Uutisten vuosihakemisto, Vierashuone 2022
Vierashuone 2021 Vierashuone 2023
- Uutiset
9.3.2022 11.50
Vierashuoneessa Seppo Koskinen: Houkuttelukieltosopimukset ja työelämän TinderLähes kaikki työntekijät jossakin työuran vaiheessa ajattelevat työpaikan vaihtamista. Tällaisista asioista keskustellaan työpaikan sisällä ja myös muualle siirtyneiden työntekijöiden kanssa. Uuteen työpaikkaan siirtyneet työntekijät tyypillisesti puhuvat positiivisesti työpaikastaan ja voivat myös kertoa siellä avoinna olevista tehtävistä. Työpaikan vaihtamiset tapahtuvat käytännössä usein saman alan sisällä ja usein myös samalla toimialueella. Tällaisessa tilanteessa ajankohtaistuvat kysymykset tavasta siirtyä kilpailevan yrityksen palvelukseen ja houkuttelukiellon rikkomisesta. Siirtyneen työntekijän kanssa on mahdollista tehdä myös houkuttelusopimus. Eli työtehtävänä on houkutella työntekijöitä. Tiettyjä oikeudellisia ongelmia liittyy siihenkin (milloin houkuttelun saa kohdistaa entiseen työnantajaansa jne.). Tässä yhteydessä keskityn houkuttelukieltosopimuksiin. - Uutiset
7.3.2022 11.50
Vierashuoneessa KTT, OTK, VT, yliopistonlehtori Hanna Savolainen: Oikeudellisessa arvonmäärityksessä arvoltaan negatiivisen pienyrityksen käypä arvo ei välttämättä ole nolla euroaErilaisissa oikeudellisissa yhteyksissä tulee toisinaan määritettäväksi yrityksen käypä arvo. Arvonmääritys voi liittyä esimerkiksi ositukseen tai perinnönjakoon tai erilaisiin yhtiöosuuksien tai osakkeiden lunastustilanteisiin tai vaikkapa verotukseen. Kyse on usein pienyrityksestä, jonka arvon määrittäminen jo lähtökohtaisesti on haastavaa, sillä yleensäkään yritykselle ei ole määritettävissä yhtä ainoaa, absoluuttisen oikeaa arvoa ja pienyrityksen kohdalla arvonmäärittämiseen sisältyy paljon harkinnanvaraisuutta. Niinpä osapuolilla voi olla hyvinkin vaihtelevia näkemyksiä yrityksen arvosta. Usein omaa näkemystä perustellaan arvonmääritykseen perehtyneen asiantuntijan, kuten KHT-tilintarkastajan laatimalla lausunnolla, joissa niissäkin on saatettu päätyä toisistaan suurestikin poikkeaviin näkemyksiin. Mikäli osapuolet eivät pääse yksimielisyyteen yrityksen käyvästä arvosta, sen määrittää ulkopuolinen taho, kuten tuomioistuin, pesänjakaja tai välimiesoikeus. - Uutiset
23.2.2022 11.53
Vierashuoneessa professori (emer.) Rainer Oesch: Tekijänoikeuslisenssin laajuus ja sen tulkintaRainer Oeschin Edilexin Vierashuoneeseen kirjoittamassa artikkelissa tarkastellaan tekijänoikeuslisenssin sisältöä, laajuutta ja tulkintoja. Oesch muistuttaa tekijänoikeuslain 28 §:stä, jossa todetaan: "Ellei toisin ole sovittu, ei se, jolle tekijänoikeus on luovutettu, saa muuttaa teosta eikä luovuttaa oikeutta toiselle." Päätelmänä on se, että toimijoiden välisissä suhteissa vapaaehtoinen lisenssi on käyttökelpoinen sopimisen muoto, koska se on helposti laadittavissa yksilöllisesti ja on hyvin laajasti sopimusvapauden alainen. Lisenssinantaja voi määritellä hyödyntämistavan, määrälliset kriteerit, ajalliset ja alueelliset rajat ja niin edelleen. Sama koskee esimerkiksi kustantajan tekemää lisenssiä yleisölle välittäjän tai muunlaisen hyödyntäjän kanssa. Voidaan sopia esimerkiksi määrätyn yrityksen taikka organisaation henkilöstön/asiakkaiden toimesta tapahtuvasta käytöstä tai 100 henkilöstä taikka 1000 opiskelijasta, jotka lisenssi kattaa. Yksinoikeusperiaatteella on merkitystä laajemminkin, mikä puoltaa muun muassa sitä tulkintaa, jonka mukaan todistustaakka siirtyneistä oikeuksista on aina siihen vetoavalla taholla. - Uutiset
22.2.2022 11.51
Vierashuoneessa väitöskirjatutkija, OTM, ins. Kristian Keskitalo: Tuloverolain mukaista virtuaalivaluuttojen louhintatulojen tulkintaa tulisi uudelleenarvioidaTällä hetkellä ei ole olemassa korkeimman hallinto-oikeuden julkaisemia ratkaisuja koskien louhintatulon verotusta. Verotuskäytännössä tuloverotuksen piirissä toimivien louhijoiden Proof-of-Work (”PoW”) -menetelmään perustuva louhintatulo katsotaan ansiotuloksi, vaikka louhintatulo perustuu omaisuuden kerryttämään tuloon. Oikeudentilan tulkinnallisuuden ja verotuskäytännössä omaksutun linjan kritiikin vuoksi olisi hyvä, mikäli laintila selkeytyisi oikeuskäytännössä, kirjoittaa Kristian Keskitalo Edilexin Vierashuoneessa ja Lakikirjastossa julkaistussa artikkelissa. - Uutiset
21.2.2022 11.42
Vierashuoneessa FL, KTM Seija Pikkarainen: Paras ja pätevin vai sittenkin sopivin – Empiirinen oikeustutkimus kunnallisten viranhaltijoiden virantäyttömenettelyistäKunnissa on perinteisesti ajateltu, että heillä on itsehallintonsa nojalla oikeus ja valta valita virkaan sopivimmaksi katsomansa henkilö. Perustuslakiuudistuksen 1.3.2000 jälkeen valtion hallinnosta tutut nimitysperusteet taito, kyky ja koeteltu kansalaiskunto laajenivat koskemaan myös kunnallista virantäyttöä. Kunnan viranomaisella on edelleen lähtökohtaisesti laaja harkintavalta valita kenet tahansa kelpoisuusvaatimuksista täyttävistä hakijoista. Tätä harkintavaltaa kaventavat kuitenkin perustuslain 125 §:n yleiset nimitysperusteet, kunnan ja hyvinvointialueen viranhaltijasta annetun lain (304/2003) 12 § ja yhdenvertaisuuslain (1325/2014) 8 §:n syrjintäkiellot sekä tasa-arvolain (609/1986) 8 §:n syrjintäkielto silloin, kun hakijoina on eri sukupuolta olevia henkilöitä. Nimitysharkintaa ohjaavat lisäksi hallintolaki (434/2003) ja sen hyvän hallinnon periaatteet. - Uutiset
18.2.2022 11.50
Vierashuoneessa lakimies Aki Eriksson: Työajan enimmäismäärän seuranta ei ota seljetäkseen, vaikka suuntaviivoja saatiinkinTyöneuvosto antoi lausuntonsa työsuojeluviranomaisen esittämään työajan enimmäismäärää koskevaan kysymyspatteristoon tällä viikolla (TN 22/2021). Annettu äänestysratkaisu ohjaa tulkintaa kuitenkin vain vähän. Vaikka lausunnon kannanotot ovatkin perusteltuja ja työaikadirektiivin hengen mukaisia, ei lainkohdan käytännön soveltaminen helpottunut juurikaan. - Uutiset
17.2.2022 11.50
Vierashuoneessa OTT, työ- ja sosiaalioikeuden dosentti Jaana Paanetoja: Kohtuulliset mukautukset koeaikapurun vaihtoehtona?OTT, työ- ja sosiaalioikeuden dosentti Jaana Paanetoja tuo Vierashuone-kirjoituksessaan esille Euroopan unionin tuomioistuimen tuoreen ennakkoratkaisun synnyttämiä ajatuksia. Miten yhdenvertaisuuslain 15 §:ssä säädetty velvoite kohtuullisiin mukautuksiin on otettava huomioon työsopimuslain mukaisena koeaikana? - Uutiset
16.2.2022 11.52
Vierashuoneessa apulaisprofessori Annika Rosin: Harjoittelijan työoikeudellinen asema ja suojaHarjoittelijoiden työoikeudellinen asema on ollut ja on edelleen epäselvä. Ideaalitilanteessa harjoittelu yhdistää oppimisen ja työnteon. Näin ollen harjoittelija voidaan luokitella opiskelijaksi tai työntekijäksi. Kaikkia harjoitteluja kattavan yleissääntelyn puuttuessa harjoittelijan oikeudellinen asema riippuu siitä, missä yhteydessä harjoittelu järjestetään. Harjoittelut, joista on erityissääntelyä (ammattikoulutuksen yhteydessä järjestetty, koulutussopimuksen mukainen harjoittelu, julkisen työvoimapalvelujen kautta järjestetty kokeilu ja valmennus) voidaan työsopimuslain (55/2001) 1 luvun 1 §:n mukaan poissulkea TSL:n soveltamisalasta. Toisaalta työsopimuksen solmiminen ainakin ammattikouluharjoittelun osalta ei ole kiellettyä. Korkeakouluharjoittelut ja muut harjoittelut voisivat kuulua TSL:n piiriin. Heidän työoikeudellinen asema kuitenkin riippuu tapauskohtaisesta arvioinnista. - Uutiset
8.2.2022 11.49
Vierashuoneessa dosentit Henri Rikander ja Mika Sutela: Takaa-ajot muodostavat liikenneturvallisuusriskin – poliisia pakenevan kulkuneuvon pakkopysäytykseen liittyvää päätöksentekoa on kehitettäväPoliisia pakenevien kulkuneuvojen takaa-ajoihin liittyy suuria riskejä tilanteessa osallisena oleville sekä myös sivullisille. Takaa-ajoihin liittyvän voimankäytön sääntelyssä on tuoreen tutkimuksen mukaan ongelmakohtia. Pakkopysäytyksen käyttökynnystä ja takaa-ajotilanteita tulisi analysoida poliisin muuttuvassa toimintaympäristössä. Päätöksenteko poliisiautolla toteuttavasta takaa-ajosta ja pakkopysäytyksestä tulisi lähtökohtaisesti olla päällystöön kuuluvalla poliisimiehellä. Suomessa ollaan toteuttamassa liikenneturvallisuuden strategiatyötä, mikä korostaa liikennevalvonnan ja tutkimustiedon tarvetta liikenneturvallisuuden ylläpitämiseksi ja edistämiseksi. - Uutiset
4.2.2022 11.50
Vierashuoneessa YTYn työmarkkinajuristi Janina Hirvelä: Tuleeko työsuhteen jälkeisestä houkuttelukiellosta maksaa työntekijälle korvausta?Työsuhteita koskeva kilpailukieltolainsäädäntö uudistui 1.1.2022. Työnantajien tulee maksaa työntekijöille korvausta työsuhteen jälkeiseen aikaan kohdistuvista kilpailukielloista. Ennen 1.1.2022 laadittuihin sopimuksiin korvausvelvollisuutta sovelletaan kuitenkin vasta vuoden siirtymäajan jälkeen, eli 1.1.2023 alkaen. Työnantajan korvausvelvollisuus on voimassa myös johtajasopimusten kilpailukielloissa. - Uutiset
1.2.2022 11.50
Vierashuoneessa professorit Kaijus Ervasti ja Anna Mäki-Petäjä-Leinonen: Ikääntyvien ja muistisairaiden ihmisten oikeuksien toteutuminen tutkimuksen keskiöönIkääntyvän väestön sekä muistisairaiden ihmisten määrä lisääntyy niin Suomessa kuin muissakin länsimaissa. Samalla heidän oikeudelliset ongelmansa lisääntyvät. Ongelmat voivat liittyä esimerkiksi asumiseen, perheeseen, tavaroiden ja palveluiden hankintaan, kaltoinkohteluun sekä erilaisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin. Ei ole kuitenkaan riittävästi tietoa, kuinka laajasti ikääntyvillä ja muistisairailla henkilöillä on erilaisia ongelmia ja millaisiin keinoihin he ovat turvautuneet ongelmiensa ratkaisemiseksi. - Uutiset
31.1.2022 11.55
Vierashuoneessa OTT Evgeniya Kurvinen: Tietosuojalainsäädännön puutteet ja epäselvyydet vaikeuttavat sen noudattamista viranomaisten rajat ylittävissä tietoluovutuksissaTuore väitöskirjatutkimus osoittaa, että viranomaisten hallussa olevien henkilötietojen rajat ylittäviä luovutuksia vaikeuttaa se, että voimassa olevassa EU-tietosuojalainsäädännössä ja sen täytäntöönpanemiseksi annetussa kansallisessa lainsäädännössä henkilötietojen siirtoedellytyksiä ja niiden soveltamisalaa ei ole täsmällisesti määritelty, kuten ei myöskään viranomaisten tietoluovutuksiin tiiviisti liittyvää asiakirjajulkisuuden ja henkilötietojen suojan yhteensovittamisvaatimusta. - Uutiset
28.1.2022 11.50
Vierashuoneessa OTT, HTL, johtava EU-asiantuntija Juha Piironen: Delegoidut säädökset Euroopan unionissa – säädösjärjestelmän profiili ja oikeudelliset perusteetEuroopan unionin toiminta on johtanut säädösmassan ja normivolyymiin jatkuvaan lisääntymiseen, minkä johdosta Euroopan unionissa on vaikea järjestää oikeudellista sääntelyä ilman tietynasteista säädösvallan delegointia. Unionin paremman sääntelyn ja lainsäädännön yksinkertaistamista koskevien tavoitteiden, säädösvolyymin sekä sääntelykehyksien hahmottamisen kannalta on järkevää, ettei kaikista asioista säännellä laintasolla eli lainsäätämisjärjestyksessä säädetyissä säädöksissä, vaan unionin politiikanalojen sääntelyssä käytetään laajasti koko säädöshierarkian asteikkoa. - Uutiset
27.1.2022 11.50
Vierashuoneessa työoikeuden emeritusprofessori Seppo Koskinen: Hyvinvointialueen toteuttaminen on vaativa juridinen urakka - maallikot perusoikeuksien viidakossaAluevaalikeskusteluja on laajalti käyty siitä lähtökohdasta, että olisi jo olemassa jokin järjestelmä, mitä aletaan toteuttaa. Tällaista ei vielä ole vaan vähintään tämä vuosi menee pelkästään järjestäytymiseen sekä hallintosäännön ja toimintasuunnitelman tekemiseen. Lisäksi esimerkiksi tietojärjestelmien yhdenmukaistaminen tulee kestämään useita vuosia. Nykyisillä kunnilla ja kuntayhtymillä on myös tuhansia erilaisia sopimuksia, joiden osalta varmasti joudutaan hankaliin uudelleenneuvotteluihin. - Uutiset
26.1.2022 11.50
Vierashuoneessa OTT, KTM Ossi Haapaniemi: Onko scrip dividendillä tulevaisuutta ratkaisun KHO:2020:116 jälkeen?Kiinnostaisiko osakkeenomistajana, jos voisit valita saada osingon sijaan yhtiön uusia osakkeita ja lykätä verotusta siihen saakka, kunnes myyt osakkeet? Ns. scrip dividend -järjestelyä koskevassa ratkaisussaan KHO:2020:116 korkein hallinto-oikeus katsoi, että tällaisen valintaoikeuden käyttö voidaan verotuksessa rinnastaa osinkoon. Entä jos scrip-kupongit olisivat luovutuskelpoisia? Tämä voisi tarjota etenkin ulkomaisille sijoittajille mielenkiintoisia arbitraasin mahdollisuuksia. Kirjoituksessa analysoidaan KHO:n päätöstä ja vielä ratkaisemattomia vaihtoehtoja järjestelyjen toteuttamiseksi. - Uutiset
24.1.2022 11.50
Vierashuoneessa OTT Riitta Ollila: KKO 2022:1 Sananvapaus on kaikille sama kaikissa medioissaKorkeimman oikeuden ennakkopäätös 2022:1 nostaa sosiaalisen median viestinnän samaan asemaan journalistisen julkaisutoiminnan kanssa. Rikoslain kunnianloukkauksen toteutumista, vallankäyttäjiä koskevaa poikkeusta ja asioiden yleistä mielenkiintoa koskevia edellytyksiä arvioidaan sosiaalisessa mediassa samoin perustein kuin sananvapauslain (2003/460) tarkoittamassa toimitetussa mediassa. Ennakkopäätöksessä ei myöskään ole otettu kantaa toimitustyöhön, vaan sananvapauden käyttöä eri medioissa on arvioitu rikoslain 24 luvun 9 §:n kunnianloukkauksen toteutumisen politiikassa tai siihen rinnastettavassa julkisessa toiminnassa ja yleistä mielenkiintoa herättävän aiheen kannalta. - Uutiset
14.1.2022 11.49
Vierashuoneessa yliopistonlehtorit Mika Nissinen ja Elisa Silvennoinen sekä vanhempi tutkija Mohammed Saqr: Monivalintakysymykset oikeustieteellisen alan yhteisvalintakokeessa – hitti vai huti?Oikeustieteellisen alan valtakunnallinen suomenkielinen yhteisvalintakoe otettiin käyttöön vuonna 2018. Valtakunnalliseen valintakokeeseen siirtyminen kasvatti valintakokeeseen osallistuvien hakijoiden määrää. Tähän vastattiin ottamalla käyttöön kaksivaiheinen tarkistus ja monivalintatehtäviin perustuva esikarsinta. Ennen uudistusta monivalintakysymykset olivat oikeustieteiden valintakokeissa käytössä ainoastaan satunnaisesti. - Uutiset
12.1.2022 11.50
Vierashuoneessa SAK:n lakimies Anu-Tuija Lehto: Onko etätyötä olemassa?Korona on ajanut monet pois tavanomaiselta työntekemispaikalta. Lehdet ovat pullollaan etätyöohjeita. Mutta mitä etätyö on? Onko etätöitä olemassakaan? - Uutiset
10.1.2022 11.50
Vierashuoneessa Suomen Vuokranantajien päälakimies Tarik Ahsanullah: Erillinen vähäisiä vaatimuksia koskeva tuomioistuinmenettely parantaisi kansalaisten oikeusturvaaJulkinen keskustelu erillisen pienten riita-asioiden menettelyn osalta aktivoitui viime vuoden aikana. Tällä hetkellä huomattava osa kansalaisten riidoista jää kokonaan tosiasiallisen oikeusturvan saatavuuden ulkopuolelle erityisesti merkittävän oikeudenkäyntikuluriskin vuoksi. Uusi menettely voisi tuoda tuomioistuinlaitoksen lähemmäksi tavallista kansalaista. - Uutiset
3.1.2022 11.50
Vierashuoneessa työoikeuden emeritusprofessori Seppo Koskinen: Käräjäoikeus peruutti AKT:n tukityötaistelua koskevan väliaikaisen turvaamistoimipäätöksenAsiassa Keitele Forest Oy, Keitele Wood Products Oy, Keitele Timber Oy ja Keitele Energy Oy (jäljempänä hakijat) olivat vaatineet, että käräjäoikeus: 1. velvoittaa 1.000.000,00 euron sakon uhalla Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n (jäljempänä AKT) lopettamaan tai olemaan ryhtymättä 21.12.2021 alkavaksi ilmoitettuun tukitoimenpiteeseen, jossa AKT:n jäsenet pidättäytyvät käsittelemästä hakijoiden tuotteita Suomen satamissa; ja 2. myöntää mainitun turvaamistoimen väliaikaisena AKT:ta kuulematta oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 5 §:n 2 momentin perusteella. Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry oli vuorostaan vaatinut, että käräjäoikeus peruuttaa 21.12.2021 asettamansa väliaikaisen turvaamistoimen ja sakon uhan oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 5 §:n 2 momentin ja 8 §:n 1 momentin perusteella hakijaa kuulematta välittömästi ja ilmoittaa ulosottoviranomaiselle 21.12.2021 asetetun väliaikaisen turvaamistoimen täytäntöönpanon kiellosta. Käräjäoikeus 31.12.2021 antamallaan päätöksellä ratkaisunumero 1001 2861 peruutti 21.12.2021 tässä asiassa antamansa väliaikaisen turvaamistoimipäätöksen.