Uutisten vuosihakemisto, Vierashuone 2025
- Uutiset
21.2.2025 11.52
Vierashuoneessa OTT, yliopistonlehtori Evgeniya Kurvinen ja HTM, väitöskirjatutkija Helinä Tiura-Virta: Luottamuksellinen hoitosuhde suojaa pahoinpitelijää
Kirjoittajat pohtivat poliisin tiedonsaantioikeuden rajoittamisen perusteita tilanteessa, jossa poliisi tutkii sairaalan alueella tapahtunutta pahoinpitelyrikosta. Kirjoituksen pontimena on korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) tapaus KHO 2025:11, jossa oli kysymys siitä, että poliisi oli pyytänyt tietoa sairaalan psykiatrian osastolla hoidettavana olleen potilaan henkilöllisyydestä, koska potilas oli epäiltynä osastolla tapahtuneesta, poliisin tutkittavana olevasta pahoinpitelyrikoksesta. KHO katsoi, että poliisilla ei ollut oikeutta saada pyytämänsä tietoa, koska tieto potilaan henkilöllisyydestä paljastaa samalla hänen terveydentilaansa kuvaavan hoitosuhteen ja tietoa hoitosuhteesta psykiatriseen hoitolaitokseen oli pidettävä sellaisena oikeudenkäymiskaaren (4/1734, OK) 17 luvussa tarkoitettuna terveydentilaa koskevana arkaluonteisena tietona, joka kuului todistamiskiellon piiriin. Näkemyksemme mukaan KHO:n tapaus osoittaa omalta osaltaan nykylainsäädännön ongelmallisuuden. Potilaan oikeus hoitosuhteen luottamuksellisuuteen on painavampi kuin muiden potilaiden Suomen perustuslain (731/1999) 7 §:n mukainen oikeus elämään ja turvallisuuteen. - Uutiset
17.2.2025 11.54
Vierashuoneessa laamanni, dosentti Kai Kotiranta: Keihäs ja miekka, hattu ja kilpi
Oikeustieteellinen tutkimus ja asianajo voivat kulkea yhtä matkaa. Voi olla, että joskus tutkija kulkee edellä ja asianajaja perässä, mutta järjestys voi olla päinvastainenkin. Usein tarve tehdä tutkimuksellisia avauksia saa kimmokkeensa jostain kiperästä oikeudellisesta tulkintatilanteesta, josta on saatu asianajotyön seurauksena lainkäyttäjän, viime kädessä korkeimman oikeusasteen, ratkaisu. Ratkaisua voi olla syytä tarkastella objektiivisesti, uteliaasti tai kriittisestikin ja sovittaa näin syntyneet tieteellisesti perustellut teoreettiset kudelmat osaksi laajempaa kokonaisuutta. Joskus voi olla niinkin, että tutkija lanseeraa itsenäisesti kokonaan uuden systematisoimansa oikeudenalan ja markkinavoimien vallassa elävä asianajoyhteisö tai sen osa ryhtyy tämän oikeudenalan asiantuntijaksi. Oikeustieteellisellä tutkimuksella ja asianajotyöllä on keskinäinen kohtalon yhteys. Tutkija ja asianajaja ovat toistensa kohtalon tovereita, kirjoittaa laamanni, dosentti Kai Kotiranta Edilexin Vierashuoneessa. - Uutiset
13.2.2025 11.55
Vierashuoneessa käräjätuomari Samuli Kulmala: Päivä käräjillä – mutta montako kertaa? Kverulanttien ja sarjavalittajien haasteesta
Kverulantismia eli sarjavalittamista ilmiönä ei ole Suomessa juurikaan tutkittu. Kverulatiivisen käytöksen taustalla on epäilty vaikuttavan jotain psyykkisiä erityispiirteitä tai häiriöitä. Aiheesta löytyykin oikeudellista ja (oikeus)psykologista tutkimusta ulkomailta. OTM, VT, käräjätuomari Samuli Kulmalan Edilexissä julkaistu vertaisarvioitu avoin artikkeli "Kverulantit eli sarjavalittajat" tuo tätä tutkimusta kotimaiseen oikeustieteelliseen ja oikeuspsykologiseen keskusteluun. - Uutiset
5.2.2025 11.50
Vierashuoneessa Suomen Vuokranantajien lakiasiainjohtaja Tarik Ahsanullah: Vuokralainsäädännön päivitys on tarpeen yli 30 vuoden jälkeen
Oikeusministeriön huoneenvuokralakityöryhmä sai ennen joulua valmiiksi ehdotuksen vuokralainsäädännön päivittämisestä. Työryhmän työ perustui hallitusohjelman kirjaukseen, jonka mukaan vuokralainsäädäntö selkeytetään tällä vaalikaudella vastaamaan nykypäivän tarpeita ja käytäntöjä. Työryhmässä oli edustettuna alan kaikki keskeiset järjestöt ja lopputuloksesta saatiin valtaosin yksimielinen. Ehdotuksessa kyse on ennen kaikkea olemassa olevan lainsäädännön kehittämisestä ja ajantasaistamisesta. - Uutiset
29.1.2025 11.50
Vierashuoneessa työoikeuden emeritusprofessori OTT, VTK Seppo Koskinen: Osa-aikatyöntekijän ylityökorvaukset ja EU
Työmarkkinoilla on esitetty vastakkaisia käsityksiä osa-aikaisen oikeudesta ylityökorvauksiin työmäärän ylittäessä sovitun tuntimäärän. Ammattijärjestö PAM on asiassa vedonnut Euroopan Unionin tuomioistuimen ratkaisuun ja varsinkin Kaupan liiton ja EK:n puolesta on korostettu nykyistä lainsäädäntöämme ja EU:n tuomioistuimen tuomion ymmärtämistä arvioitavana olleen maan erityisen tilanteen perusteella. Suomessa keskustelu asiasta nousi ainakin julkisuuteen vasta viime vuoden lopulla. Keskustelua asiasta on sen sijaan käyty ainakin Pohjoismaissa jo aikaisemmin ja oli yllättävää, että se alkoi Suomessa vasta nyt. Huomion arvoista on sekin, että Euroopan Unionin tuomioistuin on antanut asiasta jo ainakin kaksi tuomiota lyhyessä ajassa. Ensimmäisen vuonna 2023 ja toisen vuonna 2024. Tuomiot ovat yhdenmukaisia: osa-aikatyöntekijöitä ei voida käsitellä ylityökorvausten osalta epäedullisemmin kuin kokoaikaisia työntekijöitä. - Uutiset
28.1.2025 11.55
Vierashuoneessa OTT Antti Tapanila: Sanna Marinin lähestymiskielto ja oikeudenkäynnin julkisuus
Tiedotusvälineissä uutisoitiin Helsingin käräjäoikeudessa 17.1.2025 käsiteltyä entisen pääministeri Marinin hakemaa lähestymiskieltoa. Uutisten perusteella jäi käsitys, että käsittely tapahtui suljetuin ovin salassapidettävien osoitetietojen suojaamiseksi. Myös tuomion julkisuutta kerrottiin rajoitetun samasta syystä. Poikkeuksellinen julkisuusratkaisu herätti kiinnostuksen, koska olin pohtinut oikeudenkäynnin julkisuuskysymyksiä kirjassani, joka julkaistiin alkusyksyllä 2024. - Uutiset
24.1.2025 11.53
Vierashuoneessa aluesyyttäjä, väitöskirjatutkija Robert Sandberg: Aikaisemman yksiköintiratkaisun vaikutus koventamisperusteen soveltamiseen myöhemmässä prosessissa
Rikosten yksiköinti on yhden tai useamman rikoksen rajanvetoa lähtökohtaisesti yhden ja saman rikosnimikkeen tunnusmerkistön toteutumista arvioitaessa. Kyse on siitä, minkälainen määrä kunkin kriminalisoinnin mukaista menettelyä voidaan mahduttaa rikoksen yksinkertaisen toteuttamisen piiriin. Rikosten yksiköinnistä ei säädetä laissa, vaan yksiköintiratkaisut on jätetty tuomioistuinten harkintavallan alaiseksi. Rajanvedon lähtökohtana toimii rikoksen tunnusmerkistö. Rikostyypit ovat kuitenkin keskenään erilaisia, kuten myös rikosten tyypilliset tekotavat. Näistä syistä yksiköinti on mutkikasta, eikä yleispäteviä sääntöjä ole mahdollista asettaa. Asiasta kirjoittaa aluesyyttäjä, väitöskirjatutkija, OTM, VT Robert Sandberg Edilexin Vierashuoneessa ja Lakikirjaston vertaisarvioidussa artikkelissa. - Uutiset
23.1.2025 11.50
Vierashuoneessa terveyden ja työhyvinvoinnin valmentaja Lauri Pyykkönen: Työhyvinvointi vuonna 2025
Tämä kirjoitukseni toimii jatkona Edilexin Vierashuoneen aiemmalle artikkelilleni, jossa nostin esille asianajo- ja juridiikan alan työhyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Toimialan työhyvinvoinnin nykytilaa ja kehitysehdotuksia tarkastellessani esille nousivat nämä asiat, joista jatkan tässä kirjoituksessa: Ihmissuhde-, vuorovaikutus- ja tunnetaidot. Terveys, työn kuormittavuus ja palautuminen. Rahan vaikutus työskentelyyn. Toimialan työhyvinvoinnin kulttuuri. - Uutiset
14.1.2025 11.50
Vierashuoneessa OTT, työ- ja sosiaalioikeuden dosentti Jaana Paanetoja: Työnantajan vakuuttamisvelvollisuuden piirissä oleva työsuhde
Työntekijän eläkelaissa sekä työtapaturma- ja ammattitautilaissa tarkoitetun työsuhteen syntyminen arvioidaan työsopimuslaissa säädetyn tunnusmerkistön perusteella samaan tapaan kuin muidenkin työlakien kohdalla. Jotta kysymys olisi työsuhteisesta työstä, on siinä tosiasiallisesti täytyttävä kaikki mainitussa lainkohdassa säädetyt työsuhteen yksittäiset tunnusmerkit. Työsuhteen syntymisen tarkastelu sai uutta ulottuvuutta, kun työsopimuslain 1 luvun 1 §:n 1 momenttia muutettiin kesällä 2023, ja lakiin kirjattiin ensimmäistä kertaa kokonaisharkinnan käytöstä työsuhteen syntymistä arvioitaessa. Vaikka kysymys ei ollut oikeuskäytännölle ja -tieteelle uudesta ratkaisutavasta, voidaan lakiin tehdyllä lisäyksellä katsoa olevan merkittäviä vaikutuksia käytäntöön. - Uutiset
14.1.2025 11.39
Vierashuoneessa hallintotieteiden tohtoriopiskelija Terhi Raikas: Voiko lain rikkominen kansalaistottelemattomuuden nimissä olla koskaan oikein?
Ympäristöliike on saanut Suomessa alkusysäyksensä kansalaistottelemattomuudesta. Koijärvi-liikkeen tapahtumat rikkoivat lakia, eikä niitä voitu korkeimmassa oikeudessa (KKO 1983-II-159) oikeuttaa pakkotilaan vetoamalla. Sittemmin ympäristöliike ja kansalaistottelemattomuus ovat kokeneet Suomessa ja maailmalla merkittäviä muutoksia. Ruotsissa ja Sveitsissä on jo esiintynyt oikeuskäytäntöä siitä, että aktivistien kansalaistottelemattomuuden oikeuttamiseen pakkotilaperusteisesti on suhtauduttu suopeasti. OTM, DI, M.Soc.Sc., FM, hallintotieteiden tohtoriopiskelija Terhi Raikkaan praktista oikeusvertailua ja lainopillista tutkimusta yhdistelevässä Edilexin Lakikirjastossa julkaistussa vertaisarvioidussa artikkelissa perehdytään siihen, olisiko Suomessa mahdollista oikeuttaa kansalaistottelemattomuutta pakkotilan perusteella. - Uutiset
8.1.2025 11.53
Vierashuoneessa OTT, dosentti Henri Rikander: Yleiset kirjastot ääriliikkeiden kaikukammiona
Vuoden 2024 lopusta alkaen on Sinimusta Liike pyrkinyt järjestämään lukupiirejä yleisissä kirjastoissa läpi Suomen. Helsingin pääkirjasto Oodin itsenäisyyspäivän ja loppiaisen tapahtumat saivat runsaasti mediajulkisuutta. Toimitetussa verkkomediassa aikavälillä 1.11.2024–7.1.2025 Sinimusta Liike on mainittu 542 kertaa. Jälkimmäisessä tapahtumassa oli Helsingin kaupungin mukaan noin 20 Sinimusta Liikkeen edustajaa ja yli 200 lukupiiriä vastustanutta henkilöä. Tilaisuudesta nähtävillä olevista tallenteista ilmenee, että tilaisuudessa oli muun muassa tönimistä ja huutamista. Helsingin kaupungin edustaja lausui medialle, että tässä mitataan demokratian rajoja. OTT, poliisioikeuden dosentti Henri Rikanderin kirjoituksessa tarkastellaan puolijulkista tilaa, eli kirjastoa, suhteessa yleisötilaisuuteen ja yleiseen kokoukseen. Asetelma on jännitteinen kansalaisten oikeudenmukaisuusodotusten kanssa.
1 - 20 21 - 31