Uutisten vuosihakemisto, Vierashuone 2024
Vierashuone 2023 Vierashuone 2025
- Uutiset
20.12.2024 11.55
Vierashuoneessa Partner Iiris Kivikari ja Counsel Toni Kalliokoski: Tekoälysarja 5/5 – Tekoäly (riita)juristin apurina
Olemme käsitelleet tekoälysarjan aiemmissa kirjoituksissa tekoälyä muun muassa tietoturvan ja datankäytön näkökulmista sekä argumentoineet juridisen tekoäly-yleissivistyksen puolesta. Kirjoituksissa on keskitytty arvioimaan tekoälyn käytön juridisia raameja ja sitä tapaa, millä tekoäly haastaa nykyistä oikeusjärjestelmäämme.
Tekoälyn tuoma muutos ei kuitenkaan kohdistu vain niihin juridisiin kysymyksiin, joita ratkomme juristeina, vaan myös siihen tapaan, jolla teemme työtämme. Tässä tekoälysarjan viimeisessä osassa pohdimmekin, miten tekoäly vaikuttaa erityisesti riidanratkaisuun nyt ja tulevaisuudessa. Mitä työstämme jää jäljelle, kun tekoäly on haukannut siitä osansa? - Uutiset
16.12.2024 11.50
Vierashuoneessa työoikeuden emeritusprofessori OTT, VTK Seppo Koskinen: Työriitojen sovittelun uusiminen ja palkkatasa-arvo: eduskunta teki merkittäviä tarkennuksia säädettävään lakiin
Hallituksen esityksen (HE 146/2024 vp) mukaan työriitojen sovittelusta ja eräiden työtaistelutoimenpiteiden edellytyksistä annetussa laissa säädettäisiin sovittelijan velvollisuudesta menetellä sovittelutoimessaan kansantalouden kokonaisedun turvaamiseksi siten, että palkanmuodostus toimii mahdollisimman hyvin eikä työmarkkinoiden toimivuus vaarannu. Sovittelutehtävässään sovittelija ohjaisi työriidan osapuolia Suomen kilpailukyvyn ja hyvin toimivan palkanmuodostuksen kannalta tasapainoisiin ratkaisuihin. Tätä periaatetta sovittelijan tulisi noudattaa myös sovintoehdotusta antaessaan. Ehdotus muodostaisi lainsäädännöllisen perustan kansantalouden kokonaisedun ja palkanmuodostuksen toimivuuden kannalta olennaisten tekijöiden huomiointiin valtiollisessa sovittelutoiminnassa. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan esityksestä antamaa mietintöä on julkisuudessa jo yksioikoisesti kuvattu siten, että sovittelija on sidottu kansantalouden kokonaisedun turvaamiseksi noudattamaan ns. vientialojen sopimaa linjaa (yleistä linjaa) eikä siis ainakaan ehdottamaan sen ylittäviä palkankorotuksia. Kun verrataan hallituksen esityksen laajoja yleisperusteluja ja suppeita säännöskohtaisia perusteluja merkitykseltään, esityksessä korostuvat yleisperustelut. Niissä kerrotaan se, mitä uudistukset merkitsevät ja mitä niillä tavoitellaan. Yleiseen linjaan sidonnaisuus ja vientimallin toteuttaminen ei ollut tämän uudistuksen toteuttamiskelpoinen malli ja tätä hallituksen kannanottoa tulee kunnioittaa. - Uutiset
12.12.2024 11.55
Vierashuoneessa rikosylitarkastaja, väitöskirjatutkija, HTM Tuomas Ikonen: Hyödyntämiskiellon ja ylimääräisen tiedon käyttökiellon välisen suhteen kirkastaminen on tarpeen
Vaikka ylimääräisen tiedon käyttörajoitukset ovat merkittävä poikkeus suomalaisessa todistusoikeudessa, ei niitä ole toistaiseksi tutkittu todistusoikeudellisena kysymyksenä. Ikonen käsittelee aihetta ja siihen liittyviä kysymyksiä sekä Edilexin Vierashuoneessa että vertaisarvioidussa artikkelissaan, joka on avoimesti luettavissa Lakikirjastossa. - Uutiset
29.11.2024 11.54
Vierashuoneessa työmarkkinajohtaja Sirpa Leppäluoto: Ikäsyrjintä työhönotossa oikeudellisesti
Ikäsyrjintä on ollut tänä vuonna erityisen paljon esillä. Ikäsyrjintää voivat kohdata nuoret ja ikääntyneemmät, mutta erityisesti yli 55-vuotiaat ovat raportoineet laajasti kohtaamastaan ikäsyrjinnästä. Ongelmallista on etenkin työhönotossa tapahtuva ikääntyneisiin kohdistuva syrjintä. Tässä kirjoituksessa tarkastelen asiaa juridisesti, yksityisalojen työsuhteiden osalta. - Uutiset
27.11.2024 11.55
Vierashuoneessa Senior Manager, Legal Counsel, VT, OTK, KTM Raija Tuokko: Suhteellisuusperiaate voi olla jatkossa oiva lisä pienemmän finanssilaitoksen työkalupakkiin
Digitaalista häiriönsietokykyä koskevan DOR-asetuksen soveltaminen alkaa 17.1.2025. Soveltamisalan ulkopuolelle on jätetty joitain entiteettejä. Lisäksi tiettyihin toimijoihin sovelletaan yksinkertaistettua TVT-hallintakehikkoa. Suhteellisuusperiaatteesta määrätään myös DORAn artikloissa. Suhteellisuusperiaatteen käsittely on herättänyt mielenkiintoa DORA-konsultaatiossa. ESA-tason suhteellisuusperiaatteen käyttöalaa koskevat linjaukset ovat kuitenkin jääneet vaatimattomiksi. Tällä hetkellä voikin perustellusti ladata paljon odotuksia Solvenssi II Uudelleenarvioinnissa esitettyihin muutoksiin ja suhteellisuuskehikon 2-tason ehdotuksiin. - Uutiset
25.11.2024 11.53
Vierashuoneessa OTM, YTM, VT Katja Mäkeläinen-Oinonen: Tekoäly ja automaatio – mahdollisuuksia ja haasteita julkishallinnossa
Tekoäly ja automaatio tarjoavat tehokkuutta ja avaavat uusia mahdollisuuksia, mutta niiden eroja ei aina tunnisteta ja käsitteet helposti sekoittuvat. Automaatio suorittaa ennalta määriteltyjä tehtäviä, kun taas tekoäly kykenee itsenäiseen päättelyyn ja oppimiseen. Molempiin kohdistuu eri sääntelyvaatimukset. Automaattisesta päätöksenteosta on olemassa kansallista sääntelyä, kun taas tekoälyn oikeudelliset reunaehdot perustuvat EU-tasoiseen sääntelyyn, tekoälyasetukseen (AI Act). Kyse on niin teknisten kuin juridisten erojen havaitsemisesta. - Uutiset
22.11.2024 11.55
Vierashuoneessa OTT Mika Sutela, FT Olli Lehtonen ja OTT Henri Rikander: Kuntien välillä on merkittäviä eroja oppilaitosympäristöissä tapahtuvassa rikollisuudessa
Tutkimuksen havainnot nostavat esille kysymykset ajallisista ja alueellisista eroista oppilaitosympäristöissä tapahtuvassa rikollisuudessa. Oppilaitosturvallisuudessa havaittiin ensimmäistä kertaa merkittäviä eroja kuntien välillä. Väkivaltarikollisuutta oppilaitosympäristössä esiintyy tutkimuksen mukaan huomattavasti vähemmän kuin omaisuusrikollisuutta. Asiasta kirjoittavat Edilexin Vierashuoneessa ja Lakikirjastossa julkaistussa vertaisarvioidussa, avoimessa artikkelissa OTT Mika Sutela, FT Olli Lehtonen ja OTT Henri Rikander. - Uutiset
21.11.2024 11.55
Vierashuoneessa OTT Kalle Määttä: Oikeuslähdeoppi pitää edelleenkin pintansa – vaikka vaatiikin päivittämistä
Pystyykö oikeuslähdeoppi luomaan vakautta oikeusjärjestelmään toivotulla tavalla? Haasteita toki on ollut, mikä on ilmennyt muun muassa EU-oikeuden, ihmisoikeuksien ja perusoikeuksien myötä. Säädösympäristön dynaamisuus edellyttää siis oikeuslähdeopin päivittämistä, kirjoittaa oa. ma. professori, OTT Kalle Määttä Edilexin vierashuoneessa. Määttä on kirjoittanut aiheesta viisiosaisen artikkelisarjan Edilexiin. - Uutiset
8.11.2024 11.55
Vierashuoneessa asianajaja, osakas, OTT, KTM Ossi Haapaniemi: ”Yksi kämmi, ja Laurilla on nolla euroa” - Mitä somevaikuttajien osakevaihdoista seuraa?
Finnwatch nosti vuonna 2023 selvityksissään esiin osakevaihtojärjestelyt, joissa yritykselle luodaan holdingyhtiörakenne Finnwatchin mukaan yritysomistajan osinkoverotuksen lieventämiseksi1. Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisun KHO 2017:78 jälkeen kymmenet somevaikuttajat ja monet muutkin olivat tehneet osakevaihtoja. Verohallinnon tilastojen mukaan osakevaihtoja koskevia ennakkoratkaisuja on annettu vuosittain useita satoja, enimmillään noin 600 vuodessa. - Uutiset
8.11.2024 7.12
Vierashuoneessa julkisen talousoikeuden professori Kirsi-Maria Halonen: In house sisters ja usean omistajan sidosyksiköt
Professori Kirsi-Maria Halosen kirjoituksen tarkoituksena on vastata kysymykseen siitä, voiko hankintalainsäädännön perusteella usean hankintayksikön omistamien sidosyksiköiden välille syntyä ns. in house sisters -suhde, joka oikeuttaa näiden yksiköiden väliset ostot toisiltaan kilpailuttamatta? - Uutiset
4.11.2024 11.55
Vierashuoneessa OTT Jyri Paasonen: Bibliometrinen katsaus oikeustieteellisiin julkaisuihin vuosina 2010–2023 – trendit, määrät ja tutkijat
Bibliometriikkaa hyödynnetään laajasti eri tieteenaloilla, kun tarkastellaan tieteenalan tuottaman kirjallisuuden määrällisen analyysin keinoin. Tällöin mitataan ja arvioidaan tieteellistä tuotantoa muun muassa julkaisujen, viittausten ja yhteiskirjoittajien verkostojen kautta. Skientometriset ja sosiaaliset verkostoanalyysit ovat puolestaan tärkeitä välineitä, jotka auttavat ymmärtämään tieteellisen tiedon tuotannon ja levikin rakenteita sekä dynamiikkaa eri tieteenaloilla. Ne auttavat myös arvioimaan tieteellisen tutkimuksen laatua ja vaikuttavuutta. - Uutiset
9.10.2024 11.50
Vierashuoneessa professori Susanna Lindroos-Hovinheimo: EUT tarkasteli julkisen henkilötiedon käsittelyä ja Max Schrems voitti jälleen (C‑446/21)
Maximilian Schrems on tietosuojapiireissä tuttu. Hänen nimellään kulkevat Schrems I (C‑362/14) ja Schrems II (C‑311/18) ratkaisut ovat uraauurtavia unionin yleisen tietosuoja-asetuksen tulkinnassa siltä osin, kun pohdittavana ovat henkilötietojen siirrot unionin ulkopuolelle. Näissä ratkaisuissaan Euroopan unionin tuomioistuin (EUT) suhtautui varsin myönteisesti Schremsin vaatimuksiin. Vastapuolena tapauksissa oli Facebook, nykyinen Meta, jonka käytäntöjä Schrems vastusti. Sittemmin Schrems perusti Nyob-nimisen henkilötietojen suojaa valvovan organisaation, joka ajaa tietosuojaan liittyviä asioita viranomaisissa ja tuomioistuimissa ympäri Euroopan. EUT:ssa Schrems on usein onnistunut varsin hyvin, vaikka tuomioistuin ei kuluttajaoikeutta koskevassa asiassa C‑498/16 Schremsin näkemyksiä jakanutkaan. Uusimmassa, 4. lokakuuta 2024 antamassaan tuomiossa EUT katsoi, että Schrems oli jälleen oikeassa. - Uutiset
1.10.2024 11.50
Vierashuoneessa asianajaja Klaus Nyblin: KKO 2024:54 on tärkeä ennakkoratkaisu syyteoikeudesta asianomistajarikoksissa yleisesti, ja samalla se valaisee liikesalaisuusjuridiikan peruskysymyksiä
Korkein oikeus on antanut ennakkoratkaisun syyttäjän syyteoikeudesta yrityssalaisuuden rikkomisesta tilanteessa, jossa liikesalaisuuksien haltija on vaihtunut rikoksen tekoajan kuluessa. Ratkaisu selkiyttää syyteoikeuden laajuutta tapauksissa, joissa asianomistajia on useita ja vain osa heistä on esittänyt syyttämispyynnön. Samalla ratkaisu jäsentää liikesalaisuuden haltijan määrittymistä erilaisissa yritystoiminnan järjestelyissä. Silti jonkin verran jää pohdittavaa siitä, miten täsmällinen syytteen teonkuvauksen pitäisi olla suhteessa siihen oikeudelliseen jäsentämiseen, joka lopulta osoittautuu oikeaksi. - Uutiset
30.9.2024 11.55
Vierashuoneessa Senior Associate Johanna Tuohino: Tekoälysarja 4/5 – Tunteeko tekoäly tietosuojan?
Tänä syksynä moni yritys, viranomainen ja asiantuntija arvioi 1.8.2024 voimaan tulleen tekoälyasetuksen (tekoälysäädös (EU) 2024/1689) vaikutuksia omaan toimintaansa. Tekoälyasetuksen säännökset liittyvät tuoteturvallisuuteen ja sääntelyn riskiperustaisuus ohjaa sääntelyn raskaimmat vaikutukset niille tekoälyjärjestelmille, jotka lainsäätäjät ovat katsoneet suuririskisiksi. Sen sijaan tekoälyn tietosuojakysymykset nousevat lähes jokaisen eurooppalaisen tekoälyjärjestelmiä kehittävän tai käyttöönottavan yrityksen tai muun organisaation pöydälle riskitasosta riippumatta. - Uutiset
18.9.2024 11.53
Vierashuoneessa OTT, poliisioikeuden dosentti Henri Rikander: Poliisin voimankäytön koulutuksesta ja sen rekisteröinnistä
Länsimaiden ja yleensäkin yhteiskunnallisesti korkeasti kehittyneiden maiden poliiseille on yhteistä, että poliisin voimakeinojen käyttö edustaa valtion väkivaltamonopolia. Poliisin ampuma-aseen käyttö edustaa ankarinta voimankäyttöä sen aiheuttaman suuren vammautumisvaaran ja jopa kuoleman mahdollisuuden vuoksi. Suomalaisen poliisin voimankäyttöä ja erityisesti ampuma-aseenkäyttöä on luonnehdittu pidättyväiseksi ja säännönmukaisesti ampuma-aseella onkin saatu vaikutettua kohdehenkilöön niin, että tämä on säilynyt hengissä. Tämä luonnollisesti antaa olettamuksen siitä, että poliisit ovat korkeasti koulutettuja voimankäytön ammattilaisia. Tuore Keski-Suomen käräjäoikeuden ratkaisu (R 24/1282) kuitenkin haastaa tämän narratiivin, paljastaen laillisuusvalvonnan silmille välitöntä kansallista tarkastusta vaativan ilmiön. - Uutiset
17.9.2024 11.55
Vierashuoneessa professori Anssi Keinänen: Mitä virkaa on kuulla, jos ei kuuntele?
Mikä merkitys on sidosryhmien osallistamisella lainvalmisteluun? Onko hyvää lainvalmistelua kuulla sidosryhmiä, vaikka säädösehdotuksen lopputulos on etukäteen päätetty? Näitä kysymyksiä pohtii Edilexin Vierashuoneessa Itä-Suomen yliopiston lainsäädäntötutkimuksen professori Anssi Keinänen. - Uutiset
16.9.2024 11.55
Vierashuoneessa asianajaja Klaus Nyblin: Työnantajan liikesalaisuuksien suojasta on säädetty tarkoituksella epäjohdonmukaisesti – huolellinenkin tulkitsija voi ymmärtää lain sisällön väärin
Työnantajan liikesalaisuuksien suojasta on säädetty kolmessa eri laissa: työsopimuslaissa, liikesalaisuuslaissa ja rikoslaissa. Työsuhteen jälkeisen ajan velvollisuuksien osalta pykälät ovat epäjohdonmukaisia suhteessa toisiinsa. Yhtä lakia säädettäessä tai muutettaessa ei ole huolehdittu kokonaisuudesta, ja keskeisenä syynä tähän on ollut työntekijän asemaan vaikuttavan lainsäädännön valmistelua ohjaava korporatistinen perinne. Viimeksi liikesalaisuuslakia vuonna 2018 säädettäessä työntekijäjärjestöt saattoivat tulkita saaneensa torjuntavoiton, mutta käytännössä kävi päinvastoin. - Uutiset
15.8.2024 11.47
Vierashuoneessa OTT Mika Sutela ja OTT Henri Rikander: Viharikollisuus ei ole vain suurten kaupunkien haaste
Voidaan todeta, että väkivallanteko, vakavakin sellainen, oli sitten motiivina mikä seikka hyvänsä ja tekijänä nuori tai aikuinen, saattaa tapahtua lähes missä päin Suomea tahansa. Eri raportit ja tilastot osoittavat, että väkivalta ei ole vain suurten kaupunkien asia. Vaikka rikoksia, joiden tunnusmerkistöön sisältyy vihamotiivi, esiintyykin määrällisesti eniten suurimmissa kaupungeissa ja Uudellamaalla, niitä voi tapahtua myös muualla Suomessa, kirjoittavat OTT, empiirisen rikosoikeustutkimuksen dosentti Mika Sutela ja OTT, poliisioikeuden dosentti Henri Rikander Edilexin Vierashuoneessa. - Uutiset
12.8.2024 13.33
Vierashuoneessa väitöskirjatutkija, OTM Jaakko Seppänen: Mitä riskienhallintavelvoitteista pitäisi ajatella?
Riskienhallintavelvoitteet ovat tulleet jäädäkseen. Tarkasteltiinpa sitten tietosuojaan, ympäristönsuojeluun, kuluttajaturvallisuuteen tai rahoituslaitoksiin liittyvää sääntelyä, riskin käsite on kytkeytynyt kiinteäksi osaksi tällaisen lainsäädännön toimintalogiikkaa. Oikeusteoreettisessa artikkelissani pyritään muun muassa selkiyttämään, mistä tällaisessa sääntelyssä on oikeastaan kyse. - Uutiset
12.8.2024 11.50
Vierashuoneessa terveyden ja työhyvinvoinnin valmentaja Lauri Pyykkönen: Mikä on työhyvinvoinnin resepti?
Työhyvinvointi ja terveys ovat olleet vahvasti esillä viimeisimpinä vuosina juridiikan ja asianajoalan toiminnassa, viestinnässä ja koulutuksissa. Keskusteluissa ja mielipiteissä näkyvät Juristiliiton Parempi työelämä -linjaukset ja vuoropuhelu Vastuullisen lakipalvelun työnantajaperiaatteista sekä Suomen Asianajajien #Oikeusjaksaa -kampanjan ilmapiiriä ja muutoshalua. Ihmiset haluavat voida hyvin. Uskallan ennustaa, että työhyvinvoinnin edistäminen jatkuu aktiivisena alan toiminnassa.