Uutisten vuosihakemisto, Vierashuone 2022
Vierashuone 2021 Vierashuone 2023
- Uutiset
22.12.2022 11.55
Vierashuoneessa OTT Kalle Isotalo: Veromatemaattinen analyysi ehkäisisi lainvalmistelupulmia ja parantaisi toimeenpanon yhdenvertaisuuttaViime vuosina on esitetty ja jopa valtioneuvostotasolla päätetty monenlaisia veromuutoksia, jotka jatkovalmistelussa ovat ajautuneet hankaluuksiin. Joskus ne ovat lykkääntyneet tai jääneet toteutumatta – toisinaan toteutuneet mallit ovat olleet varsin erilaisia kuin alkuperäiset poliittiset tavoitteet. Lista on pitkä: arvonnousuvero, erilaiset tutkimus- ja tuotekehitysvähennykset, kaivosvero, kiinteistöverouudistus, makeisvero, negatiivinen tulovero, osinkojen lähdevero, taloudellinen työnantaja, sähkövähennys, venevero ja niin edelleen. Arvovalinnat säädöshankkeiden taustalla ovat olleet erilaisia ja ne ovat koskeneet eri verovelvollisryhmiä kirjavissa veroasioissa. Ongelmia on ollut myös muun verotukseen vaikuttavan sääntelyn valmistelussa, esimerkiksi maankäyttö- ja rakennuslain uudistaminen eheänä kokonaisuutena ei sekään onnistunut. - Uutiset
21.12.2022 11.50
Vierashuoneessa professori Tomi Voutilainen ja väitöskirjatutkija Meri Sariola: Koulun ja huoltajien välinen sähköinen viestintä oppilashuollossaViime viikkoina julkisuudessa on käyty keskustelua koulun ja huoltajien välisessä sähköisessä viestinnässä käytettävän ohjelmiston käyttömahdollisuuksista sote-uudistuksen jälkeen, kun hyvinvointialueet aloittavat toimintansa. Kuitenkaan ohjelmiston käyttöön ja tiedonsaantiin liittyvät ongelmat eivät johdu sote-uudistuksesta tai hyvinvointialueille siirrettävistä oppilashuollon palvelujen muutoksesta. Sen sijaan voimassa oleva ja vuoden 2023 alussa sovellettavaksi tuleva muu sääntely rajoittavat sähköiseen viestintään tarkoitettujen ohjelmistojen käyttöä erityisesti tilanteissa, joissa viestintä sisältää salassa pidettäviä tietoja. - Uutiset
14.12.2022 11.54
Vierashuoneessa FT Harriet Lonka ja professori Anssi Keinänen: Voiko tekoälyllä parantaa lainvalmistelun laatua?Teknologiaa hyödyntämällä on mahdollista tehostaa lainvalmistelua ja parantaa sen laatua. Tavoitteena tulisi olla saada säädösvalmistelijoiden käyttöön lainvalmistelua tukevat, automaatiota ja tekoälyä hyödyntävät ajanmukaiset digitaaliset tietoaineistot ja työvälineet. Teknologian käyttöönotto edellyttää prosessien ja ministeriöiden välisen yhteistyön kehittämistä. Lainvalmistelussa tarvitaan monialaista tietoa. Olennaista on tunnistaa uusia esiin nousevia kysymyksiä, joihin vastaukset eivät löydy tutuista lähteistä. - Uutiset
13.12.2022 11.55
Vierashuoneessa työoikeuden emeritusprofessori Seppo Koskinen: Palkanmaksu on suoritettava sovitun mukaisestiPalkanmaksu oikean suuruisena ja oikea-aikaisesti on työnantajan keskeinen velvoite. Palvelussuhde on kaksipuolisesti velvoittava oikeussuhde. Jos toinen osapuoli ei täytä keskeistä sopimusvelvoitettaan maksaa palkka sovitun mukaisesti, ei myöskään toinen osapuoli ole velvoitettu antamaan sovittua omaa suoritustaan eli tekemään työtä. Palkanmaksun ongelmat ovat olleet julkisuudessa esillä erityisesti Helsingin kaupungin osalta. Tuhannet kaupungin työntekijät ovat saaneet virheellisiä palkkoja tai jääneet palkatta. Ongelmat alkoivat, kun kaupunki siirtyi huhtikuun alussa käyttämään uutta palkanlaskentaohjelmaa. Hyvinvointialueiden aloittaessa oman toimintansa 1.1.2023 on pelkona samanlaiset palkanmaksuongelmat. Työntekijöiden palkkojen uskotaan hyvinvointialueella kuitenkin kaikista haasteista huolimatta olevan pankkitileillä oikein laskettuina palkkapäivänä tammikuussa. Tämä ajankohta on lähellä ja pian saamme nähdä, miten kävi. - Uutiset
8.12.2022 11.43
Vierashuoneessa asianajaja Vilhelm Schröder: Eurooppalainen patenttijärjestelmä uudistuu – Yhdistetty patenttituomioistuin ja yhtenäispatenttiEurooppa on tällä hetkellä lähempänä yhdistettyä patenttituomioistuinta ja yhtenäispatenttia kuin koskaan aikaisemmin. Astuessaan voimaan, uusi yhtenäinen patenttijärjestelmä tuo mukanaan laajoja muutoksia, jotka liittyvät niin patenttien rekisteröintiin kuin patenttiriitoihin, kirjoittaa asianajaja Vilhelm Schröder Edilexin Vierashuoneessa. - Uutiset
24.11.2022 11.55
Vierashuoneessa Seppo Koskinen, Timo Pehrman ja Minna Mattila-Aalto: Sovittelutyön vaatimuksista sairastuneessa työyhteisössäTyöyhteisösovittelu konfliktien ja ristiriitojen käsittelyn toimintatapana on lisääntynyt hyvien kokemusten ja sovittelun toimivuuden takia. Sovittelijan osaaminen on merkittävää sovittelussa onnistumisen kannalta. Sovittelija ei voi kehittyä ammattilaiseksi muutaman päivän sovitteluvalmennuksessa, jos sovittelukokemus on jäänyt vähäiselle tasolle. Sovittelijana toimimisen osaamisen hallinta korostuu myös sovittelukoulutusta järjestävien tahojen kyvyssä valmentaa sovittelijoita vaativiin, ihmissuhteita korostaviin tehtäviin. Seuraavassa pohditaan vaativuuden kriteereitä sekä inhimillisyyden, johtajuuden että sovittelua tukevan juridiikan näkökulmista. - Uutiset
18.11.2022 11.51
Vierashuoneessa OTT, tutkijatohtori Jaakko Markus: Oikeudenkäynnin viivästyminen ja sen hyvittäminenOikeudenkäyntien hitaus kuuluu tunnetusti suomalaisen oikeusvaltion ongelmakohtiin. Ääritapauksessa prosessin kesto merkitsee ihmisoikeusloukkausta, jonka johdosta valtion tulee maksaa asianosaiselle hyvitystä. OTT Jaakko Markuksen Edilexin Lakikirjastossa avoimesti julkaistussa tutkimusartikkelissa käsitellään oikeuskäytännön valossa, missä olosuhteissa hyvitysvelvollisuus syntyy. - Uutiset
15.11.2022 11.54
Vierashuoneessa kuluttaja-asiainneuvos Anja Peltonen ja professori Anssi Keinänen: Vastuullista valinnanvapautta sääntelylläDigitaalisuus ja vihreä siirtymä ovat korostaneet kuluttajien käyttäytymismallien merkitystä valintaympäristöä koskevissa EU-tason politiikkaratkaisuissa. Toisinaan on tarpeen asettaa lainsäädännöllä selkeät rajat sille, miten ihminen voi toimia: tupakointi on kielletty yhteisissä tiloissa, turvavyötä pitää käyttää eikä tarjolla saa olla korkokaton ylittäviä luottoja. Useimmiten on kuitenkin mahdollista jättää ihmiselle päätöksenteon vapaus kuten esimerkiksi maksaako tämä verkkokaupassa luotolla tai luovuttaako elimensä kuoleman jälkeen niitä tarvitseville. Näissä tilanteissa ihmisen ratkaisuihin vaikuttaa myös valintaympäristö. Kun päätökseen eteneminen on helppoa ja sujuvaa, valintaympäristön muotoilu on onnistunut. Sujuvuuden ohella on kuitenkin tärkeää, että ihmisellä itsellään pysyy oikeus päättää, mitä valitsee. - Uutiset
14.11.2022 11.51
Vierashuoneessa OTT, dosentti Henri Rikander: Lapsen oikeuksien viikolla 14–20.11.2022 teemana on lapsen oikeus turvallisuuteenPelastakaa lapset ry tuoreen raportin mukaan pienituloisten perheiden lasten hyvinvointivaje kasvaa Suomessa. Kyselyyn vastanneista 12–18-vuotiaista lapsista noin kolmannes oli kokenut hyvinvointinsa heikoksi ja elämänsä epävakaaksi (Lapsen ääni 2022). Syrjäytymisen taustalla on monimuotoista ja kasautunutta huono-osaisuutta, joka heikentää ihmisen mahdollisuuksia hallita omaa elämäänsä. Toimeentulon ongelmat, työttömyys ja matala koulutus ovat merkittäviä syrjäytymisen riskitekijöitä (VNK 2021:48). Ylisukupolvinen syrjäytyminen voi johtaa siihen, että yksilön kokema osallisuus yhteiskuntaan laskee. Perheessä koettu syrjäytyminen luonnollisesti vaikuttaa myös lapsiin. Syrjäytyminen voi näkyä esimerkiksi siten, että tietyltä asuinalueelta ei enää liikuta kaupungin keskustaan, vaan elämänpiiri kapenee vain muutamiin kilometreihin asunnosta (Rikander 2021). - Uutiset
11.11.2022 11.53
Vierashuoneessa OTT Matti Muukkonen: Kohti julkisen hallinnon oikeutta – palvelussuhdesääntelyn uudistamistarpeestaAjatus yhteisestä kaikkia julkisen hallinnon viranhaltijoita koskevasta sääntelystä liittyy laajemmin viime vuosina pohtimaani ja väläyksenomaisesti aina välillä markkinoimaani ajatukseen siitä, kuinka arvioni mukaan julkista hallintoa koskeva sääntelymme selkeytyisi eräällä toimella merkittävästi. Näkemykseni mukaan olisi perusteltua pohtia julkisesta hallinnosta annetun lain säätämistä ikään kuin perustuslain konkretisaatioksi, kirjoittaa OTT, julkisoikeuden dosentti Matti Muukkonen Edilexin Vierashuoneessa ja Lakikirjaston referee-artikkelissa. - Uutiset
10.11.2022 11.53
Vierashuoneessa OTT, rikos- ja prosessioikeuden yliopistonlehtori Tarja Koskela: Elintarvikepetosten tosiseikaston arviointi näytti tutkimuksen perusteella haasteelliseltaElintarvikesektorin arvellaan olevan erityisen altis sääntelyn rikkomiselle. Alttius johtuu siitä, että elintarvikepetoksista saatava hyöty on usein suuri, vilpillinen toiminta helppo toteuttaa, viranomaisvalvonnasta huolimatta kiinnijäämisen riski pieni ja seuraamukset lieviä. Sääntelyn vastaisen toiminnan pääasiallinen motiivi on pääsääntöisesti taloudellisen hyödyn tavoittelu joko säästettyinä kustannuksina, tuloina säännösten vastaisesta toiminnasta tai kilpailuetuna markkinaosuuden kasvamisella. Asiasta kirjoittaa OTT, dosentti, rikos- ja prosessioikeuden yliopistonlehtori Tarja Koskela Edilexin Vierashuoneessa ja aiheeseen liittyvä referee-artikkeli on julkaistu Edilexin Lakikirjastossa. - Uutiset
8.11.2022 11.58
Vierashuoneessa FT Harriet Lonka ja professori Anssi Keinänen: Sivuuttaako lakiehdotuksen muotoon tehtyjen kansalaisaloitteiden käsittely hyvän lainvalmistelun periaatteet?Lakiehdotuksen sisältävien kansalaisaloitteiden laiksi säätämisen valmistelussa kiinnittää huomiota, miten keskeisesti kansalaisaloitteiden käsittelyssä eduskunnasta tulee koko lainvalmisteluprosessin omistaja. Verrattuna normaaliin ministeriössä tapahtuvaan virkavalmisteluun, tästä prosessista puuttuvat monet hallituksen esitysten valmistelussa vakiintuneet hyvän lainvalmistelun käytännöt, joita on pyritty viime vuosina vahvistamaan. Keskeisin puute on säädösvaikutusten arvioinnin puuttuminen. Myös säädetyt lausuntokierrokset hyödyntäen lausuntopalvelu.fi-portaalia sekä muu virkavalmistelun yhteydessä tapahtuva tiedonkeruu jää näiden kansalaisaloitteiden laiksi säätämisestä puuttumaan. - Uutiset
4.11.2022 14.14
Vierashuoneessa FL, KTM Seija Pikkarainen: Ansiovertailu virantäyttöpäätöksen keskiössäKunnallinen virantäyttö on monivaiheinen prosessi, jota säännellään varsin kattavalla lainsäädännöllä. Perustuslaki, viranhaltijalaki, tasa-arvolaki ja yhdenvertaisuuslaki edellyttävät viranhakijoiden ansioiden vertailua vertailukelpoisessa tilanteessa. - Uutiset
12.10.2022 11.48
Vierashuoneessa LL.B., tutkimusavustaja Sofia Sormunen: Digitalisoituva julkishallinto – käytettävyys keskiössäDigitalisoituva julkishallinto voi tuomiensa hyötyjen lisäksi luoda uudenlaisia oikeudellisia ongelmia kansalaisille. Verrannollisesti katsoen fyysisen viraston ulko-oven tulee olla sellainen, josta kansalainen pääsee helposti sisälle sekä asiointitiski suunniteltu niin, että asiointi virkailijan kanssa on ongelmatonta, mikä kaikki tukee sitä, että kansalainen saa asiansa hoidetuksi. Tämän tulee päteä myös digitaalisessa ympäristössä. - Uutiset
6.10.2022 11.45
Vierashuoneessa yritysjuridiikan yliopistonlehtori KTT, HTM Minna Murto-Unkila: Sulautumissuunnitelmassa tulisi selostaa sulautumiserotuksen aktivointikelpoisuuden perusteetSulautumisessa varat ja velat siirtyvät vastaanottavalle yhtiölle yleisseuraantona. Yhtiöoikeudellinen sulautumisen yleisseuraanto tai yhtiö-, vero- ja kirjanpito-oikeudelliset säännökset eivät kuitenkaan sellaisenaan velvoita noudattamaan sulautumisessa kirjanpitoarvoja tai tasejatkuvuutta. Riippumatta siitä, noudatetaanko sulautumisessa kirjanpitoarvoja vai ei, sulautumisella on kirjanpito-oikeudellisen oikean ja riittävän kuvan, sisältöpainotteisuuden ja varovaisuusperiaatteen lisäksi yhtiöoikeudellista vaikutusta vastaanottavan yhtiön omaan pääomaan, oman ja vieraan pääoman suhteeseen sekä OYL 13:5:n mukaisiin voiton- ja varojenjakokelpoisiin varoihin. Vaikutus on myös vero-oikeudellinen liittyen yhtiön nettovarallisuuden ja osakkeen matemaattisen arvon kautta luonnollisen henkilön noteeraamattomasta yhtiöstä saadun osinkotulon tuloverotukseen. Sulautuminen vaikuttaa vastaanottavan yhtiön liiketaloudelliseen vakavaraisuuteen, kannattavuuteen ja maksukykyyn, joilla on vaikutusta sulautumiseen osallistuvien yhtiöiden kaikille sidosryhmille niin sulautumistilikaudella kuin myös sen jälkeen. - Uutiset
23.9.2022 11.55
Vierashuoneessa asianajaja Klaus Nyblin: Ilmoittajansuojelulaista saatiin lopulta korkeatasoinen hallituksen esitys – siirtymäaikaa koskevaa sääntelyä on kuitenkin vielä tarkennettavaHallitus on antanut esityksen niin sanotuksi ilmoittajansuojelulaiksi (HE 147/2022 vp), ja viimeistään tämä vauhdittaa sekä yksityisten että julkisten organisaatioiden valmistautumista uusien velvoitteiden täyttämiseen. Toisin kuin vielä runsaan vuoden takainen luonnosversio, lopullinen hallituksen esitys on laadittu perusteellisesti ja huolellisesti. Lain yleinen systematiikka on niin ikään valmisteltu ajatuksella. Eduskuntakäsittelyssä tullee vielä tarkennustarpeita, mutta jo nyt lain keskeinen sisältö on hyvin pitkälle ennakoitavissa. Organisaatioille on tulossa lain yleisestä voimaantulosta laskettava kolmen kuukauden siirtymäaika sisäisen ilmoituskanavan perustamista varten. Alle 250 henkeä työllistäviin yrityksiin ja vapaaehtoisesti perustettuihin sisäisiin ilmoituskanaviin sovellettava siirtymäaika on pidempi, 17.12.2023 saakka. Siirtymäaikoihin liittyy kuitenkin yleisesti ongelma, jota hallituksen esityksessä ei ole otettu huomioon. Tämä ongelma olisi otettava eduskuntakäsittelyssä tarkasteltavaksi. - Uutiset
21.9.2022 11.52
Vierashuoneessa apulaisprofessori Niina Mäntylä ja väitöskirjatutkija Ville Karjalainen: Oppilaiden oikeudet eivät toteudu perusopetuksessa ilman monipuolisia muutoksia nykyiseen valvontajärjestelmäänOppilaiden oikeuksien toteutumissa on tietyissä asiaryhmissä merkittäviä ongelmia. Näitä ovat esimerkiksi opiskeluympäristön turvallisuuteen kuten kiusaamiseen sekä oppimisen tukeen liittyvät ongelmat. Lisäksi menettelyllisten oikeuksien osalta on havaittavissa vuosi vuodelta toistuvia puutteita, liittyen muun muassa päätösten perustelemiseen, kuulemiseen ja viivytyksettömään käsittelyyn. Eduskunnan oikeusasiamiehen vuoden 2019 kertomuksen mukaan opetusalan kanteluista 20 % johti toimenpiteisiin, mikä on yli keskiarvon. - Uutiset
20.9.2022 11.55
Vierashuoneessa OTT, VT, neuvotteleva virkamies Mikael Lohse: Puolustusvoimien toinen päätehtävä – muiden viranomaisten tukeminen – on mittavan sääntelyreformin kohteenaEduskunta hyväksyi 7.7.2022 lain rajavartiolain muuttamisesta (698/2022). Laki tuli voimaan 15.7.2022. Hallintovaliokunta on pitänyt tärkeänä, että sisäministeriö jatkaa selvityksessä 2022:20 tunnistettujen lainsäädännön kehittämistarpeiden arviointia ja ryhtyy arvioinnin pohjalta toimiin säädösehdotusten valmistelemiseksi. Yksi selvityksessä tunnistettu säädösmuutostarve koskee Puolustusvoimien Rajavartiolaitokselle antamaa virka-apua. Aihe on Venäjän hyökkäyssodan myötä entistäkin tärkeämpi. - Uutiset
20.9.2022 10.47
Vierashuoneessa työoikeuden emeritusprofessori OTT, VTK Seppo Koskinen: Turvaamistoimi vai potilasturvalaki vai molemmat?Eduskunta on nyt säätänyt lain välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana (lyh. potilasturvalaki). Toisaalta Helsingin käräjäoikeuden tuomiot tehohoitoa ja Helsingin yhden alueen kotihoitoa koskien ovat edelleen olemassa ja jatkuvat. Oulun aluetta koskeva kotihoitotyötaistelu on siirretty alkamaan myöhemmin ja sen osalta ei ole tietoa mahdollisesta turvaamistoimihakemuksesta. Lain hyväksymisen jälkeen ongelmana on näiden kahden eri keinon välinen suhde. Tällä hetkellä turvaamistoimiasioissa on annettu väliaikaiset päätökset ja niiden mukainen oikeudenkäynti jatkuu, jos sitä ei hakija pyydä lopetettavaksi tai tuomari tätä määrää. Tällä hetkellä tilanne on se, että työtaistelut on tehohoidossa ja kotihoidossa kielletty käräjäoikeuden päätöksillä. Potilasturvalaki sen sijaan sallii nämäkin työtaistelut, kunhan suojelutyötä on riittävästi. - Uutiset
19.9.2022 11.47
Vierashuoneessa OTK, väitöskirjatutkija Janne Ripatti: Porttikielto urheilutapahtumaan – Onnistuuko vai ei?Suomen urheilun eettinen keskus SUEK julkaisi 5.9.2022 tekemäni selvityksen, jonka johtopäätöksenä on, että Suomessa ei ole edellytyksiä urheilutapahtumia koskevalle sopimusperusteiselle porttikieltojärjestelmälle. Sopimussuhteisella porttikieltojärjestelmällä tarkoitetaan selvityksessä sopimusoikeudellista rakennetta, jossa porttikieltojärjestelmässä mukana olevien lajiliittojen ja niiden jäsenseurojen tilaisuuksiin osallistuvat katsojat sitoutuisivat järjestäjän määrittelemiin käyttäytymissääntöihin sopimuspohjaisella sitoumuksella, joka syntyisi pääsylipun oston yhteydessä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö porttikieltoon verrattava pääsyn estäminen urheilutapahtumaan olisi mahdollista tiettyjen kriteereiden täyttyessä. - Uutiset
13.9.2022 11.48
Vierashuoneessa VT, KTM, luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja Heidi Soininen: Ajankohtaista julkisista hankinnoista – Tehottomuusseuraamuksen määräämättä jättäminen yleisen edun vuoksiJulkiset hankintasopimukset poikkeavat eräissä suhteissa muista sopimuksista ja niihin voidaan kohdistaa sellaisia hankintaoikeudellisia keinoja, jotka puolestaan poikkeavat sopimusoikeudessa totutuista. Tehottomuusseuraamus on yksi markkinaoikeuden määrättävissä olevista keinoista, joka vaikuttaa merkittävällä tavalla solmittuun sopimussuhteeseen ja sopimuskumppaneiden asemaan. Tehottomuusseuraamuksen myötä hankintasopimuksesta ja siihen liittyvästä hankintapäätöksestä tulee tehoton, mikä tarkoittaa sitä, että osapuolten välille solmitun sopimuksen vaikutukset, vastuut ja velvoitteet lakkaavat. - Uutiset
9.9.2022 11.55
Vierashuoneessa OTT, työ- ja sosiaalioikeuden dosentti Jaana Paanetoja: Kiky-tunnit korkeimman oikeuden ennakkopäätöksessäKorkein oikeus antoi 30.6.2022 ennakkopäätöksen KKO:2022:45, jossa oli kysymys oikeudesta pidentää työehtosopimuksin työntekijän työsopimuksessa sovittua työaikaa. Työntekijän säännölliseksi työajaksi oli työsopimuksessa sovittu 37,5 tuntia viikossa. Kilpailukykysopimukseen perustuneen työehtosopimusmääräyksen mukaan työntekijä- ja työnantajaosapuolet sopivat paikallisesti, miten 24 tunnin vuosittainen työajan pidennys kullakin työpaikalla toteutetaan. Työnantajayhtiössä oli sittemmin tehty työehtosopimuksen mukainen paikallinen sopimus, jossa viikkotyöaikaan lisättiin puoli tuntia. Työehtosopimus tuli työsuhteessa noudatettavaksi työehtosopimuslain perusteella niin sanottuna normaalisitovana työehtosopimuksena. Korkeimman oikeuden mukaan työehtosopimuksella oli voitu sopia työsopimuksen työaikaehdon heikentämisestä. Yksittäisen työntekijän työsopimuksessa sovittua työaikaa oli siis mahdollista pidentää työehtosopimusmääräyksen mukaisesti ilman palkkakompensaatiota. Korkeimman oikeuden lopputulos ja sen perustelut herättävät useita työoikeudellisia kysymyksiä, joista osaa selvitetään asiantuntija-artikkelissa. Seuraavassa lyhyesti muutama artikkelissa esille tulevista asia. - Uutiset
5.9.2022 11.51
Vierashuoneessa OTT, prosessioikeuden professori emeritus Risto Koulu: Edustajakanteella kohti kollektiivista oikeussuojaa?Edustajakanne on hyvä boosteri oikeussuojalle, mutta tuo mukanaan periaatteellisia ongelmia, jotka edustajakannedirektiivi jättää, ehkä tarkoituksella, vastauksia vaille. Vaikka kanneoikeuden laajennus on nykytilaan verrattuna käänteentekevä uudistus, access to justice -tutkija ei siihen ole tyytyväinen. Rekisteröinti on byrokraattinen prosessi. Samalla rekisteröintiä hoitava viranomainen, Suomessa oikeusministeriö, saa epäsuorasti mahdollisuuden vaikuttaa siihen, millaisia ryhmäkanteita tulevaisuudessa nostetaan (laki kuluttajien yhteisiä etuja edistävien järjestöjen nimeämisestä oikeutetuiksi yksiköiksi 2 §). Rekisteröintiä koskevat vaatimukset ovat epämääräisiä ja vaikeasti tulkittavia, esimerkkinä määräys, että järjestöllä on käytössään menettelyt, joilla estetään ulkopuolinen vaikuttaminen ja rahoituksen ristiriidat (ehdotettu 3 § 7-k). Näin harkinnanvaraisia vaatimuksia kanneoikeudelle on vaikea pitää hyväksyttävinä, kirjoittaa prosessioikeuden professori emeritus Risto Koulu Edilexin Vierashuoneessa. - Uutiset
1.9.2022 11.37
Vierashuoneessa OTL, KTM, VT Saara Haukipuro: Riittääkö sidosyksikköasemaan pelkkä nimellinen omistusosuus? – Pohdintaa Helsingin kaupungin ja Sarastia Oy:n sopimusjärjestelyistäKunnat saattavat tehdä usein ihan tietämättömyyttään laittomia suorahankintoja. Taustalla saattaa olla väärinkäsitys sidosyksikköhankintoihin liittyvien vaatimusten täyttymisestä. Usein oletetaan, että pelkästään omistajuus yhtiössä riittää siihen, että yhtiöltä voi tehdä hankintoja ilman kilpailuttamista. Näin ei kuitenkaan ole. - Uutiset
26.8.2022 11.47
Vierashuoneessa oikeusinformatiikan lehtori Jarmo Kiuru: Ampuma-aseen luvallisten patruunoiden säilyttäminen (VaaHO:2022:9)Tapauksessa on kyse sisäministeriön suorittamasta huolimattomasta lainvalmistelusta ja sen seurauksena syyttäjän, käräjäoikeuden ja hovioikeuden virheellisestä väärän lain soveltamisesta. Lainvalmistelijan ja -soveltajan virheillä on eri mittakaavat, mikä korostaa lainvalmistelun huolellisuuden tärkeyttä. (VaaHO:2022:9, dnro R 21/758, antopäivä 24.5.2022, ratkaisunro 121682) - Uutiset
25.8.2022 11.55
Vierashuoneessa professori Janne Ruohonen ja väitöskirjatutkija Lassi Salminen: Monessa kuntayhtiössä toimitusjohtaja on myös hallituksen jäsen – hallitusjäsenyys harvoin perusteltuaKuntayhtiöt tuottavat tyypillisesti erilaisia palveluita kuntalaisille, ja yhtiöissä on merkittävästi varallisuutta – ja velkaa. Monissa kuntayhtiöissä toimitusjohtaja on myös hallituksen jäsen. Toimitusjohtajan hallitusjäsenyys saattaa heikentää hallituksen toimitusjohtajaan kohdistuvaa valvontavastuuta. Kuntien tulisi omistajaohjauksen keinoin asettaa rajoituksia toimitusjohtajien hallitusjäsenyydelle. - Uutiset
23.8.2022 11.50
Vierashuoneessa ministeri Lauri Tarasti ja vaalijohtaja Arto Jääskeläinen: Eduskuntavaalien suhteellisuudella on väliäVuonna 1906 tehty ratkaisu poliittisen suhteellisuuden toteuttamisesta eduskuntavaaleissamme jatkaa toistaiseksi elämäänsä lähes muuttumattomana. Vaalijärjestelmä on aina paitsi yhteiskunnallinen, myös hyvin poliittinen kysymys. Siksi vaalijärjestelmän tärkeistä muutoksista on meillä aina pyritty saamaan parlamentaarinen yhteisymmärrys. Tämä on hyvä ja arvokas perinne, joka yhtäältä luo yhteiskuntaamme rauhallisuutta ja pitkäjännitteisyyttä, mutta joka toisaalta kuitenkin saattaa joskus myös estää tarpeellistenkin muutosten läpimenoa. - Uutiset
22.8.2022 11.45
Vierashuoneessa tutkija Leena Jukka ja professori Anssi Keinänen: Koronapandemian lainvalmistelussa kiire jyrännyt hyvän lainvalmistelun periaatteita ja heikentänyt hallituksen esitysten tietopohjaa“Indeed, it is hard to imagine that there has ever been a shock that affected all governments in the world in such a short period of time”, väittää professori Tom Ginsburg koronapandemiasta Theory and Practice of Legislation -lehden covid-19-sääntelyä koskevan erikoisnumeron alkusanoissa. Mutta tutkijan kannalta tilanne on innostava, sillä hän jatkaa, että nyt on tarjolla mielenkiintoinen ja epätavallinen tilaisuus yrittää ymmärtää, kuinka hallitukset ja perustuslailliset järjestelmät reagoivat odottamattomaan äkilliseen uhkaan. - Uutiset
18.8.2022 11.45
Vierashuoneessa oikeustieteen tohtori, poliisioikeuden dosentti Henri Rikander: Voiko poliisi ampua vain vähän?Poliisin ampuma-aseen käyttö edustaa ankarinta voimankäyttöä sen aiheuttaman suuren vammautumisvaaran ja jopa kuoleman mahdollisuuden vuoksi. Vuosina 2018–2021 poliisi ampui keskimäärin 20 laukausta ja uhkasi/varoitti 122 kertaa vuodessa. Perusoikeuskontekstissa poliisin tehtävien toteuttaminen merkitsee yhteiskunnan jäsenten henkilökohtaisen turvallisuuden takaamista. Poliisitaktisesti virkapatruunan luodin on toimittava johdonmukaisesti erilaisissa ennakoitavissa olosuhteissa. Luodilla on oltava riittävä taktinen kantama ja liike-energia, mutta vältettävä liiallisia vammoja ja erityisesti sivullisten vaaraa. Jos suurin osa energiasta ei vapaudu luodin kohteeseen, seurauksena on lisääntynyt sivullisten loukkaantumisvaara, joka johtuu liiallisesta tunkeutumisesta ja poistuvan luodin suuresta jäännösnopeudesta ja energiasta eli läpäisystä. Poliisihallituksen tuoreen patruunakilpailutuksen myötä edellä kuvattu doktriini voi olla muuttumassa. - Uutiset
2.8.2022 11.45
Vierashuoneessa OTM Hilla Haajanen ja OTT Anssi Kärki: Saneeraushakemus konkurssin viivyttämisen keinona – ehdotettujen puuttumiskeinojen kriittinen analyysiViime vuosina on konkreettisesti tartuttu huoleen siitä, että yrityssaneerausmenettelyä käytetään sen tarkoituksien vastaisesti konkurssiin asettamisen viivyttämiseksi tai jopa sen estämiseksi. Yrityssaneeraustyöryhmän mietinnössä (OM 2022:18) esitetään viivyttelyyn puuttumista neljällä yrityssaneerauslain muutoksella. Edilex-sarjan artikkelissamme analysoimme ehdotettuja puuttumiskeinoja laajan empiirisen aineiston avulla ja tarjoamme tutkimustietoa lainvalmistelun tueksi. Tarkastelu paljasti mietinnön kannanottojen olleen osin osuvia, mutta myös menneen paikoin ohi maalin. - Uutiset
5.7.2022 11.51
Vierashuoneessa psykologian tohtori Arja Konttila ja rikossovittelun ammattilainen Riikka Hiitelä: Vakavien rikosten jälkikäsittely – toiminnan tarpeet ja tulevaisuuden haasteetSuomalainen rikossovittelu on perinteisesti keskittynyt lievien ja keskivakavien rikosten sovitteluun. Tyypillisesti sovittelussa käsiteltäviä rikoksia ovat muun muassa pahoinpitelyt, vahingonteot ja anastusrikokset. Vakavissa rikoksissa, kuten henkirikoksissa ja niiden yrityksissä sekä seksuaalirikoksissa, seuraukset uhreille ja heidän omaisilleen ovat tutkimusten mukaan huomattavasti laajempia, traumaattisempia ja pitkäkestoisempia kuin lievemmissä rikoksissa. Tarve uhrien ja heidän omaistensa kohtaamiseen ja tilannekartoitukseen on osoittautunut ilmeiseksi. - Uutiset
4.7.2022 11.50
Vierashuoneessa YTYn työmarkkinajohtaja Sirpa Leppäluoto: Tuleeko seksuaalista ahdistelua koskevan säännöksen tiukennus huomioida työpaikoillaSeksuaalinen ahdistelu tulee aikaisempaa laajemmin rangaistavaksi lailla, jonka Eduskunta hyväksyi 27.6.2022. Julkisuudessa on keskusteltu paljon siitä, mikä merkitys yleensäkin on rangaistavuudella arvioitaessa tekojen hyväksyttävyyttä. Laaja yksimielisyys näyttää vallitsevan siitä, että rikoslaki ei määrittele sopivan käytöksen rajoja. Hyviä ratkaisuja ei kuitenkaan ole yleensä tarjolla siihen, miten sopimattomaan käytökseen sitten voisi puuttua. - Uutiset
1.7.2022 11.30
Vierashuoneessa työoikeuden emeritusprofessori OTT, VTK Seppo Koskinen: Edullisemmuussäännön syrjäyttäminen ja yksilösopimuksen mitätöinti on laillista - KKO:2022:45Korkein oikeus antoi pitkään odotetun tuomion ns. kiky-sopimuksen merkityksestä. Korkein oikeus ratkaisi asian toisin kuin kaikki asiaa sitä ennen käsitelleet yleiset tuomioistuimet ja omaksui työtuomioistuimen kannan asiassa. Järjestöt voivat siis hyvällä omalla tunnolla edelleen heikentää jäsentensä työsopimuksen ehtoja myös tilanteessa, jossa kyseisessä työehtosopimusta paremmassa työsopimusehdossa ei ole viittausta työehtosopimuksen noudattamiseen. Työntekijöiden perusoikeutta sopia työehtosopimusta paremmin heikennetään kyseisellä korkeimman oikeuden tuomiolla. Pidän tätä lopputulosta jopa oikeusvaltion periaatteiden kannalta vääränä. - Uutiset
30.6.2022 11.40
Vierashuoneessa OTM Konsta Kauppi: Rikoslaki suojaa yksityisyyttä hyvin rajallisesti kuvaamiselta ja äänittämiseltä – on aika uudelleenarvioida ja nykyaikaistaa vanhaa sääntelyäKesäkuussa 2022 on keskusteltu julkisuudessa ja sosiaalisessa mediassa verrattain paljon yksityisyyden suojan ja itsemääräämisoikeuden suhteesta kuvaamiseen ja kuvatietojen julkaisemiseen. Uutiskohuja ja -otsikoita on syntynyt niin pääministerin valkoisista urheiluhousuista ja eduskunnan kahvilassa kansanedustajasta otetusta paljastavasta kuvasta aina porttikieltoihin, tasavallan presidentin 4-vuotiaasta pojasta otettuun kuvaan sekä lapsista otettujen kuvien käyttämisen kieltämiseen. - Uutiset
28.6.2022 11.50
Vierashuoneessa Ville A. Saarinen: Taistele tai pakene – hätävarjelun liioittelun rangaistavuusHätävarjelu on niin suurta mielenkiintoa herättävä aihe, että verkossa näkee siihen liittyviä kommentteja sellaisissakin uutisissa, joissa ei ole kysymys hätävarjelusta. Mistä tahansa väkivaltarikostuomiosta kertoviin uutisiin on monesti jollakulla lukijalla tullut mieleen kommentoida, että tuomittu rangaistus on liian lievä mutta että sivumennen sanottuna uhri olisi tuomittu ankaraan rangaistukseen sekä korvaukseen, jos tämä olisi yrittänyt puolustaa itseään. En olisi aina noin varma asiasta, mutta hätävarjeluoikeuden laajuutta on joka tapauksessa hyvä aika ajoin tarkastella. - Uutiset
27.6.2022 11.50
Vierashuoneessa oikeushistorian ja roomalaisen oikeuden professori (emeritus) Jukka Kekkonen: Yliopistolaki kaipaa muutoksiaVuonna 2010 voimaan tullut uusi yliopistolaki on monumentti huonosta, yksipuolisesta lainvalmistelusta. Sen aiheuttamat ongelmat ovat pahentuneet vuosi vuodelta: yliopistojen tulokset ovat ja niiden toimintakulttuuri on rapautunut selvästi 2010 jälkeen. - Uutiset
16.6.2022 11.48
Vierashuoneessa OTT Heidi Härkönen ja YTT Jenni Hokka: Puettava teknologia lupaa hyvää työterveydelle ja -turvallisuudelle, mutta uhkaa yksityisyyden suojaaPuettavan teknologian hyödyntäminen työelämässä "turvallisin mielin" on vaikeaa, mikäli käytön laillisuuden rajoista ei ole työpaikalla täyttä selvyyttä, kirjoittavat Heidi Härkönen ja Jenni Hokka Edilexin Vierashuoneessa ja Defensor Legisissä julkaistussa artikkelissa. - Uutiset
14.6.2022 11.49
Vierashuoneessa OTM, yliopisto-opettaja ja väitöskirjatutkija Jussi Karkkulainen: Tahallisuuden alaraja vainoamisrikoksessaVainoamisrikosta koskeva tahallisuusarviointi on haastavaa, koska tunnusmerkistö sisältää useita erilaisia tunnusmerkkejä. Vainoamiskriminalisoinnin esitöissä ei tuoda esille, mitä seikkoja tekijän tahallisuuden tulisi kattaa. Oikeuskirjallisuudessa on myös esitetty erilaisia tulkintoja siitä, tuleeko tahallisuuden ylipäätään kohdistua abstraktia vaaraa ilmentävään on omiaan -edellytykseen. Myöskään korkeimman oikeuden vainoamista koskevissa ennakkopäätöksissä ei ole arvioitu tahallisuutta. Asiasta kirjoittaa Jussi Karkkulainen Edilexin Vierashuoneessa sekä Lakikirjaston referee-artikkelissa. - Uutiset
13.6.2022 11.48
Vierashuoneessa OTT, työ- ja sosiaalioikeuden dosentti Jaana Paanetoja: Työnantajan muun työn tarjoamisvelvoite – erityisesti korkeimman oikeuden ennakkopäätöksen KKO 2022:33 herättämiä kysymyksiäJokaisella työnantajalla on kollektiiviperusteisessa irtisanomisessa velvollisuus selvittää, voidaanko irtisanominen välttää niin, että työntekijä ryhtyy tekemään jotain muuta tarjolla olevaa tehtävää. Selvittelyä on jatkettava koko irtisanomisajan. Tätä velvoitetta kutsutaan työnantajan muun työn tarjoamisvelvoitteeksi ja joskus myös uudelleensijoittamisvelvoitteeksi. Sen ohella työnantajalla on koulutusvelvollisuus.
Työsopimuslaissa ei kuitenkaan säädetä siitä, miten työtä tulee tarjota ja millaisilla toimenpiteillä työnantaja käytännössä voi edellä tarkoitetun tarjoamisvelvoitteen täyttää.
Korkein oikeus käsitteli asiaa ennakkopäätöksessään KKO:2022:33. Ratkaisu on tervetullut lisä suhteellisen vähäiseen asiaa koskevaan oikeuskäytäntöön. Lopputulos ja sen argumentointi herättävät kuitenkin useita kysymyksiä. - Uutiset
10.6.2022 11.39
Vierashuoneessa käräjätuomarit Camilla Rauma-Sehm ja Mari Vanhanen: Sovittelija – sovittelumenettelyn, oikeudenalan vai molempien asiantuntija?OTL, Helsingin käräjäoikeuden siviiliosaston tuomari Camilla Rauma-Sehm ja OTM, LL.M., käräjäoikeuden riita-asioiden sovittelun vastuutuomari ja siviiliosaston tuomari Mari Vanhanen pohtivat Edilexin Vierashuoneessa sovittelijan, erityisesti tuomioistuinsovittelijan erikoistumista eri oikeudenaloihin. He pohtivat erikoistumiseen liittyen myös sovittelijan evaluatiivista, eli arvioivaa otetta. - Uutiset
30.5.2022 11.50
Vierashuoneessa professori Tuulikki Mikkola: Kansainvälinen avioero ja tuomioistuimen toimivalta Bryssel II -asetuksen nojallaKokemukseni on, että kansainväliseen parisuhdeoikeuteen (ja myös kansainväliseen perhe- ja perintöoikeuteen) suhtaudutaan asianajajien keskuudessa hieman liian suurpiirteisesti, eikä tuomioistuimissakaan aina ole otettu vakavasti väestön ja parisuhteiden kansainvälistymisestä aiheutuvia oikeusvaikutuksia, kertoo kansainvälisen yksityisoikeuden ja perheoikeuden professori Tuulikki Mikkola Edilexin Vierashuoneessa, ja kirjoittaa aiheesta myös Lakikirjaston artikkelissa. - Uutiset
18.5.2022 11.50
Vierashuoneessa OTM, väitöskirjatutkija Satu Pentikäinen ja KTT, OTT Kaisa Sorsa: Innovatiiviset sääntelyratkaisut avuksi yrityksille kestävän kehityksen tavoitteiden edistämiseenSuomi on yksi kestävän kehityksen edelläkävijöistä. Olemme sitoutuneet Agenda 2030:n toimeenpanoon, jonka myötä tulee varmistaa, että Suomen innovaatioympäristö on myös kansainvälisesti houkutteleva. Kestävän kehityksen tavoitteiden saattaminen osaksi yhteiskunnan ja yritysten ohjausjärjestelmiä edellyttää, että tavoitteet saadaan integroitua osaksi suomalaista sääntelymallia. Perinteisen normatiivisen käske ja kontrolloi -sääntelyn ohelle on luotava uusia innovaatiomyönteisiä sääntelyratkaisuja, kirjoittavat Satu Pentikäinen ja Kaisa Sorsa Edilexin Vierashuoneessa ja Lakikirjaston artikkelissaan. - Uutiset
17.5.2022 11.49
Vierashuoneessa sovittelijat Julia Saarholm, Heikki Turkka ja Anne Toivonen: Nuorten väkivaltarikokset – ratkaisuksi rikosvastuuiän lasku ja kriminalisoinnit?Rikosvastuuiän laskeminen tai kouluväkivallan kriminalisointi laissa ei ehkäise väkivallan tekoja niin hyvin kuin sovittelun sovellusten, kohtaamiseen ja ymmärryksen lisääntymiseen tähtäävät, ennalta- ja riskiehkäisevät, jatkuvasti kehittyvät eri alojen ammattilaisten yhteistyöhön perustuvat toimintatavat, kirjoittavat Aseman Lapset ry:n sovittelijat Julia Saarholm, Heikki Turkka ja Anne Toivonen Edilexin Vierashuoneessa. - Uutiset
16.5.2022 11.50
Vierashuoneessa asianajaja Klaus Nyblin: KKO 2022:32: pykälät työelämän sähköpostista ovat liukkaat kuin saippua – niistä on hankala saada pitävää otettaKorkein oikeus antoi ennakkoratkaisun rikoslain 38 luvun 3 §:n mukaisesta viestintäsalaisuuden loukkauksesta tapauksessa, jossa työnantajan edustaja oli luetuttanut entisen työntekijän sähköposteja. Vastaajan katsottiin syyllistyneen rikokseen varsinaisena eikä välillisenä tekijänä, toisin kuin alemmat oikeusasteet olivat tulkinneet. Tapaus on samalla ensimmäinen KKO:n ennakkoratkaisu siitä, miten työelämän tietosuojalain säännöksiä sähköpostin suojasta on tulkittava. Tuomion lopputulos on perusteltu, mutta huomio kiinnittyy myös siihen, että ratkaisussa on jäsennetty työelämän tietosuojalain säännökset osittain toisin kuin ne on tarkoitettu sovellettavaksi. Vuonna 2004 voimaan tullut sääntely on poikkeuksellisen vaikeaselkoista. KKO:n ratkaisu selventää joitakin yksityiskohtia, mutta jättää myös paljon avoimeksi. Säännösten uudistaminen yksinkertaisemmiksi ja selkeämmiksi olisi tarpeen. - Uutiset
9.5.2022 11.42
Vierashuoneessa OTT, dosentti Henri Rikander ja OTM, väitöskirjatutkija Mika Koponen: Korkeimman oikeuden ratkaisu saattaa nostaa poliisin vapaa-ajalla tapahtuvaa toimimiskynnystä – poliisin oikeutta ja velvollisuutta tehdä virkatoimintaa vapaa-ajalla on selkeytettäväUseat tutkimukset ovat osoittaneet, että poliisi ja tuomioistuimet nauttivat kansalaisten keskuudessa korkeaa luottamusta. Suomen poliisin hyvä koulutus, moraali ja neutraali sekä asiallinen toimintatapa ovat varmasti eräitä seikkoja, joilla kansalaisten luottamusta saadaan ylläpidettyä. Väestölukuun suhteutettuna Suomessa on vähän poliiseja. Vähäinen määrä heijastunee siihen, että poliisimiehet ovat mieltäneet poliisiuden kuuluvan myös vapaa-aikaan ja silloin puuttuvat tarvittaessa tapahtumiin, joihin puuttuisivat myös työajalla. Korkeimman oikeuden ratkaisussa KKO 2022:10 oli juurikin kyse poliisitehtävien hoitamisesta vapaa-ajalla. - Uutiset
6.5.2022 11.50
Vierashuoneessa OTT, KTT, VTT, tutkija Alfred Streng: Terveyden- ja sairaanhoitopalvelut – arvonlisäverovelvollista vai eiArvonlisäverodirektiivissä ja arvonlisäverolaissa on olemassa eräitä poikkeuksia arvonlisäverollisuudesta, joihin sovelletaan alempi verokanta tai verottomuus. Poikkeukset arvonlisäverovelvollisuudesta ovat poikkeamia yleisestä periaatteesta että arvonlisäveroa maksetaan jokaisesta liiketoiminnan muodossa Suomessa tapahtuvasta tavaran ja palvelun myynnistä. Yksi poikkeuksista liittyy sosiaalisiin syihin. Tarkoitus poikkeuksiin sosiaalisten syiden takia on muun muassa alentaa hoitokustannuksia ja turvata jokaisen mahdollisuus hoidon saamiseen. Poikkeukset tulee kuitenkin tulkita ahtaasti ja neutraliteettiperiaatteen sekä poikkeusten tarkoituksen mukaisesti. - Uutiset
3.5.2022 11.50
Vierashuoneessa professori Stefan Kirchner: The Arctic Council and the Council of Europe – Reactions to Russia’s WarAlthough it is part of a that has been ongoing since 2014, the invasion of Ukraine by Russia that began on 24 February 2022 provides a historical marker. The invasion and the war crimes and crimes against humanity that continue to be committed by Russian forces in Ukraine have already impacted international relations more dramatically than any other event since the end of the Cold War. 24 February 2022 marks the end of the post-Cold War era and will likely be seen as a historical date on par with the fall of the Berlin Wall on 9 November 1989. In this short text, it will be shown how reactions by other states to Russia’s illegal war against Ukraine is impacting international cooperation and human rights. - Uutiset
28.4.2022 11.48
Vierashuoneessa hankejohtaja, sovittelija Miriam Attias: Sovittelu, väestösuhteet ja sisäinen turvallisuusSovittelu on monikäyttöinen menetelmä ja se on Suomessa laajasti käytössä erilaisissa toimintaympäristöissä. Se on osaksi lakisääteistä ja vakiintunutta palvelua, mutta osaksi projektivetoista ja kokeilevaa toimintaa, jota tehdään yhteiskunnallisella rahoituksella tai yritystoimintana. Jotkut sovittelualat ovat vasta leviämisvaiheessa ja tekemässä itseään tunnetuksi valtakunnallisesti. Yksi uusi näkökulma sovitteluun on sen hyödyntäminen väestösuhteiden rakentamisessa. - Uutiset
27.4.2022 11.49
Vierashuoneessa OTM, yliopisto-opettaja ja väitöskirjatutkija Jussi Karkkulainen: Mistä Päivi Räsäsen tapauksessa on kyse?Jussi Karkkulainen katsoo, että Räsäsen tapauksessa on kyse siitä, millä tavalla enemmän tai vähemmän uskontoon perustuvia mielipiteitä ja väitteitä voi ilmaista. Räsäsen tapaus tullee linjaamaan, kuinka kärjistäviä ja voimakkaita ilmaisuja yhteiskunnallisessa keskustelussa voi esittää ilman jälkikäteistä rikosoikeudellista puuttumista. Kyse on siis ennen kaikkea lausumien vakavuusasteesta. - Uutiset
26.4.2022 11.48
Vierashuoneessa julkisoikeuden professori Susanna Lindroos-Hovinheimo: Oikeudenkäyntiasiakirjojen antaminen toimittajille – onko tietosuojavaltuutetulla toimivaltaa?Unionin tuomioistuimen ratkaisussa 24.3.2022 C-245/20, Autoriteit Persoonsgegevens todetaan, että valvontaviranomaisen toimivaltaan ei kuulu sellainen henkilötietojen käsittely, jota tuomioistuimet suorittavat käsiteltävinään olevien asioiden viestintäpolitiikassaan. Ulkopuolisten viranomaisten valvonta voisi nimittäin heikentää oikeuslaitoksen riippumattomuutta ja puolueettomuutta. Julkisoikeuden professori Susanna Lindroos-Hovinheimo toteaa Edilexin Vierashuoneessa, että tämä argumentti on luonteva: tuomioistuinten lainkäyttötoimintaa ei voi valvoa kukaan muu kuin tuomioistuinlaitos itse kansallisten hierarkiasääntöjen mukaisesti. EUT totesi, että kun tuomioistuin antaa henkilötietoja toimittajille, suorittaa se lainkäyttötehtäviään, eikä tietosuojaviranomaisen toimivaltaan kuulu valvoa tätä toimintaa.
Vierashuone 2021 Vierashuone 2023