimaan 1.3.2002. (STM ylitarkastaja Heli Backman 160 84124)

EDUSKUNNAN VASTAUKSET

Tasavallan presidentti vahvisti 1.2.2002 seuraavat lait:

Laki kuntalain muuttamisesta (HE 46/2001 vp). Kuntalakiin lisätään eräitä säännöksiä, joilla kunnan toimielinten rooleja selkiytetään ja valtuustotyöskentelyä tehostetaan. Luottamushenkilön erottamista kesken kauden koskevan asian vireille panosta säädetään samoin kuin kunnanjohtajan osalta. Kuntayhtymien osalta tarkistetaan perussopimuksen muuttamista ja vaalikelpoisuutta koskevia säännöksiä. Lisäksi tehdään eräitä lähinnä teknisluonteisia tarkistuksia. Laki tulee voimaan 1.3.2002. (SM lainsäädäntöneuvos Minna-Liisa Rinne 160 4500)

Laki sosiaalihuoltolain muuttamisesta, laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista annetun lain 22 §:n 2 momentin kumoamisesta, laki kansaneläkelain muuttamisesta, laki vammaistukilain 2 §:n muuttamisesta, laki kuntoutusrahalain 5 a §:n muuttamisesta, laki sairausvakuutuslain 15 ja 19 §:n muuttamisesta ja laki työllisyyslain 16 §:n muuttamisesta (HE 169/2001 vp). Sosiaalihuollon työllistymistehtäviä koskevat vanhentuneet säännökset uudistetaan lisäämällä sosiaalihuoltolakiin uudet säännökset vammaisten ja vajaakuntoisten henkilöiden työllistymistä tukevasta toiminnasta ja työtoiminnasta. Kansaneläkelakiin ja vammaistukilakiin tehdään muutoksia, joilla parannetaan vammaisten kansaneläkkeensaajien mahdollisuutta hakeutua työelämään. Eläke voidaan jättää lepäämään viideksi vuodeksi. Kuntoutusrahalakia muutetaan siten, että ammatillisen kuntoutuksen varmistamiseksi nuorelle maksettavan kuntoutusrahan maksukautta pidennetään 20 vuoden ikään saakka. Alle 20-vuotiaalle ei myönnetä työkyvyttömyyseläkettä ennen kuin hänen oikeutensa kuntoutusrahaan on päättynyt. Lisäksi sairausvakuutuslakia muutetaan siten, että kansaneläkelain mukaista työkyvyttömyyseläkettä saava vammainen tai vajaakuntoinen työntekijä voi työssä sairastuessaan saada sairauspäivärahaa. Lait tulevat voimaan 1.4.2002. (STM apulaisosastopäällikkö Tuulikki Haikarainen 160 3865)

Tasavallan presidentti hyväksyi Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden ryhmän sekä Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden välisen kumppanuussopimuksen, Euroopan yhteisön jäsenvaltioiden tämän sopimuksen johdosta tekemän sisäisen rahoitussopimuksen sekä Euroopan yhteisön jäsenvaltioiden hallitusten edustajien sisäisen sopimuksen AKT-EY -kumppanuussopimuksen täytäntöönpanemiseksi toteutettavista toimenpiteistä ja noudatettavista menettelyistä ja vahvisti lain Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden ryhmän jäsenten sekä Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden välisen kumppanuussopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta (HE 84/2001 vp). Euroopan unionin jäsenmaat, Euroopan yhteisöjen komissio ja 77 Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren maata allekirjoittivat 23.6.2000 Cotonoussa Beninissä AKT-EY-kumppanuussopimuksen (ns. Cotonoun sopimus). Sopimus on voimassa vv. 2000-2020. Se säätelee laajalti EY:n ja AKT-maiden välistä taloudellista, kaupallista ja kehitysyhteistyötä. Yhteistyön päätavoitteita ovat köyhyyden vähentäminen, kestävä kehitys ja AKT-maiden asteittainen yhdentyminen maailmantalouteen. Yhteistyön perusperiaatteita ovat osapuolten tasa-arvo, omistajuus ja osallistuminen. Sopimus tuo uudistuksia AKT-EY-yhteistyöhön verrattuna edeltäjäänsä Lomén sopimukseen. Se vahvistaa yhteistyön poliittista ulottuvuutta, tehostaa kehitysyhteistyötä ja uudistaa AKT-EY-kauppajärjestelyt Maailman kauppajärjestön sääntöjen mukaisiksi. Kehitysyhteistyön lähtökohtana ovat AKT- valtioiden itsensä määrittelemät kehitystavoitteet, strategiat ja prioriteetit. AKT-EY-yhteistyön rahoittamiseksi EU:n jäsenmaat allekirjoittivat 18.9.2000 sisäisen rahoitussopimuksen, jolla perustetaan järjestyksessä yhdeksäs Euroopan kehitysrahasto (EKR-9). Siitä rahoitetaan AKT-EY-yhteistyön lisäksi yhteisön tukea EU:n merentakaisille maille ja alueille. Sisäisessä rahoitussopimuksessa määritellään muun muassa kunkin EU:n jäsenmaan maksuosuudet EKR-9:ään. Lain voimaantulosta säädetään tasavallan presidentin asetuksella. (UM kehitysyhteistyöneuvos Seija Kinni 1341 6283)

TASAVALLAN PRESIDENTIN ASETUKSET

Tasavallan presidentti antoi 1.2.2002 seuraavat asetukset:

Tasavallan presidentin asetus Viron kanssa tehdyn viisumivapautta koskevan sopimuksen muuttamisesta tehdyn sopimuksen voimaansaattamisesta. Viron kanssa tehdyn viisumivapautta koskevan sopimuksen muuttamisesta tehty sopimus saatetaan voimaan. Asetus tulee voimaan 6.2.2002. (UM lainsäädäntöneuvos Päivi Kaukoranta 1341 5715)

Tasavallan presidentin asetus Luxemburgin kanssa sosiaaliturvasta tehdyn sopimuksen voimaansaattamisesta. Sopimus, jolla yhteensovitetaan Suomen ja Luxemburgin välillä liikkuvien ihmisten oikeudet sosiaaliturvaan erityisesti niiden henkilöiden osalta, joihin ei sovelleta yhteisön oikeuden sosiaaliturvaa koskevia säännöksiä, saatetaan voimaan. Sopimus sisältää määräykset muun muassa eläkkeistä ja perhe-etuuksista. Asetus tulee voimaan 6.2.2002. (STM hallitusneuvos Marja-Terttu Mäkiranta 160 3877)

KANSAINVÄLISET ASIAT

Tasavallan presidentti päätti 1.2.2002 seuraavat kansainväliset asiat:

TIR-tullitarkastusvihkoon merkittyjen tavarain kansainvälistä kuljetusta koskevaan tulliyleissopimukseen sekä sen 1 ja 6 liitteisiin tehtyjen muutosten hyväksyminen. (UM lainsäädäntöneuvos Ronald Wrede 1341 5711)

Afrikan kehityspankin (AfDB) perustamissopimuksen muutosten hyväksyminen. (UM lähetystöneuvos Matti Aaltola 1341 6323)

Suurlähettiläs Heikki Tuunasen tai hänen estyneenä ollessaan hänen sijaisensa valtuuttaminen allekirjoittamaan Suomen ja Laosin välisen Laosin karttalaitoksen kehittämishanketta koskeva muutossopimus ja edellä mainitun sopimuksen hyväksyminen. (UM ulkoasiainneuvos Arto Kurittu 1341 5523)

VALTIONEUVOSTO

VALTIONEUVOSTON ASETUKSET

Valtioneuvosto antoi 31.1.2002 seuraavat asetukset:

Valtioneuvoston asetus rahoitus- ja vakuutusryhmittymän konsernitilinpäätöksestä. Asetuksessa säädetään vakuutusryhmittymien konsernitilinpäätökseen sovellettavista tuloslaskelma- ja tasekaavoista sekä toimintakertomuksen ja liitetietojen sisällöstä. Asetus korvaa luottolaitoksen ja sijoituspalveluyrityksen tilinpäätöksestä ja konsernitilinpäätöksestä annetun valtiovarainministeriön asetuksen sekä vakuutusyhtiön tilinpäätöksestä ja konsernitilinpäätöksestä annetun sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen vastaavat säännökset. Säännösten asiasisältö ei muutu. Asetus tulee voimaan 15.2.2002, ja sitä sovelletaan ensimmäisen kerran 31.12.2002 päättyvältä tilikaudelta. (VM lainsäädäntöneuvos Martti Anttinen 160 3015)

Valtioneuvoston asetus opintotukiasetuksen muuttamisesta. Asetuksessa täsmennetään opintotukiasetuksen 3 §:ssä olevaa lukio-opintojen päätoimisuuden määritelmää sekä opintolainan nostoehtoja muutetaan siten, että lukuvuodeksi myönnetty opintolaina on nostettavissa useassa erässä. Asetuksen 25 § kumotaan, koska vastaava säännös on otettu opintotukilakiin. Korkeakouluopiskelijat saavat nostaa lainan kahdessa erässä ja muussa oppilaitoksessa opiskelevat neljässä erässä. Ulkomaisessa oppilaitoksessa suoritettavaan tutkintoon, tieteellisiin jatko-opintoihin, aikuiskoulutustuen saajalle ja lyhytkestoisiin enintään 12 kuukauden opintoihin myönnettävä opintolaina on kuitenkin nostettavissa yhtenä eränä. Lisäksi pankin tulee ennen opintolainaerän nostamista tarkistaa Kansaneläkelaitokselta, että takauspäätös on edelleen voimassa. Asetusta sovelletaan ensimmäisen kerran lukuvuodeksi 2002-2003 myönnettäviin opintolainoihin. Asetuksen 24 §:n 4 momenttia sovelletaan kuitenkin ensimmäisen kerran lukuvuodeksi 2003-2004 myönnettäviin opintolainoihin. Asetus tulee voimaan 1.5.2002. (OPM neuvotteleva virkamies Leena Koskinen 1341 7443)

Valtioneuvoston asetus taideteollisen alan yliopistollisista tutkinnoista annetun asetuksen 6 §:n muuttamisesta. Lapin yliopistossa suoritettavia taiteen kandidaatin tutkintoon johtavia kolmivuotisia koulutusohjelmia sekä taiteen maisterin tutkintoon kandidaatin tutkinnon pohjalta johtavia kaksivuotisia koulutusohjelmia ovat audiovisuaalisen mediakulttuurin koulutusohjelma, tekstiili- ja vaatetusalan koulutusohjelma sekä teollisen muotoilun koulutusohjelma. Graafinen suunnittelu on yksi audiovisuaalisen mediakulttuurin suuntautumisvaihtoehdoista. Audiovisuaalisen mediakulttuurin koulutusohjelman graafisen suunnittelun suuntautumisvaihtoehto erotetaan omaksi koulutusohjelmakseen, jolloin koulutusta voidaan vahvistaa itsenäisenä pääaineena. Alan yliopistotasoista koulutusta annetaan vain Taideteollisessa korkeakoulussa ja Lapin yliopistossa. Asetus tulee voimaan 1.3.2002. (OPM ylitarkastaja Turja Pesonen 1341 7428)

Valtioneuvoston asetus maa- ja puutarhatalouden markkinoinnin ja tuotannon kehittämiseen tarkoitetusta avustuksesta. Asetuksella päätetään markkinoinnin ja tuotannon kehittämiseen tarkoitetun avustuksen myöntämis- ja käyttöperusteista. Asetus tulee voimaan 6.2.2002. (MMM vanhempi hallitussihteeri Heikki Koponen 160 4262)

Valtioneuvoston asetus uusien asuntoalueiden kunnallistekniikan rakentamiseen vuosina 2002-2005 myönnettävistä valtionavustuksista. Määräaikainen, hankekohtainen valtionavustus kunnallistekniikan rakentamiseen pääkaupunkiseudulla ja sen kehyskunnissa otetaan käyttöön. Tavoitteena on tukea seudun asuntotuotantoa käynnistämällä ja aikaistamalla uusien asuntoalueiden rakentamista siten, että sekä valtion tukema että muu asuntotuotanto lisääntyy. Avustuksen kohteena on rakentamishanke, joka voi sisältää asuntorakentamisen toteuttamiseksi tarvittavan vesihuollon ja kadut sekä puistot. Avustuksen määrä on 40 prosenttia avustuksen kohteen hyväksytyistä kustannuksista. Avustusjärjestelmä on tarkoitettu olemaan voimassa vuosina 2002-2005. Kunnallistekniikka rakennettaisiin vuosina 2002-2008. Asetus perustuu valtion, pääkaupunkiseudun ja sen kehyskuntien yhteistoiminta-asiakirjan tavoitteisiin. Asetus tulee voimaan 6.12.2002. (YM ylitarkastaja Satu Räsänen 1991 9645)

VALTIONEUVOSTON PÄÄTÖKSET

Valtioneuvosto teki yleisistunnossa 31.1.2002 seuraavat päätökset:

Päätös myöntää puolueille ja Ahvenanmaan maakunnalle avustukset poliittisen toiminnan tukemiseen ajalla 1.1.-31.12.2002 ja antaa niiden käyttöön liittyvät tilitysmääräykset. Suomen Sosialidemokraattinen Puolue (52 edustajaa) 3 069 820 euroa, Suomen Keskusta (48 edustajaa) 2 833 680 euroa, Kansallinen Kokoomus (46 edustajaa) 2 715 610 euroa, Vasemmistoliitto (20 edustajaa) 1 180 700 euroa, Svenska Folkpartiet i Finland (11 edustajaa) 649 385 euroa, Vihreä Liitto (11 edustajaa) 649 385 euroa, Suomen Kristillisdemokraatit (10 edustajaa) 590 350 euroa, Perussuomalaiset (1 edustaja) 59 035 euroa ja Ahvenanmaa 59 035 euroa. Avustuksesta on käytettävä 8 prosenttia naisten poliittiseen toimintaan ja samansuuruinen osuus piirijärjestöjen toimintaan. Avustusta saa käyttää sen tilikauden jälkeen, jona se on vastaanotettu. (VNK hallitusneuvos Auni-Marja Vilavaara 160 2026)

Päätös sisäasiainministeriön hallinnonalalla käytettävien Euroopan sosiaalirahaston varojen ja valtion rahoitusosuuden alueellisesta jaosta (tavoite 2; Etelä-Suomi ja Länsi-Suomi). Aluekehitysviranomaisina toimiville maakuntien liitoille jaetaan myöntämisvaltuutta vuoden 2002 talousarvion momentilta 34.05.61 Euroopan sosiaalirahaston rahoitusosuutena yhteensä 1 331 000 euroa sekä valtion rahoitusosuutena momentilta 26.98.62 yhteensä 1 440 000 euroa Etelä-Suomen ja Länsi-Suomen tavoite 2 -ohjelma-asiakirjojen mukaisiin toimenpiteisiin. (SM neuvotteleva virkamies Tarja Arajärvi 160 4512)

Päätös merkitä eduskunnan kirjelmä erään toivomusaloitteen johdosta (EK 10/2001 vp) pöytäkirjaan ja ryhtyä kirjelmään sisältyvästä lausumasta aiheutuviin toimenpiteisiin. Eduskunta ehdottaa, että hallitus sisällyttää väestöpoliittisen selonteon pitkän aikavälin tulevaisuutta käsittelevään selontekoonsa vuonna 2001. (SM aluekehitysjohtaja Pekka Urjanheimo 160 4525)

Päätös vuoden 2002 Euroopan sosiaali- ja aluekehitysrahaston osuuden ja sitä vastaavan kansallisen myöntämisvaltuuden jaosta rakennerahastokauden 2000-2006 tavoite 1, 2 ja 3 -ohjelmien toteuttamiseen. Vuoden 2002 talousarvion momentilta 34.05.61 osoitetaan Euroopan sosiaalirahaston osuutena tavoite 3 -ohjelmaan myöntämisvaltuutta Opetushallitukselle 5 673 000 euroa ja lääninhallituksille yhteensä 12 598 000 euroa, tavoite 1 -ohjelmiin osoitetaan myöntämisvaltuutta lääninhallituksille yhteensä 16 553 000 euroa sekä tavoite 2 -ohjelmiin myöntämisvaltuutta yhteensä 5 979 000 euroa. Vastaavasti osoitetaan vuoden 2002 talousarvion momentilta 29.01.62 kansallista myöntämisvaltuutta tavoite 3-ohjelmaan Opetushallitukselle 7 269 000 euroa ja lääninhallituksille yhteensä 15 968 000 euroa, tavoite 1 -ohjelmiin myöntämisvaltuutta yhteensä 13 030 000 euroa sekä tavoite 2 -ohjelmiin myöntämisvaltuutta yhteensä 7 272 000 euroa. Lisäksi osoitetaan vuoden 2002 talousarvion momentilta 26.98.61 Euroopan aluekehitysrahaston osuutena myöntämisvaltuutta tavoite 1 -ohjelmiin lääninhallituksille yhteensä 9 698 000 euroa sekä tavoite 2 -ohjelmiin lääninhallituksille myöntämisvaltuutta yhteensä 8 097 000 euroa. Vastaavasti valtion vuoden 2002 talousarvion momentilta 29.01.62 kansallista myöntämisvaltuutta osoitetaan tavoite 1 -ohjelmiin lääninhallituksille yhteensä 6 836 000 euroa sekä tavoite 2 ohjelmiin lääninhallituksille myöntämisvaltuutta yhteensä 6 654 000 euroa. (OPM neuvotteleva virkamies Juha Mäntyvaara 1341 7302)

Päätös Suomen Unesco-toimikunnan jäsenten kutsumisesta kolmivuotiskaudeksi 2002-2004, kuitenkin enintään siihen saakka kunnes toimikuntaa koskeva asetus muutetaan. Kokoonpano: puheenjohtaja: ohjelmajohtaja Olli Alho; jäsenet: kansliapäällikkö Christoffer Grönholm, professori Sara Heinämaa, professori Riitta Keiski, professori Ullamaija Kivikuru, pääsihteeri Tapio Markkanen, suunnittelujohtaja Petri Pohjonen, teatteriohjaaja Raija-Sinikka Rantala, professori Tom Sandlund, professori Martin Scheinin ja kasvatustiet. yo Jutta Urpilainen; ulkoasiainministeriön edustaja: lähetystöneuvos Liisa Valjento (varalle yksikön päällikkö Riitta Resch). (OPM vanhempi hallitussihteeri Fredrik Forsberg 1341 7248)

Päätös Euroopan unionin kalatalouden ohjauksen rahoitusvälineen (KOR) varojen ja valtion rahoitusosuuden jakamisesta työvoima- ja elinkeinokeskuksille. Työvoima- ja elinkeinokeskuksille jaetaan vuoden 2001 talousarvion momentille 30.41.62 budjetoiduista ja jakamatta jätetyistä määrärahoista valtion rahoitusosuutena 1 000 000 euroa käytettäväksi tavoite 1 -alueiden ulkopuolisten alueiden Suomen elinkeinokalatalouden rakenneohjelman mukaisiin toimenpiteisiin. Vuoden 2002 talousarvion momentilta 30.41.62 jaetaan Euroopan unionin kalatalouden ohjauksen rahoitusvälineen rahoitusosuutena 3 760 000 euroa ja valtion rahoitusosuutena 2 100 000 euroa käytettäväksi tavoite 1 -alueiden ulkopuolisten alueiden Suomen elinkeinokalatalouden rakenneohjelman mukaisiin toimenpiteisiin. Lisäksi työvoima- ja elinkeinokeskuksille jaetaan vuoden 2002 talousarvion momentilta 30.41.62 Euroopan unionin kalatalouden ohjauksen rahoitusvälineen rahoitusosuutena 1 070 000 euroa ja valtion rahoitusosuutena 1 070 000 euroa käytettäväksi Itä-Suomen ja Pohjois-Suomen tavoite 1 -ohjelma-asiakirjojen mukaisiin kalataloutta koskeviin toimenpiteisiin. Ahvenanmaan maakunnalle ohjataan vuoden 2002 talousarvion momentilta 30.41.62 Euroopan unionin kalatalouden ohjauksen rahoitusvälineen rahoitusosuutena 530 000 euroa. Kansallinen rahoitusosuus tulee maakunnan omasta talousarviosta. (MMM kalastusneuvos Orian Bondestam 160 3361)

Päätös joukkoliikenteen rahoituksen läänikohtaisista kiintiöistä vuodelle 2002. Vuoden 2002 talousarviossa on joukkoliikenteen palvelujen ostoon ja kehittämiseen varattu yhteensä 79 880 000 euroa, josta alueellisen liikenteen palvelujen ostoon ja paikallisen liikenteen valtionapuun on varattu 23 210 000 euron määräraha, kaupunki- ja seutulippualennusten valtionapuun 8 914 000 euron määräraha ja kehittämis-, suunnittelu- ja tutkimushankkeisiin 10 754 000 euron määräraha. Lääninhallituksille kiintiöidään 23 210 000 euroa käytettäväksi alueellisen liikenteen palvelujen ostoon ja paikallisen liikenteen valtionapuun ja 8 914 000 euroa käytettäväksi kaupunki- ja seutulippualennusten valtionapuun. Kehittämis-, suunnittelu- ja tutkimushankkeisiin osoitettua määrärahaa lääninhallituksille kiintiöidään 3 893 000 euroa ja jäljelle jäävä yhteensä 6 861 000 euron määräraha jätetään liikenne- ja viestintäministeriön käytettäväksi ja/tai liikenne- ja viestintäministeriön kohdennettavaksi lääninhallituksille myöhemmässä vaiheessa. Lääninhallitusten kiintiöiden valmistelun yhteydessä on huomioitu: 1) vuoden 2001 määrärahan käyttö, 2) vuodelle 2002 siirtyvä määräraha edellisiltä vuosilta ja 3) lääninhallitusten omat laskelmat ja perustelut määrärahatarpeesta vuonna 2002. (LVM osastopäällikkö Harri Cavén 160 2500)

Päätös vahvistaa Ilmailulaitoksen palvelu- ja muut toimintatavoitteet, tulostavoitteet ja Ilmailulaitokselle myönnettävät korvaukset vuodelle 2002. Valtioneuvosto vahvistaa Ilmailulaitoksen palvelutavoitteet ja muut toimintatavoitteet vuodelle 2002 sen mukaisina kuin eduskunta on ne valtion vuoden 2002 talousarviossa hyväksynyt. Ilmailulaitoksen tulostavoitteeksi asetetaan 1 300 000 euroa vuodelle 2002. Valtioneuvosto tekee päätökset valtion vuoden 2002 talousarviosta Ilmailulaitokselle myönnettävistä korvauksista erikseen. (LVM neuvotteleva virkamies Esko Pyykkönen 160 9534)

Päätös myöntämisvaltuuden alueellisesta kiintiöinnistä vuonna 2002 yritystoiminnan tukemisesta annetun lain mukaisiin hankkeisiin. Työvoima- ja elinkeinokeskuksille kiintiöidään vuoden 2002 talousarvion momentin 32.30.45 myöntämisvaltuus 16 819 000 euroa ilman EU:n osarahoitusta toteutettaviin yritystoiminnan tukemisesta annetun lain mukaisiin hankkeisiin. Valtuudesta 2 523 000 euroa on suunnattu Itä- ja Pohjois-Suomen alueille. (KTM ylitarkastaja Sirpa Hautala 160 3684)

Päätös Euroopan aluekehitysrahaston vuoden 2002 myöntämisvaltuudesta. TE-keskuksille osoitetaan myöntämisvaltuutta momentille 26.98.61 (EAKR) 12 967 000 euroa ja momentille 34.05.62 (Kansallinen vastinrahoitus) 10 047 000 euroa. Osoitettavalla rahoituksella arvioidaan työllistettävän hankkeiden toteutuksen aikana yhteensä 450 henkilötyövuotta, kun arviossa on mukana kuntien ja muiden osallistujien rahoitus. Hankkeiden arvioidaan luovan noin 480 pysyväisluontoista työpaikkaa. (TM neuvotteleva virkamies Osmo Voutilainen 1856 8073)

Valtioneuvosto teki yleisistunnossa 1.2.2002 seuraavat päätökset:

Päätös muuttaa talouspoliittisen ministerivaliokunnan kokoonpanoa. Ministeri Enestam pääministerin estyneenä ollessa määräsi maa- ja metsätalousministeri Raimo Tammilehdon talouspoliittisen ministerivaliokunnan jäseneksi. Ministerivaliokunnan kokoonpano on seuraava: puheenjohtaja: pääministeri Paavo Lipponen; jäsenet: sisäasiainministeri Ville Itälä, puolustusministeri Jan-Erik Enestam, valtiovarainministeri Sauli Niinistö, kauppa- ja teollisuusministeri Sinikka Mönkäre, ministeri Suvi-Anne Siimes, työministeri Tarja Filatov, peruspalveluministeri Osmo Soininvaara ja maa- ja metsätalousministeri Raimo Tammilehto. (VNK hallitusneuvos, hallintojohtaja Heikki Aaltonen 160 2008)

Päätös muuttaa lähialueministerivaliokunnan kokoonpanoa. Ministeri Enestam pääministerin estyneenä ollessa määräsi maa- ja metsätalousministeri Raimo Tammilehdon lähialueministerivaliokunnan jäseneksi. Ministerivaliokunnan kokoonpano on seuraava: puheenjohtaja: pääministeri Paavo Lipponen; varapuheenjohtaja: puolustusministeri Jan-Erik Enestam; jäsenet: sisäasiainministeri Ville Itälä, valtiovarainministeri Sauli Niinistö, kauppa- ja teollisuusministeri Sinikka Mönkäre, liikenne- ja viestintäministeri Kimmo Sasi, ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja, ympäristöministeri Satu Hassi, alue- ja kuntaministeri Martti Korhonen, sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho, ulkomaankauppaministeri Jari Vilén ja maa- ja metsätalousministeri Raimo Tammilehto. (VNK hallitusneuvos, hallintojohtaja Heikki Aaltonen 160 2008)

Valtioneuvosto lähetti eduskunnalle 31.1.2002 seuraavat Euroopan unionin säädösehdotuksia koskevat valtioneuvoston kirjelmät:

Valtioneuvoston kirjelmä (U 90/2001) eduskunnalle ehdotuksesta neuvoston direktiiviksi (pakolaisen määritelmä ja toissijainen suojelu). Direktiivin tavoitteena on asettaa yhteiset vähimmäisvaatimukset sille, mitä edellytetään henkilöltä, jolle annetaan EU:n jäsenvaltiossa kansainvälistä suojelua pakolaisena tai toissijaista suojelua tarvitsevana henkilönä, ja sille mitkä ovat tällaiselle henkilölle annettavat oikeudet ja etuudet. (SM hallitusneuvos Annikki Vanamo-Alho 160 2790)

Valtioneuvoston kirjelmä (U 91/2001) eduskunnalle ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi (valmisteverotuksen tietokoneistaminen). Ehdotuksen tarkoituksena on luoda puitteet, joiden nojalla komissio ja jäsenvaltiot sitoutuvat lainsäädännöllisesti ja oikeudellisen vastuun ja menojen kohdentumisen osalta tietokoneistamishankkeeseen. (VM hallitusneuvos Irmeli Virtaranta 160 3065)

Valtioneuvoston kirjelmä (U 92/2001) eduskunnalle ehdotuksesta neuvoston asetukseksi (raakatupakka-alan palkkioiden ja takuukynnysten vahvistaminen sekä yhteisen markkinajärjestelyn muuttaminen). Ehdotuksessa esitetään raakatupakka-alan yhteisestä markkinajärjestelystä annetussa neuvoston asetuksessa (ETY) N:o 2075/92 tarkoitetut kunkin raakatupakkaryhmän palkkioiden ja lisätukien määrät sekä takuukynnykset lajikeryhmittäin ja jäsenvaltioittain satovuosille 2002, 2003 ja 2004. Takuukynnysten määrissä on huomioitu eri lajikkeiden kysyntä markkinoilla. Ehdotuksessa myös esitetään, että jäsenvaltioilla olisi mahdollisuus rajoittaa tarjouskilpailu-järjestelmän soveltaminen yhteen lajikeryhmään. Nykyisten säännösten mukaan kyseistä järjestelmää sovellettaessa sen on koskettava kaikkia tupakkalajikkeiden ryhmiä. Jäsenvaltiot eivät ole käyttäneet nykyistä järjestelmää, koska se on monimutkainen. Lisäksi esitetään, että kiintiövarantoa koskevat säännökset poistetaan asetuksesta. (MMM maatalousneuvos Taina Vesanto 160 4240)

NIMITYSASIAT

Valtioneuvosto päätti 31.1.2002 seuraavat nimitysasiat:

Määräaikainen neuvotteleva virkamies, varatuomari Johanna Hakala sisäasiainministeriön neuvottelevan virkamiehen (vaativuustaso 8) virkaan 1.2.2002 lukien. (SM hallitusneuvos Tarja Oksanen 160 2973)

Vanhempi hallitussihteeri, oikeustieteen maisteri Rita Linna liikenne- ja viestintäministeriön vanhemman hallitussihteerin (A 25) virkaan, joka on sijoitettu ministeriön liikennepolitiikan osaston rautatie- ja ilmailuyksikköön, 1.2.2002 lukien. (LVM osastopäällikkö Harri Cavén 160 2500)

Erityisasiantuntija Tarja Heinilä-Hannikainen sosiaali- ja terveysministeriön johtajan (A 29) virkaan 1.7.2002 lukien. (STM kansliapäällikkö Markku Lehto 160 3763)

Oikeustieteen kandidaatti Liisa Saastamoinen työministeriön hallitussihteerin määräaikaiseen (A 23) virkasuhteeseen 1.3.2002-29.2.2004, kuitenkin enintään siksi ajaksi, jonka hallitussihteeri Päivi Kairamo-Hella on virkavapaana. (TM hallitusneuvos Mikko Salmenoja 1856 7986)

RAHA-ASIAT

Valtioneuvoston raha-asiainvaliokunta puolsi istunnossaan 30.1.2002 seuraavia asioita:

Keravan kaupungin pääkirjaston perustamishankkeen laajuuden vahvistaminen 3 000 hyötyneliömetriksi. Hankkeen kustannusarvio on vuoden 2002 yksikköhinnoilla joulukuun 2001 kustannustasossa 5,3 miljoonaa euroa. Opetusministeriön tarkoituksena on myöntää ennakkolupa hankkeen aloittamiselle 1.2.2002. (OPM kulttuuriasianneuvos Anneli Äyräs 1341 7309)

Vuoden 2001 talousarvion momentin 29.70.55 (Opintotuki, Opintoraha ja asumislisä) arviomäärärahan ylittäminen 21 261 476 markalla. Ylitystarve aiheutuu asumislisän ja korkeakouluopiskelijoiden opintorahan ennakoitua suuremmasta käytöstä. (OPM taloussuunnittelupäällikkö Matti Väisänen 1341 7442)

Vuoden 2001 talousarvion momentin 29.70.59 (Opintotuki, Lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten opiskelijoiden koulumatkatuki) arviomäärärahan ylittäminen 12 424 142 markalla. Ylitystarve aiheutuu julkisen liikenteen taksojen tarkistuksesta. (OPM taloussuunnittelupäällikkö Matti Väisänen 1341 7442)

Vuoden 2002 talousarvion momentin 29.90.52 (Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat taiteen tukemiseen) arviomäärärahan ylittäminen 1 815 000 eurolla. (OPM ylitarkastaja Jukka Ukkonen 1341 7317)

Vuoden 2002 talousarvion momentin 30.41.51 (Kalatalouden edistäminen) yhteensä 4 848 000 euron määrärahan jakaminen seuraavasti: maksun kannosta ja kalastuksenhoitomaksurekisterin ylläpidosta aiheutuvat menot 448 000 euroa, korvaukset vesialueen omistajille 902 000 euroa, kalastusaluetoiminta 1 034 000 euroa, kalastusalan järjestöjen toiminta 1 452 000 euroa, kalatalouden edistäminen 1 012 000 euroa. (MMM kalastusneuvos Pentti Munne 160 3372)

Maa- ja metsätalousministeriön päätös Metsähallituksen palvelu- ja muista toimintatavoitteista sekä tulostavoitteista vuodelle 2002. Maa- ja metsätalousministeri päättää eduskunnan hyväksymissä rajoissa Metsähallituksen vuoden 2002 palvelu- ja muista toimintatavoitteista sekä 62,8 miljoonaa euron tulostavoitteesta. Tulostavoite ilman maanmyyntivoittoja on 56,2 miljoonaa euroa. Vuoden 2002 tilinpäätöksen yhteydessä tehtäväksi tuloutukseksi vuonna 2003 asetetaan alustavasti 47,1 miljoonaa euroa. (MMM ylitarkastaja Ville Schildt 160 3358)

Liikenne- ja viestintäministeriön asetus joukkoliikenteen valtionavustuksista. Asetuksella säädetään tärkeimmistä avustuslajeista, joita ovat avustukset linjaliikennettä täydentävän ostoliikenteen järjestämiseen, matkalippujen hinnanalennuksiin sekä joukkoliikenteen kehittämis-, suunnittelu- ja tutkimushankkeisiin. Lisäksi säädetään valtionapuviranomaisista, avustuksen myöntämisen edellytyksistä, kestosta ja saajista. Asetuksessa määritellään valtionavustuksen prosentuaalinen enimmäismäärä sekä hyväksyttävät kustannukset. Asetus tulee voimaan 4.2.2002. (LVM osastopäällikkö Harri Cavén 160 2500)

Kauppa- ja teollisuusministeriön asetus Patentti- ja rekisterihallituksen maksullisista suoritteista annetun kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksen liitteenä olevan maksutaulukon muuttamisesta. Maksutaulukkoa muutetaan siten, että kaupparekisteri-, yhdistysrekisteri- ja mallioikeusmaksuja tarkistetaan kustannustason nousun johdosta. Korotukset ovat kaupparekisterin osalta keskimäärin 13 prosenttia, yhdistysrekisterin osalta 19 prosenttia ja mallioikeusmaksujen osalta 9 prosenttia. Asetus tulee voimaan 1.3.2002. (KTM hallitusneuvos Timo Pekkarinen 160 3566)

Työterveyslaitoksen vuoden 2002 talousarvion hyväksyminen. Työterveyslaitokselle suoritetaan sosiaali- ja terveysministeriön vahvistamiin menoihin valtionapua 80 prosenttia kustannuksista kuitenkin siten, että valtion kiinteistölaitokselle maksettavan toimitilan vuokraa vastaava osuus myönnetään lisättynä valtionapuna. Talousarviossa vahvistetaan valtionosuuteen oikeuttaviksi kustannuksiksi 42 627 747 euroa. Valtionosuus on 34 320 000 euroa, josta lisätyn valtionavun osuus on 1 089 014 euroa. (STM lääkintöneuvos Matti Lamberg 160 4342)

Vuoden 2002 talousarvion momentin 28.81.95 (Lakiin tai asetukseen perustuvat menot, joita varten talousarvioon ei ole erikseen merkitty määrärahaa) määrärahan ylittäminen 26 053 eurolla. (STM ylitarkastaja Anneli Sollo 160 3910)

Ympäristöministeriön päätös omistusasuntolainojen valtiontakausten jakautumisesta. Päätöksellä määrätään valtiontakausten jakautumisesta lainanmyöntäjien kesken. Lainanmyöntäjille osoitetaan lisää valtuutta 142 508 000 euroa. (YM ylitarkastaja Jorma Pietiläinen 1991 9648)

LUOVUTETUT MIETINNÖT

Raportti Suomen kilpailukyvystä ja sen kehittämistarpeesta julkistettiin 29.1.2002 valtiovarainministeriössä. Raportti luonnehtii Suomen kilpailukykyä varsin vahvaksi. Suomen vahvuuksia ovat ennen muuta korkea koulutustaso, laadukas teknologiaympäristö, toimiva infrastruktuuri ja kattava yhteiskunnan turvaverkko. Suomen keskeisiin heikkouksiin kuuluu ennen muuta korkea työhön kohdistuva verotus. Raportissa on arvioitu muun muassa Suomen edellytyksiä kilpailla kannattavasta yritystoiminnasta. Suomea verrataan eräisiin tärkeimpiin kilpailijamaihin ensisijaisesti kansainvälisten tilastojen avulla. Raportissa kuvataan, missä tilanteessa Suomi nyt on ja miten kilpailukykymme on viime vuosina eri osa-alueilla kehittynyt. Lisätietoja antavat alivaltiosihteeri Johnny Åkerholm, p. (09) 160 3091 ja finanssineuvos Pertti Kohi, p. (09) 160 4880 valtiovarainministeriöstä.

Koulutustoimikuntien katsaukset -raportti julkistettiin 29.1.2002 opetusministeriössä. Koulutustoimikunnat ovat linjanneet raportissa koulutusalojen nykyistä ja tulevaa työllisyystilannetta sekä koulutuksen määrällisiä ja rakenteellisia kehittämistarpeita. Lähes kaikkien toimikuntien katsauksissa koulutuksen kehittämistarpeista korostetaan aikuiskoulutuksen lisäämistä ja kehittämistä. Monet toimikunnat ovat huolestuneita työvoiman riittävyydestä. Opettajien saannin turvaaminen sekä opettajankoulutuksen sisällöllinen kehittäminen ovat keskeisiä kehittämistarpeita toimikuntien katsauksissa. Ammatillisen koulutuksen opettajien osalta korostetaan työelämätuntemuksen merkitystä. Myös oppilaitosten ja työelämän välistä yhteistyötä tulisi toimikuntien mielestä kehittää. Lisätietoja antaa erikoistutkija Olli Poropudas, p. (09) 1341 7071 opetusministeriöstä.

Naudanlihantuotannon elvyttämistä pohtinut työryhmä jätti muistionsa 30.1.2002 maa- ja metsätalousministeriölle. Työryhmän mukaan naudanlihan tuotannon ja kulutuksen eron arvioidaan kasvavan tämän vuosikymmenen loppupuolella jopa 16 miljoonaan kiloon. Teuraspainojen nostolla tuotantoa saataisiin maksimissaan lisättyä kahdeksan miljoonaa kiloa ennustettua suuremmaksi. Toiset kahdeksan miljoonaa lisäkiloa tuotettaisiin nostamalla emolehmien määrä nykyisestä 27 000:sta kaksinkertaiseksi eli Suomen maakiintiön mukaiseen 50 000:een. Lisätietoja antaa maatalousylitarkastaja Pekka Sandholm, p. (09) 160 4249 maa- ja metsätalousministeriöstä.

Selvitys yksityisyyden suojasta digitaalisessa televisiotoiminnassa julkistettiin 25.1.2002 liikenne- ja viestintäministeriössä. Selvityksen mukaan Suomen tekemät tekniset digi-tv-ratkaisut tarjoavat hyvän tietoturvallisuuden ja suojaavat hyvin käyttäjän yksityisyyttä. Tulevaisuudessa tehtävät valinnat voivat tuoda mukanaan uusia uhkia, jotka pyritään torjumaan jo varhaisessa vaiheessa. Uudet liiketoimintamahdollisuudet, asiakkuuksien hallinta, aiheuttavat suurimmat uhkat yksityisyydelle. Asiakastiedot kuitenkin pirstoutuvat monille osapuolille, jolloin mikään taho ei pääse kokoamaan kattavaa katsojaprofiilia. Lisätietoja antaa neuvotteleva virkamies Tapio Virkkunen, p. (09) 160 4337 liikenne- ja viestintäministeriöstä.

Työvoima 2020-väliraportti julkistettiin 30.1.2002 työministeriössä. Raportin mukaan nykyisestä laskusuhdanteesta huolimatta tavoitteena olevaan 70 prosentin työllisyysasteeseen on edelleen mahdollista päästä vuosikymmenen puolivälissä, koska 1990-luvun lopulla työllisyyden nousu oli vahvaa. Positiivinen kehitys edellyttää työryhmän mukaan aktiivisen työvoimapolitiikan käyttöä rakenteellisen työttömyysongelman vuoksi ja uuden pitkäaikaistuvan työttömyyden ennalta ehkäisemiseksi. Aktiivitoimia tarvitaan myös työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaamisen parantamiseksi. Lisätietoja antaa neuvotteleva virkamies Pekka Tiainen, p. (09) 1856 8072 työministeriöstä.

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.